Julius F a] ajaiset' kansoi tivat at nyt ; toiset
saa] ottamisessa. Varilan mielestä peri iteitä kunnioitetaan parhaiten usk; Itämällä kehittyä ja uudistua, kuit nkin muistamalla ensimmäi
set, opettajan Johan Julius Flink- mafin ohjeen, "rakkauden henges
sä®
Juhlapuheessaan professori Juhini Suortti tarkasteli rauhan
kasvatuksen eri muotoja. Hänen mielestään nykyistä' maailriiantilaa tarkisteltaessa voidaan todeta, että raufjan käsite on saavuttanut sel- K c i f c u P L S l J . s 4 . & 6
Pyhäjoen koulu
laitos täytti 100-vuof ta
Pyhäjoki (MP)
Noin 100 vuotta sitten pyhäjokelainen opettaja Johan komealla isolla käsialalla päiväkirjaan m erkinnän "Koulun oli 50 kouluun tulijaa ja melkoinen määrä m uuta väkeä.
Myös nyt satavuotistaivalta juhlittaessa pitäjäläiset ja käytävät. Olosuhteet ja opetusmenetelmät vain ovat
sitten.
Ensimmäisen kansakoulun en
simmäisessä sisäänkirjoituksessa mukana oli 35 poikaa ja 15 tyt
töä. Pääsyvaatimuksena oli sisälu- vun taitaminen. Myös kristinoppia piti osata sen verran, kun sitä kotona tai pyhäkoulussa oli opetet
tu. Sisäänkirjoitusmaksua perittiin yksi markka.
Ensimmäinen koulupytmki Pyhäjoella rakennettiin Kistuin- mäeltä Luodolle menevän tien varteen. Koulutoimen kehittyessä
rakennuksia ja luokkatiloja lisät
tiin. Myös sivukylät saivat aikoi
naan omat koulunsa, joista osa nyt on jo oppilasmäärän laskun vuoksi lopetettu.
Koululaitoksen 100-vuotisjuh
lassa ala-asteen koulun johtaja Esko Varila tarkasteli pitäjän koululaitoksen vaiheita alkuajoista nykypäivään. | Hän totesi, että ulkonaisten puitteiden parantuessa paranevat mahdollisuudet myös koulukasvatuksen tavoitteiden
kirjoitti . Paikalla silloin koulun juhlasalin
kuin 100 vuotta
että sel-
"Koulun katon alla”-kuvaelmassa pohdittiin muun muassa sitä, onko koulun lainkaan tarpeellista.
västi valtapoliittisen luonteen.
Professori Suortin mielestä rauhan käsitteen esittelyssä on erotettava luonnontieteellinen ja yhteiskunta
tieteellinen puoli. Ihmisen kasvat
taminen järjelliseen vapauteen, humanistiseen ihmisyyteen ja itse
tietoisuuteen on kaiken moraalisen toiminnan ehto, Suortti sanoi.
Tervehdyspuheessaan rehtori Olavi Muikkula viittasi koululai
toksen perustamisajankohtaan, jolloin olosuhteet olivat kokonaan toiset. Silloin ihmiset joutuivat tekemään raskasta ruumiillista työtä, eikä rahaakaan ollut riittä
västi. Kuitenkin liikkeelle lähdet
tiin rohkeasti.
Rehtori Muikkulan mielestä pyhäjokisten kotien kasvatusta on leimannut rakkauden henki. Lap
set ja nuoret ovat saaneet tehdä omia valintoja. Kotien tuella koulunuorisosta on kehittynyt ja kasvanut lähimmäisistään ja itses
tään vastuuta kantavia isiä ja äitejä sekä tulevia kasvattajia.
Rehtori Muikkula antoi kiitosta pitäjäläisille siitä, että he ovat yksituumaisesti aina olleet mukana koululaitoksen kehittämisessä.
Kun kunnallinen keskikoulu pe
rustettiin 1960-luvun alussa kaikki oppikouluun haluavat hakeutuivat sinne. Ystävien tuki tuli esille myös silloin, kun kuntaan haettiin omaa lukiota. Ja ihan kuin synty
mäpäivälahjaksi koululaitos sai lukion perustamisluvan. Puhuja toivoi, että pyhäjokiset ottaisivat myös lukion omakseen ja eläisivät
mukana tärkeässä kasvatustyössä nuorten hyväksi.
Koulun opettajat ja oppilaat esittivät juhlassa Alma Moisalan kiijoittaman kuvaelman, joka kertoo Pyhäjoen 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheista. Juhlassa oli myös musiikkiohjelmaa ja Lilja Viirteen kirjoittama juhlaru
no, jonka esitti Aino Pyhäluoto.
Juhliva koulu sai vastaanottaa runsaasti onnitteluja. Tilaisuudes
sa jaettiin ansiomerkkejä koulutoi
men kehittämisessä ja työskente
lyssä mukana olleille henkilöille.
Kultaisen ansiomerkin saivat Pekka Jokinen, Hilkka Kokko ja Vappu Tirilä. Lisäksi jaettiin hopeisia ja pronssisia ansiomerk
kejä runsaasti.
