V a n h a n y h t e i s k o u l u n p ä i v ä k i r j a t k e r t o v a t
H a a p a m ä e n y h te isk o u lu vietti sy ksyllä 200 2 p e rä ti 9 5 -v u o tisju h lia a n . P äivän sy k ä h d y ttä v in ta p a h tu m a oli o p in a h jo n v a n h o je n oppi
laid en e s ity k s is tä k o o ttu k o n v en tti. S en e n sim m ä in e n o h je lm a n u m e ro oli 1920- lu v u n k o u lu la ise n , M aire K e s k in e n -H ä k k is e n m u is- telm atu o k io .
P äivän v a ih e issa ju lk is te t
tiin m yös R a ija S u lk a v a n k irja E lä m ä ä H a a p a m ä e n v a n h a s s a y h te is k o u lu s s a . O p in ah jo n e n tin e n o p e tta ja oli te h n y t ty ön k o u lu n k a n n a tu s y h d is ty k s e n e d u s ta ja n a . K irjan m a te ria a li on
s a a tu p ä ä o s in jo h to k u n n a n j a o p e tta ja in k o k o u s te n p ä i
v ä k irjo ista j a k o u lu n toveri- k u n n a n p ö y tä k irjo ista v u o silta 1907 -1 9 4 8 . K irjoittaja on k u n n io itta n u t a lk u p e rä is iä te k ste jä , jo te n k a tk e l
m ien k ie lia su n o u d a tte le e lä h te id e n m u o to a
K e u ru u n J o u lu ju lk a is e e o tte ita te o k se sta.
N u o ri k o u lu k a m p p aili m o n e n la is te n ta lo u d e lliste n v aik e
u k s ie n k a n s s a . T a m m ik u u s s a 1919 o p e tta ja t j a o p p ila a t olivat jä ä d ä k irjaim ellisesti p im en to o n . E lintarvi- k e la u ta k u n ta heltyy. J o k a in e n o p e t
ta ja s a a k y m m en en litra a paloöljyä, n iin m yös v a h tim e sta ri.
S oittopeliä k o e te ttiin s a a d a tav alla j a toisella. "K esällä 1926 oli p ä ä te tty a n o a K e u ru u n s e u r a k u n n a lta 5 000 m a rk k a a u rk u h a r m o n in ostoon.
J u h la s a lih a n toim i H a a p a m ä e n k irk k o n a , jo s s a ju m a la n p a lv e lu k s ia oli k a k si k e rta a k u u k a u d e s s a . S itä a v u s tu s ta ei s a a tu , k o sk a 1 6 .1 0 .1 9 2 8 p ä ä te tä ä n h a n k k ia u r k u h a r m o n i n o in 4 500 m a rk a lla j a s a a ta v a n r a h a a p a rilla iltam alla.
K ah d en v u o d e n p ä ä s tä on s u o rite ttu lo p p u m a k s u h a rm o n is ta . - M issä se n y t on?
S o ta tuli. 1 5 -2 8 .1 0 .1 9 3 9 oli k o u lu u n m a jo ite ttu n a 127 R a u ta tie n k o rja u s k o m p p a n ia n m ie stä S e in ä jo elta. J a sitte m m in 3 .3 .-2 1 .4 .1 9 4 0
sin n e m a jo ittu i 58. Kevyt ilm a to rju n - ta ja o s. K oulun jo h to k u n n a n k o k o u s p id e ttiin S u o ja -ta lo s s a 2 3 .4 .1 9 4 0 ja e site ttiin so ta v ä e n h u o lto to im isto lle la s k u 9 k u u tio n k o iv u h alk o jen j a 100 kW :n s ä h k ö n k ä y tö stä. S o d an tu o k s in a s s a , H a a p a m ä e n p o m m i
tu k s e s s a 2 0 .2 .1 9 4 0 särk y i k o u lu s s a
Z. T o p e liu k s e n rin ta k u v a . Se on edelleen rikki, m u tta ta lle lla .’1
K irjan to in e n o sa esittelee v a n h o jen asia k irjo jen k a u tta k o u lu n ta lo u d e n 60
Maire Keskinen-Häkkinen kertoi Timo Kaijanmäelle Haapamäen yhteiskou
lun elämästä 1920-luvulla.
h o ito a j a v a ra in h a n k in ta a . K aikkea on k o e te ttu . K oululla on jä r je s te tty a rp a ja isia , m yyjäisiä, iltam ia, k o n se rtte ja . V aroja on s a a tu hyvin m o n e n la isilla k einoilla j a m o n e n la i
silta ta h o ilta .
“M a rra s k u u s s a 1919 on o llu t h u u to k a u p p a , jo s ta kerty i 37 7 m a rk k a a . M itä m yytiin? V uodelta 1920 on ilta m a tu lo ja 3 2 3 ,8 0 m k, j a ta m m i
k u u s s a 1921 on J u u s e la & L e v ä n e n
tilittä n y t a rp a ja is is ta 2 500 m a rk k a a . Syksyllä on y lä k e rra s s a a su v ilta o p p ilailta p ä ä te tty p e riä v u o k ra a 160 m k k u u k a u d e lta . V u o n n a 1922 on vielä la in a ttu E e m e li H a a p a m ä e ltä
1100 m k .’‘
K oulu elää ja hengittää?
R aija S u lk av a on n im e n n y t k o lm a n n e n lu v u n : O p p itu n te ja k e h ite tä ä n .
T äm ä o sa m a r s s itta a lu k ija n silm ä n e tee n u u s ia k o u lu ta rv ik k e ita , höylä- p e n k k ejä , k a rtta p a llo ja , tek o silm iä ja n iin edelleen.
"Pääkallo, jo k a a in a h e r ä ttä ä m ie
le n k iin n o n j a m ie lik u v itu k se n , on 1934 s a a tu la h jo itu k s e n a P. V ääris- k o s k e lta . - M istä se on, onko se s u o m a la in en ? - M u u te n on V ilm a L a n sa
tä y ttä n y t k a n a h a u k a n , hiiripöllön y n n ä m u ita lin tu ja . *
O p e ttajak y sy m y k set n o stiv a t k o u lu n e lä m ä s s ä p ä ä tä ä n u se in .
"S y y sk u u n 15. 1912 k o k o u k s e s sa on tu llu t v a litu k s ia o p e tta ja K ronhol
m ista; h ä n on laim in ly ö n y t 9 :n p ä i
v ä n a ik a n a o p e tu s te h tä v ä n s ä j a sitä on m u u llo in k in ta p a h tu n u t. H än k ai otti n s. P id en n ety n k e s ä lo m a n .’'
V u o n n a 1922 on H a a p a m ä e n y h te isk o u lu m elk ein s a a n u t o m an n a v eta n . V a h tim e sta ri on S u lk a v a n k irja n m u k a a n te h n y t a s ia s ta e h d o
61
Tuovi Kuusi esitti vanhojen konventtien lauluja.
tu k s e n . J o h to k u n ta ei ole lä h te n y t h a n k k e e s e e n m u k a a n , m u tta v a h ti
m e sta ri olisi s a a n u t om alla k u s t a n n u k s e lla a n s e n ra k e n ta a ., olisipa s a a n u t h ie m a n a p u ra h a a k in .
O sasivat oppilaatkin
K o u lu k u ria k o e tettiin p itä ä m o n in tavoin. V arsin p e lo tta v alta v a ik u tta a k a rs s e rira n g a is tu s . "M a a lisk u u ssa 1916 o te ta a n k ä y ttö ö n k a rsse ri.
R a n g a is ta a n III lk :n 3 o p p ila sta siitä, e ttä he ovat lu v a tto m a sti a n a s ta n e e t e rä ä n to v e rin sa o m a is u u tta . J o h n J a n n e lle a s ia n to im e e n p a n ija n a , valeh telem isella, p ä ä te ttiin a n ta a p äiv än k a rs s e rira n g a is tu s , sek ä a n k a r a m u is tu tu s ko tiin vietäväksi.
JS :lle p a ssiiv ise sta o s a llis u u d e s ta ja v a le h te lu s ta k o tim u is tu tu s s e k ä 2 t.
is tu m is ta j a VR:lie 2 t. Ilm an k ä y tö k se n a le n n u s ta . K arsseri on k o u lu n y lä k e rta a n vievien p o rta id e n y lä p ä ä s s ä oikealla oleva p im eä kom ero, jo n n e J J . L u k ittiin ? Päiväksi. M uita m a in in to ja k a rs s e rin k ä y tö stä ei ole."
N uori voim a jy lläsi e n n e n k in . K ou
lu n to v e rik u n ta toim i. S ilm u k o ita- leh ti kertoo m o n e n la isia ta rin o ita a ik a n s a ilm iö istä k o u lu la ism aa il- m a ss a .
K onventtien j a k o k o u s te n oh jel
m is ta esim erk k i v u o d e lta 1924.
" J o u lu k u u n 5. 1924 ovat VIII lk m o p p ila a t o h je lm a n su o ritta jin a , k u n lä s n ä on k o u lu n e u v o sv o n F ie a n d t,
k aik k i o p e tta ja t j a m elk ein k aik k i to v e rik u n ta la ise t.
O h jelm an a oli: R a u h a N iem i - a lk u soitto, Y rjö S o in i - te rv e h d y sp u h e ,
J o rm a H artio j a M ik a e l N orden s- 62
w an - v iu lu d u e tto , V u o k k o Lin d vall, Irja T a ip a le j a M ikael N o rd en sw an - p u k u ta n s s i, T a u n o H im b erg - p u h e , M ikael N o rd en sw an - s a h a n s o itto a ,
E rn s t R e in h o lm lu k i S ilm ukoita,
E in e O k s a n e n lu k i k a h d e n e n tisen , nykyisin y lio p isto ssa lu esk elev an o p p ilaan k irjeen to v erik u n n alle, J o s s u a H artio j a M ikael N o rd en sw an lau lo iv at g lu n tte ja , n ä y te lm ä ‘V ä k i
sin naim isiin ", lo p u k si ta n s s ittiin ja leikittiin.
N äy ttää siltä, e ttä M ikael N ordens- w an, m y ö h em m in m u u n m u a s s a H pk:n k irk o n a rk k ite h ti o n ollu t se kokoava, jo k a m o n ita itu rin a on s a a n u t to im in n a n p y ö rim ään , v a ik k a jo v a litu s ta p u h .jo h t. v ira s ta a n kieltäy- tyikin. T ä s tä p ik k u jo u lu s ta a lk a a ta a s u u s ie n ja tk u v a sti esiintyvien a ik a .”
H a a p a m ä e n y h te is k o u lu lla on v a n k a t k u lttu u rip e rin te e t.
U rh eilu n s a ra lla p in n ittiin m yös kovasti. "H elm ik u u ssa 1944 on p id e tty h iih to k ilp ailu t. Pojat 16 v.
H iihtivät 9 km . V oittaja oli Ism o N ie
m elä, to is e n a E sk o Y rjölä. Alle 16 v.
Pojat h iih tiv ä t 4,5 k m jä rje s ty k s e s s ä
E rk k i K e to la j a H an n u S a a r in e n .’'
M en esty stä on h e r u n u t s u u rilta k in areen o ilta. M enestyjiin k u u lu i m u i
d e n m u a s s a T e u v o L a n k in e n , jo k a sai k e sä llä 1947 s e ip ä ä s tä h o p e a a n u o rte n S M -kisoissa.
K irjasta löytyy m yös e rik o isten n im ien luettelo. K irjoittaja ih m ettelee o ik e u te tu sti, m is tä m o iset k o u lu la i
se t ovat H a a p a m ä e n y h te is k o u lu u n p u tk a h ta n e e t. - A n tti T au be, Uno O e s ch , A lic e v o n W estp h alen ...,
k o m eita nim iä.
R aija S u lk a v a n k irja a selaili
E in e J o u t s ijo k i
63
