Vanhan taaton tarinoita. Kertonut Wilja. 2. Pellervoinen · DIGI

Jaetaan Weilin^ja(Aöös'inkirjakaupassa joka Torstainakello 9e.pp.,missä ^myöskinilmoituksiawastaanotetaan^lyp:stäpieneltä riwiltä.

—

Tilaushinnat: koko muodolta2m. 6Vp., kolmeneljännekseltä 1m.95 p.

puolelta»vuodelta l m. 30 p., neljännekseltä 65 ^p.

—

Postikonttoreissa: ^koko wuodelta3 m., kolmeneljännekseltä2 m.25 p.,puoleltawuodclta l m.sl> p., neljännekseltä 75penniä.

—

Yksityiset numerot lv penniä.

Toimittajat:

H.

^{Hellgren,Tuokko,K.Göös,}»vastuunalainen toimittaja.

Paijanne

jatkaa tulewana wuonna 1880 täällä Iywäslylän laupunssissa kolmatta

wuositcrtaansa täiinwuotisessa ^muo-

dossa,ilmaantuen ^jota keskiwiik- kona kello 3 ^{e. pp.}

Milloin asiat niin waatiwat,

^tu-

lee

Lisälehti annettawaksi.

Lehden mielipiteet

ja

tarkoitus tulemat pysymääu entisellään, se

^on,

se ^{tulee pitämään} silmällä ^Iywäs-

kylän

kaupungin ja sen

maaseutujen

tarpeita

^ja

edistystä niin henkisessä

kuin aineellisessa katsannossa, seu-

raamaan maamme

^yhteisten

asiain

kulkua, erittäin niiden, mitkä paik- kakuntaamme

^koskewat,

taikka sille

johdoksi

ja

oswiitaksi ^{woiwat olla,} harrastamaan ^kielemme

^ja

kansalli- suutemme edistyttämistä,

^lyhykäi-

sesti tarkastamaan suomalaisen ^kir-

jallisuuden näinä aikoina

^ilmesty-

neitä

ja

ilmestywiä tuotteita, ^ker-

tomaan

kotimaan uutisia, sekä

^omien

kirjewaihtajaimme kirjoitettawia että muiden lehtien ^mukaan,

^ja

^ulkomaan

tärkeimpiä

»valtiollisia ^tapauksia. — Pääkirjoituksensa koettaa lehti tehdä

niin kansantajuisiksi, ^kuiu suinkin

woi ja aine sen ^sallii. — _Nowel-

lia tulee olemaan tilan mukaan.

Tilaushinta ^{on postitont-} toreissa:

1010 wuodelta ^{3 Marttaa,}

„

₁

^"

lolmeneljänn. „

puolelta

lolmeneljänn. „ _R „

kolo wuodelta ^{2 Marttaa} SO p.

neljännekseltä „ —

_»5

_„

Iywäslylän ympäristö-seura-

lunnissa ia ^{Weilin k Göösin}

liMlaupassa:

puolelta

neljännetseltä

^ti

„ —

¹

^"

Venäjällä:

kolo wuodelta R rupla HOtop.

lolmeneljiinn. „ _R „ ₅₅ „

puolelta

neljännekseltä „ — _{4O „}

$>. Hellgren. Tuokko.

K. ^Köös,

»vastuunalainen toimittaja.

esikaupunkia), kun lisäjuna, jossa,^paitse

H.M:insa

matkatalvaroita,oli

H.M:insa

»vartio- ja palmclusjoukko,kulli.

—

syöstiinradalta, tawaralvaunutkumoon

Juna

ja

kahdet

matkustajamaunut poikkipuolin rautakiskoja.

—

Räjähdyksen »voimasta syntyi

ratamallissa

²

arshinaa

^symä,

7

arshinaa

^{pitkä ja8}

arshinaa

^lclveä

kuoppa.

—

_Rakennus, mistä miina joh- dettiin,_on

saatu

ilmi. Ilkityön teki- jöitä, jotka omat päässeet pakoon, et-

sitään."

Se juna, jossa

H.

^{M.kulki,oli noin}

puolituntia ennen räjähdystä saapunut Moskomaan. Räjähdys tapahtui

siinä

silmänräpäyksessä, kun

H.

^{M., tiellä}

Kremlin»,

Ilverskin

kappelissa rukoili

ihmeitä

tekemän luman

edessä.

Eräs

lennätinsanoma

Moskolvasta torstaina kertoo

seuraamaa:

^..Talo,josta

miinajohto läksi,on puusta tehty

kaksi-

kertainen rakennus. Talon

uusi

^omis-

taja, joka syyskuun

keskilvaiheissa

^osti

sen

^{2,NOU ruplalla,»vaikl'ei}

se

^ole

sen

hinnan

^arMomcn,on nuorinoin 23:»vuo- tinen ^mies, keskimittainen,malkeanwe- rinen ja

heikko

luarrcltaan;

hänen

^kans-

saan asui talossa

^{nuori,jokseenkin}

siclvä heikkolvartaloiuen

^nainen,joka

sanoi

^ole-

mansa hänen maimonsa.

Talon akku- nat olimat aina marjostctut Maikeilla kartineilla. Ei koskaan nähty kenenkään menemän

talohon

^ja

Harmoin

^jonkun

tuleman ulos

sieltä.

^{Ainoastaan yön-} aikana nähtiin, ^naapurienkertomusten mukaan,ajoneumoja

seisahtuman

^portin

eteen,kuitenkaan ei moitu

huomata

^mi- tään lvaloa akkunan» ^läpi.

Jotta

^moi-

taisiin

^{huomata,milloinjunaläheni,oli} pieni aukko laitettu lauta-aitaan ^portin

»vieressä.

Nautatien kaltaalle johtama tunneli oli laudoitettu, jotta maa

es»

tettäisiin lohkcamasta sisään.

Miinan räjähdys tapahtui^juuri

siinä

silmänräpäyksessä, kun »veturi kulki mii»

uajohdon yli; paukahdus oli niinlolva, että

se

kuului »virstan päähän. Teräs- kiskot lyhyemmällä alalla pirstautuiMat, sleepers'it (pölkyt) ja jäätynyt maa len-

silvät

15 sylen alvaralle ympäri. Ta- maramaunut

lcnnähtimät

ilmaan jatään- tyimätpyörinensä ylösalaisin. Räjäh- dyksestäsyntyi suppilon muotoillenkuop- pa, joka oli

I^2

^{syltä lelveä,läpimita-}

ten, ja 4

arshinaa

sylvä. Kuopassa

näh-

tiin johdon, nuoran ja guttaperka-tor- lven päät.

Eilisiltana ei kansajoukko, joka oli kokoontunut räjähdyspaikalle, »voinut

hil-

litä inhoansa;

se

syöksyi jätettyyn ta- loon, löi rikki akkunapuittect, hajoitti pihalle ja ladulle

sisällä

löydetyn omai-

suuden

^ja

hälvitti

lauta-aidan.

loll'ei

pölisi

olisi

^rientänyt paikalle, ei

olisi

talosta jälkeäkään jäänyt jäljelle."

lähdimme

junasta, luulimme ensin,että

silta

oli särkynyt, mutta

huomasimme kohta selmiä

räjähdyksen jälkiä.

Ensim-

mäinen meturi oli repinyt

itsensä

^irti

junasta, toinen oli pois radalta,neljäs tamaramaunuoli

kumossa

pyörät ylös- päin, laitti muut olilvat radalta pois, muutamat poikkipuolin tietä. Nadalle oli syntynyt

hirmeän suuri

^hauta,muu-

tamia

arshiuoita

^sylvä.

Jos

^juna

olisi

kulkenut

»vasemmalla

^{radalla, niin}

olisi

se

^mennytpirstoiksi.

Pölisi

^ja

kansaa kiiruhti heti

^{paikalle ja kaikki}

huusimat ehdottomasti:

^Jumala, mikä onni että

Keisari eheänä

^{pääsi ylitse!}

—

Minä

kiiruhdin heti

^lähimpään

kasarmiin

^lä-

hettääkseni

sähkösanoman,mutta kaatu- nut

—

sähköpylmäs oli

katkaissut

^lungan.

Läheisyydessä olema radan-maihtaja ja gorodomoinäyttilvät olemanpahasti haamoitetut,

itse

junassa olleet

hcntilöt

pääsilvätpaljaalla peljästykscllä ja tör- mäyksillä.

Nähtämästi

luulilvat pahan- tekijät

Keisarin

^oleman

toisessa

^junassa.

Kello 2 yöllätuli prokuraatori ja tut- kintotuomari tapauksen paikalle.

Hämi-

tyksen tekemät jäljet johtuvat lähimpään taloon, joka oli tyhjä. Tuomari löysi pihalla lunta

taimelleösaau

sähkölankoja ja näitä

seuraten

^patterin

^eräässä

^la-

dossa, josta junain

ohi

kulkua helposti

saattoi

^{pitää Maralta. Naapurit ker-}

tomat, että talon oli syyskuussa osta- nut eräs nuori mies, joka

sanoi itsensä

Samaran pormariksi. Naapurit näki- mät talonmäcn kaimaman^kellaria,muka

hiedan

pois »viemistä »varten. Kellä»

rista kuljetettiin räjähdys-miinaa

»var-

ten kaimetuu läytälvän multa pois;

»viime mainittu oli 22 syltä ^pitkä ja kolmen sylen symyydessä.

Pahanteki-

jän

asunto

oli köyhän-vuolcincn; ta-

ftetien alitse

oli sähtölankoja johdatettu, patterit olimat

talvallisissa

^punaisissa

kirstuissa.

Jäljelle jääneet »vaatteet o- soittamat, että useampia

ihmisiä

^{oli ol-}

lut työssä. Löydettiinäsken syödyn il-

lallisen

jäännöksiä, muttapahantekijät olilvat kadonneet. Mutta kosla naa<

purit muistamat

heidän

^kaslvvnsa,

saa-

daan

he

luultamasti ilmi.

Kremlin

linnassa Moskomassa

^piti

H.

^M.

Keisari

^{2p:näjoulukuuta}

suuret

»vastaan-ottajaiset, jolloin

hän lausui

läsnäolijoille

scuraawat sanat:

»Olen

^iloinnut

nähdäkseni

^teitä,

HY-

Mät ^herrat,

muistellessa»!

teidän alam-

maisia

tunteitanne

huhtikuun

^{2 päimän}

katkeran tapauksen johdosta.

Juuri sa-

moja tunteita ilmoitettiin minulle kai- lilta Wenäjänääriltä,_{mutta te} tiedätte joseikan,joka eilen on tapahtunut.

Her-

ra

Jumala

on marjcllut minua ja kaik- kia, jotka minun

kanssani

^olimat

tulossa

Moskomaan.

Pitäessäni huolta

^Wcnä- jästä, olen heittänyt

itseni sallimuksen käsiin

^ja

Jumala

on minua »varjellut;

mutta kapina on rangaistama. Minä käännyn teidän ja kaikkein oikein ajat- telemien

ihmisten

^puoleen

sen

^paheen

hämittämiscssä, joka jo on juurtumaan päässyt. Minä käännyn lasten

»van-

hempain puoleen:

Johtakaat heitä

^to-

tuuden ja hymyydcn tielle,ettei

heistä tulisi

pahantekijöitä, »vaan hyödyllisiä miehiä, oikeita Wenäjän

kansalaisia."

Moskowan kenralikuwernöri kertoo len-

nätinsanomassaan

^tuosta

kauhistamasta

tapauksesta

seuraamaa:

Räjähdys on maanantaina tämän luun 1p:nä kello 11 illalla tapahtunut Kurskin rautatiellä

7:nessä korttelissa

Rogoistin kaupungin-osaa (Moskowan

Murhan ^yritys H. ^M.Kei- sari-Sunriruhtinasta

wastaan

on taas tehty. Tuosta

kauhistamasta

tonnantyöstä annamme

kohta

^tarkempia

ilmoituksia. Mainitsemme ^waan

^nyt

lohta

ensialuksi,että armollinenJumala, kuningasten kuningas, maan ja taiwaan

herra

on wielä tälläkin kertaa tyhjäksi tehnyt tuon

hirweän

^{hankkeen, joka jo}

oli neljäs ja tänä

wuonna

toinen noita illeilä yritylsiä rakastettua

Suuriruh-

tinastamme wastaau. Monta ^kymmen- miljonaa

ihmistä

on kyllä näinä päi»

winä

riemuisella

sydämellä lähettänyt

hartaimman kiitoksensa

Klnlkiwaltiaalle

hänen armollisesta

suojelemisestansasitä,

joka on ollut ja micläkin on

siunaukseksi

miljonille ja jonka

hallituö-aila

^{on ku-}

koistuksen

kelmit Suomelle ja

suomalai- suudellekin.

Mutta kun warmaan luul- laan, että tuo yritys on noiden pimey-

dessä

työskcntclemäin salawchkeilijäin,

»venäläisten nihilistcin, ^tointa, jotka Miclä yhä pittittäwät häijyjä

mchlci-

tään kaiken

hallituksen

ja järjellisen jär- jestyksen

kumoamiseksi

^{Maltiossa,niin}

tuohon

^{riemuun ja}

kiitokseen sekaantuu ehdottomasti

^{pelon synnyttämä}

hailea huokaus:

^Woi,

Herra!

^{Kuinka kauan}

jumalattomat

liuluitscmat

^ja

hirmui- suutta hankitsemat Herran

^moideltua

wastaan! Kuinka kauan

he

^{istumat ja} mäijymät kartanoissa,niinkuin jalopeura luolassansa,

murhataksensa salaa

^wia-

tonta? Nouse,

Herra!

Tuomittakoot

he

kaikki

cdcssäs!

^Anna

heille

opettaja, että

he tuntisimat itsensä ihmisiksi!"

Ensimmäinen

^{ilmoitus tuosta mur-}

han-yrityksestä tämän kuun l^p:nä tuli tänne miime torstai-aamuna kello 9: stt m., jolloin kaupungin pormestari

sai

läänimme

herra

kuwernöriltä jotenkin näin

läsitcttämän lennätinsanoman:

Kun

^{K. M.}

keisari

oli tullut Kurskin rautatietä Moslomaan ja jo ehtinyt

asemahuoncclta lähteä

matkalle Krem- liin,tapahtui

ascmahuoneella

^räjähdys,

joka

kumosi

tamara-maununja

siirsi

^ra-

dalta

seitsemän

muuta Maunua. Ku- kaan ei

haaMoittunut."

..Hänen

ylhäisyytensä

Herra

^Kreiwi

Adlerberg

Tämän johdosta pidettiin

samana

päimänä kello

V 2 '^ _i-

_Iywäs-

kylän

kirkossa

tiitos-jumalanpalmelus ja

Mahan

myöhemmälläkokoontuimat kau- pungin maltuutetut ja

lähcttimät h.

^y.

kenralikuwernörin kautta

H.

^{M. Kei-}

sarille

näin kuuluwan

onneutoiwotukscn:

Helsingissä.

I.

Länkelä."

Sitteukun tämän kaupungin

asukkaat

omat tänään

kirkossa

kantaneet sydämel-

lisen

^ja

riemullisen kiitoksensa

^{ja ylis-}

tyksensä

iankaikkiselle

^{elämän Herralle,}

joka

Hänen kaiktimaltiaisuudessaan

^on

meidän rakastetun

Hallitsiamme

^pelas-

tanut taaskin

uhanneesta

^hcngenmaa-

rasta, anomat

samat asukkaat

^nöyrim-

mästi Teidän ylhäisyyttänne

Hänen Keisarilliselle

Majesteetillensa

esittele-

mään

heidän alammaiset

onnentoimo-

tutsensa. ^Jumalan

kaitkimaltiaan

käsi

säilyttäköön edelleenkin meidän rakas- tetun

Keisarimme

^kaikille

hänen

^uskol-

lisille alamaisilleen

talliin elämän.

Iymäslylän kaupungin

maltumuiehet.

Murhan-yrityksestä kertoo

sanomaleh- dessä Moskowsiia

Wädomosti" eräs kirjoittaja, joka

itse

^{oli tawarawau-}

nulssa,

seuraamaa:

Matka-ohjelman mukaan

lähti H.

^M.

Keisari

kello 12 yöllä 29 p.

marras-

kuuta Simferopoliin, jolloin

hän

^puo-

len tunnin wäliajoilla

seurasi

^tamara-

junaa, jossa oli 14 Maunua ja 2 we- turia. Aiman sattumuksesta, joka

sit-

ten oli niin onneksi,saapui

Keisari

^en-

nen tawarajunaa Simferopoliin, jonka

wuoksi keisarillinen

juna päästettiin en- nen

lähtemään

^{ja kulti}

sitten

^kaiken

matkan puolentuntia tawarajunanedel- lä.

Viimemainitussa

oli noin 50

hcn>

keä. Kun tawarajuna l p. joulukuuta oli noin 2

V2

^{wirstanpäässä Mosko-}

wan

pysäyspaikasta, laikkui äkkiä

hir«

weii räjähdys ja

heti

^alkoi

^waunu hor«

jua

toiselta

^puolelta

toiselle. Wihdoin

lowa sysäys

sai ^waunun seisomaan.

^Kun

idän

taiwahilla ihmisille

ilmoitti wuo- den 1879

ensimmäisen

päiwän walkene- wan, ja kellot temppelistä

kutsuiwat seurakuntaa

tämän wnoden

ensimmäi-

seen Jumalan

palwelukseen, niin

ehdo-

toin

ahdistus

^painoi enemmistön mie«

liä ja warmaankin hywin monen polvessa syntyi ajatus:

»minkälainen mahtanee

nytalkanut

muosi

^olla?

mitähän se

^myö<

tänsä

^tuo?"

Jos

^wertaammemainittua aikaa ny- kyiseen,

huomaamme selwästi warstn

suuren eroituksen

paikkakuntammeylei»

sön mielissä

^ja

mietteissä.

Silloin oli

sanomaton:

^hämmästys

masentanut

^mo-

nen

miehen

^mielen, joka päälliseksi rv»

ton tawoin tarttui yhdestä

toiseen.

^Sen

matkaan

saattoi

^{kaikkiinkoskewa,kaikille}

tuntuma rahapulaja

sitä seurannut

^uusi,

meillen kolonaan outo aikakausi, ^jota oli alkanut ja

uhkasi

jatkaa oloaan.

Uusi aikakausi ^sanoin —

mielestäni oi- keen

— ,

_nimittäin:

konkurssien-aila- kausi! Tosin

oli kaupungissamme en- nenkin joskus tapahtunut, että joku kaup- piaista, yksi silloin,toinen tällöin

—

noin yksi

tahi

korkeintaan

kaksi

^kymmenen

wuoden

kuluessa — ,

oli

tawaransa

^wel-

kojille luowuttanut,mutta,kuten jo

sa-

noin, tämä oli tapahtunut harwoin, ja matkaan

saattamatta

tuntuwampaa

häi-

riötä muille, kuin

sille tahi

^{niille, joi-}

hin asia warsinaisesti — _{Kesällä w.}

_{1878 alkoi}koski. Waannyt!

wasinaiuen konkurssien aikakausi

meillä kollega K.N.

Bonsdorffin luowuttamisella tawaransa

welkojiensa tyydyttämiseksi;

häntä seu-

rasi samana ^wnonna wiisi

^{muuta, ja}

tämän wuoden

alussa

luiskaeltiin ja pu- huttiin, että hywin monelle piti käydä

samoin.

Niin on käynytkin,

sillä

^tä-

män wuoden ajalla on koko kymmenen kappaletta

seurannut heidän esimerkkiänsä

ja »lyönyt

hansiktaansa

pöytään;"to»

dcllakin riittäwä luku näin pikkukaupun- gin

osaksi! Ia

mikä täällä oli kokonaan outoa,oli

se,

että mainittujen konkurs-

sin

tckiäin joukossa oli kolme täsityö- läistäkin! Täänlainen tietysti on

saat-

tanut wakawimmankin

hieman hämmäs-

tymään ja miettimään syytätäänlaiseen,

häwiötä

ja perikatoa ennustawaan kon-

kurssien

paljouteen. Muutamain olen kuullut arwelewan, hywin jalo-mietti-

sesti: sen

on aikakauden

syy, sillen

ei mitään woi." Mutta,ymmärtääkseni,

suurin ^syy tähän

on ollut 1876 ja 1877 wuoden ^peräti

suuret

^{tukkien osto» ja}

uloswicnti-puuhat, jotka monenkin wiet«

teliwät

suuriin

puuhiin, joista,

sitä seu-

ranneen ^rahapulantultua,eiwät muu- toin woineet

selwitä. Toisiin taasen

lienee

osaksi

»vaikuttanut kaupunkimme

hallituksen

1876 wuoden loppupuolella ulos antama rakennuspakko,

—

_syystä

kun joukko kaupungissamme wuokralla

asuwista henkilöistä

teki maistraatille pyyntö-ehdotuksen: että kaupungin laa»

jentamisekst

awattaisiin

^ja

mitattaisiin

pohjoispuolella kaupunkia olemia, kau»

pungille kuuluwia niittyjä ja peltoja;

—

kun muka kaupungissa tilan

ahtau-

den

tähden

hyyrit olimat

kohonneet

^lii»

an kalliiksi;

ehkä

kaupungissa löytyi mielii useampia,

Marsin

rakentamatto- mia

tahi

kuitenkin hywin

wähän

^raken-

nettuja

talon-asemia

eli tonttia. Tä- mä

wiimeksi

^{mainittu seikka, ymmär-}

tääkseni,lienee

saattanut

ainakin muu»

tamia

sekaantumaan

^{welka» ja}

wekseli-

asioihin,joistanytei ole woinut muulla kuin

konkurssin

^{tekemälläselwitä;japääl-}

liseksi

^owat

tawarainsa

luowuttajat, e«

(Lähetetty.)

Katsahdus taaksepäin.

Kun raitis

länsituuli

oli synkeän

su»

mun hajoittanut ja punertawa rusko

Ollessamme

^näin

lähellä

^wuodenlop-

pua,

suotance

minun luoda ^pikainen

katsahdus

taaksepäin ja

muutamissa suh- teissa

wcrtailla oloja wiime wuoden lo- pulla ja tämän alkupuolellanykyisiin.

Huomattawa

^on,että

tarkoitukseni

^{ei ole}

luoda tarkastelewaa silmäystä loko maamme oloihin,

sillä

^{näin alkamalle,}

kuin minä ^olen,

saattaisi siinä

^tapahtua

anteeksi

antamattomia erehdyksiä.

—

Tahdon senwuoksi

pysähtyä oman paik- kakunnan piiriin, joka yltätyllin tarjoaa

miettimisen

^ja

wertaamisen

^ainetta.

Hätiänne ^{Torstaina lIP. Joulukuuta}

JT:o 50. 1879.

miwahtama

ylellisyyteen

mallitsi

^talo»:»

poikais-kausassakin; tämä epäilemättä on moitittama, »,utta kyllä

sitä

^{on moi-}

tittukin. Wiilne talwcna ^jamielä kc- mätpuolccnkin oli

sauomalehticn

^pals-

toilla ponte»via moite-saarnoja maini- tun

..heränneen

hcilgcn" poistamiseksi;

nämät moitteet licnemät kylläkin olleet paikoillaan,

sitä

^e»

tahdo

^{mastaan»väit-}

tää. Mutta tunnettuon, että: ci «iin pahaa, ett'ci

siitä

^{myöskin jotain by-}

»vää

olisi.

Kicltämätöintotuuson,että Suomen ^talonpoikao»

hidas

^{ja taipu-} matoin kaikkiin

uusiin

yrityksin» ja puu-

hiin.

^Mitkään

kchoitukset

^cimät

olisi häntä saaneet

miettimään keinoja,^jotka

ulisimat lisänneet häncu

tulojansa, kum- minkaan

siinä määrässä'

^{kuin mainittu,}

rahatulman

^jälkeen

seurannut

^rahapula.

Se koski talo»poikiin yhtä kipeästikuin kaupunkilaisii»ki»,

kcntiesi

paikkapaikoin kipcämmlukin,

sillä

1878 Muoden tulo oli^kehno,

osiksi

^hallan,»vaan ylciscmmiu

huono» karttumisen

^{tähden,janyt}

»vuosi

takapcriu,rahapula» liinteimmillään ol- lessa, näki ^talonpoika

kauhulla

^muiden eucntyneiden tarpeiden

lisäksi

^{mielä tul-}

leen moncllenkl» ylimuoti

sen

^miljan

^os-

ton! Tälnä marmaankiu

saattoi

^monen

miettiinää», millä tuloja»sa parantaisi.

Näiden »uicttcideu

hedelmiä tosin

^ei

»vielä paljo ^näy, mutta merkin

huomaa

kuiteilkiu,ja

seki»

^{on jo}

^sangeu

^hymä.

Kaupungissamme nuomataa»

se

^siitä,

että luiime

kesä»

^{ajalla ja}

Marsinkin

syyspuolella ou tori-kauppa cnenty- uyt

melkoisesti.

^Kun

rahaa

^maakun-

nassa

oli tylliksi, niin kaupunkilaiset

useinkin

^olimat

suuressa

^maatamarml

puutteessa,

»varsinkin

^ne, joilla ei ollut maroja martllua-aikoina ostaa»iiu run- saasti,että

se

^riitti

toisiiu

markkinoihin;

uyt on torillamme jota^päimäollut

hci-

»iä, halkoja, lihaa,»voita y.m.

—

_Kek-

seliäisyyden edistymiseksi on myöskin lucttawa

se,

että etääminältätin ontuotu myötäwiä,

esimerkilsi

^{lampaita20 30}

laumassa, jotka

sitten

^{täällä teurastet-}

tuina omatmyödyt torilla. Sitäpaitse on

selmästi

huoiuattalva,että kaikkein mielet ^nytomatmirkeälumät,kaikin puo- li»

eloon

^päin", ja ikäänkuin joku raik- kaampi

henki ^olisi

puhaltailutylitsemme!

Tästä ennen kaikkia on taimaalline»

Isämme kiitokse»

^ansainnut, joka meille autoi hywän muodcn;

siihen lisäksi

^tu-

lee ^sekin, että toimotaau

rauhan

^Ma-

kaanluneen ja kauan ^vysymän, ja

sen

turmissa

pyrinnöt ja rieuuot uudelleen mirtistywän ja edistymän.

—

l. —e. ^—n.

selä

^yleisesti

kirkollisista

^{että critläiu} Keski.Suome» paittalllillaaloökelvista lysymylsistä keskusteltiin. P»hce»joh-

tajaksi

toloulseösa

^»valittii»

lehtori lär-

»vilic» ^ja pöytätirjai:toiulittajaksi_lv.t.

lehtori Löiiuroth. Päätcttin

koittaa toi- meen

saada

^»seampia

täänkaltaisia

^lo-

toliksia, joidc»

tarkoituksena tulisi

^ol>

l»aa»

sekä

hcugcMtc» ja lirlollistc»

asiai»

leluStclciniilc» ^että ju>»al»»so pillislc»

esitcl»läi»

pitä»li»c».

Toilvotaunlic olirca Kcsti-Suol»e»

ku»»ioitetta»valle pappiskunualle tuom

moisce»

hengellistä

harrastusta

^{ja clä-}

hlittämistä

tartoittamai» koloustc» ^{pi^}

tämiscc».

Emme lainkaa» ^epäile»oi- dcil loloustt» toimeen

saamiselta

^»vielä-

pä oikcitt

»viltkaiksi

^ja i»»okkaitsiti», päättäc» siitä,mitä mcttumcmmcKcs

lisilomc»

^{papisto» taidosta} ja hy»västä

tahdosta

hciigcllisissä

asioissa.

^Wiil»e

lolouksessa, joka oli e»sii»mäi»c», luu- luu ^{jo ollee»} jänniä

iomilioiucuti»

^»uiä»

ra, _ja

usealla »laascudll»

papilta luu- tuu tullee»

ilmoilutsia

se»l»,oiSte» lo^

ko»Slel> pyytäi»iscstä ^ja

»iihi»

^pyrki

miscstä. Ilahuttalvaa

^{maa» o», etla}

hengellistä i»toa o» paii»e»issa,

sillä siitä saatamme

^toiivoa, ett'ei hengelli-

syys

^jää

kuolleeksi

puliSlawiksi laumaS<

salaa». Qualis

^{re^,laliSgrex"(»lil-}

lai»e»

— Kahdesta äskeisestä

^paimc»,

scllailicu

^{lauma).tapatur»}

masta itlwkkala»

sahalla

^{olc»ll»c kuul-} leet kerrottaman, joissa

loisessa

^eräs mies

sai

pyörii (cirlel)-sahalla polmcs

saa» lasta»" halki

^{sahatuksi, jonla ei}

ennäi! luulla ftara»c»va», ja

toisessa

^eräs

toi»c»

sai

päähä»sä plalilllllakolaulsc»

sellaisc»,

—

että

tohtori»

^täytyi

^sitä

^»culoa.

Pnutoitusta

ja moukaroimista sanotan» »viil»c

luoilliusliinilliitai»

^ilta- ua Haapakuskel!

sahalla

^erää»

miehen siteu

l>irjoittll»ccu, et

a _ha».

jouduttu-

a»sa

^riitaa»

toise»

^lanssa, a»toi tälle

kaksi

^{puuko» pistoaja}

kaksi

^{moukarinlyo'»-}

tiä, siis »cljä »vaarallista

haamaa.

Erä^ loliiiao ^{»»ies, joka oli}llillut ^tap.

pclcwia croittamaau ^jale»ties

murhaa

cstämää», oli ^liiyösli»

saa»»t

liiaistaa mollkarista. WäliläräjiSsä oli jo

asia

esillä, _luuttalykättiin

tutkittamaksi

^»vielä

t»o»»c»nni»a, jolloi

uusilla

»vicrasiuie

hiltä saadaa» —

_Pakkanen,tarkcuipia tietoja_jokapitkitti a»karuut-

asiasta.

taau

läksi

^{»viikkoa unlpcc», on »yt jo}

tätsi

^kertaa

^lauhtuuut

ja »äyttää »yty

ään maa» parin asteen tylmää.

Päi-

mäpmstc, leuto ili»a ^{ja lclpo} leli ^mä-

häise»

^lume»

^lähde»

^omat

^tchliect

^»ailia

päi»vi»ä talmen oitci»

herttaisclsi.

nemmin taimähcmmin,olleettoisihinsa, tai

toisteusa asioihin

sekaantuneet, ta-

tausmlchillä

^{tahi muutoin, joten}

siis

luounolline»

seuraus

^oli,että yhden kaa- tuminen wci

toisen luenncssää».

^Nyt

sitämastoin

^{on yleinen toimo, että ne}

olisimat täksi

kertaa ^loppuneet.

Ia

^taas

silmätevsämme

työkansan o-

loihiu

täinäl» muodon alkupuolella,

huo-

iuaamlne, että äsken

mainitsemaini

^ra-

kcnnuspuuhaintähden kaupungin

seutu-

mille oli ^kääntynyt työkansaasummissa,

jotka nyt olimat

ansiota

^mailla.

Mi-

tylsillä ci ollut työtä, ja

isommat

^työ-

paikat,niinkuin Haapatosken, Kuokkalan ja Korkeakosken sahat, seisoimat;tutti- liite oli ^peräti tauonnut.

-

Lohikos-

ken paperitehdas ja Korkeakosken miina- polttimo licncwät olleet ^ainoat, joissa työntckiättaukoamatta

saimat

^{olla toi-}

messa;

mutta »»'iidenkin työmichiltä,

—

kuitentin miinapolttimon

- - _mähcnuet-

tiin ^palkat. Mutta

Marsinkin

^kemät- puolee»:, tun

huhu

uuden kirkon ja

sc-

minarin

huoncidcu rakentamisesta

^oli

ympäri leminnyt ja niiden työhönru- pesi

kansaa

joukotta,'» tnlmaamaau en- tisten ^lisäksi, ja fun päälliseksi esteitä tuli, ett'ei työhön

mainitsemissani

^ra-

tcnnuksissa heti sulan

tultua Moituryh- tyä, niin oltiinpa todellakin pääsemät-

tömissä

uäidc» työ-ansiota

etsimien

^kä-

sissä. Olmeksi

^kuitcllkin

^lcwisi huhu

Talnperccn

—

Waasau

rautatietyö»al-- laulisista,ja^nyt alkoi kansa,joka tääl- lä ei

saavut

työtä, tulmaamaan

si»ne.

Että kuiteukin kailc»laista mäkeä kau- punkimme läheisyydessä

—

kcutiesi

^kau-

pungin

sisälläkin ^-

majaili mielä

kesäl-

läkin, todistamat nuo hämmästyttämä»

rohkeat

^{warkaudct, joita tapahtui»vuo-} denmaloisampa»a aita»a, yksi

toisensa

perää»,

Marsin

uskomattomalla onnella

--

nimittäi» iltiöNiöntekiöillc. -,_ett'- ei

tietääkseni

yhdestäkään markaudcsta ole tolkkua

saatu.

^{Kuitenki» heti,kun}

toimeen

saatiin

^lukuisa, mcipachtmucn yömartiasto, loppuimat ^»älnät, eikä

sit-

temmiu niistä ole »litään kuultu. To-

sin

ei nytkään ole Mltääu suurempia töitä talme» ^{aikaan,muttatyön}

etstöitä

ci kuiteukaau niin

sunnmssa

ole liikkeellä luin miiiue talmena; sahat,

sekä

^Kuok-

kalan että Haapakosken, omatkäymnssä ja jossain myöski» tuntuncmat ne tu- ha»net, jotka kirkon ja

seminarin

^ra-

kennus on lemittänyt.

Iamaauseululaisct

ympäristöllämme?

Maalaisetkin

^{olimat ylempänä mai-}

»ittuna

rahatulman

^aikaua

saauect —

luonet

suurenkin —

osan

^{tuosta nyt}

lamatusta esileestä," ^rahasta;

—

_ja

kenpä

siitä

^lienee

osattomaksi

^jäänyt?

sitä

^kun

sai

jokainen, joka

maan _miitsi kätensä

^ojentaa

sitä

tawoittamaa», josta luonnollinen

seuraus

^{olikin: tarpeetli-}

sääntyiwät ja

rahan

armo aleni.

Sanoin,että ^tarpeetolimat lisäänty-

neet,

se

ou epäilemättä totuus.

Henli

-^ Papftislolous pidettiin Iymäs- kylässä

toissa

lcskilviilkoua,jollluluu!' 3pmä, jolloin joukko pappia tästä tav pungista ja

se»

litipitäjiötäoli täällä kokoonluuut

lcskilläiscc»

ajatusmaihtoo»

ja »culvottcloou pappistokoustc» pitä-

misestä

määrättyinä aikoma.

Useista

—

_Hiippal.

_sanomia.

_(Turun.)

Waltuuskirja kirkkoherrannnrkaan ^Tastmo»

lassa ^{onannettu w.t.}kirkkoherralle ^Närpi.

össä, w.^{»pastori ja} filos,maisteriI.^A'.I.

Forssille.

Haettawaua: Nousiaisten kirkkoherran

wirlasekä^toinenkappalaiswirka Wehmaalla,

Perniössä ja voimaalla, kappalaisenwirat

Karwialla, Eurassa. Lehtimäellä ^{ja Meri»}

massussa

sekä pitäjän»apulaisenwirat Huit<

tisissa ^ja

Perttelissä

^ynnäsaarnaajanwirka Welkualla,kaikkiM» p. kul.marrask.27p:stä.

(Kuopion). Marraskuun2?p:näontuo- miokapituli myöntänyt wnkawapauttawäli-

aikaisellc saarnaajalle ssrantsilassa F. ^Ne- chardt'ille ^neljäksi kuukaudeksi,lukien Tam»

mikuun 15p:stä I^o,jasamalla^määrännyt sillä aikaa sanottua ^wirkaa toimittamaan kirk.»apu!aisen

—

NaltuuskirjaHaapawedellän kappalaisenI.Snellman'in.»virkaan

Heinäwedellä ^on Porwoon tuomiokapituli antanut Kajaanin w.t.kappalaiselleF.^Mic»

loselle.

—

Nimityksiä y.m.

ztirlkohcrratsi Hattulan sc»rakuutaa»

o»

P»utalaitu-

me» kappalaiuc»

F.

I. Lilius miimc luu» ⁴

p:»a

nimitetty.

— Wirlansa menettäneeksi

^on

teis.

se»ali, tutcn

Hfors

^{tietää, tuomi»»vt}

lliällillsihtcri» Hämce» ^läänissä

^I.

^F.

O.

— Idestam'i».

_{ltM) wuoden}

maanmittarire»

Wisionil tässä läänissä

tulcivat toimi-

tettalvilsl

allauiulitetyillä paikoilla,»i- mittäin: 1880 Tamulituuu 27

p:»a

raa-

tihuovccSsa

IymäStylän laupuugissa Lantaa» ^ja ,^»orta»ce»

tihlatuutain

kanssa,

—

paitseLappajärlvc» käräjäluutaa.

Helmitnlm

^I'jp:nä

läii»i»la»slilissa

Nikolaiilfaiipuligissa

siorsholma»

^jaII-

Nlajocu

kihlatuutaiu

^kanssa;

sekä

²⁷ p:»a

raatihuoneessa

^{Kokkolan laup»»<}

gis''a

Pictarsaare»

^{ja Lapua»}

kihlakun-

tain

fanssa.

Lääui» l»wcr»öri» luu-

l»t»lseSsa

^tästä

asiasta

^marraskuun15

ft.ltä

»naiintaa» »»aa»»littaric» melmol-

lisuudct

^tämä»

tarkastutscli suhtcc»

^ja

ilmoittac»

asia»o»»aisillc

^{tiedoksi, että}

he

tammikllu» 8

p:»a

woi»vat lruu»»»-

»inlismichiltä saada

^tiedon laslufirjai»

sisällöstä,milistulctaa» kr»u»»»-»imis.

miehiä

laSlulirjat yhteiselle

taiisallc se^

litta,»aa»

setä

^tulemaan rcmisiouii»,

jos ci ole

—

_Kilpa«ajotlaillista estettä.

_Jämsässä

toiinitetaali tuleman tammituun 8 p:»a.

—

_Suomen

»valtiokonttori.

Arm.

asetuksen

^{m»laa» 10p:ltä}

hclinif.

¹⁸⁶⁹ muisluttaa »valtionkonttori

asianomai- sia

uiidcu »velka ja

korko-sctclicn

^omis-

tajia, joltakuulumat 1869 »vuoden rau- tatielaiuaau, että

he

^ne

luuastcttamitsi

uäyltälvätmiimciStää» kymincncu »vuo- den

kullicssa

jokaisessa »velka- toi tor-

tosctclissä

ilmoitetusta matsupäimästä, koska uiitä luuutoill katsotaan yliailai-

sitsi —

^{eitä enää lunasteta.}

Postilaitos.

Samalla lamalla tuin täuäkiu^muouna,tulemat

ensi

^»vuon- nakin 1880

sanomalehdet

^Suomesta

Nuotsii»

^ja

Ruotsista

^Suomeen

lähe

tcttämitsi

rautatietä Wcnäjäu,

Salsan

ja Tanskan kautta

scmmolsissa

^tapaut- sissa, luin

siteu

liirccmpi postinknltu

saadaan

luin käyttämällä

suoria

^meri»

postinkulkuja, kuitenkin

sillä

^lamalla, että uiideu sauomalehticn,jotkatulemat

harmemmin

kuiu kcrrau

miikossa ia

^ai-

lalaustirjain

lähettämisessä

^käytetään

ainoastaanwiimetsimainittuja kultuja.

— Notarien

wirlaa Kuopion tuo.

miolapitulisfa omat määräajan tulu

essa,

Tap:n mukaan,

hateuect:

^{w. t.}

kirkkoherra Nilsiässä

N. KarlSbcrg, lirttoh.-apul. lisalmella,silos, kandi dati E. Kyandcr,m. t.

kirkkoherra

^Kaa-

milla E. Saure» ^{ja silos,}maisteri K.

O.

Smau Hclsiugistä.

- _lludenmaan

_ja

Hämeen

^läänien

maanwiljelysseurau ylimääräisessä to-

louticssa

^{w. l.28p.uä läytcltiiu}

seu-

raamat

asiat:

.Maamies"

^ja

La»dtma»»c»"

^nimi»

set

aikakauskirjat päätettiin jatkettawilsi tulemana wuouua, jos waltiolta

saa-

daan niiden

kannattamiseksi

^2,000mat-

taa; muuten

ruwcttaisiin

julkaisemaan maauwiljelyStä koskemia tirjoitulsia

Follmä»»e»'iSsä"

^{ja jossakin}

suoma-

laisessa sanomalehdessä.

Lakit. land.

F. Foss'in ehdoitutscn

johdosta, että

Hankoniemelle asetettai- siin asioimisto

Englannin woilauppaa

»varlc». auucttiin kieltämä lausuuto.

Johtokunnan

puheenjohtajaksi nialit.

tiiu

tulemaksi wuodelsi senotori

W.

Zil-

liacus

sekä

^jäseniksi

hrat. I.

^A.

Ha.

gclstam, W.Brummer, I.lernström, R.Ehrurooth, G. Stolpe,paroni

H.

G. Äoijc, E. Bläfjcld, T. Cosliander ja paroni

—

Suomen käsityön ystälväin toi»V. dc la Chapclle.

mikunta Helsingissä ottaa

tccttäätseeu

neulon,

uksia

^ja

erilaisia

^kankaita

sekä

muita naisten

käsitöitä. Tilaufsia

^was<

taai! olttaau

tiistaisin

^ja

lauantaisin

^kl.o

11—1 ylioppilaitte»

kansatieteellisessä

museossa setä

^{neitien M.Weckma»',»}

(Mikaelinkatu 13) ja

F. Ch»rliera.'i»

(Kasarmiukatu 22 pihan puolella) luona.

—

Käsityöläiset opettajan»näytteet

ueliluolkaiscll

rcalikouluu matematifiu ja sysikin lollcgauwirkoja _»vartc»

suo-

ritti marrastuuu 29 p.

Hämcculiuuan

uormalilyseou yliopcttajakuuuau

edessä

maisteri A.Jansson;

arwolause:

^ma-

tematikissa

^cumlaude approbatur, fl)«

si kissa

approbatur.

— Waasan rautatienlomitea

on lu- weruöriltäpyytänytMessukylän,

Orih.

wcdcu, Kangasala» ja Nuowcden ui-

miömichillc sellaista

määräystä, jonka mnlaau

heidän tulisi

auttaa työwcwi

johtajia järjestyksen

»voimassa

^pitämi-

sessä setä

wetää oikeuteen järjestyksen rikkojia, josta he

saisiwat

eri^pallkiota.

lorkcintaau 400

-

m.

wuodcssa.

Porin suomalaisen

ylfityislyseon johtolunta ou päättänyt

lähettää leif.

seliatim

^hakemus,että koulun nykyinen johtaja

saisi

hywälseusä lukea mirkamuo-

sia

opeltajatoimestaa»

koulussa.

^Sen

ohessa

^onpäätetty

ensi tilassa amoimekss

julistaa toinen opettajawirla tulcmns ta lukumuodcsta opctliswclwollisuudclla

suurctictcessä sekä suomen-

^ja

ruotsinkie-

lissä,

—

jolle palkaksi määrättiin 2800m.

Kunnallista.

Ö.

F.

^kertoo,että

Wiipuriu

lääninhallitus

^on

mahmista-

nutAlltrecm pitäjän

kllntakoloutsen

^pää-

töksen, jo»ka kautta n.

s.

kcrtajuomin- en"

häissä ^kielletään

^{40 markan}

sa-

ko»,

uhalla.

mat

wastukset kohtasiwat häntä.

Sateata

uswaa lankesi

alas taiwaalta japiiritti

hänen

tuota pikaa niin,_ettäkaikki

hänen

näkywistäänkatosi.

Tnostakos

^nyt tuska tuli!

Pellerwoinen

pyrki ylös,luutta

sumu

oli »vastassa;

hau lensi

^alemma,

—

mnaoli

sielläkin.

Ia oikealla ja

»vasem- su-

malla,

edessä

^{ja takana, joka}

haaralla

oli

sumua,

ja yhä

sumua.

^{Jo pellon}

poikasnuttui,eikä

se ihme

^ollutkaan.

Hän

sieppasitontin

selästään

^jaalkoi sillä

huis-

kia ympärilleen. Mutta

turhaan hän us-

waa pieksi,

se

^ei

siitä

^Paennut, waan

sa-

keni

salenemistaan.

^Kun

Pellerwoinen wihan wimmassa ruhtoi

lonttincnsa,_tuu-

lni

hänen korwiinsa

hiljainen naurunk«t- katus jostakin läheisyydestä.

Hän katsoi

ylös,teroitti

silmänsä

^ja

huomasi

^nytnei-

don, jota parastaikaa

seuloi ^uswaa

^il-

maan.

Terhenitär

^{nauroi, mutta}

taukosi

^kui- tentin

seulomast^^^^^^^^^^^W

^(latk.)

..Malta

^sinä,

Terhenitär/' lausni Pel-

lerwoinen

»luuletko

^minuauswalla peloit- tamasi. Kiitä waan onnea,ett'ei ^olemi- nulla

asetta

mukanani."

Wanhau Taaton Tarinoita.

.'lcrlomtt: Wilja.

11. pellerwoinen.

Hän

^{eli Kalewan}

maassa,

kyntipeltoa, poltti

soita

^{ja wiljeli}

metsää. Ahkera

^oli

Sampsa poika

Pcllcrwoinen

^{ja wätewä} ruumiiltaan;raskain ^työoli

hänelle

^iloista

huwitusta

^waan.

Eräänä päiwänä

rnhtoi Pcllcrwoinen metsässä

kirwcinccn ja kaatoi hongan toi-

sen

jälkeen. Kun ^päiwäoli^puolessa,tuli aawalta aholta vuori neitonen

metsään

ja istailtni puun-kannolle likelle ^nuoru- kaista. Kauan

silmäili hän

Pellerwoista, joka tankoamatta iski kirwcstääu hongan juureen.

»Wäkewä olet, nuonlkaiucn", puhkesi neitonen wiimein puhmnaan, multa tic- dänpä erään, jota onsinun wielä ^wäte- wämpi."

..Kukahan

^tuo olisi?" kysyi

Pellcrwoi-

nen, joka yhä jatkoi työtään,

Se

^{on Tuulen tytär,tai toisin}

sanoen

minä, jos

sen

^{muuten tietää} tahdot,"

wastasi

^neito.

Sinäkö?"

^kysyi

Pellcrwoincn

^pilkalli-

sesti

hymyten, ja nyt hau

ensikerran

^loi

silmänsä

^tyttöön.

..Epäiletkö?"

Hm. .

^tuskinlunten

sun

^tuota

^hentoa

tomuakaan

samoan

kaatumaan," arweli Sampsa poika.

No

^{tuopa kumma} olisi,"

hilusi

^tyttö

ja tarttui

samalla

koiwuun käsin. Mutta koiwu oli ^uuortea,

se

^{taipui, jotta latwa}

oli

lähes

^{maatakoskettaa, muttaei waan} taittuuut. Tuulen ^tytär ponnisti wiimci-

sctkin

^{woimansa, otti wanhtia,teki undcn} ryntäyksen.

Turhaan! Pnn

oli käyränä tuin luokka

hänen

käsissääli, _mnttapoikki

se

ci sittenkään ^mennyt.

»Herkeä

^{jo,herkeä,mnutointapat}itsesi", pilkkasi

häntä Pcllerwoinen.

Ia Tnnlcn^tyttären täytyikun täytyikin

heretä. Hän läähätti

^{hirweästi,koko ruu-} mis wapisi kniv

haawan lehti

^ja

herlvo-

tonna waipni

hän

^{alas mättäälle.}

Pcllern'

öinen iski kirwestään

saman

^koi-

wunjnnrccn ja

samassa

pnn kaatui. Tun- len ^tytär

kawahti

^{ylösmättäältä.}

En

^{tarwitsc siipiän,}

onhan

^minulla

jalat,"

wastasi Pcllerwoiuen.

Änna minnlle tuo kirioccsi," rukoili hän,

„

ulina sinnlle siiwet ^{annan, joilla} lentää woit."

laloillasipa _et woi

ilmassa

lentää,"

wäitti Tnnlcn tytär, ct woi ^{käydä au-} ringossa etkä

knussa

^että

tähtitarhassa

taiwaan ^alla."

MitäPä siellä

tetinnkään,minulle kuu Maan emo leiman antaa."

Mntta Tunlen ^tyttärenteki koloin mieli

saada

^kirwcstä

omakseen.

Waihda

pois," wirltoi ^hän,

minä

Tnrjan tytin,halla-helman, tarkoitan ta- kaisin Pohjan perille, kuu hau ^{tnlee pel-} tojasi walnngoittamaan."

Pellcrwoinen

^{jo myöntyi.}

Olkoon

menneeksi!" lausui ^hän.

^Saatt-

aisi

^smusta joskus olla apnakin, waikka wäliin olet kowin unelias."

Hän

^antoi

tirweensä

^Tuulen tyttärelle, jota tarjosi

hänelle

^{siipiä wastaan.}

Hyppy-askelin riensi nyt Tunlcn tytär

iloisena

^kedonpoikki,kantaen kinuestä olal- laan.

Pellcrwoinen

^{taas panisiimet}

suu-

reen tuohi-konttiin,nosti tontin

selkäänsä

ja alkoi

hänkin

»verkalleen ^astnapoispäin

—

ei kuitenkaan

samaa

^{tietä,knin Tuu-}

len tytär.

Kun

Pellcrwoincn

kotwan aikaa oli

as--

tnnnt eteenpäin,tuli

hän

^{laweille wilja-} wainioille. Woi

surkeutta!

^{Wilja, joka} eilen ^wielä

kauniilla

^ja

wihantana

^rehoitti,

seisoi

^nyt haljakkana,ikäänkuin

olisi

^kal-

mankäsi sitä koskettanut. Ia kuolon

hil-

jaisuns

wallitsi

ympäristöllä;ruisrääkkä aiuoastaau

wiscrteli

tuolla aidan^seipäällä

»valitus-lvirttääu.

Mitäs

^tuumitSampsa

Pellerwoiuen^'

tnnllli ääni

hänen

^takanaan.

Alaknloisena

^waipui

Pellcrwoinen

^pel-

lon pientarelle.

Pellcrwoiueu

^{käämi päänsä ja}

katsoi

puhujaan.

Siuälö se

^olet, Maan emo?" kysyi hän

—

_Oi kuules! Tuosta ^{mulle pit«}

kät ^tuumat,

suuret

^{surut,mustatmurheet,}

kun Turjan tyttö,tuo

kehuo hallahelma

kylmästä pohjolastaminua alati ^waiuoo, wiskaa

kauhalla

wilua hyytä jäisestä kat- tilastaan ja

sillä

kauniit taswini kaikki turmelee."

Mitäpä siitä ^{huolit,pellon}poika,ota kultainen

tirwcesi

^{ja lyö}

sillä hallahelman

jalatPoikki," nruwoi Maan emo.

Ei

^{pysty Nlunlirmecni}

hänen

^jäisiin jalkoihinsa," walitti Pellcrwoincn,

..siihen tartuttaisiin tulisia

^miekkoja,

—

_miekkoja,

joita ainoastaan ^ilman

ihanat

^impyciomi-

wat."

Oi, Sampsa

Pcllcrwoinm!

^kunpa

olisi

sinulla nimet niinkuin ^{on linnulla,}niin

lentäisitpäkorkeuteen tanuaankaarelle noita

ihania imftiä

puhuttelemaan."

Sii»uet —

niin tottakin!" ^Nyt

sel-

>ueni

Pcller>voiselle

keino oimallincn.

Hän

otti

siiwct

kontistaan, kiinnittine olkapäi-

hinsä

^{ja kobon yläs} ilmaan. Knta kor- keammalle

hän

^nonsi,

sitä keweämmätsi

täwi lentäminen. Maan ^emo ei

häntä

enää oiwnltanut

suurempana

kuinkärpäsen

kokoisena sinisellä

^taiwaalla.

Mieluisata

^oli

Pellenuoiselle

^tämäil-

massa

liitelcminen.

„

Kuinka raskaita oli- wattaanaskele^{n tuolla}

alhaalla

^{maan to-}

mussa", ajatteli hän,

„

ja täällä

—

kuinka ihanata,raitista ja

PuhdaSta

^{kaikki!"Wielä} kerran loi

hän

silmänsä alus maata

koh-

den.

Vihantina

ja kauniina knkoistiwat siollä

laaksot

^{ja kukkulat,} kirkkaina kuin kristalli päilyiwät joet, järwet ja meri.

Hiljaiselta ja

rauhalliselta

^{näytti kaikki,} ikääntuiu ci

siellä

lcwottomnus

olisi

^ma-

jaansa löytänytkään.

läänywäis-silmäilyumaalleheitettyään, aitoi

Pellerwoinen

taaskin pitkittää mat-

kaansa

yläilmoihin. Mntta odottamatto-