Vanhan taaton tarinoita. Kertonut Wilja. I. Pikku Heikin merkillinen matka · DIGI

Jaetaan Weilin^ja Göös'inkirjakaupassa jokaTorstaina kello s» e.pp.,missä ^myöskinilmoituksiawastaanotetaa» <l» p:stäpieneltä riwiltä.

—

Tilaushinnat:koko wuodelta 2 m. 6Np., kolmeneljännekseltä 1m.^{!»5 p.}

puolelta wuodelta 1 m.3U p., neljännekseltä 65 p.

—

Postikonttoreissa: ^{koko wuodelta 3 m.,} kolmeneljännekseltä 2 m.25 p.,puolelta wuodcltat m.5N p.,neljännekseltä^7',penniä.

—

Pksityiser numerot 10 penniä.

Toimittajat:

H.

^{Hellgren,Tuokko,K.Göös,}»vastuunalainen toimittaja.

wat,

siihen

^{en woi myöntyä.}

Pari

^kol-

me riwiä

suoraa suomalaista

^puhetta

Hämäläisessä

^wastaa

^kokonaiset

^riwit

useissa muissa lehdissä

olewia lawcr-

ruksia.

. Mlillmies",

Suomen maanwiljclys- lehti, on mainitun elinkeinon edustaja

maassamme.

Kun en ole mikään maan- wiljelykscn tuntia,en woi

siitä

^mitään

sanoa,

waikka olen ollut

sitä tilaisuus dessa

lukeakin. Kuiwalta ja

hieman

^tie-

teelliseltä

^tuo minusta kuitenkin näyt- tää.

Kyliitiljasto," jokatarjoo lukemista miltei

kaikissa

^{aineissa, on}

warmaan

tcrwetullut jokaisen lukian käteen. Siinä tawataan

usein

alkuperäisiä, erittäin

suomalaisella

maulla warnotcttuja ker-

tomuksia.

Kljlä'tiljastou

tuwulchti"

^{ajaa kris-}

tillis-siwecllistä asiaa

^{monien opctta-}

waisten kertomusten kautta. Sen ajatus- ja kertomistapa on

siwccllistä

^{ja yk-}

sinkertaista, joten

se

on lapsille niin- hywin kuin

aikaihmisilletin softiwa.

^Ker-

tomuksia

clähyttäwät

siinä

^wielä

usein

kauniit kuwat. Ainoa seikka,_{minkä kat-}

somme siinä

^{ei olewan} paikallaan,on

sen

pitkä nowcllikertomus

Luthcrus

Roinassa," kun

se

on niin pitkä, että kestää pari

wuosikcrtaa.

Kausatoulu"

^{on ainoa}

maassamme

laatuaan. Sen tarkoitus,niinkuin ni- mikin osoittaa, on olla ajatuswaihla- jana lansakoulu-opettajain ja

«harrasta-

jain

kokemuksille.

Tätä wirkaa

se

^tus-

kin kuitenkaan »voinee täydellisesti

teh-

dä,

sillä se

^{on liianpieni ja}

_harwaan

ilmcstywä. Moni opettaja näkcelin,

wähiin waroihinsa

^katsoen,olewan edul-

lisemman

^{tilata U.} Suomettaren,josta

koti« ja nlkomaistrn tietojen

ohessa saa-

pi myös paljon

kansakoulu-asioitakin

tietää. Lehden,

woidaksccn

^paremmin

saawuttaa

päämääräänsä,

tulisi

^ilmes-

tyä

wähintäänkin

^kerran

wiikossa.

(latk.) tulee, eli kysymykseen miten

kansakoulu

woipi auttaa abnormikoulua,luuli pro- wasti

auttamisen

^{woiwan tapahtuakol-} mella tawalla.

Ensimmäincn

^tapaon

siinä,_että

kansakoulun

opettajat jaopet-

tajattaret, jotkaowat

likeisessä suhteessa kansaan

^{ja tuntewat}

^kansaa

^{hywin ja}

joille toiwottawasti

kansa

^suopiluotta-

muksensa, _antawathyödyllisiä ncuwoja ja

ilmoituksia

aistiwiallistcn lasten kas-

matuksesta

^ja opetuksestakodissa;on»

han

^{tämä opetus}

monessa suhteessa

^ai-

nakin

kodissa sama

^kuin täysimielisten lasten.

Ia

^koska

kansalaulun

^opetta-

jat ja opettajattaretparemminkuin kan-

sa

^tuntcwatne oppilaitokset, joissa ais-

tiwiallisia

lapsia erittäin taswatetaan,

woisiwat he

^myösantaa

kansalle

^hywiä

ncuwoia

^ja

ilmoituksia

^lasten

lähettä- misestä ^niihin laitoksiin. Toiseksi woisi kansakoulu

hyödyttää abnormikoulua ot»

tamalla poikkcustaftautsissa aistiwialli»

sia

^lapsia

kansasouluun.

Tällä ei kan-

sakoulu tulisi

tappiolle, kosla

esim. so-

keat lapset päässälaskussa aiwan^hywin woiwat seurata täysimiclisten lasten opetusta; myöskin

woisiwat semmoiset

heikkojärkiset lapset, jotka

scisowat

^täy-

simiclisten

ja aistiwiallistcn rajalla,

todellisella

^{hyödyllä ottaa}

osaa _kansa-

koulun oppiaincihin. Mutta lopuksi ja pääasilliscsti

woisi

kansakoulu,

sen

^o-

pettaja- ja

warsinkin sen

opettajatar- kokelaat hyödyttää

ahnormitoulua

^sillä,

että enemmin knin

tähän

asti kääntyi-

siwät siihen

^opettajina

tahi

opettajatta- rina. Ulkomailla

asian

^{laita on}

sem-

moinen, että

suuri osa

niistä opettaja- woimista, jotka työskentelewätabnor- mikoulun palweluklessa, owat

kansakou-

lusta ^menneet

siihen. Suomessa

on a-

sian

laita johonkinmäärään ollut

sama,

ja näiden opettajawoimain työabnoo mikoulun alalla on

osoittanut ilahutta-

wia hedelmiä;mutta kuitenkin

olisi

^hy- win toiwottawa,että

kansakoulun

^opet- tajat ja opettajattaret, enemmin kuin

tähän

asti tietoa

hankkimalla

^abnormi-

koulusta, myös yhä enemmin

saisiwat

rakkautta

siihen

^ja

kääntäisiwät

^mielen-

sä sekä woimansa ^tähän

^suuntaan,ko-

tonaan antautumatta abnormikoulun a-

siaan."

^(latk.)

Päijänne

jatkaa tulemana wuonna 1880 täällä Iymiistyliin kaupungissa kolmatta

wnosilertaansa täänwuotisessa ^muo-

dossa, ilmaantuen ^joka keskiwiik- kona kello V ^{e. pp.}

Milloin asiat niin waatiwat,

^tn-

lee

Lisälehti annettawaksi.

Lehden mielipiteet

ja

tarkoitus tulewat pysymään eiltisellään, se

^on,

se ^{tnlee pitälnään} silluällä ^Iywäs-

fylän

kaupungin

ja

sev

maasentnjen

tarpeita

^ja

edistystä niin henkisessä

kuin aineellisessa katsannossa, sen-

raamaan maamme

^yhteisten

asiain knlkua, erittäin

^niiden,

mitkä paik- kakllntaamme

^koskemat,

taikka sille

johdoksi ja oswiitaksi ^{woiwat olla,} harrastamaan ^kielemme

^ja

kansalli- slllltelulne edistyttälnistä,

^lyhykäi-

sesti tarkastamaan suomalaisen ^kir-

jallisullden

näinä aikoina

^ilmesty-

neitä

ja

ilmestywiä

^tnotteita,

^ker-

toinaan

kotimaan uutisia, sekä ^omien

kirjewaihtajaimme kirjoitettawia että muiden lehtien ^mukaan,

^ja

^nlkomaan tärkeimpiä waltiollisia ^tapauksia. — Pääkirjoituksensa ^koettaa lehti tehdä

niin kansantajuisiksi, ^kuin sninkin

woi

^ja

aine sen sallii. - _Nowel-

lia tulee olemaan tilan mnkaan.

Tilaushinta ^{on postilont-}

kolo wuodelta 3 markkaa, toreissa:

n 1 ⁿ

tolmeneljänn. „

puolelta

tirjalanftasia:

kolmeneljänn. „ _R „

neljännelfeltii „ —

_»5

_„

Iywäslylän ympäristö-seura-

tunnissa ^{ja Weilin k Göösin}

kolo wnodelta 2 markkaa VO _P.

puolelta „

i

"

neljiinuelseltii „ —

Venäjällä:

kolo wuodeltll K rupla HO kop.

lolmeneljiinn. „ _R „ _R5 „

puolelta

neljännekseltä „ — _{4O „}

H. ^Hellgren. Tuokko.

K. ^Oöös,

»vastuunalainen toimittaja.

Kirje

Iywäskylästä '

_).

VI.

(Jatkoa wiime unoo».)

Nyt olenkin jo pääkaupungista tai,

toisin sanoen,

pääkaupungin

lehdistä sa-

nottmvani

sanonut. Tosin

^löytyy

^siellä

koko joukko muitakinsanomalehtiä,

waan

kun aikomukseni ci ole ollutkaan ruot-

sinkielisiä

ja hengellisiä mainita, niin sopinee ^nyt jo _kääntyä

maaseutulehtiä

tarkastamaan. Mitään järjestettyä

oh-

jelmaa en aio

seurata.

^Siispä

siir-

rynkin

ensiksi

itäänpäin, Viipuriin.

Ilmarinen"

^{ilmestyy Viipurissa}

kaksi

^kertaa

»viikkoonsa. ^Waikt'ei sillä

^ole

kilpailiaa,niinkuin

useissa muissa

^maam-

me kaupungeissa, on

se

^{kuitenkinhywin}

toimitettu. Erittäin ^pistää

silmään

(lähetetty.)

Wastaus ,,Komppamssa hal- wetsituille".

Kysymyksenne johdosta tämän

lehden

wiime

numerossa tahdon

^wastata

scu-

raawasti:

Oikeutetut

täkäläisestä

Käsityöläis- yhtiön lainakirjastosta

saamaan

^kirjoja

laiivaksi

^{owat kaikki} Käsityöläis-yhtiön jäsenet, ilman eroituksetta. Mitä _taas oppilaisiin ja

sälliin

^tulee,

saawat

^myös-

kin

he

lainata kirjoja, kuitenkin

sillä

^eroi'

tuksella,että

heidän ensin

^on

hankkimi-

nen

isänniltänsä

^takaus,kirjastosta lai- nattawicn kirjain

takaisiutnonnin

^wa-

kuudcksi. Päiwäu selwähän

^{on, ett'ei}

jokaiselle, tänään tulewalle,

huomenna

menewälle

sällille tahi

oppilaisellc woida

»vakuutuksetta

^uskoa

lainaksi

kirjoja, jois- tamoniaat owat11), 20, jopa ylikol»

menlymmenenkin markan

arwoisia.

^Tä-

hän

^tapaan on kirjastoa

sen

^perusta-

misesta

^asti

hoidettawalsi

määrätty, eikä keltään

siihen

oikeutetulta ^ole,ainakaau nykyisen hoitajan ajalla, lainoja kiellet- ty,

katsomatta

^siihen, josko lainaaja

asuu

^{etäämpänä} eli lähempänä kirjas- ton hoitajan asuntoa; _eikä

samassa

^ta-

lossa

^asuwilla,

muihin

^{werratcn, ym-}

märtääkseni

ole minkäänlaista etuoikeut- ta kirjain

lainaksi ^saantiin. Mämai»

nittua järjestystä

seuraamatta

^{koko kir-}

jasto ennen pitkiä joutuisi rappiolle, jotta ainoastaan tyhjä kaappi

laisi

^ja»

lelle, kuten

luullakseni

jonkun kirjaston

Ilmarisessa

^{aina tawattawa runolli-}

suus,

_{joka tekee}

sen

^erittäin

^hauskaksi.

Nowclli-osaston

kappaleet owat

useinkin

hywin walitut.

Paitkakuutalchtcnä

^on

se

^parhaimpia

maassamme.

//Tawouliulia"

^{on tätä} nykyä pienin kaikista

tawallisista uutislchdistä.

^Sil-

mään ^pioläwä

seikka siinä

^on

se,

kun maaseutu-kirjoitusten joukossa on milt'ci joka

numerassa

..Säämingistä". Nowel-

liosaston kertomukset

^{owat länä wuon-} na olleet erittäin hauskoja.

6ial'julatar",

Joensuussa

^ilnnslywä

lehti,on tawallincn.

Lehti

muuten näyt- tää erittäin innokkaalta kirjallisuutem- me harrastajalta.

Tapio" nykyäännäyttää luiwanccn pieneksi tai,

toisin sanoen, ilmoitukset

täyttäwät

siinä usein

^{puolet lehdestä,}

joten

warsinaisillc

kirjoituksille

harwoin

jääpi sijaa.

Nowclliosasto

kuitenkin on

oiwalliscsti

toimitettu.

Sawo"

on niinkuin

tawallisesti

pailkakuntalehdctylipäänsä. Mitään yk- sipuolista tai

omituisutta ^sillä

^{ci mie-}

lestäni ole.

Klliln"

lienee parhain maamme^paik-

kakunntalehdistä.

Sen kirjoitukset

suu-

rimmaksi osaksi

^owatkin

luonnon

^las-

ten"ja

»erämaan

ukkojen" tekemiä.

Jos

U. Suomettaresta saapi

sanoa,

että

se

on

kansan

^{ääni, niin}

sitä

^paremmalla

syyllä woipi

sen sanoa

Kai'usta. Sen palstat näyttäwät olewan awoinna kai<

kille ja

kaikenlaisille

^{aineille. Toimi-}

tus puolcstaau on mitä innokkaimpia

kansan

^{etujen ja}

^uikcustcu

^walwojia.

Siitäpä syystä lieneekin Kaiku

ruotsikiih-

koisten ainiaincn,

wihattu silmätikku.

Nowclliosasto, kumma kyllä, on

siinä huonosti

^edustettu.

Waasall Tauomat"

^{näyttäwätpa-} remmin joltain wiralliselta,kuin ^paik-

kakuntalchdeltä.

^Senpalstat owatpuo-

liksi

^täytetyt

wirallisilla

kirjoituksilla.

Nowellista ei

siinä

^ole jälkeäkään.

Oulun Wiitto-Sanomia"

^{on, jos} en wäärin muista, _wanlnn

lehti

^nykyi-

sistä maassamme. Sisällöltään

^on

se kohtalainen.

^{Ennen oli}

se

^{mitä par-}

haimmilla

kaunokirjallisilla kappaleilla

edustettu,mutta nykyään on

se sen

^ko-

konaan laiminlyönyt.

Ahti"

^näyttää joinkin paljon wir- keyttä.

Paikkakuntalehtenä

^on

se

^hy-

win toimitettu.

Satllllllitll"

on myöskin oiwallinen.

Sen

uowelli-osastossa

yhä jatkuwa ker-

tomus,

Naissan

kokemukset", _{on mitä}

parhaimpia.

Olisi

^ylen

suuri

wahinto, jos

se

^jäisi

lehden muassa unhottumaan.

Sentähden

kchoitankin,että

se

^erikirjana

toimitettaisiin.

^Sen

se

mielestäni,

sa-

nan täydessä merkityksessä,

ansaitsee.

Tampclec»

sanomat"

pitäwät hy-

wää

huolta tosi-kelwollisista

^pääkirjoi-

tuksista.

^{Muuten on}

se kokoonsa näh-

den pieni, syystä kun

siinä

^{olcwat il-}

moitukset

^owat

useinkin kahdella

^kielellä

painetut.

Hä'mecll sailomat"

eiwät näytä minkäänlaista omituisuutta,joten

siitä

en woi mitään

lausuntaan.

HiimiiliiilMl"

^{lieneetuttu jokaiselle}

sanomalehtiä

^{lukewalle,eiitsensä,}

^waan

tolstcn

lehtien

kautta. Se on

saanut

maineen

ruotsikiihkoisena suomenkielisenä lehtenä.

^Sitä

se

ci kuitenkaan ole. Sen nimen

se

^lienee

saanut

^{jyrkän ja}

suoran

kirjoitustapansa

sekä

itsetyisen, muiden mielipiteistä riippumattoman ajatusta-

pansa tähden.

^Että

se ulisi huonosti

lomitettu, niinkuin

sen wihamiehet sano-

tisuomeSsa^on.

")Kunnioitettavillelutijoillmnnepyydäm»

me huomauttaa, cttä arwoisanlähettäjämme

i'aSsin" kirjeessänsä ilmoittamatmielipiteet ja arwostelut wirlawcljistämmc, maannnc suomenkielisistä^{lehdistä,owathänen omansa,} eiwättä taitissa tohdin lehden. ^{Waikla ne} muutamain lehtcin suhteen^{poikkeamatlehden}

mielipiteistä, emme sentään ^oletahtoneet es-

tää niiden ilmaantumistatässä, luullen,että

se

ehkä huwittaa wirkaweljiämmcsaada^tietää, millainen^ajatusheistämuutamilla täälläKes-

tukscen katsoi ^„

täydellisen kuuromykkäin

laitoksen

tulcwan wast'cdcs laitetta-

waksi za mahdollisesti

sijoitcttawaksi

maaseutuun lähelle

jotakin kaupunkia keskellä maata." Tiina ci

tosin suo-

raan sanota,_{että tuon}»kaupungin" pi-

täisi

olla juuri Iywäskylän,mutta tus- kinpa

siinä

linec toista tarkoitettu,kun toista kaupunkia ci ^ole, joka

olisi

ⁿⁱⁱⁿ

maata",luin Iywäskylä, ja joka kulku- ja yhdistyslieuwojcnsa ^puolesta koto maan

kanssa

oli sopiwampi

asema-

paikaksi

sanotulle laitokselle.

^{Kun noista}

neuwoista"

^{ci kauan}

siitä

^lawcam-

min lausuimme, emme

katso

^tarpeelli-

seksi

^niistä

tässä

^{pitemmältäpuhua.}

Oman kartanon rakentamista kuuro- mykkäkoululle

—

_jota

warten kreiwi Berg

ehkä

pääasiallisesti rahoja

tokosi-

kin

—

_ci

kohta ensi alussa

liene ajat- telcmiuenkaan,

waan

täytynee

sen

^kai

ensin

^tyytyä

»vuokrattuihin huoneisin.

Ia sellaisia luulisimme

Iywäskylän pa- remmin kuin minkään muun maakau- pungin woiwan

laitokselle ^kohta

^tarjota,

kun

sen suurelle kansakouluseminarille

par'ailaa rakennetaan oma

awara

kar- tano ja

sen tähän

asti wuokraamat mo- niaat kartanot warmaantin

suureksi

^o-

sakst kohta olisiwat

alttiit kuuromykkä- koululle

wuokrattawitsi.

Sanomme, että kuuromykkäin koulu on mielestämme

asetcttawa

^Iywäskylän

kaupunkiin,kun emme tiedä toista maa- kaupunkia

keskellä

^maata"

sille

ⁿⁱⁱⁿ

sopimaa, eikä johonkuhun

maaseutuun lähelle

jotakin"

—

Iywäskylän tai muuta

—

kaupunkia."

Ensiksikin

^{on niin}

pienen maataupuna,in,kuin Iywästylän, elämä wielä jotenkin maaseutujen elä- män kaltaista ja

sillä

^{ylt'ympäri ym-}

päröittyä, jotta laitos

siinä luullaksem-

me

saa

^tarpeeksi

henkiä maaseudun

^il-

maa ja elämää, yhtä raikasta kuin ken- ties

missään maaseudussa.

^Mutta

itse

pääasia, mikä tekee

sanotun

^koulun

si-

joittamisen Iywäskylään tuiki tärkeäksi

sekä itsen laitoksen

että koko maamme suhteen, ^on, että täällä on ja tulee o- lemaan Suomen

suurin

^{ja pää-}

kansa- kouluscminari.

^{Tiina tuonkoulun}

suu-

rin ^tärkeys ja merkitys täällä.

Kuuromykkäkouluin johtajain kokous Helsingissä wuonna l8?7 oli ^antanut

lausunnon: ^että niihin

paikkoihin, mis»

sä

^seminareja

kansakoulun

opettajia ja opettajattaria warten löytyy,myösyksi abnormi (aistiwiallistcn)-toulu edes jos-

sain muodossa

sijoitettaisiin, niin et- tä opettaja- ja opettajatar-kokelaat oli-

siwat tilaisuudessa

tutustumaanopetus- tapaan ja jos

mahdollista

rakastumaan

asiaan

^ja antautumaansiihen;kuiten- kaan ei niin,että nämä koulut kuului-

siwat seminarin

ryhmistoön, waan että ne ^pysyisiwät erityisinä

laitoksina itsek- seen;

mitään^pakollistatäytymystä

was- taisille

opettajille ja opettajattarille ot- tamaan

sclwää

aistiwiallisten lasten

opetustawasta ei

siis tulisi

^kysymyk-

seen." —

Kansakoulukotouksella

Iywäskylässä

toissa ^kesänä

oli kcskusteltawana

ensi- mäiseksi

^kysymys:

Missä suhteessa

^on

kansakoulu

aistiwiallisten (abnormi-) kouluun ja miten

woisiwat

^{nämä eri-}

laiset

oppilaitokset helpoimmin auttaa

toisiansa?/'

^josta prowasti Alopcrus antoi erittäin

walaisewan

^lausunnon,

minkä ilmoittamiin mielipiteisiin ja mict-

teisin

mekin puolestamme kaikin puo- lin yhdistymme.

Mitä kysymyksen jälkimmäiseen

osaan

Kuuromykkäin koulun pe-

rustamisesta ^Iywas-

kyläan.

(lattoa wiimen:roon.)

Niinkuin

edellisestä

^nähdään,

itse

^tuon

rahaston

^kokooja kuuromykkäin koulua

warten, kreiwi ^Bera., ilmoitti

suoraan

aikomuksensa

^ja

tahtonsa

^olewan,että

täydellinen kuuromykkäin laitos 60— ⁷¹⁾ internati-opvilaalla perustettaisiin ^Iy- wäskylään ja

heitä siinä

opetettaisiin erityisissä käsitöissäkin, joiten opetus

uskonnossa

ja erityisissä

käsitöissä

^tu-

lisi

yhdistetyksi jonkunlaisenhywän kas-

»vatuksen kanssa." Edellisestä

^näemme myöskin, että

H.

K. Majesteettinsa

kouluhallituksen ehdoi-

Patjanne

Torstaina 27 p. Marraskuuta

"R:o 48. 1879.

Nyt »varmaankin ^tulemnic

Ahtolan

^kar-

tanoon," anneli

Heitti.

Eikä

hän

määrin armannuttaan.

Iloinen sättätys tuulni jo

ruokoisclta

rannaltaniemennenässä,

niissä sorsien

^hal-

tiattaret,nnokanniit Sotk»ttl»rct, parast'- aitaa

suorimat

^pitkiä,

tullaukarwaisia hiuk-

siaan.

Hnomattuaau »vaahtoisen

^hyrskyn

n>cdcn pinnalla,

anvasiwat

^{nämät»veden} tnninkaan 'väkineen lähestymän, pudotti- wat

kiireessään

hopeapäiset harjansa ja

kultaiset sukimensa

^»veteen ja riensimät rie- muten ruoko-rintaau

hauta

»vastaanotta- maan

Tcrwe Ahti!

^tenve kllnillgas!" kaikui täältä ^{jo kauas}

matka-seurucellcmme

^»vas-

taanotto-huuto. Samassa

^myös Vella- mokin, »veden

ehtoisa

^{emäntä, nosti}

siui-

lakkista ^päätään aallon alta. Vellamon

silmät kohta

^kiintyiwät poikaseen, jokahy-

mysuu»

ja punaposkisenaistui

Ahti-kuuin-

kaaukäsiwarrella,nojautuen

hänen harte-

»uata olkapäätään »vasten. Lempein

sil-

min

katseli

»veden hymä-luontoiuenemäntä tätäkaunista

ihmislasta

^jalähestyi

häntä

amoinlin ^sylin.

Tule

^luokseui, poikanen,"puhui hän,

tule

^{luokseni, että}

saau sivut sulkea

^ruo«

koista riutaani kohden."

Mutta tuuiugas esti

häntä siitä.

En

^{anna, Wellamo,poikasta}sinulle,"

sanoi

^{hän,sillä et}»varmaankaan

hennoisi häntä takaisin

antaa. Amaaennen pienen pirttisiomi,niin näytämme

hänelle

^wcden tllninkaan

asuntoa."

Wellamo silloin

»viittasi

^eräälle

neitosel-

leen,

ihanalle

Aallottarelle, joka

heti

^kii-

rehti

^esiin,ojensi

»valkoisen hohtamat käsi- lvartcnsa

ja irroitti

kaksi

aaltoa toisistaan,

joten järmcnmutainen Pohja tuliuätywiin.

Tähän

^aukeamaan

riensi

^{nyt koko}

scu.

Rue, ja

»varowaisuudesta Heikkiä

kohtaan ci Aallotar

sultennttaan oweansa,

_waan

antoi^aaltojen

seisoa toisistaan

eroitettuina.

Katso

täällä," puh»n

Ahti

^Heikille,

tuou paksun paaen

kainalossa

^on

halli-

tus.istnimeni ja tuonuotkuwan lumpeen

ku»uussa

leposijani.

Tuossa

^{taason ilo-}

ki»ueni, jollailloin istun ja soittelen kan- teloa wäkcni

hlttuitsi.

Nuo säihky»uät

hel-

met, joillailo-kimcni onkaunistettu,_owat lie käynytkin. Että ^ci kirjastosta lai-

nata kirjoja muille kuin käsityöläisille,

siitä saatte

^ollamakuutetut,waikka^mel- kein joka lainaustunti

lainalsi

^hakijoita

muista ^{säädyistä ilmaantuu,}joka

seikka

kyllin todistaa

Kansan

lainakirjaston tarpeellisuutta

seudullamme.

^Tuurein-

matsi »vakuudeksi

^teille

saan

^mainita,

että Käsityöläis-lainakirjasto

seisoo

^yh-

tiön »valtuusmiesten

tarkastuksen

^alai-

sena.

^{Mitä taas}»nöyriin fysyuwksen- ne" ja

muistutuksenne

^{pöyhkcään,}

^kaksi- mieliseen

lopftulauscescn tulee, niin en

tohdo sen

johdosta ryhtyä

wastalauscc- sen, sillä sellainen

^tuskin

sanomalehtiä

lulewaa yleisöähuwittaisi,eikä

se

^muu-

tentaan

itse asiaan

^kuulu.

Käsityöläisyhtiön lainakirjastonhoitaja.

<M,ttcM,.)

Komppalliassa halweksitut!"

Kysyinytseunc johdosta

sanomalehti-

Päijänteen

n:ssa

^47,koskewa,,Käsityö- läiskirjaston lainawelwollisuukststa,"

saan

huomauttaa,että mainittu kirjasto ei ole mestarien ^perustama,tutcn kir- jeenne näyttää.

Pcrustusraha siihen

on koottu yleisillä arpajaisilla.

mihin

monikaan mestari ei liene penniä uhran- nut. Kirjasto

siis

^{ou perustettuylei-}

sön

^{almusta,eikä} mestareilta,waikta

se

eräänlystilliscn

keitkaukscn

takia joutui

mestarimaiscksi

kirjastoksi.

—

Mitä tulee kirjojen lainaamiseen,ei-

hän sev

pitäisi olla suljettu

mihinkään

crityissäätyyn, tirjasto on jokaisen

hen-

gellinen omaisuus, josta

itsekukin

^wa-

ftaastl

saa

^ammentaawcttä jauoowallc sielulleen,

huoliinata

^siitä,tuuluuto mes- tarien eli oppilasten ..joutkoon."

Naapuri

H.

—

Nimityksiä. Koulutoilncu yli-

hallitus

^ou nimittänyt opettaja Wera

Tarasowin

^{»venäjän ticlc»»} opettajaksi Sawonlinuan rcalitonluun.

—

Koulukomitea.

Mioupilastut- tiunoil lattauttalnista nylyiscösä muo-

dossaan

^{tnnluu toinitca päättäneen}

eh-

doittaa.

— Keisarillinen suosio

^ouilmoitettu

ministcrimaltiosihtcrin

apulaiselle, to-

dell.

waltioncuwotscllc

^{W. K.}

Palmroth'-

ille

siitä erinomaiseSta

^{taidosta,millä}

hau miniötcriwaltiosihtcrin

^poissaol-

lessa

on johtanut

miuislcriwaltiosihtc-

rin-wirastoa.

— Koulukomitean chdoiluksisla suo-

malaislcu ^koulujcu

suhteen

^tietää

H.

^D.

lisäksi

^{mainita,että}

kuusiluokkaisia suo

malaisia

realikouluja on

chdoitcttn

^Wii-

puriin jaKuopioon

setä kolmiluotkaisia

alkeiskouluja, paitsi Mittcliin,ziuopi- oon ^jaLappccnrant.>an,myösUutccn- kauplinkiin,icätisaliuccn, Sortalvalaan, Heinolaan, Sawonlinnaan, itajaaniin ja Tornioon.

—

Wiipuriin lailta Kuo- pioon un »vielä

chdoitcttu tatsiluottai-

nen Snomalaincn

tcollisuuskoulu.

(U. S)

—

lärjestyslomitea

asewelwolli»

suutta

^{warten jattaa}

töitänsä ^ahke-

raSti, totoontncn mclkciu jota päilvä.

Knten

H.

^{D.tietää,on}

se

wiime aitoina järjcotäuyl

sotilashallintoa

^jatoimuuaa

sotawätcä sctä

laatinut palktaussään' töjäniitä ^»varten. Nyt tnlcc»varamäen järjestystäytcltäwälsi. Säätyjcu teke- mä wuonknllinli-arwiu ci kuulu riitta wän, waan tarwitaaii melkoinen

summa

lisäksi.

—

Plioppilaslunnan

kansatieteelli-

sen museon intcudelitiksi

^{clihoitajaksi}

owat

osatnnuat

»valinneet ylioppilas-

huoncnccn

taloudeu-lioitajau

P. Th.

Schwindt'in.

(s^l

—

Käytöllljet opcttajanäytteet

suo-

ritti

Hämeenlinnan

normaltttjfeon yli- opcttajallillimn

edessä

^{t.k. 15p. niaiö=}

teit 0. G. Swan uöfon-opin

lehtorin

lvivfojn uiavtcit; aviuo(aii|"ccumlando approbatur,

— _ttusi

i

asetus suomenkielen saat- ''AuL^^^^fl^^^^fl

tamisesta luonnollisiin

oikeuksiinsa, jotaeräsmalioluuta

kcis. senatiu

^jäse- niä ^on walmistannt, kuuluu piakkoin ilmautuivan.

—

Ajanmukaisen

ralennnstawan toimeensaamista

warten maakylissä on

kcis.

^scnati,tutcn

H.

^{D.tietää,täs-}

tcnyt kuwernörejä

kchoittamaau

^kunnal-

lishallituksia

^joko

^ascttamaau

^rakcllnus-

komitcoja,, jotta ylitcijcllc

kansalle

^au-

laisiwat

nellwuja ja ohjeita rakennus- asioissa, laitta muilla

sowcliailla

^kei- noilla

selittämään

ajanmulaiscmman ra- kcnnustawan hyötyä ja turpccllisuutta.

— suomalaisen

kirjallisuuden Sev»

ran

wälikotuutscssa

^{t. k. 15 vmä}

Ytsi- micliscsti

hywätsyttiin »naistcri A.Alm- licrg'in tekemä ^{ehdoitus, että}

hänelle

^ja 2)

Edellisestä kokouksesta

^jäänyttä

kysymystä waltuulnicsten työjärjestyk-

sestä

tulewaan

kokoukseen

»valmistamaan walittiin waliokunta.

taa

kaksi

uimahuonetta, toinen naisille, toinen miehille, ja owatniiden ^paikat

tulcwassa tokoutsessa

määrättäwät.

3) Iywäslyläu kaupungin ^pcrustus- kirjccn lvirallista

suomentamista

^pää- tettiin ^pyytää

Keis.

^{scuatissa,ja pai-}

nettaisiin siitä

300 etscinplarin.

4)

Edellisestä kotouksesta

jäljellä olc- wa kysylnys laupungin

wcsiwicmäri-

järjcstön

tctemiscstä

^päätettiin

heittää

tuonnemmaksi,kunnesajat parantuisiwat.

5) Kosta wuoden lopussa

Herrat

Tchildt, Pesonius, Helminen,Kiljander ja Hellgren tulewat waltuumiehyydcs- tänsä ^eroamaan,päätettiin klireimmiten ilmoittaa

siitä

^kaupunginmaistraatille

setä

Pyytää, että

se »naaraisi

^uuden

^waa-

lin pidcttäwälsi.

6)

Herra

^(3öös'inesityksen johdosta, että

waltuuinichct auoisiwat Hallituk-

selta, että Iywäskylään

saataisiin

^lail-

liset

cläinmarkkinat loppupuolella

syys-

tuuta, walittiin »valiokunta

asiaa

^tule-

waan

kokoukseen

walmistamam».

7) Lamoin

Herra

Gööo'inesitettyä, että

waltuumiehet mcnisiwät Hallitut»

seen

anomuksella,että Iywäskylään lai-

tettaisiin

luuromyttäinkoulu, walittiin

asiaa

walmistamaan waliokuntaa,jola

awutsensa saisi

^pyytää

herrat: semin.

joht.Lcinbcrg'in,

lcht. lärwisen

^japast.

Tchöncman'in. — _Koirain

omistajille kaupungis-

samme

huomautamme, että ^ne, jotka jostakin syyssäuwat

koiransa

^hukanneet,

tahi

^{uuden ostaneet,}

sen ilmoittaisiwat

ennen tämän kuun ^loppua

asianomai-

sille;muutoin

saawat »natsaa ^hukattu-

jen

weroa

tulemaltakin wuodclta

tahi

ostettujen

—

Huutokaupassa wiime maanan-

tähden sattoa.

taina otti tämän talwen ajaksi ^pato- aman^toja pitnäkscnsä teurastaja Wi- lenius ⁴⁰ markasta

setä

^lumireen

»vetoa kaupungissa ajuri

Heinonen

⁹

markasta terralta ja kaupungin maan- teillä ajuri Humlicrg 90 martasla toto tallvcn ^ajalta.

— Ilma

on miina aikoina

—

_mcl-

kei» aina

siitä

tu»! talwi alloi tämän tunn ^{1 p.ilä}

-

_{ollut hywin}

»vaihlelc-

»vaincn. Wiime lauantaina ja

suuuuu-

laina oli

se

lumiräntäistä ^jaoikein wc^

sisnojaa, muttajo maanantaina oli taas paisunut jotenkin paktasclsi, jota tiis- taiaamuna

nousi

²³

astccscu.

Sitte

se

^{taas licwcni, jotta}

se

eilen näytti waan1 asteen kylmää.

— Mieshenkilön

^{ruumis löydettiin}

maanantaina Wesangau Sipilän maalta

lähellä

^{Kolun ojan myllyä. Cksymi}

»en

metsään

^ja wilu arwcllaan syyksi

tuolcmaau. (K.-S.)

— Mmc Loka kussa

pantin Iylvas- kylan Hcrstppanktin

raha

^tälten

Kusi-

sa

^t

^a

^kak

s

^ik

^y

^mincutcv (<>2o) Sömeli

markka. 3ö

raha

^sijotctttu

kahlen

uteu wastakirjau nuiucroilla 1388 ^ja 1389. Edellinen lvastatirjameni crcdllc

hcnkilcllc

^Kcurnlla,

toisen sai

^mnan

hcn-

tilc tcrssa' laupunnissa.

Paulkin

^{ottä tallen}

raha

^{millon ta-}

hansa Tohtori

^Schildt,joka nchstin

maksa rahat

pois ottamille.

Pankin

muttiu Johtajat,

Herrat Leh-

tori

Härdh, Nohtori

^Kiljandcr,

Lehtori

^{Lcrukcla-,Kauppias}

P

^ar,vi

ainen^jaOpettaja Weilintetcwcrt

sa»

maten.

— Waltuumiesten kokouksessa

^eilen

illalla oli

seuraamat asiat käsitcltäwinä:

1)

Waliokunticn

lcskustcltawina ol- leista kysymyksistä »vastattiin

eusimmäi-

scen: otettaisiinto herra lauzon

^kau-

pungin

insinörttsi

000 markan palkalla, kicltinvästi,kosta kaupungin ^warattiitä nykyä eiwät

sitä

anna myöten;

toisen

^ky- symyksen suhteen,mikä toski kaupungin yhteistä uimahuonetta,päätettiin lait-

— _Lukkari-

_ja

urlunistitoulu

Tv«

russa

^alkaa

tointansa

^{jälleentammikuun}

15 p:nä tulelvana ^»vuonna, Koska ^op' pilasluku

cnsiinmäiscllä

^{luolalla ontäysi,}

otctaau

uusia

^oppilaitaainoastaa»» toi

scllc

^luokalle.

scssa

^{määrätään}

Hämceuliunaau

^jääwän

—

Lahja lapsille. Hclikilirjoittaja E. A.^Äialmdcrg, jota

suurella

^innolla on koettanut

saada

^{mauhempia tekemään}

lastensa eduksi

^rahapan

otsia

elinkorko- laitokseen, on ^nylyääu Knopiou

kansa- kouluihin

lahjoittanut

suuren

^määrän

kaikenlaisia

^{pieniä kristillis}

siwccllisiä

kirjoja, joillaon nimi

Lastcu

kirjasto."

(Tap.)

—

_Lahja. Tampereen puuwillatch taan

isäntä hra

^W. v. Nottbcck, ^joka aina on »verrattomilla

uhrauksillaan

^edis-

tänyt työwäkeusä

henkistä

^jaaineellista

waurastusta,on lahjoittanut

saman

^tel)'

taan

soittoscuralle

^{300 markkaa,}

^uusien

ajanmukaistcu

soittokoncittcn

^y.m.tar- peitten

—

_Lahja

hankkimista Rantamäen kirkolle. 31.

^{»varten. (T. S.)} U. ^kertoo, että

sama

^{nainen, joka} äs-

kettäin lahjoittimainitulle kirkolle1,000 markkaa,

lisäksi

^{on»vielä antanut yhtä}

suuren ^summan,

josta korot omat käy- teltäwät tirtou lämmityksen tustauta-

miscei». —

Mäen-lasku. Tilastollisen

^toi-

miston

esimiehen

tekemän esityksen joh- doSta on

keis. scnati

^{myöntynytsiihen,}

että

asiallisiin oloihin

^{perustuma»väen-}

last» saadaan

eusitnlcwana

wuonna toi- mittaa Helsingin, Turun,^Wiipurin ja Tampereen kanpungcissa,kuitenkin

sillä

ehdolla, _ettämainitut kaupuugit

itsekin

ottamat

osaa

lustaunusteu

suorittami-

sessa _siitä.

Tilastollinen toinnsto on

saanut

^käskyn,

oltuansa

tirjewaihdossa

asiauomaiSten

kuivcruörien ^{ja kaupun} giuhallitusteukanssa, _antaatarkemman

chdoituksen

^{millä tawoin,}

missä

^mää-

rässä

^jamilloinka wäcnluku on toimi

tcttawa

—

_Opetus

-

tarkkampuja

.

^komppa-

niaan

hywäksyttiin

Hämeenlinnassa toissa

lauwantaina 8. Pyrkiöitä oli ai- noastaan 12.

—

Opettajaksi

Hollolan

pitäjän li- lempään

kansakouluun

^{on oteltu Iy}

wiistyläu

scminarista

pänölölodistut-

sclla

uloslaslettu opeltajntokclas W.

ilosteta

— Porn cefista.

Kuollut.

Toiworilas nnorulai- ncn,ylioppilas

Aleksander

^Idman,

Ha

tanpääli kartanon omistajan, maisteri K. G. Idmanin

»vanhin

poika, kuoli Helsingissät.k. 16p. 23 wuoden ijässä, lawantautiiu, jota o» alkanut peloitta walla lamalla liikkua Helsingissä.

— _{Maasan rautatie.}

Wbl. kertoo:

Tulcwa

ascmahnonc ihmisliikettn

^war-

teu lienee nyt lopullisesti määrätty

si-

joitettawatsi Smedsbyn tullin lvierci-

unkarilaisille tohtori

Sziunyeille uskot-

taisiin

^{unkarin kieliopin} toimittaminen

suomeksi. —

Kandidatit

I. Castren

^ja

L.Kiwekäs, jotka oliwat ^ottaneet

teh- däkseen

walmistnssia uutta suomalaista

lalisanaiu

^{luetteloa warten,}

sailvat

^lv-

»van lähteä

seuran kustannntsclla

^Wii-

puriin, ncuwottclcmaan

asiasta siellä

olcwaili.

snomca

^taitawicnlakimiesten

tanssa.

Huomeu muinaismuisto»yhdis' tylsen

totoutscssa

^t. k. ^15,p:nä pää- tctliin,loöta

teis. scnati

oli lnuluStcl- lut yhdistytscumieltä

scu

johdosta, että aiottiin käyttää

Korsholman

^»valleja

rautatien täyttämiseen, wastata että yh- distys

katsoi

mainittuin »vallien säilyt- tämistä

snotcnvatsi. —

Viisitoista su-

tntaulna oli yhdistys saanut ^wastaan-

oilaa,

sekä

kansakoulun-opettaja K. Tal-

wiselta kcrtomukscu

kirkon jäljistä Kirk-

kosaarella —

Huomen tarttampujalompftania^{Koiwiston pitäjässä.}

alkoi

tointansa

^{t. f.15 p:näilman mi-} tään julkista juhlallisuutta,

entisen

^wc«

näläiscu

juntkaritonlun

kartanossa

^Eli-

sabetin-torin

wicrcllä Helsingissä.^Oppi- laitten^pntutulee olemaan

saniannätöincn

kuin ruotulväcllä ennen oli:mustaawer- kaa,

siniset

^reunukset,

keltaiset

^{napit ja}

lalonit.

Nuusista

pyrkijöistä on, kuten Mbl.

tietää, Wiipurissa hywäksytty »vaan 7 ja

— Turussa

^{waau 2.}

Tuomalaisen

tyttökoulun perus»

tamista

Poriin ehdoittelcc

^eräs kan-

sallisen siwiStliksen

^harrastaja

Satak-

unnassa", jonka toimitus puolestansa

lausuu: Tällaisen

^koulun perustaminen taupuntiimme onkin jotarpeenwaatima ja

ansaitsee

kaikkien kansansiwistykscn har»

rastajain lämpimää

osanottoa.

^Kaupun-

gissamme olemme olleet

tilaisuudessa

knulla

usean suomalaisen kansakoulun

^lä-

pikäyneen tyttösen walittawan, _{kun ei}

heillä

^ole

tilaisuutta

oppinsa jatkamiseen.

Ilcmmän

^{koulun puutteessa täytyy}

_siis

monen ^immen,joka

haluaisi itselleen suo-

malaiStu toulusuvistystä, koulun puut-

teessa

^jäädä

saamatta

tätä toimcttaau täyttää.

— Hämeenlinnan

hiljattain lallau- tettu

ruotsalainen

alteisopisto_oli»vuo

sien ^kulncssa

^ehtinytmuun

muassa

^ko-

koclla

melkoisen

rahaston, 20,000mark- kaa. Tämän oli tonlujcn ylihallitus

ehdoittanut

normalilyscollc

siirrcttäwätsi

jaettuna kolmeen

osaan,

_niin että yksi

osa ^lankeaisi sen

sipcndirahaötoon, toi- nen kirjastokassaan ^jakolmas koulukas-

saan.

^Nyt

H.

S. kuitcnkm tietää ker-

toa, että

tcis. scnati

ci ole hywätsyuyt talaehdoitusta,waan onmäärännyt,että

rahat toistaiseksi

talletettakoon läänin-

räuttcrissa.

^Licnccpä tämäkin määräys jonkinlaisessa yhleydcsjä normalilyscon

Helsinkiin muuttamisen kanssa.

^Jos

tuosta muutosta ^jotakin tulee,uiin on syytä ^luulla, että rahat

siinä

^tapaus.

jchtia kauas »vieraille ^muille,

chtä

^olisiu

tullutaiua ^tuninkaan ^{holviin,nähnyt ku-} ninkaan ^jaknninkaan ronman^jaknnintaan

tyttären. Woi minua pöllö!"

Ia

Heikin sinisissä silmissä

^»välkkyi

-

dcllatin

tutunlntsen

kyynel, kun ei

hän

enääoimaltanut

laiwaansa ^suurempana

^knin

tinpäscn

kokoisena

tankana laineiden

har-

jalla.

Ikä»uällä mielellä

istahtiHeikki

^nytran- nalle. Mutta tuulonen ^hiljaahymäili

hä-

nen ^postiaan, aurinkoinen taiwaalla pais- toi lämpimästi,

lehdikossa

lanlonvat lin-

nnt: ..tiirili, ^tirili, tirili tii ii—

"

..loiskuen, loiskuen, loiskis,loiökis,"pu-ja

heli»vat

^jär>ucnlaineet keskenään.

Silloin äkkiä

kohosi

^aalloista

sunnnat-

toman

suuri

^ukko,

muhkea

^{näöltään ja}

mankka »varreltaan.

Hartioilla hcilni

^hä- nellä

maahtincn

^{»vaippa ja} rinnalle riip- pni pitkä

ruohoinen

^parta.

stuuiinastellen

tatscli

^{Heitti tätäuttoa.}

Knka

^sinä olet?" kysyi hän »uinnein.

Nenässä utuisen

^niemen,

Päässä saaren

tcrhcnisen,

Lohisessa

louhikossa,

We'cn

isäntä

^N'eny»ui,

Ia

»uarmaaukiu ^pidät aalloissa

asun-

toa, koska

sieltä

näin sinun

nonscman?"

kysyi taaskin

Heikki.

Tnolla Ahtola

^asmvi,

Olen ^{Ahti,aaltojen} kuningas,

sata- haudau

hallitsija",

»vastasi

^{ukko, ja}

häueu äänensä

kaikui ^jalosti kuin kosken

kuohn

tai meren ^pauhinakomalla tuulella.

Wanhau Taaton Tarinoita.

Jlcvtoimt: Vilja.

1. "Uikku peiliin merkillinen matka.

Oli^tcrrau pieui poita pallcroiuen, vi- ineltä

Heitti. ^Hänellä

^oli

^siniset

^silmät,

keltainen ^tutka, punaiset,pyöreätposketja

malkoiset

^hampaat, jotta mälkkyiwät

hnul-

teu hymytessä.

Hän

^{oli milkas jailoi-} nen poika, ^{tuo pikku}

Heikki.

Kerrau istui

Heikki

järwcu rannalla ja muoli lainiaa taaruau kappaleesta. Tu- lipa

siitä

^{oikccn komealaiwa,jonka wer-}

taa tuskin löytyitään;

— _ci

_ainakaan

näillä seuduilla," armcli

Heitti. Sisnsta tässä mainiossa lmwassa

^{oli knmerrettn} ja pohja niin ^eheä,ett'ei

siinä

silmä croit- tanlltpienintäkäänreikää.

Wiimciseksi Heikki

keskelle laiwaa pystytti

snnren

masto^puun,

haltasi hiukan ^Päätä

^{ja pisti}

^siihen

^wal-

toisen tuohen

^{palasenlipuksi.}

Kas ^uyt oli lanva malmis!

..Loistis,loistis",patisiwat laineet

hict- kaisclla

^rannalla.

Heikki

^laski

laimansa

meteen aaltoja kyntämään,mutta

itse

^jäi

hau

^rauuallc

ihailemaan sen

^tomratapur-

jehtimista. Kuta edemmäksi laima ^jontni, sitä nopeampi oli

sen

^{knlku, ja}

^snurella

»vauhdilla

^purjehti

se

^{jo aukeata}

^selkää

tohdeu.

Nähdessääu ^laiwa»»sa

^{yhäetenemän,tuli}

.keitti ^pahallemielelle ^jakatui,ett'ci

hän itsekin

^{lähtenytmatkaan.}

^Woi

kuitenkin",

hnotan hän.

^{nyt knn olisin}

saannt

Pur-

Kalaisessa

kartanossa, Alla aaltojen sywien,

Päällä

mustien mutien."

Näin

saneli Ahti

knningas ja

Heitti ihastuueena

tunntcli bäncn ^puhettaan.

„

Etkös, armollinen kuningas," rukoili hän,etkö

wcisi

minuakin näkemään lin-

nasi

komeutta? Jo kauan ^olen

halunnut

lähteä ulos mailmaau."

Ell'ct

^pelänne wcsicn synkkää sywyyttä tai meren aawaa ^amarnutta, uiin ^tnle tänne

käsi»varrelleni!" mastasi

^kuningas jn ilomielin hyppäsi

Heikki

määrätylle pai- kalleen.

Aaltojen

waahtoisaan helmaan

^hcittäysi

nyt Ahti,pitäen

Heikkiä

^mankalla

käsiwar-

rcllaau ja »vcsipisareet hyppcliwät

heidän

ympärilläänikäänkuin kirkkaat

kristalli-hel-

met. Maat ja manteret tatosimat ^tuota pikaa

heidän

näkymistään.

Mahalla

^siinti

tähtinen

^{taiwas ja} ympärillä, niin ^pit- källe kuin

silmä

^kannatti, wälkkyi waan meden ^pinta.

Heidän seuraansa

^liittyi

koto jontko iloina ja kauniita Vellamon neitosia, j>'tta nistentelimat

snkkclammin

kuiu

ahmcnet Heikin kotoisessa

^järlvessä.

Milloin

he

^{oliwat edessä,}milloin takana ja milloin ^siivulla;malista

sntelsiwat

^ly- myyn laineiden ^alle,ja kun

Heikki

^joluuli

hcidäu

^ijäksi wajonnecn sywyytecn, silloin pujahtimat taaskin ylös, pudistelimat kel-

taisia

kiharoitaan,namoiwat ja taputtcli- mat

käsiään.

^Muutamat

heistä

^poinnmat

sylen täydeltä lumpeita, joita mistelimät Heilin Päälle, ja

Heikki

^{nauroi jatamoit-}

teli^kukkaisia,

woidatsecn

taas »vuorostaan niillä

tähdätä neitosia.

Mutta kuu Ahti

häntä

waroitti istumaan kauniisti,täytyi

Heikin

^totella,waikka kowasti

mielensä

^teki

hiukan

^knrittaa

Marsinkin

^tuotamallatonta Kosken ^neitoa, jokulakkaamattapriiskoitti mettähänen silmilleen.

Olihan

^täniä

hauska

^matta.

Rauhassa

lepäsi luonto

harmaan

hämärä-waipan^alla, ja öinen hiljaisuus »vallitsi kaikkialla. Me- ren kuninkaan wankalla

käsilvarrella

^oli

Heikin

parempi olla kuin äidin höyhen- tyynyllä kotona;

ftn ohessa he

^{nuolen no-} peudella kiitimät eteenpäin ja hyrskynä

waahtocli

^wcsi

heidän edessään.

Kotman aikaa näin matkailtuaau, lä- hestyi»vät

hc

^{nästa tuuheata,}

»vihcriäistä

saarta,joka

»vähitcllcu ^selweni Heidiin

^etecn-

sä

sakean snmun ^»verhosta.

(U T.)