Maamme suurin vihollinen · DIGI

lalausaila:

Laulvantaina kello^{1päilvällä} Weilin'in ^ja Giiös'iu

DmaStaan

^otetaan

samassa

^{paikassa 10} pennistä pie-

> neltä riwtttä.

Eiiönncii^{citu » » " » " »^ » »} »""""" ~^f7

Yksityiset numerot

— _„

_iv

_„

Tilaushinta:

Kolo lvuodelta ^3m.

—

_p.

IyMstyliistii. ^Tänä

kolmantena pääsiäis-päimänä

lehot«

taisimme kunnioitettomia

kaupunkilaisia yksi-

mielisesti

^yhtymään

sotaan ^miinaa

^mastaan.

Kun miehet

mapaamieliseStinyt,miten kerran ennenkin, liittyisimät kaupungin pieneen

po-

liisi-moimaan

^{ja maimot}

^itse

^kukin

kohdas- tansa estäisimät

edes jonkun miinaa ^naut- timasta,niin

mannaan Jumalan

amulla paljon

moittaisimme.

yhtemen harras

^tvlwo.

taisimme,

jos

kunnioitettamat

^{miinan kaup-} piaat kaupungissamme

jalomielisesti

^myön- tyisnvät juhlan

kunniaksi

mielä kolmantena pääsiäispällvänä^pitämään miinapuodit suljet-

tuina.

Tämä on paljon pyydetty,

sen

^kyllä

tiedämme, ja onkin ainoastaan luottamus

heidän

^{yhteistä hytvää}

harrastamaan ^mie-

leensä,

joka

rohkaisee

meidät tätä pyyntöä^te- kemään.

Jalo

^työei

ihmistä

^koskaan

»vahin-

goita, ja puhdas,

siimo

elämä juhlamme kol- mantena päitvänä miellyttää

mannaankin

mainitutta

kunnioitettamia

kauppioita enem<

man,

kun ne rahat, jotka

siimoton

ja syntinen elämä

silloin toisi heidän kukkaroonsa. ^Voimme- lvihdoin

^{makuuttaa, että tämä}

ehdotus

^{ei ole}

ainoastaan yksityisen

aimoissa

syntynut aja-

tus, maan ^kaikkien

ajattelemien

kaupunk/laisten Maamme suurin mihollinen.

Wainooko isänmaatamme ^todellakin

^wi,

hollinen? Uhkaako

^joku

^maara häiritä

^rau-

haamme? — _Uhkaa

tosin! ^{Kamala mihollinen}

kiertää

^maatamme

etelästä

pohjoiseen, idästä länteen.

Hänen ^mattansa

^{on jo}

^suuri,

^ja

se

lemenee päimä päimältä.

Hän

kietoo meidät pauloihinsa,

hän hämittää ^{kotimme, hän}

^tur-

melee

sielumme

ja ruumiimme.

Lewollisinato

katseleisimme, miten

mihollinen

runtelee maam-

me, —

_tämän

_maan,

jonka edestä

esi-isämme

omat

kuolemaan asti taistelleet?

^Eipä

suin-

kaan. Siis ^ylös

miehet

ja Mainiot,

manhat

ja

nuoret!

yhtykäämme kaikki liittoon mii- naa Mastaan,

sillä

^{tämä juuri on}

kauhea mihollisemme.

Keskisuomen ^markkinat

omat tunnetut yli maan.

Pelmolla

odottamat Iylväskylän kau- punkilaiset jota kerran näitä markkinoita,

joita pidetään tviidet muoteensa, ja joissa

markkinamäen

^{irstas ja}

siimoton

^{elämä tay«}

delleen

osoittaa,

mitä tuo

suuri mihollisemme, miina, matlaansaa. ^Aaamulla

^knn

^rahmas ensin

^{kerääntyy, on} elämä tyydyttämästi

sii-

woa kaikin puolin, ^mutta tv^litettamasti tätä ei kauan kestä.

Kuta

^{enemmän päimä ku-}

luu,kuta

enemmän miehet

ja (oi häpeä suuri!)

useat maimotkin miinaa nauttimat, sitä huo- nommaksi

^käy

^{elämä. Aina}

^{enemmän ja}

enemmän alkaa

kaduilta

^kuulua

rähinää

^ja

huutoa, kirouksia

^ja

sadattelemista,

^riitaa,to- raa ja

merisiä

tappeluksi».

Luulisiko

^näitä

nyt

ihmisiksi,

^joille

Jumala

on lahjoittanut jarien

miisauden?

Eipä niinkään,

sillä ^he

^omat

petoja julmemmat ja järjettömiä eläimiä

hul-

lummat.

Näin

alentaa miina

ihmis

^kurjan.

Tänlaisia

markkinoita odotamme jälleen kolmantena pääsiäispäimänä. Kalliin^paaston ajan

ohimentyä,

olemme juuri »viettäneet kirk- komme korkeimpia ^juhlia, kun

markkina-mei»

jarit,

ikäänkun

näyttääkseen, kuinka

mahan Jumalan sana ^moi

^maikuttaa

^heidän

^paatu-

neissa sydämissään, toisena

pääfiäispäimänä paickamat tyhjennetyt

Miina-lekkerinsä

^rekeen

ja

hoilottaen

ajamat IyMäskylään miettii- mään

laittomia markkinoita. Kuinka rohke

nette näin

tallata

ihmisyytenne ja

Jumalan

sanan

jalkainnealle?

Naikeneeko

omatuntonne jo

tytkenään?

w. punaiscnkarm., lO krt.

V 4

^{tm. korkea ori}

juoksi 4 m. 43

s.;

Sm.

Uotila,

^Keuruulta, jonka

ruskeankarw.,

₄ m. ori, ollen l0

krt.

IV^

^{tm. kork., juoksi 4 m. 51}

s.; Herman

lussero, samastu

pitäjästä, jonka

5w.,

ruS-

keankarm. ja 9

trt.

^{3 tm. torkea}

ori

^juoksi

4 m. 23

s.;

_Osk.

Harberg, Jämsästä,

^jonka 4 wuot. punainen ori, 9

krt.

^{3 tm.korkea,} juoksi ₄ m. 36

s.; _Nimismies

_O.

Breitholtz, Laukaasta,

jonka yhdenikäinen ja yhdenkarm.

sekä

^{9 krt.}

5V2

^tm.

^korkea

ori juoksi 3

m.

41

s.; Elias Paananen, samasta

^{pitäjästä,}

jonka ₆ lvuotias ja ruSkeankarmainen

sekä

⁹

krt.

^{4 tm.} korkea ori juoksi 5 m. 3

s.; _K.

0. Holm,

Saarijärmeltä, jonka 5

m.,

pu- nainen, ₉ krt.

sV<z

^tm. korkea ori juoksi 4 m. 58

s.; _I. Nalkeaniemi, Keuruulta,

_ei tullutkaan

saatumille; H.

Oittinen, Saari- järmeltä, jonka musta, 7

w.

ja 10 krt.

kor-

kea

ori

^{juoksi 4}

m.

₃₄

s.; _{Kustaa Hedemäki,}

Multialta.

^jonka 4

m.

punainen, 9 krt.

4V,

tm. kork. ori ^juoksi 4 m. 23

s.;

Kr.

Lemet-

tilä

Laukaasta,

jonka musta, 5

w.

^{ja 9} krt.

4V2

^{tm. kork. tamma täytti}

määränsä

^{4 m.}

55

s.; H. Wihtaniemi,

Kimijärmeltä, jonka 5 muot. moikko, 9 krt.

4V2

^tm.korkea

^ori

juoksi 4 m. 59

s.;

Matti Painaja, Korpi-

lahdelta,

jonka ruskea, 4

w.

9 krt.

4V2

^tm.

korkea ori juoksi 4 m. 35

s.; EmilHäkkinen, Ruomedeltä,

jonka 6 w. yhdenkarmanen, 10 lrt.

V2

^tm.kork. ori juoksi ⁴ m. 26

s.; _Tuu-

lensuun,

Iymäskylästä,

tamma-hemosen

^juok»

sua

^ei

^ensinkään

hymäkjytty; A. Rajala

sa-

masta pitäjästä, jonka

ruskea

⁷

lvuotias,

₉ krt.

4V2

^tm. korkea ori juoksi 4 m. 56

s.;

1.

Kuitula, Petäjäniedeltä, pois;

N. Ran-

tanen,

Kuhmosista,

jonka ruskea, 6 w. 10 krt. 1tm. korkea ori juoksi 5 m. 5

s.; _I.

Vesterinen, Viitasaaresta,

jonka 6

m., pu-

naijenkarm. 10 krt.

l^/2

^tm. korkea ori juoksi 4 m. ²⁸

s.; _3. Lintulahti, Keuruulta,

jonka 4 m.

rautionkarm.,

9 kort. 5 tm.

korkea

ori juoksi 4 m. 46

s.; H. Vesterinen,

Kimijär- meltä, koki alusta liian innokkaasti

saada

punaista, 7

muotiasta,

9 krt. 4 tm.

korkeata tamma-hemostaan

kiihtymään, josta oli

seu-

rauksena,

^{että hän,}

hemosen heti

^rikottua

rik- komistansa,

kiellettiin

ajamasta;

mutta kuu

helvonen hamaittiin

^hymäksi, myönnettiin

W:lle

^I.kylän hemoisystäniäin

seuran

^puo-

lesta

uudistaa

^ajoansa, jolloin tämä

hewo-

nen juoksikin aiman puhtaasti ⁴ m. 20

sek.;

— _Kilpa-ajot

pidettiin täällä lviime ^tors<

taina Iywäsjärwen jäällä,

missä

^Suomen

lvirstau pituinen ^ajorata tätä tarkoitusta lvarten oli ^tehty.

Ilma

^oli

erinomaisen

^kau-

nis,

^ja

suuri

paljous katselijoita oli kokoon- tunut paikalle pitkin radan^syrjää.

Osanot-

tajia kilpa-ajossa

oli

^kaiktianja 37, nimittäin:

Kaarle Rehti,

Korpilahdelta kotoisin, jonka maaleanpunainen, 4

lvuotias

ja 9 korttelia 3 ^tuumaa korkea

ori,

^juoksi 5 min. 5

sek.;

Alex.

^Leppämäli,

^Keuruulta

kot., jonka yh-

denitäinen punaisen karmainen,

^{lO kr. 2 tm.}

korkea

ori

juoksi 4 m.

47 s.; _Fr. Törnroos, Iymäskylästä

kot., jonka yhden itäinen,

rus-

keankarm., lv

trt. ^korkea

^{ori juoksi 4 m. 38}

s.; _Matti

^{lännenpää,}

^Multialta,

jonka 8 wuot.

punainen,

9

krt. 5^

^{tm. korkea tam-}

ma

^{juoksi 4 m. 33}

s.; _K. Karikko,

Petäjä- medeltä, jonka 4 muot., punaisenkarlv. ja 10 krt. ^{1 tm.}

kort.

^{tamma juoksi} 4 m. 34

s.;

I. ^Flinkman,

Karstulasta, jonka 6

w.

Rau-

tio ^tamma, 10

lrt.

1^tm.

kork.,

juoksi 4 m.

46

s.;

O. Palmgren, Kimijärmeltä, jonka 4

1875.

N:o IL

Viides wuosilerta.

Kesti-Suomi.

Iywiislyliistii,

Lauumntaina MaaliZtuun 13 p:nä.

"

— Liite Pomoon rautatiellä

on nyt

uu-

destaan

alkanut. — _{Muutoin kerrotaan,}

_että

tämäkin yksityis<rautatie

jo on tarjottu mal-

— _Tulipalo.

_Miime

_lauantaina

_paloi

Tampereella

Th. Pettersonin ^kehruu-

^ja

sor-

maus-tehdas,

joka

oli makuutettu

^kaupunkien

yhteisessä

paloapu-yhtiössä

32,000

markasta.

(U. S).

jonka

tähden seura _katsol ^oleman

^syytäomista

muroistaan

määrätä

W:lle

20 mrk. ^palkin-

non; — _Antti

Ilola, Saarijcirmeltä, ei tul-

lutkaan saatumille; samate

^olimat

^Eerikki Alatalo

IymäskylciStä ja K.

Karhala ^Jäm-

sästä

^poissa;

D. Mehniän, Laukaasta,

_ori rikkoi ja oli ^yhtä kenkää mailla, Iymäsky- lästä

I. Tahmolan ^{ori katsottiin}

^myöskin

lelmottomaksi; K. ^Karhala,

joka myöhemmin saapui paikalle, ajoi »vaaleanpunaisella10krt.

IV2

^tm.

^korkealla

^{tammallaan 4 m.}

^2? s.;

I.

Taipale, Iymäskylästä ei

tullut

^eikä

I.

Särkkä

Jämsästä; N. ^Hamu, samasta

^pitä-

jästä, jonka ruskea, 9 krt. ^{4 tm.} korkea

ori

juoksi 4 m. 40

s.,

ja

W. ^Rossi, Sumiaisista.

jonka 5 muotias, punaisentarmainen, 9

krt.

5V2

^tm. korkea ori juoksi 5 m.4

sekuunissa.

Oriista

sai

^3:nen palkinnon, 125 m.,

Her-

man

lussero;

^4:nen palt., 75

m.,

_Emil

Häk-

kinen. — _{Tammoista sai}

3:nen palk., 75

m., Kaarle Harhala.

Rata oli,

^niinkuin

mainittiin, suomen

^mirs-

tan pituinen, jota ajettiin yhtä mittaa

kah-

teen kertaan.

- Eläin-rääNäiimisestä ^oikeuteen haas-

tettu. ^Torppari

I. Pekkarinen Viitasaa-

resta saapui kaupunkiin ottamaan

osaa

^kilpa-

ajoon

hemosella,

jolla on tapana

heilutella häntäänsä,

kun juoksee.

Peittääksensä hemo-

sensa

^{Mikaa, oli}

Pekkarinen,

_kun

läksi

^koitok-

selle, sitonut nauhan hemosen häntään

^jou-

hien ^alle

ja niin piukkaan, tuin

suinkin

^jak-

soi sen saada. ^Mutta

^kun tarkastelijat jo ennen olimat

saaneet mihiä P:n

^lamoista

ja että

hän edellisessä

kilpa-ajossakin

täällä

oli^menetellyt

samoin,

otettiin

asiasta

^{selko, ja}

Pekkarinen haastettiin

^{raastuman oikeuteen}

mustaamaan yhtä miekkaasta kuin

säälimät-

tömästä menettelystään.

— H. Keis. Majesteetinsa ^on, alamaisuu- dessa

^tehdyn

hakemuksen

^johdosta,

armossa

myöntänyt Iymäskylän kaupunkiseurakunnan jäsenille, jotka omat päättäneet

rakennuttaa

itselleen

uuden kirkon

tiilistä,

_että

he saamat

rakentaa mainitun

^{kirkon n.}

k. koulutonteille N:rot

36 ja 37

kuupungiu ison

^{torin ylä-}

puolella

sekä kattamisaineiksi ^käyttää asfalt-

huopaa.

— Kaupuntein tarkastelija. Wiime

^mii- kolla kämi kaupunkia ja

sen

^{paloaseita tar-}

kastelemassa

^kauppias

^A. Törnudd Turusta.

Niinkuin

^tunnettu

on,

perustimat

Turun

kauppaseuran jäsenet

muosia ^muutamia

^taka-

perin makuutus-yhtiön kaupunkien

irtainta

omaisuutta

^{marten, ja}

^tämän

yhtiönpuolesta

matkustelee hr. ^T.

maan kaupunkeja tarkas-

telemassa, mihin makuutusluokkaan

miki kau- punki

olisi asetettama. ^Iymäskylän

^kaupun-

gin on

hän katsonut ^oleman siirrettämä ^toi- sesta makuutusluokasta,

johon

se ^tähän saakka

on

kuulunut, ensimaiseen,

paitsi

tontit

^kaup- pakadun pohjoispuolellakauppatorin

kulmasta aina Hämeen

^tulliin

^saakka,

^jotka

^edelleen tulisimat

^pysymään

toisessa Makuutusluokassa.

— //Haapaojan Masa"

^eli

sama ^mies,

joka

miime kuun

^{8 p:nä}

karkasi

^kaupungin

manlihuoneesta, kerrotaan miime kuun 27 ^p.

Multialta

kyydillä

tulleen

Saarijärmelle, jossa

hän ^mainittuna

^{päimänä on}

^{ollut Ilo-}

lan

talossa

^ja

sieltä

matkustanut Appaalan

kestikiemariin,

jossa oli

kehunut

^matkusta-

mansa Laukaasen

^{päin. Sittemmin on}

^hän,

jos _muuten

huhu

^puhuu

^totta, saatu ^kiwi

Kuopion

— tienoilla.

Kaupungin vmnkihuoneesta

^{on jälleen}

miime keskimiikkona iltasella ^{karannut muuan} hemosmarkaudesta

^syytetty

^mies Johan ^Män-

nikkö,

joka tätä ennen jo on

kahdesti ^mar-

kaudeSta ^rangaistu.

— Kansakoulujen Ylitarkastaja herra

^U.

Cygncrus saapui miime

torstaina

kaupunkiin.

— Keskustelu-aineiksi ^ensi tulemassa ^kan sakoulukokoukscssa

^on

täkäläisen seminarin

opettajisto

ehdoitellut seuraamat

kysymykset:

Miten on kumaannon^opetus

kansakoulussa

järjestettämä

kaikin

^puolin

tarkoitustansa mustatuksensa?

Tuleeko käsitöiden kansakoulussa silmällä Pitää

^n.

s. taitoteollisuutta?

Eikö

ole ^pienten lasten

eli

piktu-koulujen perustaminen yleesen maalla tarpeellinen_tar«

koituksen mukaiselle kansakoulutoimen

^järjes-

tämiselle?

Mikä

^on

sunnuntaikoulujen

ja

kansakoulun oikea

mali olema?

Miten on alempi

kansakoulu

järjestettämä

moidakseen

olla ylemmän pohjakouluna?

Mille perusteille on ^opetus-eli koulupakko

s.

^o.yleinen

asemellvollisuus tietämättömyyttä

ja hengellistä pimeyttä _mastaan

asetettama

kaikille

Suomen

kansan

^lapsille?

Omatko,

^ajan

suhteiden

^ja

kansakouluasian

maassamme

edistymiseen

katsoen,

jotkut

war- sinaiset muutokset

ja lisäykset 1866 muoden

Armollisessa kansakoulu-asetuksessa

^tarpeelli-

set, ja

mitkä

parannukset Suomen

kansa-

koulutoimen suunnitelmassa

^näyttämät

siten

toivottamilta?

Mitkä

^omat syyt

siihen,

että monelta

haa-

ralta

malituksia kuuluu

siitä, etteimät lapset opi puhtaasti ja sujumasti

sisältä

^lukemaan

kansakoulussa

^{ja miten omat epäkohdat}

tässä katsannossa

autettamat?

Eikö

pitäisi jokaisessa

korkeammassa kansa- koulussa

^{tyttöjä Marten annettaman}

^yleisen

termeyden

— Kokous tukinuiton hoidon

^opetusta?

järestiimisestii ^Iy- Mäskylän yläpuolella

^{pidettiin 27}

^p. helmi-

kuuta

Haminassa, missä

^yhtenet

säännöttu- kinuittamista

marteu hymäksyttiin, jonka jäl- keen

mäliaikaisen

toimikunnan jäseniksi Malit-

tiin konsuli ^Ahlqmist, tirehtööri Boström

^ja

herra

Dobromolstij.

Tämän toimikunnan

ensimäisenä tehtämänä olisi hankkia

^tarpeel-

lista

mahmiStusta säännöille

^{yhteistä tukin-}

uittamista marteu Äänekosken ja

Haapakos-

ken simumäylineen Malilla,

sekä

^miten

mah-

dollista

^pian

menetellä

siten, että tämä

kai-

Mitä olisi _tehtävänä ^{wiinan vastus-} tamiseksi?

lokaineu

^todella

isänmaata

^ja

lähimmäis- tänsä säälilvä

sydämen kirnulla näkee, miten kurja

kansa

^{raukka on}

maassamme

^joutunut

nautinto-himonsa

^orjaksi.

^Mikä surma-isku

eikö tuo ole

kansan todelliselle

maurastumi-

selle! — _Mikä

kuitenki on

saattanut

^tuon

onnettoman miina-myrkyn

niin rakastetta- walsi,

että

manhat

^{ja nuoret,}rikkaat ja köy-

hät

niin hymyhuulin tarttumat lviinapika-

riinsa

tyhjentääkseen, mitä

sisälle

^pantu

^on.

Tämä on

tottumisen

^kautta

^tullut

^ikäänkun

toiseksi ^luonnoksi,

^ikäänkun

malttamattoman

tarpeelliseksi

aineeksi,

jota pitää

saada

^talkoo-

sen, —

_niinpätinkeriin,_kaikkein

hautaisiin,

pitoihin, ristijäisiin

suurimmiksi

^{juhliksi tas-}

kumattinsaki ^tirtoon lähtiessä. ^Tuskin sel-

laista

merimihollista ^saadaan,

maikka kaiken maailman

miisaus

^panisi

^tuumansa

^tukkoon

.

koettaakseen

^jotakin

kansaa onnettomaksi ^tehdä,

joka

möisi sellaisi

tuhoja tehdä, mitä

miina

on

saanut

aikaan päästyänsä

kansakuntia

^ra«

sittamaan.

^Se

olisi

^jo

^kauhea helmetti ^maan

päällä, jos kaikki

se

^kurjuus,

^{minkä miina}

^on

matkaan saattanut,

toottaisin

^{yhteen paikkaan.}

Epäilemättä pitäisi

sen ^ihmisen

^sydän

^olla

timanttia komempi, joka ei

sitä nähdeSsänsä

itkuun

heltyisi. Ia kuitenki

lemittää tämä turmioa tuottama juoma yhä

Maltaansa mah-

memmaksi, setä ^maatta

että kaupungissa

koh-

taamatta mitään ^mastusta.

Miten mahtaa

järjellisten

ihmisten ^silmät

ⁿⁱⁱⁿ

^komin soeta

kille sahanomistajille Päijäneen mesiStössä,

tärleä asia

^pi«ktvin

saataisiin

järjestetyksi.

Munalta.

— Pohjoismaiden osatepanlin toinen war-

sinainen yhtiökokous Pidetään

^{Viipurissatu-}

leman

huhtikuun

¹⁷

^p.,

^{ja tulee}

^tässä

^koko-

uksessa ^muun muassa keskusteltamaksi ehdoi-

tus

sen

^pää-oman

^kurssin

järjestämisestä, joka on ^pantu

Pietarissa

olemaan komman-

oitiin, sekä siitä

^että

osa ^mainitun

^pääoman

nousseesta kurssi-armosta käytettäisiin niiden

kustannusten

kuolettamiseen,

joita perustus ja järjestäminen on

maatinut. — _Kokouk- sessa ^Malilaan

^{myös neljä uutta jäsentä}

^hoi-

tokonseljiin

herrain H. ^{Lorentzin, E. Altmanin,}

W.

Krousoldin

^{ja C.}

Rosenius'en

^sijaan,

joiden on

muoro siitä

^erota,

sekä

^miides

^uust

jäsen

salaneumos ^{R. I.Örnin}

^sijaan.

(U. S.)

i

>* ,

Luuletko ^siitä sen

^{parempata elämätä tu-}

leman", mutisi

katteini ja meni ^pois.

Nämä

^katteinin

sanat kolauttimat

^sydän- täni

kokolailla; kuitenkin lohdutin ^itseäni

^sillä,

että

morsiameni

^{oli nuorija}luultamasti

siitä

syystä myöskin taipumaton;_{minä taas} olin taitama

kaikkeen

maimomäen työhönja

moisin siis

hempukkaani opettaa.

Kun

kolmas ^kertaoli

kuulutettu,

päätimme muurarin

kanssa

^mennij

morstamiamme

^ter-

mehtimään. ^Koulun

johtaja ei tätä

kuiten-

kaan myöntänyt, ennenkuin

hankimme

^pää»

Mieheltä

lupakirjan.

Tämän saatuamme

^läk-

simme

^uudestaan

koulukarianolle.

^Nyt pää-

stmmekln sisälle

^ja

^morsiamet

tuotiin näkymiin.

Minun

oli, miten edellä jo

mainitsin, kaunis,

»valkotukkainen ja masta

seitsemäntoista muo-

tias tyttönen, kasmultaan

Mähänläntäinen.

Hän

^näytti

^heti

^mieltymän

^minuun, —

olin

häneen

^{jo aikoja}

sitte

^mieltynyt.

Noin

minä

lunnin merran siellä

^{oltuamme, täytyi taas}

lähtcännne

^pois.

Olin ^luullut

morsiamellani

oleman ailvan

mahan ^maatteita,

^jonka

lvuoksi

^{anvelin ja}

tliumin millä keinon

hänelle

^niitä enemmän

hankkisin.

^{Onnistuin kuitenkin}

saada näitä

hänelle ^sekä

paljon että helpolla

hinnalla.

Päämichellä

oli nimittäin ollut enropalainen piika, aiwan

Warwaran

kokoinen, joka

hil-

jakkoin

oli kuollut. Tämän kaikki

maatteet joita oli

suuri

kirStullinen, onnistuin nyt

saada

^ostaa kolmella jadalla ruplalla pant- loooja.

tututtua

menimme roiljille.Vih-

kimisen

jälften tälliimme

heti

^päämiehen

^luo,

joka ystävällisesti otti meitä ^mastaan, toi- motti onnea ja muistutti meitä

elämään

tyytytväisenä ja

solvussa

keskenämme.

Huone

oli

meille lvalmis,

^johon

läksimlnekin kohta

asumaan.

Nyt ei tnään

tarminnut

^mennä

kasarmiin,

^ja

kaikki

oli muuten hylyin, paitsi

meillä

ole wielä ryhdytty

mihinkään ^toimiin

tämän

surkeuden mähentämiseksi. ^{Me olemme} tlihatta

^mertaal pahetllMat taltä

kohdalta use-^

oita

palanatälisoja—

Mutta

Marsin ^{ki Juu-}

talaisia ja Muhamettilaista,

^jotta

eimät

^en-

sinkään kärsi ^mäkemiä

^juomia

silmäinsä

^eteen.

Kyllähän me paljo puhumme

isänmaan ^rak-

kaudesta ^ja yhteisestä hymiistä: mutta ei

kukaan ote miela ryhtynyt mihinkään tositoi-

miin

^tuon

hirmeän

tulimedentyottamstn tlir- mion

estämiseksi. Ainoa lvastMus

^on mo^

nias

^kirjoitus

sanomalehdissä,

mikä

osottaa,;

että

^{on jo rumettu}

huomaamaan,

minkä tu-

hon ^{miinan milli tekee maatlemme}

^ja

kansal-

lemme,jos ei

Heli

^ryhdytä

tehokkaisiin ^toimiin,

johon

itse kansa

^rupee

yksimielisesti' osaa

ottamaan

apukeino

tässä surkeassa

^lei-

kissä

^on

kansaan

juurtuneen ajatuksen juuri- neen

hälvittäminen,

että

he

luulemat wiinan kuuluman malttamattomiin elämän turpeisin.

Tämä ajatus on

heihin

päässyt maltaan

siitä

^{syystä, että}

esimalta

^pitää

lvoimassa

miinan

malmistusta;

ja

siitä

^{syystä että pa-}

pit ja _muut ymmärtämäiset

ihmiset

^pitämät

kumminki useammat

^tapana

kohtuullista

mii- nan nautintoa,

esim.

ruokaryyppynä. Nyt pitäisi yhteisen hylvän

harrastuksen

^ja

^todet- lisen isänmaan

^rakkauden

olla meissä

ⁿⁱⁱⁿ

tulisen

^ja polttamaisen,ettäkokonaan

kaikesta

kohtuullisestaki

miinan nautinnosta

lakkaisim-

me.

Jos

^ei

^asiaa

^talle

kannalle saada,

niin miina tekee tuhojansa,mitä on alkanut,upot- tain

isänmaamme ^kaikkein

kauheimpaan kur- juuteen

—

_ajalliseen ja ijankaikkiseen. Sa- nonee joku: pitääkö ^minun, joka miinaa

koh- tuullisesti

^miljelen, muiden takia

siitä

^luo-

puman?

Wä'lttämättömästi,

_{jos maan}

sillä

keinoin moidaan

mähentää

miinan tuottamia tuhoja. Jos

liha ^minun

meljeni pahentaa, niin en

minä

ikänä

lihaa söisi —

sanoo

apostoli.

Jos

miina minun

kansani

^ja

_isän?

maani turmelee

—

_{niin en}

_minä

_{ikänä mii-}

naa laske

huulilleni. ^Tällainen isänmaallinen

mieli pitäisi ennen kaikkia olla niillä

miehillä,

jotka

kussakin ^kunnassa

^omat

^kansan

^johta-

jia,

esim.

papit, lukkarit,

kansakoulun

^opetta-

jat, kunnan

esimiehet

^ja

lautamiehet ^y.

^m.

^Jos heihin saataisiin

^tämä

^mieli

istutetuksi, niin

sanomattoman

^paljo

he

ajan pitkään

woisiwat

maikuttaa raittiuden

eduksi ^tulemaan

^sukupol-

ween. Sillä nykyisiä ^juomareita

tuskin

mi- kään enää moi palauttaa

kauhealta retkeltänsä.

Ainoastaan ^{lapset ja}nuoret

turmelemattomal

ihmiset moisimat esimerkkein kautta saada sen

ajatus-taman, että

ihan

ilman miinaa ja muita mäkemiä juomia paitsi

moidaan tnlla

paljoa paremmin toimeen

sielun

^ja

^ruumiin

puolesta, kun näitä

nauttiessa. —

_Niin

_kauan,

kun

kohtuullista

ryyppäämistä

katsotaan

^tar-

peelliseksi,

^ei moida millään

keinoin

estää aina yhä

uusien

^ja

uusien

^{juomarien ilmes-}

tymistä kuntain ja ^kaupunkien häpeäpilkuiksi.

Siispä kirkkoin ja

kouluin

^opettajatmaalla ja kaupungissa

liittohon meikloset

^{jo ryhty-}

käämme, ryhtykäämme! Lyökäämmemeljellistä että

tällainen

hirmutyabtiaS

saa ^{niin marsin,}

rauhallisesti ^{tehdä tuho töitänsä?} Paljoa^

parempia,

tuhansin

kerroin parempia meitä omat monet pakanq«;tay^al,l

Kuntalaiset

^ja

Muhamettilaiset. ^Me

kristitty-raukat olemmei ne

kaikkein kauheimmat

miinamyrkyn särpää<

jät!

Mitä

meitä auttaa kristityn

nimi, kun^

meidän täytyy

hämetä ^monen

^pakanan

^ja' erinomattain Juutalaisen

^ja

Turkkilaisen edessä

mäkemäin juomain ylellisen

nautinnon

suhteen. ^Mitenkä

kuitenki on tuo onneton

nautintohimo

^{päässyt niin}

kauheaan

^mim-

maan

seassamme? Ensimäinen

^askele

siihen

on

se

^juurtunut

^kansan

ajatus, että miina

kuuluu mälttämtätömiin kansan

tarpeisiin.

Tämä

^{ajatus juurtuu polmesta} polmeen, jai tästä alkaa

ensin ^miinan kohtuullinen

^nau-

tinto.

Tämä kohtuullinen

nautinto on toinen

askele turmion tielle; sillä ^kaikki suuret

^juo-

marit ^owqt

alkaneet

^miinaa

ensin kohtuulli- sesti naulitsemaan. ^{3a sttä mahan}

^aikaa

tehtyänsä _astumat

he ^kolmannen

^{askeleen tur-}

mion ja perikadon

tielle, johg

^on miinan ylöl- linen nautinto.

M tämän miimesen

^askeleen

otettuansa

^maipumat

he

symemmälle ja

sy- memmälle

miheljäisyyden

lokaan. He

^turme-

lemat ^järkensä

—

sillä

kaikki juopuneetomat kun

milliä

^{sikoja —^} enin

osa

^on

^heistä

^ja-

lopeuran ja

tiikerin kaltaisia —

_moni

heistä

on

helmetin henkiä ihmis muodossa. He

^tur-

melemat termeytensä

—

smnkas ^monl

^juo-

mari ^pääsee

tumalliseen manhaan ^ikään. He

turmelemat

armonsa ^—

kukas simistynyt

ih-

minen

tahtoisi

^pitää

seuraa

juomari-sikain

kanssa! He

^turmelemat

^tamaransa —

_mitäs

mirkaa uppojuoppo ^moipi

kunnolla hoitaa?

Eikös

^juomarin

asiat

^{mene enimmästi}

huiskin häiskin: ^milloin hämiää

rahakllkkaro,

milloin!

hemonen,

milloin mikin ^matkoja

tehdessä —

samoin

^käypi

hänen ^taloutensa

toimet kaikki takaperin, joten mies

metkahan

^metäikse,

Matti taskussa ^makaalvi. He

turmelemat kotorau-

hansa. ^Mikä hirmeä helmetti

^{maan päällä}

eikö monenki juomarin

koto

^ole.

Mikä

ki-

rous,

mannomincn ja

hirmeä uhkaus

^eikö

kuuluu monen juomarin hnoneesta,^jotenwai-

mo

jalapsiraukat pelossa mapisemat taiomat

paossa

_mikä

missäki loukossa. ^Täten useam-

man

^{juomarin perhe on} kaikkein kurjin

Luo-

jan luotujen

seassa,

_million

taloudellisten

^tar- peiden puuttuessa,milloin

tuhansien

^mureiden

ja huolien

painamana, joiden

takia

^epätoimo

tekee

^{joka päimä}

olonsa

^ja

elonsa melkoiseksi helmetiksi ^maan

päällä, jossa itku ja malitus- lvirret omat perheen

uskollisimmat

^kumppalit.

Tätä kaikkea

ei moi eikä

tahdo

^juomariparka

laskea sydämelleen:

sillä

miinamyrkyn

koski

on paljoa mäkemämpi,

kun

^juomarin päättä- wäisyys ^ja mastustus moima

sitä

^seijautta-

maan. Ia

^täten täytyy juomariraukan kii-

rehtiä koskeansa alaskäsin, siksi

että löytää

itsensä hclmetin tulimeressä malittamassa:

minä komin maimataan

tässä liekissä. —

maikka tällainen teateri-näytelmä

on

meillä

Ia

-oka päimä

silmäimme edessä —

_ei

mähene-

mässä maan enenemässä — _niin

_ei

sittenkään

lättä tehdäksemme isänmaallemme

^oikeen

otollinen

uhri —

hyljätkäämme mäkemain juomain

kohtuullinen!! ^{nautinto! Ia kellä}

on

— se sydämessä

^ryhtyköön

isänmaallinen, ^lisäksi

^mielii! rakkauden mieli^Silloin

saamme

olla mannat sijtä>

«ttä tulema

^sukupolvi

siunaa

^meitä

kämellessään hautakummullamme.

Silloin on

meillä hautamme

päällä paljoa kepeämmät

mullat,

kun tiedämme

useamman

perhekunnan mieltämän

raitista, rauhallista

pereelämää, kun ^{nyt kurjana elon}aikanamme on tamallista.

Ia onhan

meillä joku oman- tunnon

rauhoitus siltä tohdaltaki

^{olema le-}

pokammiossamme, kunedes

mähäislnki

^olemme

yrittäneet työskennellä

kansalaistemme

^johda-

tukseksi ^raittiuden rauhalliselle

^tielle.

A. R

Pyytäisin, jos

olisi

soweliasta, että muutki

sano-

malehdet ottaisimat

^nämä

kehoitukseni Palstoihinsa.

(Jatkoa wiimenumeroon.)

Merimies G. Lundftrömin muistelmia.

Kun

seuraamana

maanantai aamuna

saa-

muin työpaikalle,tuli katteini

Bartram

luok-

seni

^{ja kysyi}

surkuttelemalla

^äänellä:

Sinuako

^eilen

kuulutettiin?"

Minua."

Nyt kämit pahaan pulaan,

sillä

^eiwät

lvaimot täällä ole niinkuin

Snomessa.

^Minä

ainakin surkuttelen sinua."

En

^{minä moi}

kärsiä kasarmin

elämää,"

mastasin

^maan tyytymäisenä onneeni.

Erinäisiä ilmoituksia.

asianomaisten ^lu-

pitää allelirjoit- kaupungin sev-

Soittajat perjantaina Maa- liskuun 19 p. kello 7V2 ^j. _{P. P.} Pää-

sylipusta maksaa miehet ^2, naiset ^IV2,

koulunuoriso ^{ja lapset 1 markan.}

94

Ewa Ticcander.

Ihtiönkokoukseen, joka allckirjoit-

"<vV taneen luona tässä kaupungissa ^pidetään Maanantaina ensi ^{maaliskuun 15 päimänii 7 aitana}

j. p,kutsutaan ^{tällä Iymäskylän Häyrysahan}Osake<

yhtiön

asianomaiset

osakkaat keskustelemaan ^ja Väät- lämään Johtokunnan maltuuttamista hankkia ^enen-

nettyä liike-pääomaa, kunnes miimeisen osakekirjotuk-

sen

^{marat omat tulleet täydelleen} maksetuiksi,sekä wa- lttsemaan ^{yhtä muoden} tilien tutkian sijaista.

Iymäskyliissä,Hclmikui'.n ^{25P. 1875.}

Hallituksen ^puolesta:

Julius

Forssön.

Isännöitsiä.

«H^auppalaisseuran jäsenille, jotka

haluamat osaa

ottaa Kauppakirjain käyttämisessä, joka opetus

alkaa

sunnuntaina

^{14 p.}Maaliskuuta kl.^{6 j. p.} p.

ilmoitetaan ^tttä saamat lunastaa siihen käytännölliset kirjat täkäläisestä kirjakaupasta, kuin ^myös

sunnun-

tai-iltana

seuran

kokoushuoneesta' Miilttiimiitöintii olisi, että kaikki ne, jotka aikomat mainittua ope- tusta nauttia,

tulisimat

ensi suununtaina ^alottamaan

oppitoimensa.

onnut isoissa tallvimarkkinoissa ^{yksi Cylinder} tasku-tello jossa on

messinki

^{kapselli, tullattu}

sisältä,

Roomalaisilla

^{nnmeroilla taulussa, minnutti^}

wiisarin ^{kärki katkennut pikkuisen lyhemmäksi tunti-}

lviisaria,

suoralla

^lasilla,

sisusrnstinki

^{Peitetty kiini}

olemalla mcssinkilelvyllä, niin että ei näy kuin pen- tenikiulu j^

siliuderratas

^ja

siihen

^{kiinl ottamaratas,} ruktausmiisari ^{katkaistu, ja edellä mainitun}

messinki-

lemyn päällä kannen puolella on puolipyöreä ^pie- nempi rautainenlemy kannesta wcdettäwäylös. Jos jokutästä möisi ^{tiedon antaa}

sen

omistajalle Matti Kantomiielle Uuraisilla,niin saisi ^{hymiin palkinnon.}

asuwa

entisessä Fagerlundit eli nykyisessämaisteriBons-

dorffin

talossa.

Makennus pnrrnstuksia

telee 3.N.

F»rsscll.

halutaan matkatoweria.

Likempiä tietoja _antaa

Wilh. ^Nehman.

lMyytämänll.

suolattua,

Naudan

setä

^lampaan

lihaa

^pal-

wattua, Juustoa,

Lihamaltaraa,

Ruis-jauhoja,

Korttia ^ynnämuuta

87 K. G.

Liimataisella. Pudonnut.

H. Kahelinille

Pitkällä

^{kadulla lonssonin ja Tammisen talojen}

tvälillä on pudonut lasisilmät

ruskeassa kotelossa.

Löytäjätuokoon ne

J:feylän Hj. EDVARDiIIe

toilvotamme onnea

^ja menestystä!

Wanhempasi, Siacn,Eine ^ja

tätisi.

Pick.

^{Luudi, Liisen,} Piissen, Edi

ia

Mehman.

Wehman.

Wilh.

Wilh.

Lihamakkaraa,

Sippolan Juustoa,

Elimäen

^myös,

Sardellia, Silliä.

hollannin

liinapalttinaa,

V Liinasia nenähuilvia,

Gummitalossia.

Iywäslylässä,

Weilin ^ja Göösinkirjapainossa, 1875.

Kuulutuksia.

Keisarillisen Majesteetin Toukokuun

11

öT

p:nä 1866

annewn armollisen ^asetuksen

mukaan kansakoulutoimen

järjestämisestä tu-

lee kahdentenakymmenentenä (20)

^päitvänä

Elokuuta

tänä

nmonna,

jolloin

tulewa luku-

nmosi ^alkaa, uusia ^oppilaista otettawakst

^Iy-

wäskylän

seminariin.

Oppilaitoksen sekä ^mies-

^että

nais-puoli-

seen osastoon

^otetaan

muutamia sisä-oppi-

laisia. ^Nämät maksamat' ratvinnosta,

_ma-

kuu-waatteista y. m.

^jokainen

ensi ^luokalla ollessaan

¹²⁰

markkaa vmodelta, waan toi-

selle

^ja

kolmannelle luokalle

päästyänsä

woi

wiisi ^köyhintä

kumpaisessakin

osastossa saada

kaikki mainitut

^edut

ihan ilmaiseksi. ^Sisä-

oppilas-maksun toinen

^puoli

suoritetaan ^syys-

ja

toinen kewät-lukukauden alussa.

Paitsi ^näitä

^otetaan ivastaan ulko-oppi-

laisiä, niin

monta

kuin asianhaarat ^suinkin

myöten antamat,

jotka

^oppilaat

tulemat saa-

maan ainoastaan

^opetuksen

ilmaiseksi. ^Wa-

rattomille

ulko-oppilaisille,

sekä

opettaja- ja

opettajatar-kokelaille

on

kuitenkin apurahoiksi

määrätty yhteensä

wiisi tuhatta (5,000) mark- kaa nmodessa.

Armossa

^{on säätty,}

^ettei

^muut

^woi

^päästä

laitokseen ^kuin

^{ne, jotka owat}

^ripillä

^käyneet

ja täyttäneet 18 ^nmotta, ja joilla on terlve

ruumiinrakennus

^ja

nuhteeton

^käytös

sekä

tarpeelliset

alkeistiedot

^ja

taidot nimittäin:

I:ksi

hywä kristillisyyden oppi;

2:ksi taitavmus äitinkielen lukemisessa

^ynnä

kunto sekä kirjallisesti

että

suullisestikin ^ker-

toa

luetun aineen sisällys, kun se ^{on helposti}

käsitettämä ^;

3:ksi ^taito selmälukuisella käsi-alalla ^kirjoit-

taa

äitinkieltä oikokirjoituksen

^puolesta

jok-

seenkin virheettömästi ^;

4:ksi jommoinenkin

_totwmus käyttää

lu- nmnlaskennon

neljää laskutapaa

kokonaisilla

luwuilla ja

talvallisilla murtoluwuilla;

s:ksi

^hywä

korlva, jollei

suurempi

oppi

^ja

erinomaiset

luonnonlahjat anna

aihetta haki-

jalta muuten

odottaa

etelvämpätäkykyä opet-

tajatoimeen.

Joka haluaa

^päästä

oppilaitokseen, lähettä-

köön sitä ^parempi

^jota

lvarhemmin,

ja

wii-

Appelsiini-Hedelmiä.

ehman

ett'emme

tuhtoneet ^oikeen

^ymmärtää

^toisiemme

puhetta,

sillä

^minä

^olin

^{aina maan}

^huono

lvenäjän

kielessä. Toimeen kuitenkin tultiin

senkin

^{puolesta. (latk.)}

Mmstolista.

Jyväskylän kirkossa saarnaa:

s.nä

sunnuntaina Paastossa

N5.t. pastori Schöneman.

Malan Höyrysahalla

Pinta-

ja raakkilautoja,

laidat tasottamatto-

mina,

1m.sta

50

^p.stä

^tusina;

Raakkilautoja, laidat tasotettuina,

1 ja

IV4"

X 4

aina

7", 2 m;sta 40 p:stä

tusina;

Niukuja (rimoja)

1

markasta 75

^pennistä

kuorma.

heinän ^siemeniä

saapi tilata allekirjoitetun kautta

huokeisiin hintoihin

I. A. Eberlein.

Herrar

jordbrukaFe,

^hyilka önska YälgFo- ende höfrö,kuuna anmäia sig ko»

underteck- nad,

hvarest ^äfyen protVcr linnes tili

päseende.

J. A. Eberlein.

Suomen

f ^{10 >,}

¹¹¹

l

DNisk.

^lurSsi.

351:

—

100:ta.

25: 35 pmusta.

100:70 1

123; 60

I

_im.s.«

217:50

s

^100rta

13^. 30

J Pietari

^7p..

. .

M.^354:

Londoo 90p.

...

^25:

Parisi

^90p.

...

^100:

Hampuri 90p.

. . ^.

^134:

Amsterdam

^90p.

. .

^218:

Tukholma ^3p.k.

.

^140:

meistäänkin ennen Kesäkuun ^16:ta

^päiwää,

allekirjoittaneelle omakätisesti suomeksi

^kirjoi-

tetun

auomuskirjan, mainitsemalla ^asuntopai-

kan

^ja

postikonttorin, minne kutsumuskirje on

hänelle lähetettäviä,

ynnä

liittäen:

I:ksi ristimä-atesti

^ja

papinkirja;

2:ksi lääkärintodistus hakijan ruumiinraten-

nuksesta

ja terlveyden

tilasta;

3:ksi todistus siitä,

että

hakijalla on semi-

nariin

pääsyä Marten

tarpeelliset alkeis-tiedot

ja

taidot sekä,

^jos

hän jossakin julkisessa

koulussa ^on

^opetusta

nauttinut, todistus siellä osoitetusta

käytöksestä ja edistymisestä;

4:ksi todistus hakijan lvarallisuus-tilasta.

Postissa lähetettyjä hakemuskirjoja

^vias- taan otetaan

ainoastaan sillä ^ehdolla,

^että

postiraha on täyteen

maksettu.

Haku-ajan kuluttua, tulemat kaikki ne, joi-

den

anomukset lvoidaan hytväksyä,

allekirjoita taneen

kautta kutsuttamiksi pääsytutkintoon, joka

^pidetään

seminarin huoneissa

^Iylvasky-

lässä

^päivnnä

^ennen uuden lukuwuoden alkua.

Iylväskylässä Maaliskuun

10

p. 1875.

K. G. Leinberg,

sB6l Seminarin Johtaja.

NonnmMtn Snm-

gattnja

Fanny Nymaneilla.

Syntynyt.

TyttöMaaliskuun 8 ^piiiwiinii kello ^{10'/, j.}P. P.

Iywäslylän kaupungissa.

Hilma

^{ja Waldemar Rönneberg. Kaupungin}

«s

työläiset kutsutaan^kaikki

tehtailiat.

^täten pääsiäislaumautaina,^{kauppiaat ja}

kiifi-

tämän kuun 27^{p:nä, kello} 10 ^{e. p.} p., Raastupaan keskustelemaan ja päättämään sellaisten ^yhtiöintahi

seurojen toimeenpanemisesta, joista mainitaan 27 Z:ssä

Keisarillisessa

asetuksessa, annettu 24 ^p:nii

Hel-

mikuuta w.1868. Iylväskylässii 9 ^p. Maaliskuuta w.1875.

Kaupunginhallituksen ^puolesta:

Mikko ^Dunajeff.

fr