Vanhan taaton tarinoita. Kertonut Wilja. 2. Pellervoinen · DIGI

Tänä aikana on täällä rumettu käy-

mään käräjiäkin entistäenemmän. Wä- likäräjiäpidetään

»vähän

^{päästä jaluar-}

sinaisct

käräjät piisaalvat ta»vallista pi-

tempään.

Näihin

mokomiin tansallis-

häihin

^{uhrataa»,, näet, monet monitui-}

set

^{markat ja päimät}

niissä

^kulkiessa;

—

_ja toki sopukaan ^ylenkat-

soa

^näin

kohteliaita

^pitoja,

sillä näissä

saa

kunnian olla köyhä rikkaan rinnalla ja nauttia yhtäläistä inhimillisyyden ar- moa,

—

_eikä,

niinkuin

monessa muussa

kokouksessa,

liehu

^{ylimysten lippu tai-}

masta likcmpänä, jossa

se

loistollaan lumoaa

ala-armoisen

lipun, miltei nä-

kymättömään. Se »vain on ikämä seikka, ettei

mainittuihin

^pitoihin

kutsuta

^rak-

kaudesta, »vaan

useinkin

ylpeydestä, o- manmoiton pyynnistä, eripuraisuudesta

ja

kaikenlaisesta

^kaihosta,

—

jota moko- mataherranlahjaa on täällä yltäkylli».

Siitä

siis

^{ei puutetta!}

—

Kas täällä rumetaan toki simistymään ^niin,ett'ei muka tarmita

Jumalan

^{toista käskyä}

(jossa käsketään

lähimmäistämme

^rakas-

tamaan) juuriollenkaan,

sillä lähimmäi-

sen

^{rakkaus on} Mannaa patriarkallista autuutta;nyt nykyajan »valistus muka maatii, että

ihmisen

^{pitää rakastaman} ennen kaikkia

itseään

ja maailmcm kul-

taa,

sekä sillä santamaa

^loistoa.

Jos

maikka nyljetään

lähimmäisemme

^luita

myöten,niin

se

^{ei ole haitaksi,kun}

se

tapahtuu lain Marjossa ja tulee aineel-

lisen

kunniamme ja loistomme

uhriksi.

Jopa joitakuita on niinkin

rikkisimis-

tyneitä

—

mahtimiehissälin,

Jumala

paratkoon!

—

että tuskin ^pidetään

—

häpeä

sanoakin —

kallista Malankaan

Kirje

Keski-Suomesta.

Joulukuu» H ^i):ini

Keski-Suomcssa

kaimataan

suuresti

noita

herttaisia

..pöltlyherroja," tahi, jos niin

saa sanoa ^—

kultaherroja, jotka joku aika ^takaperinkulkimat rahalaukku rinnan edessä,tyrkytcllenrahaansa,

saa-

dakseen

puunpulikoitanraailman markti- kinoillc.

Hei herttaiset

herrat! mistä olettcn niinpanneetpahaksenne, ett'et-

ten enää tuo

tuhansianne

^Kesti'Suo-

men

saloille?

Sen kylläoletten tuulleet ja

saaneet sanomalehdistä

^nähdä,kuinka täällä on

suuri

majamaisuus. Nyt ku- ristuu kukkaromme aiman kurjaksi, ja mikä mielii ^pahempi

—

kuimaa kurkku ja jova

matsammekin

rupeaa »vajaut- taanmaiteroimaan. Epäilemättä olct- tcn tänne tcrmetullcita, ja jos kulta-

aartehcnne

^onoimallinen,niin saattenpa

»vielä ylimysten johtosijan. Kaikki rie- muttaret omat täällä suruissaan,_{kuu ei} tuulu lultaherroja". Entä

sampan-

jalin ramintoloitten

kellarissa

^ikämöi

teitä

itseään

suutelee»,. Se

maan

on maroitcttama, ett'etten enää tuo niin noiduttua ^rahaa, joka niin ^piankatoaa olemattomaan.

—

_Jaa-ha,

ehkä se

^muta

on armoa

ansaitsema

^asia,että mainittu

raha

^{on tuonut tänne,} ei ainoastaan ylcwämmännautintohalun,_muttamyös- kin ^jalommankauneuden aistin.

Pu- humattakaan

sampanjasta

— _se,

_näet,

on

..miektoisien"

ricmuhcrttua,

—

mutta kaitki

tansallis-olcntommc

»vaatii ^nytkuk- karoltamme ^ylen

suuria uhria. Jos siis

hymin

maksaa

^majaman

nahkaiset

^tur-

tit ja lohmclipaltloot, niin ^lyllämak-

samat kiiltokalossit

^japitkämartiset

saap-

paatkin, y. »n.

s.,

jotka ^nyt omat eh- dottomia elämän ^tarpeita.

—

_{Mikäs on}

pakko rena.il, olemaan repaleissa, kun pormarit ja clinkcinottcliat omat

uhol- lisissa

ulkomaan pukimissa. Mikäs on pakkopii'an olemaan

harmaissa

^hameissa, kun

hutsutkin hursailemat kuhisemissa

laahuleninssissä; ja mikäs on pakko ta- lon neidon olemaan kotitudonnaisissa, kun hcitäntäryöknnätkin

riehumat silmiä huikaisemassa silkissä

^ja purppurahun-

nuissa? —

»Tyyristci syödään, muttei tyhjää." Tietysti pitää

suuhun

^otet-

tamakin oleman oiwallista. Ei

sekään

saa

^olla ..pettua", eipä huonosta elos- on postiraha, M> penniä,mutana. Tätä

ilmoitteli joku

Pictaristaki

^antamansa,

mutta tuota luultiin maan joksikutsi

rahan onkimiseksi.

^Waan

asiasta

^on tullut täysitosi,kun moniaat ^omatnäitä rohtoja

sekä Pietarista

että Wiipurista ottaneet

nauttiatscnsa.

^{Nyt tunnetaan}

uscoita

^miehiä, jotka sydämellisesti kiit-

telemä! noiden rohtojen hymää »vaiku- tusta mainitun taudin parantamiseksi.

Surkeaa todellakin on

nähdä tähän

^tau- tiin joutuneita^{miehiä, joiden} tila on Mcrrattama

kuohumaan

koskeen joutu-

nccscn

purjchtiaan, että moniki panisi mielellään salman,nähtyäänmajooman-

sa

auttamattomasti onnettomuuden ^ja perikadon pohjattomaan mutaan,mutta ei ole »voimaa

—

_{tottumus on tullut}

toiseksi luonnoksi — .

^{Silloin eiauta}

_su-

ru martlinoilla,maikka turkitkin juodaan.

Jotka

^{näin omat}

tarveetsi

^jo

saaneet

painia tuon tapansa kanssa,_muttaaina käy »vaan

hullua

hullummasti,niin

heille

on tuo

rohto

fallisarmoinen lahja,

sai-

sipa

sen hinnalla

^millä

tahansa.

^Ci

kukaan ole katunut kauppaansa,päästy-

ään jälleen koettamaan

selman miehen

oloa ^pöhnässäolian rinnalla.

—

Sillä kukas mieliliymällä

tahtoisi

^{olla juopu-}

neen amiopuolisona, lapsena,

s.

^v.liki-

scnil

yhdessä eläjänä? Tuskinpakukaan järjellinen

ihminen. Jos

^onkin

^ihmis- kunnassa

^monta

tuhatta

^useampi

surun

tuin ilon ^lasta,niin kieltämättä

ensi-

mainiltuin joukkoon kuuluivat ne

ihmis-

kurjat, jotka omat juopumiscn

kahlcisin

joutuneet.

Heitä

^{itkee jokainentodelli-}

nen ihmisystämä ikään luin ryömärin

käsiin

joutuneina mcljinään. Miten

har-

taalla

halulla

^cimätkö

he talitoisi heitä

pelastaa perikadostakaikilla

mahdolli- silla

keinoilla? Mitkä tyynclmirratci- mätkö juokse

tähän

^tautiin

sairastunei-

den likimäisten omaisten

silmistä?

^Sy-

dämensä

sykkii ilosta

kuullessaan sel-

laista

rohtoa

löytymän, jonka Mvulla ou

mahdollista

^{päästäMiclä}

^ihmiskun-

nan surulapsesta

kunnialliseksi

^ihmiseksi, joka alkaa ^pitämään hellää

huolta

^it-

sestään

^ja

hänelle

^{uskotusta perhees-}

tään.

Tämän kirjoittaja, ^nälityään

sitä

^tcr- meellistä »vaikutusta, minkä mainittu

rohto

tekee nautinnon

sairauteen

^joutu-

neihin,

esittelee

jokaiselle, joka

haluaa

päästä mainitusta taudista, maikkapa kepillä kerjäisi nuo ¹⁵ markkaa ^6l)pen- niä,

hankkimaan itselleen

^tuon

rohdon.

Joku ehkä sanonee: ^»uninhan

^{olla il-}

man

rohdottaki

ryyppäämättä, jos

tah-

don. Se kyllä on ^parempi,

se.

^Mutta

eipä tuonäytä oleman kaikille

mahdol-

lista. Täytyyhän liian

usean

^nytki,

maikka ^kyllä

tarmitseisi markkansa

^pa-

rempiinkin tarpcisin, kuitenkin

hankkia

3 markan ^olutta, maariu kaljaa, rom- mia, konjakkia y.m. y. m.

Eihän

^tuo

näy järjellisen

ihmisen

työksi, että on

itselleen

ja perheelleenostaminen kirouk-

sen

^kalkki, kun ci monikaan henno mark- kaakaan panna

sanomalehtiin

^{ja kirjain}

ostoon, joista tuo

alkoholin

^höyrystä

tylsynyt järki

mahankin malistuisi

^nä-

kemään, mikä jumalaton tyhmyys ja

sokeus

^panee

miehen

^{päänpyörälle}

tuh-

laamaan satoja markkoja

muodcssa

^it»

sensä

ja perheensä

kiroukseksi.

Toimottama olisi, että tuo Kesti- Suomen ..Athena",Iymäskylä,

hankkisi

mainittua ^rohtoa, joko Verlinistii eli Wiipurista, että

se olisi

^helposti

saa»

tawa,kun maan kaupungissa käydessään haluaa,

tahi

postin kautta

tahtoo

^tilata.

Gsitys, jota harkitsis

koettaa.

Maailma

miisastuu

^{yhä päimä päi-}

mältä,

sen

täytyy jokaisenmyöntää,luo- tuaan waan

silmänsä ^wähä

^uloinma

pirttinsä pientä piiriä.

Huolimatta

^nyt

tuoda

todistuksia

^tieteiden, taiteiden ja käytännönaloilta

tahdomme

^maan

huo-

mauttaa erästä keksintöä,jonka mvulla on

huokea saada takaisin

rappiotilaan

joutunut ihmisyys.

Te on näinä aloina ^taas ollut Uu- den Suomettaren

takasimulla

julaistuna, nim.

parannus-aine

nautinnon

himoa

mastaan, jota

Berlinissii

walmistetaan ja jota

asiamies

^Wiipurista

lähettää

^mi»

hm ^tahaan

^{Tuomessa,15markasta,kun}

Torstaina 18 p. Joulukuuta

-ir:o 51. 187U.

Jaetaan Weilin^ja Oöös'i»kirjakaupassa jokaTorstaina^{kello !»} e.pp.. missä^myöskinilmoituksia«vastaanotetaan INp:stä pieneltäriiviltä.

—

Tilaushinnat:koko »vuodelta 2m.80 p.,kolmencljännekseltä lm.95 p.

puolelta »vuodelta l m. W p., neljännekseltä «5 p.

—

Postikonttoreissa: koko wuodelta ^m., kolmeneljännekseltä 2m.25» ^p.,puolelta wuodelta^{Im. 50 p.,}neljännekseltä 75 penniä.

—

yksityiset numerot 10 penniä.

Toimittajat:H.^{Hellgren,Tuokko,}K. ^Göös,niastuunalaincntoimittaja.

siinä

merkityksessä fuin

se

^oikeastaan

on,

sillä ^sekin usein

rikotaan ja

tehdään

sen

^mukaan, kuin oma oikku ^jamammo-

m^mr

nai, ^»vaatii.

^—

Tämä olkoon

sa-

nomwnnoastoonniille,jotkatuota

saas-

taista siwistystä sisältäwät,eikä kelien- kään kclpohcnkilöUc,joitatäällä

—

malalle liitos!

— Ju-

kuitenkin isompi

osa

^on,

ff_.

Luultama on että

sitä

rumetaan ylci^

semminki

käyttämään, kun

maan

terran paremmin tulee

asia tunnetuksi

^ja

use-

ampialkaa

haMaita sen

termeellistä mai- kutusta.

Huomatkaa

ajoissa, joknijen kunnan miehet,ottaatuleman»vuode» uudenmuo- dcn lahja ^omaksenne, lirltämällä mä-

häin

^pcnnicnne

»nenciniscn

oluttapatoit-

sian saastaisiin käsiin. _Jäähän silläki

tamoin moni nuorukaiskurja mapaa»n- malle jalalle tulla

koulutetuksi »vaih-

tamasta kapakan pöydällerahansa,kun- niansa,ihmisyytensä j.n._{e. Hymä}maan, että ^nyt alkaa kuntainmalta,ottamatko nuo

kirouksen

^lähteet,olutkapakat, kes-

kuuteensa. Tähän

^asti

^heidän

^täytyi

ne ^pitää ylä-ilmain lumalla, maikk'ci- mät

olisi

tahtoneetkaan.

onneen.

Nyt _taasaitaa

sanomalehtien

^lilausi

aika. Tiina

kohden

meillä pidetään wielä

useammalta

markat liian kallis-

arwoisina.

Tuiwattawa

olisi

^{että tältä}

kohdalta tulisimme

monta wertaaauliim-

miksi

ja monelta muulta

kohdalta tu^

Hansin

^kerroin

ahneemmiksi.

^Tällainen

muutos

olisi

mitä tiireemmin

saatmva!

Paijanne

jatkaa tulewana wuonna ¹⁸⁸⁰ täällä Iywäslylän kaupungissa kolmatta

Vuosikertaansa täänwuotisessa ^muo-

dossa, ilmaantuen ^joka keskiwiik- kona kello V ^{e. pp.}

Milloin asiat niin waatiwat,

^tu-

lee

Lisälehti annettawaksi.

Lebde»! mielipiteet

ja

tarkoitus tulewat pysymään

entisellään,

se

^on,

se ^{tulee pitämään silmällä}

^Iywäs-

kylän

kaupungin ja sen

maaseutujen

tarpeita

^ja

edistystä niin henkisessä

kuin aineellisessa katsannossa, seu-

raamaan maamme yhteisten asiain kulkua, erittäin niiden, mitkä paik- kakuntaamme

^koskewat,

taikka sille

johdoksi

ja oswiitaksi ^{woiwat olla,} harrastamaan ^kielemme

^ja

kansalli- suutemme edistyttämistä,

^lyhykäi-

sesti tarkastamaan suomalaisen ^kir-

jallisuuden näinä aikoina

^ilmesty-

neitä

ja

ilmestywiä tuotteita, ^ker-

tomaan

kotimaan uutisia, sekä ^onnen

kirjewaihtajaimme kirjoitettawia että muiden lehtien ^mukaan,

^ja

^ulkomaan tärkeimpiä waltiollisia ^tapauksia. — Pääkirjoituksensa ^koettaa lehti tehdä

niin kansantajuisiksi, ^kuin sninkin

woi

^ja

aine sen ^{sallii. — Nowel-}

lia tulee

^olemaan

tilan mukaan.

Tilaushinta ^{on postitont-} toreissa:

lolmeneljänn. „ _H

kolo wuodelta ^{3 martlaa,}

„

1

"

puolelta

neljannetleltä „ ^— «» „

Iywäslylän ympäristö-seura- lunnisja ja Weilin ^{k Göösin}

lirialauftassa:

tolmeneljänn. „ _R

tolo wuodelta ^{2marttaa VO P.}

puolelta

f/ M

„

neliännetleltä ^„ —

WenMä:

kolo umodelta 1 rupla HO top.

lolmeneljänn.

f

, ₁ ^„ 15 „

puolelta

neljännekseltä „ — _4O „

H. ^{Kellgren. Huokko.}

K. ^Köös,

wastuunalamentoimittaja.

Kirje Ivwäskylästä.

VI.

(Jatkoa 49:ccit n:rouu.)

Tunnollisesti

täyttääkscni aloitetun armostcluni tulee minun nyt ryhtyä o-

»nan kaupunkimme

uutis-lehdistä sana- sen lausumaan.

Kosla ne aina parem- min ^tunnen, ci liene outoa,jos niistä

useammankin sanasen lausun:

Kcsli«3llomi"

lienee

luullakseni suu-

rin kooltaan nykyisistä

suomenkielisistä uutislchdistä. Munattaan

^omat

siinä

olleet kirjoitukset hymiä, jopa armolkai»

tali»», lukuun ottamattamuutamia ril«

kiticteellisiä

kappaleita, joiden oikea sija

olisi

^jossain

kuukauslchdessä. Varsi-

nainen

nomelli-osasto

^on

siinä huonosti

edustettu. Sellainen teos,kuin,,Naomi,"

ei ole sopima sanomalehdessä,_olletikin jos, niinkuin

mainitussa lehdessä

^{on ta»}

pahtnut,

se

^saapi

aniharmoiu

sijaa, eikä

mahdu

^yhteen

muosikcrtaankaan.

^Toi'

ncn kummallinen

seikka siinä

^on,kun

sen

kcskilviitko- numero on niin pieni,luin

..Kanslian

kuitti," kuten muuan ukko

sa«

noi. Waikka

se

^on

lisälchdcn

nimellä, on

se

kuitenkin eri numerolla

marus-

tettu. Täten tulee

lehti kaksi

kertaa Mii- kossa,maikka toinen numero onkin

lisä- lehti.

Paljoa parempi mielestäni olisi, jos

laumantai-lumicro olisi hiukan

^pie-

nempi ja

keskimiitto-numcro sen

^mcrran

suurcmpi.

Piiijinluc" täyttää paikkakuntalehte' nä kyllä sijansa. Pääkirjoitukset _omat olleet, niinkuin

tilausilmoitulsessa

^on

lumattukin,kansantajuisia ja

cnimmäksi osaksi

paikkakuntaa ja

sen

etuja malmo»

Mia.

Nomelli-osasto

on sisältänyt

haus-

koja käännöksiä,jopa hiljattain alkupe.

räisiäkin, jotka Miime mainitut cimät

tosin

^ole

suuren armoisia.

^Ainoaseikka,

mistä Päijännettä on moitittu, onet- tei

se

pailkakunta-uutisicn

suhteen

^ole

ollut tarpeeksi mirkcä.

Ensimuotena

^luu-

luu ^tuo

seikka

täydellisesti parannetta-

mau.

Suureksi

mielipahakseni täytyy mi- nun ^nyt mainita, että miclä ilmoitta- matta olemat lehdet, nimittäin Pohj- ois-Tuc>mi", ,,Länsi-Suomi",

Sano»-

nia Turusta" ja

Naittiuden

^ystämä'

omat minulle niin

mahan

tunnettuja, ettenMoi niistä mitään crinomaisempaa

lausua.

Polijois-Tuomcsta" tiedän kui- tenkin

sen

^{mcrran, että}

se

käyttää paik-

kakuntansa

kielimurretta. Muista on tie- toni plus-minus N".

Tähän

lopetankin jo paljon ^puuttu-

maiscn katsahdukseni

^Tuomen

sanoma ^'

lehdistöön.

Erityiset syyt ja

lehden ahdas

tila eimät ole antaneet sijaa la- mcampaan tarkasteluun. Se jääköön

toiseen

epämääräiseen aikaan.

Lassi.

— Waltuumiesten lolouksessa

^cilrli

oli

täsiteltämiuä ^seuraa»via asioita:

Päijänne

1) yleinen

maksutta

^{käyteltämäuima-}

huone naisia

Marten päätettiinlaittaa truununmouti

Nönnebcra/in

talon alss- puolellc,

entisen

^{yleisen ja}

herra Box- strömin entisen uimahuoneen

»välille, ^ja toinen

uimahuonc miehiä

^{mavtc» kaup.}

takaan.

—

_{Leipäleipänään;}

mutta mi- täs

matsawat

^muut

suullcn

^suopuisat

herkut?

^Mikäs

mcroherra

on kahmipan- nukin, ^joka kaikin mokomin ^pitää ole- man;muutoinci ole elämästä.

Jos siis

on

elämäsi

^{nautinto kehnoa,niin olet}

itsekin

^anvotoin,

kehno. —

Ei ^sowi

kattilan^pataa

soimata" —

kaikki ollaan

osallisina tuohon uneksimaan

^simistyk-

seen

^ja

heitäntähcrrmuccn.

^{Mikäli o-}

wat tänne pölltyherrat

rahankin

^tul-

wanucet, niin

sikäli

on ylellisyys ja^yl- peyskinpaisunut.

-

Mutta kuinkas^nyt

suu

pannaan, koska ^nyt on armo ja au- tuus loppunut tuosta mokomasta elä- män ^riemun

aartchcsta?

^Nyt

^siis

^täy-

tyy

somittaa ^{suuta säkkiä}

^{myöten;mutta}

siinäpä on

se ^-

^{mutta, jossa juna}

jauhetaan",

sillä

monen sydämessä syk- kii^ylpeydenja loiston

henki.

^{Mutta mi-} täs

se

^{auttaa,kun on puolukscn puu-}

te;" näet, kun ci monenkaan

rahalas-

luun tule muutanumeroa luinl>. Kas näin

sitä

^{nyt eteenpäin eletään, kun}

luonnon

mahti

^täyttää

ruumiiscmmc

^ja

matin" mahti

lakkariimmc.

—

_Mutta

suru

^pois!"

Onhan

meillä toki^toiwo,jo- ka wirwoittaa, kuu emme heittäynny loiwoltomuutcen.

Jos siis

^toimotto-

muutcen

za sitä seuraamaan

^kunuotto-

muutcen hcittäymme, niin

sitten

^on

„ hukka

hyppysissä." Uskokaammeerään pölkkyjenlauttaajan lailla:Hän,näetsen, ci

nureksinut

»vastatuulta, maan antoi

lauttansa

^mennä

sen

^{mukaan ja}

sanoi:

los

tämä tuuli mic tänncpäin,mutta tuleepatoinen ^tuuli,jota miceteenpäin."

Monta on tuulta ajan ulapalla, mutta onpa

siinä

^elämän

haaksi

^{eteenpäinen-}

nättänyt.

On

^täällä

isät

taistelleet, On loimoncet ja ^uskoneet,

Ia

täällä mekin elämme

Ia

^polkujansa poljemme,"

Joulun

itsensä

^{tnottalvanilon}

lisäksi

olemme kunllcct puuhattalvan jotakin

warsiu

erinomaista,_mutla

samalla ^HY-

win ^{sopiwaa ja}

huomiota ansaitsc»vna

jolilu-hulvia. Tästä

losiu

emme »vielä ole

sanvmalehticn

^palstoilla

huolnan-

ncct »nilaan illnoiluöla,_»uutta huhuu,

»vieläpä »varman, nojassa uskallamme

»»laiuita, että huivit, joiden tauuistuk-

scna suuri

^joulukuusi

matcisiuccu

^japic uine joululahjouccn

—

joista jokainen

huwiin

^{saapnja tulee}

osalliseksi — _,

niin myöslaulua ^ja

tanssia

taritcssaau,mie- lestämme ^lupuawat paljonhnpaisuutta, ja luu

se ^sitä

^{paitsion jotaiu}

^»varsin

uutta meille, nii» lnulentiu »varmuu- della, että yleisö

lukuisasti

^rientää

sinne

Tapauiupäilvä-iltaa »viettämään.

—k. -c. -n.

—

Määräys. Sittcu kun

asscssori Waasan howioikcudessa

^A.

Boucht

^on

luopunut toimcstaau

snomenticlen

^kään.

läjänä

mainitussa

wirastossa, on

ho-

»vioikeus ^{21 p.} marraskuuta määräu nyt nimituomari I.WeqcliuSen tois täiseksi, ja

sitsi

^{lun mnutluncct olot}

woincwatloista^{määräystä»vaalia,}

hoi

lamaan

sanottua

kääntäjänlvirkaa900

»narlan »vuotista palkkaa»vastaan,luet tn joululuuu1^p:Stä.

Toisen suomen-

kielen ^{kääntäjän} »virkaa

howioikcudcssa

pitää

sihtcri siellä I.

^Westlicrq.

(A. U.)

—

Werotomitea, jokaNtarrasl. 17 päi»västä alkaen ^on

ahkerasti

^istuntoja

pitänyt, lopetti»viime »viikolla toista-

seksi

^lointansa,lnnncs päätökset

saadaan

kirjalliseen _mnotoon, jolloin_taas tulc- lvaua»vuonna tullaaukokoon. Ne »väli-

aikaiset

päätökset, joihin on tultu,kuu- luivat ^olcwau

seuraamaa

^laatua:

Rustholli-asiassa

ehdoitcllaan, että,koska ^todellinenratsuwarustus,jota miuä

hetkenä

hylvänsä »voidaan rnSt<

holleilla

^{oikeudella »vaatia, on arwattu}

kustannuksessa »vähintäin nonsewau

^»vä-

häislä

^{yli 500 markan,} joka ruplawc-

rossa

f>'Stimäärin »vastaa 82 »vero ^rup- laa,pitäisi

rusthollien kanssa tehtämän

se

lopPnsnoritnS, että niiden nykyään nauttimista^»varustus »veroista 82 »vero markkaa ^pitäisikrnnnnlle ^{pcrnnttaa,etu-}

päässä aukuinciitti-wcrot mainittuuu määrää» asti ^ja,milloin ^ciauknmentti»

wcrot

nonse ^siihen summaan ^asti.

^rust-

hollin

omista »veroista niin paljon,luin

summan

täytteeksi tcmvitaan.

Jos

^wa-

rustus-lvcrot eiwät

nuusekkaan

^82:

ecu

»vcrorliplaan, vcruutctaau niiu ^paljon luiu löytyy ja

rustholli

tulee tawalli-

selle werolleusa.

^{Jos taas»varuStus-}

»vcrot

nouscwat

^yli 82 wcro-ruplan, annetaan loput

rusthollille anteeksi. Jos

aukumcntti-lverot yksitään

nouscwat

^yli

usein

mainitun määrän, uiin lruuuu

»vissillä

^pääoma

maksulla

^{(100»n. wcro-}

ruplalta)lunastaa

itsellensä

loput, jol- loin kaikki

rusthollin

^{oma »vero jääpi} anteeksi. Pcrnuttamis-ajaksi ou

chdoi-

teltu 10 ^»vuolla

sillä

^{talvoin,että}

heti wakausiu ^lakatessa

peruuictaau42wero- ruplaa ja

siltcn

4 wcrornplaa

lisää

^wno

sittain.

Aa^telis

-

_{lip nlli}

_se

_n

»velivollisnn

den edestä on

chdoiteltn »vissi raha- maksu

^(1»n. waruSNiSmarlalta)

rälssi-

tilojen suoritcttawaksi,

savioin

^{kuiu en«}

ueu»vuotta 18N8.

SnoStun

ta-wcrolsi

^tupakasta

on

chdoiteltu

^{eräs tullin}

ohessa

^ylös- kanncttalva tuouti-lnaksu,nilnittäin lei-

»viskältä ^Wcnäjän

lehdistä

^{2»n. ja muuu} ulkomaan

lehdistä

^{5:50,Wenäjäu}

»varsi-

tupakasla 1»n. ^jamuun ulkomaan»varsi- tupakasta 3 ^n».,

sikareista

ja papiros-

sciSta

⁶⁰ m., lartuusista,uuuskaSta ja purutupakaöta20 m.

Olut

- _ss

_uo

_ss

_{lnnta»v eron sijaail,}

ten kirkkoherran-apulaisellePieksämäellä H.

Wauhkoselle ^»i kuukaudeksi^jaw.t.kirktoher»

ralle Antreassa^K.

ss.

^{Toikalletule,vantam-}

mikuun ^>.',päilvään asti, sekäkimuloisuuden wuoksi »v. t. kehruuhuoncensaarnaajalleLap»

pcenrannassa I.Hänniselle ^{tuleman touko-} kuun

>

päiivään asti.

—

_{Määrätty:kappa-}

laisen^apulainenlääskessä^I.H.Päiivärinta w.t.kappalaiseksiLappeellejasamalla^tuleman

toukokuunl^päiwäänasti toimittamaankehruu»

huonecnsaarnaajanwirkaaLappeenrannassa, w. t. kirkkoherra Antreassa K. I. Toikka toistaiseksi toimittamaan^{myöskinlappalais»}

wirkaa siellä ^ja kirkkoherran ^apulainenKi-

wennalvalla I.^O.Lindegren toimittamaan w.t.kirkkoh.^Toikan wirkawapaudenaikana

kirkkoherra» ^ja kappalaisenniirkoja Antre-

assa. —

Waalisaarnat kirkkoherran ^wirkaa

warten Suomenniemelläowatmäärätyt pi- dettäiviksi tammikuun 16 ja 25sekä helmi-

kuun lp:nä ja»vaali helmikuun ^22p:nä.

—

Haettawana: kehruuhuoneensaarnaajanwirka Lappeenrannassaja pitäjän-apulaisen wirka Pihtiputaalla!<N p. kul. marraskuun 1p:stä.

(Turun.) Tämän kuun<» ^p.suoritti^Kuo- rehweden kappalainen A.AHellsten ^tutkin- non^laiveampaawiransaamisoiteutta^warten

ja»v. t.kappalainenToholammilla I.I.Ne- gelius tutkinnon»vakinaisen ^»viran saamista

»varten. Molempain tieto ja taito hywäk- syttiin

—

kiitoksella.

Inomen

Suuriruhtinanmaan

^A-

setus-Kolous

^N:o

^2?

^on ilmaantunnt

ja sisältää:^NKeis.Majesteetin Arin.Ju- listuksen, sisältämä ^{tarkempia määräyksiä} niistälaina-cl>lia,atio!ieista,jotkaArmollisen

julistuksen mukaan 13 p:ltäElokuuta ^{l^'9} tulematEuomen waltiowarastoawarten^u«

losannettawilnlahjoitusmaiden lunaötami- seksi^{NiipurinjaMikkelin}läänissä. ^Annettu

Helsingissä, 5>p:nä Marraskuuta w. Is7l>.

2) Keis. ^{Suomen Tcnatin} kirjeen Uuden- maan läänin KuivernöriNetehdyn kysymyk-

sen

johdosta, mitenkä^:',:s kohta armollisessa

juliktrlsrösa p:nä Huhtikuuta ^{l,^7i, joka} sisältää ^{erinäisten Tuomen} siwiliwiraston leski-^jaorpokassallcmoimassa^olemainsään-

nösten muuttamista, oikein ^onkäytettäwä.

Annettu Helsinssissä, l p:nä lokakuuta w.

18?l». !l) i^eis. Suomen Senatin ^kirjeen Waasan ^läänin .^uwernorille,koökcwaIso-

kyrön jaPlistaron^pitäjäinnimismieheiipii- rin halkaisemista. ^AnnettuHelsingissä, 1 p:nä lokakuuta w. t37!>. H)Keis. ^Suomen Senatin ^kirjeen TurunHomioikeudeUe Ho»

wioikeudenkysymyksen johdosta <ip:näJou- lukuuta t!!7'» annettun armollisen ^matkus»

tussäännön^oikeastakäyttämisestä,sikäli kuin

se

^koskeekaupungin-lääkärin»vaatimusta

saa-

da ^päimärahaaruumiin-katselmuksesta,joka ontapahtunut lvirantoimitus-paikalla. An- nettu Helsingissä, !3 p:näLokakuuta187!!.

5) Kcis.SuomenSeuatinkirjeen Uudenmaan läänin Kuwernörille,koskemakaarnoja tili- kirjoihin semmoisista nlimääräisistä ^marois-

ta, joitatruununivoudin^{tulee yksityisen}hen- kilöntahi snnnamvaraksi ylöskantaa. An»

nettu Helsingissä, 11 p:nälokakuuta1879.

6) Keis. Suomen Senatin ^kirjeen kaikille Kuwernöreille, järjestyksestä Apulais-läänin- kamreerin»virkoihin asetettaissa. ^Annettu

Helsingissä, 2!p:näLokakuuta1579.⁷⁾Keis.

SuomenSenatin^{päätöksenKuopion}yksityi»

sen

ruotsinkielisen neliluokkaisen ^lyseonJoh- tokunnanalamaisestahakemuksesta,koskeiva lyseon laajentamista ja opettajien»virka- wuosien ^{laskua^ 8)} Keis. Suomen Senatin kirjeen Tullin-ylijohtokunnalle siitä,että ko-

timaassa tehdut suomalaisten sekä ruotsa-

laisten ja norjalaisten laimojenmittauskir»

jat toistaiseksi molemminpuolisesti _tunnus- tetaan. Annettu Helsingissä, 2<» p:nä Mar- raskuuta t87!».

koska tämä ^puuttuwau

tarkastulscn täh-

den ei ^{ole mitääntuottanut,}

chdoitel»

laau

mallaswerotsi

8 m. tyunyriltä, joka

tehnee

^{noin 9p.kannulta,jaowat} maltaatjauhettaessakoneella mitattawat.

Kaitki koti oluen myynti onliellcttäwä.

Nykyinentul^o

«suostuu

^to

ehdoitel»

laan

»nnutamissa kohden

lnuutettalvalsi.

Kaikki kiintiön

omaisuns

^{on arwattaina}

pääoma

hinnaltaan

^ja

sen

^mnkaan

^snoö-

tuuta-proscultiinäärältäivä,lutc» Nuol-

sissakiu

ou ^lapaua;kuitcutiu on komi tea tahtonut,ivastoiu

iliuotsin csimerl?

tiä,

sallia

pauttautctnn»velan ^pois-lu lcmisla^arlvosta.Kaupuulicu tulotaren»

ncista ja lahjoitusmaista olvatmyös- tiu

suoStunlamcrou alaisitsi

laskcttalvnl.

Muntoiueri tulo-lajit (esim.

korkosaaliit

ja lyöpallat) aiotaau

ehdoitella erilsecn arwaltawitsi.

Milääu »varmempaa yleis»

laslna lomitca tnsli» »vielä

»vähiin

^ai<

koihin

^{»voinee tehdä,} eikä liene »vielä

»varmaa, _{mitä säästöjäkomitea}

saattaa tehdä mahdollisiksi sotilasrahaslon

^ja

suostuuta-rahastou

^{uytyisissämcuoissa.}

(N. S)

- Weronmalsosta.

^K.

_senati

^on

hywäksi nähnyt

sallia

tilanomistajain

Waasan läänissä

^»vasta tapahtuwaSsa

lruunuuwcronmaksossa suorittaa heidän

kruunulle ^mencmät »vero

,

_lyiumenys

,

arcnti-

sekä

watanssijylvänsä ja-lanran-

sa

^joko

^luonnossa

^taikka

^rahalla

^»vuoden

tcskiwerohiuuau

mukaan kuljctuSpallkaa laskematta, jota»vastoin myllytullijy-

»vät eli tullimylly»vero^o»vat

maksettalvat

joko

luonuossa

^taikka

rahalla

»vuoden

todellisen werohiunan

jältccu; cilä ole wcvoiiinaksajia kielletty edellämainittuja ji,wäwerojn

isomuiatsi

^taikka

»vähemmäksi osaksi luouuoSsa suorittalnasla

taikka

jompaakumpaa unista wiljalajeista

sillä

tawoiu maksamasta, ci kuiteiltaan ^cuen, pää määrää, kulu

»voimassa

^ulemaiu

asetustcu

mutaan korkeintaan saapi

iise

talvarassa

—

^tarjota.

Pormestariksi

Kuopioon kuuluu

»varatuomari E.

F. Andersin

^olewau

nimitetty.

—

Koulukomitea on

talsi

kertaa lo- pettanut istuutousa, mutta lokooutuu jällccu

—

liclmikuulla.

Waltionrautateitä Marten tar-

mittawien aineiden tuonti

^y.m. _Was- talulnnecn marraskuun 26 ^p:näon

lcis.

scnati

määrännyt, että

rautaticnhallituk- selle

^tätä ennen myönnettyoikeus,_il- man tullitta ulkomaalta tuottaa»valti^

onrautatcitä ^warteu tarpeellisia alueita ja kaluja,

»vastaiseksi

^on rajoitettawa niin,että ainoastaan rautatieuwaumlja, rautaticutistoja, siltoja, rautapölktyjä.

pyöriä, akseleja ja pyörärcukaita

sekä

petroleumia, tärpättiä, puu-, liina- ^ja masiua-öljyä tuotettakoon ilman tullitta

maahan

^{uiinkuiu euuculin,}jota mastoin muista alueista ja ^kaluista, joitaulko<

maalta tuolctaau»valtionrautateitä »var- ten, määrätyt

tullilnaksot

^{olvat tuori-}

tettawat.

pias

Paulinin makasiinin

^{tienoille,joka}

paitta wast'edes tarkempientutkimusten

tehtyä tulee likemmin

määrättäwäksi.

2) Walioknnnan telemästä »vallnu- miestentyöjärjestyksen

chdoituksesta

^hy-

wäksyttiiu niin ^paljon kuin

sitä

^»valio- luuta oli

»valmiiksi saannt.

3) SyySmarkkinainpitämiseksi

katsot-

tiin syyskuun 21^päiwä

sowellllimmatsi.

Asian ^muutolscu

^pyytäminen

^heitettiin toistaiseksi.

4) Sunnuntaikonlnn johtokuntaanwa- littiin

iohtolnnnan entisistä

^jäsenistä

herrat: sem.

joht. Leinbcrg, seppä

Ahl-

lund,

lcht.

^Läntelä ja tultaseppä

Wcss

man

selä

^{nutcna jäscncuä wärjäriliul-}

koncn.

5)

Holhouskunnan

jäseniksi walittiin

lolmetsi wuodclsi: herrat

kruunuuwouti Nöunelierg, n. tuomari Acjmelcrus ja

leht.

^Hellgren.

6) Kaupungin irtaimen

omaisuuden

tarlastajiksi »valittiin

herrat

^Helminen,

kauppias

Wessmau

^{ja wärjäriKulko-}

nen.

slun kokous oli aiwau kauwau kestä- nyt,päätettiinjatlaa

sitä

tulewaua maa- nantaina

—

k. 6 illalla.

Uusien waltuumiesten

^waalista tämän tunn 23 ^{p.nä j.}pp.,jostatässä

lehdessä

on ennen ollut ^ilmoitus,

huo-

mautamme kuuuioitcttawia

kuntalaisia

pitämään

—

_Päijänteenwaaria.

ensi

numero jaetaan

uouscwau

^wiikou keskiwiikloua,jou- lu-aattona, j. pp>,kun

seuraawa

^tors

tai

—

^onlouluhuweista,I:nen joulupniwä.Vapaaehtoisen palosammutuskuunau

toisena

^joulupäi-

wänä toimitettawista,joista

lehden

^wii-

me

siwulla

ou ilmoitus ja

—

_{k. —e. —n.}

seuraawalla

^paistolla luaiuitsee,_pyytää toimitusliu puolcStaau

saada huomaut-

taa kuun. kaupunkilaisia, tulot uiislä kun lanlcewat

sanotulle

^{kunnalle, tuol>}

le ripeälle ja ^reippaalleseuralle, jolle laupuukimme mäeslöon liitollis-wclas-

sa sen ^useista

toimittamiSla

somista kansanhuwcistatiu

^{ja joka}

niissä

on^ol- lut

erinomaisen huolellinen

^ja

kekseliäs

yleisöänsä

— _{Täkäläinen} liuwittaalscnsa.

_lyseolopetti

_toimensa täksi —

syyslukukaudeksi wiime maanantaina._Iywäslylän

Sunnuntaikoulun

Nmositutkinto

tapahtui wiime pyhänä 3—63

—

_{6 aikana j.}

ftp. Sen lucttclou mu kaan. joka

tilaisuudessa

^{oli nähtäwäuä,} oli toulun ^ylä

osastolla

^{20 jaala»}

osastolla 39

—

_Iywäslylän^oppilasta.

maaseurakunnan

^kirk-

ko ^tulee,enemmistönpäätöksen mulaau wiime

sunnuutaiua

.pidetyssä kirkonko- kouksessa, sijoitettawaksi Taipaleen pel- lolle,

lähelle seuralnunau

^pappilaa

Jo-

kelaa.

—

Kyläkirjaston

luwalehti

^n:o

ls

ouilmestynyt!painosta ja

sisältää:

^Wai'

—

Kilpa-ajot toimitetaan Laukaas-

sa

tämän^kuuu27 p.ja Pctäjäwcdellä tu- leman kuuu 12 ^p:nä.

—

_Hiippal.

sanomia.

^(Porwoou.)

Nimitetty: kehruuhuoneensaarnaajalappeen-

rannassa

^K.I.Lindkirkkoherraksi Heinäwc- delle:

—

_{Vron on}lääninpro»vastinwirasta oman ^pyyntönsämukaansaanut ^{lääninpro»}

wasti^WiipurinprowastikunnassaI.I.Lin»

de<iwist.

—

Waltuuskirjat owatsaaneet: w.

t.kappalainenläppilässäP. Härkönen^kap-

palaiswirkaauJoutsenossa ja ar»nowuoden>

saarnaaja Kajaanissa

ss.

^{Mielonen kappa-}

laiswirkaan Heinäwrdrllä.

—

Wirkawapaut»

tn onmnönnetty'opintojen jatkamistamar-

Loppu.

nuorukainen,ja

kehrään siellä.

Illan tul- len on mun kuitenkin palajamme»,

sillä

isäni, jalo Päimä,

tahtoo silloin nähdä

perheensä koolla, ja _{»vasta aamulla,} kun Koitar omeni aukaisee,_moin jälleentulla

luoksenne.

Ia

Päimätär

tuli.

Lehemän lehdon

reunalle

asetti hän

^rukkinsa,istui

itse

^»vi-

heriälle

tummillle ja alkoi uutterasti

keh-

rätä kultaista lantaa. Hongathumisimat, linnut lauloimat ja loistamilla

säiteinci

maluimat ^pellnivat

suuresta

kuontalosta

Päimälän

suojassa pimeäänKaleman maa- hau, _tuodenmaloa, onnea ^jailoa mnka- naan.

Turjan tyttilomin pelästyi

Päiwättä-

ren tuloa ^ja pötki patoon aina Pohjan Perille, jotta maa

tömisi

^{ja kormct pauk-} tuilvat. Öisin kuitenkin, _kun

Päimätär

on

totiinsa

^lewolle mennyt, hiipii

hän

mielä

usein

Pohjolan pimeästä _tumasta ja rientää pikaa tuin noidan nuoli yli

mnorten ja rotkojeu Kaleman maahan, jossa

hän

^{ainoana yönä}

ehtii

^turmella

laitti miljamainiot, tyhjäksi

tehdä

^pelto

-

miesten

ihanimmat

toiiueet. Mutta jos

silloin

^{Tnulentytär tai}

Terhenitär sattu-

ivat malmeilla olemaan,ei

hän

^onnistu- taan mitään

»vahinkoa

mattaansaattaa,_sillti

Pellcrmoisen uskollisina liittolaisina

^kar-

toittamat nämät

hallahelman samaa mauh-

tia

tataisin

omaau tolktoon

maahansa.

En ^olisikaan

^Koitar,

häneli omcnsa

»vartija, ellen

sitä

tietäisi,"»vastasi impi.

»Teroita silmäsi

^{tnonueitään;}

siellä

^näet

ruusuisen

pilmeu, jonkareunalla

Päimä-

tär istilu ^ja

kehrää

kultaista lankaa."

Pellermoiueu

^loi

silmänsä

^neumottunu

suuntaan, oimalsi

siellä

^pillven,

oiivalsi

myöskin ruhtinattaren, jokaistui ^pilmcu

partaalla. Mikä

selittämätön

^{loisto ja}

ihauuus

»vallitsikaau ^täällä

Päilväläu sml-

rcssa

^suojassa!

Pellcrivoiscn

^{sydän sykti}

maltamasti,

hänen mielensä hurniautui

^tätä

jaloa tauncuttauähdessä,jonka»vertaa

hän

ei ennen ^koslaanollut

kohdaunut. Hän

ci»voinut

silmiääu

^kääntäärnhtinattarcsta, jonka

katseessa

^leinpcys,

ihanuus

^{ja yle-}

»uyys täydellisinlmässä

määrässä

^tumau-

tnilvat. Oliko tuo jalo impilähtemä

isänsä kultaisesta

^kodista

tullakseen

^{mieraasen,tun-}

teniattonlaan

lilaahan?

Pellrrmoisen

lähestyessä pysähdytti

Päi-

»vätär ^rukkinsa, pudisti keltaiset

kiharat otsaltani!

^jasilmäili

oudoksuen

nuorukaista.

Pcllcrwoincn esitti hauelle

asiansa, tertoi, tuiuta loivalla maimalla ^{ja työllä}

suot

^ja

rämeet Kalemau

Ulaassa

nluntetaan kau-

niiksi

miljamainioiksija kuillkamiln ^lyhy>

essil

ajassa tämän »viljan riuduttaa ja

työn

turhaksi

^tekee.

Päimättärellä

^{oli lämmin sydän.}

Hän

oli

heti

»valmis nuorukaista auttamaan.

Pella»ua-kuontaloni

^on sunri",

lausui

ha»,

se

täytyy muu jättää tänne

Päimä-

lään,mutta rukkineni tuleu

sun

^maahusi,

mainoo Äiutta jäisellä

tilmcllään on

hän

taita»uasti »väistänyt nlietkaimmc lyöuuit ^ja ilkeästi uauraen

taussinnt

^maanjäiseil

kattilansa kanssa

^la-

keudella. Onpa

häll

^»vielä

kauhallaan

^»vis-

kannut jäänsirpalcita meillekin »vasten sil- miä."

Knutar taaskin

Polki

^sutsiaan,löikan-

gasta virralla ja misteli mircästi

sukku-

laista,

Pellcrmoincn

^aukaisi omen ja ai- toi uolomirlin ^mennä jo menojansa,kun Kuutar »vielä

huusi hänen

^jälkeensä:

Päi»uätär

^{on ainoa, joilta knltaista} miekkaa Turjan tytti pelkää' ja»varmaan

hän tahtookin

^{sinuaanttaa, sillä}

hän

^on

lempeä_Ia

Pellermoineu samosi

jahymä." nudclleen au-

.

tioonaiuarnntccn.Edemmäksija yhä edem- mäksilensi

hän

^iluian

tasaisella

tautcrella.

Jo ^loppui autio yksiuäisyys,

—

_jo

mir- tasi »valoa ^ja lämmintä

hänelle

^»vastaan.

Hän näki

tuhansittain

^ilman

ihania

^iin-

piä, mitkä joko liiteliluiit sinne ^{ja tänne} ympäristössä,tai ^menyiwät

ruso-rcnnais-

tcu pilmeiu

helmassa.

Kaikki he olimat loistaivau

siuertäivässä

^{punkissa,kaikkilem-}

veitä ^ja

suloisia

^{näöltääu.}

Pcllermoiucn

^{joutui jo}

»vähän

liämilleen.

»Entä jos tuntematta simuuttaisinkin Päimättären", nrlveli ^hän, ja päätti lä- hestyä erästä impeä, jotaistni loistaman kaaren partaalla ja harjasipellawia.

Woitko,

ihana

^{impi,minulle ncnmoa,}

ulissa Päiwän

^ruhtinatar

asnstaa?"

^kysyi hän neidolta.

ihauia

^{impiä, jotka}

ahkerasti

^kutoa

hels-

tyttilvät loistaluata^kangasta. Mntta Tä-

hcttäret

ci»uät omineet sitä kultaista miek- kaa, jota

Pellermoincn halusi saada.

^Ota-

»uatar, jonka

luokse

^{pello» poikamiimcin}

saapui, ueumoi

häntä

^{vieneinäänjoko Kuu}

talaan tai ^{Päimälään, joissa}

hän

^luuli

senlaisen

^{ulickall löyty»uäu.}

Pcllermoincu

otti jääh»i»vä?sct ystä»vällisiltä neideiltä ^ja

lähti

^{taaskin ilmoja liitämään.}

Taas lenteli

Pcllcrmoincn

^{kolmepäimää} ja kolme yötä

aamassa

amarnndessa, ja ja tuli niin kolmannen ^{yön lopnlla}Kuu- talan tupahan. Hopealta

hohtiwat

^pai-

kat

Kuutalassa

^jahopeauhohtawataoli^kan- gasti», jotaKnutar parastaikaa hopeisen ittnuan

ääressä

mircästi tlitoi. Ujostel- len jäi

Pellcrmoinen

^omeu

suuhuu

^{ja toi-} mitti

sieltä asiansaihauallc

^{ilnmclle. Tämä}

heti taukosi

^{kutomasta jakuunnellen}

Pel- lermoiscn

^{puhetta, nosteli}

hali

ensin niisi- änsä, nojasi sitten kyynäspäällään pirtaan

ja käänsi ^lempeät

kasmonsa Pellermoista kohden.

jo oli puhccusa lopettanut;

Kuutar ^oli

hetken

miclä ääneti ^ja hänen

kasinoissaan

^ilmaantui

snrnincn

^mieli.

Viimein

hän lausui:

Kninka

^mielelläni

tahtoisinkaan

^sinua

auttaa, jos»vaan

suinkin

^»voisin,

sillä

^maau asujamia olen aina sydämestäni^lempinyt.

Hiljaisina syys-öinä,kun kaikki olette le- molla ^olleet, olemme

usein Tähettärien kanssa

^malwoncct ja taistelleet ^tuontur- jan Turjan tytin kanssa, joka mäsymättä

Manhan Taaton Tarinoita.

ftettonut: Wiljli.

11. Aellerwoinell.

(Jatkoa »viime 11:10011.)

Suotta

taistelisit

^mun kanssani," lau-

sui

Terhenitär,

„ _sillä

jos oletkin nlicstä

oleminasi

^tuolla

alhaalla

^maantomussa, olet

sä

^{kuitenkin täällämitätöntuin tuu-}

lelta tuuditeltu^untuma. Mutta ^annami- nulle ^{tuo konttisi, jotta}

saisin siinä

^utuani

säilyttää,niin

Päästän

^sinut

heti rauhassa

lentoasi jatkamaan."

Ei ^tuo ollut

Pcllermoiselle

^{aiman mie-}

luista, _mutta

hän

^{tuusi jo}

olemansa

^yl-

häällä ilmassa

^{juuri kuin kukko»vieraalla}

tuutiolla,ja

scntähdeu häucn

^{täytyimyön-}

tyäUtu-tytön

maatiniukscen.

»Jos ^lupaat sinäkin ^Turjan tyttiä

hä-

tyyttää

silloin

^kun

huomaat

hänen aiko- man peltojani »vahinssoittaa, niin olkoon kontti omasi."

Tcrhenitär suostui

^{kauppaan,otti}

^Pel- lerwoiselta

^{kontin ja alkoi} heti koota ns-

maansa.

^Ilma

samalla

^rupesiselfcncmään;

näköala^laajenilaajenemistaan, taiwas jo kirkkaalla

kaarsi

ylähällä ja ainoastaan muutamia »vaaleita pilwenhattaroitauis- kenteli werkalleen

Pellcrwoiscu

yinpärillti.

Kolme päiwäii ja kolme yötäliiteli

Pel-

lcrivoinen yläilmoissa ennenkuin hän

saa-

pui taimaan

tähtitarhaan. Hän lensi

^täh.

dcötä

toiseen

^{ja joka}

tähbessä

^{tapasi hän}

mon lahja

lesuksellc

^(kuw.lanssa); Wan<

han

^pastorinmuistelmia;

Ilcisiä

^nan-

linto-aineita;

Intiauein

matkustustapa Pohjois-Amcrikassa (Kuwa, joka ci

se.

litystäkaipaa); Borguunin kirkko Nor jassa (knw. kanssa); Aialelmia; Juu- talaisten clämäutapaa

iiristntscn

^{aika^}

na:

Luthcrus

Nomassa; Äidin rakkaus eli

minä

^kuoliu

sinun tähtesi"

^jail-

moitus.

—

_Pakkanen,

ioka jouakin päiwänä wiime wiikou lopulla koetti

saada

^en- tistä

lomuuttausa

^{takaisin,heltyi}

kohta

tämän wiiton

alussa

^{oitciu lempeäksi} suojaksi,wicläpäwälisti aina kyyuclcisiu asti. Mutta kuu muistaa ilman »vai-

hettclewaisuutta

^{»viime ja}

^tässä

^luussa,

tekee mieli melkein

siitä sanomaan,

_ku-

ten entiucu mies ^lampaasta:

uSko sen

weitikau

lauhkcutta!"

louln ^tulee!

(Lähetetty.)

Joulu, tuo kaitkciu toiwottu,lasten ja

nnorison

itäivöiinällä ^odotettujuhla on

tulossa.

^{Se ou jo}

»varsin

^lähellä,

scu osoittalvat ^cusifsiki»

^{mio mouct pie-}

net, mutta tärkeät puuhat, joita

itse

kullakin ou oleminaan joululahjani laa- timisessa;

sitten

nuo suurikirjaimisct il-

moitukset

jonlunäyltclyistä

sauomaleh-

tieu takasiwnilla, ja päälle päätteeksi kaupunkimme

lukuisa

koulunuoriso, joka ilon

silmistä

loistaessa,

tullessa

^kou- lusta

—

_joula syyö-lutukausi on^päät<

tynyt

—

mclkccu tuskan

sekaisella

^rie-

mulla paistaa kirjat ja

»vihlot

^nurk- kaan ja rientää tukin

koliansa

^tohti,

jossa»vanhemmat,»veikot ja

siskot

^joulu-

lahjoinccu

heitä

^odottamat.