Jokainen ihminen on laulun arvoinen, sanoo lauluntekijä. Hän puhuu totta, mutta totta on sekin, että jonkun ihmisen kotiseudun maaperään tai jopa kansakunnan historian peltoon kyntämä vako voi olla muita syvempi. Kun kansa tajuaa tämän, se pystyttää hänelle muistokiven. Kivi on kuin muistilappu, joka pistää silmään ja palauttaa mieleemme menneisyyden.
Ilman sitä emme ymmärrä nykyisyyttä. Esittelemme seuraavassa kolmen Laukaassa olevan muistokiven tarinan.
Kivet kertovat
L A U K A A N V E T E R A A N I E N M U I S T O M E R K K I
T o is e e n m a a ilm a n s o t a a n o s a l l i s tu n e id e n la u k a a la isten v e te ra a n ien m u istolle pystytettävän m uistom erkin ta r p e e llis u u d e s ta o li L a u k a a ssa keskusteltu eri tah oilla j o vu osia, k u n t a m m ik u u s s a 1 9 9 8 S a a r i
jä r v e llä k o k o u s ta a n p itä v ä L C - Laukaa Sara päätti lähteä hanketta toteuttam aan. Tätä varten valittiin toim iku n ta, jo h o n nim ettiin A atto A re la , A rto H alin en , S e p p o Jäntti, K e i jo M y ll y lä j a P e k k a V e h v i
lä in e n . P u h e e n jo h t a ja n s a A r t o H älisen jo h d o lla toim iku n ta aloitti ty ö n s ä k ä y n n is tä m ä llä L a u k a a - K on n e v esi-le h d e ssä haastekeräyk
sen v a r o je n sa a m isek si hanketta varten. K erä y slu p a saatiin v ira n om a isilta ja kansan käsi o li karttuisa:
m uutam assa k u u k a u d essa rahaa o li kertynyt 24 0 0 0 m arkkaa. K un m y ös kunnan viranom aisten suhtautuminen h a n k k eeseen o li m y ön te in en , m u is
to k iv e n sijo itu s p a ik k a lö y t y i lu o n te v a s ti V e t e r a a n ip u is t o s t a u u d e n p ä ä k ir ja s t o n v ä li t t ö m ä s t ä l ä h e i syydestä.
Eri v etera a n ijä rjestöjen kanssa k ä y tyjen n eu v ottelu jen tu lok sen a päätet
t i in , e ttä m u i s t o m e r k k i t e h d ä ä n lu o n n o n k iv e s tä , jo h o n k iin n itetään k a k s i m e t a llila a t t a a t e k s t e in e e n . M u isto k iv i päätettiin om ista a paitsi la u k a a la is ille s o t ie n v e te r a a n e ille y l e e n s ä , li s ä k s i e r i k o i s e s t i p y s - ty ty sp a ik a lla o lle e n Y lä -V u o jä r v e n talon k o lm e lle p o ja lle , E in o , O tto ja T aun o J ä rv ise lle, jo t k a k a ik k i kaa
tu ivat II m a a ilm a n s o d a s s a . H eistä
E in o j a T a u n o J ä rv in e n k a a tu iv a t m o le m m a t 2 6 .1 2 .1 9 3 9 ja O tto Jär
v in en 2 0 .6 .1 9 4 4 .
M u is to m e r k ik s i s o p iv a n lu o n n o n -
k iv e n e ts in tä v e i o m a n a ik a n s a . K a tta sora n m a illa o li k y llä k o m e a k i v i , m u tta se o l i liia n i s o s i i r rettäväksi. S op iva k ivi lö y ty i lopulta Haapalan k oulun läheltä, jo s ta L e m m inkäinen O y ja K u ljetu sliik e S ep p o R u u s k a s iir s iv ä t k iv e n p y s t y t y s - p a ik a lle lah joitu ksena. K unnan y m p ä ris tö v ira sto rakensi K a le v i L a h tosen jo h d o lla sijoitu sp aikan ja sen läh iym p ä ristön k u n toon ja huolehti k iv e n s ijo it t a m is e s t a p a ik a ll e e n . M etallilaatat v a lm isti la h joitu k sen a Erkki Tulla.
Itsenäisyyspäivänä 6.1 2 .1 9 9 8 m u isto
k i v i o l i v a lm is p a lja s t e t t a v a k s i . P a lja stu sp u h een p iti p itä jä n n e u v o s Tapani K an tola, jo k a luki m y ö s E in o K au ton , jo k a itsekin on sodat käynyt v e te ra a n i, k ir jo itta m a n j a V a a h e r- sa lo s sa 1 .5 .1 9 4 0 p ä iv ä ä m ä n laajan
kron ik an . P aik allislehti ju lk a isi sen seuraavassa n u m erossa a n . Laukaan M ie sla u la ja t la u lo i ja airu eina t o i
m iv a t T a p io L e p p ä n e n j a A n t e r o H ä n n in e n . M u is t o m e r k k it o im i- kunta luovutti sam alla m uistokiven L aukaan kunnan h o ito o n ja m y ö h em m in varainkeräyksestä y lijä ä n e e t v arat
21 000
m a rk k a a o n lu o v u te ttu v e t e r a a n ijä r je s t ö ille k ä y t e t t ä v ä k s i p e r in t e e n v a a l i m iseen.V eteraanien m u istom erk k iin k iin n ite ty is s ä k a h d e s s a la a ta ssa o n seuraavat tekstit:
P Y S Ä H D Y - A J A T T E L E
T Ä L L Ä P A IK A L L A O L L E E N Y L Ä - V U O J Ä R V E N T A L O N K O L M E P O I K A A : E I N O , O T T O J A
T A U N O J Ä R V I N E N K A A T U IV A T T A I S T E L U S S A I S Ä N M A A M M E
V A P A U D E N P U O L E S T A
” T Ä M Ä T A IV A S , T Ä M Ä M A A , S U K U P O L V E L T A T O I S E L L E J Ä Ä ”
J u k k a K u o p p a m ä k i K U N N I A S O T I E M M E V E T E R A A N E I L L E V A P A A N ,
I T S E N Ä I S E N S U O M E N P U O L U S T A J I L L E
Kotiseutulehti
Laukaan Joulu 1999
A R V V ID S SO N IN M U I S T O K I V I A d o l f Ivar A r w id s s o n (1 7 9 1 -1 8 5 8 ),
” n ä k ijä ja tekijä” , oli m onilahjakkuus, jo k a tunnetaan kirjailijan a, historian tutkijana ja kansatieteilijänä sa m o in kuin filo s o fin a ja op p ik irjan tek ijän ä, m u tta e n n e n m u u ta k a n s a llis e n a herättäjänä. H än syn tyi P a d a sjoella , m utta m uutti 1 3 -vu otiaa n a L auk aa
seen , jo n n e hänen isänsä o li valittu k ir k k o h e r r a k s i. N u o r i A r w id s s o n o p is k e li P o r v o o n lu k io s s a v u o s in a 1 8 0 6 -1 8 1 0 , a ik a n a , j o l l o i n S u o m i liite ttiin V e n ä jä ä n . R o m a a n is s a a n T a n s si y l i h a u t o je n M ik a W a lta ri kuvaa m ielen osoitu sta , jo h o n A d o l f Iv a r A r w id s s o n o s a llis t u i. Y l i o p p ila a k si tultuaan A r w id s s o n ja tk o i o p is k e lu a a n T uru n y li o p is t o s s a ja väitteli filo s o fia n toh torik si vu onn a 1817. V ä itösk ir ja n aih een a o li k e s
kiajan rom antiikka.
P e r e h ty m in e n S u o m e n h is to r ia a n jo h d a tti A n v id s s o n in ottam aan osaa k ir jo itt e lu u n , jo s s a hän e sitti a ja tuksiaan S u om en syntym ässä olevasta kansakunnasta ja valtiosta, jo k a k en ties jo s k u s tu lev a isu u d essa o lis i todellisu u tta. S a m oin hän a r v o s t e l i S u o m e s s a t u o l l o i n v a ll in n u t t a p a in o v a p a u d e n puutetta j a m o n ia m uita ark oja a s io ita ta va lla , jo k a o li liik a a h ä n e n t y ö p a i k a l l e e n T u ru n ak a tem ia lle j a m aan s illo is ille v a lta a p itä v ille . H ä n e t s y r jä y tettiin ja lop u lta v u o n n a 1823 h änen o li h a k eu d u tta va u lk o m a ille R u otsiin ja Tukholm aan.
R u o t s is s a A r w i d s s o n j o u t u i eläm ään lop u n eläm äänsä. E des isänsä ja äitinsä hautajaisiin hän ei saanut lupaa tulla. Hän ansait
si to im e e n tu lo n s a T u k h o lm a n k u n in k a a llisessa k irja sto ssa ja ja tk o i kriittistä kirjoitteluaan S u om en
o lo is ta nyt n im im e rk k ie n su oja ssa . S am alla hän a lk o i ju lk a ista lop u lta
10
-o s a is e k s i p a isu n u tta te o s s a r ja a S u on ie n historiaa k o sk ev ista d o k u m e n te is ta , j o i t a hän k a iv e li e s iinR u o ts in a rk isto ista . S arja n to im it
tam in en o n arvok as o sa A n v id s s o n in eläm äntyötä.
A r w id s s o n k ir jo it t i m y ö s j o u k o n k o u lu ille ta rk o ite ttu ja o p p ik ir jo ja , jo i t a k äytettiin P oh ja n la h d e n k u m
m a lla k in p u o le n . A n v id s s o n in S u o m en h istoria n o p p ik ir ja o n e n s im m ä in en su om alaisen kirjoittam a teos, jo s s a m a a m m e h isto ria o n esitetty
yh ten äisen ä kokonaisu utena.
O l o je n m u u tu ttu a A r w id s s o n tek i k e s ä ll ä 1 8 5 8 jä ä h y v ä i s v i e r a i l u n S u o m e e n ja jo u t u i ju h lin n a n k o h teeksi H en rik G a b riel Porthanin työn ja tk a ja n a . H änen o li tarkoitu s tulla m y ö s L a u k a a se en kun hän k esk en k iertom atk aa yllättäen k u oli V iip u r is s a j a h a u d a ttiin s ie llä o le v a a n S o r v a lin h a u ta u sm a a h a n . A n v i d s son in hauta k ivin een on m y ö h e m m in h ä v in n y t a lu e e l la o l l e e n t i e t y ö n yh teyd essä.
L a u k a a s s a o li su u ri su ru p id e t y n P e llo s n ie m e n p o ja n k u o lin v ie s t in saavuttua. Siitä k e rto o valitusruno,
jo n k a tu n tem aton r u n o ilija k irjoitti tapauksen jo h d o s ta . R u n o löy d ettiin sattumalta 19 6 0 -lu v u lla ja o n nähtä
vänä L aukaan k irk k om u seossa . A n v id s s o n in n im ee n o n liitetty usein lentävä lause ''R u otsalaisia em m e ole,
v e n ä lä is ik s i e m m e ta h d o tu lla, o l k a a m m e siis su o m a la isia !."T u tk ija t ov a t n y k y ä ä n sitä m ie ltä , että A r - w id s s o n tuskin tu ota lausetta a in a
kaan ju u ri tässä m u o d o ssa o n k o s kaan lausunut. Sitä pidetään sensijaan J.V. S n e llm a n in tu lk in ta n a A n v i d s son in poliittisen ajattelun keskeisestä sisällöstä.
A d o l f Ivar A n v id s so n ista o n san ot
tu,että hän o n jo s s a in m äärin k iis ta n a la in e n , m u tta e ittä m ä ttä y h ä k ie h to v a j a p o ik k e u k s e llis e n jä n nittävä h a h m o historiassam m e. Sen j o h d o s t a , e ttä A r v v id s s o n in s y n tym ästä tuli v u on n a 1991 ku lu neeksi 2 0 0 v u o tta , J y v ä s k y lä n y lio p is t o n h is t o r i a n l a i t o s j ä r j e s t i y h d e s s ä L a u k a a n k a n s s a ju h la s e m in a a r in seurakuntatalossa. Sem inaariin, j onka p u uh am iehen ä o li p ro f. M a u n o J o k i
pii, saatiin esitelm öim ä ä n m aam m e parhaita A n v id s s o n -a s ia n tu n tijo ita . Tilaisuutta, jo k a houkutteli runsaasti y le is ö ä m y ö s L aukaan u lk op u olelta , k u n n i o i t t i l ä s n ä o l o l l a a n m m . a k a teem ik ko E in o Jutikkala.
S e m in a a ris sa e s ite lly t tu t
k ie lm a t ju lk is t e t t iin m y ö h e m m in p r o f. J o k ip iin t o i
m ittam assa teok sessa A d o l f Iv a r A r v v id s s o n , n ä k ijä j a tekijä. K y seisessä sem in a a rissa L aukaan kunnan ed u s
taja ilm oitti, että kunta tulee kunniöittam aan A n v id s son in m u istoa n im eä m ä llä sillo in suunnitteluvaiheessa olevaan u u teen k ir ja s to o n A rv v id s
son in n im eä kantava h u o n e tila. O n k oh an lupaus lunas
tettu?
Laukaa m erkitsi A n v id s s o - n ille p a ljo n j a hän o lik in tänne jatku vasti y h tey d essä k i r j e i t s e . H ä n e n k i r j e e n - vaih toku m ppan eistaan m ain ittak oon erikoisesti W olm a r S tyrb jörn Schildt, Pernasaaressa syntynyt A n v id s s o n in k u m m i p o i k a , j o n k a s u o m a l a i s - u u s h a r r a s t u k s iin tä m ä o n k i r j o i -
fu k s illa a n v a ik u tta n u t. A r w id s s o n h o i t i v a r a t t o m ie n la u k a a la i s t e n p e r in t ö j u t t u ja j a v a n h o j e n s o t a v e t e r a a n ie n e lä k e a s i o i t a , h a n k k i v a n h oja a sia k irjoja , jo it a säilytettiin T u k h o lm a s s a y m s .. K u n k o lm e a S u o m e n p o h jo is in ta lä ä n iä k oh ta si v u on n a 1856 v a ik ea k a to, A n v id s s o n p a n i R u o ts is s a to im e e n rah ankerä
y k s e n k o t im a a n s a h ä d ä n a la is t e n h y v ä k si. K e rä y k se n tu lo s o li o d o t tam attom an hyvä. A r w id s s o n määräsi siitä huom attavan osa n käytettäväksi
"L a u k a a n p itä jä n v a iv a is ille ” . K ir je is s ä ä n hän m u iste li P e llo sn ie m e n pappilaan istuttamiaan koivu ja, jo id e n leh vistä k ied ottu se p p ele lähetettiin
A dolf Ivar A rw idssonin muistom erkki Turun Tuom iokirkon puistossa. Patsas on 4,5 m korkea j a sen on veistänyt H arri Kivijärvi.
K u v a n v e is tä jä o n ty ö s s ä ä n p y rk in y t korostam aan A rw idssonin taistelijan osaa itsenäisyytem m e en sim m äisiin kuuluvana idealistina.
h ä n e l le v u o s i t t a i n T u k h o lm a a n . H ä n e n k u o lt u a a n p it i v ii m e i n e n s e p p e le asettaa arkkuun hänen rin
tansa p ä ä lle , n iin että h än ellä o lis i m u k a n a a n ” e d e s v ä h ä n ra k k a a sta isänm aastaan” .
L aukaan seurakunnan täyttäessä 4 0 0 v u o t t a v u o n n a 1 9 9 3 , s e u ra k u n ta h a lu si k u n n io itta a A d o l f Iv a r A r - w i d s s o n in m u is t o a p y s ty tt ä m ä llä h ä n e lle m u is to k iv e n . S eu raku n n an ju h lia v a lm isteleva toim ik u n ta antoi tehtävän täm än k irjoitta ja lle, jo k a o li
tehnyt siitä esityk sen . L aad in kaksi tek stieh d otu sta , jo is t a to ise n , p ro f.
J o k ip iin s u o s it ta m a n , to im ik u n ta h y v ä k syi k iv een hakattavaksi. M u is to k iv e n v a lm is ti S u o m e n K iv iv a l- m iste K orp ilah d elta Kurun harmaasta graniitista. K ivessä on seuraava teksti:
” K a n s a llin e n h erättäjä A d o l f Ivar A n v id s s o n 1 7 9 1 -1 8 5 8 vietti nuoruus- v u o s ia a n L a u k a a n P e ll o s n i e m e n p a p p i l a s s a . T ä m ä n m u i s t o k i v e n s u u r e lle p o j a l l e e n p y s t y t t i 4 0 0 - v u otia s Laukaan seurakunta kesällä 1993. O L K A A M M E S U O M A L A I S I A !” L isäksi k iveen hakattiin k o i- v u n le h v ä m uistuttam aan niitä lä m p im iä tuntoja, jo ita A n v id s s o n tunsi Laukaata ja sen asukkaita kohtaan.
S e u ra k u n ta ta lo n tu n tu m a sta p a ik kansa löytänyt A n v id s s o n in m u isto-
A d o lf Iv a r A rw id sso n in h a u ta V iip u rin Sorvalin hautausmaalla. Kivessä oli seuraava Elias Lönnrotin sepittäm ä teksti: A dolf Ivar A rw idsson, syntynyt 7.p.elok. w .l791, kuoli 21. kesäk. w .l858. M aan om an rakkaus wei hänen m aasta ja toi hänen jälleen, nyt hänen ain'om anaan kätkevä on oma maa.
k iv i p a lja stettiin 2 2 .8 .1 9 9 3 . T ila i
suuteen osallistui parisensataa kansa
laista, jo u k o s s a m m . m aaherra K alevi K iv is tö ja p iisp a Y r jö S a riola. P al- ja stu sp u h e e n p iti p ro f. M a u n o Jokipii ja L aukaan
M ie s l a u la ja t la u l o i A r t o H ä lis e n jo h d o lla .
K A P E E N K O S K E N M U I S T O M E R K K I
S u o m e n sod a n syttyessä V enäjän ja R u otsin v ä lille h elm ik u u ssa 1808 ja ven äläisten tunkeutuessa m aaham m e L auk aa jä i aluksi va rsin a isen sota t o im ia lu e e n u l k o p u o le ll e . K e s k i - S u o m e n lä p i k u lk e n u t it ä - l ä n s i - suuntainen strategisesti tärkeä tiestö toi sod a n kuitenkin pian tännekin.
Jo m a a lisk u u ssa ev ersti T urtsh ani- n o v in jo h ta m a 6 0 0 -8 0 0 m ieh en ven ä- lä is jo u k k o k u lk i p ik a m a rssia k oh ti län ttä k a tk a is e m a a n s u o m a la is te n jo u k k o je n p erä ä n ty m istien . J o u k on m ukana lähti m on esta Laukaan talos
ta r u o k a a j a e lä in te n re h u a . M y ö h e m m in k e v ä ä llä s e u d u lle asettui p y sy v iä k in v en ä lä isjou k k oja , jo id e n teh tä v ä n ä o li s u o je lla eri p u o lille Laukaata sijoitettuja m uonavarastoja.
S eudun talot jou tu iv a t m ajoittam aan j a ru ok k im a a n jo u k k o ja j a h u o le h tim a a n m y ö s v e n ä lä is t e n k y y d i tyksistä.
S od a n alussa v en ä lä iset oliv a t m ie h ittäneet v a rsin n o p e a s ti v a lta osa n S u om ea , mutta k eväällä 1808 sota- on n i kääntyi jo k s ik in aikaa su om a la is ille s u o s io llis e k s i. S o tila a llin en toim in ta aktivoitui m y ö s Laukaassa.
T ou k ok u u n 18. päivänä L aukaaseen s a a p u i n o in 3 0 0 m ie s t ä R a u t a lam m ilta. Lautam ies K orh osen jo h ta m a j o u k k o , j o h o n i l m e is e s t i o l i la u k a a la isia k in liitty n y t, o li a s e is tautunut kiväärein, seipäin ja kirvein.
J o u k o n t a r k o itu k s e n a o li r y ö s tä ä K o iv is t o n k e s tik ie v a r iin s ijo ite t u t v e n ä lä is t e n v a r a s to t y ll ä t y s h y ö k käyksellä. V enäläiset olivat kuitenkin sa a n eet v ih iä h a n k k e e sta j a o liv a t o d o tta m a s s a R a u ta la m m in m ie h iä K a p e e n k o s k e n s illa n tu n tu m a s sa m uutam a k ilom etri K oiv istosta itään.
Syntyi kahakka, jo s s a v iisi tai kuusi su om alaista kaatui m u id e n lähtiessä p a k o o n kohti Laukaan kirkon kylää,
Kotiseutulehti
Laukaan Joulu 1999
jo s s a ven ä lä isillä o li varastoja pitä
jä n t u v a s s a lä h e llä p a p p ila a . N y t ven äläisten yllättäm in en on nistu i ja s o t a s a a l ii k s i s a a tiin r u is v a r a s t o . Y h te e n o to n aiheuttam a m eteli kuului p a p p ila a n a s ti, jo s t a k ir k k o h e r r a A r v i d s s o n k iir u h t i ta iv u t ta m a a n s u o m a la isjo u k k o a lu o p u m a a n k o k o s o ta r e tk e s tä v e n ä lä is t e n t o d e n n ä k ö i s i i n r a n k a is u t o im iin v e d o t e n . J o u k k o e i k u it e n k a a n v ä lit t ä n y t k ir k o n m ie h e n v a r o it u k s is ta , v a a n j a t k o i m a tk a a n s a k o h t i V a lk o la n kylää, jo s s a se yllätti venäläisvartijat.
K ak si ven äläissotilasta van gittiin ja suuri v a ra sto jo u t u i s u o m a la is te n haltuun.
V enäläiset kuitenkin kostivat, kuten A r v id s s o n o li otaksunut. K oiv istosta tullut
22
m ieh en suuruinen ven äläi- s o s a s t o y llä t t i V a lk o la n v a r a s to n v a llo it t a ja t j a s u r m a s i v i i s i s u o m alaista m u id en p äästessä p a k oo n . L isäksi Valkolan, R iik olan ja M o is io n t a lo t r y ö s t e t t i i n j a m i e s p u o l i s i a asukkaita kidutettiin. Kun venäläisten riehunta ja ryöstely jatkui k o k o kesän, asukkaat pakenivat m etsiin ja p iilo - p ir t t e ih in m m . H i t o n h a u d a ll e j a Ä ijin v u o re lle .V u o d e n 1 8 0 8 k u lu e s s a v e n ä lä is e t v a h a s iv a t lä h e s k o k o S u o m e n ja lo p u llise sti R u o tsi m enetti S u o m e n 1 7 .9 .1 8 0 9 solm itu ssa H am inan rau
h an sopim u k sessa. S u om i o li liitetty osa k si V enäjää y li sadaksi v u o d e k si.
E lo k u u n k o lm a n te n a 1 9 5 8 p a lja s tettiin m u istom erk k i K a p een k osk en a la p u olella V atianjärven itärannalla, paikalla, m issä vanha Savoa ja P oh
ja n m a a t a y h d is t ä v ä m a a n t ie o l i aikoinaan ylittänyt vesistön. Säilyneet taisteluhautojen painanteet ja paikalta 1 9 0 0 -lu v u n a lk u v u o s in a l ö y d e t y t ih m is lu u t k e r to v a t, että K a p e e n k o s k e n k a h akk a k ä y tiin ju u ri tällä paikalla. M y ö s vanhan m aantiesillan v e d e n a la is ia jä ä n te itä o n p a ik a lta t o d e n n e t t u . M u i s t o m e r k i k s i s e n p y sty ttä jä W a n h a n L a u k a a n K o t i
seutuyhdistys valitsi vanhan Saari
jä rv e n j a Laukaan pitäjien vä lisellä r a ja lla a ik o in a a n o lle e n k iv is e n r a ja p a a lu n . S iih e n k iin n it e ttiin k o lm e k u p a r ila a tta a , j o i s s a o n seuraavat tekstit:
-T ä llä p a ik a lla S u o m e n so d a s sa 1808 tou k ok u u n 18. päivän ä R a u ta la m m in ja Laukaan ta lon p o ja t pu olu stivat kotiseutuaan lautam ies K o rh o se n jo h d o lla . H eistä kuusi kaatui taistelussa v en ä lä isiä v a s
taan ja sai lep osija n virran äyräällä.
-1 7 7 0 -lu v u n lo p u lla v a lm istu n u t S a von -P oh ja n m aa n tie ja K a p een silta o li tällä paikalla.
-V a n h a n L a u k a a n K o t is e u t u y h d istys pystytti täm än paalun, jo k a o n entinen L aukaan ja Saarijärven pitäjien rajapyykki.
Lähteitä:
Laukaan veteraanien m uistomerkkiteksti on kirjoitettu opettaja Arto H älisen antam ien tietojen pohjalta
N ils B erndtson: A d o lf Ivar A rw idsson ja Laukaa. Laukaan Joulu 1977
M auno Jokipii (toim.): A dolf Ivar Arwidsson, N ä k ijä j a te k ijä . K u s ta n n u s oy A te n a , Jyväskylä 1992
H elena Hänninen (toim.): Kohisevien koskien Laukaa. G um m erus K irjapaino Oy Jy väskylä 1993
A rto H alin en : V anha so ta tie L a u k aassa.
K otiseutulehti Laukaan Joulu 1993 E rk k iV ih a v a in e n : K a p e e n k o s k e n m u is tom erkki. Laukaan Joulu 1979
K apeenkosken taistelun m uistom erkki
