Näkymätön joulu
peinä ostopai kankysel ij oil I e
puumme olevan Armeniasta asti.
Kotona kuusi koristeltiin eriväri-
sin
lasipalloinja
pumpulikoris- tein. Juhlaruokia oli valmistettu jo hyvissä ajoin mm. SatSivi, hyvinmaustettu pähkinäkana
sekätSjorhali., eräänlainen papuruoka.
Juhlapöydän kruunaa kuitenkin kokonaisena paistettu pikkupor- sas,
joka
tuodaan pöytään raku- nan oksia tai persiljaa suussaan.Kouluissa syyslukukausi päät-
tyi
muutamaa päivää ennen vuo- denvaihdetta uudenvuoden kar- nevaaleihin. Tuuheaiso
mäntyseisoi keskella salia
koristeet yllään. Me lapset lauloimme puun ympärillä karnevaaliasuihin pu- keutuneinaja
odotimme erityi-sesti laulua, jossa
pyydetään:"Syty kuusi loistamaan!" Kun lau-
loimme
sen useaan kertaan ja lopuksiihan
huusimme. palkitsi mänty vaivamme syttymällä kirk-kain lampuin
loistamaan. Pian saapuivat pakkasukkoja
snegu- roSka, hiutaletyttö. Pakkasukko sai meidat jutuillaan nauramaan.jopa niin, että lempeä hiutalet5rttö
joutui
usein ojentamaan hänen puheitaan.Loma-aika
oli
kaksi viikko a iase oli hyvin toimeliasta aikaa sekä
kotona että seurakunnissa. Minua ei juurikaan haitannut se seikka,
että
kotimaassammeei
vietetfyvirallisesti
joulua.
Vietettiinhan sentään uuttavuotta,ja
tiesin jo pienestäpitäen, Kenen
synfy-mästä uusi vuosi laskettiin. Seura- kunnassamme vietettiin monitun-
tinen
uudenvuoden vastaanotto-juhla, joka jatkui
lähes aamun sarastukseen asti. Juhla sisälsi pal-jotr
erilaista ohjelmaa kynttilöi- den valossa, samovaarien höyry- tessä pöydissä. Rukoilimme, että tänä vuonna Jeesus saisi syntyämoneen
sydämeen. Rukouksi- amme siivittivät kadulta kuuluvat etäiset äänet: tuhannetja
taastuhannet neuvostoliittolaiset har- hailevat meluavana joukkona hu- malan samentamin silmin ympäri kaupungin katuja. He pelkasivät harmaata huomista. Usko ihmi-
seen on sortunut ja he ovat ilman Jumalaa.
ilman
tulevaisuutta ja toivoa maailmassa.Vaikka
Georgiaon jo
aivan itsenäinenvaltio. olot
eivät ole helpottuneet.Toivon sydamestäni. että koko maata ja kansaa repivä sisällissota loppuisi
ja
georgialaiset saisivat viettää.ei
ainoastaan jouluaan.vaan koko
elämänsä rauhassa kotimaassajylhan
kauniin luon- non keskellä.Veera Mattelmäki Veera Mattelmäki
Lapsuuteni joulut vietin entisen Neuvostoliiton eteläisessä osassa,
Kaukasiassa, Gruusiassa (nyk.
Georgia). Kun täällä läntisissä nk.
kristityissä maissa
joulua juhli-
taan pitkään ja näkyvästi riemun- kirjavin menoin, ei joulusta Neu- vostoliitossa
ja
muissa ateistisissa maissa ulkonaisestiollut
näky- vissä mitään merkkejä. Ellei joulu osunut viikonlopuksi, oli se taval- linen työpäivä,jolloin
ahkeroitiin asetettujen tavoitteiden saavutta- miseksi. Joulun olemassaoloa eivoinut havaita kaupunkien
ja
ky-lien
katukuvassakuten
täällä.Kalenterit eivät myöskään ilmoit- taneet ihmisille Vapahtajan synty- mäjuhlasta, eivätkä sanomalehdet maininneet siita sanaakaan. Kui- tenkin sadattuhannet, jotka olivat avanneet sydämensä
ja
kotinsa Kristukselle, kokoontuivat jou-luna ilta illan jalkeen
rukoile- maanja
kiittämään Hanta.Yhteiskunnassa, jossa Jumalan
sijalle on
korotettu ihminen ja hänen saavutuksensa,on
joulukorvattu uudellavuodella. G ruusi-
assa s.en j.uhlintaan kuulu! paljon samoja aineksia' kuin täällä mate- rialistisessa
lännessä
jouluun.Lahjoja annetaan ja saadaan, lap- set riemuitsevat ystävästään pak- kasukosta,
joka
palkitsee hyvät teot.Koteihin
hankitaan joulu- puu, jona palvelee yleensä tuuhea vuoristomänty. Isäni tilasi useim- miten aidon kuusen fyötovereil-taan
Armeniasta.Pari
päivääennen joulua
oli
suuri hetki, jol- loin isän kanssa menimme kuusta vastaan rautatieasemalle. Se saa-pui junalla,
ja
sen mukana parisuurta,
suolaista, armenialaista lampaanjuustoa.Kuusta
korke- alla kantaen kuljetimme sen rie-musaatossa
kotiin
vastaillen yl- Veera ja Juhani Mattelmäki Gruusiassa, nyk. Georgiassa.47