10.1.1 Tavallista mitä Energyltä tulee
Liki kaikki lapset kuuntelivat kaikenlaista musiikkia, varsinkin populaarimusiikkia.
Monet lapsista olivat suorastaan musiikin ahmijoita. Vain kaksi lapsista ei kuunnel-lut lainkaan musiikkia omaehtoisesti, mutta näissäkin perheissä vanhemmat kuunteli-vat usein musiikkia, toisessa etenkin 1960-luvun populaarimusiikkia, toisessa vain taidemusiikkia.32
Yksinomaan taidemusiikkia kuunteli vain yksi lapsista, koska rokissa ei oo mitään älyä (poika, 11 v.). Liki neljännes lapsista (15), joista puolet poikia, kuunteli
32Olen noudattanut kautta tutkimuksen totuttua jakoa taidemusiikkiin, kansanmusiikkiin ja populaarimusiikkiin (ks. esim. Juvonen 2000, 89–106). Luokittelin musiikkia joko sillä perus-teella, että lapset itse nimesivät tietyn tyylin esittäjineen tai sitten kyselemällä heiltä mistä mediasta, esittäjistä tai kappaleista oli kysymys. Joissakin tapauksissa lapset myös saattoivat laulaa mitä tarkoittivat, jolloin saatoin tunnistaa tarkoitetun musiikinlajin ja -tyylin ja usein esittäjänkin.
31Lukujen 10–14 alaluvut olen suurimmaksi osaksi otsikoinut lasten haastattelupuheesta poimituin ottein, koska ne ovat tulosten esittämisen kannalta sattuvia kiteytyksiä. Usein esitte-len otsikot myöhemmin samassa luvussa osana haastattelupuhetta, jolloin tulee ilmi se asiayh-teys, johon ilmaisu kuuluu. Otsikot ovat aina suoraan ja kokonaisuudessaan jonkin tietyn tutkimukseen osallistuvan lapsen puhetta; niitä ei ole paranneltu eikä liimattu kokoon osista.
Myös otsikkona oleva lapsen puhe on aina kursivoitu.
kaikkina tutkimusvuosina omaehtoisesti sekä taidemusiikkia että populaarimusiikkia, joskin yleensä harvemmin taidemusiikkia. Taidemusiikkia kuuntelevat lapset kuunte-livat yleensä sen soittimen perusohjelmistoa, jota itse opiskekuunte-livat, tai tiettyä mielisä-veltäjää. Lapset eivät tunteneet kovinkaan hyvin kuuntelemansa taidemusiikin tyylilajeja ja nimittivät kuuntelemaansa taidemusiikkia sen tyylistä riippumatta klas-siseksi musiikiksi. Lasten kuuntelema taidemusiikki oli yleensä ottaen peräisin 1700–1800-luvuilta. Kukaan lapsista ei kertonut kuuntelevansa niin sanottua uutta taidemusiikkia. Taidemusiikin kuunteleminen edellytti sitä, että perheessä muuten-kin oltiin siitä kiinnostuneita. Kaikkien taidemusiikkia kuuntelevien lasten perheissä kuunneltiin taidemusiikkia ja/tai käytiin taidemusiikin konserteissa. Taidemusiikin kuunteleminen ei kuitenkaan edellyttänyt soittotaitoisia vanhempia.33
Muut tutkimukseen osallistuneet 40 lasta kuuntelivat kaikkina vuosina etenkin populaarimusiikkia, yleensä ajan nuorisomusiikkia, nykyajan juttuja (tyttö, 10 v.), riippumatta siitä kuunneltiinko kotona taidemusiikkia. Musiikkia kuunneltiin radios-ta, kaseteilta ja cd-levyiltä, televisiosradios-ta, musiikkivideoilta sekä tietokoneelta. Muuta-mat lapsista kertoivat etsivänsä musiikkia internetistä. Kuunneltu musiikki käsitti laidasta laitaan populaarimusiikkia, ajan suosikkibändejä sekä varsinkin tyttöbändejä (kuten Spice Girls, Nylon Beat ja Tiktak). Radio ja cd-levyt olivat ylivoimaisesti suosituimpia musiikin kuuntelemisen välineitä. Yli kolmannes lapsista kertoi kuunte-levansa kaikkea mitä radiosta tulee. Eniten kuitenkin kuunneltiin populaarimusiik-kiin keskittyviä radiokanavia.
Populaarimusiikkia kuuntelevat lapset osasivat nimetä kuuntelemiaan esittäjiä ja yhtyeitä ja usein myös tiettyjä musiikin suuntia (esim. hevi, rock, disco-musiikki, tekno, rap). Tämän lisäksi he nimesivät kuulemaansa sekalaista musiikkikenttää jollakin yleismääritteellä. Nimityksissä korostuu se, että kuunneltu musiikki oli nyt lasten ja nuorten tuntemaa hyvää musiikkia ja sitä saattoi tanssia. Lasten kuuntelema musiikki oli nykyajan musiikkia, uuden ajan musiikkia, sellasta hyvää musiikkia, tanssittavaa musiikkia, viihdemusiikkia, nuorisomusiikkia, nuorten musiikkia, kevyt-tä musiikkia, kaikkea Energylkevyt-tä, tavallista mikevyt-tä Energylkevyt-tä tulee, jumputusta ja perusjytkettä. Kolme tyttöä kertoi kuuntelevansa tarkoituksella myös jazzia. Yksi-kään lapsista ei sen sijaan kertonut etsiytyvänsä kansanmusiikin pariin, joskin sitäkin saattoi sisältyä siihen musiikkiin, jota radiosta sattui tulemaan.
33Vanhempien aktiivisella taidemusiikin kuuntelemisella saattoi myös olla käänteinen seuraus:
muutamat niistä lapsista, joiden kotona kuunneltiin aktiivisesti taidemusiikkia, ilmaisivat tutkimuksen alusta saakka voimakasta vastenmielisyyttä taidemusiikkia kohtaan eivätkä koskaan kertoneet oma-aloitteisesti kuuntelevansa sitä.
10.1.2 Musa on silleen vähän kaikessa mukana
Kuunnellessaan lapset kertoivat samalla hyräilevänsä, viheltelevänsä, laulavansa ja usein myös tanssivansa. Tanssimisesta kertoi kuitenkin vain kolme poikaa; pojat piti-vät tanssimista tyttöjen juttuna. Yksikään pojista ei myöskään kertonut laulavansa ja tanssivansa kavereiden kanssa silloin, kun musiikkia yhdessä kuunneltiin. Tytöt sen sijaan saattoivat tanssia ja laulaa keskenäänkin, kun kuuntelivat musiikkia.
Paitsi että musiikista nautittiin sitä myös aktiivisesti opeteltiin, jolloin lapset lauloivat ja soittivat korvakuulolta kuuntelemaansa populaarimusiikkia. Yleistä oli ottaa musiikista käyttöön melodioita, tekstejä ja komppeja, joita sitten työstettiin joko yksin tai kavereitten kanssa yhdessä. Tytöt saattoivat sitoa populaarimusiikin myös bändileikkiensä osaksi.
Nautinnon ja oppimisen lisäksi musiikki tarjosi lohdutusta ja mielialan lievitystä.
Musiikkia kuunneltiin silloin kun koti tuntuu tyhjältä, on yksin ja on tylsää, on väsynyt, haluaa rentoutua, on silleen jännittynyt olo, on hermostunut, on suuttunut tai kun haluaa uudistua.
Lisäksi musiikki kehysti kaikenlaista toimintaa. Lapset kertoivat, että musiikkia kuunnellessaan he usein leikkivät, juttelivat, puuhailivat, suunnittelivat, haaveilivat, siivosivat, lukivat ja tekivät koululäksyjä. Jotkut lapset kertoivat myös aina herää-vänsä tai nukkuvansa musiikkiin.
Ylivoimaisesti useimmin musiikkia kuunneltiin kotiseinien sisäpuolella ja suurin osa musiikin kuuntelemista tapahtui, kun lapsi oli yksin kotona tai yksin omassa huoneessaan. Yksin kuunneltu musiikki oli lapsille salainen nautinto. Lapset kertoi-vat nauttivansa varsinkin niistä aamuista, jolloin menivät kouluun kymmeneksi ja jolloin saattoivat rauhassa kuunnella musiikkia, laulaa ja tanssia.34
Jos kotona oli muitakin perheenjäseniä tai toisten sisarusten kavereita, lapset kertoivat menevänsä omaan huoneeseensa, kun halusivat kuunnella musiikkia. Usein lapsia myös pyydettiin menemään omaan huoneeseen kuuntelemaan musiikkia, jos kotona oli muita. Monet lapsista kertoivat sulkeutuvansa omaan huoneeseen tai panevansa oman ovensa kiinni. Muutama lapsista kertoi, ettei vanhempien kotona ollessa voinut omassakaan huoneessaan kuunnella haluamaansa musiikkia. Vanhem-mat saattoivat edellyttää, että lapsi kuuntelee jotain parempaa tai sopivampaa musiikkia tai panee pois musiikin. Useimmat lapset kuuntelivat kuitenkin omassa huoneessaan musiikkia täysin omien mieltymystensä mukaan. Joillekin lapsille oma musiikin kuuntelu näytti myös olevan oiva keino eristää oma oleminen kodin muista
34Kevätpörriäisessä viidesluokkalainen Aurora Saares esittelee tytöille kymmenen parasta keinoa nauttia elämästä (2001, 7). Yksi näistä kuuluu seuraavasti:"Varmista että olet yksin kotona, avaa ikkuna, laita musiikki täysille ja laula ja tanssi mukana."
äänistä ja musiikista, esimerkiksi vanhempien ja sisarusten soittamisesta. Joillekin lapsille musiikki oli osa omaa huonetta: he kuuntelivat aina musiikkia, kun olivat huoneessaan.
Joka toinen lapsi kertoi kuuntelevansa musiikkia joskus myös kavereidensa kans-sa. Näistä lapsista taidemusiikkia kuunteli vain kolme lasta ja nämäkin harvoin, joten on ilmeistä, että lapset eivät juuri koskaan yhdessä kuunnelleet taidemusiikkia.
Lisäksi kavereiden kesken kuunneltu musiikki oli etupäässä vain tyttöjen huvia, koska kavereitten kanssa musiikkia kuunteli vain kolme poikaa. Kavereiden kanssa kuunneltiin musiikkia etupäässä vain omissa tai kavereitten kodeissa.
Kymmenen lasta kertoi kuuntelevansa musiikkia kotona yhdessä muiden perheen-jäsenten kanssa, joissakin tapauksissa myös autossa. Kun vanhempien kanssa kuun-neltiin musiikkia, musiikki oli yleensä vanhempien valitsemaa taidemusiikkia ja lapsi ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Kotona soiva musiikki saattoi myös olla elävää musiikkia: monien lasten perheessä oli soittavia sisaruksia ja joissakin perheissä jompikumpi vanhemmista soitti kotona päivittäin tai ainakin silloin tällöin.
Kolmannes lapsista kertoi silloin tällöin käyvänsä erilaisissa taidemusiikin ja viihdemusiikin konserteissa joko kavereittensa tai vanhempiensa kanssa. Tämä oli tyttöjen harrastus; vain neljä konsertissa kävijöistä oli poikia. Liki kaikkien konser-teissa kävijöiden perheissä kuunneltiin etupäässä tai vain taidemusiikkia. Mikäli lapset kävivät vanhempiensa kanssa konserteissa, kotona kuunneltiin taidemusiikkia.
10.1.3 Kyllä mä kuunnella osaan
Kymmenelle lapselle musiikin omaehtoinen kuunteleminen oli vuodesta toiseen erit-täin rakkaaksi koettu elämän osa. Tähän joukkoon kuuluvat lapset kuuntelivat musiikkia päivittäin ja tunsivat varsin hyvin kuuntelemansa populaarimusiikin suun-taukset ja tekijät. Näiden lasten lisäksi musiikin kuuntelu oli yli kolmannekselle tutkimukseen osallistuneista lapsista useina vuosina yksi kaikkein tärkeimmistä musiikin harjoittamisen alueista. Nämäkin lapset osoittautuivat usein kuuntelemansa populaarimusiikin asiantuntijoiksi. Näiden musiikin suurkuluttajien lisäksi yli kolmannes tutkimukseen osallistuvista innostui kuuntelemaan musiikkia erityisesti jonain tutkimusvuonna. Vaikka kuuntelemiseen innostumisen ikä vaihteli, oli se tyypillisimmin 10–12-vuotiaana. Vain kahdeksan lasta ei missään haastattelussa pitä-nyt musiikin kuuntelua itselleen tärkeänä asiana ja kertoi kuuntelevansa musiikkia harvoin.35
35Kaikissa näissä kuuntelijoitten ryhmissä oli myös taidemusiikkia kuuntelevia lapsia. Lisään-tynyt kuuntelu ei välttämättä tarkoittanut yksinomaan populaarimusiikin kuuntelua. Taidemu-siikkia muutenkin kuuntelevat lapset kuuntelivat enemmän myös sitä.
Musiikin laajamittainen kuunteleminen oli tyttöjen alue. Musiikkia kuunteli vuodesta toiseen innokkaasti tyttöjen enemmistö, kun taas pojista musiikin kuuntele-misen arvioi yhtä tärkeäksi itselleen vain joka kolmas. Jonain tiettynä vuonna musii-kin kuuntelusta innostuneista oli kuitenmusii-kin suurin osa poikia.
Sekä musiikkiopistossa opiskelevat että opintonsa lopettaneet lapset kuuntelivat omaehtoisesti ja innokkaasti musiikkia. Kaikkein innokkaimpien kuuntelijoiden joukossa oli kolme musiikkiopisto-opintonsa lopettanutta tyttöä. Musiikin kuuntelu oli lasten onnistumisen alue: monet lapsista pitivät musiikin kuuntelua eräänä keskeisenä musiikissa onnistumisen fooruminaan eikä kukaan lapsista kokenut olevansa musiikin kuuntelijana epäonnistunut.36