Kaiken mahollista maailman renkutusta

Tähän asti olen käsitellyt sitä soittamista, jota lapset harjoittivat etupäässä kotona ja yksin. Vapaaseen soittoon kuului myös kaverien kanssa soittamista sekä perheitten yhteismusisointia. En siis lue tähän musiikkiopistojen, koulujen, kuorojen tai yksi-tyistuntien ohjattua yhteismusisointia tai lapsen kotiharjoittelua, jota käsittelen jatkossa erikseen.

Liki puolet lapsista kertoi soittavansa kavereiden kanssa joko kotonaan tai sitten kavereittensa luona. Tämä oli tyttöjen alue: tytöistä toverien kanssa soitti yli puolet, mutta pojista vain joka neljäs. Ensimmäinen yhdessä soittamisen tapa oli se, että pianoa soitettiin yhdessä. Sillä soitettiin nelikätisiä, kaikkien tai jonkin lapsen osaa-mia kappaleita sekä improvisaatioita. Monet lapset myös opettivat pianolla musiik-kia toisilleen, mistä kerron lisää seuraavassa luvussa. Pianon yhdessä soittamista kuvattiin seuraavalla tavalla:

Jos kaverit tulee meille, niin jotain siinä pianolla pimputetaan. Semmo-sia sattumanvaraiSemmo-sia nuottien yhdistelmiä, pianolla se on kaikista helpointa. (Tyttö, 9 v.) Musta on tosi kiva soittaa Lauran kanssa pianoa, koska sillon saa itte päättää, miten soittaa eikä tartte välittää nuoteista, kun voi vaan itte improvisoida ja kaikkee tämmöstä. (Tyttö, 10 v.) Kyllä mä kavereiden kanssa, meillä on aina hauskaa. Mä soitan, ja joskus ne

39Tämä ei tarkoita läksyvihoissa olleita sävellystehtäviä. Useat lapset kertoivat, että heidän soittovihoissaan edellytettiin jonkin verran vihkoon säveltämistä, mutta määrittelivät tällaisen säveltämisen soittoläksyksi.

laulaa ja silleen. Ja joskus me soitetaan nelikätisiä tai silleen. Se on kaiken mahollista maailman renkutusta. Se on vaan silleen, me pidetään hauskaa, lauletaan, jos kiinnostaa. Ja sit, jos meillä on jotain bileitä, niin esiinnytään siinä ja lauletaan. (Tyttö, 13 v.)

Toinen yhdessä soittamisen laji oli se, että soitettiin yhdessä eri soittimin. Yhdes-sä soitettiin ennen kaikkea duona, jolloin kyseesYhdes-sä saattoi olla vapaamuotoinen jammailu tai systemaattisempi esitykseen valmistautuminen:

Kyl mä välillä mun kaverin kanssa soitan silleen toinen soittaa pianoa ja toinen rumpuja, kun sekin osaa soittaa rumpuja silleen, että joku biisi vaan mikä tulee mieleen. (Poika, 10 v.) Jos vaikka kaveri tulee meille, niin aletaan vaan kokeilla jotain ilman nuotteja ja silleen. Välillä me soitetaan silleen, vaikka ei oo mitään esiintymistä, niin sitten vaan harjotellaan. (Tyttö, 11 v.) Mä oon mun kavereitten kanssa jotain soitta-nu. Me soitettiin yhen mun luokkalaisen kanssa viime konsertissa yks kappale, se soitti pianoo ja mä soitin huiluu. Sitä me soitettiin muuten-kin yhdessä, se oli meiän koulun konsertti. Sit me ollaan yhen toisen kaverin kanssa, joka soittaa pianoa, niin meiän pihan joulujuhlissa soitettiin. (Tyttö, 10 v.)

Kun yhdessä soitettiin suuremmalla joukolla, kyseessä oli joko improvisoitu leikki tai lasten oma bändi.⁴⁰ Improvisoidussa leikissä saatettiin esimerkiksi ottaa mukaan kodin soittimet, keksiä tarvittaessa soittimia lisää ja soittaa sitten niillä sitä, mitä osattiin tai keksittiin.

No se on semmosta ilottelua, että keksitään jotain soittimia. Vaikka tehdään jostain pöydästä rummut ja sitten soitetaan sähköpianolla sekaan niitä kappaleita, mitä me kaikki osataan. (Tyttö, 10 v.)

Eräässä tapauksessa tytöt olivat tehneet yhdessä oman sävellyksen, jota soittelivat silloin, kun kaverit tulivat lapsen kotiin käymään. Yksi improvisoidun leikin muoto oli se, että tytöt leikkivät ja imitoivat bändissä laulamista ja soittamista, innoittajana

40Omalla bändillä tarkoitan sitä, että lapset olivat perustaneet bändin itse eikä sen harjoituksia ohjannut kukaan. Tällaisia bändejä oli tutkimuksen aikana viidellä lapsella. Monilla lapsilla oli koulussa ohjattuja bändejä, joista kerron enemmän jatkossa. Koska nämä olivat syntyneet opettajan avustuksella ja ohjaamina, ne kuuluivat kuitenkin enemmänkin virallisen opiskelun piiriin. Tässä puheena olevissa bändeissä lapset soittivat kotona tai kavereitten luona ja joskus koulun tiloissa, mutta täysin omaehtoisesti ja omien suunnitelmiensa mukaan. Tutkimuksen aikana bändissä soitti joko kotipiirissä tai koulussa 22 lasta, joista poikia kahdeksan. 13 näistä lapsista opiskeli musiikkiluokalla.

etenkin Spice Girls. Kukin lapsista sonnustautui tietyn idolinsa mukaiseen ilmiasuun ja imitoi sitten tämän soittamista, laulamista ja tanssimista bändin musiikin siivittä-essä menoa.

Koulussa monet lapset musisoivat keskenään myös ilman ohjausta. Seitsemässä tapauksessa koulusta saatiin opettajan avustuksella itse perustetulle bändille tilat ja soittimet ja lapset soittivat keskenään, tarvittaessa musiikinopettajan tuella. Toinen keskinäisen bändissä soittamisen muoto oli se, että bändisoittaminen kuului tuntien tai koulun kerhon opetukseen, jolloin lapset saattoivat harjoitella keskenäänkin joko välituntisin tai koulun jälkeen. Viisi lasta kertoi, että soitti luokkalaisten kanssa pianoa tai bändisoittimia välituntisin. Yksi tytöistä kertoi, että teki kavereineen väli-tuntisin toisille luokkalaisille esityksiä, joissa soitettiin pianolla ja nokkahuilulla sekä koulukappaleita että omia keksittyjä, laulettiin jotain ja keksittiin näihin omia sanoja. Koulussa musisointi oli niin tyttöjen kuin poikienkin alue.

Tutkimuksen aikana kaikenkaikkiaan 37 lasta soitti jossain muodossa silloin tällöin tai jatkuvasti joko koulussa tai kotona kavereittensa kanssa. Kavereittensa kanssa kotona musisoivat lapset olivat usein niitä lapsia, jotka soittivat koulussa bändissä tai muualla keskenään. Kaikki kaveriensa kanssa vapaamuotoisesti musisoi-vat pojat musisoimusisoi-vat myös koulussa kavereittensa kanssa, kun taas tytöt saattoimusisoi-vat musisoida yhdessä, vaikka eivät olisikaan koulussa soittaneet kenenkään kanssa yhdessä. Liki kaikki innokkaimmat laulajat löytyivät yhteissoittoa harjoittavien lasten joukosta samoin kuin useimmat innokkaimmat musiikin kuuntelijat.

Yli kolmannes lapsista kertoi myös soittavansa joskus, silloin tällöin, viikottain tai jopa päivittäin kotona vanhempiensa ja/tai sisarustensa kanssa, jolloin kyseessä oli vapaamuotoiseksi ja vapaaehtoiseksi koettu yhteismusisointi:

Joskus mä viihdytän perhettä lauantai- tai sunnuntai-iltasin ja isoveli soittaa siinä taustalla rumpuja. Yleensä me soitetaan jotain ei niin kauheen pitkää kappaletta ja joskus me soitetaan yks pitkä. Sellasia aika kivoja kappaleita, joista kaikki pitää. (Poika, 9 v.)

11 Läheisten neuvoma musiikin harjoittaminen