Tarkoitus Analysoida tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksia, haasteita ja erityispiirteitä, kun vaikuttavuuden indikaattorina on asiakkaan elämänlaatu Tavoite 1 Arvioida ASCOT-INT4-elämänlaatumittarin soveltuvuutta tehostetun palveluasumisen
vaikuttavuuden mittaamiseen tutkimalla ja analysoimalla saatujen vastausten luotetta-vuutta sekä mittarin käytettävyyttä
1. Tutkimuskysymys: Miten hyvin ASCOT-INT4-mittari on sovellettavissa tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden mittaamiseen?
Tavoite 2 Tutkia ja analysoida tiettyjen elämänlaatutekijöiden sekä palvelun laatutekijöiden yhteyk-siä ASCOT-INT4-mittarilla mitattuun sosiaalipalveluun liittyvään elämänlaatuun ja ASCOT-INT4-mittarilla mitattuun palvelun vaikuttavuuteen
2. Tutkimuskysymys: Mikä on ASCOT-INT4-mittarilla mitatun sosiaalipalveluun liit-tyvän elämänlaadun ja palvelun vaikuttavuuden yhteys asiakkaan elämänlaatu- sekä palvelun laatutekijöihin?
Ensimmäisessä tavoitteessa (Taulukko 4) mainittua ASCOT-mittarin soveltuvuutta te-hostetun palveluasumisen elämänlaadun mittaamiseen arvioin tutkimalla, korreloiko ASCOT-mittarilla saadut tulokset asiakkaan yleisen elämään tyytyväisyyden ja asiakkaan tyytyväisyyden saatuun palveluun kanssa. Mittarin käytettävyyttä arvioin tarkastelemalla toteutuneita vastaajamääriä asiakasryhmittäin sekä analysoimalla haastatteluhavainto-jani. Toisen tavoitteen tutkimuskysymykseen vastaavat tutkimushypoteesit on esitetty ja perusteltu seuraavassa luvussa (6.2), taulukossa 5. Tutkimushypoteesien testaamiseen so-vellan usean muuttujan lineaarista regressioanalyysiä.
Tutkielma on toteutettu yhteistyössä yksityisen kotimaisen hoiva- ja asumispalveluorga-nisaation kanssa. Organisaatiolla on useita tehostetun palveluasumisen yksiköitä ikäänty-neille, vammautuneille ja vammaisille sekä kehitysvammaisille asiakkaille. Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman monta haastattelua näistä kaikista. Kaikilla asiakkailla on ollut teoreettinen mahdollisuus osallistua haastatteluihin. Käytännössä olen kuitenkin joutunut soveltamaan valikoivaa otantaa asiakkaan toimintakyvyn perusteella, sillä vain pieni osa asiakkaista pystyy osallistumaan haastattelemalla toteutettavaan tutkimukseen.
Näin ollen tulokset eivät välttämättä kuvaa tehostetun palveluasumisen asiakkaiden elä-mänlaatua organisaation tasolla tai yleisemmin Suomessa.
6.2 Tutkimushypoteesit
Hypoteeseja testaamalla pyritään päättelemään, onko aineistosta saadut tulokset yleistet-tävissä riittävällä todennäköisyydellä. Nollahypoteesi (H0) olettaa, että ilmiötä ei ole, tai että se on seurausta sattumasta. Vaihtoehtoinen hypoteesi (H1) taas olettaa, että ilmiö on olemassa. Tilastollisilla testeillä ratkaistaan, jääkö H1 voimaan. (Nummenmaa 2009, 149–150.) Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuvat tutkimushypoteesit on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5):
TAULUKKO 5. Tutkimushypoteesit
Yksinäisyys
Asiakkaan kokemalla yksinäisyydellä on negatiivinen yhteys
Asiakkaan kokemuksella työntekijöiden kiireestä on negatiivinen yhteys
Asiakkaan kokemuksella työntekijöiltä
saadusta kohtelusta on positiivinen yhteys H5 ASCOT-INT4-mittarilla mitattuun sosiaalipalveluun liittyvään elämänlaatuun H6 ASCOT-INT4-mittarilla mitattuun
palvelun vaikuttavuuteen
Esitän (H1 ja H2), että yksinäisyydellä on negatiivinen yhteys tehostetun palveluasumisen asiakkaan sosiaalipalveluun liittyvään elämänlaatuun sekä palvelun vaikuttavuuteen (Tau-lukko 5). Esimerkiksi Marja Vaarama tutkimusryhmineen on todennut, että ikääntyneiden elämänlaatua paransi muun muassa yksinäisyyden tunteen puute (Vaarama 2006, 4; Vaa-rama, Pieper & Sixsmith 2008; Vaarama ym. 2010a, 128; Vaarama ym. 2010b, 159). Alen-tuneesta toimintakyvystä johtuva sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen vaikeus on yhtey-dessä ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä olevien asiakkaiden yksinäisyyteen (Pirhonen ym. 2016, 119–122). Myös Malleyn tutkimusryhmä (2012, 11–12) kartoitti asi-akkaiden yksinäisyyttä osana sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun tutkimusta.
Esitän myös (H3 ja H4), että asiakkaan kokemuksella häntä hoitavien työntekijöiden kii-reestä on negatiivinen yhteys sosiaalipalveluun liittyvään elämänlaatuun ja palvelun vai-kuttavuuteen (Taulukko 5). Hoitajien kiireen on havaittu useissa tutkimuksissa vaikutta-van negatiivisesti asiakkaan kokemukseen hoidon laadusta (Tepponen 2009, 37; Räsänen 2017). Myös Ismo Linnosmaa tutkimusryhmineen (2020) kysyi ASCOT-tutkimukses-saan asiakkaiden kokemuksia työntekijöiden kiireestä. Kiireeseen vaikuttavalla hoitaja-mitoituksella on myös havaittu olevan yhteys asiakkaan tyytyväisyyteen ja elämänlaatuun (HE 4/2020). Esimerkiksi Kajoniuksen ja Kazemin (2016, 699–705) laajan tutkimuksen tulosten mukaan hoitajamitoitus selitti tilastollisesti merkitsevästi hoidon laatua. Samoin oli Malleyn ja Fernándezin (2010, 562–564) tutkimuksessa: hoitajamitoitus vaikutti ko-ettuun palvelun laatuun voimakkaasti. Tässä tutkielmassa hoitajamitoitusta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista käyttää sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun tai palvelun vai-kuttavuuden selittäjänä. Ainoastaan yhden organisaation ja sen samankaltaisten yksiköi-den ollessa tutkimuskohteena ei hoitajamitoitus-muuttujassa olisi ollut juurikaan vaihte-lua. Työntekijöiden kiire sen sijaan on subjektiivisempi käsite etenkin asiakkaan näkö-kulmasta tarkasteltuna (ks. esim. Donabedian 1988, 1743–1745). Näin ollen siinä voidaan odottaa esiintyvän vaihtelua eri asiakkaiden välillä.
Lopuksi esitän (H5 ja H6), että asiakkaan tyytyväisyydellä saamaansa kohteluun on po-sitiivinen yhteys sosiaalipalveluun liittyvään elämänlaatuun ja palvelun vaikuttavuuteen (Taulukko 5). Koska hoito tai palvelu itsessään on tärkeä osa pitkäaikaisia palveluita tar-vitsevien asiakkaiden elämää, on se myös iso osa asiakkaan elämänlaatua (Netten ym.
2012a, 9). Juliette Malley ja José-Luis Fernández (2010, 560–562) viittaavat useiden tut-kimusten osoittaneen hoidon laadun koostuvan, asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna, muun muassa henkilökunnan käytöksestä ja asenteista. Kajoniuksen ja Kazemin (2016, 699–701) tutkimuksessa huomattiin, että kunnioittava kohtelu selitti peräti 40 % hoitoon tyytyväisyyden vaihtelusta sekä kotihoidossa että hoivakodeissa. Marja Vaaraman tutki-musryhmien (2010a, 135–143; 2010b, 151) tulokset ovat saman suuntaisia: työntekijän ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen laadulla on iso merkitys asiakkaan tyytyväisyyden ja sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun näkökulmasta.
6.3 Käytetyt kvantitatiiviset aineiston analysointimenetelmät
Aineiston kuvailuun käytin suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Tutkimushypoteesien testaamiseksi muodostin lineaariset, usean selittävän muuttujan regressiomallit. ASCOT-INT4-mittarilla saatujen vastausten luotettavuutta arvioin muun muassa Cronbachin Alpha -kertoimella. Korrelaatioiden tarkasteluun sovelsin Pearsonin korrelaatiokerrointa.
Keskiarvojen vertailussa käytin riippumattomien otosten t-testin sijaan Tukeyn HSD (ho-nestly significant differences) -testiä, jolla voidaan varmemmin välttää tyypin 1 virheet (Nummenmaa 2009, 208).
Analysoin aineiston kvantitatiivisesti SPSS Statistics -ohjelmalla (versio 25) Syntax-käyt-töliittymää hyödyntäen. SPSS:n ajaminen Syntaxilla lisää tilastollisen analyysin luotetta-vuutta ja toistettaluotetta-vuutta, sillä se mahdollistaa aineiston valmisteluvaiheiden, käsittelyn ja analyysin yksityiskohtaisen tallentamisen ja toistamisen tarvittaessa (KvantiMOTV 2012).
7 TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA 7.1 Haastattelulomake
7.1.1 Perustiedot
Rakensin kaksiosaisen haastattelulomakkeen ASCOT-INT4-mittarin ympärille. Haastat-telulomakkeen ensimmäisen osan (LIITE 1) täytin itse asiakkaan kanssa. Toisen osan (LIITE 2) täytti asiakkaan hoitoon osallistunut asumisyksikön henkilökunnan edustaja, saatuaan asiakkaalta ensin suostumuksen. Tavoitteena oli pitää haastattelut mahdollisim-man lyhyinä, joten kysyin ainoastaan tutkielmahdollisim-man tarkoituksen kannalta ehdottomahdollisim-man oleel-lisia tietoja. (Taulukko 6.)