Aineiston kuvailuun käytin suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Tutkimushypoteesien testaamiseksi muodostin lineaariset, usean selittävän muuttujan regressiomallit. ASCOT-INT4-mittarilla saatujen vastausten luotettavuutta arvioin muun muassa Cronbachin Alpha -kertoimella. Korrelaatioiden tarkasteluun sovelsin Pearsonin korrelaatiokerrointa.
Keskiarvojen vertailussa käytin riippumattomien otosten t-testin sijaan Tukeyn HSD (ho-nestly significant differences) -testiä, jolla voidaan varmemmin välttää tyypin 1 virheet (Nummenmaa 2009, 208).
Analysoin aineiston kvantitatiivisesti SPSS Statistics -ohjelmalla (versio 25) Syntax-käyt-töliittymää hyödyntäen. SPSS:n ajaminen Syntaxilla lisää tilastollisen analyysin luotetta-vuutta ja toistettaluotetta-vuutta, sillä se mahdollistaa aineiston valmisteluvaiheiden, käsittelyn ja analyysin yksityiskohtaisen tallentamisen ja toistamisen tarvittaessa (KvantiMOTV 2012).
7 TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA 7.1 Haastattelulomake
7.1.1 Perustiedot
Rakensin kaksiosaisen haastattelulomakkeen ASCOT-INT4-mittarin ympärille. Haastat-telulomakkeen ensimmäisen osan (LIITE 1) täytin itse asiakkaan kanssa. Toisen osan (LIITE 2) täytti asiakkaan hoitoon osallistunut asumisyksikön henkilökunnan edustaja, saatuaan asiakkaalta ensin suostumuksen. Tavoitteena oli pitää haastattelut mahdollisim-man lyhyinä, joten kysyin ainoastaan tutkielmahdollisim-man tarkoituksen kannalta ehdottomahdollisim-man oleel-lisia tietoja. (Taulukko 6.)
TAULUKKO 6. Haastattelulomakkeen kysymykset
Lomake 1 Lomake 2
6-CIT b Ikä a
Yleinen tyytyväisyys elämään, asteikolla 0-10 c Sukupuoli a
Kärsittekö yksinäisyydestä? c Asiakasryhmä a
Ovatko perheenjäsenet tai läheiset ihmiset läsnä elämässäsi? c Asumisaika yksikössä a Kuinka tyytyväinen olet täällä saatuun tukeen ja palveluun? c Aiempi asumismuoto a Ovatko työntekijät mielestäsi kiireisiä? c Barthelin Indeksi b Miten työntekijät kohtelevat sinua ylipäätään? c
ASCOT-INT4 Haastatteluhavainnot
a Perustiedot, b Tiedot toimintakyvystä, c Elämänlaatutekijät sekä palvelun laatutekijät
Tausta- ja perustiedot sain jokaisen tässä tutkielmaprosessissa mukana olleen yksikön henkilökunnan edustajilta (LIITE 2). Asiakasryhmän lisäksi kysyin asiakkaan ikää ja su-kupuolta. Asiakkaan aiemmasta asumismuodosta olin kiinnostunut, koska halusin tietää, kuinka usein tehostettuun palveluasumiseen siirrytään suoraan kotoa ja kuinka usein ke-vyemmistä asumispalveluista. Näiden lisäksi oli tärkeää saada tietoja asiakkaan asumis-ajasta yksikössä. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu pitkäaikaishoidon asiakkaan elä-mänlaadunsaadun alenevan ajan kuluessa. Samalla palvelun merkitys asiakkaan elämän-laatuun kuitenkin lisääntyy. (Netten ym. 2012a, 6; Towers ym. 2016, 2–4.)
7.1.2 Toimintakyky
Tausta- ja perustietojen lisäksi tarvitsin tietoja asiakkaan toimintakyvystä. Toimintakyky on elämänlaadun kannalta tärkeä tieto, sillä sosiaalipalveluilla tavoitellaan elämänlaadun ylläpitämistä, asiakkaan yleensä heikentyvä toimintakyky huomioon ottaen. Toimintaky-vyn huononeminen vaatii kasvavaa panostusta palveluntuottajalta, mikä voi vaikuttaa asi-akkaan elämänlaatuun. (Malley & Fernández 2010, 9–10.) Toimintakykytieto on oleelli-nen myös elämänlaatuun kytkeytyvän yksinäisyyden kohdalla. Kuten Hanna Uotila (2011, 28–29) väitöskirjassaan totesi, useat tutkimukset ovat osoittaneet heikentyneen toimintakyvyn vaikuttavan sosiaalisiin suhteisiin. Tehostetun palveluasumisen asiakkai-den kohdalla toimintakyky on aina huomattavasti alentunut (Pirhonen, Tiilikainen, Lemi-vaara 2016, 120).
Toimintakyvyllä tarkoitetaan yksilön edellytyksiä selviytyä elinympäristössään esiinty-vistä vaatimuksista. TOIMIA-verkoston väestötutkimusryhmä on jakanut toimintakyvyn seitsemään eri ulottuvuuteen. Näitä ovat liikkumiskyky, aistitoiminnot, kognitiivinen toi-mintakyky, psyykkinen toitoi-mintakyky, sosiaalinen toitoi-mintakyky, työkyky sekä päivittäi-sistä toiminnoista suoriutuminen, johon kaikki edelliset luonnollisesti vaikuttavat. (Kos-kinen, Sainio, Stenholm & Vaara 2011.) Päädyin käyttämään toimintakyvyn indikaatto-reina päivittäisiä toimintoja (Activities on Daily Living, ADL) ja kognitiivista toiminta-kykyä. Nämä riittävät kuvaamaan olennaisilta osin tehostetun palveluasumisen asiakkai-den toimintakykyä. Myös Rand tutkimusryhmineen (2017, 4) kysyi ASCOT-mittarin re-liabiliteettia ja validiteettia pitkäaikaissairailla ikäihmisillä arvioivassa tutkimuksessaan tietoja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisesta (ADL).
ADL-toimintakyvyn mittarin tuli haastatteluiden sujuvuuden sekä tietojen luotettavuuden kannalta soveltua asiakkaan kanssa työskentelevän henkilökunnan täytettäväksi. Valitsin tarkoitukseen avoimesti saatavilla olevan Barthelin Indeksin. Barthelin Indeksi on kehi-tetty Yhdysvalloissa 50–60-lukujen aikana lihastauteja sairastavien potilaiden toiminta-kyvyn mittaamiseen. Barthelin Indeksin etuna on sen yksinkertaisuus. Sitä pystyvät käyt-tämään ilman erillistä koulutusta kaikki, jotka tekevät potilaan kanssa töitä. Tutkimusten mukaan Barthelin Indeksi on osoittautunut riittävän luotettavaksi niin kliinisen koulutuk-sen saaneiden hoitajien kuin esimerkiksi tutkimusavustajien käyttämänä (Richards,
Pe-ters, Coast & Gunnell 2000, 76). Barthelin Indeksiä on käytetty myös ASCOT-tutkimuk-sissa. Esimerkiksi Towers (2016, 7–8) sekä Hackert tutkimusryhmineen (2017, 937) käyt-tivät ADL-toimintojen mittarina Barthelin Indeksiä.
Barthelin Indeksin eri ulottuvuudet on painotettu sen mukaan, kuinka paljon aikaa ja avus-tamista potilas vaatii suoriutuakseen kyseisestä toiminnosta. Pienikin potilaan vaatima apu tai huomio vähentää pistemäärää. Suolen ja rakon toiminnan hallinta on voimakkaasti pai-notettu, koska näissä toiminnossa avustaminen on toistuvaa ja vie paljon aikaa. Potilas, joka saa Barthelin Indeksistä 100 pistettä, pystyy syömään, pukeutumaan, liikkumaan, peseyty-mään sekä kulkemaan portaita itsenäisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän pystyisi asumaan yksin, sillä hän ei välttämättä kykene laittamaan ruokaa tai tekemään esimerkiksi taloustöitä. (Mahoney & Barthel 1965.)
Koska Barthelin Indeksi on julkaistu jo puoli vuosisataa sitten, on sen käytettävyydestä ja luotettavuudesta saatu runsaasti tietoa. Barthelin Indeksin validiteettia on tutkittu muun mu-assa geriatrisilla potilailla, aivoverenkiertohäiriöpotilailla sekä lonkkamurtumapotilailla (Laake ym. 1995, 393). Richards kollegoineen (2000, 72) kirjoittaa artikkelissaan Royal College of Physiciansin suosittelevan Barthelin Indeksiä toimintakyvyn rutiininomaiseen mittaamiseen ikääntyneillä potilailla laitosolosuhteissa. Myös Sainsburyn tutkimusryhmän (2005, 228) kirjallisuuskatsauksessa Barthelin Indeksi havaittiin luotettavaksi ikääntynei-den toimintakyvyn arvioinnissa. Lisäksi Hsueh tutkimusryhmineen (2002) sekä Loewen ja Anderson (1988, 1077–1079) suosittelevat Barthelin Indeksin käyttöä laitoshoidossa ole-villa aivoverenkiertohäiriöpotilailla sen nopeuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.
Kognitiivisen toimintakyvyn mittariksi valitsin 6-CIT-testin (6-Item Cognitive Im-pairment Test), alkuperäiseltä nimeltään ”6 kysymyksen orientaatio-muisti-keskittymi-nen testi” (Katzman ym. 1983). Muita kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on esi-merkiksi Clock Drawing Test (CDT), Cognitive Performance Scale (CPS), Time and Change Test (T&C) ja Mini-Mental Status Examination (MMSE). Kaikki näistä testeistä soveltuvat käytettäväksi ikääntyneillä ihmisillä. CDT on kehitetty neuropsykologiseksi työkaluksi, mutta helppokäyttöisyytensä vuoksi se on kasvattanut suosiota myös demen-tian tunnistamisessa. Tämän tutkielman tarpeisiin CDT, T&C tai MMSE eivät kuitenkaan soveltuneet, sillä kaikki haastateltavat asiakkaat eivät näe tai pysty käyttämään käsiään
piirtämiseen. Lisäksi MMSE-testin käyttö olisi ollut mahdotonta, koska se vie liikaa ai-kaa. Erityisesti hoivakodeissa käytettäväksi suunniteltu CPS olisi sopinut tutkielman tar-koituksiin erittäin hyvin. Sen pisteytys ei kuitenkaan ole mahdollista ilman RAI-välineis-töä, jota kohdeorganisaatiolla ei ole käytössä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos i.a.;
Hwang, Boes, Nyffeler & Schuepfer 2019, 13–16.)
6-CIT on validoitu kognitiivisen toimintakyvyn mittari. Painotettujen vastausten pisteytyk-sessä 0–8 pistettä tarkoittaa normaalia kognitiivista toimintakykyä, pisteet 9–19 tarkoittavat kohtalaisia toimintakyvyn rajoitteita ja pisteet 20–28 tarkoittavat merkittäviä kognitiivisia rajoitteita. Mittari on käyttökelpoinen sekä dementian tunnistamiseen että kognitiivisen toi-mintakyvyn rajoitteiden arviointiin. (Katzman ym. 1983.) Tutkimusten mukaan 6-CIT-tes-tin tulokset ovat samansuuntaisia yleisesti käytetyn, kattavamman MMSE-tes6-CIT-tes-tin kanssa, mutta CIT-testi hälyttää MMSE-testiä herkemmin alkavista kognitiivisista ongelmista. 6-CIT-testin etuna on sen huomattavasti MMSE-testiä lyhyempi täyttöaika ja pienempi riski tulosten vääristymiselle esimerkiksi tutkittavan koulutustaustan vuoksi. (O´Sullivan, O´Re-gan & Timmons 2016, 43–46.)
6-CIT-testiä on käytetty ennen kaikkea ikääntyneiden kognitiivisen toimintakyvyn arvioin-tiin. Sitä on käytetty myös muiden kognitiivista suorituskykyä mittaavien testien verrok-kina. Sen täyttämiseen menee alle 5 minuuttia aikaa. Koska 6-CIT on täysin sanallinen testi, sitä voidaan käyttää myös näkövammaisilla, sekä potilailla, jotka eivät pysty käyttämään käsiään kirjoittamiseen tai piirtämiseen. (O´Sullivan, O´Regan & Timmons 2016, 43–46.) Näin ollen 6-CIT-testi soveltuu sekä ikääntyneille että vammautuneille ja vammaisille. Ke-hitysvammaisten asiakkaiden kohdalla 6-CIT-testin käytettävyydestä ei kuitenkaan ole tie-toa. 6-CIT-testissä kysytään asiakkaalta kuusi kysymystä: 1) mikä vuosi nyt on, 2) mikä kuukausi nyt on ja 3) paljonko kello on (tunnin tarkkuudella). Lisäksi pyydetään 4) luette-lemaan numerot kahdestakymmenestä alaspäin ja 5) sanomaan kuukaudet takaperin sekä 6) palauttamaan mieleen aiemmin kerrottu satunnainen osoitefraasi. (Katzman ym. 1983.)
7.1.3 Elämänlaatutekijät ja palvelun laatutekijät
Elämänlaatuun liittyen olin kiinnostunut asiakkaan yksinäisyydestä. Yksinäisyys ja sosi-aaliset suhteet vaikuttavat suuresti kaiken ikäisten ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaa-tuun (Hughes ym. 2004, 655–669). Myös Rand (2017, 4) sekä Malley tutkimusryhmineen
(2012, 1–3) kysyivät sosiaalipalveluiden asiakkaiden yksinäisyydestä. He liittivät ASCOT-tutkimuksiinsa kolmen kysymyksen UCLAn yksinäisyys -mittarin (Three Item UCLA Loneliness Scale). Omassa tutkielmassani kysyn yksinäisyydestä ajansäästön vuoksi vain yhdellä kysymyksellä. TOIMIA-tietokannan mukaan yksinäisyyden selvittä-minen yksittäisellä kysymyksellä on havaittu hyväksi haastattelututkimuksissa (Tiikkai-nen 2017). Yksinäisyyteen liittyen halusin kysyä myös asiakkaan läheissuhteista. Dahl-grenin (2010, 195) mukaan ihmiset, jotka kokevat läheisten olevan riittävästi läsnä elä-mässään, ovat yleensä vähemmän yksinäisiä (Dahlgren 2010, 195).
Kokemuksia palvelun laatutekijöistä (Service Satisfaction) kysyin kolmella eri kysymyk-sellä. Vastaavia kysymyksiä on käytetty muissakin ASCOT-tutkimuksissa (Forder ym.
2016; Malley ym. 2019a, 4; Linnosmaa, Nguyen & Jokimäki 2020). Kysymykset olivat:
1) Kaiken kaikkiaan kuinka tyytyväinen olet täällä saamaasi tukeen ja palveluun? 2) Ovatko työntekijät mielestäsi kiireisiä? 3) Miten työntekijät kohtelevat sinua ylipäätään?
Kolmannen kysymyksen seitsemälle sanalliselle vastausvaihtoehtoehdolle lisäsin perin-teisiä kouluarvosanoja vastaavat numeeriset vastineet (4–10).
Tarvitsin myös lyhyen ja nopean mittarin, jonka tuloksia voisin käyttää ASCOT-mittarilla mitatun sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun verrokkina. Valitsin tarkoitukseen yh-dellä kysymyksellä kysyttävän yleisen tyytyväisyyden elämään. Yhden kysymyksen tyy-tyväisyyttä elämään (Single-Item Life Satisfaction) on käytetty elämänlaadun rinnakkais-käsitteenä useissa laajoissa väestötutkimuksissa, joissa on haluttu helpottaa kyselyyn vas-taamista (Aalto ym. 2013, 4; Cheung & Lucas 2014). Tutkimuskirjallisuuden mukaan yhdellä kysymyksellä mitattu tyytyväisyys elämään korreloi voimakkaasti laajemman, neljän ulottuvuuden kautta tyytyväisyyttä elämään mittaavaan Satisfaction With Life Sca-len (SWLS) kanssa, joten sitä voidaan pitää riittävän luotettavana (Cheung & Lucas 2014). Single-Item Life Satisfaction -kysymys sisältyy muun muassa European Social Survey -aineistoon. Kysymykseen vastataan antamalla koetulle tyytyväisyydelle elämään yksi numeerinen kokonaisarvosana asteikolla 0–10 (European Social Survey 2018).
7.2 Haastatteluiden toteutuminen
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto koostuu yhteensä 101 (N = 101) tehostetun palve-luasumisen asiakkaan haastattelusta. Organisaation kaikkien tehostetun palvepalve-luasumisen yksiköiden yhteenlaskettu asiakasmäärä oli haastatteluita tehdessä noin 800. Haastattelin siis noin 13 prosenttia tehostetun palveluasumisen asiakkaista. Kokosin aineiston 6 viikon aikana marras–joulukuussa 2019 haastattelemalla asiakkaita asumisyksiköissään. Haas-tattelujen ajankohtana organisaatiolla oli yhteensä 18 eri asiakasryhmille tarkoitettua te-hostetun palveluasumisen yksikköä, jotka olivat olleet toiminnassa kesästä 2019 lähtien.
Nämä asumisyksiköt sijaitsevat eri puolilla Suomea, Itä-Suomen alueelle painottuen.
(Taulukko 7.)
TAULUKKO 7. Aineiston koko ja haastatteluihin käytetty aika
Yksiköitä Asiakkaita Organisaation tehostettu palveluasuminen (yhteensä) 18 800 Aineiston koko (toteutuneet haastattelut yhteensä) 17 101
Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen 9 64
Vammautuneiden ja vammaisten tehostettu palveluasuminen 6 23 Kehitysvammaisten tehostettu palveluasuminen 2 (4*) 14 Haastattelupäiviä yhteensä 20 työpäivää (2–7 tuntia/ päivä)
Yhteen haastatteluun kulunut aika 10 – 45 minuuttia (keskimäärin 20 minuuttia)
* Yhdessä ikäihmisten yksikössä sekä yhdessä vammautuneiden ja vammaisten yksikössä on asiakaspaik-koja myös kehitysvammaisille asiakkaille
Olin tiedustellut yksiköiden vastuuesimiehiltä etukäteen arviota siitä, kuinka suuri osa heidän asiakkaistaan pystyisi osallistumaan haastatteluihin. Painotin haluavani yrittää haastatella kaikkia, jotka ovat toimintakykynsä puolesta kykeneviä vastaamaan yksinker-taisiin kysymyksiin koskien päivittäistä elämäänsä. Vastuuesimiesten arviot haastatelta-vien asiakkaiden määrästä pitivät hyvin paikkaansa. Alustahaastatelta-vien tietojen mukaan kaiken kaikkiaan olisi ollut mahdollisuus haastatella noin 120 asiakasta. Enimmillään yhdestä suuresta yksiköstä saatiin rekrytoitua 19 haastateltavaa. Pienin yksikkökohtainen haastat-telumäärä oli 2. Keskimäärin sain yhdestä yksiköstä haastateltua 6 asiakasta. Yksiköistä yksi jäi aineistonkeruun ulkopuolelle, koska siellä ei vastuuesimiehen mukaan olisi ollut välttämättä yhtään haastateltavaksi soveltuvaa asiakasta. (Taulukko 7.)
Kiireen tuntua välttääkseni olin varautunut viettämään yhdessä asumisyksikössä aina yh-den päivän. Kolmessa yksikössä kävin lopulta kahtena eri päivänä. Keskimäärin vietin yhdessä asumisyksikössä aikaa 3–4 tuntia. (Taulukko 7.) Kuten yksiköiden vastuu-esimiesten kanssa oli etukäteen sovittu, jäin aina juttelemaan asiakkaan kanssa varsinai-sen haastattelun jälkeen, jos hän niin toivoi. Nämä keskustelut toivat hyvää mieltä mo-lemmille osapuolille ja auttoivat minua arvioimaan, oliko asiakas ymmärtänyt kysymyk-set niin kuin ne on tarkoitettu.
Kirjalliset suostumukset oli kerätty osalta asiakkaista etukäteen. Osa yksiköistä oli kysynyt asiakkailta suulliset luvat, jolloin hankin kirjallisen suostumuksen itse haastattelukäynnille mennessäni. Toteutin haastattelut aina kahden kesken asiakkaan kanssa (tai asiakkaan ja hänen lähiomaisensa kanssa), asiakkaan omassa huoneessa tai asunnossa. Haastattelun aluksi kerroin selkeästi kuka olen ja mistä haastattelussa on kysymys. Kävimme myös suos-tumuslomakkeen yhdessä läpi. Korostin, ettei minulla ole sidonnaisuuksia yksikön omista-jaorganisaation kanssa ja etten kertoisi asiakkaan antamia vastauksia hänen asumisyksik-könsä henkilökunnalle. Kertasin vielä, että vastaaminen on vapaaehtoista ja luottamuksel-lista, eikä asiakkaan nimeä tallenneta vastausten yhteyteen. THL:n TOIMIA-verkoston oh-jeita noudattaen korostin myös, ettei kysymyksiin ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia ja ettei tavoitteena ole arvioida asiakasta itseään (Aalto ym. 2013, 12).
8 11 15
29 Alle 3kk 38
3–5 kk 6–11 kk 1–2 vuotta Yli 2 vuotta
8 TULOKSET
8.1 Kuvaileva tarkastelu
Haastatelluista asiakkaista (N = 101) puolet oli naisia ja puolet miehiä. Asiakkaiden iän keskiarvo oli 71 vuotta. Nuorin asiakas oli 18-vuotias ja vanhin 100-vuotias. Ikääntynei-den (n = 64) keskimääräinen ikä oli 83 vuotta, vammautuneiIkääntynei-den (n = 23) keskimääräinen ikä oli 55 vuotta ja kehitysvammaisten (n = 14) keskimääräinen ikä oli 44 vuotta.
Tyypillisin asumisaika yksikössä (moodi) oli puoli vuotta. Asumisajan keskiarvo oli kai-killa asiakasryhmillä 2.3 vuotta ja mediaani 1.5 vuotta. Yli vuoden asuneita oli yhteensä 67 ja alle vuoden yhteensä 34 (Kuvio 1a).
a) Asumisaika yksikössä (n = 101) b) Aiempi asumismuoto (n = 101)
KUVIO 1. Asumisaika ja aiempi asumismuoto
Yleisimmin asiakkaat olivat muuttaneet nykyiseen tehostetun palveluasumisen yksik-köönsä omasta kodista (n = 39), jossa he olivat pärjänneet joko säännöllisen kotihoidon tai sitovan omaishoidon turvin. Lähes yhtä suuri osa (n = 36) asiakkaista on siirtynyt ny-kyiseen asuinpaikkaansa toisen organisaation tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Tä-män aineiston perusteella siirtymistä kevyemmästä, ei ympärivuorokautisesta palveluasu-misesta tehostettuun palveluasumiseen tapahtuu vain vähän. (Kuvio 1b.) Kehitysvammai-set asiakkaat tosin poikkeavat asiakasryhmien yhteisestä keskiarvosta siten, että heidän kohdallaan aiempi asumismuoto on ollut yleisimmin toisen organisaation tehostettu pal-veluasuminen kuin oma koti.
20 39
6
36
Oma koti (ei säännöllistä kotiapua)
Oma koti (säännöllinen kotiapu/ omaishoito) Palveluasuminen (ei yöhoitoa)
Tehostettu palveluasuminen (eri organisaatio)
a) Tyytyväisyys elämään (n = 94) b) Tyytyväisyys saatuun palveluun (n = 99)
KUVIO 2. Tyytyväisyys elämään ja tyytyväisyys saatuun palveluun
Asiakkaiden yleisen tyytyväisyyden elämään mediaani oli 8 ja keskiarvo 7.57 (Kuvio 2a).
Myös saatu palvelu sai asiakkaalta yleisimmin (moodi) arvosanan 8 (melko tyytyväinen).
Asiakkaista noin 75 % oli saamaansa palveluun tyytyväisiä (arvosanan 8 tai yli). Vain 10 % asiakkaista koki olevansa jossain määrin (arvosana 6 tai alle) tyytymätön saamaansa palveluun kokonaisuudessaan. (Kuvio 2b.)
a) Tyytyväisyys elämään asiakasryhmittäin b) Tyytyväisyys palveluun asiakasryhmittäin
KUVIO 3. Tyytyväisyys elämään ja palveluun asiakasryhmittäin
Kuviosta 3 voidaan havaita, että asiakasryhmäkohtaiset keskiarvot tyytyväisyydessä elä-mään tai tyytyväisyydessä saatuun palveluun eroavat toisistaan hieman. Havaittu ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Huomionarvoista on, että kehitysvammaisista
0 2 2 1 3
6 5 12
35
13 15
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 5 5
14
30 24 22
Erittäin tyytymätön (4) Hyvin tyytymätön (5) Melko tyytymätön (6)
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön (7) Melko tyytyväinen (8)
Hyvin tyytyväinen (9) Erittäin tyytyväinen (10)
7,6 8,6
7 8,9 7,7 8,3
Tyytyväisyys elämään 0–10 Tyytyväisyys palveluun 4–10
Ikääntyneet (n = 61/62 Vammautuneet (n = 23/23 Kehitysvammaiset (n = 10/14
neljä ei pystynyt vastaamaan numeraaliseen elämään tyytyväisyys -kysymykseen, mutta kaikki (n = 14) pystyivät arvioimaan tyytyväisyyttään palveluun, sillä vastausvaihtoeh-doille oli sekä numeraaliset että sanalliset vaihtoehdot.
a) Ovatko työntekijät mielestäsi kiireisiä? (n = 96) b) Miten työntekijät kohtelevat sinua? (n = 100)
KUVIO 4. Kokemukset työntekijöiden kiireestä ja saadusta kohtelusta
Puolet (n = 49) haastatelluista asiakkaista koki, että heitä hoitavat työntekijät ovat usein tai aina kiireisiä. Lähes kaikki asiakkaat (n = 88) olivat kuitenkin aina tai yleensä tyyty-väisiä siihen, kuinka työntekijät kohtelevat heitä. Tämän aineiston perusteella hoitavan henkilökunnan kiire (asiakkaiden näkökulmasta katsottuna) ei ole vaikuttanut negatiivi-sesti siihen, kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat henkilökunnalta saamaansa kohteluun.
(Kuviot 4a ja 4b.)
a) Kärsittekö yksinäisyydestä? (n = 99) b) Onko läheiset läsnä elämässäsi? (n = 100)
KUVIO 5. Yksinäisyys ja läheisten läsnäolo elämässä
16
31 28
21
Ei koskaan Joskus Usein Aina
44 44
11 1
Olen aina tyytyväinen Olen yleensä tyytyväinen Olen joskus tyytyväinen En ole koskaan tyytyväinen
55
21 16
7
En koskaan tai hyvin harvoin Harvoin
Usein Melkein aina
57
34
9
Kyllä, riittävästi
Kyllä, mutta vähemmän kuin toivoisin Ei
Asiakkaista yli puolet (n = 55) vastasi, ettei koe yksinäisyyttä juuri koskaan. Neljännes vastaajista oli yksinäisiä usein tai melkein aina. Yli puolet (n = 57) asiakkaista vastasi, että heillä on omaisia tai läheisiä ihmisiä, joiden kanssa he pitävät riittävästi yhteyttä.
Kuitenkin kolmannes vastaajista toivoi, että heillä olisi enemmän kontakteja läheisiin ih-misiin. (Kuviot 5a ja 5b.)
a) Kognitiivinen toimintakyky, 6-CIT (n = 97) b) ADL-toimintakyky, Barthelin Indeksi (n = 101)
KUVIO 6. Asiakkaiden toimintakyky
Neljäsosalla niistä asiakkaista, joita oli mahdollista haastatella, on 6-CIT-testin mukaan normaaliksi katsottava kognitiivinen toimintakyky (n = 26), samoin neljäsosalla oli mer-kittäviä kognitiivisia rajoitteita (n = 28). Päivittäisistä toimista suoriutumiseen vaikuttava ADL-toimintakyky oli yli puolella haastatelluista asiakkaista (n = 65) Barthelin Indeksillä mitattuna merkittävästi rajoittunut. (Kuviot 6a ja 6b.)
TAULUKKO 8. Asiakasryhmäkohtainen kognitiivinen toimintakyky
Kognitiivinen toimintakyky (6-CIT) Ikääntyneet (n) Vammautuneet (n) Kehitysvammaiset (n)
Normaali (0–8) 8 14 4
Rajoitteita (9–19) 29 7 7
Merkittäviä rajoitteita (yli 20) 24 2 2
Yhteensä: 61 23 13
26
43
28
Normal
Mild cognitive impairment Significant cognitive impairment
7 4
25 42
23
Normal
Slight dependency Moderate dependency Severe dependency Total dependency
Haastateltujen asiakkaiden kognitiivinen toimintakyky vaihteli asiakasryhmittäin jonkin verran. Vammautuneista enemmistöllä (n = 14) oli 6-CIT-testin tulosten perusteella nor-maali kognitiivinen toimintakyky. Ikääntyneistä vain kahdeksan asiakkaan kognitiivinen toimintakyky oli normaali ja lopuilla (n = 53) oli jonkinasteisia rajoitteita. Lähes puolella ikäihmisistä (n = 24) oli 6-CIT-testin perusteella merkittäviä kognitiivisen toimintakyvyn rajoitteita. Kehitysvammaisista kolmasosalla oli 6-CIT-testin mukaan normaali kognitii-vinen toimintakyky, lopuilla oli eri asteisia rajoitteita. (Taulukko 8.)
8.2 ASCOT-INT4-mittarin käytettävyys
Yksi tämän tutkielman mielenkiinnon kohteista oli, pystyisivätkö tehostetun palveluasu-misen asiakkaat vastaamaan ASCOT-INT4-mittarin kysymyksiin, eli olisiko mittaria mahdollista käyttää tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden mittaamiseen. Lähes kaikki asiakkaat, joita pystyin haastattelemaan, pystyivät vastaamaan nykyistä tilannet-taan (ASCOT) kuvaaviin kysymyksiin. Arvokkuus-ulottuvuus tuotti kuitenkin odotetusti eniten haasteita (ks. esim. Rand ym. 2017, 13). (Taulukko 9.)
TAULUKKO 9. ASCOT-INT4, vastaajamäärät (ulottuvuudet ja indeksi eriteltynä)
Ulottuvuus (Domain) Nykytila (Current) Odotettu (Expected)
n % n %
Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään 97 96 62 61
Henkilökohtainen puhtaus ja hyvinvointi 100 99 65 64
Ruoka ja juoma 100 99 65 64
Henkilökohtainen turvallisuus 100 99 63 62
Sosiaalinen kanssakäyminen ja osallisuus 98 97 64 63
Ajankäyttö 98 97 64 63
Asunnon siisteys ja viihtyisyys 100 99 65 64
Arvokkuus 85 84
ASCOT-SCRQoL indeksi* 84 83 59 58
* ASCOT-SCRQoL sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun (nykytila tai odotettu) indeksi (ilman prefe-renssipainoja) voitiin laskea, jos vastaaja on pystynyt vastaamaan kaikkiin mittarin kysymyksiin
Arvokkuus-kysymyksellä halutaan selvittää kuinka se tapa, jolla asiakasta autetaan ja kohdellaan, vaikuttaa hänen omanarvontuntoonsa. ASCOT-mittarin alkuperäisessä, eng-lanninkielisessä versiossa omanarvontunnon käsitteenä on ”dignity” (Netten ym. 2012a).
Omanarvontunto on kuitenkin käsitteenä haastava. Joillakin asiakkailla oli vaikeuksia ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan.
Yhteensä 16 haastateltua asiakasta ei vastannut ASCOT-mittarin arvokkuus-ulottuvuutta kartoittavaan kysymykseen. Näistä kuudestatoista yhteensä kolmelletoista oli mahdollista tehdä 6-CIT-testi. Vain yhdellä vastaajalla, joka ei ollut osannut tai halunnut vastata ar-vokkuutta koskevaan kysymykseen, oli 6-CIT-testin mukaan normaali kognitiivinen toi-mintakyky. (Taulukko 10.) Samat vastaajat ovat kuitenkin pystyneet vastaamaan muihin ASCOT-mittarin kysymyksiin.
TAULUKKO 10. ASCOT-mittarin arvokkuus-ulottuvuuden puuttuvat havainnot
n
Arvokkuus-ulottuvuuden puuttuvat havainnot (yhteensä) 16
6-CIT-testi tehty * 13
Normal 1
Mild cognitive impairment 6
Significant cognitive impairment 6
* Osalle vastaajista ei ollut mahdollista tehdä 6-CIT-testiä.
ASCOT-mittarin käytettävyys (vastaajamäärillä arvioituna) vaihteli eri asiakasryhmien välillä. Vammautuneet-asiakasryhmästä kaikki (n = 23) selvisivät nykyistä elämänlaatua kartoittavista kysymyksistä. Iso osa vammautuneista (n = 19) pystyi vastaamaan myös odotetun elämänlaadun kysymyksiin. Ikääntyneistä yli 80 % (n = 53) pystyi vastaamaan nykyistä elämänlaatuaan koskeviin kysymyksiin, mutta vain hieman yli puolet (n = 35) osasi vastata odotetun elämänlaadun kysymyksiin. (Taulukko 11.)
TAULUKKO 11. Kaikkiin ASCOT-mittarin kysymyksiin vastattu, vastaajamäärät asia-kasryhmittäin (ASCOT-SCRQoL nykytila sekä odotettu, painottamaton)
Ikääntyneet Vammautuneet Kehitysvammaiset
n % %* n % %* n % %*
Haastatteluja 64 100 63 23 100 23 14 100 14
ASCOT-SCRQoL (current) 53 83 52 23 100 23 8 57 8
ASCOT-SCRQoL (expected) 35 55 35 19 83 19 5 36 5
* Prosenttia kaikista vastaajista (N=101).
Kehitysvammaisille asiakkaille ASCOT-INT4-mittarin kysymyksiin vastaaminen oli haasteellisinta. Erityisesti odotettua (expected) elämänlaatua mittaavat kysymykset osoit-tautuivat monille haastatelluista kehitysvammaisista asiakkaista vaikeiksi ymmärtää.
Vain viisi pystyi vastaamaan odotetun elämänlaadun kysymyksiin (Taulukko 11.)
8.3 Elämänlaatu ja palvelun vaikuttavuus
8.3.1 Elämänlaadun ulottuvuudet (nykytila ja odotettu)
Kaikkien tehostetun palveluasumisen asiakkaiden ASCOT-mittarilla mitatut elämänlaa-dun eri ulottuvuuksien keskiarvot sekä suorat jakaumat on kuvattu taulukossa 12.
ASCOT-INT4-mittarissa yksittäinen elämänlaadun ulottuvuus on voinut saada arvon vä-lillä 0–3, jolloin arvot 0 ja 1 merkitsevät, että sen alueella on täyttymättömiä tarpeita.
Arvo 2 tarkoittaa riittävää tasoa ja arvo 3 ideaalitilannetta.
ASCOT-INT4-mittarilla mitattuna asiakkaiden sosiaalipalveluun liittyvässä elämänlaa-dussa on toteutumattomia tarpeita vain sosiaalisen kanssakäymisen ja osallisuuden sekä ajankäytön kohdalla. Kaikista asiakkaista yhteensä 40 vastasi, etteivät he ole riittävästi tekemisissä ihmisten kanssa, joista pitävät, ja kuusi vastaajaa tunsi itsensä eristyneeksi muista ihmisistä. Kuitenkin suurin osa vastaajista (n = 54) vastasi olevansa tekemisissä niiden ihmisten kanssa, joista pitää, niin paljon kuin haluaa tai riittävästi. Ajankäytön osalta jakaumat ovat samankaltaiset. Kaikki muut ulottuvuudet täyttävät riittävän tason.
(Taulukko 12.)
TAULUKKO 12. ASCOT-INT4, elämänlaadun ulottuvuuksien sijaintiluvut
Vastaukset (n)
Ulottuvuus (odotettu, ilman saatua palvelua)
1. Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään .92 1.03 9 3 24 26 62 3 = Niin kuin haluan, 2 = Riittävästi, 1 = Jonkin verran/ei tarpeeksi, 0 = Ei lainkaan/vaarantaa terveyden.
Mitatuista ulottuvuuksista henkilökohtainen turvallisuus osoittautui toteutuvan kaikkein parhaiten. Yhteensä 85 asiakasta vastasi tuntevansa olonsa niin turvalliseksi kuin haluaa.
Yksikään asiakas ei vastannut, ettei koe oloaan lainkaan turvalliseksi, ja vain kolme asia-kasta vastasi, ettei koe oloaan riittävän turvalliseksi. Toinen ulottuvuus, johon tuli voitto-puolisesti positiivisia vastauksia, oli kokemus asunnon siisteydestä ja viihtyvyydestä. Ku-kaan vastaajista ei ollut sitä mieltä, ettei asunto olisi lainKu-kaan siisti tai viihtyisä, ja suurin osa (n = 73) koki siisteyden ja viihtyisyyden yltävän ideaalille tasolle. (Taulukko 12.) Kun asiakkaan sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun (nykytila) eri ulottuvuuksia tar-kastellaan rinnakkain odotetun elämänlaadun (ilman nykyisiä palveluita) kanssa, voidaan havaita selkeä ero (Kuvio 7). Odotetun, kuvitteellisen elämänlaadun ulottuvuuksien taso-jen keskiarvot ilman saatua palvelua painuvat lähes kaikilta osin tason 1 alle. Ainoastaan ajankäyttömahdollisuus nousee tason 1 yläpuolelle. Taso 0 tarkoittaisi, ettei asiakas ole lainkaan tyytyväinen, tai että hän uskoo terveytensä vaarantuvan ilman saatua palvelua.
Taso 1 osoittaa, ettei asiakkaan elämänlaatu ole kyseisen ulottuvuuden osalta riittävällä
Taso 1 osoittaa, ettei asiakkaan elämänlaatu ole kyseisen ulottuvuuden osalta riittävällä