• Ei tuloksia

TAULUKKO 7. Aineiston koko ja haastatteluihin käytetty aika

Yksiköitä Asiakkaita Organisaation tehostettu palveluasuminen (yhteensä) 18 800 Aineiston koko (toteutuneet haastattelut yhteensä) 17 101

Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen 9 64

Vammautuneiden ja vammaisten tehostettu palveluasuminen 6 23 Kehitysvammaisten tehostettu palveluasuminen 2 (4*) 14 Haastattelupäiviä yhteensä 20 työpäivää (2–7 tuntia/ päivä)

Yhteen haastatteluun kulunut aika 10 – 45 minuuttia (keskimäärin 20 minuuttia)

* Yhdessä ikäihmisten yksikössä sekä yhdessä vammautuneiden ja vammaisten yksikössä on asiakaspaik-koja myös kehitysvammaisille asiakkaille

Olin tiedustellut yksiköiden vastuuesimiehiltä etukäteen arviota siitä, kuinka suuri osa heidän asiakkaistaan pystyisi osallistumaan haastatteluihin. Painotin haluavani yrittää haastatella kaikkia, jotka ovat toimintakykynsä puolesta kykeneviä vastaamaan yksinker-taisiin kysymyksiin koskien päivittäistä elämäänsä. Vastuuesimiesten arviot haastatelta-vien asiakkaiden määrästä pitivät hyvin paikkaansa. Alustahaastatelta-vien tietojen mukaan kaiken kaikkiaan olisi ollut mahdollisuus haastatella noin 120 asiakasta. Enimmillään yhdestä suuresta yksiköstä saatiin rekrytoitua 19 haastateltavaa. Pienin yksikkökohtainen haastat-telumäärä oli 2. Keskimäärin sain yhdestä yksiköstä haastateltua 6 asiakasta. Yksiköistä yksi jäi aineistonkeruun ulkopuolelle, koska siellä ei vastuuesimiehen mukaan olisi ollut välttämättä yhtään haastateltavaksi soveltuvaa asiakasta. (Taulukko 7.)

Kiireen tuntua välttääkseni olin varautunut viettämään yhdessä asumisyksikössä aina yh-den päivän. Kolmessa yksikössä kävin lopulta kahtena eri päivänä. Keskimäärin vietin yhdessä asumisyksikössä aikaa 3–4 tuntia. (Taulukko 7.) Kuten yksiköiden vastuu-esimiesten kanssa oli etukäteen sovittu, jäin aina juttelemaan asiakkaan kanssa varsinai-sen haastattelun jälkeen, jos hän niin toivoi. Nämä keskustelut toivat hyvää mieltä mo-lemmille osapuolille ja auttoivat minua arvioimaan, oliko asiakas ymmärtänyt kysymyk-set niin kuin ne on tarkoitettu.

Kirjalliset suostumukset oli kerätty osalta asiakkaista etukäteen. Osa yksiköistä oli kysynyt asiakkailta suulliset luvat, jolloin hankin kirjallisen suostumuksen itse haastattelukäynnille mennessäni. Toteutin haastattelut aina kahden kesken asiakkaan kanssa (tai asiakkaan ja hänen lähiomaisensa kanssa), asiakkaan omassa huoneessa tai asunnossa. Haastattelun aluksi kerroin selkeästi kuka olen ja mistä haastattelussa on kysymys. Kävimme myös suos-tumuslomakkeen yhdessä läpi. Korostin, ettei minulla ole sidonnaisuuksia yksikön omista-jaorganisaation kanssa ja etten kertoisi asiakkaan antamia vastauksia hänen asumisyksik-könsä henkilökunnalle. Kertasin vielä, että vastaaminen on vapaaehtoista ja luottamuksel-lista, eikä asiakkaan nimeä tallenneta vastausten yhteyteen. THL:n TOIMIA-verkoston oh-jeita noudattaen korostin myös, ettei kysymyksiin ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia ja ettei tavoitteena ole arvioida asiakasta itseään (Aalto ym. 2013, 12).

8 11 15

29 Alle 3kk 38

3–5 kk 6–11 kk 1–2 vuotta Yli 2 vuotta

8 TULOKSET

8.1 Kuvaileva tarkastelu

Haastatelluista asiakkaista (N = 101) puolet oli naisia ja puolet miehiä. Asiakkaiden iän keskiarvo oli 71 vuotta. Nuorin asiakas oli 18-vuotias ja vanhin 100-vuotias. Ikääntynei-den (n = 64) keskimääräinen ikä oli 83 vuotta, vammautuneiIkääntynei-den (n = 23) keskimääräinen ikä oli 55 vuotta ja kehitysvammaisten (n = 14) keskimääräinen ikä oli 44 vuotta.

Tyypillisin asumisaika yksikössä (moodi) oli puoli vuotta. Asumisajan keskiarvo oli kai-killa asiakasryhmillä 2.3 vuotta ja mediaani 1.5 vuotta. Yli vuoden asuneita oli yhteensä 67 ja alle vuoden yhteensä 34 (Kuvio 1a).

a) Asumisaika yksikössä (n = 101) b) Aiempi asumismuoto (n = 101)

KUVIO 1. Asumisaika ja aiempi asumismuoto

Yleisimmin asiakkaat olivat muuttaneet nykyiseen tehostetun palveluasumisen yksik-köönsä omasta kodista (n = 39), jossa he olivat pärjänneet joko säännöllisen kotihoidon tai sitovan omaishoidon turvin. Lähes yhtä suuri osa (n = 36) asiakkaista on siirtynyt ny-kyiseen asuinpaikkaansa toisen organisaation tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Tä-män aineiston perusteella siirtymistä kevyemmästä, ei ympärivuorokautisesta palveluasu-misesta tehostettuun palveluasumiseen tapahtuu vain vähän. (Kuvio 1b.) Kehitysvammai-set asiakkaat tosin poikkeavat asiakasryhmien yhteisestä keskiarvosta siten, että heidän kohdallaan aiempi asumismuoto on ollut yleisimmin toisen organisaation tehostettu pal-veluasuminen kuin oma koti.

20 39

6

36

Oma koti (ei säännöllistä kotiapua)

Oma koti (säännöllinen kotiapu/ omaishoito) Palveluasuminen (ei yöhoitoa)

Tehostettu palveluasuminen (eri organisaatio)

a) Tyytyväisyys elämään (n = 94) b) Tyytyväisyys saatuun palveluun (n = 99)

KUVIO 2. Tyytyväisyys elämään ja tyytyväisyys saatuun palveluun

Asiakkaiden yleisen tyytyväisyyden elämään mediaani oli 8 ja keskiarvo 7.57 (Kuvio 2a).

Myös saatu palvelu sai asiakkaalta yleisimmin (moodi) arvosanan 8 (melko tyytyväinen).

Asiakkaista noin 75 % oli saamaansa palveluun tyytyväisiä (arvosanan 8 tai yli). Vain 10 % asiakkaista koki olevansa jossain määrin (arvosana 6 tai alle) tyytymätön saamaansa palveluun kokonaisuudessaan. (Kuvio 2b.)

a) Tyytyväisyys elämään asiakasryhmittäin b) Tyytyväisyys palveluun asiakasryhmittäin

KUVIO 3. Tyytyväisyys elämään ja palveluun asiakasryhmittäin

Kuviosta 3 voidaan havaita, että asiakasryhmäkohtaiset keskiarvot tyytyväisyydessä elä-mään tai tyytyväisyydessä saatuun palveluun eroavat toisistaan hieman. Havaittu ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Huomionarvoista on, että kehitysvammaisista

0 2 2 1 3

6 5 12

35

13 15

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

1 5 5

14

30 24 22

Erittäin tyytymätön (4) Hyvin tyytymätön (5) Melko tyytymätön (6)

Ei tyytyväinen eikä tyytymätön (7) Melko tyytyväinen (8)

Hyvin tyytyväinen (9) Erittäin tyytyväinen (10)

7,6 8,6

7 8,9 7,7 8,3

Tyytyväisyys elämään 0–10 Tyytyväisyys palveluun 4–10

Ikääntyneet (n = 61/62 Vammautuneet (n = 23/23 Kehitysvammaiset (n = 10/14

neljä ei pystynyt vastaamaan numeraaliseen elämään tyytyväisyys -kysymykseen, mutta kaikki (n = 14) pystyivät arvioimaan tyytyväisyyttään palveluun, sillä vastausvaihtoeh-doille oli sekä numeraaliset että sanalliset vaihtoehdot.

a) Ovatko työntekijät mielestäsi kiireisiä? (n = 96) b) Miten työntekijät kohtelevat sinua? (n = 100)

KUVIO 4. Kokemukset työntekijöiden kiireestä ja saadusta kohtelusta

Puolet (n = 49) haastatelluista asiakkaista koki, että heitä hoitavat työntekijät ovat usein tai aina kiireisiä. Lähes kaikki asiakkaat (n = 88) olivat kuitenkin aina tai yleensä tyyty-väisiä siihen, kuinka työntekijät kohtelevat heitä. Tämän aineiston perusteella hoitavan henkilökunnan kiire (asiakkaiden näkökulmasta katsottuna) ei ole vaikuttanut negatiivi-sesti siihen, kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat henkilökunnalta saamaansa kohteluun.

(Kuviot 4a ja 4b.)

a) Kärsittekö yksinäisyydestä? (n = 99) b) Onko läheiset läsnä elämässäsi? (n = 100)

KUVIO 5. Yksinäisyys ja läheisten läsnäolo elämässä

16

31 28

21

Ei koskaan Joskus Usein Aina

44 44

11 1

Olen aina tyytyväinen Olen yleensä tyytyväinen Olen joskus tyytyväinen En ole koskaan tyytyväinen

55

21 16

7

En koskaan tai hyvin harvoin Harvoin

Usein Melkein aina

57

34

9

Kyllä, riittävästi

Kyllä, mutta vähemmän kuin toivoisin Ei

Asiakkaista yli puolet (n = 55) vastasi, ettei koe yksinäisyyttä juuri koskaan. Neljännes vastaajista oli yksinäisiä usein tai melkein aina. Yli puolet (n = 57) asiakkaista vastasi, että heillä on omaisia tai läheisiä ihmisiä, joiden kanssa he pitävät riittävästi yhteyttä.

Kuitenkin kolmannes vastaajista toivoi, että heillä olisi enemmän kontakteja läheisiin ih-misiin. (Kuviot 5a ja 5b.)

a) Kognitiivinen toimintakyky, 6-CIT (n = 97) b) ADL-toimintakyky, Barthelin Indeksi (n = 101)

KUVIO 6. Asiakkaiden toimintakyky

Neljäsosalla niistä asiakkaista, joita oli mahdollista haastatella, on 6-CIT-testin mukaan normaaliksi katsottava kognitiivinen toimintakyky (n = 26), samoin neljäsosalla oli mer-kittäviä kognitiivisia rajoitteita (n = 28). Päivittäisistä toimista suoriutumiseen vaikuttava ADL-toimintakyky oli yli puolella haastatelluista asiakkaista (n = 65) Barthelin Indeksillä mitattuna merkittävästi rajoittunut. (Kuviot 6a ja 6b.)