Lomake 1 Lomake 2
6-CIT b Ikä a
Yleinen tyytyväisyys elämään, asteikolla 0-10 c Sukupuoli a
Kärsittekö yksinäisyydestä? c Asiakasryhmä a
Ovatko perheenjäsenet tai läheiset ihmiset läsnä elämässäsi? c Asumisaika yksikössä a Kuinka tyytyväinen olet täällä saatuun tukeen ja palveluun? c Aiempi asumismuoto a Ovatko työntekijät mielestäsi kiireisiä? c Barthelin Indeksi b Miten työntekijät kohtelevat sinua ylipäätään? c
ASCOT-INT4 Haastatteluhavainnot
a Perustiedot, b Tiedot toimintakyvystä, c Elämänlaatutekijät sekä palvelun laatutekijät
Tausta- ja perustiedot sain jokaisen tässä tutkielmaprosessissa mukana olleen yksikön henkilökunnan edustajilta (LIITE 2). Asiakasryhmän lisäksi kysyin asiakkaan ikää ja su-kupuolta. Asiakkaan aiemmasta asumismuodosta olin kiinnostunut, koska halusin tietää, kuinka usein tehostettuun palveluasumiseen siirrytään suoraan kotoa ja kuinka usein ke-vyemmistä asumispalveluista. Näiden lisäksi oli tärkeää saada tietoja asiakkaan asumis-ajasta yksikössä. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu pitkäaikaishoidon asiakkaan elä-mänlaadunsaadun alenevan ajan kuluessa. Samalla palvelun merkitys asiakkaan elämän-laatuun kuitenkin lisääntyy. (Netten ym. 2012a, 6; Towers ym. 2016, 2–4.)
7.1.2 Toimintakyky
Tausta- ja perustietojen lisäksi tarvitsin tietoja asiakkaan toimintakyvystä. Toimintakyky on elämänlaadun kannalta tärkeä tieto, sillä sosiaalipalveluilla tavoitellaan elämänlaadun ylläpitämistä, asiakkaan yleensä heikentyvä toimintakyky huomioon ottaen. Toimintaky-vyn huononeminen vaatii kasvavaa panostusta palveluntuottajalta, mikä voi vaikuttaa asi-akkaan elämänlaatuun. (Malley & Fernández 2010, 9–10.) Toimintakykytieto on oleelli-nen myös elämänlaatuun kytkeytyvän yksinäisyyden kohdalla. Kuten Hanna Uotila (2011, 28–29) väitöskirjassaan totesi, useat tutkimukset ovat osoittaneet heikentyneen toimintakyvyn vaikuttavan sosiaalisiin suhteisiin. Tehostetun palveluasumisen asiakkai-den kohdalla toimintakyky on aina huomattavasti alentunut (Pirhonen, Tiilikainen, Lemi-vaara 2016, 120).
Toimintakyvyllä tarkoitetaan yksilön edellytyksiä selviytyä elinympäristössään esiinty-vistä vaatimuksista. TOIMIA-verkoston väestötutkimusryhmä on jakanut toimintakyvyn seitsemään eri ulottuvuuteen. Näitä ovat liikkumiskyky, aistitoiminnot, kognitiivinen toi-mintakyky, psyykkinen toitoi-mintakyky, sosiaalinen toitoi-mintakyky, työkyky sekä päivittäi-sistä toiminnoista suoriutuminen, johon kaikki edelliset luonnollisesti vaikuttavat. (Kos-kinen, Sainio, Stenholm & Vaara 2011.) Päädyin käyttämään toimintakyvyn indikaatto-reina päivittäisiä toimintoja (Activities on Daily Living, ADL) ja kognitiivista toiminta-kykyä. Nämä riittävät kuvaamaan olennaisilta osin tehostetun palveluasumisen asiakkai-den toimintakykyä. Myös Rand tutkimusryhmineen (2017, 4) kysyi ASCOT-mittarin re-liabiliteettia ja validiteettia pitkäaikaissairailla ikäihmisillä arvioivassa tutkimuksessaan tietoja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisesta (ADL).
ADL-toimintakyvyn mittarin tuli haastatteluiden sujuvuuden sekä tietojen luotettavuuden kannalta soveltua asiakkaan kanssa työskentelevän henkilökunnan täytettäväksi. Valitsin tarkoitukseen avoimesti saatavilla olevan Barthelin Indeksin. Barthelin Indeksi on kehi-tetty Yhdysvalloissa 50–60-lukujen aikana lihastauteja sairastavien potilaiden toiminta-kyvyn mittaamiseen. Barthelin Indeksin etuna on sen yksinkertaisuus. Sitä pystyvät käyt-tämään ilman erillistä koulutusta kaikki, jotka tekevät potilaan kanssa töitä. Tutkimusten mukaan Barthelin Indeksi on osoittautunut riittävän luotettavaksi niin kliinisen koulutuk-sen saaneiden hoitajien kuin esimerkiksi tutkimusavustajien käyttämänä (Richards,
Pe-ters, Coast & Gunnell 2000, 76). Barthelin Indeksiä on käytetty myös ASCOT-tutkimuk-sissa. Esimerkiksi Towers (2016, 7–8) sekä Hackert tutkimusryhmineen (2017, 937) käyt-tivät ADL-toimintojen mittarina Barthelin Indeksiä.
Barthelin Indeksin eri ulottuvuudet on painotettu sen mukaan, kuinka paljon aikaa ja avus-tamista potilas vaatii suoriutuakseen kyseisestä toiminnosta. Pienikin potilaan vaatima apu tai huomio vähentää pistemäärää. Suolen ja rakon toiminnan hallinta on voimakkaasti pai-notettu, koska näissä toiminnossa avustaminen on toistuvaa ja vie paljon aikaa. Potilas, joka saa Barthelin Indeksistä 100 pistettä, pystyy syömään, pukeutumaan, liikkumaan, peseyty-mään sekä kulkemaan portaita itsenäisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän pystyisi asumaan yksin, sillä hän ei välttämättä kykene laittamaan ruokaa tai tekemään esimerkiksi taloustöitä. (Mahoney & Barthel 1965.)
Koska Barthelin Indeksi on julkaistu jo puoli vuosisataa sitten, on sen käytettävyydestä ja luotettavuudesta saatu runsaasti tietoa. Barthelin Indeksin validiteettia on tutkittu muun mu-assa geriatrisilla potilailla, aivoverenkiertohäiriöpotilailla sekä lonkkamurtumapotilailla (Laake ym. 1995, 393). Richards kollegoineen (2000, 72) kirjoittaa artikkelissaan Royal College of Physiciansin suosittelevan Barthelin Indeksiä toimintakyvyn rutiininomaiseen mittaamiseen ikääntyneillä potilailla laitosolosuhteissa. Myös Sainsburyn tutkimusryhmän (2005, 228) kirjallisuuskatsauksessa Barthelin Indeksi havaittiin luotettavaksi ikääntynei-den toimintakyvyn arvioinnissa. Lisäksi Hsueh tutkimusryhmineen (2002) sekä Loewen ja Anderson (1988, 1077–1079) suosittelevat Barthelin Indeksin käyttöä laitoshoidossa ole-villa aivoverenkiertohäiriöpotilailla sen nopeuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.
Kognitiivisen toimintakyvyn mittariksi valitsin 6-CIT-testin (6-Item Cognitive Im-pairment Test), alkuperäiseltä nimeltään ”6 kysymyksen orientaatio-muisti-keskittymi-nen testi” (Katzman ym. 1983). Muita kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on esi-merkiksi Clock Drawing Test (CDT), Cognitive Performance Scale (CPS), Time and Change Test (T&C) ja Mini-Mental Status Examination (MMSE). Kaikki näistä testeistä soveltuvat käytettäväksi ikääntyneillä ihmisillä. CDT on kehitetty neuropsykologiseksi työkaluksi, mutta helppokäyttöisyytensä vuoksi se on kasvattanut suosiota myös demen-tian tunnistamisessa. Tämän tutkielman tarpeisiin CDT, T&C tai MMSE eivät kuitenkaan soveltuneet, sillä kaikki haastateltavat asiakkaat eivät näe tai pysty käyttämään käsiään
piirtämiseen. Lisäksi MMSE-testin käyttö olisi ollut mahdotonta, koska se vie liikaa ai-kaa. Erityisesti hoivakodeissa käytettäväksi suunniteltu CPS olisi sopinut tutkielman tar-koituksiin erittäin hyvin. Sen pisteytys ei kuitenkaan ole mahdollista ilman RAI-välineis-töä, jota kohdeorganisaatiolla ei ole käytössä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos i.a.;
Hwang, Boes, Nyffeler & Schuepfer 2019, 13–16.)
6-CIT on validoitu kognitiivisen toimintakyvyn mittari. Painotettujen vastausten pisteytyk-sessä 0–8 pistettä tarkoittaa normaalia kognitiivista toimintakykyä, pisteet 9–19 tarkoittavat kohtalaisia toimintakyvyn rajoitteita ja pisteet 20–28 tarkoittavat merkittäviä kognitiivisia rajoitteita. Mittari on käyttökelpoinen sekä dementian tunnistamiseen että kognitiivisen toi-mintakyvyn rajoitteiden arviointiin. (Katzman ym. 1983.) Tutkimusten mukaan 6-CIT-tes-tin tulokset ovat samansuuntaisia yleisesti käytetyn, kattavamman MMSE-tes6-CIT-tes-tin kanssa, mutta CIT-testi hälyttää MMSE-testiä herkemmin alkavista kognitiivisista ongelmista. 6-CIT-testin etuna on sen huomattavasti MMSE-testiä lyhyempi täyttöaika ja pienempi riski tulosten vääristymiselle esimerkiksi tutkittavan koulutustaustan vuoksi. (O´Sullivan, O´Re-gan & Timmons 2016, 43–46.)
6-CIT-testiä on käytetty ennen kaikkea ikääntyneiden kognitiivisen toimintakyvyn arvioin-tiin. Sitä on käytetty myös muiden kognitiivista suorituskykyä mittaavien testien verrok-kina. Sen täyttämiseen menee alle 5 minuuttia aikaa. Koska 6-CIT on täysin sanallinen testi, sitä voidaan käyttää myös näkövammaisilla, sekä potilailla, jotka eivät pysty käyttämään käsiään kirjoittamiseen tai piirtämiseen. (O´Sullivan, O´Regan & Timmons 2016, 43–46.) Näin ollen 6-CIT-testi soveltuu sekä ikääntyneille että vammautuneille ja vammaisille. Ke-hitysvammaisten asiakkaiden kohdalla 6-CIT-testin käytettävyydestä ei kuitenkaan ole tie-toa. 6-CIT-testissä kysytään asiakkaalta kuusi kysymystä: 1) mikä vuosi nyt on, 2) mikä kuukausi nyt on ja 3) paljonko kello on (tunnin tarkkuudella). Lisäksi pyydetään 4) luette-lemaan numerot kahdestakymmenestä alaspäin ja 5) sanomaan kuukaudet takaperin sekä 6) palauttamaan mieleen aiemmin kerrottu satunnainen osoitefraasi. (Katzman ym. 1983.)
7.1.3 Elämänlaatutekijät ja palvelun laatutekijät
Elämänlaatuun liittyen olin kiinnostunut asiakkaan yksinäisyydestä. Yksinäisyys ja sosi-aaliset suhteet vaikuttavat suuresti kaiken ikäisten ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaa-tuun (Hughes ym. 2004, 655–669). Myös Rand (2017, 4) sekä Malley tutkimusryhmineen
(2012, 1–3) kysyivät sosiaalipalveluiden asiakkaiden yksinäisyydestä. He liittivät ASCOT-tutkimuksiinsa kolmen kysymyksen UCLAn yksinäisyys -mittarin (Three Item UCLA Loneliness Scale). Omassa tutkielmassani kysyn yksinäisyydestä ajansäästön vuoksi vain yhdellä kysymyksellä. TOIMIA-tietokannan mukaan yksinäisyyden selvittä-minen yksittäisellä kysymyksellä on havaittu hyväksi haastattelututkimuksissa (Tiikkai-nen 2017). Yksinäisyyteen liittyen halusin kysyä myös asiakkaan läheissuhteista. Dahl-grenin (2010, 195) mukaan ihmiset, jotka kokevat läheisten olevan riittävästi läsnä elä-mässään, ovat yleensä vähemmän yksinäisiä (Dahlgren 2010, 195).
Kokemuksia palvelun laatutekijöistä (Service Satisfaction) kysyin kolmella eri kysymyk-sellä. Vastaavia kysymyksiä on käytetty muissakin ASCOT-tutkimuksissa (Forder ym.
2016; Malley ym. 2019a, 4; Linnosmaa, Nguyen & Jokimäki 2020). Kysymykset olivat:
1) Kaiken kaikkiaan kuinka tyytyväinen olet täällä saamaasi tukeen ja palveluun? 2) Ovatko työntekijät mielestäsi kiireisiä? 3) Miten työntekijät kohtelevat sinua ylipäätään?
Kolmannen kysymyksen seitsemälle sanalliselle vastausvaihtoehtoehdolle lisäsin perin-teisiä kouluarvosanoja vastaavat numeeriset vastineet (4–10).
Tarvitsin myös lyhyen ja nopean mittarin, jonka tuloksia voisin käyttää ASCOT-mittarilla mitatun sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun verrokkina. Valitsin tarkoitukseen yh-dellä kysymyksellä kysyttävän yleisen tyytyväisyyden elämään. Yhden kysymyksen tyy-tyväisyyttä elämään (Single-Item Life Satisfaction) on käytetty elämänlaadun rinnakkais-käsitteenä useissa laajoissa väestötutkimuksissa, joissa on haluttu helpottaa kyselyyn vas-taamista (Aalto ym. 2013, 4; Cheung & Lucas 2014). Tutkimuskirjallisuuden mukaan yhdellä kysymyksellä mitattu tyytyväisyys elämään korreloi voimakkaasti laajemman, neljän ulottuvuuden kautta tyytyväisyyttä elämään mittaavaan Satisfaction With Life Sca-len (SWLS) kanssa, joten sitä voidaan pitää riittävän luotettavana (Cheung & Lucas 2014). Single-Item Life Satisfaction -kysymys sisältyy muun muassa European Social Survey -aineistoon. Kysymykseen vastataan antamalla koetulle tyytyväisyydelle elämään yksi numeerinen kokonaisarvosana asteikolla 0–10 (European Social Survey 2018).
7.2 Haastatteluiden toteutuminen
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto koostuu yhteensä 101 (N = 101) tehostetun palve-luasumisen asiakkaan haastattelusta. Organisaation kaikkien tehostetun palvepalve-luasumisen yksiköiden yhteenlaskettu asiakasmäärä oli haastatteluita tehdessä noin 800. Haastattelin siis noin 13 prosenttia tehostetun palveluasumisen asiakkaista. Kokosin aineiston 6 viikon aikana marras–joulukuussa 2019 haastattelemalla asiakkaita asumisyksiköissään. Haas-tattelujen ajankohtana organisaatiolla oli yhteensä 18 eri asiakasryhmille tarkoitettua te-hostetun palveluasumisen yksikköä, jotka olivat olleet toiminnassa kesästä 2019 lähtien.
Nämä asumisyksiköt sijaitsevat eri puolilla Suomea, Itä-Suomen alueelle painottuen.