Neljäsosalla niistä asiakkaista, joita oli mahdollista haastatella, on 6-CIT-testin mukaan normaaliksi katsottava kognitiivinen toimintakyky (n = 26), samoin neljäsosalla oli mer-kittäviä kognitiivisia rajoitteita (n = 28). Päivittäisistä toimista suoriutumiseen vaikuttava ADL-toimintakyky oli yli puolella haastatelluista asiakkaista (n = 65) Barthelin Indeksillä mitattuna merkittävästi rajoittunut. (Kuviot 6a ja 6b.)
TAULUKKO 8. Asiakasryhmäkohtainen kognitiivinen toimintakyky
Kognitiivinen toimintakyky (6-CIT) Ikääntyneet (n) Vammautuneet (n) Kehitysvammaiset (n)
Normaali (0–8) 8 14 4
Rajoitteita (9–19) 29 7 7
Merkittäviä rajoitteita (yli 20) 24 2 2
Yhteensä: 61 23 13
26
43
28
Normal
Mild cognitive impairment Significant cognitive impairment
7 4
25 42
23
Normal
Slight dependency Moderate dependency Severe dependency Total dependency
Haastateltujen asiakkaiden kognitiivinen toimintakyky vaihteli asiakasryhmittäin jonkin verran. Vammautuneista enemmistöllä (n = 14) oli 6-CIT-testin tulosten perusteella nor-maali kognitiivinen toimintakyky. Ikääntyneistä vain kahdeksan asiakkaan kognitiivinen toimintakyky oli normaali ja lopuilla (n = 53) oli jonkinasteisia rajoitteita. Lähes puolella ikäihmisistä (n = 24) oli 6-CIT-testin perusteella merkittäviä kognitiivisen toimintakyvyn rajoitteita. Kehitysvammaisista kolmasosalla oli 6-CIT-testin mukaan normaali kognitii-vinen toimintakyky, lopuilla oli eri asteisia rajoitteita. (Taulukko 8.)
8.2 ASCOT-INT4-mittarin käytettävyys
Yksi tämän tutkielman mielenkiinnon kohteista oli, pystyisivätkö tehostetun palveluasu-misen asiakkaat vastaamaan ASCOT-INT4-mittarin kysymyksiin, eli olisiko mittaria mahdollista käyttää tehostetun palveluasumisen vaikuttavuuden mittaamiseen. Lähes kaikki asiakkaat, joita pystyin haastattelemaan, pystyivät vastaamaan nykyistä tilannet-taan (ASCOT) kuvaaviin kysymyksiin. Arvokkuus-ulottuvuus tuotti kuitenkin odotetusti eniten haasteita (ks. esim. Rand ym. 2017, 13). (Taulukko 9.)
TAULUKKO 9. ASCOT-INT4, vastaajamäärät (ulottuvuudet ja indeksi eriteltynä)
Ulottuvuus (Domain) Nykytila (Current) Odotettu (Expected)
n % n %
Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään 97 96 62 61
Henkilökohtainen puhtaus ja hyvinvointi 100 99 65 64
Ruoka ja juoma 100 99 65 64
Henkilökohtainen turvallisuus 100 99 63 62
Sosiaalinen kanssakäyminen ja osallisuus 98 97 64 63
Ajankäyttö 98 97 64 63
Asunnon siisteys ja viihtyisyys 100 99 65 64
Arvokkuus 85 84
ASCOT-SCRQoL indeksi* 84 83 59 58
* ASCOT-SCRQoL sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun (nykytila tai odotettu) indeksi (ilman prefe-renssipainoja) voitiin laskea, jos vastaaja on pystynyt vastaamaan kaikkiin mittarin kysymyksiin
Arvokkuus-kysymyksellä halutaan selvittää kuinka se tapa, jolla asiakasta autetaan ja kohdellaan, vaikuttaa hänen omanarvontuntoonsa. ASCOT-mittarin alkuperäisessä, eng-lanninkielisessä versiossa omanarvontunnon käsitteenä on ”dignity” (Netten ym. 2012a).
Omanarvontunto on kuitenkin käsitteenä haastava. Joillakin asiakkailla oli vaikeuksia ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan.
Yhteensä 16 haastateltua asiakasta ei vastannut ASCOT-mittarin arvokkuus-ulottuvuutta kartoittavaan kysymykseen. Näistä kuudestatoista yhteensä kolmelletoista oli mahdollista tehdä 6-CIT-testi. Vain yhdellä vastaajalla, joka ei ollut osannut tai halunnut vastata ar-vokkuutta koskevaan kysymykseen, oli 6-CIT-testin mukaan normaali kognitiivinen toi-mintakyky. (Taulukko 10.) Samat vastaajat ovat kuitenkin pystyneet vastaamaan muihin ASCOT-mittarin kysymyksiin.
TAULUKKO 10. ASCOT-mittarin arvokkuus-ulottuvuuden puuttuvat havainnot
n
Arvokkuus-ulottuvuuden puuttuvat havainnot (yhteensä) 16
6-CIT-testi tehty * 13
Normal 1
Mild cognitive impairment 6
Significant cognitive impairment 6
* Osalle vastaajista ei ollut mahdollista tehdä 6-CIT-testiä.
ASCOT-mittarin käytettävyys (vastaajamäärillä arvioituna) vaihteli eri asiakasryhmien välillä. Vammautuneet-asiakasryhmästä kaikki (n = 23) selvisivät nykyistä elämänlaatua kartoittavista kysymyksistä. Iso osa vammautuneista (n = 19) pystyi vastaamaan myös odotetun elämänlaadun kysymyksiin. Ikääntyneistä yli 80 % (n = 53) pystyi vastaamaan nykyistä elämänlaatuaan koskeviin kysymyksiin, mutta vain hieman yli puolet (n = 35) osasi vastata odotetun elämänlaadun kysymyksiin. (Taulukko 11.)
TAULUKKO 11. Kaikkiin ASCOT-mittarin kysymyksiin vastattu, vastaajamäärät asia-kasryhmittäin (ASCOT-SCRQoL nykytila sekä odotettu, painottamaton)
Ikääntyneet Vammautuneet Kehitysvammaiset
n % %* n % %* n % %*
Haastatteluja 64 100 63 23 100 23 14 100 14
ASCOT-SCRQoL (current) 53 83 52 23 100 23 8 57 8
ASCOT-SCRQoL (expected) 35 55 35 19 83 19 5 36 5
* Prosenttia kaikista vastaajista (N=101).
Kehitysvammaisille asiakkaille ASCOT-INT4-mittarin kysymyksiin vastaaminen oli haasteellisinta. Erityisesti odotettua (expected) elämänlaatua mittaavat kysymykset osoit-tautuivat monille haastatelluista kehitysvammaisista asiakkaista vaikeiksi ymmärtää.
Vain viisi pystyi vastaamaan odotetun elämänlaadun kysymyksiin (Taulukko 11.)
8.3 Elämänlaatu ja palvelun vaikuttavuus
8.3.1 Elämänlaadun ulottuvuudet (nykytila ja odotettu)
Kaikkien tehostetun palveluasumisen asiakkaiden ASCOT-mittarilla mitatut elämänlaa-dun eri ulottuvuuksien keskiarvot sekä suorat jakaumat on kuvattu taulukossa 12.
ASCOT-INT4-mittarissa yksittäinen elämänlaadun ulottuvuus on voinut saada arvon vä-lillä 0–3, jolloin arvot 0 ja 1 merkitsevät, että sen alueella on täyttymättömiä tarpeita.
Arvo 2 tarkoittaa riittävää tasoa ja arvo 3 ideaalitilannetta.
ASCOT-INT4-mittarilla mitattuna asiakkaiden sosiaalipalveluun liittyvässä elämänlaa-dussa on toteutumattomia tarpeita vain sosiaalisen kanssakäymisen ja osallisuuden sekä ajankäytön kohdalla. Kaikista asiakkaista yhteensä 40 vastasi, etteivät he ole riittävästi tekemisissä ihmisten kanssa, joista pitävät, ja kuusi vastaajaa tunsi itsensä eristyneeksi muista ihmisistä. Kuitenkin suurin osa vastaajista (n = 54) vastasi olevansa tekemisissä niiden ihmisten kanssa, joista pitää, niin paljon kuin haluaa tai riittävästi. Ajankäytön osalta jakaumat ovat samankaltaiset. Kaikki muut ulottuvuudet täyttävät riittävän tason.
(Taulukko 12.)
TAULUKKO 12. ASCOT-INT4, elämänlaadun ulottuvuuksien sijaintiluvut
Vastaukset (n)
Ulottuvuus (odotettu, ilman saatua palvelua)
1. Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään .92 1.03 9 3 24 26 62 3 = Niin kuin haluan, 2 = Riittävästi, 1 = Jonkin verran/ei tarpeeksi, 0 = Ei lainkaan/vaarantaa terveyden.
Mitatuista ulottuvuuksista henkilökohtainen turvallisuus osoittautui toteutuvan kaikkein parhaiten. Yhteensä 85 asiakasta vastasi tuntevansa olonsa niin turvalliseksi kuin haluaa.
Yksikään asiakas ei vastannut, ettei koe oloaan lainkaan turvalliseksi, ja vain kolme asia-kasta vastasi, ettei koe oloaan riittävän turvalliseksi. Toinen ulottuvuus, johon tuli voitto-puolisesti positiivisia vastauksia, oli kokemus asunnon siisteydestä ja viihtyvyydestä. Ku-kaan vastaajista ei ollut sitä mieltä, ettei asunto olisi lainKu-kaan siisti tai viihtyisä, ja suurin osa (n = 73) koki siisteyden ja viihtyisyyden yltävän ideaalille tasolle. (Taulukko 12.) Kun asiakkaan sosiaalipalveluun liittyvän elämänlaadun (nykytila) eri ulottuvuuksia tar-kastellaan rinnakkain odotetun elämänlaadun (ilman nykyisiä palveluita) kanssa, voidaan havaita selkeä ero (Kuvio 7). Odotetun, kuvitteellisen elämänlaadun ulottuvuuksien taso-jen keskiarvot ilman saatua palvelua painuvat lähes kaikilta osin tason 1 alle. Ainoastaan ajankäyttömahdollisuus nousee tason 1 yläpuolelle. Taso 0 tarkoittaisi, ettei asiakas ole lainkaan tyytyväinen, tai että hän uskoo terveytensä vaarantuvan ilman saatua palvelua.
Taso 1 osoittaa, ettei asiakkaan elämänlaatu ole kyseisen ulottuvuuden osalta riittävällä tasolla. (Kuvio 7.)
ASCOT-INT4: Elämänlaadun eri ulottuvuuksien tasojen keskiarvot (asteikolla 0–3)
3 = Niin kuin haluan, 2 = Riittävästi, 1 = Jonkin verran/ei tarpeeksi, 0 = Ei lainkaan/vaarantaa terveyden.
KUVIO 7. ASCOT-INT4, sosiaalipalveluun liittyvä elämänlaatu (nykytila) sekä