K
ertomuksista oli mahdollista identifioida viisi erilaista teemallista sisältöä, jotka voidaan ymmärtää identiteettityön etenemisen kannalta kriittisiksi kohdiksi. Ne ovat eräänlaisia mahdollisuuksia tai esivaiheita välitilaan siirty-misessä, sillä ne edellyttävät oman ajattelun ja toiminnan uudelleenarviointia.1) Vastuun vastaanottaminen
O
sallistava pedagogiikka antaa tilaa opettajaopiskelijan omalle näkökulmal-le, mutta samalla se edellyttää aktiivisuutta niin tavoitteiden asettelussa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kuin arvioinnissakin.”Mielestäni on ihan hyvä, että meille aikuisille ihmisille ei anneta valmista sabluunaa, jonka mukaan järjestelmällisesti aletaan toimia, vaan annetaan meidän itse ottaa asi-oista selvää. Harvoin työelämässäkään on valmiita ja selkeitä vastauksia asioihin.”
Leena EOK
”Mielestäni on hyvä, että meitä opeopiskelijoita haastatetaan hieman, eikä kaikkea tuoda tarjottimella eteen. Kannatan konstruktivistista oppimisnäkemystä, ja on oi-kein valaisevaa nyt itse kokea millaista se on opiskelijan kannalta.” Ritva EOK
”Opettajaa tarvitsen jotta opiskelussa olisi joku roti. Ei sitä muuten tahdo olla, vaikka
ikää onkin jo.” Olavi OK
”Minä hieman kyseenalaistan tätä tapaa ajatella ja toimia, koska jos joukossa on joku hyvin heikko lenkki tai joku joka ei välitä, niin onko hänellekään oikein että ryhmä häntä koko ajan auttaa ja tekee päälle kaikki omat isot työmäärät.” Maija EOK
Kaikilla opettajaopiskelijoilla ei välttämättä ole aiempia kokemuksia ”vas-tuun siirtymisestä” opiskelijalle. Valmius reflektoivaan, tutkivaan, kehittävään ja yrittäjämäiseen otteeseen oli kuitenkin olemassa. Opiskelijan kokemuksen ja elä-mäntilanteen huomioon ottaminen kuvaa arvostusta ja tukee vastuun ottamista opettajaopinnoista. joitakin rajoja ja suuntia kuitenkin kaivattiin, sillä roti eli jär-jestys tai kuri ei aina synny yksilön omalla tai pienryhmän sisäisellä päätöksellä.
2) Epävarmuuden kohtaaminen
O
sallistava opetussuunnitelma sisältää jo valmiiksi epävarmuutta tuottavan elementin, sillä kaikkea ei anneta valmiina. Opiskelija joutuu pohtimaan omia tavoitteitaan, oman toimintakontekstin tärkeitä kysymyksiä ja myös yh-dessä toisten kanssa muotoilemaan tehtävänantoja, joiden ratkaisemiseen ei ole annettu valmiita reittejä.”Tällä hetkellä vallitseva epäselvyys mihkä minun pitäisi nyt tarttua ensimmäisenä aiheuttaa pientä stressiä. Tarkoitan siis, mikä olisi nyt opintojen kannalta ensin teh-tävä.”! Pentti OK
”Arvostan sitä, että tehtävänannotkin täytyy itse miettiä itseään parhaiten kehittä-viksi. En ole huolissani, vaikka paljon ei vielä ole paperilla. Prosessistahan tässä on kyse. Selkeät ohjeet tietysti auttaisivat, mutta ymmärrän kyllä että liikaa ei haluta ohjata. Varmaan homma aukeaa aina asteittain, kun prosessi etenee.” Kaarina OK
”Moni asia opsissa on jo selvinnyt, mutta aika moni on vielä hämärän peitossa, kuten ankkuritehtävä, kehitystehtävä sekä opettajuuden käsikirja. Uskon kuitenkin, että ne selviävät vähitellen ohjauspäivien aikana ja tiimin tuella”. Maija EOK Toiminta ei tunnu lähtevän liikkeelle, sillä jokin ”vierauden elementti” häi-ritsee. Myös selkeiden toimintaohjeiden puuttuminen aiheutti epävarmuutta siitä, mikä olisi oikea tapa toimia. Tieto ja tunne siitä, että tukea on tarjolla sekä pienryhmältä että ryhmänohjaajalta auttoi kuitenkin elämään epävarmuudessa ja luo toivoa asioiden selkeytymisestä.
3) Käsitysten säröytyminen
I
dentiteettityö saattaa olla vaivalloinen prosessi, siinä ei riitä pelkkä kognitiivi-nen prosessointi. Myös tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät kysymykset edellyttävät pohdintaa. Välitilaan siirtyminen tarkoittaa, että aiempi ymmärrys tai tieto asioista alkaa kyseenalaistua mutta uuttakaan perustaa ei vielä ole ra-kentunut.”Ajatukset ovat liikaa juuttuneet siihen, että oppimisympäristö on koulu. Tämä tu-tustuminen oli hyvin mieleenpainuva, koska reagoin vierailuun tunteilla hyvin
voi-makkaasti. Välillä pidin koulua erinomaisena kasvupaikkana ja toisinaan täydellisenä tärkeimmän oppimisajan tuhlaamisena pelkkään leikkimiseen. Pääsisinpä haastatte-lemaan vielä koulun käyneitä, jo työelämässä olevia.!” Jarkko OK
”Tipahdin puusta, siitä missä hieman jo roikuin:) Opettajalle annan silti täydet pis-teet, koska hän jaksoi ymmärtää tilanteen ja jaksoi sietää jatkuvan “mä en tajuu...”
- narinan.. Ainakin tuli nähtyä arkinen totuus - siitä olen jopa onnellinen, mutta kylläpä laittoi miettimään keinoja tuollaisiin tilanteisiin. GRRRRR....” Satu EOK
”Kaikki liikenevä aika menikin tuntien valmisteluun ja diaesitysten tekemiseen. Enpä olisi uskonut, miten iso työ tuossa tuntien valmistelussa onkaan.” Leena EOK Oman organisaatio- tai instituutiolähtöisen näkökulman ja opettajan toimin-taympäristön tai työnkuvan tunnistuminen herätti vahvoja tunteita. Epäselvät kokemukset ja jäsentymättömät merkityssuhteet aiheuttavatkin turhautumista ja epävarmuutta.
”Toisaalta olen viime päivinä myös ollut melkoisen harmistunut siitä, miten tyly sävy näihin viesteihin on nyt tullut, vai tulkitsenkohan vaan viestien sävyä liian
herkäs-ti...?” Henna EOK
”Tätä kautta opin lisää myös ryhmätyöskentelyn haasteista tässä muodossa ja mi-ten se vaikuttaa eri osapuoliin. Tätä voin hyödyntää ja huomioida omassa opettajan työssäni tulevaisuudessa. Opin myös entisestään lisää haasteellisten ryhmäprojektien hoitamisen taitoja, yhteistyötä.” Maija EOK Myöskään oman pienryhmän toimivuus ei ole itsestään selvää, vaan edellyt-tää jäseniltä sitoutumista, joustavuutta ja myös avoimuutta kohdata ja käsitellä ongelmia. Vaikka pienryhmän toiminta ei aina täyttänyt omia odotuksia, on-gelmat nostettiin esille ja siitä osattiin löytää myös aineksia omalle oppimiselle.
4) Uudelleenkehystyminen
O
pettajuuden uudelleenkehystymisen myötä aletaan kiinnittää huomiota asioihin, joita ei ole aikaisemmin edes havaittu tai niiden väliset yhteydet ovat olleet hämäriä.”Yhdistelen ja vahvistan jo osaamaani ja kuron yhteen eri osa-alueita – uudeksi koko-naisuudeksi. Tämän koulutuksen myötä tuntuu tulevan se toivomani kokonaisuuden tunne, kun eri koulutukseni ja osaamiseni saadaan käyttöön ja ”Ammatillinen
opet-taja” –otsakkeen/nimikkeen alle.” Maija EOK
”On kuitenkin huojentavaa aika ajoin havaita, että monet käsitellyt teoriat ja ajatukset oppimisesta ja opettamisesta istuvat hyvin siihen, miten olen ennen opintoja opetus-työtäni toteuttanut ja mitä olen opettamisesta ajatellut.” Jaana OK
”Olen saanut nimiä toiminnoilleni. Vähäisessä määrin olen myös alkanut ymmärtä-mään, miksi toimin niin kuin toimin. Vaikka olen opettajaopinnoissani hyvin alussa, olen huomannut, että osaamiseni on laajempaa kuin olen kuvitellut, koska en ole ym-märtänyt joidenkin osaamisalueiden olevan merkityksellisiä opettajuuden kannalta”.
Jarkko OK
Omalle ajattelulle ja toiminnalle alkoi löytyä teoreettisia perusteluja ja opetta-jana oleminen ja opettajan tarvitsema osaaminen alkoi tunnistua uudella taval-la. Näin saatiin uutta perustaa myös toiminnan arvioinnille.
”En mielestäni pystynyt ammattimaisen pedagogisesta näkökulmasta keskittymään esim. vuorovaikutukseen. Tilanteessa korostui oma selviytymiseni, ei se miten mah-dollisesti opiskelijat oppimistilanteen kokivat. Riittävän väljyyden jättäminen tun-tisuunnitelmaan aiheuttaa myös ahdistusta siitä, että asia loppuukin ennen
aiko-jaan.” Kerttu EOK
”Valitettavasti on myös näitä “tulostavoitteisia oman kilpensä kiillottajia”, joille on tärkeintä olla hyvä jätkä oppilaiden ja koulutuksen johdon silmissä. Nää ampuu jal-kaan meitä kaikkia muita, jotka yrittää panostaa myös kasvatukselliseen puoleen
op-pilaiden kanssa.” Pentti OK
Mahdolliset minät (ks. Markus & Nurius 2006) alkoivat selkiytyä. Uudet näkökulmat auttavat pedagogisen otteen kehittymisessä mutta tuovat samalla esille uusia pohtimisen aiheita. Toiminnan arvioinnissa – niin oman kuin yhtei-sönkin - saatettiin olla hyvinkin kriittisiä.
5) Toiminnallistuminen
O
pettajuuden uudelleenkehystyminen ei jää vain ajattelun ja puheiden tasol-le. Kertomuksissa näkyi itsen positioiminen uudella tavalla, ei vain suunni-telmien toteuttajaksi, vaan aktiiviseksi käytänteiden kehittäjäksi ja muuttajaksi.”Olen ehdottanut vaihtoehtoisia toimintatapoja työpaikallani ja toiminut oppilaitok-sen kokouksissa jäoppilaitok-senenä ja kokeillut uusia oppimisympäristöjä ja -tekniikoita sekä toiminut entistä monikulttuurisemmissa ryhmissä opettajana, opettaen myös
englan-niksi!” Liisa OK
”Ajatusmaailmani on laajentunut tämän osion aikana ja olen siirtänyt saamani tietoa käytäntöön. Aika radikaalistikin.” Raimo OK
”Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä olen ollut mukana monessa toiminnos-sa ja projektistoiminnos-sa, yhteistyössä eri oppilaitosten ja kaupungin toimijoiden kesken.”
Ritva EOK
Mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana alkoi näkyä niin opiskelijoiden kans-sa toimimiseskans-sa, yhteisön jäsenenä toimimiseskans-sa kuin myös paikallis- tai alueta-son verkostoissa vaikuttamisessa.
Esitän vielä yhteenvetona koosteen yhden opettajaopiskelijan (Helena EOK) kertomuksesta omasta oppimisestaan. Se kuvaa hyvin sitä, miten edellä kuvatut identiteettityön kriittiset kohdat voi kohdata ja käydä onnistuneesti läpi hyö-dyntäen myös epävarmuuden kokemukset ja yhteistyön hankaluudet. Teksti on sanatarkasti Helenan omaa.
” Olen miettinyt mikä mättää, jos mättää ja miksi en pääse nyt entiseen tapaan liik-keelle? En yleensä aristele uusia ihmisiä ja koen tulevani toimeen monien kanssa.
OPE -ryhmä vaikuttaa kuitenkin jo valmiiksi niin viisaalta ja kokeneelta, että ponnis-telu pysyä ajatuksen juoksussa mukana välillä pelottaa ja ”ahdistaakin”. Pelkästään OPE -kieli tuntuu oudolta.
Opiskelijalle, joka ei toimi päätoimisesti opettajan työssä, syksyn opintojen aloitus ja ope-opinnot vaikuttivat oudoilta. Syksy oli monella tavalla vaikea. Odotukseni olivat jollakin tavalla erilaiset ja siksi minulta on vienyt aikaa asioiden hahmottaminen ja järjestely päässäni. Yritän kovasti ymmärtää uutta opetussuunnitelmaa, mutta ko-konaisuus tuntuu vieläkin vieraalta. Yritän kasvattaa ajatteluani uudelle tasolle ja tiedän, ettei minun tulisi verrata opiskeluani muiden toimintatapoihin, vaan kulkea itsenäisesti omaa suunnitelmaani. Ja sepä se tässä vaikeata onkin; se suunnitelman teko keväälle 2014.
Syksy antoi kuitenkin jo hyvän pohjan tulevalle ja siihen, että näyttää siltä, että pa-laset voivat pikku hiljaa hahmottua paikoilleen. Syksyn opintokokonaisuudessa koen, että se on eri osa-alueissaan syventänyt, laajentanut ja uudistanut tietoisuuttani ja näkemystäni opituista ja koetuista asioista. Olen oppinut paljon uutta myös ryhmä- ja tiimityön puitteissa. Omista lähtökohdistani ja tavoitteisiini perustuen katson liik-kuvani soveltavan osaamisen ja integroituneen osaamisen maastoissa vaihdellen.
Huomaan, että tietoisesti käytän erilaisia menetelmiä opiskelijoita ohjatessani kuin aikaisemmin. Ammatilliseen opiskelijaohjaukseen haen erilaisia vaihtoehtoja nyt ai-kaisempaa paremmin ja tietoisempana niiden olemassaolosta. Kuuntelen myös eri tavalla opiskelijoita ja heidän oppimistavoitteitaan ja – menetelmiään. Aikaisempaa enemmän toivon opiskelijoiden sisäistävän oppimaansa ja toimintaansa omaa opis-kelija-identiteettiään vahvistamalla. Haluan myös ohjata opiskelijoita yksilöllisesti ja heidän omista lähtökohdistaan sekä tavoitteistaan. ”
Helenan kertomuksesta voi hyvin tunnistaa osallistavan pedagogiikan pe-rustana olevan reflektiivisen, tutkivan, kehittävän ja yrittäjämäisen otteen ke-hittymisen ja käyttämisen. Oman ja toisten toiminnan sekä opetussuunnitel-man ihmettely ja tutkiminen antavat aineksia reflektoinnille niin yksin kuin yhdessä pienryhmän kanssa. Uudet näkökulmat hämmentävät mutta tututkin asiat avautuvat uudella tavalla ja saavat uusia merkityksiä, kun siedetään epä-varmuutta ja ristiriitojakin. Kun asioihin saadaan uutta perspektiiviä eli uusia tarkastelukehyksiä, ne avautuvat uudella tavalla ja mahdollistavat myös oman toiminnan muuttumisen.