Syyte Esitutkinnan tarpeen arviointi Huomautus Käsitys Esitys Korjaus Muu toimenpide Yhteensä Ratkaisujen kokonaismäärä % -osuus*
Sosiaalihuolto – – 25 162 5 7 19 218 1102 19,8
Rikosseuraamusala – 1 2 109 15 2 7 136 462 29,4
Terveys – – 5 58 13 2 21 99 643 15,4
Poliisi – 3 – 67 5 2 12 89 720 12,4
Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala – – – 83 2 – 3 88 331 26,6
Sosiaalivakuutus – – 3 67 – 2 4 76 455 16,7
Opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonala – – 1 34 3 1 10 49 248 19,8
Kunnallishallinto – – 6 15 – – 7 28 196 14,3
Ulkomaalais- ja kansalaisuusasiat – – 12 7 – 1 4 24 159 15,1
Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala – – – 15 – – 5 20 169 11,8
Ulosotto – – 1 9 4 1 1 16 200 8,0
Verotus – – 2 9 1 – 1 13 118 11,0
Puolustusministeriön hallinnonala – – – 10 – – 1 11 50 22,0
Ympäristöministeriön hallinnonala – – 1 9 – – – 10 129 7,7
Valtiovarainministeriön hallinnonala – – – 5 1 2 1 9 35 25,7
Lainkäyttö – – 1 6 – – – 7 230 3,0
Edunvalvonta – – – 5 – 1 1 7 73 9,6
Oikeusministeriön hallinnonala – – – 5 – 1 – 6 78 7,7
Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala – – 1 2 – 1 1 5 77 6,5
Tulli – – 1 4 – – – 5 13 38,5
Ulkoministeriön hallinnonala – – – 2 1 – – 3 11 27,3
Syyttäjät – – – 2 – – – 2 64 3,1
Yhteensä – 4 61 685 50 23 98 921 6 120 15,0
41 oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
0 200 400 600 800 1000 1200
2019 2017 2015 2013 2011 2009 2007 2005
2003 0
20 40 60 80 100
toimenpiteet (kpl) toimenpide%
kpl %
Vuosina 2002–2019 toimenpiteiden lukumäärä kanteluasioissa on noussut noin 320:stä jopa yli 1 000:een.
Vastaavana ajanjaksona ratkaistujen kanteluiden lukumäärä on noussut noin 2 500:sta jopa yli 6 000:een.
Kanteluiden määrän kasvusta huolimatta toimenpiteisiin johtaneiden kanteluiden suhteellinen osuus kai-kista kanteluista (toimenpide%) on pysynyt samalla tasolla.
Tarkastukset
Vuoden 2019 aikana tehtiin 110 tarkastusta. Luet- telo kaikista tarkastuksista on liitteenä 5. Tarkas- tuksia kuvataan tarkemmin eri asiaryhmien yh-teydessä.
Tarkastuksista noin puolet tapahtui oikeus-asiamiehen tai apulaisoikeusasiamiesten johdolla ja noin puolet tehtiin esittelijöiden voimin. Paik-koihin ja tiloihin, joissa pidetään tai voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä, tehtiin yh-teensä 60 tarkastusta, joista 45 oli ennalta ilmoit- tamattomia eli ns. yllätystarkastuksia. Nämä tar-kastukset olivat kansallisen valvontaelimen teh- täviin kuuluvia tarkastuksia.
Edellä tarkoitettuja kansallisen valvontaeli- men tarkastuksia tehdään erityisesti vankiloihin, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin,
lasten-suojelulaitokset mukaan lukien, koulukoteihin ja kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden asumisyksiköihin. Tarkastusten yhteydessä vara-taan näihin kohteisiin sijoitetuille henkilöille ja kohteiden henkilökunnalle mahdollisuus luotta-mukselliseen keskusteluun oikeusasiamiehen tai hänen avustajansa kanssa. Keskustelumahdolli-suus varataan myös varusmiehille oikeusasiamie-hen tarkastuksen yhteydessä.
Kansallisen valvontaelimen vuosikertomuksen jaksossa 3.5 selostetaan tarkemmin havaintoja ja niiden johdosta annettuja suosituksia sekä viran-omaisten toimenpiteitä. Tarkastuksilla havaitaan usein epäkohtia, joita otetaan omana aloitteena selvitettäväksi. Lisäksi tarkastuksilla on ennalta ehkäisevä tehtävä.
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Kaikki ratkaistut kantelut vuonna 2019
Toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut vuonna 2019
Tutkimatta jätetyt kantelut vuonna 2019
kantelua ei tutkittu
toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut asiassa ei aiheutunut toimenpiteitä 14,4%
40,1%
45,5%
huomautus esitys
käsittelyaikana tapahtunut korjaus muu toimenpide
käsitys
esitutkinnan tarpeen arviointi 10,1%
4,7%
6,8%
2,5% 0,5%
75,5%
vastaus ilman toimenpiteitä
siirto oikeuskanslerille, valtakunnansyyttäjälle tai muulle viranomaiselle
ei vastausta
tapahtumasta oli kulunut yli 2 vuotta oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai muutoksenhakumahdollisuus käyttämättä
ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan
raukesi muulla perusteella ei yksilöity
21%
14%
9%
8%
5%4%
1%
37%
43 oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Tarkastusten määrä vuosina 2010–2019.
KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Kotimaiset tapahtumat
Oikeusasiamies Jääskeläinen ja apulaismies Sakslin luovuttivat eduskunnan oikeusasia-miehen vuoden 2018 kertomuksen eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle 11.6.2019. Oikeusasia-mies osallistui kertomuksen lähetekeskusteluun eduskunnan täysistunnossa 13.6.2019 sekä ainoaan käsittelyyn 13.11.2019 täysistunnossa.
Oikeusasiamiehen kansliassa kävi useita koti-maisia viranokoti-maisia ja muita vieraita sekä vieraili-jaryhmiä, joiden kanssa keskusteltiin ajankohtai-sista asioista ja oikeusasiamiehen toiminnasta.
Eduskunnan lakivaliokunta vieraili kansliassa 24.10. ja perustuslakivaliokunta 29.11. Kansliassa vieraili muiden ohessa edustajia korkeimmasta hallinto-oikeudesta 24.11. ja 28.11. sekä Rajavartio-laitoksesta 25.11. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekka-rinen vieraili kansliassa 14.6. ja yhdenvertaisuus-valtuutettu Kirsi Pimiä 15.10.
Kansliassa järjestettiin myös keskustelutilai-suus ikäihmisten, lasten ja vammaisten
henkilöi-den ylivelkaantumisesta sosiaali- ja terveyhenkilöi-den- terveyden-huollon maksujen vuoksi. Tilaisuuteen osallistui apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen sekä kanslian virkamiehiä ja lukuisten eri kansalaisjärjestöjen sekä kirkon edustajia.
Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamiehet ja kanslian henkilöstö tekivät vierailuja tutustuen muiden viranomaisten toimintaan, pitivät esitel-miä ja osallistuivat vuoden aikana lukuisiin kuu- lemis- ja muihin tilaisuuksiin.
OA Jääskeläinen luennoi tiedustelulainsäädän-nöstä tuomareille järjestetyssä koulutustilaisuu-dessa 16.5. ja esitteli oikeusasiamiehen toimintaa uudelle eduskunnalle 11.6. ja eduskunnan toimitta-jaohjelman osanottajille 9.10. Hän osallistui Suo-men hallitusmuoto 100 vuotta -juhlaseminaarin paneelikeskusteluun 13.9. ja piti avauspuheenvuo-ron Kalle Könkkölä –symposiumissa 22.10.
AOA Sakslinia haastateltiin eri medioihin van-husten oikeuksien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyen ja hän piti esitelmän edellä mainitussa juhlaseminaarissa. AOA Pölönen luen-noi 20.9. puolustusvoimien komentajiston neu- vottelupäivillä ja 25.10. asessoreiden perehdyttä-mistilaisuudessa. Viimeksi mainitun tilaisuuden aihe oli ”Oikeusasiamies tuomioistuinten valvoja-na – laillisuusvalvonvalvoja-nan tausta ja normipohja”.
Kansainväliset yhteydet
Oikeusasiamiehen kansainvälinen yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt monin tavoin, muun muassa edellä mainittujen YK:n yleissopimuksiin kytkeytyvien tehtävien johdosta.
Oikeusasiamies on perinteisesti ollut Kansain-välisen oikeusasiamiesinstituutin (International Ombudsman Institute, IOI) jäsenenä mukana ins-tituutin toiminnassa osallistumalla insins-tituutin ja sen Euroopan alueen (IOI Europe) konferenssei-hin ja seminaareikonferenssei-hin. Kertomusvuonna IOI Eu-rope järjesti 16.–17.10. Riiassa työkokouksen aihees- ta “General Data protection regulation and its challenges from human right’s aspect”. Tilaisuu-teen osallistui AOA Pölönen.
Eduskunnan oikeusasiamies kuuluu Euroopan oikeusasiamiesten verkostoon (ENO). Verkoston jäsenet vaihtavat tietoja EU:n lainsäädännöstä ja hyvistä toimintatavoista seminaareissa ja tapaami- oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
AOA Maija Sakslin ja OA Petri Jääske-läinen luovuttivat oikeusasiamiehen toimintakertomuk-sen vuodelta 2018 eduskunnan puhe-mies Matti Vanha-selle 11.6.2019.
sissa sekä säännöllisen uutiskirjeen, sähköisen kes- kustelufoorumin ja päivittäisten sähköisten uutis- palvelujen kautta. Oikeusasiamiehille ja verkoston yhteyshenkilöille tarkoitettuja seminaareja järjes- tetään joka vuosi. OA Jääskeläinen ja esittelijäneu-vos Länsisyrjä osallistuivat sanotun verkoston konferenssiin 8.–9.4 Brysselissä. OA Jääskeläinen piti alustuksen ja toimi puheenjohtajana työryh-mässä, jonka teemana oli “Developing soft powers:
Relations with stakeholders, strategic initiatives, building support among the public”.
Pohjoismaiset oikeusasiamiehet ovat tavan-neet toisiaan säännönmukaisesti joka toinen vuo- si jossakin Pohjoismaassa pidettävässä kokoukses-sa. Kertomusvuonna kokousta ei ollut.
Suomen oikeusasiamiehellä on ollut yhteistyö- tä jo useiden vuosien ajan myös Baltian oikeusasia-miesten kanssa. Pohjoismais-baltialaiseen yhteis-työhön liittyvä oikeusasiamiesten kokous pidet-tiin 26.–27.9. Liettuassa Vilnassa. Kokoukseen osal-listuivat mm. OA Jääskeläinen ja AOA Sakslin. OA Jääskeläinen piti kokouksessa esitelmän aiheesta
“Securing economic and social rights of persons with disabilities: Ombudsman’s role and activities in Finland”. AOA Sakslin osallistui paneelikeskus-teluun sosiaalisten oikeuksien valvonnasta.
Pohjoismaat ovat perustaneet myös yhteisen poh- joismaisen kansallisten valvontaelinten verkoston, jonka kokouksia järjestettiin 23.–24.1. oikeusasia-miehen kansliassa Helsingissä ja 29.–30.8. Reykja-vikissa.
Kansallisen valvontaelimen toimintaan liittyi- vät myös Kreikan oikeusasiamiehen aloitteesta pe-rustetun Nafplion ryhmän kokoukset Kreikassa 22.–23.2. Ateenassa ja 22.–23.5. Ryhmän tarkoituk-sena on seurata ja arvioida perusoikeuksien toteu-tumista EU:n raja- ja merivartioston FRONTEXin toiminnassa palautuslentojen toteuttamisessa ja sen itse toteuttamassa palautuslentojen valvon-nassa. Keskusteluihin valvonnan tehostamisesta on osallistunut jäsenvaltioiden oikeusasiamiehiä, kansallisia valvontaelimiä (NPM), EU:n perusoi- keusvirasto ja Euroopan kidutuksen vastainen komitea (CPT). Ensimmäisen kokouksen teema oli “Strengthening the independence and increas-ing the accountability of the FRONTEX pool of monitors” ja jälkimmäisen ”NPM institutions to remedy the absence of an external, independent governance of the pool of forced-return monitors.
Kokouksiin osallistui AOA Sakslin.
Esittelijäneuvos Jari Pirjola on ollut Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen tai
hal-45 oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
ventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen ko-mitean (CPT) Suomen edustaja joulukuusta 2011 lukien. Edustaja valitaan neljän vuoden toimikau-deksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea va-litsi hänet kolmannelle neljän vuoden toimikau-delle, jonka toimikausi päättyy 19.12.2023.
AOA Pölönen ja vanhempi oikeusasiamiehen-sihteeri Kristian Holman osallistuivat 28.–29.10.
Sarajevossa Bosnia-Herzegovinassa järjestettyyn konferenssiin “The 11th International Conference of Ombuds Institutions for the Armed Forces – Building resilient and sustainable ombuds insti- tutions”.
Suomen Euroopan neuvoston puheenjohta-juuskauden yhtenä päätapahtumana järjestettiin Helsingissä 26.–27.2. korkean tason konferenssi, jonka aiheena oli tekoälyn vaikutukset ihmisoi-keuksien, demokratian ja oikeusvaltion kehityk-seen. AOA Sakslin osallistui konferenssiin.
OA Jääskeläinen ja AOA Sakslin osallistuivat 10.–11.9. Helsingissä Finlandia-talossa järjestet- tyyn Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden kan-sainväliseen konferenssiin, jonka aiheena oli
“How to Ensure the Resilience of Our Societies in a Changing European Landscape – The inter- action between democracy, the rule of law and fundamental rights”.
Suomi järjesti myös yhdessä komission ja pe-rusoikeusviraston kanssa Brysselissä 12.11. konfe- renssin "EU:n perusoikeuskirjasta totta kaikille:
sopimuksen 10 vuotispäivä". AOA Sakslin piti puheenvuoron perusoikeuskirjan merkityksestä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa.
Suomen ihmisoikeusinstituution kansainvä- lisistä verkostoista on kerrottu kohdassa 3.2.1.
Kansainvälisiä vieraita
Kansliassa kävi vuoden aikana useita ulkomaalai- sia vieraita ja delegaatioita tutustumassa oikeus- asiamiehen toimintaan. Osa vierailuista oli luon- teeltaan työvierailuja, joiden aikana vieraat tutus- tuivat käytännönläheisesti kanslian työhön ja me- nettelytapoihin sekä hallintoon ja tapasivat kans-lian virkamiehiä. Suomen oikeusasiamiesinstituu- tio ja sen toiminta herättävät kansainvälistä mie-lenkiintoa muun muassa siksi, että instituutio on toiseksi vanhin maailmassa.
Euroopan oikeusasiamies Emily O´Reilly vieraili kansliassa 3.6. OA Jääskeläinen osallistui vierailun yhteydessä järjestettyyn yleisölle avoimeen panee-likeskusteluun 6.6.
Alla on mainittu eräitä muita kansliassa kerto-musvuonna vierailleita henkilöitä ja delegaatioita.
– 20.2. delegaatio Kosovosta (Kosovo Probation Services)
– 2.5. delegaatio Korean tasavallan kansallisen poliisin valvonnasta ja tarkastuksesta vastaa-vasta yksiköstä
– 28.5. iranilaisia naisparlamentaarikkoja – 19.6. Palestiinalaisdelegaatio (AGO Judicial
Inspection Department/syyttäjälaitoksen sisäinen valvonta/tarkastus ja vankeinhoidon valvonta/tarkastus)
2.1.6
PALVELUTOIMINNAT Asiakaspalvelu
Kääntyminen oikeusasiamiehen puoleen on pyrit-ty tekemään mahdollisimman helpoksi. Oikeus-asiamiehen tehtävistä ja kantelun tekemisestä saa ohjeita niin verkkosivuilta kuin esitteestä Voiko oikeusasiamies auttaa?, joka sisältää kantelulo-makkeen. Kantelun voi lähettää postitse, sähkö-postitse, faksilla tai täyttämällä verkossa olevan sähköisen lomakkeen. Kanslia palvelee asiakkaita puhelimitse, kanslian tiloissa ja sähköpostin väli-tyksellä.
Kansliassa on kaksi neuvontalakimiestä, joi- den tehtävänä on antaa asiakkaille neuvoja kante-lun tekemisessä. Neuvontalakimiesten lisäksi neu-vontaa antavat myös kanslian esittelijät omaa toi-mialaansa koskevissa asioissa.
Kanslian kirjaamo ottaa vastaan ja kirjaa saa-puvat kantelut, sekä vastaa niitä koskeviin tiedus-teluihin sekä asiakirjapyyntöihin ja antaa yleistä neuvontaa kanslian toiminnasta. Kirjaamoon tuli vuoden aikana noin 2 200 (2 400) puhelua. Asia-kaskäyntejä oli noin 70 (120) ja asiakirjatilauksia/
tietopyyntöjä noin 800 (550).
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Viestintä
Oikeusasiamiehen kanslian verkkosivuilla julkais- tiin uusi kokonaisuus vanhustenhuollosta ja van-husten oikeuksista. Verkkosivulta löytyy tietoja sekä teksti- että videomuodossa. Kanslian uusi vanhustenhuoltoon liittyvä esite on myös julkais-tu verkkosivuosiossa.
Vuonna 2019 laadittiin 29 (32) tiedotetta oikeus-asiamiehen ratkaisuista, tarkastuksista ja lausun-noista, joilla on erityistä oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Lisäksi tiedotettiin aktiivisesti kans-lian erityistehtävistä. Tiedotteet laaditaan suo- meksi ja ruotsiksi, verkossa ne julkaistaan lisäksi englanniksi. Kansliassa on yhä enemmän siirryt- ty nopeaan tiedottamiseen Twitterin kautta.
Kanslia teetti medianäkyvyydestään analyysin, jonka mukaan oikeusasiamies näkyi vuoden 2019 aikana verkkomediassa 2 499 uutisen ja artikkelin verran. Twitterin käyttö ja näkyvyys sosiaalisessa
mediassa lisääntyi merkittävästi. Sosiaalisen median osumia oli vuonna 2019 yhteensä 10 303, eli yli 3 545 enemmän kuin vuonna 2018 (6 758).
Oikeusasiamiehen tililtä twiitattiin 25 % enem- män vuonna 2019 kuin vuonna 2018.
Verkossa julkaistiin 335 (291) anonymisoi- tua ratkaisua. Verkkoon viedään ratkaisuja, joil- la on oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa.
Oikeusasiamiehen verkkosivut ovat suomeksi osoitteessa www.oikeusasiamies.fi, ruotsiksi www.ombudsman.fi ja englanniksi www.ombudsman.fi/en. Kansliassa tiedontar- peisiin vastaavat tiedottajan lisäksi kirjaamo ja esittelijät.
Kanslia ja henkilökunta
Oikeusasiamiehen ratkaistaviksi kuuluvien asioi-den valmistelua ja muiasioi-den hänelle kuuluvien teh- tävien sekä lhmisoikeuskeskukselle kuuluvien tehtävien hoitamista varten on oikeusasiamiehen johtama eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia.
Se sijaitsee eduskunnan Pikkuparlamentissa osoit-teessa Arkadiankatu 3.
Kansliassa on neljä jaostoa ja oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet johtavat kukin omaa jaostoaan. Kanslian hallintoasioiden hoitamista varten on hallintojaosto, jota johtaa kansliapäällik-kö. Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimi-vaa lhmisoikeuskeskusta johtaa Ihmisoikeuskes-kuksen johtaja.
Vuoden 2019 lopussa kansliassa oli 61 vakinais-ta virkaa, oikeusasiamies ja kaksi apulaisoikeus-asiamiestä mukaan lukien. Naisten osuus henki-löstöstä oli kertomusvuoden lopussa 68 % Ihmis-oikeuskeskuksen henkilöstö mukaan lukien.
Kansliassa ei ollut avoimia virkoja vuoden 2019 päättyessä. Oikeusasiamiehen ja apulaisoi- keusasiamiesten lisäksi kansliassa oli kansliapääl-likkö, 14 esittelijäneuvosta, 14 vanhempaa oikeus-asiamiehensihteeriä ja kaksi neuvontalakimiestä sekä Ihmisoikeuskeskuksessa johtaja ja kolme asiantuntijaa ja assistentti. Lisäksi kansliassa oli tiedottaja, tietohallintoasiantuntija, kaksi tarkasta- jaa, viisi notaaria, hallintosihteeri, kirjaaja, apulais-kirjaaja, kaksi osastosihteeriä, asianhallintasihtee-ri, kansainvälisten asioiden assistentti ja kuusi toi-mistosihteeriä.
Pikkuparlamentti
47 oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Vähintään 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 85,3 %. Henkilöstön koulutusta-soindeksi oli 6,6. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli yli 83,8%. Tästä ylemmän korkeakoulu- ja yliopis-totason tutkinnon suorittaneiden osuus oli 75 % ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus hen- kilöstöstä oli 10,3 %.
Kansliassa työskenteli osan tai koko vuoden 15 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa Ih-misoikeuskeskuksen määräaikaiset virkasuhteet mukaan lukien. Luettelo henkilökunnasta on liit-teenä 6.
Kansliassa toimi työjärjestyksen mukaan joh-toryhmä, johon kuului oikeusasiamies, apulaisoi-keusasiamiehet, kansliapäällikkö, Ihmisoikeuskes-kuksen johtaja sekä kolme henkilökunnan edus-tajaa. Johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun ohessa henkilöstöpolitiikkaan ja kanslian toimin-nan kehittämiseen liittyviä asioita. Johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. Kanslian yhteistoimintako-kous koko henkilöstölle pidettiin kolme kertaa.
Pysyvinä työryhminä toimivat koulutus-, työ-hyvinvointi- sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-työryhmät. Lisäksi kansliassa toimi eduskunnan virkaehtosopimuksen mukainen tehtävien vaati-vuudenarviointiryhmä. Tilapäisiä työryhmiä oli- vat muun muassa verkkopalvelu-uudistuksen hankkeita varten asetetut työryhmät.
Kansliassa vuonna 2016 käyttöön otettu säh-köinen asianhallinnan järjestelmä on mahdollista- nut kanslian laillisuusvalvonta-asioiden ja hallin-toasioiden sähköisen käsittelyn ja arkistoinnin.
Tämä on osaltaan nopeuttanut asioiden käsittelyä
ja vähentänyt huomattavasti paperien käsittelyä kansliassa. Järjestelmän käyttöönoton myötä asia-kirjoja ei enää siirry paperimuodossa arkistoon.
Kanslian talous
Oikeusasiamiehen kanslian toimintaa varten kanslialle myönnetään vuosittain arviomäärära- ha. Vuokrat, turvallisuuspalvelut ja osan tietohal-linnon kustannuksista maksaa eduskunta, eivät- kä nämä menoerät näin ollen sisälly oikeusasia-miehen vuotuiseen talousarvioon.
Kanslialle myönnettiin vuotta 2019 varten yh-teensä 5 950 000 euron määräraha. Tästä määrära-hasta käytettiin vuonna 2019 yhteensä 6 000 841 euroa. Määräraha ylitettiin 50 841 eurolla. Ylityk-sen pääasiallinen syy oli ennakoitua suuremmat tietohallintomenot.
Vuoden 2018 lopulla oikeusasiamiehen kans-lia sain lisämäärärahana 250 000 euroa ja vuoden 2019 alkupuolella ensimmäisestä lisätalousarvios-ta yhteensä 350 000 euroa vanhusten oikeuksien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen. Määrä-rahasta osa käytettiin kolmen määräaikaisen van-hemman oikeusasiamiehensihteerin virkasuhteen perustamiseen oikeusasiamiehen kanslian lailli-suusvalvontatehtäviin, jotka kohdennettiin van-husten oikeuksien toteutumisen valvontaan. Osa määrärahasta käytettiin Ihmisoikeuskeskuksen määräaikaisten asiantuntijoiden virkasuhteiden palkkaukseen.
Ihmisoikeuskeskus laati oman toiminta- ja taloussuunnitelman ja oman talousarvioehdo- tuksensa.
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����