3.3.1
IHMISOIKEUSKESKUKSEN MANDAATTI Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Ihmisoikeus- keskus on toiminnallisesti itsenäinen ja riippuma-ton, mutta hallinnollisesti eduskunnan oikeusasia-miehen kanslian yhteydessä. Keskuksen tehtävät on määritelty laissa eduskunnan oikeusasiamie-hestä. Ihmisoikeuskeskuksen lakisääteisenä teh-tävänä on:
– edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tie-dotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta – laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumisesta
– tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja perus- ja ih-misoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi – osallistua perus- ja ihmisoikeuksien
edistämi-seen ja turvaamiedistämi-seen liittyvään eurooppalai-seen ja kansainvälieurooppalai-seen yhteistyöhön – huolehtia muista vastaavista perus- ja
ihmis-oikeuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä sekä
– edistää, suojella ja seurata YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen täy-täntöönpanoa.
Keskus ei käsittely kanteluita eikä muitakaan yk-sittäistapauksia.
Ihmisoikeuskeskuksen budjetti vuonna 2019 oli 855 000 euroa. Ihmisoikeuskeskuksessa oli vuonna 2019 pysyviä virkoja viisi: johtaja, kolme asiantuntijaa ja hallintoassistentti (5/2019 alkaen).
Alkuvuonna rekrytoitiin lisäksi kaksi määräaikais-ta asiantuntijaa edistämään vanhusten oikeuksia.
3.3.2
IHMISOIKEUSKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2019
Ihmisoikeuskeskuksen vuoden 2019 toiminta-suunnitelma hyväksyttiin tammikuussa 2019. Ih- misoikeuskeskus katsoo saavuttaneensa asetetut tavoitteet hyvin. Toimintasuunnitelman sisältä-mien tehtävien lisäksi Ihmisoikeuskeskuksessa alkoi maaliskuussa työ vanhusten oikeuksien edis-tämiseksi, kun eduskunta myönsi lisäresursseja toimintaa varten.
Perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen Perus- ja ihmisoikeuksien edistämisen osa-alueita ovat koulutus, tutkimus, tiedotus ja yleinen edis- täminen. Ihmisoikeuskeskuksen perus- ja ihmisoi-keuskoulutushankkeet etenivät hyvin, ja keskuk-sen verkkosivuille valmisteltiin koulutuskokonai-suuksia uusista teemoista.
Ihmisoikeuskeskus järjesti yhteistyössä oikeus-ministeriön ja Euroopan unionin perusoikeusvi-raston kanssa koulutuksen EU:n perusoikeuskir-jasta ministeriöiden virkamiehille. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa virkamiesten osaamista perusoikeuskirjasta ja tarjota välineitä perusoi-keuskirjan käyttämiseen omassa työssä erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa toteu-tettu hanke opetussektorin perus- ja ihmisoikeus-osaamisen vahvistamiseksi saatettiin loppuun yh- teistyössä aluehallintovirastojen (AVI), Opetushal-lituksen, Opettajien ammattijärjestön (OAJ), Suo-men rehtorit ry:n (SURE) ja Opetus- ja sivistystoi-men asiantuntijat ry:n (OPSIA) kanssa.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tie-dekunnassa jatkui hanke perus- ja ihmisoikeus-osaamisen vahvistamiseksi opettajankoulutukses- sa. Hankkeessa tuotettiin demokratia- ja ihmisoik- euskasvatuksen pilottikurssi, kartoitettiin demo-kratia- ja ihmisoikeuskasvatusmateriaaleja
opet-perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta
53
tajille ja järjestettiin verkostotapaaminen korkea-koulujen sekä ammattikorkeakorkea-koulujen demokra- tia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tukemiseksi. Han-ke jatkuu vuonna 2020.
Perus- ja ihmisoikeustutkimuksen osalta Ih-misoikeuskeskus on jäsenenä useissa eri työryh-missä, neuvottelukunnissa ja johtoryhmissä. Vuo- den aikana seurattiin erityisesti vammaisten hen-kilöiden oikeuksiin ja vanhusten oikeuksiin liitty-vää tutkimusta sekä ihmisoikeuskoulutukseen liit-tyvää tutkimusta.
Ihmisoikeuskeskus viesti ja tiedotti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä ajankohtaisista tee-moista aktiivisesti eri viestintäkanavissaan. Tie-dottamisessa erityisesti saamelaisvanhusten oi-keuksien edistämiseen tähtäävä kampanja syksyl- lä 2019 herätti kiinnostusta ja sai myönteistä pa-lautetta.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta
Ihmisoikeuskeskus osallistuu ihmisoikeussopi-musten määräaikaisraportointiin lausunnoilla ja kuulemistilaisuuksissa, tiedottaa sopimusvalvon-taelinten antamista suosituksista ja seuraa niiden täytäntöönpanoa. Ihmisoikeuskeskus lisäksi kan- nustaa kansalaisjärjestöjä osallistumaan raportoin-tiin omilla lausunnoillaan.
Vuonna 2019 Ihmisoikeuskeskus tiedotti mää-räaikaisraportointiprosesseista sekä yksilövalituk- sista ja järjestökanteluista laajasti ja osallistui kan-sallisten ihmisoikeusinstituutioiden Euroopan verkoston ENNHRI:n oikeudellisen työryhmän jäsenenä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) kehittämisprosessiin sekä valitusprosesseja koskevaan amicus curiae -toimintaan.
Suomi sai vuoden aikana suosituksia Euroopan neuvoston vähemmistöpuiteyleissopimuksen se- kä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväki-vallan vastaisen sopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanon osalta. Lisäksi Euroopan rasis-min ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (European Commission against Racism and Into-lerance, ECRI) antoi suosituksia Suomelle.
Sopimusvalvontaelimet toimittivat hallituk-selle ennakkokysymyksiä TSS-, KP- ja CAT-sopi-muksen määräaikaisraportointia varten.
Raport-tien määräajat ovat vuonna 2020. Ihmisoikeuskes- kus vaikutti LOIPR-vaiheessa (List of Issues Prior to Reporting) lausunnoillaan huomattavasti sii-hen, millaisia ennakkokysymyksiä Suomi sai ra-portointiaan varten.
Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivuille on koot-tu tietoa määräaikaisraportoinnista, yksilövalikoot-tuk- yksilövalituk-sista, järjestökanteluista ja eri perus- ja ihmisoi-keustoimijoiden vuosiraportteja.
YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanon seuranta
Ihmisoikeuskeskus toteutti vuosina 2018–2019 yhteistyössä Vammaisfoorumi ry:n kanssa verk-kokyselyn vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Kyselyssä kartoitettiin kaikki YK:n vammaisyleis-sopimuksen (CRPD) kattamat aihealueet. Kyselyn tulosten kokoaminen ja tulkinta aloitettiin loppu-vuodesta 2018 ja tuloksia julkaistiin vuoden 2019 aikana. Vammaisfoorumi järjesti syyskuussa semi-naarin, jossa käytiin laajasti läpi kyselyn aineistoa.
Ihmisoikeuskeskus jatkoi vuonna 2019 kansal- lisen perusoikeusbarometri-tutkimushankkeen työstämistä yhteistyössä oikeusministeriön kans- sa. Hankkeessa tehtiin kansallinen kyselytutkimus Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) Fundamental Rights Surveyn yhteydessä. Kansal- linen osuus kohdennettiin vammaisiin ja toimin-tarajoitteisiin henkilöihin sekä valikoituihin kieli- vähemmistöihin (ruotsi, venäjä ja arabia). Kyselyl-lä selvitettiin kyseisten väestöryhmien näkemyk-siä, kokemuksia ja tietoisuutta perus- ja ihmisoi- keuksista ja niiden toteutumisesta Suomessa.
Perusoikeusviraston Fundamental Rights Sur-vey kohdistuu koko väestöön kaikissa EU-maissa.
Perusoikeusbarometrin vammaisia ja toimintara- joitteisia henkilöitä koskeva otos kerättiin lähet-tämällä yli 10 000 osallistumiskutsua Kelan vam-maisetuuksien rekisteristä satunnaisotannalla vali-koiduille vastaanottajille. Perusoikeusviraston tut-kimuksen ja kansallisen perusoikeusbarometrin tulokset julkaistaan vuonna 2020.
Ihmisoikeuskeskus osallistui ENNHRI:n CR-PD-työryhmän kokoukseen Brysselissä 13.5.2019.
Kokouksessa käsiteltiin erityisesti vammaisyleis-sopimuksen velvoitetta inklusiiviseen opetukseen ja sen tarkoitusta käytännössä.
perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta
Ihmisoikeuskeskus osallistui YK:n vammaisyleis-sopimuksen osapuolikokoukseen 11.-13.6.2019 New Yorkissa. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa digitalisaation haasteita vammaisten henkilöiden osallisuudelle yhteiskunnassa ja vammaisten hen-kilöiden oikeutta osallisuuteen kulttuurielämään ja vapaa-aikaan. Kokouksen yhteydessä ihmisoi- keusinstituutioiden edustajat perustivat kansallis- ten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen verkoston (GANHRI) CRPD-työryhmän ja piti- vät työryhmän ensimmäisen kokouksen.
Vammaisten oikeuksiin liittyvää erityistehtä-vää on käsitelty myös jaksossa 3.4.
Vanhusten oikeuksien edistäminen ja seuranta
Ihmisoikeuskeskuksen toiminnan uutena paino-pisteenä alkoi keväällä työ vanhusten oikeuksien edistämiseksi. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa oikeudellista näkökulmaa vanhuksiin liittyvässä toiminnassa ja päätöksenteossa sekä myös laajem-min asenteissa.
Vanhusten oikeuksien edistämistyön tavoittei-ta vuonna 2019 olivat:
– oikeusperustaisen näkökulman vahvistaminen muun muassa vanhuspalveluissa
– vaikuttaminen arvoihin ja asenteisiin – vaikuttaminen tietoon/tietämykseen
vanhus-ten oikeuksista sekä
– vaikuttaminen vanhusten oikeuksiin liittyvän lainvalmistelun laatuun ja lakien/suositusten sisältöön.
Työ vanhusten oikeuksien edistämiseksi aloitet-tiin luomalla verkostoja vanhusten ja heidän oi-keuksiensa parissa työskentelevien tahojen kanssa ja kartoittamalla samalla vanhusten oikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuskeskus tapasi vanhus-järjestöjen edustajia, aluehallintovirastojen ja Val-viran edustajia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita.
Lisäksi Ihmisoikeuskeskus teki tiivistä yhteistyötä eduskunnan oikeusasiamiehen asiantuntijoiden kanssa.
Ihmisoikeuskeskus järjesti 10.10.2019 Pikku-parlamentin auditoriossa Vanhusten oikeudet – seminaarin, jossa käsiteltiin vanhusten tilannetta Suomessa erityisesti oikeudellisesta
näkökulmas-ta. Ihmisoikeuskeskus järjesti Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen (THL), STM:n ja Kuntaliiton kanssa yhteistyössä Vanhuspalvelujen järjestämi-nen ja hankinta -koulutustilaisuuden 19.11.2019.
Lokakuussa julkaistiin Ikääntyneiden henki-löiden oikeudet – keskeiset kansainväliset sopi-mukset ja kansallinen lainsäädäntö -julkaisu, jos-sa käydään tiiviisti läpi ihmisoikeussopimuksia ja muita instrumentteja ikääntyneiden oikeuksien kannalta. Lisäksi julkaisussa käsitellään Suomen perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä ikääntyneiden näkökulmasta. Ihmisoikeuskeskus käännätti suomeksi Euroopan unionin perusoi-keusviraston (FRA) julkaisun Ajattelutavan muu-tos – kohti oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ikääntymiseen (englanninkielinen alkuperäisjul-kaisu Shifting perceptions: towards a rights-based approach to ageing), jossa tarkastellaan ikäsyrjin-nän vaikutuksia yksilön, sosiaalisen ryhmän ja yh-teiskunnan tasolla.
Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivuille tehtiin alasivu vanhusten oikeuksista. Sivuilla on tiiviis-ti tiiviis-tietoa vanhusten oikeuksista, Ihmisoikeuskes-kuksen ikääntyneitä käsittelevät julkaisut sekä ajankohtaisia uutisia Ihmisoikeuskeskuksen van-husten oikeuksiin liittyvästä toiminnasta. Saamen kielten viikolla verkkosivuilla julkaistiin juttuja saamelaisvanhusten tilanteesta ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista inarinsaameksi, pohjois-saameksi ja koltanpohjois-saameksi.
Osana vanhusten oikeuksien edistämistä Ih-misoikeuskeskus aloitti kartoittamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen alan yritysten yritysvastuuseen liittyviä kysymyksiä. Kesäkuussa Ihmisoikeuskes-kus tapasi yritysvastuuverkosto FIBS ry:n ja hy-vinvointialan yksityisten yritysten ja järjestöjen etujärjestönä toimivan HALI ry:n edustajia. Tapaa-misella alustettiin Ihmisoikeuskeskuksen mahdol-lista jatkotoimintaa yritysvastuun osalta.
Kansainvälinen yhteistyö
Ihmisoikeuskeskus osallistui kansainväliseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä GANHRI:n et- tä ENNHRI:n hallituksen jäsenenä maaliskuuhun 2019 saakka. Lisäksi keskuksen asiantuntija toimi ENNHRI:n oikeudellisen työryhmän puheenjoh- tajana. Ihmisoikeuskeskuksen johtajan kausi Eu-
perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta
55
roopan perusoikeusviraston (FRA) hallintoneu-voston puheenjohtajana jatkui. Keskus on pysty- nyt aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisten ver- kostojen toiminnan kehittämiseen esimerkiksi osallistumalla niiden temaattisiin työryhmiin.
Ihmisoikeuskeskus toimi vuonna 2019 aktii-visesti etenkin oikeusvaltiotyön vahvistamiseksi verkostoissaan oikeusvaltioperiaatteen tultua yhä voimakkaammin haastetuksi joissakin Euroopan valtioissa. Yhteistyö EU:n perusoikeusviraston kanssa vahvistui myös tämän teeman osalta vuo-den aikana. Ihmisoikeuskeskus oli mukana muun muassa EFRIS-tietokannan (EU Fundamental Rights Information System) kehittämisessä. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuoden 2019 jälkipuoliskolla oikeusvaltiokysymykset oli-vat voimakkaasti esillä. Puheenjohtajuuskausi tar- josi kansallisille ihmisoikeusinstituutioille mah-dollisuuksia vaikuttaa oikeusvaltioteeman ja usei-den muiusei-den perus- ja ihmisoikeuskysymysten edistämiseksi.
Ihmisoikeuskeskus osallistui Genevessä järjes-tettyyn YK:n vuosittaiseen Business and Human Rights Forumiin 25.-27.11.2019 ja Suomen EU-pu-heenjohtajuuskauden yritysvastuutilaisuuteen Bu-siness and Human Rights: Towards a Common Agenda for Action Brysselissä 2.12.2019.
3.3.3
IHMISOIKEUSVALTUUSKUNNAN TOIMINTA VUONNA 2019
Ihmisoikeuskeskuksella on eduskunnan oikeus-asiamiehen asettama ihmisoikeusvaltuuskunta, joka toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Se käsittelee laaja- kantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ih- misoikeusasioita ja hyväksyy vuosittain Ihmisoi-keuskeskuksen toimintasuunnitelman ja toimin-takertomuksen.
Järjestyksessä toisen ihmisoikeusvaltuuskun-nan toimikausi oli 1.4.2016−31.3.2020. Valtuuskun- nassa oli 39 jäsentä, mukaan luettuina erityisval-tuutetut sekä ylimpien laillisuusvalvojien ja Saa-melaiskäräjien edustajat. Ihmisoikeusvaltuuskun-nan ja työvaliokunIhmisoikeusvaltuuskun-nan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Toisen ihmisoi-keusvaltuuskunnan varapuheenjohtajana toimi
ensin Kalle Könkkölä ja hänen menehtymisensä jälkeen Markku Jokinen. Valtuuskunta kokoontui vuoden 2019 aikana viisi kertaa.
Ihmisoikeusvaltuuskunta käsitteli vuoden 2019 kokouksissa useita ajankohtaisia perus- ja ihmis-oikeuskysymyksiä. Valtuuskunnassa keskusteltiin eri asiantuntijoiden pitämien alustuspuheenvuo-rojen pohjalta muun muassa:
– oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeusvaltion tilan-teesta Suomessa sekä kansainvälisesti
– Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella esillä olleista perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä ja puheenjohtajuuskauden tuloksista näissä tee-moissa
– uskonnonvapaudesta koulujen toiminnassa ja – turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta.
Valtuuskunnan alaisuudessa toimii pysyvinä jaostoina työvaliokunta ja vammaisten oikeuk-sien jaosto eli Vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK). Työvaliokunta auttaa valtuuskunnan kokousten valmistelussa. VIOK on vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen osallistamisme-kanismi kansallisen ihmisoikeusinstituution työ-hön yleisesti sekä YK:n vammaisyleissopimuksen (CRPD) seuranta- ja edistämismenettelyyn halli-tuksen esityksen (HE 284/2014 vp) mukaisesti.
Ihmisoikeuskeskus antaa vuosittain oman toi-mintakertomuksen, jonka ihmisoikeusvaltuus-kunta hyväksyy.
perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta