3.5.1
OIKEUSASIAMIEHEN TEHTÄVÄ KANSALLISENA VALVONTAELIMENÄ Eduskunnan oikeusasiamiehestä tuli 7.11.2014 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuk- sen valinnaisen pöytäkirjan (OPCAT, Optional Pro-tocol to the Convention against Torture) mukai-nen kansallimukai-nen valvontaelin (NPM, National Pre-ventive Mechanism). Oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettu Ihmisoikeuskeskus (IOK) ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta täyttävät osaltaan valinnaisessa pöytäkirjassa kansalliselle valvonta- elimelle asetettuja vaatimuksia, joissa viitataan ns.
Pariisin periaatteisiin.
Valvontaelimen tehtävänä on tehdä tarkastus-käyntejä paikkoihin, joissa pidetään tai voidaan pi-tää vapautensa menettäneitä henkilöitä. Valinnai-sen pöytäkirjan soveltamisala on pyritty luomaan mahdollisimman laajaksi. Soveltamisalaan kuulu-vat esimerkiksi ulkomaalaisten säilöönottoyksi-köt, psykiatriset sairaalat, koulukodit, lastensuoje- lulaitokset sekä tietyin edellytyksin vanhusten ja kehitysvammaisten hoitopaikat ja asumisyksiköt.
Soveltamisalaan kuuluvia toimipaikkoja on kaik-kiaan tuhansia. Käytännössä kysymys voi olla esi-merkiksi muistisairaiden vanhusten hoitopaikkoi- hin tehtävistä käynneistä, joilla pyritään ennalta-ehkäisemään heidän huonoa kohteluaan tai itse-määräämisoikeuden loukkauksia.
Valinnaisessa pöytäkirjassa korostuu kansalli- sen valvontaelimen tehtävä ennalta ehkäistä kidu- tusta ja muuta kiellettyä kohtelua tekemällä sään- nöllisiä tarkastuskäyntejä. Kansallisella valvonta- elimellä on toimivalta antaa viranomaisille suosi-tuksia, joiden tarkoituksena on parantaa vapauten-sa menettäneiden henkilöiden kohtelua ja oloja se-kä ehse-käistä kidutuksen vastaisessa yleissopimuk-sessa kiellettyä toimintaa. Sen tulee myös voida antaa ehdotuksia ja lausuntoja olemassa olevasta tai suunnitellusta lainsäädännöstä.
Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain mu- kaan oikeusasiamiehen erityistehtävänä on jo ai- kaisemmin ollut tarkastusten toimittaminen sul- jetuissa laitoksissa ja niihin sijoitettujen henkilöi- den kohtelun valvonta. Valinnainen pöytäkirja tuo kuitenkin useita uusia piirteitä ja vaatimuksia tarkastustoimintaan.
Kansallisena valvontaelimenä oikeusasiamiehen toimivalta on jonkin verran laajempi kuin muus- sa laillisuusvalvonnassa. Perustuslain mukaan oi- keusasiamiehen toimivalta ulottuu yksityisiin ta-hoihin vain siinä tapauksessa, että ne hoitavat jul-kista tehtävää. Kansallisen valvontaelimen toimi-valta puolestaan ulottuu myös muihin yksityisiin, jotka ylläpitävät toimipaikkoja, joissa pidetään tai voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä viranomaisen määräyksestä, kehotuksesta, suostu-muksella tai myötävaikutuksella. Tämän määritel-män piiriin voivat kuulua esimerkiksi vapautensa menettäneiden henkilöiden säilytystilat laivoilla tai eräiden yleisötilaisuuksien yhteydessä sekä yk-sityisten hallinnassa tai omistuksessa olevat len- tokoneet tai muut liikennevälineet, joilla kuljete-taan vapautensa menettäneitä henkilöitä.
Oikeusasiamiehen kansliassa on pidetty tarkoituk-senmukaisena integroida valvontaelimen tehtävät koko kanslian toimintaan. Valinnaisen pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia toimipaikkoja on useilla hallinnonaloilla. Paikat ja niissä sovellettava lain-säädäntö sekä vapautensa menettäneet henkilö-ryhmät ovat erilaisia. Näistä syistä myös tarvittava asiantuntemus on erilaista eri paikkoihin tehtä-vissä tarkastuskäynneissä. Kun oikeusasiamiehen kansliassa mahdollinen erillinen yksikkö jäisi joka tapauksessa hyvin pieneksi, siihen ei olisi käytän-nössä mahdollista koota kaikkea tarvittavaa asian-tuntemusta. Myös tarkastuskäyntien määrä jäisi huomattavasti pienemmäksi. Tarkastustoimintaan osallistuminen ja muut oikeusasiamiehen tehtä-vät, erityisesti kanteluiden käsitteleminen, tukevat toinen toisiaan. Tarkastustoiminnassa saatavaa tie-perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
77
toa ja kokemusta voidaan hyödyntää kanteluiden käsittelyssä ja päinvastoin. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että kanslian henkilökunnasta kaikki ne, joiden tehtäväalueeseen kuuluu valinnaisen pöytä-kirjan soveltamisalaan kuuluvia paikkoja, osallis-tuvat myös kansallisen valvontaelimen tehtäviin.
Käytännössä tämä tarkoittaa valtaosaa kanslian esittelijöistä, mikä tarkoittaa lähes 30 henkilöä.
Yleissopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa edel-lytetään, että sopimusvaltio antaa kansallisen val-vontaelimen käyttöön tämän toiminnan kannalta tarvittavat resurssit. Yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 182/2012 vp) on todettu, että pöy-täkirjan velvoitteiden tehokas hoitaminen puoltaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilös-tövoimavarojen lisäämistä.
YK:n kidutuksen vastainen komitea (CAT, The Committee against Torture) on Suomen 7. määrä-aikaisraportin johdosta antamissaan suosituksissa ollut huolissaan siitä, että oikeusasiamiehelle ei ole osoitettu riittävästi taloudellisia tai henkilöre-sursseja kansallisen valvontaelimen tehtävään. Ko-mitea suositteli, että valtion tulee vahvistaa kan-sallista valvontaelintä riittävillä resursseilla, jotta se kykenisi toimimaan tehtävässään itsenäisesti ja tehokkaasti. Samalla komitea suositteli harkitse-maan mahdollisuutta perustaa oikeusasiamiehen yhteyteen tätä tehtävää varten erillinen yksikkö.
Oikeusasiamies antoi ulkoasiainministeriölle asiaa koskevan oman lausuntonsa. Siinä todettiin muun muassa, että oikeusasiamies ei ollut saanut lisää henkilöresursseja kansallisen valvontaelimen teh-tävään, vaikka sitä oli esitetty.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toi-minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2019–2022 todetaan, että suunnittelukaudella tulee varautua henkilöstöresurssien lisäämiseen kansallisen val-vontaelimen tehtäväalueella. Oikeusasiamies ei kuitenkaan ole esittänyt vuoden 2018 tai 2019 ta-lousarvioesityksissä määrärahoja uusia virkoja var-ten. Tämä on johtunut pääasiassa kansliatoimi-kunnan asettamista säästötavoitteista.
Vuonna 2019 ilmeni paljon laiminlyöntejä vanhus-ten palveluyksiköissä. Eduskunta antoi oikeusasia- miehen kanslialle vuodeksi 2019 lisärahoitusta vanhusten oikeuksien valvonnan tehostamiseksi.
Vuonna 2019 ilmeni uusia laiminlyöntejä ja palve- luyksiköiden sulkemisia. Oikeusasiamiehen kans- lialle myönnettiin lisärahoitus vuodelle 2020 uu- sien virkojen perustamiseen. Näistä kolme ohjat- tiin vanhusten oikeuksien valvontaan, mikä lisää myös kansallisen valvontaelimen resursseja, kos- ka suuri osa vanhusten yksiköihin tehtävistä tar-kastuksista tehdään kansallisen valvontaelimen mandaatilla.
3.5.2
TOIMINTAMALLI
Oikeusasiamies on organisoinut kansallisen val- vontaelimen siten, että kansliassa ei ole tätä val-vontatehtävää varten omaa erillistä yksikköä. Kan-sallisen valvontaelimen koordinoinnin tehostami-seksi oikeusasiamies päätti keskittää siihen yhden esittelijän koko työpanoksen. Tämä jouduttiin tekemään työtehtävien uudelleen organisoinnil- la, koska uusia henkilöresursseja ei ole saatu. Vuo-den 2018 alusta kansallisen valvontaelimen koor-dinointitehtävien pääesittelijänä ja päätoimisena koordinaattorina on toiminut esittelijäneuvos Iisa Suhonen. Hänen lisäkseen oikeusasiamies on nimennyt esittelijäneuvos Jari Pirjolan ja neuvon- talakimies Pia Wirran hoitamaan kansallisen val- vontaelimen koordinaattorin tehtäviä muiden vir-katehtäviensä ohella 1.1.2018 lukien toistaiseksi.
Oikeusasiamies on lisäksi nimennyt kanslian si-säisen Opcat-tiimin, johon kuuluvat pääesittelijät niiltä tehtäväalueilta, joissa tehdään tarkastus-käyntejä valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettui-hin toimipaikkoitarkoitettui-hin. Tiimiin kuuluu 10 jäsentä ja sitä johtaa valvontaelimen pääkoordinaattori.
Kansallisen valvontaelimen tarkastustoimin-taa varten on perehdytetty ulkopuolisia asiantun- tijoita. Kansallisella valvontaelimellä on käytettä- vissään tällä hetkellä 12 ulkopuolista terveyden-huollon alan asiantuntijaa psykiatrian, nuorisopsy- kiatrian, vanhuspsykiatrian, oikeuspsykiatrian, ge-riatrian ja kehitysvammalääketieteen alalta. Lisäk-si 3 ulkopuolista aLisäk-siantuntijaa tulee Ihmisoikeus-keskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuudes-sa toimivasta vammaisten ihmisoikeuskomiteasta (VIOK, vammaisjaosto). Heidän asiantuntemus-taan käytetään tarkastuksilla, jotka kohdistuvat perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
yksiköihin, joissa vammaisten henkilöiden oi-keuksia rajoitetaan. Lisäksi on perehdytetty 5 ko- kemusasiantuntijaa. Kolmella heistä on kokemus-ta sosiaalihuollon lasten ja nuorten suljetuiskokemus-ta lai-toksista. Kahden asiantuntemusta käytetään ter-veydenhuollon tarkastuksilla.
3.5.3
TOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN
Kansallisella valvontaelimellä on oma esite. Sitä on saatavilla toistaiseksi suomeksi, ruotsiksi, eng-lanniksi, viroksi ja venäjäksi.
Kansallisen valvontaelimen tarkastuskäynneis-tä laaditut pöytarkastuskäynneis-täkirjat on julkaistu vuoden 2018 alusta lukien oikeusasiamiehen ulkoisilla verkko-sivuilla. Tarkastuskäynneistä ja niihin liittyvistä asioista tiedotetaan entistä aktiivisemmin eri so-siaalisen median kanavissa.
3.5.4
PERUS- JA IHMISOIKEUSKASVATUS Oikeusasiamies on yhdessä Ihmisoikeuskeskuk- sen (IOK) kanssa aloittanut vuonna 2018 hank-keen perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ke- hitysvammaisten henkilöiden asumispalveluis- sa. Tätä on valmisteltu muun muassa siten, että IOK:n asiantuntijoita on ollut mukana vammais- ten henkilöiden yksiköihin tehdyillä tarkastuksil-la. Tavoitteena on kehittää omavalvontasuunnitel-man osaksi arviointikehikko, joka ohjaa asumisyk-sikön työntekijöitä arvioimaan, miten vammais- ten henkilöiden ihmisoikeudet toteutuvat omas-sa yksikössä. Hanketta esitellään jaksosomas-sa 3.4.
3.5.5 KOULUTUS
Oikeusasiamiehen kanslian työntekijöitä osallistui kertomusvuonna kansallisen valvontaelimen teh- tävään liittyviin tilaisuuksiin tai koulutuksiin seu-raavasti:
– Suomen muistiasiantuntijoiden seminaari 17.5.2019. Aiheena muun muassa Aalto-yliopis-
ton professori, arkkitehti Laura Arpiaisen esitys muistisairaan asuinympäristön elemen-teistä.
– Seminaari vanhustenhuollosta 10.6.2019. Ai-heina muun muassa Vanhustyön olosuhteet (Jyväskylän yliopiston professori Teppo Krö-ger) ja Eliniän piteneminen sekä hoivan tar-peen ja saatavuuden muutos (Tampereen pro-fessori Marja Jylhä). Järjestäjänä Eduskunnan oikeusasiamies.
– Oikeusasiamiehen kanslian sisäinen koulutus vammaisen lapsen näkemyksen selvittämises-tä 12.6.2019. Koulutuksessa käytiin läpi asian-tuntijoiden kanssa metodeja ja apuvälineitä, jotka soveltuvat osittain myös muistisairaiden ja aikuisten kehitysvammaisten näkemysten selvittämiseen.
– Oikeusasiamiehen kanslian sisäinen koulutus, jossa aiheena haastattelut kansallisen valvon-taelimen tarkastuskäynneillä 13.9.2019.
– Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväki- valta 25.9.2019. Teemoina Istanbulin sopimuk-sen ensimmäisopimuk-sen monitorointikierroksopimuk-sen suositukset Suomelle. Tilaisuudessa oli keskus-telemassa muun muassa Euroopan neuvoston alaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja per- heväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmän (GREVIO) jäsen Iris Luarasi. Järjestäjänä Ih-misoikeuskeskus.
– Pakon käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa – missä raja kulkee? -seminaari 2.10.2019. Tee-moina 1) Rajoittaminen sosiaali- ja terveyden-huollossa, 2) Rajoitustoimenpiteet laitoksissa ja 3) Saadaanko laatua valvontaa lisäämällä.
Puheenvuoroja rajoitustoimenpiteistä eri toi- mialoilta. Näkökulmina lastensuojelun sijais- huolto, kehitysvammahuolto, vanhustenhuol-to ja psykiatria. Järjestäjänä FCG Koulutus Oy.
– Vanhusten oikeudet -seminaari 10.10.2019.
Teemoina vanhuspalvelut sekä osallisuus ja itsemääräämisoikeus. Järjestäjänä Ihmisoi-keuskeskus.
– Kalle Könkkölä symposium 22.10.2019. Teema-na vammaisten ihmisten oikeuksien toteutu-minen – tilannekuva tällä hetkellä? Järjestäjinä Eduskunnan oikeusasiamies ja Ihmisoikeus-keskus.
perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
79
– Kanslian sisäinen koulutus aiheesta Vammais- yleissopimus lainkäytössä 30.10.2019. Luen-noitsijana Helsingin yliopiston professori Tuo- mas Ojanen.
– Kanslian sisäinen koulutus aiheesta radikali- soitumisen tunnistaminen ja ehkäisy suoma-laisissa vankiloissa 3.12.2019. Esityksen pitä-jänä oikeusasiamiehen kansliassa tarkastajan määräaikaisena sijaisena toiminut Annika Finnberg.
– Kanslian sisäinen koulutus vanhusten suun ja hampaiden terveydestä 17.12.2019. Kouluttajana erikoishammaslääkäri Pauli Varpavaara.
3.5.6
POHJOISMAINEN JA
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Pohjoismaiden kansalliset valvontaelimet tapaavat säännöllisesti kahdesti vuodessa. Suomen kansal- linen valvontaelin järjesti Helsingissä tammikuus- sa 2019 yhteistyökokouksen. Pääteemana oli van-husten yksiköihin tehtävät tarkastuskäynnit. Esit-telijäneuvos ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean (CPT) jäsen Jari Pirjola johdat-ti aiheeseen alustuksellaan “Are elderly people in social care homes deprived of their liberty? Lisäk- si Suomen kansallinen valvontaelin esitteli vam-maisten henkilöiden yksiköihin tehtyjä tarkas-tuksia ja Ruotsin kansallinen valvontaelin esitteli vapautensa menettäneiden kuljetuksia koskevaan erityisteemaan liittyviä havaintoja.
Islanti ratifioi kidutuksen vastaisen yleis-sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (OPCAT) 20.2.2019. Islannin kansallinen valvontaelin isän- nöi elokuussa 2019 ensimmäistä kertaa yhteistyö- tapaamista Reykjavikissa. Aiheena oli “Ethical is-sues regarding therapeutic treatment, a person´s rights to privacy and security measures in secure settings – where do we draw the line?”. Tilaisuu-dessa esittelijäneuvos Håkan Stoor piti esityksen aiheesta ”Ethical issues in NPM visits in Finland”.
Esittelijäneuvos Jari Pirjola puolestaan kertoi sa-masta aiheesta CPT:n näkökulsa-masta. Kokoukseen sisältyi vierailu psykiatriseen sairaalaan (Kleppur).
YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen täy-täntöönpanoa valvoo kidutuksen vastainen
komi-tea (CAT). Sopimuspuolilla on velvollisuus antaa määräajoin raportti yleissopimuksen täytäntöön-panosta. Suomen hyväksymässä raportointime-nettelyssä komitea esittää valtiolle kysymyslistan (List of Issues Prior to Reporting, LOIPR), johon annetut vastaukset muodostavat määräaikaisra-portin. Suomen 8. määräaikaisraporttia varten oi- keusasiamies ja kansallinen valvontaelin toimitti kesäkuussa 2019 YK:n kidutuksen vastaiselle ko-mitealle (CAT) listauksen aiheista, jotka se halusi saattaa komitean tietoon ja joita se piti tärkeänä ottaa esille komitean Suomen valtiolle toimitta-massa kysymyslistassa. Aihealueita oli kaikkiaan kahdeksan. Ne koskivat muun muassa vanhusten kaltoinkohtelun ehkäisemistä, vammaisten hen-kilöiden itsemääräämisoikeuden turvaamista ja vahvistamista, lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten oikeuksien toteutumista ja päihtyneiden säilyttämistä poliisin säilytystiloissa. Yleisenä, kaikkia vapautensa menettäneitä koskevana aihee-na nostettiin esille perus- ja ihmisoikeuskoulutuk-sen tarve niiden toimijoiden keskuudessa, jotka työssään joutuvat puuttumaan henkilön itsemää-räämisoikeuteen ja integriteettiin (3513/2019).
3.5.7
TARKASTUSTOIMINTA
Kansallisena valvontaelimenä toimiminen edellyt- tää säännöllisiä tarkastuskäyntejä. Joillakin hal-linnonaloilla – kuten poliisi ja rikosseuraamusala – tähän on mahdollista päästäkin. Sen sijaan so- siaalihuollossa ja terveydenhuollossa kohteiden määrä on niin suuri, että niissä joudutaan teke-mään priorisointia tarkastuskohteiden valinnassa.
Myös 2019 tehtiin joitakin jatkokäyntejä sen sel- vittämiseksi, miten kansallisen valvontaelimen suosituksia on huomioitu toiminnassa. Suositus- ten noudattamista seurataan myös siten, että tar-kastuskäynnin kohdetta ja joskus myös valvonnas-ta vastuussa olevia viranomaisia pyydetään ilmoit-tamaan oikeusasiamiehelle toiminnassa tehdyistä muutoksista ja parannuksista.
Kertomusvuonna 2019 kansallinen valvonta- elin teki 60 tarkastuskäyntiä (edellisenä vuonna 73). Koko kansliassa tehtiin tarkastuksia 110 (120).
Enemmistö (45) kansallisen valvontaelimen tar-kastuksista oli ennalta ilmoittamattomia.
perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
Tarkastukset vuosina 2016–2019.
0 30 60 90 120 150 180
2019 2018
2017 2016
NPM-tarkastukset ennalta ilmoittamattomat NPM-tarkastukset kaikki tarkastukset
Yksi tai useampi ulkopuolinen asiantuntija oli mu- kana kaikkiaan 25 tarkastuksella (edellisenä vuon- na 19 tarkastuksella). Viidellä vammaisten henki- löiden palveluasumiseen kohdistuneella tarkastus-käynnillä oli mukana lääketieteellisen asiantun-tijan lisäksi kaksi vammaisten ihmisoikeuskomi-tean (VIOK) asiantuntijaa. Kahdella terveyden-huollon yksikön tarkastuskäynnillä oli mukana kokemusasiantuntija. Ulkopuolisten asiantuntijoi-den mukaan ottaminen on jo vakiintunut tietyillä hallinnonaloilla. Vuoden aikana kaikkiaan 10 eri ulkopuolista asiantuntijaa (15 käytettävissä olevas-ta) oli mukana tarkastuskäynneillä.
Muista oikeusasiamiehen tarkastuksista viisi oli sellaisia, jotka liittyvät kansallisen valvontaeli-men tehtävään. Näistä esimerkkeinä Poliisihalli-tukseen, Rajavartiolaitoksen esikuntaan ja Puolus-tusvoimien Pääesikuntaan tehdyt tarkastukset.
Kansallisen valvontaelimen tehtävän myötä tar-kastuskäynneillä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota vapautensa menettäneiden kuulemi-seen. Tavoitteena on kuulla kaikkein
haavoittu-vimmassa asemassa olevia, kuten alaikäisiä ja ul- komaalaisia henkilöitä. Tämä on käytännössä tar-koittanut muun muassa sitä, että tulkkien käyttöä on lisätty. Lastensuojelulaitoksen tarkastuskäyn-neillä sijaishuollossa olevien lasten kanssa käydyt luottamukselliset keskustelut ovat olleet avain- asemassa tarkastustoiminnan tuloksellisuudelle (ks. kohta 3.5.14).
Oikeusasiamiehen kanslian erityisenä perus- ja ihmisoikeusteemana vuonna 2019 oli oikeus yksi-tyisyyteen. Lisää tietoa kanslian perus- ja ihmisoi-keusteemasta on luettavissa jaksossa 3.8. Erityis-teeman lisäksi tarkastuskäynneillä otetaan aina huomioon oikeusasiamiehen erityistehtävät eli lapsen oikeudet, vanhusten oikeudet ja vammais-ten henkilöiden oikeudet. Tarkastuksilla kiinnite-tään huomiota myös ns. valvonnan valvontaan eli muiden valvontaviranomaisten valvontavastuun toteutumiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat tarkastuspöytäkirjoissa esitetyt toimenpiteet, joi-ta edellytetään lastensuojelulaitoksia ja vanhusten yksiköitä valvovilta viranomaisilta.
3.5.8
TARKASTUSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tarkastustoiminnan säännöllisyydellä ja määrällä ei ole merkitystä, jos tarkastuskäyntien johdosta annetut suositukset eivät johda tarkastuskohtees- sa mihinkään toimenpiteisiin vapautensa menet-täneiden kohtelussa ja olosuhteissa. Tarkastustoi- minta menettää uskottavuutensa, jos sillä ei ole konkreettista vaikutusta epäkohtiin. Oikeusasia-miehen kannanottoihin ja suosituksiin suhtaudu-taan läpi hallinnonalojen myönteisesti. Usein jo tarkastuskäynnin aikana käydyssä vuoropuhelussa löydetään yhteisymmärrys siitä, miten asioita voi- daan kehittää tai puuttua ongelmakohtiin. Tarkas- tuksen jälkeen tarkastuspöytäkirjan luonnos lähe- tetään tarkastuskohteelle, jolla on mahdollisuus kommentoida oikeusasiamiehen alustavia kannan- ottoja ja suosituksia. Hyvin usein tarkastuskohde kertoo jo tässä vaiheessa toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt alustavien suositusten johdosta.
Joskus myös pelkkä selvityspyyntö viranomai-selle voi johtaa toimenpiteisiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä poliisihallinnossa aloitettu suunnitel- ma, joka johti säilytystilojen soveltuvuuden
sel-perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
81
NPM-tarkastukset maakunnittain vuonna 2019. Luettelo kaikista tarkastuskohteista on liitteenä 5.
Poliisihallinto Tuomioistuimet Rikosseuraamusala
Sosiaalihuolto/Vammaiset henkilöt Sosiaalihuolto/Lapset
Sosiaalihuolto/Vanhukset Terveydenhuolto
Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Tulli Ulkomaalaishallinto
1 4
2
1 1
1 2 1
3
2
1 3 5
5
3
2 2
2 1
1
5
1
4 2
1 1
2 1
1 perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
vittämiseen ja hyväksymisprosessiin. Joskus suo-situsten läpivienti ja toteuttaminen vievät aikaa – kuten poliisin säilytystiloissa työskentelevien var-tijoiden lääkkeenjakokoulutuksen järjestäminen.
Kansallisen valvontaelimen tarkastustoimin-ta voi johtarkastustoimin-taa myös lainsäädännön muuttarkastustoimin-tamiseen.
Tästä esimerkkinä lastensuojelulain kiireellinen uudistaminen (ks. kohta 3.5.14). Myös muilla hal-linnonaloilla ovat tarkastuskäynneillä havaitut ja esille nostetut puutteellisuudet lainsäädännössä johtaneet lainsäädännön uudistuksiin.
3.5.9 POLIISI
Poliisi huolehtii vapautensa menettäneiden säily- tyksestä paitsi omissa myös Tullin ja Rajavartiolai- toksen asioissa. Eniten kiinniottoja tehdään päih-tymyksen vuoksi, runsaat 50 000 vuosittain. Toi-seksi suurin ryhmä ovat rikoksesta epäillyt, noin 22 000. Lisäksi poliisivankiloissa säilytetään jon-kin verran ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja.
Tarkastuskäynneistä laaditut pöytäkirjat lähe- tetään aina sekä Poliisihallitukselle että tarkas-tuksen kohteena olleelle poliisilaitokselle. Poliisin omaa laillisuusvalvontaa poliisilaitoksilla hoitavat oikeusyksiköt. Oikeusasiamiehelle toimitetaan vuosittain Poliisihallituksen laillisuusvalvontaker-tomus.
Poliisihallitukselta saadun tiedon mukaan sen tarkoituksena on vuonna 2020 keskittyä poliisin säilytys- ja vartioimistoiminnan kehittämiseen.
Tämän taustalla on poliisin omassa sekä oikeus-asiamiehen tarkastustoiminnassa tehdyt havain-not. Kehittämistoimien suunnittelun pohjaksi otetaan myös oikeusasiamiehen putkakuolemien johdosta tekemät havainnot. Vapautensa menettä-neiden oikeusturva on myös poliisin sisäisen lail- lisuusvalvonnan painopistealue vuonna 2020.
Poliisilla on käytössä 45 poliisivankilaa. Kan-sallisen valvontaelimen tarkastukset poliisin säily-tystiloihin ovat yleensä ennalta ilmoittamattomia.
Tämän vuoksi on tärkeää, että oikeusasiamiehellä on luotettavaa ja ajantasaista tietoa muun muassa siitä, onko säilytystila käytössä. Poliisihallituksel- ta saadut tiedot olivat osin vanhentuneita. Tästä johtuen OA pyysi maaliskuussa 2019 Poliisihalli-
tusta toimittamaan ajantasaisen luettelon poliisin käytössä olevista säilytystiloista ja ilmoittamaan aina viipymättä, mikäli luetteloon tulee muutok- sia. Myös kertomusvuonna ilmeni, että oikeusasia-mies ei ollut saanut kaikilta osin ajantasaista tietoa säilytystilojen todellisesta käytöstä (6000/2019*
Imatra).
Vuonna 2019 poliisivankiloihin tehtiin 9 tar-kastuskäyntiä (edellisenä vuonna 13). Lisäksi Es-poon poliisivankilan tarkastukseen liittyen tehtiin tarkastus Espoon kaupungin selviämishoitoase-malle. Kaikki tarkastukset olivat ennalta ilmoitta-mattomia. Tarkastuskohteet seuraavalla sivulla.
Kertomusvuonna tehtiin myös tarkastuskäynti Poliisiammattikorkeakouluun (2924/2019), jossa esillä olivat vartijakoulutus ja putkakuolemat. Po- liisihallitukseen (7050/2019) tehdyllä tarkastus-käynnillä keskustelunaiheena olivat muun muassa poliisivankilat ja niiden remontit sekä niihin teh-dyt oikeusasiamiehen tarkastukset. Oulun polii-silaitoksen tarkastuksella keskusteltiin edellisenä päivänä Raahen ja Haukiputaan poliisivankiloihin tehtyjen tarkastusten havainnoista (1951/2019*).
Poliisin säilytystiloissa ilmenee toistuvina puut- teina seuraavia asioita:
– vartija joutuu työskentelemään yksin – vartijoille on sälytetty muitakin tehtäviä,
esi-merkiksi henkilötuntomerkkien ottaminen, mikä voi häiritä vartiointitehtävää
– poliisimiehiä käytetään vartijoina ilman riittä-vää perehdytystä vartiointitehtäriittä-vään
– vartijat ovat tietoisia oikaisuvaatimusmenette-lystä, mutta eivät tunnista, mistä asioista tulee tehdä kirjallinen päätös
– vapautensa menettäneelle ei ilmoiteta hänen oikeuksistaan
– ulkoilutilat eivät sovellu ulkoiluun
– säilytystilat eivät sovellu ylipäänsä pitempikes-toiseen asumiseen
– päihtyneiden sellien yksityisyydensuoja puut-tuu wc:tä käytettäessä
– vapautensa menettäneellä ei ole mahdollisuut-ta päivittäiseen peseytymiseen
– tilojen siisteystasossa on toivomisen varaa perus- ja ihmisoikeudet
�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
83
Tarkastuskäyntien vaikuttavuus
Tarkastusten kannanotot ja suositukset toimite-taan poliisilaitoksille kommentoitavaksi osana lo- pullisen pöytäkirjan valmistumista. Poliisilaitok-set suhtautuvat oikeusasiamiehen kannanottoihin ja suosituksiin rakentavasti. Esimerkiksi kerto-musvuonna yli puolet tarkastetuista poliisilaitok-sista ilmoitti jo kommentointivaiheessa toimen- piteistään, joilla he muuttavat käytäntöjään tai pa- rantavat vapautensa menettäneiden olosuhteita.
Mutta kuten edellä olevasta luettelosta ilmenee, jotkut puutteet pysyvät, vaikka samoja asioita on jo aiemmin saatettu nostaa esille, joskus jopa sa-mojen poliisivankiloiden tarkastuksilla.
Tarkastustoiminnan vaikuttavuuden kannalta onkin tärkeää, että poliisin säilytystiloihin teh-dään säännöllisiä tarkastuskäyntejä – myös polii- sin omana laillisuusvalvontana. Poliisihallitus on
lähettänyt marraskuussa 2017 ohjauskirjeen polii- silaitoksille huomioitavista asioista poliisin säily- tystiloissa. Ohjauskirjeessä on esimerkiksi edelly- tetty, että vapautensa menettäneelle on viipymät- tä tulovaiheessa tiedotettava säilytystilan oloista.
Tämä tapahtuu antamalla hänelle vapautensa me- nettäneen oikeuksista ja velvollisuuksista kertova lomake ja järjestyssääntö (kuten myös Poliisihal- lituksen ohje edellyttää). Aineiston antaminen tulee myös kirjata. Tästä huolimatta vielä 2019 tarkastetuissa poliisin säilytystiloissa todettiin parantamisen varaa tiedottamisessa (1201/2019*
Espoo, 3621/2019* Hämeenlinna, 3622/2019* Hy-vinkää, 1950/2019* Raahe, 1954/2019* Haukipudas, 5999/2019* Lappeenranta). Poliisihallitus on myös pitänyt perusteltuna, että jokaisessa poliisin säily- tystilassa on toimintaa valvovista viranomaisista kirjallinen luettelo, joka voidaan antaa vapautensa menettäneelle. Vaikka luettelo on ollut Poliisihal-
tarkastus-päivämäärä kohde paikka-
määrä asianumero muuta / edellinen tarkastuskäynti 27.2.2019 Espoon poliisivankila# 30 selliä 1201/2019* OA mukana, tarkastettu
viimeksi 2017 (1382/2017) 27.2.2019 Espoon kaupungin
selviä-mishoitoasema# 15 paikkaa 1202/2019* OA mukana, tarkastettu viimeksi 2017 (1606/2017*) 10.4.2019 Raahen poliisivankila# 15 selliä 1950/2019* tarkastettu viimeksi 2016
(1940/2016)
10.4.2019 Haukiputaan poliisivankila# 18 selliä 1954/2019* tarkastettu viimeksi 2005 27.5.2019 Tampereen pääpoliisiaseman
poliisivankila# 64 selliä 2982/2019* tarkastettu viimeksi 2018 (4394/2018*)
1.7.2019 Hämeenlinnan poliisivankila# 59 selliä 3621/2019* tarkastettu viimeksi 2011 1.7.2019 Hyvinkään poliisivankila# 18 selliä 3622/2019) tarkastettu viimeksi 2016
(212/3/16)
1.7.2019 Järvenpään poliisivankila# 14 selliä 3623/2019* tarkastettu viimeksi 2016 (211/3/16)
6.11.2019 Lappeenrannan poliisivankila# 24 selliä 5999/2019* tarkastettu viimeksi 2009 6.11.2019 Imatran poliisivankila# 1 selli 6000/2019* tarkastettu viimeksi 2015
(4620/3/15)
#= ennalta ilmoittamaton tarkastus
*
= tarkastuspöytäkirja verkossa perus- ja ihmisoikeudet�.� kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
lituksen ohjauskirjeen liitteenä, ei sitä ole ollut saa-tavilla osassa tarkastetuista kohteista (1950/2019*
Raahe, 3621/2019* Hämeenlinna, 3622/2019* Hy-vinkää).
Poliisilaitokset ovat tietojen antamiseen liittyvien puutteiden johdosta ja omavalvonnasta ilmoitta-neet seuraavasti:
– Säilytystilan esimiehiä on muistutettu siitä, että kaikille vapautensa menettäneille anne-taan aina heille tarkoitettu kirjallinen aineisto ja että asiat kerrotaan myös suullisesti. Esimie-het ja oikeusyksikkö tarkastavat säännöllisesti kiinniottolomakkeita ja muistuttavat henkilös-töä, jos merkinnöissä on puutteita (1950/2019*
Raahe, 1954/2019* Haukipudas)
– Poliisilaitos tulee ohjeistamaan säilytystilan vartijoita siten, että he kertovat saapumisen yhteydessä oleellisia perusasioita kaikille säily-tystilan olosuhteista ja toiminnasta. Näitä ovat esimerkiksi sellihälytys, ruokailu, ulkoilu,
– Poliisilaitos tulee ohjeistamaan säilytystilan vartijoita siten, että he kertovat saapumisen yhteydessä oleellisia perusasioita kaikille säily-tystilan olosuhteista ja toiminnasta. Näitä ovat esimerkiksi sellihälytys, ruokailu, ulkoilu,