Arvot
Oikeusasiamiehen kanslian keskeiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja ihmislähei-syys. Ne merkitsevät, että oikeudenmukaisuutta edistetään rohkeasti ja riippumattomasti. Kaikilta osin toiminnan tulee olla vastuullista, vaikuttavaa ja laadukasta. Kanslian tapa toimia on ihmislähei-nen ja avoin.
Tavoitteet
Oikeusasiamiehen toiminnan tavoitteena on hoi- taa kaikki oikeusasiamiehelle laissa säädetyt teh-tävät mahdollisimman korkealuokkaisesti. Tämä edellyttää toiminnan vaikuttavuutta, perus- ja ihmisoikeusasiantuntevuutta, oikea-aikaisuutta, huolellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä jatkuvaa kehittymistä oman toiminnan kriittisen arvioin-nin ja ulkoisten muutoksien perusteella.
Tehtävät
Oikeusasiamiehen ydintehtävä on laillisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta ja edistäminen. Tässä tarkoituksessa oikeusasia-mies tutkii kanteluita ja omia aloitteita, tekee tar-kastuksia sekä antaa lakien säätämiseen liittyviä lausuntoja. Oikeusasiamiehen erityistehtäviä ovat muun muassa vapautensa menettäneiden henki-löiden olojen ja kohtelun valvonta, vammaisten henkilöiden ja lasten oikeuksien valvonta ja edistä-minen, sekä salaisen tiedonhankinnan valvonta.
Painotukset
Toiminnan painotus eri tehtävien välillä määräy- tyy lähtökohtaisesti kulloinkin käsiteltävänä ole-vien asioiden määrän ja laadun perusteella. Oi- keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten
nä-kemysten pohjalta päätetään toiminnan suuntaa-misesta oma-aloitteiseen perus- ja ihmisoikeusval-vontaan ja tämän toiminnan painopisteistä sekä erityistehtävien ja kansainvä lisen yhteistyön pai-notuksista. Voimavarojen suuntaamisessa otetaan erityisesti huomioon vaikuttavuus, oikeusturva ja hyvä hallinto sekä haavoittuvat ihmisryhmät.
Toimintaperiaatteet
Kaikessa toiminnassa pyritään korkeaan laatuun, tasapuolisuuteen, avoimuuteen, joustavuuteen, joutuisuuteen ja hyvään asiakaspalveluun.
Toimintaperiaatteet erityisesti kanteluasioissa
Kanteluasioissa laatu merkitsee mm. yksittäisen asian tutkintaan käytettävän ajan sopeuttamista laillisuusvalvonnan kokonaisuuden hallintaan ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kanteluratkaisus- sa asianosaisten kuuleminen, tietojen ja sovellet- tavien oikeusnormien oikeellisuus, ratkaisujen sel- keä kirjoittamistapa sekä pe rustelujen vakuutta-vuus ovat tärkeitä. Kaikki kanteluasiat käsitellään enintään yhden vuoden tavoiteajassa kuitenkin si-ten, että nopeasti käsiteltäviksi määrätyt kantelut käsitellään niille erikseen asetetuissa tätä lyhem-missä tavoiteajoissa.
Tavoitteiden toteutumisen merkitys Luottamus oikeusasiamiehen toimintaan muo-dostuu sen perusteella, miten näissä tavoitteissa onnistutaan ja miten kuva tästä toiminnasta vä- littyy. Luottamus on instituution olemassaolon ja vaikuttavuuden edellytys.
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
toteutumisen valvonta on oikeusasiamiehen tar-kastustoiminnan painopisteitä.
Oikeusasiamiehen salaiseen tiedonhankintaan kohdistaman erityisvalvonnan ala laajeni vuoden 2014 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen myötä kattamaan kaikki salaisen tiedonhankinnan kei-not. Näiden keinojen lisääntyminen laajensi myös valvonnan alaa. Salaisia tiedonhankintakeinoja käyttävät poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja puolus-tusvoimat.
Salaisilla tiedonhankintakeinoilla puututaan useisiin perustuslaissa turvattuihin perusoikeuk-siin, kuten yksityiselämän, luottamuksellisen vies-tin ja kotirauhan suojaan. Usein salaisen tiedon-hankinnan käyttö vaatii tuomioistuimen luvan, mikä osaltaan varmistaa keinojen lainmukaista käyttöä. Myös oikeusasiamiehen valvonnalla on tärkeä osa näiden, käyttämishetkellä kohteelta salassa pidettävien tutkintakeinojen käytön val-vonnassa. Salaisen tiedonhankinnan valvontaa käsitellään jaksossa 4.6.
Kertomusvuonna tuli voimaan tiedustelutoi-mintaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus. Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) tuli voimaan 1.2.2019. Poliisilain 5a luku (siviilitiedus-telu, 581/2019), laki tietoliikennetiedustelusta si-viilitiedustelussa (582/2019) ja laki sotilastieduste-lusta (590/2019) tulivat voimaan 1.6.2019. Lakeihin sisältyy viranomaisille säädetty velvoite toimittaa vuosittain oikeusasiamiehelle kertomukset toi-minnastaan. Tiedustelutoiminnan valvontaa kä- sitellään jaksossa 4.6.
Laillisuusvalvonnassa perus- ja ihmisoikeu- det ovat esillä paitsi yksittäisiä kanteluja ratkais-taessa, myös muun muassa tarkastusten ja omien aloitteiden suuntaamisessa. Perusoikeuksien pai-notus ja edistäminen näkyy myös muutoin oi- keusasiamiehen toiminnassa. Tähän liittyen oi- keusasiamies käy keskusteluja muun muassa kes-keisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarkastuksil-la ja omasta aloitteesta hän ottaa esille selTarkastuksil-laisia kysymyksiä, jotka ovat herkkiä perusoikeuksien kannalta ja joilla on yksittäistapauksia yleisempää merkitystä. Vuonna 2019 perus- ja ihmisoikeus-valvonnan erityisteema oli oikeus yksityisyyteen.
Teeman sisältöä esitellään perus- ja ihmisoikeus-jaksossa kohdassa 3.8.
Kansliassa on vireillä oikeusasiamiehen toi-minnallisen strategian valmistelu. Yleisenä
stra-tegisena lähtökohtana on ollut oikeusasiamiehen valtiosääntöisen tehtävän toteuttaminen siten, et-tä sen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri.
Vuoden käsittelyaika
Oikeusasiamieslain vuonna 2011 voimaan tullut uudistus tehosti laillisuusvalvontaa lisäämällä oi- keusasiamiehen harkintavaltaa ja toimintavaihto-ehtoja sekä painottamalla kansalaisnäkökulmaa.
Kanteluiden vanhentumisaika lyheni viidestä vuo-desta kahteen vuoteen. OA:lle annettiin mahdol-lisuus siirtää kanteluasia muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Lakia muutettiin myös siten, että OA voi kutsua AOA:n sijaisen hoitamaan AOA:n tehtäviä tarpeen mukaan.
Lakiuudistus mahdollisti voimavarojen tarkoi-tuksenmukaisemman kohdentamisen sellaisiin asioihin, joissa oikeusasiamies voi auttaa kantelijaa tai muuten ryhtyä toimenpiteisiin. Kantelijaa py-ritään, mikäli mahdollista, auttamaan esimerkiksi esittämällä tapahtuneen virheen korjaamista tai kantelijan oikeuksien loukkaamisen hyvittämistä.
Ratkaisutoiminnan tehostamisen johdosta oi-keusasiamies saavutti ensimmäisen kerran vuonna 2013 pitkään tavoitteena olleen kanteluiden enin-tään yhden vuoden käsittelyajan. Tähän tavoittee-seen on päästy myös kaikkina seuraavina vuosina ja kertomusvuonna, kun vuoden vaihteessa ei ol-lut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua.
Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden lopussa 103 päivää, kun se vuoden 2018 päättyessä oli 98 päivää.
Kantelut ja muut laillisuusvalvonta-asiat Vuonna 2019 kanteluita saapui ennätysmäärä, yh-teensä 6 267. Tämä on noin 670 (12 %) enemmän kuin vuonna 2018 (5 594). Asiamäärät nousivat kaikilla hallinnonaloilla. Suurimmat kantelumää-rät kohdistuivat sosiaalihuoltoon (1112), poliisiin (752) ja terveydenhuoltoon (698). Kertomusna ratkaistiin 6 057 kantelua. Vastaava luku vuon-na 2018 oli 5 410 ratkaistua kantelua.
Kirjeitse tai telefaksilla lähetettyjen ja henki-lökohtaisesti toimitettujen kanteluiden määrä on viime vuosina laskenut ja vastaavasti
sähköpostit-37 oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika vuosina 2010–2019
0 50 100 150 200 250
2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
120 157 155 170
97 91 90
78
98 103
keskimääräinen käsittelyaika (pv)
se saapuneiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt.
Vuonna 2019 valtaosa, 76 %, kanteluista saapui sähköisesti.
Oikeusasiamiehelle saapuneet kantelut kirjat-tiin ennen sähköisen asianhallinnan järjestelmän käyttöönottoa oikeusasiamiehen kanslian diaari- järjestelmään omaan asiaryhmäänsä (ryhmä 4).
Ns. muut kirjoitukset, jotka olivat tiedusteluluon- teisia kansalaiskirjeitä, selvästi perusteettomia kir- joituksia, toimivaltaan kuulumattomia, sisällöl-tään epäselviä tai nimettömiä kirjoituksia, kirjat-tiin ryhmään 6 eli ”Muut kirjoitukset”. Näitä kirjoi- tuksia ei käsitelty kanteluina. Tähän ryhmään kuu- luneet kirjoitukset luettiin kuitenkin laillisuusval-vonta-asioihin ja ne jaettiin kirjaamosta apulaisoi- keusasiamiehen sijaiselle tai kansliapäällikölle, jo-ka jakoi ne edelleen notaareille ja tarjo-kastajille val-misteltaviksi. Kirjeen lähettäneelle annettiin vas-taus ja vastaukset tarkasti apulaisoikeusasiamie-hen sijainen tai kansliapäällikkö.
Sähköisen asianhallinnan järjestelmän käyt-töönoton myötä vuonna 2016 myös aikaisemmin erilliseen ryhmään 6, ”Muut kirjoitukset”, kirjatut asiat kirjataan kanteluasioihin. Näiden asioiden käsittelytapa pysyi kuitenkin samana, eli ne jae-taan apulaisoikeusasiamiehen sijaiselle tai kanslia-päällikölle edelleen jaettaviksi ja valmisteltavaksi.
Vastaukset tarkastaa edelleen apulaisoikeusasia-miehen sijainen tai kansliapäällikkö.
Kun kanteluasia on tullut vireille oikeusasia-miehen kansliassa, kantelijalle lähetetään ilmoi-tuskirje kantelun vastaanottamisesta, jos kantelu johtaa tutkintaan. Sähköpostitse saapuneisiin kan-teluihin lähetetään heti vastaanottoilmoitus säh-köisesti.
Osa kanteluista käsitellään ns. nopeutetussa menettelyssä. Vuonna 2019 nopeutetussa menet-telyssä käsiteltiin noin puolet kaikista kanteluista.
Nopeutetun käsittelyn tarkoituksena on alusta-vasti erotella heti saapumisvaiheessa sellaiset kan-teluiksi kirjatut asiat, joiden tarkempi tutkiminen ei ole tarpeen. Menettelyyn soveltuvat erityisesti asiat, joissa ei selvästi ole aihetta epäillä virhettä, asia on vanhentunut, asia ei kuulu oikeusasiamie-hen toimivaltaan, kirjoitus on yksilöimätön, asia on vireillä muualla tai kyse on uudistetusta kante- lusta, josta ei ilmene aihetta ensimmäisen kante- luratkaisun uudelleenarviointiin. Nopeutetun me-nettelyn kanteluista ei lähetetä ilmoituskirjettä kantelijalle. Jos ilmenee, että kantelu ei sovellu-kaan nopeutettuun käsittelyyn, asia palautetaan tavanomaiseen kanteluiden jakoon, ja kantelijal- le lähetetään kirjaamosta ilmoituskirje. Nopeute-tusti käsitellyissä asioissa vastausluonnos toimi- oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Saapuneet ja ratkaistut kan-telut vuosina 2010–2019
3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500
2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
ratkaistut saapuneet
tetaan ratkaisijalle viikon kuluessa. Kantelijalle lähetetään esittelijän allekirjoittama vastaus.
Nimettömiä kirjoituksia ei käsitellä kantelui-na, mutta niidenkin osalta arvioidaan tarvetta ottaa asia omana aloitteena tutkittavaksi.
Pelkästään tiedoksi tulleita kirjoituksia tai muita viestejä, joita ei katsota lähetetyksi asian vireille saattamisen tarkoituksessa, eivätkä ne lii- ty mihinkään vireillä olevaan asiaan, ei kirjata.
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen tai kansliapääl-likkö kuitenkin tarkastaa ne. Vuonna 2019 vas-taanotettiin 7 471 tiedoksi tullutta kirjoitusta.
Lisäksi laillisuusvalvonta-asioihin kuuluvat lausunnot ja kuulemiset esimerkiksi eduskun- nan eri valiokunnissa (liitteenä 3). Lausuntojen ja kuulemisten määrä laski osapuilleen aiemmal- le tasolle.
Vuonna 2019 kaikista saapuneista kanteluista 74 % kohdistui kymmeneen suurimpaan asiaryh-mään. Numerotiedot asiaryhmistä ovat liitteessä 7.
Omia aloitteita ratkaistiin vuonna 2019 yh-teensä 63. Niistä oikeusasiamiehen toimenpitei- siin johti 47 asiaa eli 75 % asioista.
Toimenpiteet
Oikeusasiamiehen toiminnassa merkittävimpiä ovat ratkaisut, jotka johtavat oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Toimenpiteitä ovat virkasyyte, huomautus, käsitys ja esitys. Asia voi johtaa myös muuhun oikeusasiamiehen toimenpiteeseen, ku- ten esitutkinnan määräämiseen tai oikeusasiamie- hen aikaisemman kannanoton saattamiseen vi-ranomaisen tietoon. Lisäksi asiassa voi tapahtua korjaus sen tutkinnan aikana.
Virkasyyte on ankarin oikeusasiamiehen toi-menpiteistä. Hän voi kuitenkin olla nostamatta syytettä, vaikka valvottava on menetellyt lainvas-taisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, jos hän katsoo, että asia voi jäädä huomautuksen varaan. Hän voi myös lausua käsityksensä lainmu-kaisesta menettelystä tai kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin. Käsitys voi olla luonteeltaan moit- tiva tai ohjaava.
Lisäksi oikeusasiamies voi tehdä esityksen ta-pahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi sekä kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan
eli-39 oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Saapuneet ja ratkaistut laillisuusvalvonta-asiat vuosina 2018–2019.
saapuneet ratkaistut 2018 2019 Kantelut 5 4105 561 6 2236 057 Oikeuskanslerilta siirtyneet 33 44
Omat aloitteet 7982 6395
Lausunto- ja kuulemispyynnöt 145137 8284 Yhteensä 5 6295 818 6 204 6 444
men huomiota säännöksissä tai määräyksissä ha-vaitsemiinsa puutteisiin. Oikeusasiamies voi myös esittää tapahtuneen loukkauksen hyvittämistä tai tehdä esityksen asian sovinnolliseksi ratkaisemi-seksi. Joskus viranomainen saattaa oikaista teke-mänsä virheen omasta aloitteestaan jo siinä vai-heessa, kun oikeusasiamies on puuttunut siihen selvityspyynnöin. Luettelo esityksistä säädösten ja ohjeiden kehittämiseksi sekä virheiden korjaa-miseksi on liitteenä 4.
Vuonna 2019 kaikista ratkaistuista kanteluista ja omista aloitteista 921 eli 15 % johti oikeusasia-miehen toimenpiteeseen. Kanteluista ja omista aloitteista tutkittiin lähes neljäsosa ns. täysimittai-sesti eli asiassa hankittiin vähintään yksi selvitys ja/tai lausunto.
Noin 42 %:ssa eli 2 560 asiassa ei ollut aihetta epäillä virheellistä tai lainvastaista menettelyä tai ei ollut aihetta oikeusasiamiehen toimenpiteisiin.
Virheellistä menettelyä ei todettu 194 asiassa eli noin 3 %:ssa. Kantelua ei tutkittu 40 %:ssa tapauk-sista (2 429).
Tavallisimmin kantelua ei tutkittu siitä syys- tä, että asia oli vireillä toimivaltaisessa viranomai-sessa. Laillisuusvalvoja ei yleensä puutu
muutok-senhakuasteessa tai muussa viranomaisessa käsi-teltävänä olevaan asiaan. Muussa viranomaisessa vireillä olevia asioita, joita ei tutkittu, oli kaikista ratkaistuista kanteluista noin 15 % (909). Lisäksi tutkimatta jäävät muun muassa asiat, jotka eivät kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan, ja pääsään-töisesti yli kaksi vuotta vanhat asiat.
Kun tarkastelun ulkopuolelle jätetään ne kan-telut, joita ei tutkittu, toimenpideratkaisujen osuus oli 24 %.
Virkasyytteitä ei kertomusvuonna määrätty nostettavaksi. Asioita, joissa arvioitiin esitutkin-nan tarvetta, oli neljä. Huomautuksia annettiin 61 ja käsityksiä esitettiin 686. Asian käsittelyn ai-kana tapahtui korjaus 22 tapauksessa. Esityksiksi luokiteltuja ratkaisuja oli 50, vaikkakin esityksen luonteisia hallinnon kehittämiseen liittyviä kan-nanottoja sisältyi myös muihin ratkaisuihin. Mui-ta toimenpiteitä tilastoitiin 97 asiassa. Edellä mai-nittuja toimenpiteitä on tosiasiassa jonkin verran enemmän, sillä samasta asiasta tilastoidaan vain yksi toimenpide, vaikka niitä olisi ollut useampia.
Liitteessä 7 on tilastotietoja oikeusasiamiehen toiminnasta.
Ratkaistut lausunto- ja kuulemispyynnöt vuosina 2010–2019.
0 20 40 60 80 100 120 140 160
2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
lausunto- ja kuulemispyynnöt oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
* Toimenpiteiden prosenttiosuus ratkaistuista asiaryhmän kanteluista ja omista aloitteista