Salaisen tiedonhankinnan ja tiedustelutoiminnan valvonta kuului OA Petri Jääskeläiselle. Pääesitteli-jänä toimi esittelijäneuvos Mikko Eteläpää. Tähän kokonaisuuteen kuuluvia asioita esittelevät myös vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Minna Ketola ja esittelijäneuvos Juha Haapamäki.
Salaisella tiedonhankinnalla tarkoitetaan en-sinnäkin rikosten esitutkinnassa käytettyjä salaisia pakkokeinoja ja toisaalta vastaavia salaisia tiedon-hankintakeinoja rikosten estämisessä ja paljasta-misessa sekä vaaran torjupaljasta-misessa. Näitä keinoja ovat muun muassa telekuuntelu ja -valvonta, tek-ninen kuuntelu ja katselu sekä peitetoiminta ja va-leosto. Niitä käytetään kohteelta salassa ja joiltain osin ne voivat tuomioistuimen päätöksellä jäädä lopullisestikin salaan kohteeltaan.
Salaisessa tiedonhankinnassa laajimmat toimi-valtuudet on poliisilla, mutta myös tullilla salaisen tiedonhankinnan keinovalikoima on tullirikosten osalta laajasti käytössä. Rajavartiolaitoksen ja puo-lustusvoimien toimivaltuudet ovat rajatumpia.
Kertomuksen tässä jaksossa käsitellään myös todistajansuojeluohjelmasta oikeusasiamiehelle toimitettua kertomusta. Laki todistajansuojeluoh-jelmasta (88/2015) tuli voimaan 1.3.2015 ja lain mu-kaan sisäministeriön on annettava oikeusasiamie-helle vuosittain kertomus lain nojalla tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.
Kertomusvuonna tuli voimaan tiedustelutoi-mintaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus. Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) tuli voimaan 1.2.2019. Poliisilain 5a luku (siviilitiedus-telu, 581/2019), Laki tietoliikennetiedustelusta si-viilitiedustelussa (582/2019) ja Laki sotilastieduste-lusta (590/2019) tulivat voimaan 1.6.2019. Lakeihin sisältyy viranomaisille säädetty velvoite toimittaa vuosittain oikeusasiamiehelle kertomukset toi-minnastaan.
Eduskunta hyväksyi lisäksi puhemiesneuvos- ton ehdotuksen eduskunnan työjärjestyksen ja
eduskunnan virkamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta (tiedustelutoiminnan parlamen-taarinen valvonta). Nämä tulivat voimaan 1.2.2019.
4.6.1
SALAISEN TIEDONHANKINNAN ERITYISLUONTEESTA
Salaisella tiedonhankinnalla puututaan salaa usei- den perusoikeuksien ydinalueeseen, erityisesti yk- sityiselämän, kotirauhan, luottamuksellisen vies-tin ja henkilötietojen suojaan. Sen käytöllä voi olla vaikutusta myös oikeudenmukaisen oikeuden-käynnin toteutumiseen. Ollakseen tehokkaita toi-menpiteiden tulee pysyä kohteelta salassa ainakin tutkinnan alkuvaiheessa. Näin ollen kohteiden mahdollisuudet reagoida pakkokeinojen käyttöön ovat selvästi vähäisemmät kuin ”tavallisissa” pak- kokeinoissa, jotka tulevat käytännössä heti tai hy- vin pian tietoon.
Oikeusturvakysymykset ovatkin salaisen tie-donhankinnan erityisluonteesta johtuen koroste-tun tärkeitä niin sen kohteiksi joutuvien kannalta kuin ylipäätään koko oikeudellisen järjestelmän le-gitimiteetin kannalta. Tällaisen tiedonhankinnan käyttöön väistämättä liittyvä salassapito altistaa toiminnan myös epäilyille toiminnan lainmukai-suudesta, olipa tähän aihetta tai ei. Oikeusturvaa onkin pyritty varmistamaan erityisjärjestelyillä sekä ennen tiedonhankintaa että sen jälkeen. Näis-tä keskeisiä ovat tuomioistuinten lupamenettely, viranomaisten sisäinen valvonta ja oikeusasiamie-hen laillisuusvalvonta.
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
4.6.2
SALAISEN TIEDONHANKINNAN VALVONTA
Tuomioistuimet
Oikeusturvasyistä on pidetty tärkeänä, että tele-kuuntelua ja pääosin myös televalvontaa voidaan käyttää ainoastaan tuomioistuimen luvalla. Myös peitetoiminta esitutkinnassa edellyttää tuomiois-tuimen (Helsingin käräjäoikeuden) lupaa. Teknis- tä tarkkailua voidaan kohdepaikasta riippuen teh- dä myös viranomaisen omalla päätöksellä ilman tuomioistuinkontrollia, kuten myös valtaosin muutakin salaista tiedonhankintaa. Laissa sääde- tyt päätöksentekokriteerit ovat osaksi varsin väljiä, ja ne jättävät päätöksentekijälle paljonkin harkin-tavaltaa. Esimerkiksi telekuunteluluvan myöntä- misen perusedellytyksenä oleva ”syytä epäillä ri-kosta” -kynnys on varsin matala.
Pakkokeinokäsittely on toimitettava vaatimuk- sen tekijän läsnä ollessa tai videoneuvotteluyhtey-dellä, eikä kirjallinen menettely ole mahdollinen kuin rajoitetusti lupia uudistettaessa. Tuomiois-tuin on pakkokeinon edellytyksiä harkitessaan esi-tutkintaviranomaiselta saamansa tiedon varassa, eikä ”vastapuolikaan” ole läsnä istunnossa. Vain asuntokuuntelussa pakkokeinon kohteen etuja (luonnollisesti tämän tietämättä) valvoo julkinen asiamies, tyypillisesti asianajaja tai yleinen oikeus-avustaja.
Käräjäoikeuden salaista tiedonhankintaa kos-kevasta päätöksestä saa lain mukaan kannella il-man määräaikaa hovioikeuteen. Epäilty voi siten vielä vuosien jälkeenkin saattaa päätöksen lailli-suuden hovioikeuden arvioitavaksi ja näin jotkut epäillyt ovat tehneetkin. Tätä kautta salaisesta tie-donhankinnasta syntyy oikeuskäytäntöä myös ylemmistä oikeusasteista. Tuomioistuinten tehtä- vää huolehtia epäillyn oikeusturvasta ja pakkokei-novaatimuksen perusteiden selvittämisestä on ko-rostettu muun muassa korkeimman oikeuden rat-kaisuissa KKO:2007:7 ja KKO:2009:54.
Tuomioistuimilla on tärkeä rooli myös salaisen tiedonhankinnan asianosaisjulkisuuden kannalta.
Lähtökohtaisesti salaisesta tiedonhankinnasta on viimeistään vuoden kuluttua sen lopettamisesta ilmoitettava kohdehenkilölle. Tuomioistuin voi
laissa säädetyin perustein antaa luvan ilmoittami-sen lykkäämiselle tai sille, että tiedonhankinnasta ei tarvitse lainkaan ilmoittaa. On tärkeää, että var-sinkin kokonaan ilmoittamatta jättämistä käyte-tään vain silloin kun se on välttämätöntä. Oikeus-valtiossa voi olla vain hyvin rajoitetusti kokonaan salaan jäävää perusoikeuksiin puuttumista. Kor-kein oikeus on ottanut kantaa asianosaisjulkisuu-teen peitetoiminnassa ratkaisussaan KKO:2011:27.
Korkein hallinto-oikeus antoi 28.9.2016 kaksi päätöstä poliisin salaista tiedonhankintaa koske-van asiakirjan julkisuudesta (4077, 62/1/15 ja 4078, 2216/1/15). Päätöksissä oli kysymys tietopyynnöstä poliisin tietolähdetoimintaan liittyvästä määräyk-sestä ja ns. SALPA-määräykmääräyk-sestä. KHO katsoi pää- töksissään, että määräysten tiedot tietolähdetoi-minnasta ja sen turvajärjestelyistä sekä tiedonhan- kinnan suojauksen järjestämisestä ovat salassa pi-dettäviä, koska tiedot yksityiskohtaisuudessaan voisivat julkisiksi tullessaan aiheuttaa riskin tieto-lähteiden ja toimintaan osallistuvien poliisimies-ten henkilöllisyyden paljastumisesta.
Viranomaisten sisäinen valvonta
Salaisen tiedonhankinnan käytön valvontaan kuu- luu ensinnäkin normaali esimiesvalvonta. Sen li-säksi säännöksissä on erikseen korostettu salaisen tiedonhankinnan valvontaa.
Poliisissa näiden keinojen käyttöä valvovat lain mukaan Poliisihallitus (Suojelupoliisia lukuun ot-tamatta) ja salaista tiedonhankintaa käyttävien yk- siköiden päälliköt. Suojelupoliisin käyttämän sa-laisen tiedonhankinnan valvonta siirtyi vuoden 2016 alusta alkaen sisäministeriölle (SM). Rajavar-tiolaitoksessa tämä erityisvalvonta kuuluu Raja-vartiolaitoksen esikunnalle ja sen alaisille hallin-toyksiköille. Tullin ja sen salaista tiedonhankintaa käyttävien yksiköiden esimiehet valvovat näiden keinojen käyttöä omalla hallinnonalallaan. Puo-lustusvoimissa salaisen tiedonhankinnan käytöstä laaditut pöytäkirjat on toimitettava puolustusmi-nisteriölle.
Eri lakien lisäksi on annettu valtioneuvoston asetus esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta (122/2014), jossa on säädetty esimerkiksi eri keinojen pöytäkirjaamisesta ja
sa-laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
191
laisesta tiedonhankinnasta annettavista selvityk-sistä. Viranomaiset ovat myös antaneet salaista tie-donhankintaa koskevia sisäisiä määräyksiä.
SM, Rajavartiolaitoksen esikunta (joka on SM:n osasto), valtiovarainministeriö (jonka alai-nen Tulli on) ja puolustusministeriö raportoivat vuosittain 15.3. mennessä oikeusasiamiehelle salai-sen tiedonhankinnan käytöstä ja valvonnasta ku-kin omalta hallinnonalaltaan.
Oikeusasiamiehelle raportoivat viranomaiset saavat olennaisen osan tiedoistaan salaisen tiedon-hankinnan käytöstä SALPA-asiankäsittelyjärjes-telmästä. Tosin puolustusvoimat ei ainakaan vielä käytä SALPAa. SALPAn avulla on saatavissa luo-tettavaa tilastotietoa. Kaikki salainen tiedonhan-kinta ei kuitenkaan ole SALPAssa, kuten esimer-kiksi peitetoiminta, valeostot ja tietolähdetoimin-ta. Esimiesvirastot saavat tietoja toiminnasta myös omilla tarkastuksillaan ja muulla yhteydenpidolla tutkinnanjohtajiin.
Poliisin tiedonhankinta teleyrityksiltä on kes-kitetty tapahtuvaksi keskusrikospoliisin ylläpitä-män SALPAn kautta. Keskusrikospoliisin televies-tintäyksikkö valvoo toiminnan laatua ja tarvittaes-sa myös opastaa tutkinnanjohtajia. Toimintojen keskittäminen keskusrikospoliisiin on parantanut toiminnan laatua.
Poliisihallinnossa on laillisuusvalvontaa var-ten annettu useille virkamiehille SALPAn valvo-jaoikeuksia pääasiassa oikeusyksikköihin. Heidän tehtävänään on suorittaa valvontaa yksikön lailli-suustarkastussuunnitelman mukaan ja myös pis-tokokein.
Poliisilaitosten sisäisen valvonnan lisäksi myös Poliisihallitus valvoo alaisiaan yksiköitä sekä SAL-PAn kautta että erillisin tarkastuksin.
Poliisihallitus on edellä mainitun asetuksen perusteella asettanut salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöä seuraa-maan ryhmän, jonka jäseniksi voidaan määrätä Poliisihallituksen, keskusrikospoliisin, suojelupo-liisin ja poliisilaitoksien edustajat. Ryhmän jäse-neksi kutsutaan lisäksi edustajat sisäministeriöstä, Rajavartiolaitoksesta, puolustusvoimista ja Tullis-ta. Ryhmän tehtävänä on toiminnan, yhteistyön ja koulutuksen seuranta, toiminnassa ja yhteis-työssä havaittujen tai laillisuusvalvonnan kannal-
ta tärkeiden seikkojen käsitteleminen ja raportoi-minen Poliisihallitukselle, kehittämisehdotusten tekeminen ja eduskunnan oikeusasiamiehelle an-nettavien kertomusten valmistelun yhteensovit-taminen.
Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta Salaisen tiedonhankinnan valvonta on vuodesta 1995 lähtien ollut yksi oikeusasiamiehen erityis-tehtävistä. Tuolloin säädettiin, että SM antaa po- liisin osalta oikeusasiamiehelle vuosittain kerto- muksen telekuuntelun ja televalvonnan sekä tek- nisen kuuntelun käytöstä samoin kuin teknisen tarkkailun käytöstä rangaistuslaitoksissa. Tullihal- litus puolestaan antoi selvityksensä näiden kei-nojen käytöstä Tullissa. Puolustusministeriöltä ja Rajavartiolaitokselta saatiin vastaavat selvitykset niiden käytössä olleiden keinojen osalta. Vuonna 2001 oikeusasiamiehen erityisvalvonnan ala laajeni peitetoimintaan ja vuonna 2005 valeostoon, jotka olivat vain poliisin käytössä.
Vasta vuoden 2014 alusta oikeusasiamiehen erityisvalvonta laajeni kaikkeen salaiseen tiedon-hankintaan. Salaisen tiedonhankinnan toimival-tuuksien laajenemisen lisäksi myös sen käyttö-määrät ovat vuosien saatossa kasvaneet huomat-tavasti.
Eri viranomaisilta saadut vuosiraportit paran-tavat oikeusasiamiehen mahdollisuuksia seurata salaisen tiedonhankinnan käyttöä yleisellä tasolla.
Konkreettisissa yksittäistapauksissa oikeusasia-miehen erityisvalvonta voi jo resurssisyistä olla vain pistokoeluontoista. Nyt ja tulevaisuudessa oi-keusasiamiehen valvonta lähinnä vain täydentää viranomaisten omaa sisäistä laillisuusvalvontaa ja sitä voidaankin pitkälti luonnehtia valvonnan val-vonnaksi.
Kanteluita salaisesta tiedonhankinnasta on tullut vähän, vuosittain enintään kymmenkunta.
Tämä johtunee ainakin osin toiminnan salaisesta luonteesta. Tosin on huomattava, että vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa salainen tiedon-hankinta jää kokonaan lopullisesti salaan sen koh-teelta. Oikeusasiamies on pyrkinyt tarkastuksilla ja muutenkin oma-aloitteisesti kartoittamaan on-laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
gelmakohtia lainsäädännössä ja käytännön toi-minnassa. Tapauksia on tutkittu esimerkiksi saa-tujen kertomusten tai tarkastusten perusteella.
Mahdollisuudet tällaiseen oma-aloitteiseen tut-kintaan ovat kuitenkin rajalliset.
4.6.3
LAINSÄÄDÄNTÖ
Vuoden 2014 alusta pakkokeinolaki ja poliisilaki uudistettiin kokonaan mukaan lukien salaista tie- donhankintaa koskeva sääntely, joka laajentui huomattavasti. Samalla jo aiemmin käytössä ollei- den keinojen sääntelyä täydennettiin ja täsmen-nettiin (uudistuksesta enemmän ks. OA:n kerto-mus 2013 s. 157–158).
Puolustusvoimien osalta tuli 1.5.2014 voimaan laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puo-lustusvoimissa. Sen mukaan puolustusvoimien toimittaessa esitutkintaa sen käytössä ovat pakko- keinolain mukaisista salaisista pakkokeinoista tie-tyt, erikseen säädetyt keinot, esimerkiksi suunni- telmallinen tarkkailu sekä tekninen katselu ja kuuntelu. Rikosten ennalta estämisessä ja paljas-tamisessa ovat samoin käytössä vain tietyt salaiset tiedonhankintakeinot, joita on hiukan enemmän kuin esitutkinnassa. Puolustusvoimilla ei kuiten-kaan ole käytössään esimerkiksi telekuuntelua, televalvontaa, peitetoimintaa tai valeostoa. Mikäli tällaisia toimenpiteitä tarvittaisiin, ne tekee poliisi.
Laki rikostorjunnasta Tullissa tuli voimaan 1.6.2015. Tullin toimivaltuuksia säädettiin vastaa-maan uutta esitutkintalakia, pakkokeinolakia ja poliisilakia. Merkittävä muutos oli, että Tulli sai toimivaltuuden peitetoiminnan ja valeoston käyt-töön, vaikkakin niiden käytännön toteutuksesta vastaa poliisi Tullin esittämän pyynnön perusteel-la. Lisäksi esimerkiksi tietolähteiden käyttö tulli- rikostorjunnassa yhdenmukaistettiin poliisilakiin ja pakkokeinolakiin nähden.
Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta annettu laki tuli voimaan 1.4.2018. Uuteen lakiin siirtyivät rajavartiolaissa olevat rikostorjuntaa koskevat säännökset. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin entisten lisäksi lisättiin oikeus suorittaa perus-muotoista tietolähdetoimintaa.
4.6.4
OIKEUSASIAMIEHELLE ANNETUT SALAISEN TIEDONHANKINNAN KERTOMUKSET
Seuraavassa esitetään sisäasiainministeriöltä, Ra- javartiolaitoksen esikunnalta, valtiovarainminis- teriöltä ja puolustusministeriöltä saatujen kerto-musten perusteella eräitä tietoja salaisen tiedon-hankinnan käytöstä ja valvonnasta. Tarkat luku-määrätiedot ovat osin salassa pidettäviä. Muun muassa suojelupoliisin salainen tiedonhankinta ei sisälly jäljempänä esitettyihin lukuihin.
Salaisen tiedonhankinnan käyttö 2019 Pakkokeinolakiperusteiset telepakkokeinot Poliisille myönnettiin rikoksen selvittämistä var- ten telekuuntelu- ja valvontalupia 2 738 (2 867 vuonna 2018). Salaisten pakkokeinojen tilastolli- sessa arvioinnissa merkittävin tunnusluku kuiten- kin lienee pakkokeinojen käytön kohteena ollei-den henkilöiollei-den lukumäärä. Poliisin pakkokeino- lain mukaisen telekuuntelun ja -valvonnan koh-teena vuonna 2019 oli 410 (450) epäiltyä, joista tuntemattomia oli 33. Televalvonnan kohteena oli 1 537 (1 380) epäiltyä.
Tullissa telekuuntelun ja -valvonnan kohteena oli 146 (91) henkilöä vuonna 2019 ja lupia oli 518 (421). Kasvua on ollut melkoisesti. Tullin mukaan lupien määrän kasvua selittää aiempiin vuosiin verrattuna useammin haetut jatkoluvat ja kohtee-na olleiden telepäätelaitteiden määrän kasvu sekä jonkin verran myös se, että aiempaa useammin telepäätelaitteissa on kaksi sim-korttipaikkaa, jol-loin yhteen fyysiseen laitteeseen kohdistunut lupa saattaa tilastoitua kahtena lupana.
Televalvonnan määrä Tullissa oli viime vuoden tapaan pienoisessa kasvussa. Sen kohteena oli 230 (200) henkilöä ja lupia myönnettiin 701 (630).
Poliisissa yhtäaikaisen telekuuntelun ja -val-vonnan perusteena olivat yleisimmin törkeät huu-mausainerikokset (69 %) ja väkivaltarikokset (11 %).
Tullissa perusterikoksina olivat törkeät huumaus-ainerikokset (80 %) ja törkeät veropetokset (17 %).
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
193
Rajavartiolaitoksessa telekuuntelun ja televalvon-nan käyttö oli hyvin paljon vähäisempää kuin po- liisissa ja tullissa. Näin jo senkin vuoksi, että lain mukaan Rajavartiolaitos saa käyttää telepakkokei-noja vain muutamien rikostyyppien tutkinnassa (lähinnä törkeä laittoman maahantulon järjestä- minen ja siihen liittyvä ihmiskaupparikos). Raja- vartiolaitokselle myönnettiin telekuunteluun, televalvontaan ja tukiasematietojen hankintaan yhteensä 88 lupaa (77).
Puolustusvoimissa salaisen tiedonhankinnan käyttö on vielä vähäisempää.
Poliisilain mukainen telekuuntelu ja -valvonta Poliisilain mukaisen telekuuntelun ja -valvonnan kohteena oli viisi (neljä) henkilöä. Pelkän televal-vonnan kohteena oli 129 (104) henkilöä. Sitä käy-tettiin eniten välttämättömän henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi ja kuolemansyyn selvittämiseksi.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain mukainen televalvonta
Televalvontalupia Tullirikosten estämiseksi ja pal-jastamiseksi myönnettiin huomattavasti edeltävää vuottaa enemmän: 32 (kahdeksan), yleisimmin törkeän veropetoksen tai törkeän huumausaineri-koksen perusteella.
Tekninen tarkkailu
Vuonna 2019 poliisi käytti pakkokeinolain mu-kaista teknistä katselua kotirauhan suojaamaan paikkaan 33 kertaa, teknistä katselua 131 kertaa, teknistä kuuntelua 121 kertaa ja teknistä seurantaa 318 kertaa. Asuntokuuntelua käytettiin kahdeksan kertaa. Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöin-titietojen hankkimista käytettiin 55 kertaa. Kaikis-sa näissä tarkkailukeinoisKaikis-sa yleisin perusterikos oli törkeä huumausainerikos.
Poliisilain mukaista teknistä katselua käytet-tiin 10 kertaa, teknistä kuuntelua viisi kertaa ja teknistä seurantaa 52 kertaa.
Tullissa pakkokeinolain mukaista teknistä seuran-taa toteutettiin 57 (40) kerseuran-taa. Teknistä kuuntelua käytettiin 38 (23) kertaa ja teknistä katselua 20 (25) kertaa.
Rikostorjunnasta Tullissa annetun lain mukais- ta teknistä seurantaa käytettiin yhdeksän (10) ker-taa. Teknisestä kuuntelusta tehtiin kaksi (0) pää-töstä ja teknistä katselua käytettiin 11 (12) kertaa.
Rajavartiolaitoksessa tehtiin teknisen tarkkai-lun ja suunnitelmallisen tarkkaitarkkai-lun päätöksiä ri-koksen selvittämiseksi yhteensä 21 (26) ja riri-koksen estämiseksi 11 (6).
Suunnitelmallinen tarkkailu
Suunnitelmallisella tarkkailulla tarkoitetaan ri- koksesta epäiltyyn tai henkilöön, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, koh-distuvaa muuta kuin lyhytaikaista tarkkailua. Po- liisihallitus on linjannut tällä tarkoitettavan useita yksittäisiä toistuvia tarkkailukertoja (n. viisi ker-taa) tai yhtä noin vuorokauden mittaista yhtäjak-soista tarkkailua.
SM:n oikeusasiamiehelle antaman kertomuk-sen mukaan vuonna 2019 poliisissa tehtiin 198 päätöstä suunnitelmallisesta tarkkailusta. Tullissa päätöksiä oli 85 (59).
Erityiset salaiset pakkokeinot
Vuonna 2019 tehtiin muutamia uusia peitetoimin-tapäätöksiä ja aikaisempien peitetoimintapäätös- ten jatkopäätöksiä. Tietoverkossa tapahtuva peite-toiminta on reaalimaailmassa tapahtuvaa käytet-ympi. Valeostoa on käytetty pääasiassa törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen ja selvittä-miseen, joskin tarkasteluvuonna perusterikoksina on ollut muun muassa omaisuusrikoksia.
Valvotun läpilaskun edellytykset ovat tiukat, mikä käytännössä on rajoittanut keinon käyttä-mistä. Poliisi on tehnyt muutaman valvotun läpi-laskun lain voimassa olon aikana; tarkasteluvuon-na ei kuitenkaan yhtään. Tulli ilmoitti tehneensä 18 (kolme) valvottua läpilaskua vuonna 2019.
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
Hylätyt vaatimukset
Hylättyjen telepakkokeinovaatimusten määrässä ei tapahtunut mainittavaa muutosta. Vuonna 2019 tuomioistuimet hylkäsivät 14 poliisin telepakko-keinovaatimusta. Yleensä hylkäämisiin on johta-nut vaatimusten yleisten ja erityisten edellytysten vaillinaisuus tai väärä laintulkinta. Tullin ja Raja-vartiolaitoksen vaatimuksia ei hylätty.
Ilmoittaminen pakkokeinon käytöstä
Salaisen tiedonhankinnan käytöstä tulee pääsään- töisesti ilmoittaa sen kohteelle viimeistään vuo-den kuluessa tiedonhankinnan lopettamisesta.
Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin antaa luvan ilmoituksen siirtämiseen tai tekemättä jättämi-seen.
Kertomusvuonna tuli poliisissa ilmi 5 (pari-senkymmentä) tapausta, joissa ilmoitus salaisen tiedonhankinnan käytöstä oli tehty myöhässä eli laiminlyöntejä on ollut aikaisempaa vähemmän.
Lupia ilmoituksen siirtämiseen tai sen kokonaan tekemättä jättämiseen myönnettiin varsin vähän.
Tullissa ilmoituksen määräaikaa siirrettiin tuo-mioistuimen päätöksellä 7 tapauksessa. Rajavartio-laitoksessa kaikissa tapauksissa ilmoitus oli tehty.
Sisäinen laillisuusvalvonta
Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan vastuualue suoritti laillisuustarkastukset kaikkiin poliisiyk- siköihin. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomioita yksiköiden oman valvonnan järjestelyihin ja val- vonnan kattavuuteen. Tarkastuksia varten polii- silaitoksia pyydettiin selvittämään, miten yksin-omaan yleisön saataville toimitetusta myyntitar-koituksesta tehtyjä valeostoja ja tietoverkoissa toteutettavaa peitetoimintaa on tarkastusvuonna valvottu; miten yksikön muu säännönmukainen SALPA-valvonta on tarkastusvuonna toteutettu;
ja mahdolliset valvontahavainnot ja niiden johdos-ta tehdyt toimenpiteet.
Poliisihallitus toteaa, että poliisin salaisten tie-donhankintakeinojen käytössä tehtyjen päätösten
ja vaatimusten yleinen taso on hyvä. Laadulliset poikkeamat olivat yksittäisiä, eikä minkään tie-donhankintakeinon osalta ilmennyt yleisesti tois-tuvaa virhettä tai laadullista poikkeamaa. Poliisi-hallituksen suorittamissa etätarkastuksissa havai-tuista päätösten tai vaatimusten laatuun liittyvistä poikkeamista suurin osa koski suostumusperus-teista televalvontaa. Näissä asioissa ilmeni vääriä päätöksenteko- tai suostumuksen antaja tahoja.
Telepakkokeinoihin liittyen muutamissa vaa-timuksissa, jotka koskivat sijaintitiedon hankki-mista rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, esiintyi väärää keinovalintaa. Sijaintitiedon tarpeellisuutta oli rikoksentekijän tavoittamiseen liittyvien tie-tojen saamisen lisäksi perusteltu tarpeella saada rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tietoja. Mikäli televalvontaan kuuluvien sijaintitietojen saaminen on tarpeen rikoksen selvittämiseksi, tulisi käyttää pakkokeinolain mukaista televalvontaa koskevaa toimivaltuutta.
Kaiken kaikkiaan Poliisihallituksen suoritta-missa tarkastuksissa havaitut poikkeamat olivat vähäisiä ja Poliisihallitus katsoi SALPA-järjestel-män valvojamerkintöihin kirjattujen huomioiden olevan riittävä ohjaus korjausta vaativien seikko-jen huomioimiseksi. Ainoastaan muutamissa ta-pauksissa Poliisihallituksella oli tarve pyytää polii-siyksiköitä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin käytettyjen tiedonhankintakeinojen suhteen.
Suojelupoliisin valvonta ei kuulu Poliisihalli-tukselle, vaan SM:lle. SM suoritti 6.3.2020 tarkas-tuksen suojelupoliisin vuoden 2019 salaisiin tie-donhankintakeinoihin. Tarkastuksen perusteella suojelupoliisille annettiin kaksi toimenpidesuosi-tusta. Toinen liittyi laillisuusvalvontakäytänteiden edelleen kehittämiseen ja toinen yksittäiseen tie-donhankintakeinoon liittyvään asiaan.
Suojelupoliisin sisäiseen laillisuusvalvontaan on kohdistettu lisäresursseja ja sen riippumatto- muutta on vahvistettu muodostamalla siitä erilli-nen toiminto. SM pitää suojelupoliisin toimenpi-teitä asianmukaisina ja hyvinä, sillä ne tukevat re-aaliaikaisesti ja ennakollisesti toiminnan lainmu-kaisuutta, edistävät perusoikeuksien huomioon ottamista ja tukevat suojelupoliisin johtamista se-kä SM:n hallinnonalaansa kohdistamaa ohjausta sekä valvontatointa.
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
195
SM toteaa, että tiedustelulakien voimaantulon myötä myös SM:n suojelupoliisiin suorittaman laillisuusvalvonnan kohdentumiseen vaikuttaa sa- laisen tiedonhankinnankin osalta erityisesti tie- dustelutoiminnan valvonnasta annetun lain mu-kainen tiedusteluvalvontavaltuutetun laillisuusval-vonta sekä tiedusteluvallaillisuusval-vontavaliokunnan tehtä-vät. Uudessa tilanteessa SM:n tehtävät keskittyvät suojelupoliisin ja siviilitiedustelun strategiseen ohjaukseen sekä hallinnolliseen valvontaan, johon ministeriön harjoittama laillisuusvalvonta luonte-vasti kehittyy.
Tullin salaisten tiedonhankintakeinojen käy-tön päivittäisvalvonnasta vastaavat kahdeksan alueellista SALPA-valvojaa, jotka laativat havain-noistaan vuosittain raportin Tullin valtakunnalli-sesta salaisen tiedonhankinnan laillisuusvalvon-nasta vastaavalle Tullin virkamiehelle.
Tullin valvontaosasto tarkasti yhteensä 534 sa-laisen tiedonhankinnan diaaria (eli n. 85 % kaikis-ta salaisen tiedonhankinnan diaareiskaikis-ta), joissa oli vuonna 2019 käytetty telepakkokeinoja, tarkkai-lutyyppisiä tiedonhankintakeinoja ja eräitä muita salaiseen tiedonhankintaan liittyviä asiakokonai-suuksia koskevia asiakirjoja. Tullin laillisuusval-vonnan mukaan vakavia puutteita ei ilmennyt.
Laitostason tarkastuksessa tarkastamatta jääneet diaarit on tarkastettu esimiesvalvonnassa tutkin-nan yksiköiden esimiesten toimesta, ja niistä on raportoitu toimintaa koskevan määräyksen mu-kaisesti salaisen tiedonhankinnan laillisuuden val-vontaa toteuttavalle virkamiehelle.
Rajavartiolaitoksessa valvontaa suorittavat Ra-javartiolaitoksen esikunta ja toimivaltuuksia käyt-tävät hallintoyksiköt. Rajavartiolaitoksen rikostor- junnasta annetun pysyväismääräyksen mukaan vartioston SALPA-valvonnasta vastaa virkamies, joka ei itse osallistu operatiiviseen rikostorjun-taan. Rajavartiolaitoksen esikunnassa valvonnasta vastaa oikeudellisen osaston rikostorjuntayksikkö, jonka vastuulle kuuluu myös rikostorjunnan ylei-nen ohjaus.
Puolustusministeriö ei ole havainnut lainvas- taista menettelyä Puolustusvoimien salaisten pak-kokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käytössä. Tarkastuksen piiriin kuuluivat kaikki vuonna 2019 pääesikunnassa laaditut päätökset ja
pöytäkirjat. Lisäksi puolustusministeriö arvioi si-säisen laillisuusvalvonnan olevan Puolustusvoi-missa tehokasta ja kattavaa sekä organisoinniltaan tarkoituksenmukaista.
4.6.5
OIKEUSASIAMIEHEN LAILLISUUSVALVONTA
Kertomusvuonna tarkastettiin Oulun poliisilaitos.
Salaisista pakkokeinoista tarkastuksen kohteena olivat telepakkokeinovaatimukset ja teknisen tarkkailun sekä ns. rajoitetun valeoston päätökset.
Tätä varten käytiin lävitse ”otanta” näitä koskevia vaatimus- ja päätösasiakirjoja.
Tarkastuksella havaittiin joidenkin vaatimus-ten perustelut varsin suppeiksi ja osin epäselviksi.
Käräjäoikeus oli kuitenkin myöntänyt luvan vaati-muksen mukaisesti näissäkin tapauksissa.
Tarkastuksen perusteella oikeusasiamies otti omana aloitteena selvitettäväksi erään pakkokei-nolain 10 luvun 7 §:n mukaisesta televalvonnasta tehdyn kiirepäätöksen. Päätöksen perustelujen mukaan televalvontaan ei ollut saatu teleosoitteen haltijan suostumusta, vaikka kysymys ei ollut lain-kohdan 2 momentin mukaisesta tilanteesta, jossa suostumusta ei edellytetä.
Rajavartiolaitoksen esikunnan tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin Rajavartiolaitoksen vuon-na 2018 tehtyjä pakkokeinolain mukaisia teknisen tarkkailun ja suunnitelmallisen tarkkailun päätök-siä ja rikosten estämiseksi tehtyjä vastaavia pää-töksiä sekä kultakin tutkinnanjohtajalta kaksi vii-meisintä vuoden 2018 telekuuntelu tai -valvonta vaatimusta tuomioistuimen päätöksineen.
Tarkastuksen perusteella oikeusasiamies otti omana aloitteena tutkittavaksi kaksi suunnitelmal- lisen tarkkailun päätöstä ja yhden teknisen seu-rannan päätöksen sen selvittämiseksi, onko toi-menpiteille ollut lainmukaiset edellytykset.
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� salainen tiedonhankinta ja tiedustelu
4.6.6 ARVIOINTIA
Valvonnan yleisiä ongelmia Sisäiseen valvontaan panostettava
Oikeusasiamiehen salaisen tiedonhankinnan lail-lisuusvalvonta painottuu viranomaisen sisäisen valvonnan valvontaan. Poliisilaitosten oikeus-yksiköihin tehtävillä tarkastuksilla korostetaan oikeusyksikön omaa poliisilaitoksen salaisiin tie-donhankintakeinoihin kohdistamaa valvontaa.
Oikeusasiamiehen salaisen tiedonhankinnan lail-lisuusvalvonta painottuu viranomaisen sisäisen valvonnan valvontaan. Poliisilaitosten oikeus-yksiköihin tehtävillä tarkastuksilla korostetaan oikeusyksikön omaa poliisilaitoksen salaisiin tie-donhankintakeinoihin kohdistamaa valvontaa.