Aiheen arvo Ammatillisesta arvostuksesta ei löytynyt selkeää määritelmää. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava tutkittaessa ihmistä työssään ja osana työyhteisöä.
Ammatillisen arvostuksen ilmiö on merkittävä yksi-lön osaamisen kehittämiselle. Se on merkittävä myös työyhteisölle, organisaatiolle ja yhteiskun-nalle.
Täsmällisyys Tutkielma on edennyt ensin systemaattisen kirjalli-suuskatsauksen avulla ja sen pohjalta tehdyllä haas-tattelusuunnitelmalla. Toteutin haastattelut kahden viikon aikana, jolloin haastateltavat eivät ehtineet keskustella tutkittavasta aiheesta keskenään perus-teellisesti. Aikataulutus olisuunniteltu ehkäisemään haastateltavien vaikutusta toistensa vastauksiin. Ai-neiston analyysissä hyödynnettiin QDA-miner oh-jelmistoa.
Vilpittömyys Tutkielmassa omat kokemukseni eivät ole vaikutta-neet liikaa. Olen muodostanut ammatillisen arvos-tuksen subjektiivisena kokemuksena haastateltavien kokemuksista. Olen merkannut jokaisen lähteen, joita olen tähän tutkielmaan käyttänyt. Haastatelta-vat oHaastatelta-vat alusta saakka tienneet missä tutkielmani jul-kaistaan. Lisäksi haastateltaville on painotettu hei-dän esiintyvän tutkielmassa anonyymisti.
Uskottavuus Pystyn perustelemaan ammatillisen arvostuksen ulottuvuudet teoreettiseen kehykseen haettujen läh-teiden avulla. Niitä tukee haastatteluista kootut te-maattiset kokonaisuudet. Haastatteluaineisto on tee-moiteltu QDA-miner ohjelmistolla, josta olen saanut teemojen vahvuudet myös numeerisesti. Tutkielman rakenne, lähdeviittaukset ja tekninen ulkoasu nou-dattaa sille asetettuja vaatimuksia.
Siirrettävyys, yleistyttävyys Tutkielman teoreettinen kehys on siirrettävissä työ-yhteisöihin riippumatta alasta tai organisaatiomuo-dosta. Empiirisen osan siirrettävyys on haastavampi.
Tulosten teemat ilmennee myös toistaessa tutkimuk-sen tai valitessa toitutkimuk-senlaitutkimuk-sen kohteen. Teemojen voi-makkuudet saattavat vaihdella. Otan kantaa siirrettä-vyyteen myös tutkielmani pohdintaosiossa.
Merkittävä työpanos ja tutkielman onnistu-misen myötävaikutus
Tutkimuksen tarkoituksen selkiinnyttyä lähestyin kunnioittaen haastateltavien kokemuksia vaikutta-matta niihin. Aineiston analyysissä ilmeni erehdyk-siä liian laajan teemoittelun takia. Lähestyin ongel-maa uudelleen syventyen teemojen tarkoitukseen, jolloin löysin niitä yhdistäviä asioita. Tutkielman
edetessä palasin teoreettiseen kehykseen uudelleen, ja takaisin tuloksiin. Tuloksista muodostui ensin te-maattisia kokonaisuuksia, jotka eivät asettuneet tut-kielmaan. Palasin tuloksiin uudelleen ja ratkaisin on-gelmakohtia muodostaen loogisemman kokonaisuu-den. Kaikki oikeat palat olivat selvillä, ne oli asetel-tava uudelleen.
Johdonmukaisuus Saavutin tutkielmassa sen tarkoituksen ja tavoitteet perusteellisella suunnittelulla. Pyrin säilyttämään tutkielman tavoitteen kirkkaana mielessäni myös epävarmuuden hetkillä. Systemaattinen kirjallisuus-katsaus soveltui hyvin teoreettisen kehyksen muo-dostamiseen. Puolistrukturoitu teemahaastattelu so-veltui hyvin yksilöllisten kokemusten kartoittami-seen. QDA miner – ohjelmistolla laajan aineiston teemoittelu onnistui ilman riskejä, että joku kohta jäisi huomiotta. Yhdistelen tutkielmassa kirjalli-suutta, omia ajatuksia ja haastateltavien vastauksia.
Käytetyt lähteet ovat 2000- ja 2010-luvuilta.
Etiikka Avasin Doodle-työkalulla haastatteluille kahden vii-kon aikataulun, josta haastateltavat saivat itse varata sopivimman ajan.Koska haastateltavat näkivät tois-tensa järjestyksen, kerroin, että sekoitan numeerisen järjestyksen tutkielmaani. Haastateltavat eivät tiedä toistensa numeroitua koodia. Noudatin aikatauluja, jotka haastateltavien kanssa oli sovittu. Tarkastin etukäteen, että tallennuslaitteeni olivat kunnossa.
Tallennuslaitteita oli kaksi. Haastateltavat saivat haastattelurungon etukäteen. Haastateltavat saivat lukea litteroinnit omista vastauksistaan ennen kuin ryhdyin analysoimaan tuloksia, ja hyväksytin ne.
Edellisessä taulukossa kuvailin keskeisimpiä luotettavuuteen vaikuttavia asioita tutkielmas-tani. Lisäksi rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus, sekä pyrkimys mahdollisimman onnistu-neeseen objektiivisuuteen tutkimuskohteesta ovat tärkeitä onnistuneen tutkimuksen ominai-suuksia, vaikka täysin erillään olo on mahdotonta (Varto 1992, 26, 95).
Päätökseni kokonaistutkimuksesta turvasi sen, että aineisto on kattava tämän tutkielman tar-koituksen näkökulmasta. Kohde oli yksi kokonainen tiimi, joten siirrettävyyteen se voi tuoda haasteita. Kyllääntymistä ei tapahtunut. Tarkoitus oli saada varmuutta yksilöiden kokemiin teemoihin ja peilasin niitä teoreettiseen kehykseen.
Tarkempi kuvaus eettisyydestä
Tutkielman eettisyys on yhtä tärkeässä osassa kuin muutkin metodologiaan ja analyysiin liittyvät asiat. Eettisyydellä voidaan lisätä tutkielman ja varsinkin tutkielman tekoprosessin
laadukkuutta. Esimerkiksi haastattelutilanteessa laadukkuutta edistää jo tallennuslaitteiden kunto, teemahaastattelurunko, ja haastateltavien kanssa etukäteen sovitut yksityiskohdat.
(Hirsjärvi & Hurme 2009, 184 – 185.)
Niin Suojanen (1982, 70 – 72) kuin myös Eskola ja Suoranta (2014, 52 – 53) mieltävät ai-neiston hankintaan eettisiä, hyvän maun mukaisia ja hyvä tieteen tekemisen periaatteita:
haastatteluihin saatu lupa, etukäteen haastattelujen nauhoittamisesta informoiminen, haas-tattelujen tarkoituksen selventäminen haastateltaville missä tutkielma julkaistaan. Aineiston hankinnan lisäksi on tuntunut tärkeältä keskittyä aineiston käsittelyyn liittyviin eettisiin nä-kökulmiin. Rehellisyys tuloksissa, jossa vaikuttaa osin esiymmärryksen ympärille rakennettu teoreettinen kehys on miellettävä yhdeksi merkittäväksi tekijäksi tutkielman onnistumisen kannalta.
Eettisesti oli oikein, että analysoinnissa oli mukana vain litteroidut keskustelut nauhoitteilta.
Usea haastateltava kertoi joitakin asioita vielä haastattelun loputtua, mutta niitä ei tuntunut oikealta kirjata ylös. Kaiken kaikkiaan aineiston keruuseen ja käsittelyyn liitettävät eettiset periaatteet näyttäytyvät osin puhtaana ”maalaisjärkenä”, osin tarkastin periaatteita tutkiel-maoppaista, kuten Eskolan ja Suorannan (2014) pohjalta.
Kun olin litteroinut haastattelut, lähetin jokaiselle haastateltavalle omat vastaukset nähtäville ja annoin heille mahdollisuuden muuttaa tai poistaa kohtia, joita ei saisi olla tutkielmassa.
Osa sanoi vahingossa oman nimensä nauhoitteelle, mutta poistin ne litteroinnissa. Lähettä-essäni litterointeja, oli tarkastettava useaan kertaan, että vastaanottaja on varmasti kyseinen haastateltava. Kerroin haastateltavalla myös hänen numeerisen tunnuksen tutkielmassani.
Haastateltaville painotettiin, ettei tutkielmassa ilmene missään vaiheessa organisaation nimi tai sijainti. Tämä vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei aina ole, kuten Eskola ja Suoranta (2014, 54) tutkimusoppaassaan havainnollistavat esimerkin voimin. Haastattelun saatekirjeessä (liite 2) kysymysrungon kanssa kerrottiin, että haastattelussa tullaan kysy-mään taustatietoja, mutta niitä ei tulla kohdistetusti käyttäkysy-mään tutkielman tuloksissa. Litte-rointityylinä on käytetty peruslitterointia, sillä eksaktilla litteroinnilla selviäisi esimerkiksi murteet. Suuri osa haastatteluista kesti tunnin, osa oli hieman yli puolen tunnin. Ajatuksia herättikin, olisiko itse voinut tehdä jotakin toisin, jotta keskustelussa näyttäytyvä luottamuk-sen ilmapiiri olisi ollut vahvempi, jolloin mahdollisesti haastateltavat olisivat tuoneet aja-tuksiaan ilmi siihen varatun tunnin verran. Pieni epäilys siis nousi siitä, onko lyhyempien haastattelujen keskellä noussut riittävästi keskustelua.
5 AMMATILLINEN ARVOSTUS SUBJEKTIIVISENA KOKEMUKSENA
Tässä luvussa raportoin ammatillisen arvostuksen subjektiivisena kokemuksena. Kuvaan miten ammatillinen arvostus muodostuu ensin yksilöstä itsestään ja sen jälkeen ilmenee työ-ympäristössä. Tulosten aluksi esitän ammatillisen arvostuksen vahvimmat tekijät, sekä mikä yllätti yksilöiden kokemuksissa. Lopuksi tarkastelen haastatteluaineiston ja teoreettisen ke-hyksen avulla, mikä merkitys yksilöllisellä tuella on ammatillisen arvostuksen kokonaisuu-teen.
5.1 QDA Miner tulokset
Esitän aineiston toistuvimmat ammatillisen arvostuksen tekijät taulukossa 9. Aineiston vah-vimmat tekijät ammatillisen arvostuksen rakentumiselle olivat merkityksellisyys, sekä kiin-nostus ja itseohjautuvuus. Ilmapiiri ja yhteinen päämäärä osoittautuivat vahvimmiksi amma-tillista arvostusta ilmentäviksi tekijöiksi.