Ammatillinen arvostus rakentuu yksilön itsearvostuksesta

Yksilön on tunnistettava ja arvostettava omaa osaamista, jotta ammatillinen arvostus voi ra-kentua. Vasta yksilön itsetunnon ja oman osaamisen arvostamisen jälkeen yksilö kykenee ottamaan vastaan arvostusta myös muilta. Itsetuntoa on luonnehdittu yhdeksi välttämättö-mäksi tekijäksi oman osaamisen kehittämisessä (Vehviläinen & Lindfors 2005,191). Itse-tunto muodostuu ajan kuluessa, jolloin yksilö oppii arvostamaan omaa tekemistään ja kyky-jään. Tästä näkökulmasta tarkentui myös teoreettisen kehyksen ensimmäinen ulottuvuus juuri yksilöstä rakentuvaksi ulottuvuudeksi.

Mielikuvat

Haastatteluaineistosta jäsentyi teema (mielikuvat), jota en ollut huomioinut teoreettisessa kehyksessä. Mielenkiinnosta kokeilin yleisessä hakupalvelussa mielikuva termiä. Yleisim-piä hakuja oli tehty mielikuvien kontekstissa seuraavasti: ”työ, jossa voi auttaa; jännittävät työt; hyväpalkkainen työ; työ, jossa pääsee matkustamaan”. Mielikuvat ovat siis tekijä, jotka herättävät yksilössä ajatuksia, ennakko-olettamuksia ja odotuksia työstä, jonne on hakeutu-massa. Myös Manninen (2004, 198) tuo esille mielikuvien merkityksen koulutukseen ha-keutuessa. Mielikuvat ovat muodostuneet esimerkiksi ajan saatossa yksilölle muotoutunei-den käsitysten ja olettamusten perusteella (emt., 199). Mielikuvat voivat vaikuttaa ammatin-valinnassa ja niiden perusteella yksilö hakeutuu tiettyyn koulutukseen.

Kuten johdannossa toin esille työnteon olevan suhteessa yhteiskunnallisiin käsityksiin (Su-tela & Lehto 2014), ne muokkaavat osaltaan mielikuvia. Kun yksilö siirtyy työelämään, mie-likuvat saattavat olla vahvasti mukana käsityksessä, minkälaista kyseinen työ on.

Voi ajatella, jos joku nuori lähtee miettimään ammatinvalintaa, siihen voi vaikuttaa mitä per-heessä on, että mitä arvostetaan. Tai yhteiskunnallinen keskustelu. Heidän koulutusvalintansa perustuu varmaan pitkälti mielikuvaan ammatista, jos se ei ole vanhempien kautta. H11

Vuosittain julkaistaan virallisia ja epävirallisempia listauksia koulutuksista ja ammateista.

Niistä käy ilmi, mitä ammattikuntia kansalaiset pitävät arvostetuimpina. Yleisesti pelastus-alan ammatteja mielletään arvostetuimpana (Nikula 2019), joista mielikuvat ovat työn mer-kityksellisyydessä ja tärkeydessä. Arvostuksen häntäpäässä ovat esimerkiksi puhelinmyyjät, jotka myös itse kokevat oman ammattinsa vähemmän arvostetuksi. Toisaalta, esimerkiksi siivoojia saatetaan mielikuvissa arvostaa vähemmän, mutta siivoojat itse voivat kokea työnsä merkitykselliseksi. (Koivunen 2007, 321 – 322.) Kun yksilölle ei ole vielä kehittynyt itsetuntoa kokemusten(työ) kautta, voivat mielikuvat johdattaa hakeutumaan tiettyyn koulu-tukseen yleisten käsitysten mukaisesti.

Korkeammin koulutettuja arvostetaan enemmän, että onhan niitä kaikenlaisia listoja, että mi-ten paljon ihmiset luottavat tai arvostavat jonkun tietyn ammatin edustajia. H3

Mielikuvien perusteella koulutukseen ja sen myötä ammattiin hakeutuminen voi olla kohta-lokasta ammatillisen itsetunnon vahvistumiselle, jos totuus ei vastaa niitä käsityksiä, joita tietystä ammatista on yksilölle mielikuvien perusteella muodostunut.

Se ei perustu enää mielikuvaan siitä minkälainen joku ammatti on. Ja siinä on vaara, jos lähtee hakeutumaan jollekin alalle vain sellaisen arvostuksen, että tuo olisi hieno, niin se ei välttä-mättä vastaa niitä omia taipumuksia tai kykyä, jos lähtee tavoittelemaan vain sellaista arvos-tusta jonkun aseman tai julkisuudessa puhutun, että tämä ammatti on hieno ja tämä on arvo-kasta työtä. Mutta jos se ei sovellu itselle, niin voihan siihen myöhemmin, mutta lähtökohdat tuntuvat aika huonolta, jos lähtee sillä perusteella. Näitähän on näitä arvostetuimmat amma-tit. Ja sitten kun valitetaan siitä, kun jollekin ei ole hakijoita, niin mitä kautta se arvostus sitä ammattia kohtaan sitten tulee, jos luodaan julkisuudessa tietty mielikuva. H11

Mielikuvat siis osaltaan vaikuttavat ammatillisen itsetunnon muodostumiseen. Todellinen itsetuntoa vahvistava edistyminen otetaan koulutuksen luoman valmiuden myötä, ja itse työssä ilmenevän osaamisen avulla.

Koulutus ja osaaminen

Koulutus on tärkeä keino saada valmiudet suoriutua opiskelemastaan ammatista. Syvempi osaaminen muotoutuu kokemusten kautta. Ammatillisen arvostuksen teoreettisessa kehyk-sessä määrittelin työn vaatimusten ja oman osaamisen tasapainon, jotta yksilön kokema am-matillinen arvostus on mahdollista rakentua (Skogstad ym 2011, 476; Agervold 2009, 267).

Ammatilliseen arvostukseen voi myös itse vaikuttaa oman osaamisen osoittamisen avulla (Francioli ym. 2016, 454). Haastatteluaineistosta jäsentyi saman suuntainen teema: koulutus ja osaaminen. Koulutuksen ja osaamisen, sekä työn vaatimusten yhteys täydentyi näkökul-malla, jossa yksilöllä on oma vastuu kehittää osaamistaan aktiivisesti. Yksilö voi myös itse vaikuttaa omaan ammatillisen arvostuksen kokemukseensa kasvaa ammatillisesti, johon taas itsetunto motivoi.

Minusta siinä on jokaisen oma vastuu, siinä ammatillisessa arvostuksessa. Että eihän se tule vaan jostakin tuolta, vaan toki me omalla työllä se tehdään. Jos koetaan että sitä ei ole, niin pystyyhän siihenkin vaikuttamaan ja kehittämään itseään tai muuttamaan tietyissä rajoissa omia toimintatapojaan. H10

Kun puhutaan ammatillisesta arvostuksesta, niin ajattelen jotenkin, että on tietty ammattitaito.

Että saat tietyllä rutiinilla tehdä ja osaat sen ammatin sisällöt ja vaatimukset ja tunnet ne. Ja sitten on vielä se mitä tässä ehkä kaivataan, kyky ajatella uudestaan. Ja innovoida ja kehittää, joka pitäisi tulla siihen päälle ja se arvostus sitten vielä. Koska tässä ei enää riitä, että teet niin kuin ennekin. Pitäisi pystyä ajattelemaan sitä jotain ihan uutta. Että se ei ole vain se koulutus, vaan se on kasvamista siinä työssä ja ammatissa. H15

Tutkielman teoreettisessa osassa toin esille työn vaatimusten synnyttämän kuormittavuuden kokemuksen, jolloin työtehtävien hoitaminen vaikeutuu esimerkiksi liian vaativien työteh-tävien keskellä. Tämä voi aiheuttaen negatiivista stressiä ja haasteita hallita omaa työtään.

(Juuti 2006, 113; Viitala 2007, 219.) Työn vaatimusten kontekstissa koulutuksen ja osaami-sen ohella työyhteisössä vallitseva keskinäinen arvostus antaa apua selviytyä haastavistakin työtehtävistä.

Kun se on se yksilön oma kokemus omasta osaamisestaan ja ammatistaan ja jos on vahva, niin hän toimii vahvasti siinä. Ja jos se on samalla arvostusta muiden osaamista kohtaan samalla tavalla yhtä tasapainossa. Että toki jos oma arvostus on huipussaan ja arvostus muita kohtaan hyvin alhaalla, niin siitä tuskin tulee. Tai sitten toisin päin, että on itsetunto aivan maassa ja sitten katsoo, että muut ovat niin hyviä, niin se keskustelu ei ole ihan tasapuolista. Mutta jos ne olisivat tasapainossa tasapuolisesti, että toinen uskaltaa sanoa tai kysyä toiselta ja luottaa siihen, että toinen pystyy oman ammattitaitonsa ja osaamisensa pohjalta sitten vastaamaan siihen. H15

Kyllä se varmasti vaikuttaa, että jos on sellainen osaava niin kyllä muut arvostavat sinua am-matillisesti. Että se on eri asia, jos olet sillä tavalla, että et osaa, niin kyllä muilla tulee sellai-nen, että jos et hoida töitäsi kunnolla tai et osaa tehdä niitä hommia, etkä kysy neuvoa, sillä tavalla vain ihmettelet koko ajan mitä teet, niin kyllähän siinä tapauksessa muilla tulee sellai-nen, että onkohan tuo nyt pätevä tähän hommaan. Että siinä ehkä se arvostus ei ole niin suurta muitten mielestä. H14

Itsetunto

Yksilö on voinut hakeutunut tiettyyn koulutukseen mielikuvien saattelemana. Koulutuksessa on saatu valmiudet oman työn hoitamiselle, ja kokemusten(työ) seurauksena itsetunnon on mahdollista vahvistua. Itsetuntoa vahvistavat kokemukset osoittavat yksilölle, että on tärkeä, huomioitu ja kunnioitettu (Liu, Hui, Lee & Chen 2013, 1027). Itsetunnon avulla yksilö ky-kenee arvostamaan omaa osaamistaan, ottamaan arvostusta vastaan, ja arvostamaan myös muita (Alizadegani, Zaini & Delavari 2014, 712). Ammatillinen arvostus siis lähtee raken-tumaan yksilöstä itsestään.

Pitää osata arvostaa itseään, että osaa myös arvostaa sitä mitä teet, ja sitten sen tajuaa, että toisella on ihan samalla tavalla, on hankkinut sitä koulutusta ja osaamista. H1

Pitäähän ammatillinen arvostus liittyä omaan itseensäkin. Että jos et itse arvosta itseäsi am-matillisesti niin eihän siitäkään silloin tule mitään. H10

Väitän, että onko se itsetuntokysymyskin. Ammatillinen arvostus. Jos puhut henkilön omasta näkökulmasta, niin eikö se ole myös sellainen oma tuntemus, johon oma itsetunto ja oma aja-tusmaailma vaikuttaa aika voimakkaasti. H12

Työn vaatimusten ja oman osaamisen ja odotusten ristiriita voi johtaa turhautumiseen. Tur-hautumiseen johtavia syitä voivat olla liian vaativat työt tai riittämättömät haasteet. Turhau-tumisen näkökulmasta, työn vaatimukset voivat aiheuttaa yksilölle oman työn hallinnan on-gelmia. Nämä ongelmat voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen (Ariza-Montes ym. 2016, 818 – 820), ja sen myötä ammatillisen arvostuksen kokemuspohjan romuttumiseen. Tämän perusteella ammatillisen arvostuksen rakenne työn vaatimusten kontekstissa on seuraava:

itsetunnon vahvistuminen johtaa valmiuteen kehittää osaamista ja sen myötä oman työn hal-lintaan. Oma työn hallinnan avulla yksilö kykenee vastaamaan työn vaatimuksiin, ja onnis-tumisien myötä ammatillisen arvostuksen kokemus vahvistuu – ja taas itsetunto vahvistuu.

Yksilön ammatillisen arvostuksen rakentuminen saattaisi olla kehämäinen prosessi, jossa it-setunto – osaaminen – työn vaatimukset, kulkevat kehää.

Arvostamisesta työssä on tutkittu olevan myönteinen vaikutus itsetunnolle, joka auttaa myös työtyytyväisyydessä (Stocker, Jacobshagen, Semmer & Hannen 2010). Tämän tutkielman tuloksissa itsetunto on ammatillista arvostusta rakentava teema, jonka olisi ensin oltava ole-massa. Itsetunnon, osaamisen ja työtehtävien välinen tasapaino ja valmius osoittaa arvos-tusta myös muille, on ammatillisen arvostuksen rakentumisessa oleellista.

Jos ihmisellä on itsellään hyvä itsetunto ja tuntee itsensä, että kuka minä olen, niin sellaisella ihmisellä on varmaan paremmat mahdollisuudet tunnistaa itsessään ammatillinen arvostus, kuin sellainen, joka on epävarma lähtökohtaisesti ja joka ei pysty sanomaan, että kuka minä olen. Sellainen ihminen reagoi ympäristöön eri tavalla. H3

Tästä puhutaan työelämän ulkopuolellakin, että et sinä ole eri ihminen töissä, kun muualla.

Että tietyllä tavalla itsevarmuus tuo ammatillista itsevarmuutta. Että kyllä niillä on, muulla elämällä ja ammatillisuudella on vaikutusta. H12

Itsetunto osoittautui haastateltavien näkökulmasta myös hauraaksi, joka voi murentua hel-posti. Itsetunnon haurastuminen vaikuttaa ammatillisen arvostuksen kokemukseen heiken-tävästi, jolloin yksilö ei kykene näkemään itsessään osaamista työn vaatimuksiin nähden.

Tällöin yksilö ei myöskään kykene ottamaan arvostusta vastaan.

Toisaalta se voi olla hyvin herkästi romutettavissa, että vertaisin johonkin itsetunnon raken-tamiseen ja itsetunnon tuhoutumiseen. Jos jatkuvasti kohtaa, että ei ole suojamuuria siihen ammatilliseen arvostukseen ja sieltä tulee sitä pommitusta, kun ihmiset ei ymmärrä ja ne ovat eri mieltä ja liiskaa ajatusta, että siinä pitää olla se muuri, että tietää, että hoitaa oman hom-man noin. H3

Se oman itsensä ammatillinen arvostaminen, että senkin pystyy helposti menettämään. Ja vaikka sitten joku ulkopuolinen sanoisi, että ei se ollenkaan pidä paikkaansa. Mutta joku ti-lanne voi aiheuttaa sen, että sinä itse koet, että ei minusta ole mihinkään, vaikka joku toinen edelleen saattaisi arvostaa sitä. Että sekin on hyvin tilanneherkkääkin ja vaihtelevaakin eri tilanteissa ja eri työyhteisöissä. Ja tulkintaahan se on. Miten tulkitsee jonkun sanomisen tai eleen tai hyvinhän nämä skeemat siellä jylläävät sitten siinäkin. H10

Teoreettisesti vaikuttamismahdollisuudet ovat rakentamassa ammatillisen arvostuksen ko-kemusta. Haastatteluaineiston perusteella vaikuttamismahdollisuudet ovat yhteydessä itse-tunnon vahvistumiseen. Yksilö kokee olevansa hyödyllinen, merkityksellinen, kun saa omalla osaamisellaan vaikuttaa työhönsä. Arvostusta osaamisestaan kokeva yksilö myös ha-luaa tehdä vähän enemmän omien työtehtäviensä parissa.

Itse mietin sillä tavalla, että yksi sellainen mikä itseäni, niin on tietty palo viedä asioita eteen-päin ja se on sellainen voima. Ei se, että minä jossain uralla menen jonnekin, vaan se, että tekee sen työn mitä tekee, niin tekee hyvin ja saa siitä itsekin paljon enemmän, kun pistää siihen jotakin. H7

Mutta totta kai se arvostus varmaan siinä, kun sinä koet itsesi hyödylliseksi ja teet sitä näky-väksi, niin sitten sinä saat varmaan sitä vastuutakin esimiehiltäsi ja se niin kuin, sinuun luo-tetaan ja miten sinä asiat hoidat ja et joudu niin sanotusti silmätikuksi. H8