6 POHDINTA
6.3 Jatkotutkimusaiheita
Ammatillinen arvostus ilmiönä alkoi kiinnostaa heti tutkielman alkumetreillä. Kiinnostus ei ole hävinnyt matkan varrella, vaikka välillä aihe on tuntunut haastavalta ja vaikealta sanoit-taa. Turhautumisen tunteilta ja virheiltäkään en ole välttynyt, vaikka päällisin puolin aihe on
tuntunut mukaansa tempaavalta ja itselleni juuri oikealta. Paikoin vaikutti siltä, että kaikki tarvittavat palat ovat koossa, mutta ammatillisen arvostuksen palapeli oli vaikea koota.
Tutkielman valmistuttua olen edelleen sitä mieltä, että ammatillista arvostusta on tutkittava enemmän. Ammatillisen arvostuksen kokonaisuus antaa uusia näkökulmia työhyvinvointi- ja työyhteisötutkimuksiin, jossa yksilöön kiinnitettäisi entistä paremmin huomiota.
Nykyään yhä monialaisemmat työyhteisöt pyrkivät kehittämään organisaation, tai yhteis-kunnan toimintaa. Rajoja rikotaan ja ”muurit” murenevat. Tarkoitus tässä on hyvä, jolloin yhteistyö kehittyy yhä tehokkaimmille ja hyödyllisimmille tasoille jakaen tietoa yli alakoh-taisten rajojen. Vaarana kuitenkin on, että työyhteisön jäsenet asettuvat puolustuskannalle, omalla allaan tukevasti seisten, mikäli kokevat osaamisensa uhatuksi tai kyseenalaistetuksi.
Ammatillista arvostusta voitaisiin tutkia tämän siiloutumisen näkökulmasta, ja etsiä yhä toi-mivampia keinoja toteuttaa monialaista yhteistyötä.
Entä perinteisempi työyhteisö? Paljon keskustellaan uudenlaisista organisaatioista, joissa to-della tehdään monialaista yhteistyötä, etätyötä, kehittävää työtä. Mutta on olemassa niitä perinteisiä työyhteisöjä, joissa saman alan ihmiset puurtavat niin kuin ennenkin. Ammatilli-sen arvostukAmmatilli-sen empiirinen osa olisi hyödyllistä toteuttaa tällaisessa perinteisemmässä työ-yhteisössä. Tulosten teemojen vahvuudet saattaisivat vaihdella riippuen organisaatiomuo-doista. Niin ikään työsuhteen eri muodot voisivat tuoda uusia näkökulmia.
Tutkielmani tulosten mukana tullut mielikuvateema johdatti ajattelemaan keskustelua siitä, kuinka joihinkin koulutuksiin ei ole riittävästi hakijoita tai joillekin aloille on haastavaa saada työntekijöitä. Osaamista on, mutta osaajat ja työnantajat eivät kohtaa. Voisiko mieli-kuvat olla sellainen teema, jota olisi syytä tutkia enemmän kohtaanto-ongelmien konteks-tissa? Tai vaikkapa koulutusten suunnittelussa? Ammatillinen arvostus nostaa jonkun am-mattikunnan arvostusta kansalaisten silmissä. Tällä saattaa olla suora yhteys hakijamääriin.
Olisi tiedettävä entistä tarkemmin, mitä yksilö arvostaa työn tekemisessä tai työympäris-tössä.
Ammatillista arvostusta voisi tutkia myös talouden suhdannevaihtelujen aikana. Saattaa olla, että esimerkiksi taantuman aikaan ihmiset arvostavat ylipäätään työtä. Vastavuoroisesti ta-loudellisen kasvun aikana ihmiset vaativat enemmän palkkaa, merkityksellisyyttä ja sisältöä.
Yksi oleellisimmista uusista näkökulmista työhyvinvointitutkimuksiin on tutkielmani perus-teella itsetunto. Tarkemmin sanottuna yksilön itsetunnon ja olemassa olevan osaamisen yh-teys itsearvostuksen näkökulmasta. Itsearvostuksen kautta voitaisiin kiinnittää huomiota sii-hen, miten ja millä keinoin yksilö oppii työnsä aikana. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että vaikka työssäoppimisesta puhuttaisiin hamaan tulevaisuuteen saakka, sillä ei ole mitään merkitystä, jos yksilö ei aidosti halua oppia. Rohkenen väittää tutkielmani perusteella, että ammatillisesti arvostettu yksilö haluaa oppia – oppia paljon ja jatkuvasti. Tiedon jano ja mahdollisuus sen vastaanottamiseen on hyvinvoinnin salaisuus. Miksi tuo tiedon jano unoh-tuu aikuisuuteen siirryttäessä? Meidän on tuettava edellytyksiä olla utelias, kiinnostunut ja rohkea. Tällöin voimme kasvaa ammatillisesti – ja ihmisenä.
LÄHTEET
Aaltonen, K. & Lindroos, R. 2012 Työelämän tarkoitus – Oivalla 7 voimaa. Helsinki: Tal-entum.
Abe, K. & Henly, S-J. 2010. Bullying (Ijime) Among Japanese Hospital Nurses. Nursing Research: 59(2), 110 – 118.
Agervold, M. 2009. The significance of organizational factors for the incidence of bullying.
Scandinavian Journal of Psychology: 50(3), 267 – 276.
Agervold, M. & Mikkelsen, E-G. 2004. Relationships between bullying, psychosocial work environment and individual stress reactions. Work & Stress: 18(4), 336 – 351.
Alizadegani, F., Zaini, M-F. & Delavari, G. 2014. Stress Free and High Self-esteem: Ap-proaches of Motivation Towards Teachers and School. Procedia – Social and Behav-ioral Sciences: 114, 711 – 714.
Allan, B. 2017. Task significance and meaningful work: A longitudinal study. Journal of Vocational Behavior: 102, 174 – 182.
Ariza-Montes, A., Muniz, N-M., Leal-Rodriquez, A-L. & Leal-Millan, A-G. 2016.
Worplace Bullying Among Teachers: An Analysis from the Job Demands-Resources (JD-R) Model Perspective. JOEM: 58(8), 818 – 827.
Asik-Dizdar, O. & Esen, A. 2016. Sensemaking at work: meaningful work experience for individuals and organizations. International Journal of Organizational Analysis: 24(1), 2 – 17.
Bakker, A., Hakanen, J., Demerouti, E. & Xanthopoulou, D. 2007. Job Resources Boost Work Engagement, Particularly When Job Demands Are High. Journal of Educational Psychology: 99(2), 274 – 284.
Beirne, M. & Hunter, P. 2013. Workplace bullying and the challenge of pre-emptive man-agement. Personnel Review: 42(5), 595 – 612.
Bergmark, U. & Alerby, E. 2008. Dveloping an ethical school through appreciating practice?
Students’ lived experience of ethical situation in school. Ethics and Education: 3(1), 41 – 55.
Bradler, C. & Neckermann, S. 2019. The Magic of the Personal Touch: Field Experimental Evidence on Money and Appreciation as Gifts. The Scandinavian Journal of Econom-ics: 121(3), 1189 – 1221.
Brinkmann, S. 2014. Unstructured and Semi-Structured Interviewing. Teoksessa P. Leavy (toim.) The Oxford handbook of qualitative research. Oxford, New York: Oxford Uni-versity Press.
Carmeli, A., Dutton, J. & Hardin, A. 2015. Respect as an engine for new ideas: Linking respectful engagement, relational information processing and creativity among em-ployees and teams. Human Relations: 68(6), 1021 – 1047.
Catalina-Romero, C., Sainz, J.C., Pastrana-Jiménez, J.I., García-Diéguez, N., Irízar-Munõz, I., Aleixandre-Chiva, J.L., Gonzalez-Quintela, A. & Calvo-Bonacho, E. 2015. The im-pact of poor psychosocial work environment on non-work-related sickness absence.
Social Science & Medicine: 138, 210 – 216.
Chen, Y-H., Lin, T-P. & Yen, D. 2014. How to facilitate inter-organizational knowledge sharing: The impact of trust. Information & Management: 51(5), 568 – 578.
Cooper-Thomas, H., Gardner, D., O’Driscoll, M., Catley, B., Bentley, T. & Trenberth, L.
2013. Neutralizing workplace bullying: the buffering effects of contextual factors.
Journal of Managerial Psychology: 28(4), 384 – 407.
COPSOQ. 2018. International Network. https://www.copsoq-network.org/. [Luettu 7.5.2018]
Delanty, G. 2010 Key Ideas: Community. 2. painos. Routledge.
Demir, D. & Rodwell, J. 2012. Psychosocial Antecedents and Consequences of Workplace Aggression for Hospital Nurses. Journal of Nursing Scholarship: 44(4), 376 – 384.
Devonish, D. 2013. Job demands, health, and absenteeism: does bullying make things worse? Employee Relations: 36(2), 165 – 181.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. painos. 10. Tallinna:
Vastapaino.
Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Vantaa: Dark Oy.
Fagley, N.S. & Adler, M.G. 2012. Appreciation: a spiritual path to finding value and mean-ing in the workplace. Journal of Management, Spirituality & Religion: 9(2), 167 – 187.
Ferguson, M., Carlson, D., Zivnuska, S. & Whitten, D. 2012. Support at work and home:
The path to satisfaction through balance. Journal of Vocational Behavior: 80(2), 299 – 307.
Forastieri, V. 2016. Prevention of psychosocial risks and work-related stress. International Journal of Labour Research: 8(1/2), 11 – 33.
Francioli, L., Hogh, A., Conway, P-M., Costa, G., Karasek, R. & Hansen, Å-M. 2016. Do Personal Disposition Affect the Relationship Between Psychosocial Working Condi-tions and Workplace Bullying? Ethics & Behavior: 26(6), 451 – 469.
Grover, S. 2013. Unraveling respect in organization studies. Human Relations: 67(1), 27 – 51.
Guchait, P., Lei, P. & Tews, M-J. Making Teamwork Work: Team Knowledge for Team Effectiveness. The Journal of Psychology: 150(3), 300 – 317.
Hagerlund, T. & Kaukopuro-Klemetti, H. 2013. Työyhteisö viestii jotta olisi olemassa:
kunta-alan työyhteisöviestinnän opas. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Hakanen, J. 2002. Työn imu ja työuupumus – laajennetun hyvinvointimallin kehittäminen ja testaaminen. Psykologia 4, 291 – 301
Hakonen, N., Hakonen, A., Hulkko-Nyman, K. & Ylikorkala, A. 2014. Palkitse taitavam-min: palkitsemistavat esimiestyön ja johtamisen välineinä. Helsinki: Talentum Media.
Heikkilä, M. 2019. Alanvaihto ja ammatillisen identiteetin muutos ruumiillisina tiloina ja tuntemuksina. Aikuiskasvatus: 39(1), 19 – 33.
Henderson, A. 2001. Emotional labor and nursing: an under-appreciated aspect of caring work. Nursing Inquiry: 8(2), 130 – 138.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hutchinson, M. & Hurley, J. 2013. Exploring leadership capability and emotional intelli-gence as moderators of workplace bullying. Journal of Nursing Management: 21(3), 553 – 562.
Hyppänen, R. 2013. Esimiesosaaminen, liiketoiminnan menestystekijä. Porvoo: Bookwell Oy.
Hyytiäinen, K., Roos, M., Astala, L., Harmoinen, M. & Suominen, T. 2015. Työhön sitou-tuminen, ammatista lähteminen, urakehitys ja joustavuus kehitysvammahuollossa: yh-teys arvostavaan johtamiseen. Hoitotiede: 27(3), 213 – 224.
Hänninen, V. 2016. Aikuiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä – Kuinka paljon on tarpeeksi?
Aineiston määrä laadullisessa tutkimuksessa. Aikuiskasvatus: 37(2), 109 – 113.
Ikäheimo, H. 2010. Esteem for contributions to the common good: The role of personifying attitudes and instrumental value. Teoksessa M. Seymour (toim.) The Plural States of Recognition. Basingstoke, Hampshire: Palgrave Macmillan.
Janhonen, M. 2009. Tasapainoinen tiedon jakaminen ja tiimityön laatu. Hallinnon tutkimus:
28 (4), 43 – 55.
Janssens, H., Braeckman, L., De Clercq, B., Casini, A., De Bacquer, D., Kittel, F. & Clays, E. 2016. The indirect association of job strain with long-term sickness absence through bullying: a mediation analysis using structural equation modeling. BMC Public Health: 16(1), 1 – 12.
Janssens, H., Clays, E., De Clercq, B., Casini, A., De Bacquer, D., Kittel, F. & Braeckman, L. 2014. The relation between psychosocial risk factors and cause-specific long-term sickness absence. European Journal of Public Health: 24(3), 428 – 433.
Johansson, K. 2007. Kirjallisuuskatsaukset – huomio systemaattiseen kirjallisuuskatsauk-seen. Teoksessa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turku: Digi-paino – Turun yliopisto.
Juholin, E. 2007. Työelämän muutos haastaa työyhteisöviestinnän ajatusmallit. Tiedotustut-kimus: 30 (2), 4 – 16.
Juuti, P. 2006. Organisaatiokäyttäytyminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Koivunen, T. 2007. Lehtitilausten puhelinmyynnin kulttuurinen mielikuva ja jokapäiväinen työ. Yhteiskuntapolitiikka: 72(3), 321 – 329.
Koppa. Jyväskylän yliopisto. 2015. Hermeneutiikka. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/me-netelmapolkuja/menetelmapolku/tieteenfilosofiset-suuntaukset/hermeneutiikka. [Lu-ettu 25.11.2019]
Koppa. Jyväskylän yliopisto. 2015. Kokonaistutkimus, otanta ja harkinnanvarainen näyte.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineistonhan-kintamenetelmat/kokonaistutkimus-otanta-ja-harkinnanvarainen-naeyte [Luettu 25.11.2019]
Laaksonen, H. 2006. Työyhteisöjen hyvinvointia Suomen dementiayksiköissä: tutkimus henkilöstötoimintojen empowerment-vaikutuksista työyhteisöjen hyvinvointiin. Kun-nallistieteellinen aikakauskirja 34 (1), 8 – 25.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Laine, P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen – Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutki-massa. Turku: Painosalama Oy.
LaPan, C. 2013. Review of QDA Miner. Social Science Computer Review: 31(6), 774 – 778.
Lavoie-Tremblay, M., Bourbonnais, R., Viens, C., Vézina, M., Durand, P.J. & Rochette, L.
2005. Improving the psychosocial work environment. Journal of Advanced Nursing:
49(6), 655 – 664.
Liu, J., Hui, C., Lee, C. & Chen, Z-X. 2013. Why Do I Feel Valued and Why Do I Contrib-ute? A Relational Approach to Employee’s Organization-Based Self-Esteem and Job Performance. Journal of Management Studies: 50(6), 1018 – 1040.
Manninen, J. 2004. Mielikuvat ohjaavat aikuisten osallistumista koulutukseen. Ai-kuiskasvatus: 3(2), 196 – 205.
Manka, M-L., Heikkilä-Tammi, L. & Vauhkonen, A. 2012. Työhyvinvointi ja tuloksellisuus – Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampere:
Tammerprint Oy.
Manka, M-L., Hakala, L., Nuutinen, S. & Harju, R. 2010. Työn iloa ja imua – Työhyvin-voinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere: Tammerprint Oy.
Mauno, S., Pyykkö, M. & Hakanen, J. 2005. Koetaanko organisaatioissamme työn imua?
Työn imun yleisyys ja selittävät tekijät kolmessa erilaisessa organisaatiossa. Psykolo-gia 1, 16 – 30.
Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. painos. Jyväs-kylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Metsämuuronen, Jari (2005). Näyttöön perustuva päätöksenteko ja systemoitu kirjallisuus-katsaus. Psykologia: 40(5–6), 578–581.
Mucci, N., Giorgi, G., Cupelli, V., Gioffre, P-A., Rosati, M-V., Tomei, F., Tomei, G., Breso-Esteve, E. & Arcangeli, G. 2015. Work-related stress assessment in a population of Italian workers. The Stress Questionnaire. Science of the Total Environment: 502, 673 – 679.
Nikula, K. 2019. Näkyykö pelastajan arvostus palkassa? Suomen Palomiesliitto SPAL.
https://www.palomiesliitto.fi/fi/palomiesliitto/viestinta/blogi_turvallisuuden_teki-jat/?a=viewItem&itemid=2188 [Luettu 5.12.2019]
Notelaers, G., De Witte, H. & Einarsen, S. 2010. A job characteristics approach to explain workplace bullying. European Journal of Work and Organizational Psychology: 19(4), 487 – 504.
Onnismaa, J. 2007. Työelämän kaksoissidokset ja niiden vastamyrkyt. Aikuiskasvatus: 27 (2), 103 – 113.
Pan, S-Y. & Yeh, Y-J-Y. Impact of Value Congruence on Work-Family Conflicts: The Me-diating Role of Work-Related Support. The Journal of Social Psychology: 152(3), 270 – 287.
Park, M., Cho, S-H. & Hong, H-J. 2015. Prevalence and Perpetrators of Workplace Violence by Nursing Unit and the Relationship Between Violence and the Perceived Work En-vironment. Journal of Nursing Scholarship: 47(1), 87 – 95.
Peltonen, J. 2011. Semanttinen näkemys ja kasvatustieteellinen teoriantutkimus. Teoksessa Holma, K. & Mälkki, K. (toim.) Tutkimusmatkalla – Teoria, metodologia ja filosofia kasvatustutkimuksessa. Helsinki: Hakapaino.
Perhoniemi, R. & Hakanen, J. 2013. Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla.
Psykologia 2, 88 – 101.
Pihlava, K-M., Mauno, S. & Ruokolainen, M. 2017. Terveydenhuollon työntekijöiden jul-kisen palvelun motivaation yhteys työn imuun ja työyhteisökäyttäytymiseen: arvoyh-teensopivuus yhteyttä muuntavana tekijänä. Hoitotiede: 29(2), 89 – 101.
Purjo, T. 2013. Mitä kasvatus voisi olla? Teoksessa Lesojeff, H., Purjo, T., Tervahauta, M.
& Videnoja, K. Kasvatus arvoihin – arvoa kasvatukseen. Tampere: Juvenes Print.
Ristikangas, V., Aaltonen, T. & Pitkänen, E. 2015 Asiantuntijasta esimies – Innostusta ja arvostusta esimiestyöhön. Helsinki: Talentum
Romppanen, B. & Kallasvuo, A. 2011 Johtajuuden rakentuminen – Eväitä lähijohtamiseen.
Helsinki: Kansanvalistusseura. 1. painos.
Rouse, R-A. & Al-Maqbali, M. 2014. Identifying nurse managers’ essential communication skills: an analysis of nurses’ perceptions in Oman. Journal of Nursing Management:
22(2), 192 – 200.
Ruohotie-Lyhty, M. 2011. Opettajuuden alkutaival: Vastavalmistuneen vieraan kielen opet-tajan toimijuus ja ammatillinen kehittyminen. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opisto.
Rämö, A. 2015. Arvostus on läsnäoloa, mutta myös hiljaisuutta.
https://ari-ramo.com/2015/12/13/arvostus-on-lasnaoloa-mutta-myos-hiljaisuutta/ [Luettu 13.1.2018]
Saldaña, J. 2014. Coding and Analysis Strategies. Teoksessa P. Leavy (toim.) The Oxford handbook of qualitative research. Oxford, New York: Oxford University Press.
Salin, D. 2015. Risk factors of workplace bullying for men and women: The role of the psychosocial and physical work environment. Scandinavian Journal of Psychology:
56(1), 69 – 77.
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja.Vaasa: Vaasan yliopisto.
Skogstad, A., Torsheim, T. & Einarsen, S. 2011. Testing the Work Environment Hypothesis of Bullying on a Group Level of Analysis: Psychosocial Factors as Precursors of Ob-served Workplace Bullying. Applied Psychology: 60(3), 475 – 495.
Stocker, D., Jacobshagen, N., Semmer, N. & Annen, H. 2010. Appreciation at Work in the Swiss Armed Forces. Swiss Journal of Psychology: 69(2), 117 – 124.
Sutela, H. & Lehto, A-M. 2014. Työolojen muutokset 1977 – 2013. Helsinki: Tilastokeskus.
Synonyymit. 2018. Arvostus. https://www.synonyymit.fi/arvostus. [Luettu 2.1.2018]
Tieteen termipankki. 2019. Filosofia: hermeneutiikka. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Fi-losofia:hermeneutiikka. [Luettu 6.5.2019]
TTK Työturvallisuuskeskus. 2018. Psykososiaalinen kuormitus. https://ttk.fi/tyoturvalli-suus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus.
[Luettu 2.6.2018]
Tuckey, M-R., Dollard, M-F., Hosking, P-J. & Winefield, A-H. 2009. Workplace Bullying:
The Role of Psychosocial Work Environment Factors. International Journal of Stress Management: 16(3), 215 – 232.
Tracy, S. 2010. Qualitative Quality: Eight ”Big-Tent” Criteria for Excellent Qualitative Re-search. Qualitative Inquiry: 16(10), 837 – 851.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gum-merus Kirjapaino Oy.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Työolobarometri 2017 – Ennakkotiedot. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2018.
Törmä, S. 2010. Ammatillisen kasvun näkymiä saattohoitajan työssä. Aikuiskasvatus: 1(5), 30 – 39.
Van Rooyen, J. & McCormack, D. 2013. Employee perceptions of workplace bullying and their implications. International Journal of Workplace Health Management: 6(2), 92 – 103.
Varto, J. 2011. Miksi miettiä metodologioita? Teoksessa Holma, K. & Mälkki, K. (toim.) Tutkimusmatkalla – Teoria, metodologia ja filosofia kasvatustutkimuksessa. Helsinki:
Hakapaino.
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Vehviläinen, S. & Lindfors, O. 2005. ”Varmaan se oma itsetunto on nousussa”: itsereflektio ja kohentunut vointi haastattelupuheessa. Aikuiskasvatus: 3(3), 191 – 202.
Viitala, R. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. 2007.
Väestöliitto. 2018. Arvostus ja ihailu. http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/monikulttuurinen_kehra/kiintymys/arvostus. [Luettu
13.1.2018]
Walumbwa, F-O. & Schaubroeck, J. 2009. Leader Personality Traits and Employee Voice Behavior: Mediating Roles of Ethical Leadership and Work Group Psychological Safety. Journal of Applied Psychology: 94(5), 1275 – 1286.
White, P. 2015. Appreciating your staff makes sound business sense. The four main ways to make employees feel valued. 2015. Human resource management international digest.
23 (2), 31 – 33.
LIITE 1. Kirjallisuuskatsauksen artikkelit ja kirjat
Artikkelit
Tutki- musartik-keli
Tutkimuskohde Psykososiaaliset ympäristötekijät
Abe ja Henly (2010)
881 sairaanhoitajaa Sosiaalinen ilmapiiri, työn vaatimukset Agervold
(2009)
898 sosiaalialan työntekijää
Sosiaalinen ilmapiiri, työn vaatimukset, johta-miskäytänteet, vaikuttamismahdollisuudet sosiaali-nen ilmapiiri, työhön sitoutumisosiaali-nen, stressi, vai-kuttamismahdollisuudet, tiedon kulku
Työn vaatimukset, työhön sitoutuminen, sosiaali-nen ilmapiiri, tuen tarve
Beirne ja
Opiskelijat Sosiaalinen ilmapiiri
Cooper-Tho-mas ym.
(2013)
727 terveydenhoidon
työntekijää Johtamiskäytänteet, työn vaatimukset, työhön si-toutuminen, sosiaalinen ilmapiiri
Demir ja Rodwell (2012)
207 sairaanhoitajaa Sosiaalinen ilmapiiri
Devonish
(2013) 262 jälleenmyynnin
työntekijää Työn vaatimukset, tuen tarve, sosiaalinen ilma-piiri
Fagley ja
Adler (2012) Kirjallisuuskatsaus Luottamus, johtamiskäytänteet, vaikuttamismah-dollisuudet, tuen tarve
Ferguson
ym. (2012) 270
informaatiotek-nologian työntekijää Tuen tarve Forastieri
(2016)
Kirjallisuuskatsaus Stressi, sosiaalinen ilmapiiri, työn vaatimukset Francioli
Tiedon jakaminen, sosiaalinen ilmapiiri Henderson
(2001)
Sairaanhoitajat Työn vaatimukset, työhön sitoutuminen Hutchinson
ja Hurley (2013)
Kirjallisuuskatsaus,
hoitoala Työhön sitoutuminen, luottamus, työn vaatimuk-set, johtamiskäytänteet, vaikuttamismahdollisuu-det
Janssens ym.
(2016) 2983 ministeriöiden, palvelujen, tuotan-non työntekijää
Sosiaalinen ilmapiiri, johtamiskäytänteet, työn vaatimukset, stressi
Mucci ym.
(2015)
2026 työntekijää, 15 Italialaista yritystä
Stressi, työn vaatimukset, johtamiskäytänteet Notelaers
ym. (2010) 6175 työntekijää Belgialaisista yrityk-sistä
Sosiaalinen ilmapiiri
Pan ja Yeh
(2012) 641 yksityisen ja jul-kisen sektorin työn-tekijöitä
Tuen tarve, sosiaalinen ilmapiiri
Park ym.
(2015)
970 sairaanhoitajaa Luottamus, työn vaatimukset Rouse ja
Al-Maqbali (2014)
1526 hoitoalan
am-mattilaista Tiedon jakaminen, työn vaatimukset Salin (2015) 4392 Suomalaista
työntekijää
Johtamiskäytänteet, työn vaatimukset, tiedon ja-kaminen
Skogstad
ym. (2011) 4064 finanssiala, tuotantotalous, ter-veydenhoito, media
Johtamiskäytänteet, työn vaatimukset, luottamus, sosiaalinen ilmapiiri, työhön sitoutuminen, stressi Tuckey ym.
(2009)
3000 poliisivoimat Tuen tarve Van Rooyen
Sosiaalinen ilmapiiri, johtamiskäytänteet, työhön sitoutuminen
Hyppänen (2013) Esimiesosaaminen, liiketoi-minnan menestystekijä
Johtamiskäytänteet Juuti (2006)
Organisaatiokäyttäytymi-nen
Stressi Viitala (2007) Henkilöstöjohtaminen Stressi