Nuorisotakuu on hyvä asia! Suomessa on tartuttu vaikeaan haasteeseen vähentää nuoriso-työttömyyttä ja ehkäistä syrjäytymisen vaaraa. Selvää on, että kysymyksessä on erittäin vaativa hanke. Työttömyys yleensä, ja nuorisotyöttömyys erityisesti, on suhdanneherkkä asia. Ei voida ajatella yksinomaan julkisen vallan harjoittaman politiikan ratkaisevan asiaa. Moneen muuhun EU-maahan verrattuna Suomessa on erityinen työmarkkinoiden keskeisiä ehtoja säätelevien neuvottelujen kolmikantajärjestelmä. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita, minkä vuoksi Suomen nuorisotakuuta on perusteltua tarkastella laajemmin kuin vain kansallisesti. Toki on niin, että liikkuvuus on edelleen hyvin vähäistä; vain 3,1 prosenttia työikäisistä eurooppalaisista asuu muualla kuin alkuperäisessä kotimaassaan. Suomessa muiden EU-maiden kansalaisia asuu 29 000 eli noin 1,2 prosenttia väestöstä, ääripää on Luxemburg, missä lähes puolet asukkaista on muualta EU:sta muuttaneita.
Suomalaiset päättäjät etsivät toimivaa politiikkaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemi-seksi ja heidän pääsemisekseen työmarkkinoille, mutta sama kysymys on esillä kaikkialla Euroopassa. Suomen hallituksen päätöksiä ja priorisointeja onkin syytä tarkastella laa-jemmassa viitekehyksessä. Ne linjaukset, joita nykyään toteutetaan, perustuvat siihen poliittisen tahdon ilmaisuun ja resurssien ohjaamiseen, josta päätettiin eduskuntavaalien jälkeen, hallitusta muodostettaessa keväällä 2011.
Saadaksemme kuvan tilanteesta, jossa päätökset nuorisotakuun aloittamisesta tehtiin, on hyvä tarkastella tilastoja pidemmällä aikavälillä ja laajemmin kuin vain Suomen osal-ta. Kuviossa 1 esitellään nuorisotyöttömyys vuodesta 2000 lähtien Eurostatin mukaan.
Kuten kuviosta näkyy, oli nuorisotyöttömyys noussut nopeasti vuoden 2008 alusta vuoden 2009 loppuun. Seuraavan kahden vuoden ajan (eli 2010 ja 2011) kehitys oli ollut joko paikallaan pysyvää tai jopa alenemaan päin 17 EU-maassa. Noin vuosi sitten (helmikuussa 2013) oli Euroopassa noin 5,7 miljoonaa työtöntä nuorta (15–24 v) eli jokunen satatuhatta enemmän kuin mitä Suomessa on asukkaita.
Sekä Suomessa että EU-tasolla on ollut selkeää poliittista tahtoa ongelman ratkaise-miseen. On tärkeää, että nuorten tilanne on otettu vakavasti. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa terminä käytettiin alun perin nuorten yhteiskuntatakuuta: ohjel-massa todetaan selkeästi, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan. Hallitusohjelohjel-massa takuu rajattiin siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tähän varattiin myös erillinen määräraha, 60 miljoonaa euroa per vuosi. Tavoite oli saada nuorisotakuu voimaan vuoden 2013 alusta.
Tässä on kuitenkin huomattava, etteivät tilastot kerro sitä, mitä niiden uskotaan kertovan. Nuorten työttömyysaste ei kerro, kuinka monta prosenttia kaikista nuorista on työttömänä (ks. esim. Myrskylä 2011). Koska Suomessa suuri osa nuorista opiskelee eikä kuulu työvoimaan, tulee jakolaskun nimittäjään liian pieni joukko nuoria eli prosentti nousee korkealle. Jos esimerkiksi 15–24-vuotiaiden työttömyysaste Suomessa oli noin 20 prosenttia vuonna 2011, se tarkoitti noin 10 prosenttia koko ikäluokasta eli 66 000 nuorta. Maiden välinen vertailu on siis vaikeaa, ja koko EU-tason tilaston tarkastelussa tämäkin pitää ottaa huomioon.
15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
EA-17 EU-28
KUVIO 1. Youth unemployment rates, EU-28 and EA-17, seasonally adjusted, January 2000 – December 2013. Lähde: Eurostat.
EU:ssa tehtiin suositus nuorisotakuusta 22. huhtikuuta 2013. EU:n suosituksessa nuo-risotakuu on määritelty eri tavalla kuin pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa.
Käsitteellä nuorisotakuu tarkoitetaan suosituksessa sitä, että nuoret saavat laadukkaan tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Suomen nuorisotakuu on siten kunnianhimoisempi kuin EU:n, vaikka peruslinjaukset ovat samat.
Miten on sitten onnistuttu? Nuorten työllisyystilanne vaihtelee paljon kuukaudesta toiseen. Vuoden 2013 marraskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 36 000, mikä on 5 100 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Jos kuvioon 2 piirretään trendiviiva, niin nähdään, ettei trendi ole ollut laskeva. Pitää kuitenkin huomata, että keskimäärin 74,8 prosenttia nuorten työttömyysjaksoista päättyi tammi–
marraskuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä. Tärkeää on myös huomata, että keskustelussa syrjäytymisestä ovat valokeilassa olleet ne nuoret, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun oppimäärän. Vaikea työllisyystilanne on kuitenkin ollut tosiasia myös
korkeakoulututkinnon suorittaneille. Nuorisotakuun piiriin kuuluvista 25–29-vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto ja vastavalmistuneiden korkeasti koulutettu-jen työttömyys on lisääntynyt vuoden 2013 aikana. Kokonaisluvut eivät siis välttämättä anna aivan oikeudenmukaista kuvaa siitä, miten nuorisotakuu toteutuu.
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUVIO 2. TEM Työllisyyskatsaus marraskuu 2013.
Samalla tulee myös huomata, että nuorisotakuu muodostuu lukuisista eri toimenpiteistä.
Nuorisosektorilla nuorisotakuu on erityisesti tarkoittanut panostusta etsivään nuoriso-työhön, nuorten työpajatoimintaan sekä monialaiseen yhteistyöhön. Linjaukset päämi-nisteri Jyrki Kataisen hallitusohjelman nuoriso-osiossa olivat varsin lyhyitä toteamuksia, kaksi lausetta: Etsivää nuorisotyötä edistetään. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään.
Etsivää nuorisotyötä toteutti vuoden 2013 lopulla valtionavustuksella 93 prosenttia maamme kunnista. Toiminnan tuloksia seurataan vuosittain tehtävällä valtakunnallisella kyselyllä. Vuonna 2012 etsivä nuorisotyö oli kontaktissa 20 408 nuoreen, joista 14 614 nuorta tarvitsi pidempiaikaista tukea palveluihin pääsemiseksi. Nuorten työpajatoiminta taas kattaa 85 prosenttia kunnista. Vuonna 2012 pajoilla oli 14 255 alle 29-vuotiasta nuorta, joista kolme neljästä sijoittuu pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun, nuoren tarvitsemaan aktiiviseen toimintaan. Nuorisosektorin näkökulmasta ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat toimineet varsin tehokkaasti. Nuorisosektori voi täten olla tyytyväinen omiin saavutuksiinsa, vaikka yleinen taloudellinen tilanne on ollut vaikea ja työpaikkoja nuorille ei ole ollut riittävästi.
Nuorisotakuu on Kataisen hallituksen kärkihanke. Olipa hallituspohja vaalien jälkeen mikä tahansa, tulee kysymys nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisystä varmasti olemaan nuorisopoliittisella agendalla korkealla. Mitkä resurssit sitten suunnataan nuorisopoli-tiikkaan, ja miten nuorisopolitiikka yleisemmin on priorisoitu seuraavan hallituksen
ohjelmassa, on tietysti avoin asia. Tässäkin on hyvä muistaa, ettei nuorisotakuu ole vain suomalainen kansallinen ponnistus vaan osa eurooppalaista politiikkaa.
Lopuksi on todettava, että EU:ssa Suomen nuorisotakuu nähdään esimerkkinä hyvästä toiminnasta. EU:n nuorisotakuusivustolla todetaan otsikon Suomen esimerkki alla näin: ”Suomi on jo ottanut käyttöön kattavan nuorisotakuujärjestelmän. Suomen näkyvä asema liittyy varmasti siihen, että meillä on tartuttu ripeästi vaikeaan haastee-seen. Vaikka suoritus ei ole ollut 100 % ja nuorisotakuu on kotimaassa saanut paljon kritiikkiä, niin kannattaa muistaa, että monimutkaisen ongelman ratkaisemiseen meillä on otettu selkeitä ja tavoitteellisia askeleita. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että olemme pärjänneet hyvin, tämä ei ole mikään itsestäänselvyys. Eurofoundin tekemän selvityksen mukaan 83,5 % työttömistä nuorista sai vuonna 2011 työtarjouksen kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Suomi on järjestelmän avulla onnistunut no-peuttamaan yksilöllisten suunnitelmien laatimista nuorille ja vähentämään työttömyyttä.”
Englanninkielisessä versiossa otsikko on Success story.
l
ähteetEU Nuorisotakuu sivusto. http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1079&langId=fi (Viitattu 8.3.2014.)
EU Neuvoston suositus nuorisotakuusta. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?u ri=OJ:C:2013:120:0001:0006:FI:PDF (Viitattu 8.3.2014.)
Eurostat: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Unemployment_sta-tistics. Youth unemployment rates, EU-28 and EA-17, seasonally adjusted, January 2000 - December 2013.png
Myrskylä, Pekka (2011) Nuorten työttömyyden mittaaminen on vaikeaa. Tieto & Trendit (8), TEM Työllisyyskatsaus MARRASKUU 2013, 20.12.2013. http://www.tem.fi/files/38397/25.
MARRAS13.pdf (Viitattu 8.3.2014.)
Georg Henrik Wrede on opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön johtaja.