Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 7 1926-1927

HYDROGRAFINEN TOIMISTO

HELSINKI

HYDROGRAFISKA BYRAN

HELSINGFORS

VUOSIKIRJA

1

1

7

ÅRSBOK

1926--1927

TOIMITTANUT

^-

REDIGERAD AV

Å. ^FABRICIUS

HYDROGRAFI—HYDROGRAF

HELSINKI 1928, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

:4

1\t

4 nj O

0:

1

.1,00

0;

1

000_

jO

0

•o3

6 :\

0:0,Olo.0

s -•-•.:. 0:-:°o

V VI

Ix x

V VI

Ix

Sisällys

Sivu

Innehåll

Sid.

1 Yleiskatsaus Suomen hydrografisiiii olosuhteisiin vuosina 1 Översikt av dc hydrogratiska förhällandena under åren

1926—27 1926—27

1) Vedenkorkeus ja -purkaus 1) Vattenstånd och avflöde

2) Lämpötila ja sademäärä 2) Temperatur och nederbörd

3) Sademäärän ja vedenpurkautumisen välinen suhde 3) Förhållandet mellan nederbörd och avflöde 4) Luettelo mereen tai Laatokkaan laskevista vesis- 4) Förteckning över i havet eller Ladoga mynnande

töistä, joiden sadealue Suomessa ylittää 200 km 2 . vattendrag, vilkas nederbördsområden inom Fin

land överstiga 200 km 2 X

II Vedcukorkeushavaintoja 11 Vattenständsiakttagelser

1) Vesisteikko-asemien luettelo 2 1) Förteckning över vattenståndsstationerna 2

2) Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja 1926—27 sekä 2) Dagiiga vattenståndsobservationer 1926—27, jämte kuukausi. ja vuosikeskiarvoja 52 vesiasteikolla. 15 månads- och årsmedelvärden vid 52 peglar 15 3) Vedenkorkeuksien keski- ja äärimmäisarvoja pi- 3) Vattenståndens medel- och extrcmvärdea under

dempinä kausina 52 vesiasteikolla 28 längre perioder för 52 peglar 28

4) Vedenkorkeuksien kestävyys vuosina 1926—27 sekä 4) Vattenståndens varaktighet under ären 1926—27, keskiarvoja pidempinä kausina 52 vesiasteikolla 30 jämte medelvärden för längre perioder vid 52 peglar 30

III Purkaussarkioita III Åvflödcstabeller

1) Purkausiuäärän keski- ja äärimmäisarvoja eräissä 1) Medel- och extremvärden nv avflödet i några vat.

suuremmissa vesistöissä vuosina 1926—27 ja kau- tendrag under ären 1926—27 och under perioden

della 1912—26 34 1912—26 34

IV Meteorologisia sarkioita IV Meteorelegiska tabeller

1) Sademäärän- ja lumeiunittaus-asemien luettelo.

^{. .}

36 1) Pörteckning över uederbörds- och snömätnings

stationerna 36

2) Ilman lämpötilan keski- ja äärinuuäis-arvoja sekä 2) Medel- och extremvärden av lufttemperaturen samt

halla- ja jääpäivien lukumäärä 4 paikkakunnalla antalet frost- och isdagar å 4 orter nader hydro

hydrologisina vuosina 1/XI 1925—31/X 1927 sekä logiskn åren 1/XI 1925—31/X 1927, jämte mot vastaavia keski-arvoja kausina 1/XI 1889—31/X svarande medelvärden för perioderna 1/XI 1889—

1923, 1/XI 1903—31/X 1923 ja 1/XI 1911—31/X 31/X 1923, 1/XI 1903—31/X 1923 och 1/2(1 1911

1926 37 —31/X 1926 37

3) Sademäärä hydrologisina vuosina 1/2(1 1925—31/X 3) Nederbörden nader hydrologiska åren 1/XI 1925 1 927 4 paikkakunnalla verrattuna vastaaviin keski- —31/X 1927 för 4 orter, jämförd med motsvarande arvoihin kausina 1/XI 1889—31/X 1923 ja 1/2(1 medelvärden för perioderna 1/XI 1889—31/X 1923

1911—31/X 1926 38 och 1/2(1 1911—31/X 1926 38

4) Suurin vuorokautinen sademäärä sekä pilvisyys 4 4) Största nederbörd pro dygn, samt molnighet å 4 paikkakunnalla hydrologisiua vuosina 1/2(1 1925— orter under hydrologiska åren 1/XI 1925—31/x 31/X 1927 verrattuina vastaaviin keskiarvoihia 1927 jämförda mcd motsvarande medeltal för perio kausina 1/2(1 1889—31/x 1923 ja 1/xI 1911—31/x derna 1/2(1 1889—31/x 1923 och 1/2(1 1911—31/x

1926 39 1926 39

5) Keski-, makshai- ja minimi-lämpötilaa keski- ja 5) Medel- och extrenivärden av medeltemperaturen, äärimmäisarvoja sekä halla- ja jääpäiviea luku- maximi- och minimitemperaturen samt antalet

• määrä 20-vuotiskautena 1/2(1 19o3—31/x 1923. 40 frost- och isdagar under 20-årsperioden 1/2(1 1903

—31/X 1923 40

6) Sademäärän keski- ja äärimmäis-arvoja 20-vuotis- 6) Medel- och extrernvärden av nederbörden under

kautena 1/XI l903—31/x 1923 41 20-årsperioden 1/xI 19o3—31/x 1923 41

7) Suurimman vuorokausi-sademäärän ja pilvisyydea 7) Medel- och extremvärden av största dygusnedcr keski- ja äärimmäis-arvoja 20-vuotiskauteaa

i/xI

börd och molnighet under 20-årsperioden 1/EI

19o3—31/x 1923 42 19o3—31/x 1923 42

8) Jäätymiaen ja jäänlähtö joillakin pääasteikoilla 5) Isläggning och islossning vid ett antal huvudpeglar

talvina 1925—26 ja 1926—27 43 under viatrarna 1925—26 och 1926—27 43

9) Kuukausi-, puolivuosi- ja vuotuinen sademäärä 9) Måuads-, halvårs- och årssummor av nederbörden hydrologisiua vuosina 1/)(I 1925—31/X 1927 44 under hydrologiska ären 1/xI 1925—31/x 1927 44 10) Tietoja roudau syvyydestä, lumipeitteea paksun- 10) Uppgifter om tjälens djup, saötäckets tjocklek,

desta, lumen tiiveydestä sekä lumipeitteeseen sisäl- snöns täthet, saiut om den i saötäcket magasine tyvästä vesimäärästä hydrografisea toimiston lumi- rade vatteamängden å hydrografiska byråns snö

asemilla talvina 1925—27 45 stationer under vintrarna 1925—27 45

V Sademäärän ja vedenpurkauksen välinen suhde V Förhällaudet inellan nederbörd och avflöde

1) Sade- ja purkausmäärä sekä purkauskertoimet 1) Nedcrbörd, nvflöde och avflödeskoefficienter för muutamilta sadealueilta hydrologisina vuosina 1 /I ^nå.gra aederbördsområden under liydrologiska åren 1925—31/X 1927 vastaavine keskiarvoineen kau- 1/2(1 1925—3l/x 1927 jämte motsvarande medel

delta 1/2(1 1911—31/X 1926 50 värden för perioden 1/2(1 1911—31/X 1926 50

Tauluj a Planscher

Vedenkorkeuskäyriä muutamilta pääasteikoilta vuosina 1926 Vattenståadskurvor för aågra huvudpeglar nader årea 1 926

—1927 sekä keskikäyriä kaudelta 1912—26 1 —1927 jämte medelkurvor för perioden 1912—26 1

Suomen sadekarttoja hydrologisilta vuosilta 1/2(1 1925— Nederbördskartor över Finland för hydrologiska ären 1/2(1

31/X 1927 II 1925—31/X 1927 II

1

4.4..

fl.4.

4.

1••1C•. 1

ö—

-

1•••cz4:.:..

-.L½½

——4

½

½1

4..-:--

1

4.

1. .1

4

—

t14

4.

.4,,..

-½

0

-•t•...-..-4

-1

Yleiskatsaus Suomen hydrografisiin olosuh Översikt av de hydrografiska förhållandena teisiin vuosina 1926 ja 1927 ⁱ Finland under ären 1926 och 1927

Vectenkorkeus ja upurkaus

Vedenkorkeus

Kun suurelta osalta havaint oasemia nyttemmin on olemassa yhteinen 1 5-vuotissarj a (1912—1926), verrataan Suomen vedenkorkeussuhteet allaolevassa yleiskatsauk sessa tämän kauden keskimääräisarvoihin.

V. 1926 alussa olivat vedenkorkeudet melkein kaikissa maamme vesistöissä aihaiset, lukuunottamatta Laatokkaa, josa positivinen poikkeus vielä esiintyi, johtuen tämä edellisen vuoden varastoutumisylijäämästä. Suurehkossa osassa Vuoksen vesistöä pysyivät poikkeukset koko vuo den ajan negativisenluonteisina, vaikka loppupuolella kesää arvot nousivat nonnali-tasoon ja esim. Kallavedessä vie läpä ylittivätkin sen. Vuoden lopussa lisäytyivät jälleen negativiset poikkeukset. Kymijöen vesistössä oli asian laita muutoin melkein sania, mutta osoittavat kesäkuu kaudet, sen johdosta että kevättulva oli tavallista jonkin verran korkeampi, positivisia poikkeuksia. Kokemäenj oen vesistöshä olivat yleensä ainoastaan touko- ja kesäkuu normalia vesirikkaampia, kun vuosi muutoin täälläkin osoittaa alhaisia arvoja. Pohjanmaan vähäjärvisissä joissa oli vedenkorkeus vuoden aikana myöskin tavallista alhai senipi, paitsi kevättulvien aikana, jolloin paikoitellen vie läpä hyvinkin huomattavasti normalia korkeampia arvoja saavutettiin. Onhijoen vesistössä olivat olosuhteet suun nilleen samanlaiset kuin muissa j ärvirikkaissa vesistöissä;

matalat arvot esiintyvät vuoden alussa ja lopussa, vaikka loppukesän arvot olivatkin normaleja tai niitä korkeam piakin, huolimatta kevättulvan pienuudesta. Pohjois Pohjamnaan jöissa oli kevättulva tavallista pienempi. ja olivat vedenkorkeudet myöskin muutoin jonkin verran normalia alhaisemmat. uott a 1926 on niinmuodoin koko naisuudessaan pidettävä vähemmän hyvänä vesivuotena, enimmäkseen melko suuren vedenpuutteen vallitessa vuo den alku— ja loppupuolella.

\7j 105

j

1927 alkoi, kuten edellinenkin, alhaisen veden- korkeuden vallitessa, ja jatkui puute yleensä lumensula miseen saakka, minkä jälkeen poikkeiikset yleisesti saa vuttivat positivisia arvoja. Vuodenvaihteessa oli Laa tokan vedenkorkeus norinali, vuoden alkupuoliskolla alle ja loppupuoliskolla yli normalin. Vuoksen vedenkorkeus, joka vuoden alussa osoitti alhaisia arvoja, saavutti normali korkeuden kesäkuussa, jotavastoin loppuvuoden poikkeuk set olivat positivisia; tulvavesi oli tavallista korkeampi. Ky niijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen vedenkorkeussuhteet olivat samankaltaiset, samoin suurin piirtein myös Oulu- joen vesistön. Kesäknukaudet osoittavat niinmnoucloin yleisesti korkeita arvoja kaikkialla j ärvirikkaissa vesis töissä. Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan vähäjärvisissä joissa oli tulvavedenkorkeus yleensä alle normalin; ensin mainituissa oli touko- ja kesäkuussa, jälkimmuäisissä kesä- ja heinäkuussa yle’ensä positiviset poikkeukset. Vuosi 1927 oli niinmuodoin pääasiallisesti edellisellä puoliskolla vähä vetinen, kun taas jälkipuoliskolla oli vettä runsaasti,

Vaftensfånd och avflöde

Vattenstånd

Dä frän flertalet ohservationsstationer numera en ge mensamn 15 ärig serie (1912—1926) föreligger, jämföras vattenståndsförhällandena i Finland i nedanstående över sikt mcd genomsnittsvärden för denna period.

Aret 1926 ingiek mcd låga vattenständ i sä gott som alla vattendrag inom landet, undantag utgjorde endast Ladoga där en positiv avvikelse ännu förefanns pä grund av föregäende års magasineringssaldo. 1 större delen av Vuokseus vattensystem bibehöllo avvikelserna sin negativa karaktär under hela äret eliuru nornmala värden under senare delen av sommaren i det närmaste uppnåddes och t. cx. i Kallavesi t. o. ui. nägot övcrskredos. Mot slutet av äret ökades äter dc uegativa avvikelserna. 1 Kymmene älvs systeni var förhållandet i övrigt ungefär analogt, mnen uppvisa sommarmänaderna pä grund av att värfloden här var något högre än vauligt, positiva avvikelser. Inom Kumo systeni voro i genoiusnitt endast maj och juni vattenrikare än norniait, medan året i övrigt oeksä här visar läga värden.

1 dc sjöfattiga österbottniska älvarna var vattenständet under äret oeksä lägre än vanligt, förutom under vårfloden, da värden ställvis t. o. m. rätt kännbart högre än normalt uppnäddes. Uleälvs vattensystem visar ungefär samma gäng som dc övriga sjörikare vattendsagen mcd läga värden i början och slutet av året, ehuru norniala värden eller där utöver Imär förekommo uuder sensommaren oaktat vär floden var liten. Dc nordösterbottniska älvarna hade mindre vårflod än vanligt och var vattenstäm2det även i övrigt nägot under det normala. Aret 1926 mäste sälunda i

sin

helhet beteekuas som ett mniudre gott vatteuär mcd merändels rätt stor brist i början och slutet av äret.

Äret 1927 begynnte liksom föregäende är mcd läga vattcuständ och fortfor bristen i genomsnitt ända till snö smältningen. varefter avvikelserna i regel fingo positiva värden. Lacloga stod vid ärsskiftet norumalt. under förra halvåret under och under senare halväret över det normala.

Vuoksens vattensystem, som i början av äret hadc läga värden, nädde nornmal höjd i juni, varpä resten av äret visar positiva avvikelser, högfloden var större än vanligt. Vatten ständen inom Kynimene- och Kumo vattensystcmu uppvisa liknande gäng, likasä i stort sett även Uleälvs system.

Sommarmänadcrmma hava sälumida genomgäende höga värden

överallt i dc sjörika vattendragen. 1 dc sjöfattiga öster

bottniska och nordösterhottniska älvarna var värfloden

i regel under det normala, i dc förra hava endast maj och

juni, i dc senare juni och juli i genomsmiitt positiva av

vikelser. Aret 1927 var säledes i huvudsak i sin förra hälft

vattenfattigt, niedan senare delen visar riklig vattcn

tillgäng.

vi

Päivittäiset vedenkorkeusarvot sekä kuukausi- ja vuosi keskiarvot vuosilta 1926 ja 1927 52 havaiiitoasemalta esi tetään siv. 15—27. Kuukausi- ja vuosi-keskiarvot sekä äärimmäis-arvot pitemmiltä kausilta ovat laaditut yhdis telmäksi siv. 28—29, ja kestävyys-keskiarvot kaudelta

1912—1926 siv. 30—32.

Veclenkorkeusvailiteluj en vuotuisen kulun havaimiol listamiseksi on tauluun 1 piirretty muutamien tunnus- omaisten asemien vedenkorkeuskäyrät vuosilta 1926 ja 1927 sekä keskikäyrä kaudelta 1912—1926.

m 3

/sek

^{— — -}

2800

2400————

2200————

2000————

1800—— ^——

1600——

1400

1800

1000

800

600

400——

200

0

Dagiiga vattenståndsvärden jämte månads- och års media för åren 1926 och 1927 återfinnas för 52 stationer ä sidd. 15—27. Månads- och ärsmedia jämte extremvärden under längre perioder äro sammanställda å sidd. 28—29 och medelvaraktighetsvärdeu för perioden 1912—1926 ä sidd. 30—32.

För att åskådliggöra vattenståndsvariationernas årliga gång har å p1. 1 inritats vattenståndskurvor för ären 1926 och 1927 jämte medelluirva för perioden 1912—1926 för ett antal karakteristiska stationer.

— — — —

—

2800

— ——2600

400

2200

———— ———

—2000

——————

——1800

—————1600

1400

1200

— 1000

——800

———

— 600

—400

200

3

Vedenpurkaus Avflöde

Kun purkausvaihteluista saadaan suurin piirtein saman lainen kuva kuin vedenkorkeuksista, valaisee niitä tässä ainoastaan olieellinen tekstikuvio, johon on piirretty Vuok sen, Kalajoen, Oulujoen ja Kemijoen vesimääräkäyrät vuosilta 1926—1927 sekä vastaava keskikäyrä kaudelta 1912—4926. Muutamien suurempien vesistöjen purkaus määrän keski- ja äärimmäisarvot esitetään sarkiossa siv. 34.

Lämpötila ja sademäärä

Lämpötila- ja sadesuhteet maassamme esiintyvät sar kioista siv. 37—48 ja taulusta N:o II. Niinmuodoin si sältävät sarkiot siv. 37—38 ilman lämpötilan keski- ja äärimmäisarvot sekä halla- ja jääpäivien lukumäärän 4 asemalla, Sortavalassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Ka jaanissa hydrologisina vuosina 1/XI 1925—31/X 1927,

Dii avflödesväxlingarna i stort sett förete samma hild som vattenstå.ndens, belsas dessa här endast genom vid stäende textfigur, ii vilken vattenmängdskurvor för ären 1926 och 1927 jämte motsvarande medelkurva för perioden 1912—26 äro inritade för Vuoksen, Kalajoki, Uleälv och Kemiälv. Avflödesmängdens medel- och extrmvärden för några större vattendrag äterfinnas i tabcllen sid. 34.

Temperatur och nederbörd

Temperatur- och nederbördsförhMlandena i landet äro belysta i tabellerna ii sidd. 37—48 och ii planschen N:o II.

Sälunda inneliäuler tabellen å sidd. 37—38 niedel- och extremvärden av lufttemperaturen samt antalet frost- och isdagar ii 4 stationer, Sordavala, Jyväskylä, Tammerfors och Kajana under hydrologiska ären 1/XI 1925—31/X

III Ja W V I1[Vllh1X

1926 1927

1

fnla fr

Re,

k5’

xi iff i ii xii w v ‘vi vii iiii xx x xi xii

H

•—1

—-4

«

i9i -i926

\--

0

‘alOo ,O

laskettuina kuukausittain, puolivuosittain ja vuosittain sekä keskiarvot 34-vuotiskaudelta 1/XI 1889—31/X 1923, kuin

myöskin,

vertailun vuoksi vedenkorkeusaineistoon.

kaudelta 1!XI 1911—31/X 1926. Sarkioissa siv. 38 ver rataan samojen 4 seudun sademäärä hydrologisina vuosina 1/XI 1925—31/X 1927 yllämainittuihin 34- ja 15-vuotis- keskiarvoihin, ja siv. 39 esitetään tietoja suurimmasta vuorokausi-sademäärästä ja pilvisyydestä. Siv. 43 seuraa sarkio, osoittava jäätymistä ja jäänlähtöä, ja siv. 44 Hydrografisen toimiston asemilla havaitun sademääräri kuukausi-, hydrologis-puolivuosi- ja -vuosisummia osoit tava sarkio. Sivut 45—48 käsittävät lopuksi tietoja rou dasta. lumen syvyydestä ja tiiveydestä sekä lumipeittee seen sisältyvästä vesimäärästä. Taulu II kuvaa sademäärän

j akautumista maassamme puheenaolevina kahtena hydro logisena vuotena. Alempana seuraava tekstisarkio sisältää sademäärän kuukausi-, puolivuosi- ja vuotuissummia 5 hydrografiselta alueelta Etelä- ja Keski-Suomesta.

OVI’

1927, uträknade månads-, lialvårs- och årsvis jamte medel värden för 34-årsperioden 1/XI 1 89—31/X 1923, samt, för jämförelse med vattenståndsmaterialet, för perioden 1/XI 191 1—31/X 1926. 1 tabellen å sid. 38 jämföres neder börden å samma 4 orter under hydrologiska åren 1/XI 1925—31/X 1927 mcd ovananförda 34- och 15-årsmedeltal, och å sid. 39 framstäl]es data angående största dygnsneder börd och molnighet. Å sid. 43 följer en tabeil över is läggning och islossning och å sid. 44 över månads-, hydro logiska halvårs- och årssummor av nederbörden vid Hydro grafiska byråns stationer. Sidd. 45—48 upptagas siutiigen av data över tjäle, snödjup, snötäthet och i snötäcket magasinerad vattenmängd. Planschen N:o II avbildar nederbördens fördelning över landet under ifrågavarande två hyclrologiska år. Nedananförda texttabell uppt.ager månads-, halvårs- och årssumrnor av nederbörden inom 5 hydrografiska områden, fördelade över södra och mellersta Finland.

Sademliirän aluearvoja (min:ssä) hydrologisiiia vuosina

^1/

l 925 — 31 /x 1927 verrattuina 18-vuotiskauteeii

^1/

1909—

31/

1927 Viioksen, Kymijoeii, Kokemäeiijoen, Kalajoen ja Oulujoen vesistöiss5.

Arealvärdeii av nederbördeii (i mm) under hydrologiska åren ‘/xi 1925 — 31 /x 1927, jämförda mcd IS-årsperiodeii 1 /xi 1909 — 31 /x 1927 inom Vuokseus, Kyrnmeneälvs, Kurnoälvs, Kalajoki och TJieälvs vattensystem.

Hydr. vuosi —Hydr. år XIXII 1 II III IV V VIVIIVIIIIX X XIO.iVVOXXIX

1925—26 1926—27

Kekimäiiri

^—

Medeltal 1609—27

1925—26 1926—27

Keskimäärä

^—

Medeltal 1909—27

—

Vuoksens vattensystem till Imatra

36 32 41 60 40

42 54 49 78;

50 1 ⁴⁷ 33 27 26 1 ³¹ 1 ⁴¹ 1 ^{62 59 69} 1 ^{74 513 213 361 574}

Kalajoki Tynkään asti

^—

Kalajoki till Tynkä

191 331 lii 28’ 25 231 25 281 37’ 61. 29: 411 139 219! 358 37! 381 401 161 311 361 401 621 64; 75: 30! 691 198: 310 538 391 361 251 241 22! 281 3I 59! 511 61! 581 461 173! 307!

⁴⁸⁰

Oulujoen vesistö Vaalaan asti

201 231 221 33j 561 261 531 ¹⁵

—

Uleälvs vattensystem till Vaala

301 361 ^{191 89 42!}

291 52i 431 ⁷⁸ⁱ 551

Hydrologinen vuosi 1 /xs l 925 — 31 /x 1926

Ilman lämpörnäärä oli keskimäärin pari astetta alempi kuin normali, eritoten talvi-puolivuotena; vain maalis-, kesä- ja elokuussa ilmenee suurimmassa osassa maata länipötiloja, jotka muutamilla asteilla ylittävät näiden kuukausien riormali-arvot.

Halla päivien lukumäärä oli tämän

⁰

johdosta jonkin verran suurempi kuin tavallisina vuosina. Samoin on jääpäivien laita.

Pilvisyys oli vuoden aikana suurin piirtein katsoen normali tai jonkin verran alle; pienempiä poikkeuksia esiintyi eri kuukausina, joista toukokuussa oli huomatta vasti suurempi pilvisyys kuin tavallisesti.

Sademäärän vuosisumma oli koko maassa noin 10

^0/

pienempi kuin normali. Eri kuukausista vain joulu-, maalis-, touko- ja lokakuussa esiintyi sademääräsummia, jotka yleisemmin ylittivät normali-arvot. Sateisin oli toukokuu, jolloin Kaakkois-Suomessa sademäärä oli mcl-

Hydrologiska åre±

1/xi

l9Z5— 3 Vx 1926

Lu/tiemperaturen var i medeltal ett par grader lägre än normalt, i synnerhet under viiiterhalvåret; endast mars, juni och augusti uppvisade i större delen av landet tem peraturer, som mcd någon grad överstego norrnalvärdena för dessa månader.

Antalet /rostdagar blev på grund härav nägot större än under vanliga är. Det samma gäller oni isdagarna.

Molnigheten var under äret i stort sett normal eller nägot därunder; smärre avvilkelser förekommo uncler dc olika må.naderna, bland vilka maj uppvisade en betydligt större molnighet än vanligt.

Nederbördens årssumrna var i hela landet omkring ^100/0 under den norrnala. Av dc enskilcla månaderna uppvisacle endast december, mars, maj och oktober nederbördssum mor, som mera allmänt överstego iiormalvärdena. Reg nigast var maj, som i sydöstra Finland hade nästan dubbelt Vuoksen vesistö Imatralle asti

31 401 25 28

41, 37 44 291

45

1

105

18 421 34! 261 ^{27! 32! 40} 71: 551 671 ^{73. 54 211 360 571}

51 59 191 289 480

46 1 ⁵⁴ 246 1 376 621

Kymijoen vesistö Kalkkisiin asti

^—

Kymrneneälvs vattensystem till Kalkis

25 51 25 2O °l ^{321 50; 42 76. 40 59! 183 323506}

40! 33, 43j 26! 44i 53} 56, 79, 76 J 77, 62 651 239’ 151 ⁽³⁵¹

Kokemäenjoen vesistö Kiikkaan asti

^—

Kumoälvs

1925—26 1 37 1 62

‘

24 24 1 31 1 ²⁴

1926—27 1 ^{44 31 42 1 26} 1 ^{49 i 56 1}

46! 4l 321 261 251 30! 401 68! 7I 721 52! 202! 3551556

Keskimäärä

^—

Medeltal 1909—27 1

1925—26 1926—27

vattensystem till Kiikka

53 311

651 571 ^{129! 781}

Keskimäärä

^—

Medeltal 1909—27 1

1925—2 6 1926—27

39 ¹ 68 1 201 1 301 ! 502 83 1 90 251 501 752

Keskimäärä

^—

Medeltal 1909—27 48 1 ³⁹ 1 1 ^{28 27} 1 ³⁵ 1 ³⁷ 1 ⁷⁴ 1 ^{57 67 67} 1 ⁵⁰ 1 ²⁰⁹ 1 ³⁵¹ 1 560

1 ⁴² 1 ^{40 1 165 289 1 454}

104 1 43 1 39 1 ²³⁰

!

362 1 ⁵⁹²

VIII

kein kaksi kertaa niin suuri kuin tavallisina vuosina, kun taas heinäkuu oli poikkeuksellisen kuiva, erittäinkin kaak kois-osassa maata. Niinpä Lappeenrannassa sademäärä heinäkuussa nousi vain 5 mm:iin, joista 3 mm satoi yhtenä päivänä. Suurin vuosisumma saavutettiin Länsi-Uudella maalla, jossa se paikoitellen kohosi yli 650 mm.

Lunta oli yleisesti jo satauut lokakuun puolivälissä, ^ifi että maa Lounais-Suomessakin oli ollut muutamia päiviä lumen peittäinä. Lapissa ja Keski-Suomen pohjois-osissa pysyi tämä lumi, kun tass sisämaassa pysyvä lumipeite muodostui vasta marraskuun alkupuoliskolla ja rannikko- seuduilla vasta maiuitun kuukauden loppupuolella. Lnmeu syvyys oli kuitenkin yleensä vähäinen aina joulukuun loppupuoliskolle saakka, jolloin runsaampia lumisateita sattui. Lumipeitteen paksuus oli talvella yleensä normali tai jonkin verran sen yli; lounaassa se oli 30—40 sin, sisä- 50—80 sm ja korkeimmillaan itärajalla yli 100 sm.

Lumen sulaminen alkoi maan lämpimiinmissä osissa huhti kuun alussa. Tämän kuukauden aikana vapautuivat myös avonaiset kentät lumesta raunikkoseuduilla ja osaksi Keski- Suomessa; ennen toukokuun loppua oli maa kokonaan lumesta vapaa.

Lumipeitteeseen sisältyvä suurin vesimäärä ^{nousi ran} nikkoseuduilla noin 150 mm:iin, sisämaassa 150—200 mm:iin. ja korkeimmillaan Laatokan pohj ois- ja koillis pnolella 200—230 mm:iin.

Jäätyminen alkoi marraskuun alkupäivinä, ja 10.

päivän paikkeilla olivat useimmat vesistöt jäätyneet, lu kuunottamatta muutamia suurempia järviä Keski-Suo messa, jotka jäätyivät vasta marraskuun viimeisellä vii kolla. Jääniähtö tapahtui toukokuun jälkipuoliskolla.

Hydrologinen vuosi ‘]xi l 926 — 31 /x 1927

Ilmanlämpömäärä oli vuoden aikana suurin piirtein yli noruialin. Suurin poikkeus sattui heinä- ja elokuussa, mitkä kuukaudet koko maassa olivat 1°—5° lämpimnämmät kuin tavallisesti. Kylmempiä kuin normnali-vuosina olivat joulu-, tammi-, touko- ja lokakuu.

Haliapäivien lukumäärä oli suurempi kuin tavallisina vuosina, kun taas jääpäiviä oli jonkin verran vähemmän.

Pilvisyys oli yleensä suurempi kuin tavallisina vuosina;

erittäin pilvisiä olivat huhti-. touko- ja kesäkuu, mutta myöskin tammi- ja maaliskuussa oli pilvisyys suurempi kuin normali.

&tdemäärä oli koko maassa ruusaampi kuin tavallisesti;

suurin oli poikkeus maan kaakkoisosassa Suomenlahden rannikolla, niissä Virolahti 983 mm:iin nousevine

^vuosi

summineen oli maan runsassateisin seutu. Eri kuukausista olivat maalis-, huhti-, touko- ja lokakuu erikoisen runsas sateisia; huhtikuussa oli kuukausisununa monin paikoin kaksi kertaa niin suuri kuin tavallisesti. Suhteellisesti pienin sademnäärä, noin 20 % pienempi kuin normali-vuo sina, oli joulukuussa.

Pysyvä lumipeite muodostui Pohjois-Suomessa loka kuun loppupuoliskolla, mutta muualla maassa vasta mar raskuun lopussa, sen jälkeen kuin maa myöskin näillä seuduin oli aikaisemmin ollut pari kertaa muutaman päivän lumen peitossa, ensi kerran loka-marraskuun vaihteessa, toisen kerran marraskuun puolivälissä. Lumipeitteen paksuus oli koko talven ajan yleensä normalia pienempi;

lumen syvyys oli Lounais-Suomen rannikkoseuduilla 10 sm ja usein pienempi, sisämaassa 20—70 sm sekä paikoin maan itä-osissa 80 sm. Pitähkön suojasää-kauden valli tessa maaliskuun alussa katosi lumi melkein kokonaan maan lounais-osista. Maaliskuun lopussa satoi kuitenkin lunta uudelleen. Lumen sulaminen tapahtui verkalleen

så stor nederbörd som under vanliga är, medan åter juli var exceptionellt torr, speciellt i sydöstra delen av landet.

Sälunda hade Villmanstrand under juli mänad endast 5 mm regn, av vilka 3 nini föllo på en dag. Den största års summan förekom i västra Nyland, där den ställvis upp gick till över 650 mm.

Syö hade allmänt fallit redan i niitten av oktober, så att niarken t. o. ui. i sydvästra Finland hade varit snö betäekt uuder några dagar. 1 Lappland och norra delen av mnellersta Finland blev denna snö liggande, medan i det inre av landet först under förra hälften av november ett varaktigt snötäeke uppstod och i kusttrakterua först mot siutet av nämnda månad. Snödjupet var dock i allmänhet ringa ända till senare hälften av decemuber, dä rikligare snöfall inträffade. Snötäckets tjoeklek var under vintern i allmänhet normal eller nägot däröver; sälunda uppgiek den i sydväst till 30—40 cm, i det inre av laudet till 50—80 cm och i maximum vid östgränsen till över 100 cm. Snö smältuingen begynte i dc varmaste delarna av landet i hörjan av april. Uuder denua inänad hlevo äveu öppna fält snöfria i kusttrakterna och delvis i mcllersta Finland;

före utgåugeu av maj måuad var landet i sin helhet snöfritt.

Den i snötäeket magasinerade maximivattenmängclen uppgick i kusttrakterna till omkring 150 mm, inne i laudet till 150—200 mm, och i mäximum norr och nordost

⁰¹¹¹

Ladoga till 200—230 mnm.

Jsläggningen begynte under de första dagarna av no vember, och omnkring den 10. voro dc flesta vattendrag redan isbelagda, mcd undantag av nägra större sjöar i mncllersta Finland, vilka tillfröso först under dcii sista vcckan i novcmber. Islossni’ngen försiggick uuder senare hälften av maj mäuad.

Hydrologiska åref 1 /xi l 926 — 31 /x 1927

Luftteinperaturen var nuder äret i stort sett nägot över dcii uormala. Den största avvikelsen förekom i juli och augusti, vilka mänader i hela landet voro 1°—5° varmare än vanligt. Kallarc än under normala är voro deccmher, jannari, maj och oktober.

Antalet /rostdagar blcv större än under vanliga är, medan äter isdagarna voro nägot färre.

Jliolnigheten var i allmänhet större än uuder vanliga år; särskilt mulna voro mänaderna april, maj och juni, mcn även januari och mars uppvisade större mnolnighet än den normuala.

iVederbörden var i hela laudet rikligarc än vanligt; störst blev avvikelsen i sydöstra delen av landet vid Finska vikens kust, där Virolahti mccl en årssnmma av 983 min var landcts nederbördsrikaste ort. Av dc olika månaderna voro mars, april, maj och oktoher speciellt rika på neder hörd; april månad uppvisade flerstäder en dubbelt sä stor måuaclssumnma somu vanligt. Den jämförelscvis minsta nederhördcn hade dcccuiber nmänad mcd ungefär 20 %

mindre än under normala år.

Ett varaktigt snötäcke uppstod i norra Finland under

senare delen av oktobcr, mnen i det övriga landet först i

slutet av november muånad, efter det att mnarken även där

hade varit snöhctäckt ett par gämiger tidigarc under några

dagar, den ena gången vid månadsskiftet oktoher—no

vembcr, den andra gångemi i muitten av november. Suo

^-

täckets tj ocklek var undcr hela vintern i allmänhct muimidrc

än normalt; sälunda var snödj upet i sydvästra Finlands

kusttrakter 10 cm och ofta därunder, i inlandet 20—70 cmu

samt ställvis i östra delen av landet 80 cmii. TJnder en längre

tövädersperiod i hörjan av mars försvanmi snön nästan

fullständigt i sydöstra delemi av lamidet. 1 slutet av mars

föll dock äter snö. Snösmältningen försiggick långsamut

Ix

ja alkoi vleensit huhtikinm alkupuoliskolla ja päättyi maan läipimiiniuissä osissa kuukauden puolivälissä. Keski—

Suomessa toukokuun alussa ja

pohjoisessa

vasta touko kuun lopussa.

Lnmi7ieitteeseen sisiiltycä korkein vesim?i?irä oli myös tavallista pieiictiwi, etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa se oli 20—60 sm. Sisämaassa se vaihteli 50:stä 150 mm:iin ja nousi paikoin yli 200 min:n.

jI?it//)ninen oli pieneinmissä järvissä alkanut jo loka kuun lo)t1ssa, mutta suuremmat vesistöt eivät lupiillisesti jiliityneet ennenkuin marraskuun viimeisinä )iiivinä tai oulukuun ensimmäisinä päivinä, muutamat Keski- ja Länsi-Suomen suuremmat järvet vasta sanotun kuukau(len puolivälissä. Jdiinlählö tapahtui yleensä toukokuun puoli välissä ja loppupuoliskolla.

Sademäärän ja vedenpurkauksen välinen suhde

Muut.ainilta tärkeimmiltä sade-alueilta esitetään siv. 50 sademäärän ja vedelipurkaukseil vuosi-arvot sekä purkaus kertoimia hydrologisina vuosina 1/XT 1925—31/X 1927 va.staavine keskiarvoineen kaudelta 1/XI 1911—3 1/X 1 926.

och hegynte i allmänhet imder förra hälften av april och slutfördes i dc varmaste delarna av lanclet i mitten av manaden, i mellersta Finland i l)örjan av maj och i norr först i siutet av denna månad.

Den i snötäeket magasinerade maximivattenmiingden ^var järnväl mindre än vanligt, frLLmst i södra och svdväst.ra Finland, clär den uppgick till 20—60 mm. Time i landet växlade den mellan 50 och 150 mm och uppnadde stälivis vär(len över 200 mm.

Isläggningen hade i mindre sjöar begynt redan i slut.et av oktober, md dc större vattendragen tillfröso ieke dc finitivt förrän dc sista (lagarna av noveml)er eller dc första dagarna av december, några större sjöar 1 mellersta och västra Finland först i mitten av sixtnämnda månad. Is lossningen försiggick i allmänhct i muitten och under senare hälften av maj månad.

Förhållande± mellan nederbörd och avflöde

För några viktigare nederbörclsoinråden deigivas sid. 50 årsvärden av nederbörd och avflöde, jämte avrinnings koefficienter under hyclrologiska ären 1/XI 1925—3 1/X 1927. samt motsvarande medelvärden för perioclen 1JXI 1911—31/X 1926.

r

r

1 1.

0

3.

4.

0.

0.

8.

9.

10.

11.

12.

II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX XXI XXII

XXIII XXIV XXV XXVI XX VII XXVIII XXIX XXX XXXI

Laatokkaan

^—

Till Ladoga Nevan vesistö

^—-

Nevatis vattensystem

Stuijolci (Suojunjoki)

Miinalanjoki Talemajoki Unksnnjoki Svskv4njoki .lanisjoki

Tolirnajoki + Kiteenjoki Mikiinjoki (Migiisjoki) Ihalanjoki

Soskuanjoki (Soskuinjoki) JTiitolanjoki

Vuoksen vesistö

^—

Vuokseus vatten-’

system

Suomen lahteen

^—

Till Finska viken Rajajoki

^—

Systerbäe.k

Vammelsunnjoki Rokkalanjoki

Perojoki + Nhätiilänjoki + Juustilanjoki Iloimijoki

Tervajoki Vilajoki Urpalaujoki Vaalimaanjoki Viro joki Vehkajoki

Summajoki

^—

Suminaä

Kymijoen vesistö

^—

Kymmeneälve vat- tensystem

Taasianjoki

^—

Tessjöå Koskenkylänjoki

^—

Forsbyå Ilolanjoki

^—

Ilibyä

Porvoonjoki

^—

Borgäa i\Iäntsälänjoki

^—

Svartså Sipoonjoki

^—

Sibboä Vantaanjoki

^—

Vandai Siuntionjoki

^—

Sjnndeä

Itämereen

^—

Till Östersjön Karjanjoki

^—

Karisä ei. Svartä Kiskonjoki Iljernoä

Uskelaiijoki

^—

Uskelaä llalikonjoki

^—

Ilalilckoii Paiinionjoki

^—

Pemarä Aurajoki

^—

Auraä Valperinjoki Mynäjoki —Virmoå Laajoki

278000 9 460 510 1 100 1 470 475 3 870 1 065 225 275 200 1 315

595 050 745 1 375 590 205 335 555 240 350 380 305 37 230 520 890 290 1 205 785 235 1 085 405

2 010 1 050 595 300 1 075 880 305 295 385

Katso karttaa Vuosikirja 5, taulu 1.

^—

Se kartan Årsbok 5, p1. 1.

—

41

^{

425 470 1 330

27090 3420 1130 500 990 495 485 4 900 240 4130 335 805 2 035 825 2 500 335 1 330 210 4 185 3735 235 200 4400 1105 22 970 4005 14325 400 1285 3 195 52 010 845 39 990

11 175 040 170 1 090 150 905 11 025 10330 25995

x

Luettelo mereeu tai Laatokkaau laskevista vesistöistii, joideu sailealue Suomessa ylittilä 200 ^{km 2}

]?örteekning över 1 havet eller Ladoga Illylluande vatteudra.g, vilkas nederbördsoiurådeii inom Fiiilaud överstiga 200 m 2

Pinta-ala luo² Pinta-ala km2

Areal km2 Areal km2

N:o .Tokialue^—Plodområde maan rajoj. N;u Jokialue —flndomrde maan raioj.

kaikkiaan ulkopuolella

1

kaikkiaan ulkopuolella

total utom rika— 1 otal uiuni rike

gräraeu griineen

69 425

191 015 5 575 150 050

7 990

375

Pohjan lahteen

^—

Till Bottniska viken XXXII

Männäietelljoki—

Letalai

XXXIII Lapinjoki (Ifiunerjoki) XXXIV Eurajoki

^—

Euraä

XXXV Kokemäenjoen vesistö

^—Knmoälvs

vat tensystelil

XXXVI Sastmolaojoki

^—

Sastiuolaä XXXVII Uronjoki

^—

Lappfjäröä XXXVIII Teuvanjoki

^—

Ostermarkä

XXXIX Närvejoki

—

Närpeså XL Maalahtlenjoki

^—

Malaksä XLI Laihianjoki

^—

Tobyå XLII Kyrönjoki

^—

Kyroälv XLIII Oravaistenjoki

^—

Oravaisä

XLIV Lapuanjoki

^—

Lappoälv (Nykarlebyälv) XLV Kovjoki

XLVI Pornaonjoki

^—

Pnrnaoä XLVII Ähtävänjoki

^—

Esseä

XLVIII Tervajoki (Teerijoki)

^—

Kronobvii XLIX Perhonjoki

^—

Perhoä (Vetilä)

L Kälviänjoki LI Lestijoki LII Pöntiöjoki LIII Kalajoki

LIV Pyhäjoki LV Limingoja LVI Piehinkijoki LVII Siikajoki

LVIII Liminganjoki + Temmesjoki + Tyrnä vänjoki + Ängeslevänjoki

LIX Onlujoen vesistö

—

Uleälvs vatteusystem LX Kiimiugiujoki

LXI lijoki

^—

Ijoälv LXII Oihavanjoki LXIII Kuivajoki

LXIV Shaojoki

LXV Kemijoki

^—

Kemiälv LXVI Kaakanaonjoki

LXVII Tornionjoki

^—

Toroeälv

¹

Pohjoiseen jäämereen

^—

Till Norra ishavet 1 LXVIII Tenojoki

^—

Tanaälv

LXIX Njaudamjokka, Näätämönjoki -Neicienälv LXX Uutuanjoki

^—

Mtmkälven

LXXI Pat.sjoki

—

Pasvikälv

Vuorjamjokka, Vuoremanjoki—Jakobsälv LXXII Betsamjokka, Petsamonjoki

LXXIII Väiishjokka, Vaalisjoki (Titovka) LXXIV Tnlomjokka (Luttojoki + Janrijoki

Nuortijoki)

LXXV [ Kontajoki (Tautsanjoki + Onlankajoki v. m.; m. ii.)

LXXVI Kemjoki (Pistojoki y. m.; m. ii.)

400

15 24470

10 380 2415 975 18980 330 1 780 1 305

18930

27 400

27 000

k

‘1’

o*u1 fll1 seso)bh9t3 ^9V

:ia’

1

g

M19flO•

., ,.

II

VEDENKORKEUSHAVAINTOJA VATTENSTÅNDSIAKTTAGELSER

1

O

1

.0000

JO .

0;

000

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

Förteckning äver vattenståndsstationerna

Nurmes Lieksa

Ahvenisenvirta, via

—

övre

Ahvenisenvirta, ala

—

nedre Lvlvkoski

koskea alla, vasen ranta

^—

nedanom forsen, vänstra stranden

E puu, N ranta

^—

E ändan. N stranden

S\V ranta

^—

S\V stranden

Jonkin sillan alap., vasen ranta

^—

ned.

Jonkki bro, vänstra stranden

Värtsilän kosken niskalla

^—

ovanom Vuirtsilä 1 ors

NW ranta, Linnunvaaran laitnrissa

^—

NW stranden, Linnnnvaara brvgga

Särkisalmi

lähellä Sinipeleen tehdasta nära 6mk

lälsellui Siinpeleen tehdasta

^—

nära brnk

.Jongun sillassa ennen laskua Nurmijärveen vid Jongn bro före inilödet i Nnrmijärvi Petrankosken niskalla. oik, ranta

^—

ov. Petra

fors, liögra stranden oikea ranta

^—

högmn stranden

Viekijärven

yläp.

^—

ov. Viekijärvi

Ruokkajakosken vläp.. oik, ranta—

ov.

Ruokkaja tors, högra stranden Mikonsalmi

Lieksan rant. silta

^—

Lieksa jämnv. bmo oikea ranta

^—

högra stranden

5 ii

Lylykosken yläp., oikea ranta

^—

ov. Lyly koski, högra stranden

8 ranta— 8 stranden

kosken vläp., vasen ranta— ovanoin forsen.

vänstra stranden sulun yläp.

^—

ov. slussen snlnn alap.

^—

ned. slnssen

snltmyläp.—

ov. sinssen

snlms

alap.

^—

ned. slnssen snlnn yläp.

^{—ov. siussen}

snhm alap.

^—

ned. slnssen sulun yläp.

^—

ov. sinssen salon alap.

^—

ned. slnssen sulnn yläp.

^—

ov. siussen snltm alap.

^—

ned. slnssen salmi yläp.

^—

ov. slussen

1911

^28/

1904

^25/

1916

^2/

1916

^4/

1911

^20/

1911

^23/9

1904

^17/

1904

^17/

1905

^7/

1911

^11/

1904

^12/

1876

^1/

1876 ‘/

1877

^1/1

1877 ‘/

1877

^1/_

1877 ‘/

1878 ‘/

1878

^1/_

1878 ‘/

1878 ‘/

1882

^1/

. 1

—

0

^{.piste = Havaiooot—}

Observationemna

1 ^‘punkt

‘csisIa ^— v;itteedmg N:o Nimi Nanin 1’ a i k ka ^— L gC _. alkoivat päitttyivät

—___________________________________^-

— m N.N. + on biirjade slntade

8 ranta

^—

5 stranden

Saarilmosken niskalla, oik, ranta^—

ov. Saari

koski, högra stranden

kosken alla, vasen ranta^—ned. forsen, vän stra stranden

Snojärvi Saarikoski

Keihuiskoski

Doigosenkoski

Unksnaj ärvi

Loiinolanj ärvi

linksn

\Tjirtsil ä

Juiaisj ärvi

Siospele

Iso Kivijån’i Pieni Kivijuirvi

.1 ongonjoki

Fao kaj ärvi Hölmävuolle Viekijoki Sarasn oj old

1. Nevajoeii vesistö

^—

Ne vaus vatteusystem 1, 1. Suojoki (Suojujoki)

Soojärvi Snojoki

1, 3. Tulernajoki

Tolemajoki

1, 4. Uuksuujoki

IJnksunjärvi

Lajin olan joki Lohnolanjoki

IJoksoa joki

1, 6. Jiinisjoki

\ T ärtsilänjoki

.Jänisjärvi

1, 11. Hiitolaujoki

Sinspelejärvi

Iso Kivijärvi Pieni Kivijärvi

1, 12. Vuokseu vesistö

^—

Vuokseus vatteusysteiu

Pielisjärven reitti

^—

Pielisjärvi strå ten

Jongonjoki

Pankajärvi

Lieksan joki Viekijoki Sarainojoki Pielisjärvi

Rnkavesi

Koidanjoki

^—

Koidofllm’

Koitereenjoki

Koidanjoki

^—

Koidaälv Pielisjoki

^—

Fielisälr

1918

^10/

1921

^20/

1921

^24/

1923

^10/

1923

^10/

1923

^1/9

1923

^4/.

1913

^20/

1911

1913

^7/

1913

^9/

1913 e/_

1916 ‘/

Sinlpele Siinpele 4

9

10

2

1

2 4

6

1

‘2 6

JO

0

7

8 9 11 14 15 16

17

24

27

28 29 30 31 32 33 34 35 36

37

38 39

1922

^b0/_*

1921

^31/

1923

^31/

1920

*

*

*

1920

^31/

1919 1919

^3/.

1914

^30/

1916

^20/

3.588

3.767

91.992

4.582

Sios 00.ss

‘4

Koiteme

Siikakoski Häihä, ylä

^—

övre Häiliui, ala

^—nedre

Kaitimo, ylä

^—övre

Kaltimo, ala—nedre

Nestemiasaari, ylä^—

övre

Nesteminsaami, ala^— nedmo

Saapaskoski, ylä ^— övre

Saapaskoski, ala

^—

nedme

Jakokoski, ylä—övre Jakokoski, ala

^—

nedme

Haapavirta, ylä

^—

övre

*

havainnot puutteellisia.

observationemua bristtälliga.

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

Förteckning över vattenståndsstationerna

3

.Ailsiän reitti

^—

Nilsiä slräteis

Korpijärvi

Syvärijärvi

Luostanjoki

Vuotjärvi

Kai/auer/ei, reitti, jothv

^—

No/kiersi sträten, foris.

Kallavesi

Kalloree/eit läntinen lasku Kaila—

vesi västra sitlopp

Koirusvesi

Juojärven lisävesi

^—

Joiojärvi till /läclet

Kaavinjärvi Juojärvi Patoonkoski

Ruokovirta, ala ^— nedre

Kallavesi

oulun yläp.—ov.

slussen

oulun alap.^—ned. slusseu

Iisalmen kaup. satama^—Idensalmi stads hamn

suhon yläp.^—ov. siussen

sulun alap. ned. slusseu

saliin yläp.^—

ov. slussen

vanli. saliin yläp.

^—

ov. g:la slussen saliin alap.

^—ned. slussen

Karijoen sillan aTap. vasen ranta,—

vänstra stranden, ned. Karijoki bro

oulun alap. ned. slussen

_________

•

.piste

= Havainnot ^—Obaervationerna

.punkt

Vcsistö — Vattendrag N:o Nimi — Namn P a i k k a ^— Lii_{g e}

alkoivat päättyivät

— m + m

började sintade

saliin alap.

^—ned. slussen

saliin yläp.

^—ov.slussen

salon alap.

^—

neä. sInisen saltin yläp.

^—

ov. uusien oulun alap.

^—

ned. olussen suon yläp.

^—

nv. slussen sulun

alap.^—

ued. siussen sulun yläp.

^—

ov. slussen

E ranta

^—

E straudeu

Tillim,iemi, Koratinselkä, N ranta

s N stranden

Pyhäjärvi, Syrjäsaliui

salon alap.

^—

ned. shusseu Orivesi, SE pää

^—

SE ändan Piru, joki

^—

Pielisälv

»

»

5

ii

»

»

»

Lisävesi Pykäseikään

^—

TilI/löde till Pyhäselkä

I{öytiäinen

Lisävesi Oeiveteeu

^—

Tiil/lörle till Orivesi

Koniperonjoki

Pyhäjärvi

Pyhäseikä

^—

Orivesi Pyliäselkä

Orivesi

Kallaveden reitti—Kallavesi stråten Iisalmen reitti

^—

Ideoso loi i stråten Kiurujoki

»

Porovesi

Nerkoonjärvi

Onkivesi

»

älaaninganselkä

1870

_“/,

1905 ‘7

1922 “/

1917

^35/

40 Haapavirta, ala

^—

nedre

41 Paihola, ylä— övre 42 » ala

^—

neclre 43 Kuuma, ylä

^—

övre

41 s ala

^—

nedre

45 litra, ylä

—

övre ala—nedre 47 Joensuu, ylä

^—

övre

48 Höytiäinen

49 Viinijärvi 50 Syrjäsalini

51

Joensuu, ala— nedre

52

Puhos

55 Saarikoski, ylä.

^— övre

56 » ala

^—

nedre 61 Iisalmi

62 Nerkoo. ylä^—

Nerko övre

63 » ala

^—

nedre

64 Ahkionlahti, ylä

^—

övre

64a Vianto, ylä

—

övre 65 Alikionlahti, ala

^—

nedre

65a Viauto, ala

^—

nedre vanls. sulun alap.

—

ned. g:la slussen 66 Ruokovirta, ylä

^— 1

suJuu yläp.

^—

ov. sinisen

övre

69 Korpijärvi 5 pää

—

5 iindan 72 Lastiskoski, ylä

^—

suma yläp.

—

ov. sinisen

övre

73 Ala Luostajärvi 76 Lastukoski, ala

^—

nedre

78

79

80 81 82

84 85 86

1882

‘/7

1876 ‘/

1876

^1/

1876

^1/

1876 ‘/

f

^{1870 1/1}

1875

^1/7

1875 ‘/

1877

^1/

1904

^27/

1913

^15/

1912

^20/

1912

‘/7

5.oos 73.638

1877

_‘/1

1912

^1/7

1906

^1/7

1906

^1/7

f ¹⁹¹⁶

^16/

1927

^15/

7.21

83.55

18687,

1868

^1/,

1874

_‘/6

1863

^16/,

1874

_‘/6

1863

^10/,

1879

_‘/6

1916

11/0

1906 ‘7,

1916 ^9/7

1906 “/,

1879_‘/6

3.1261 80.367

%

1907^17/, 1911 ^7/

1863

^1/,

1863

^1/3

1863

^1/4

1911 “/6 1912_‘/6

1.353 1906

‘/

1874 ‘/

1874‘/6

*

sultm alap.

^—ned. slussen

Päivärannau kääntösilta ^—

Päiväranta sväiigbro

saliin yläp.^—

ov. slussen Kunnus, ylä

^—

övre

»

ala—sivdre suJuu alap.^—ned.

slusseu Taipale, ylä

—

övre suJuu yläp.

^—

ov. slussen

1911

‘/

Kaavinjärvi

Juoj ärvi Patoonkoski

N pää

^—

N änäan

SE pää—SE ändan

kosken yläp., N rauta^—ov. forseu,

N stran

den

1911 “/12

4

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

Förteckning över vattenståndsstationerna

o

^{piste = Havainnot —}Ulsenationerisi punkt

Vesistti^— Vattendrag N:o Nimi — Namn P a 1kk a ^—L ii g e alkoivat päättyiviit

— m N.N. + m

börjaile siutade

Karvio, ylä

^—

övre

» ala

^—

,aedre Kerma, ylä

^—

övre

» ala—nedre Vihovaonne, ylä

övre

Tihovnonne,

ala

^—

nedre

Pilppa, ylä

^—

övre

» ala

^—

nedre

Sorsakoski, ylä

^—

övre

Sorsakoski, ala

^—

nerlre

Knva,,sikoski

Sysmäjärvi

si,lnn

yläp.

—

ov. slnssen sulnn alap.

^—

ned. slnssen saliin yläp.

^—

ov. slnssea soitin alap.

^—

ned. sInisen sislun yläp.

^—

ov. uusien snlun alap.

^—

neil. slussen

salon

yläp.

^—

ov. iloisen sulim alap.

^—

ned. slussen

E ranta

^—

E strantlen N pää

^—

N ändan

koskea läp., vas. ranta —ov. torsen, van stra stranden

N pää

^—

N ändan 87

88 89 90 91 92 93 94

95 96 97

99

100 101 102 103

104 105 109 110 Kallovcde,s iläi,,cn lasku

^—

Hollo

Vesi östra utlo))7) Varisvesi

Kermajiirvi

Ruokovesi

Lisövesi Haukivrtern

^—

TilI/löde till II

on

kivesi

Kut’o.nsijoki Sorsavesi Osmajärvi

Knvansijoki Joroisterijoki Sysmäjärvi

Kolkon joki Kolkkojärvi

Haukivesi

Lisävesi Pihlajotel een

^—

Till/löde till Pihlujot’esi

Sulkavan joki Pihlajovesi

S’ai,noo

^—Saiineit

5

5

Vuoksen virta

^—

Vuoksen /lorlrn

»

Kolkkoj ärvi 8W ranta

^—

8\V stranden Taipale, ala

^—

nedre snlun alap.

^—

ned. slnssen

Oravi Oravin kanavalla

^—

vid Oravi kanal Savonlinna, ylä

^—

Ilaapasalmen raut. silta

^—

1-laapasalmi järn

Nyslott övre vägsbro

Tnnsjiirvi, Kuhakosken yläp.

^—

ov. Kuha

1

koski Haislahti Tanelinniemi

Juurisalmen silta

^—

Jeurisalmi bro Sulkava

Savonlinna. ala

^—

Nyslott nedre Mikkeli

^—

8:t Michel Jaurisalmi

111 Poumala 112 Lauritsala

1896 ‘/

1896

^4/

1902

_‘/4

1902 ‘/

1902

^2/

1902

^2/4

1902

^2/4

1902

^2/4

1911

^17/

1911

^17/

1912

^8/7

1911

^22/

1911 ‘/

1863

^1/

1884

^10/

1911

^11/,

1916

^0/

1911

_{“/_}

1909

^4/

1867

_‘/., 1884^1/, 1847^1/,

1897

^10/

1897^12/

1897_“/»

1897

^26/

1897^10/

1898 ^20/7

1897 “/,

1910

^12/,

1922

^22/

1897 “/,

1910

^14/

:(

_{1897“/,_}

1907

^1/,

1912

^1/

1897

^10/

Ii ¹⁹¹²

^1/0

5.722 72.312

1923

^{31/ *}

1919

_‘/1’

1924

^21/,,

1902

^16/,, 1902^30/,,

1902

^30/,, 1902 ^31/j3

1923^31/,,*

1902

^31/,,

1902

^31/,,*

1919

^31/

1902

^31/,,*

1925

^31/,,*

1903

1902

^31/,,

1914

^alh;

113 114 115

116 117 118 119 120 121

122

123 124 125

Vuoksenniska

Tainionkoski,

ylä

^—

övro

Tainionkoski, ala

^—

nedre

Räihänkoski Imatra Kyyrön koski Myllykoski, ylä

övre

Myllykoski, ala

—

nedre

Vallinkoski, ylä

^—

övre

Vallinkoski, ala

^—

nedre

Enso, ylä

—

övre

s

ala

— nedre

Ronhiala,^ylä—övre

Puunaalan salnai

^—Pnnnaaia

sund salaa yläp.

^—

ov. slussen laivalaituri

^—

ängbätsbrygga

oik, ranta^—högra atranden

oik, ranta

^—

kögra stranden

kosken yläp., vasen ranta

^—ov. forsen, vän

stra stranrlen

kosken

yläp.,

vasen ranta—

ov. torsen, vän

stra stranrlen

kosken yläp., oik. ranta

^—ov. torsen,

laögra atranden

vasen ranta

^—

vänstra stranden

oikea ranta—

liögra stranden vasen ranta

^—

vänstra atranden oik. ranta

^—

laögra stranden

vasen » vänstra »

5 )>

» »

V. NääWlänjoki y.ni.—rn.rl.

Juustilanjärvi

^.

Autrea

Paakkola, ylä—övre

» ala—nedre

Sainseusilta

vasen ranta

^—

vänstra stranden oik, ranta

—

liögra strauden

;‘asen rauta

^—

vänotra straudeu

kosken yläp., oik. rauta^—ov. forsen, högra stranden

Räisälän k. k.—

Räisälä k:by

i’iäkisahuen Iaivalaituri

^—

Kexholoio augbits hrvgga

Vakkolahden rautatiesilta

—

Vakkolahti iärnvägsbro

oulun alap.

—

ued. siossen

oulun

vläp.

^—ov. siussen

E ranta

^—

Pelloupää

^—

E strauden IV rauta

^—

Saarenkylä— W strandeu 8 pää— 5 ändan

NE pää 1 [uopaua

^—

NE ändan 5 pää

^—

Huopana

^—

8 ändan

Ilaapasahni, kääntösilta

^—

sväugbro Teiumhltaipale

Suolahden satama

^—

Suolahti hainu koskeu yläp.

^—

ov. forsen

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—-

Förteckning över vattenståndsstationerna

!

—

0

^{piste = Havainnot —}0bservnerna

p11yfl4

vesisto vattendrag N:o Nimi—Namn P a i k k a ^—L 0 g e

KP . FP

N N alkoivat piiiittyivat

—

m

^{.+ m b0rjade slutacle}

Jääski

^—

Jäskis

0

maantiesilta landsvägsbro

vasen rauta

^—

väustra straudeu suluu yläp.

^—ov. siossen

oulun alap.

^—

ned. siussen Vuoksvu virta

^—T7uo/raeu

fioden

0

1yi’äpitäii tisflvesi

^—

:1 yröpä?i till—

/lörlct Saliuenj oki

T 7

uokseu virta, jatko

^—

Vuokseu Ilo den, /orts.

Kälcisaimen haara

^—

Kexhohus

grenen

» 0

o »

Laatokka

^—

Ladoga

1902

^31/,

1890

^31/*

1910

30/11

*

*

126 127 128 129

132

134 134a 135 137 140 145

1

2 3

XIV. ICyrnijoen vesistö Kymmeneälvs vatteiisystem Viitasaaren reitti

^—

Viitasaari sIrä-.

ten

Muarrejärvi 1

Alvajärvi 2

Saanijärvi 3.

Rolimajärvi 4

0

5

Kirijärveii lisävesi

^—

Kivijärvi titt/lfidet

Jäpäjärvi 6

Kivijärvi 1

» 8

Vuosjärvi 9

Muunivejärvi 10

Viitosaare» reitti, jatko

^—

Kiila- saari strdlra. /orts.

Keitelo 11

0

12

» 13

Aäuejärvi 13a

Saarijärven reitti— Saarijärvi stråten

Kyvjärvi 11

Pääjärvi 15

Karankajärvi 16

Kalmariujärvi 17

Saarijärvi 18

Summasjärvi 19

Pyhäjärvi 20

Ayräpää

Kiviuieiui ylä— övre

» »

^— 0

» ala

^—

uedre Tiuriukoski Räisälä

Käkisaloii

—

Kex

huhu

Sortavala

^—

Sorda vala

Juustilaala

^—

uedre Lavola, ylä

^—övre

Muurrej ärvi Alvaj ärvi Saanijärvi Koihuajärvi, pohj

norra

1oliuiaj ärvi, eteläi—

neu

^—

södra

Jäpäjän-i

liivijärvi, pohj.

^—

norra

Kivijärvi,

etelähseu

—södra

Vuosjärvi äiuuruvej ärvi

Viitasaari

Keitele, itäuen

^—

ö»tra

Suolahti

;säiekoski, ylä

^—

ovre

Kyyj ärvi Pääjärvi Karaukajärvi Kaisu ariuj ärvi Saarijärvi Suin iuasj ärvi Pvhäjärvi, Parautala

SW ranta

^—

SW strauden

E ranta

^—

Paloniemi

^—

E straudeu W ranta

^—

W straudeu

0 5 —

» » Ilosjoki

Kärnäkosken yläp., itärasita

^—

ov. Kärnä koski, östra stranden

1897

^11/»

1910

^11/

1897

^15/__

1912

^20/

1896

^1/_

1896

^1/

1927

^10/

1909

^21/4

1897

^17/»

1910 1912

^15/5

1912

^13/

1911

^1/»

3.018 3.807

1885

^1/3

1890

^1/

1893

^1/

1909

^31/7

1909

^1/»

1909

^20/7

1909

^1/»

1909

^2/

1909 “/»

1909

^10/»

1909 “/»

1.732 106.157 1909/

1909

^6/

4.667 97.992

1885

^1/

1909

2»/

1908

^24/7

1900

_/1

1909

_“/0

1909

^21/

k ¹⁹²⁵

^7/3

1909 “/»

1909

^20/

1909

^20/»

1909

^70/»

1909

^31/»

1922

^31/_

*

*

*

1908

^12/7

siraa

W rauta, Nopolan joen suussa

^——

W den, Nopolau joki ulynuiug E rauta

^—

Karstula

^—

E straudeu W rauta

—

Tiodiusalusi

—

W stranden N rauta

^—

Kivinienu

^—

N stranden Palaavasahui

N ranta

^—

Pajulahti

^—

N straudeu 5 ranta

—

5 stranden

1

1924

^{70/3 *}

2