Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 3 1914-1915

SUOMEN TIE JA VESIRAKENNUSTEN YLIHALLITUKSEN

HYDROGRAFINEN TOIMISTO.

VUOSIKIRJA

3

VUOSILTA

1914 ^JA 1915

HELSINKI 1918, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.

4

SISÄLLYS.

Esipuhe V

1. Yleiskatsaus Kymijoen vesistön hydrografisiin suhteisiin hydrologisina vuosina ‘/xi 1913--31/x 1915.

1) Vedenkorkeus— ja purkaussuliteet

vii

2) Lämpötila- ja sadesuliteet IX

3) Sademflhirän ja vesipaIjOu(len suhde XI

II. Vedenkorkeushavaintoja.

1) Vesiasteikkoasemain luettelo

2) PLiivittäisiä vedenkorkeushavaintoji

3) Vedenkorkeuksien kuukausi- ja vuosikeskiarvoja sekä korkein ja matalin vesi kalnnterivuosina 1914 ja 1915 ^... 34

1) Vedenkorkeuksien kuukausi-, puolivuosi- ja vuosikeskiarvoja hydrologisina vuosina 1913 —1914 ja 1914—1915 sekä

vastaavia keskiarvoja pitempina aikukausiin 69

5) Kuukauden, puolivuoden ja vuoden suurin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1913 1914 ja 1914—1915 sekä

keski— ja korkeiuimat maksimit pitempinä aikakausna

6) Kuukauden, puolivuoden ja vuoden pienin vedenkorkeus hydrologisin vuosina 1913—1911 och 1914 1915 sekä

keski— ja alimmat niinimit pitenpinä aikakausina

7) Vedenkorkeuksien pysvväisyys piiivissä iuuutamilla pääasteikoilla sekä keskiarvoja pitempinä aikakausina ¶10

III. Vesimääräsarkioita.

1) Vesiinääräm ttauksia 96

2) Vesimäärien keskiarvoja muutainilia Kymijoen vesistössä hydrologisina vuosina 1913 —1914 ja

1914—1915 sekä pitempien aikakausien vastaavat arvot

3) Suurimmat ja pienimmät vesinlääriit inuutamilla pWlniittauspaikoilla Kymijuen vesistössä hydrologisina vuosina

1913- —1914 ja 1914—1915 99

IV. Meteorologisia sarkioita.

1) Ilman lämpötilan keski— ja äärimniäisarvoja sekä halla— ja jääpäivien luku Jyväskylässä liydrologisina vuosina

1

/xI 1913—31/x 1915 sekä vastaavia keskiarvoja 26-vuotiselta aikakaudelta 1/M 1889—’/x 1915 sekä 6-vuotiselta

aikakatidelta ‘/xI 1909—31/x 1915 103

2) Jäiitvmis- ja jäänlähtöaika Kymijoen vesistössä talvina 1913—1914 ja 1914—1915 104

3) Jään paksuus talvina 1913 --1914 ja 1914—1915 110

4) Kuuka;tiaen, Iuolivuotinen ja

vuotinen

sademäärä hydrologisiiia vuosina 1/xi 1913——ifx 1915 eri paikoilla Kmi

mijoen vesialueella ja sen läheisyydessä 111

5)

Kuuden

havaintopaikan sademääriit hvdrologisina vuosina 1,1xi1913—-31/x 1914 verrattuina 26—vuotisen aikakauden

keskiarvoihin ilä

6) Suurin sademäärä päivissä, sadepiiivien luku ja sadekorkeus sadepilivää kohti sekä piivisyys Jyväskylässä hy—

drologisina vuosina ‘/xi 1913 ‘/x 1915 sekä vastaavat keskiarvot 26-vuotisena aikakautena ^/i 1889-—31/x 1915

sekä 6-vuotisena aikakautena 1/xi 1909—’/x 1915 114

7) Roiidan syvyvs, lumipeitteeii paksuus, lumen vesipitoisuus sekä lumipeitteen vesimäärä Hydrograliseii toimiston

luini-aseniilla Kymijoen sadealueella taivina 1913—1914 ja 1914—-1915 115

V. Sademäärän ja vesipaljouden suhde.

1) Haapakosken sadealueen sademäiirä ja vastaava vesipaljous

(

^{/xi 1913— -}31/x 1915) 118

2) Kalkkisten 118

3) Piirteenvirran lis

4) Haapakosken, Kalkkisten ja Piii’teeiivirran sadealueiden sademäärän ja vesipaljouden keskiarvoja 6-vuotisena

aikakautena 1/xi 1909— 1/x 1915 11

VI. Vesikulkuyhteydet ja uitto.

1) Tietoja 1iikenteesä Kolun, Vesijärven ja Kalkkisten kanavissa vuosina 1913, 1914 ja 1915 126

2) Korkeimpien ja inatalimpien vedenkorkeuksien yhdistelmä Kolun, Vesijiirven ja Kalkkistemi kanavissa vuosina

1914 ja 1915 120

3) Tietoja uitosta ja laivaliikeiiteestä Kvmijoen vesialulella vuosina 1914 ja 1915 121

4) Tilastollisia tietoja uitosta Kymijoen vesialueella vuosina 1913, 1914

ja

1915 124

Oikaisuja 124

4-

TAULUJA.

Taulu

Suomen hydrografinen yleiskartta ^.

Grafillinen esitys vedenkorkeuksista asteikoilla ^11:0 5, 8, 10 j11OlI II

18 ja 23 111

27, 28,30,39 ja 43 IV

45ja52 V

53, 51, 57, 59 ja 62 VI

65, 66 ja 69 VII

70 ja 72 VIII

» 78, 83, 93 ja 100 IX

104, 106 ja 109 X

Kymijoen visialiieen sademääräkarttoja, marrask. ja jouluk. 1913 sekä tammik.—kesäk. 1614 XI

heiniik.—jouluk. 1914 sekä tammik. ja Iielniik. 1915 XII

maalisk.—Iokak. 1915 XII

puolivuodet marrask. 1913 —huhtik. 1914, toukok.—lokak. 1914, niarrask. 1914 —huhtik.

1915 ja toukok.—lokak. 1915 XIV

Etelä-Suomen sadekartta. Hydrologiiieii ^{vuosi 1iXi} 1913—31/x 1914 XV

» 1/xi 1914—31/x 1915 XVI

Karttoja lumipeitteen vesipitoisuudesta talvena 1913—1914 XVII

1914—1915 XVIII

Jyväskylän lämpötila, halla— ja jääpäivät, pilvisyvs, kuukauden sadeniäärä sekä vuorokauden suurin sademäärä grafisesti

esitettynä XIX

Haapakosken, Kalkkisten ja Piirteenvirran sadealueiden sademäärä ja vesipaljous grafisesti esitettynä XIX

ESIPUHE.

Hvdrografisen toiniiston vuosikirja n:o 3 sisältää toimiston vuosina 1911 ja 1915 Kymijoen vesistössä

te

kemien vedenkoi’keushavaintojen tulokset kuin myöskin tiedonantoja sade- ja J)HrkalltlflfliSSllhteiSta sekä jäätymi—

sestä ja jäänlähdöstä näinä kahtena vuonna mainitun vesistön alueella. Tiedot sadeniäärästä, samoin kuin myös kin sarkioissa esiintvvat tiedot lampuinaarusta ja pilvisvvdesta seka jaa— ja hallapaivien lukuinaarasta Jyvask iässä, on saatu Meteorologiselta keskuslaitokselta. Tiedot Itimenkorkeudesta, tiivev(IeStä, lumipeitteen sisältäiuästä vesimäärästä, roudan svvvydestä ja jään paksuudesta ertistuvat toimiston omiin havaintoihin

ja

mittauksiin.

Lumikarttojen laatimisessa on myöskin Meteorologisen keskuslaitoksen himiasemien aineisto tullut käy 1 äntöön.

Verrattuna vuoikirjoihin n:o 1 ja 2 on vuosikirja n:o 3 joissakin suhteissa täydllisempi. Niinpä sisältyvät siihen kaikkien 1910 jälkeen Kvniijoen vesistössä tehtyjen vesimääräinittausten tulokset. Edelleen sisältävät taiilut kaikkien asteikkojeii havaintnjen keskiarvot 6-vuotiseita ajanjaksolta 1909—1915, jotapaitsi vedenkorkeuksien grafisiin esityksiin on piirretty mainitun U-vuiotisajanjakson keskikä

riä

sekä

muutamien pääasteikkojen

aikaisem—

l)ia keskikäyriä.

Sainoinkuiii edellisissakin, kasitellaan viela tassakin vuosikirjassa ainoastaan havaintoaineistoa Kymijoen vesistön alueelta. Kuitenkin on hydrografiseen yleiskarttaan, taulu 1, merkitty kaikki vuoden 1915 lopussa maassa olleet asteikkoasemat, ja sadeinääräkartat, taulut XV ja XVI, käsittävät maan koko eteläosan.

Tämän vuosikirjan laadinnassa ovat insinöörit 0. Sjöblomn ja V. Ingman, maisterit H. Renqvist ja E.

Petterson sekä rouvat 1. Söderhoim ja Z.

Nisumia aviistaiieet allekirjoittanutta.

Helsingissä, joulukuulla 1917.

Edv. Blomqvist.

liv r)’fi(n t. Hflit’ fl 1)iitarI.

0

y -e -

L

—

0001 -

0:0z0..:

‘--

1,-O, *00

-- 1-

1

/

r

1. Yleiskatsaus Kymijoen vesistön hydrografisiin suhteisiin hydrologisina vuosina ^{l4 933/} 1915.

1. Vedenkorkeus- ja purkaussuhteet.

Kmikai-i ja -:

VU-1

—63 —30 ^-- 37 —17 ----59 —338 -—-45 —10

——38 ^•35O —38 -12

3 53 - 2

—21 —-1 —11 ± 3

—26 ^— 12 ^— 5 —- 1

O

^{57 —26 0 —13}

-—59 —29 .•39 —-10

—75 —36 —45 ^— 17

-—-88 —42 —53 —25

—93 —43, —-54 —25

—96 —44 —51 --25

- 99 —45. —50 —25

—96 ^- 61 —65 — 8

—76 —-50 —52 —-14

—54 —29 —41 —3

—47 —22 —39 0

—35 —12 —30

÷

2

—60 —27 45 —11

—64 ^- 32 ^— 44 10

—641

^{—31 39 - 12}

— 05 31 —40 —1-1

—65 —30 —40 ^— 7

—63, -—27 46 ^— 6

1

Ku/:Ka:I,wfl keskR.ieriarku hydr.loui—itia ^vol/juu 1913 -1914 ja 1914—1915

‘.errattiii va-tjavun k Liu—I/Se—/j hiri 8vuofisena aikaka: tena

1 marrask. 1901 31 Iokak. 1909

l’o —itiiu jne luku ii naisee etti veden k,/rlsr’/Ie on jenidua, n’ iu joen etta

Vedenkorkeussuhteet.

1\Vflhij lea ^\ Nt’-o-ii.⁽ n VII’«—jaa 9 4[ 91 5 teJii vedeil—

I1(l1—Ilavaintc)j{1 inka p3iiv1i. ki. e. p. ui:ta a—teik liii Tu1oket -.isiiltvvät nrkiuihin 63 ja havainnut muu tannila pääasteikoilla ovat niviekin giati1lie-.ti eitetvt tau luissa 11— IX. arkiot —ivv. li4—li4 si-.älttivjit kuukau-.i- ja

1ke—kiarvoja seidi —uurinunat ja pienimmät vedeiⁱkor keudet ynnävuutui’ t vaihtelut kalenterivuoirja 1 91 4— 1 9] 5.

jotavatoin. sarkiut vv. 69— 9 oi1i1tävät kuukanukti^- puoli vuoden ja vuoden k eki-. —uurimmat ^pi pi-niflhii3it veden—

k rin-utiet ulinä kahtena I1vdr/lui-ena vuotena ekii. va—taa vja lukuja pideinpinä aikakauina^- aiidot ivv. ^¶11 —94 llIIIai..evat vedilla rkeula-ien pvvväivvden inuutanulla 1mii- /Nteikoilla

euraavu tek-.t i-arki ihin on ylidi-tett v veden korkt’uk—

icii kuukaw—i—, kki— ja ärimiiiftiarvot iiiuutamilln aai—

a—teikoilla verrattuina 1ndempien aikakauien nurijiualiar voiliin^-

se on alenipana n’,rrnaalistj

ui - 0

0

— cm

1913 1914

Kukauien keskivedenkorkeus hvdr-1ojina vuosina 1913 1914 ja 1914—1915 verrattuna vastaaviin kuukausije.kiurs»ihin 14vuotjsena aiakaitena

1 marrask. 1895—31 lokak. 1909.

l’ositivicn 1 aku ilmaisee ettii vedenk rkeus on y1emin a logatuiviu:n eta

se on alemp.ina normaalista. cm

—4 “- ^[ ) 0 0

—4 ui ui ^{-. 0 . u} c ⁰

g

i:i-ui ju ^u

““- I 5-

Pi _!‘ r

^-

Marruek —28 —43 —65 -45

.1uIuk 24 —37 ^—52 ^— 40

Tanunik ^—23 ^— 35 ^—51 ^—37

Ilelrnik —17 —26 ^— 36 —21

MaaIik —10 ^—13 ^—21 ^— 9

Huhuik —10 —10 —22 ^— 11

Te/ukk ^—22 —35 —54 —33

hejik ^— 29 ^- -45 —-64 —36

1Iinäk —36 —5t3 -—82 —51

EI k ^—36 —59 —86 —58

vy-.k —39 —61 —-93 ^- -61

Lokak —43 —65 —92 —61

1911— 1915

Marrak —44 —69 —92 ^—(3-1

Jouluk —39 —63 —88 —47

Tainmik ^—28 —57 —84 ^—44

IIIunk —19 —33 -52 —-25

Maa1ik ^—15 ^—-24 -—39 ——19

IluIutik ^—15 —21 —31 —11

Toukok —31 —46 —68 —35

Eeäk ^- 33 ^— 53 —73 47

lleinäk ^{. 3 — 49 71 42}

Eik -29 —46 ^— 65 35

vv-k 31 47 65 —39

Lkak ^—31 —43 —157 —37

1913—1914

Miurak —44 —29 —23¹ —25 + 2 —31 —49 —13

2 uluk —47 —26 ^—21 —23 ± 10 —30 —48 ^— 8

Taiuunilu ⁹² 7 ^{•93 ••} 48 —11

Ilelniik —50 18 —-12:— 20 +17. —-25 —41 8

Maalisk —43 —14 ^— 9—115 +21—17—25 —5

Iluhtik 35 —10 — 5 ^- 14 +17 —10 ^— 28 ^— 5

Toukok —34 —17 —10 —17 - 2 ^---29 —48 ^—14

Kesiik •321 27 —21 ^— 24 -1- 1 ^— 43 —65 —16

Iioinhk —35 —28 —22 ^— 27 ^— 4 —49. —76 —18

EIok —38 —25 -—19 20 —(3 ^— 16 --71 —17

u-4vvk •401 —24 —19

j

^{—24 —- 5 43 —68- —19}

Lakak —41 ^- -23 ,—19 —-26 ^-— 4 —43 —66 —20

1914—1915

0 0

Mari’ak 25 —21) --28—6 —47 —75 —27

,Iouluk —39 ^—17 ^—13¹ —20 ^—- 1 —45 ^—74 — 26

Tamrnik ¹³⁴ —--10 ^— 6;—20 ± 4 —34—70 —25

Ilelmik —33 ^— 7 ^--- 2i ^- 16 8 ^—271 — 48 —23

Maaliuk 45 6 — 2 —14 + 9 ^— 22 39’ —22

Huhtik -36, —- 6 ^— 1 —13 ± 8 21 —36 —22

Tl’ukok -—45^. —23 -—16 —28 0 -38₁ ^—

Kcsk ‘—54 —32 —24 -36 -1 3 —47 —73 —38

Ileinäk ^- 49 —23 ^—17 27 ± 3 —44 —-69 —30

Eiok —49 —-20 —14 ^--25 + 5 ^— 39 61 ^—26

yvsk 1 —55 20 —16 —22 ^-j- 8 35’ —54 —24

Likak ^{156 -} -23 —17 —23 -j 10 —31 —49; —22

- Vi1hi^‘ii ateid ‘n takiu ‘-\—v—kuun^— Joka kuuii aiktaa oli

O 0eIle_0jk_lki_1.. 110vdr,)14 iu-.efl ^vii laji 1 91:; x toi 1 alur-sa n3jeil ^JilIjoii in riii;u1i is ‘Keut taan alan ujaja^. MI,^— lanpi’ii jvI kii—il ltvjei hvdr ,lu,ioteI3 vuo—ieIl aikana p^—\i vedeJuI ‘lise/iI’ 1tilluta-it aali euat^{1 jVl(1 a.} kuten ItiilSi käy ri—tji. tiuluj—-.a 1 I—.\ seka ahi luitet olä3te l..-.iir-jukioti

Pi(’1u’lntni-aL ve—i—I^31—i-’1i nuui tei tiukan, tnai’ra-.kuuii ja joulu kuun aikana 1913. riippuen i-iinaamniista stieita edellien kuukati lan aikana-

Iji va—tuiii —a tiiii viuikntno I\vmiflell vaclenkorkeuttu-ii oli luja miii vainpi vasta

j

^ulul—

Luulla. \Ikupuuiella ^vuotta 1 91 1 oli t ‘leilpinta julioeenkii:

pt —vvlinen kulu‘tin hiukan maaliskuun aikana t’eijak—uia

s

^{orasr-il Voit1i . mikSi} johtui lainaktiinⁱ iiiku1uu ,l-11a valli ^i— nai-ta —ii jai iii i—ta. kevättulva ah k n rniaahi-a—ti 1ii1it i—

kunii pinhivSiIi-,..Si- Makinⁱ eaavutettii 1 ^V(-1-

1 Nraa i r’. t ‘LuIuui;rveSe/ uviit tikk,uu’iIt. 1 w,tri’:sk.

itI—:’1 nkak, 191.

V1[I

jal)i--.1 1(illkOIxUUhI alu—a sek3 -.l1llre1I1flUra v(1jkk( i—,a

ja

jue-a Le.akuuii pu livili—t. Huoliniatta hiu kan nnriii;uiIi—1 a ruii tai iiiita’ talv1ateita noui vedcnpiiita lunieii-.ulaiin—

sCIJ V;•lkutuk.e.ta kuiteiikm lioininmn kuin’ noi i Ii-i’n ki—

tttu1vari riilntiia

Kei.ntt’et 1914 olivat H1(Ikf^{ii”t i} ionit ali—ta alimni^itti

j

^k;t11nltn ve—i —aa vutottuaan ina kiniin.tt aleni tmo.ait i piei’iiiiii vijnL.oi’i -kuuu alkuun. UUreulflINsfl

vijaknisa ja ]oes—a 1 ka- tai marrnkuun ioPmiii1L Veden Pinhial kolnnn1ineii vuodon lopulla oli vi1iiiinen.

\Iatalai vd(O’rpIntait Jatkili kuk(⁾ taLVi kauden T \1 1 914-

IV 11)15. Kevittulva alkoi kuten tavaili—.iini vtuoina liuli

tikuui 1 oIivli—.Vln(uu.ua 3atkui piei jniiii—-0 liiveis.ti toikokmun piinlivalimii. -uure11ia ke5luiun lloipuoIi—

koon saakka K.ak rkeavesiei -.aavuttanut de aniaa kor keutta kinn dellisena vuotena. riippuen Iieiuirtä sattista talvel¹ aikana. Sade keäkauteita 1 915 oli on rinaaliimen. ja ve dc’iipiiita lmki myös tasaisesti kiiteut norniaalisina ^vuosina, aina ltdroioiseii V00 deii ^i:xi 1 91.5—’-xl91ii alkuun saakka,

mutta pysyi kok ajan n imaaIiarvoaai aleiitpana

Ve(leukrkeu—’-uhteita mokakitulen i xi 1 913— x 1915 uelj9ait puoljvuotena 111 iiltti’itti hvd (enuna vuflteiimt vii—

Iair.ee 1iak.i alla oleva tektnarkmo. josa KV. KKV ja 1V

erailli paaatei1wiHa ilnnnevöt verrattuna va—taaviin nor—

manliarviliin 1 4-von tienn aikakautiitti. ^vast. -yu ^ieiin aika Liutetin

1 Nuriaiiiarvot Jsiiniii,jLjrvessa ovat aikakaujita 1 mtiia-.k. 190-1 :11 1 kah. 191a.

Kuikaisien kehivedenknrkeus hydroiogiina visina 1913— 1914 ja 1914—1915

verrattuna vastaaviin kiskausilesletarvoihin 14.vuotisena aikakaltena 1 marrask. 1901 ---31 Iokak. 1915 1

Poaitiiviiieii Isku ilmaisee ettl veLenkorkes 11 ylempiilia neat iijne stk

e on alempananrrnaalita. cm

Kuukausi ja vei.

- 4-7 ^- 3

t 7- ‘3-

-Ji ^.

1913—1914

Marrask 23 —33 —51 --35 —48 ^- 21 —30 17

Jiuluk r

—22—34 —-49 ---38 —-51 ^- 28 -—40 —20

Tanimik ^-—2.3 —34 —51 —39, ^- 40 —28 —40 —17

Ilolmik —1S—28—-39 -25 —40 —-26 —19 ---7

Maaliek --12—17 —27 ^- 14 ^- 25 —18 lu —-6

IiuIitik - —-13-20—29 --—18 -—31 ^— 14 ^— 6 — 8

Toukok -—23 —37 ---54 —-34 —54 —25

-f--

^{1 —--13}

Kesäk -27- —-41 --59 --34 —54 -26—-35 11

I[einjik —31 -—48 —--77 ^- 44 ^--- 63 -30, 39 —14

Eiok 29 —48 ^- 0 -—47 —-70 33 —42 ----20

Svvsk —-30 --47 —73 48 —72 - 33—42 -—22

T;okait -—33- —50 -71 —47 —74 —-35: —39 —-22

1914—1915

Mari’a.k 381 —59 -—78 —54 —84 --30—49 —25

Jouhik 37 ---60 --85 45 —88 —51 —59 —12

Tainrnik —-28 —56 —S4 —413—78.- 4 --54 --19

Ilelmik —20 --35 -55 —29 —60 -32 -43 —12

Maalisk -—17- —28 -45 — 24 51 —22 —38 -9

Iluhtik ^{- —} 18 ^{- —}28^- —41 ^- 18 ^—40 ^— 14 31 ^— 5

Tuiikik 48 ---08 36 ^{— —} 26. —-i —-11

KeLtk —31 —49 —68 —45 - 59 29 -40H--11

Ileiniik ^— 26 —41 66 35 -—52 —25- —33’ — 9

EIok —22,- 35 —49 —27 —47 -22: —28- 9

Svvek —22 --33 -—45 —26 ^- 44 •20: —28 -— 4

Lokak -—21-—33-—46 ---23 —41—18—34 --3

1’ Ii— ja lokove dcii t UI vi—, kesli— ja no ii nvaien ksrkeudst hIst r 1 geina varsin a 1 913—1914 ja 1911—1913, verratt ins 14-viitisen i kai aion

- 1p. marrsk. )595•.3 i,kak. 1909 vastaaviin keskitilvi- (K’I’V,,• keski- (KV1) ja keskimataknvedc’n (KMV) korkiiksiin,

‘/xi1913—

30

/iv1914 ^1/ 191-1—31/x 1914 1/xi1914—30/jvlllS Jv1915i/x 1915 1/xj1913—31/x1914 ‘/xJ 1914—31/x 1915

Asteikko ,•

, —-

i

. -.

z

‘ - ‘ 5 ‘- 5

7

^{- .0 -. - .0 71T}

-r

^‘

⁷ -r

i:I 1- ‘i— ^-

‘ , - -

: : - - 1 - -

— —

— 1 : —

1 1 —

No 11 keitelee t —11’ ^- 4 -31 ^—3 -36 ^—2a 12’ —37 —21 bi — 1 ^- 411 — 37’ —11’ 1 —63 ^— 41^r

27 1iehvedes ^— 7 ^—211 13 —3 21 ^— 9 ¹ —12 7 —40 — 23 — 1) —3 — 22 ^—1 —40 ^{— —} 4

2SNiIaka’.’-... ^— 2—14:—— 7 —28 —-18 +10 —4 7 -j-12 —33, -17-11 —28 —1—— 5 —33 —14 0

3lliasvanizi’-’.a —16—20—15 31 —21 —14 —21 —20 13 —42 —27 -—12 —31 —22—12 —-42 23 —13

02Vesijiiree-e +6+13-ilo —1 3—1 -f-7—-4

+

—3+4 +12—1 ——6 -4—6—3 —-5 -j9

Ga Pi intee ^{i —}3a —24 ^—17 ^— 4 — 42 ^— 21 39 ^— 2 34 ^— al 39 12 ^— 1 —34 ^—1 —Jii 3i 29

6 1 u ts’tlsi e ^— )8 —40 1 ^— 24 ^—7s Gn 40 61 a7 —ja 81 j ^{61 20 —80 —a4 26 b3 —a9 — 48}

s 78Liekonvet4-se1 11—91—3 -15 —1S -12 —30, —24 —20 ^—35—-3J 14 —16 —13 —-2 ---39- —27 —15

Puu- ja kkvuudcn tulva—, koski- ja matalanved’n k eksulet ii tri 3tiU5 v: sia 1913—1914 ja 1914-—i 913 verritt lis s-v tisen aikakauden.

1p. narrak. 1901—-31 k 100’ va-taviin kuituiva- (K’fV5). keski- KV.) ja keskiinataianvcd’n KMV korkeuksiin.

“xi1913 —10/iv 1914 ‘/v 1914— 3Vx 1914 1/xi1914—-30,ivlllS ‘/v 1915—31/x1915 ‘/xi 1913- -3’/x 1914 1/xi 1914 —3Vx 1915

Asteiklo - • -

-:i

:

1 ! 1

7

^‘

. -₅ ⁰ⁱ¹ — - .- — - - — ., — — • 1 —

-

N:o65Päijinteoa —31—18,—-10 —39—34 —17 -35

26 L

_{27 —42 31• 5} ^4:37 ₈ ^•44129 22

OlRuotsa]ai-e-’.a —49 —28—10 —60 —53 —29 52—45— 41 —031 451

— 9 —(34—41—13 -—67—46—35

7lMankalmona —68 -—41—- 9 —S4—79 44 —68 —6H-—51 ---88—68 16 —90—60 —9 —04, —67 42

e 72luikkojtue e —42 —27 ^— 12 —52 aO —38 —2a —3a —29 — 6 —40 12 —Sa —4)’ —13 59 37 23

100 Anja1asa —-57 —40 —22 —77 -78 —72 —56 68’ —-114 ^- -77 —63 --38 —93 —59 —34 —93 —136 101

s 104 Perniosui —47 —26—17 —371 —36 —31 53, —-37 —45 ³⁷¹³⁰¹ —15 —621—301—17 •621 33 30

i 106 Parika--r ‘-—37 -—26—23 —14 -41 ^— 15 —49 -47—60 ^{- 531•43•33} -331—33—32 -j44j ilO

lO9Tanimijiirvo.’-ii’).. ^— 1—7 —11 - 10 -19 —22 —7— 8—12 —16 —1OH-— 5 ^— 6—13 —9 12’— 9’ —10

Ix

Purkaussuhteet.

arkiot sivv. 90— 9

—it1tävtit

^1.

wtoja ä1kevn vuoden

1 )1)

toiniitetun.ta

v(’1iiiiäräInjttal1ksj.ta ilhijoen (‘Sis—

t o.ä. Eritt

uni otettak(

⁰¹¹

huflmio(

n

.1 rärn.önvirran init

^-

tauket. Talvella 1 910-

-1911

perattim

Kalkkiten koket

ujitotar koituta

varten

ja

tämä on

j(

mkun verran vaikuttanut

purkauuhi

‘iiin Jvrängönvirran uusi ve.imäiiräkävrä, vei

rattuna

a’-teikkoon n:o ((0

Ruota1aie4l antaa nimittäin sa—

man vesiuluiiirän kuin enmwu perkau.ta saatu käyrä Ii

mi 7 cm

mat alamman vedemi vaallite511 R uot ala

i-es.a. Mahd milise t i

ei t älmän ole —vvnä ainoat aan äsken

mainittu

perkaus

IKaIk

ko.ten kki-.-a. vaami mn äskin

yräniiivirrasa a

Kosken ni-.ka-.-a.

arkio -.ivv. 9S —99 si

iltävät

ui. ni. tietoja

kuukauden.

U(

ilivuodemi ja vuoden k ki—. suurimmista ja pieniinmi..tä vtimääri—t ii muutanil1a päämnittau-paikoilla KynhijtWn ve sitöä. Waoievisa tekstikuvi-a (kuvat 1

ja 2)

esitetään .J riin gön ja

Piirt een virran

purkaukä rät kahtena hvdr )1(

^)-

gist’na vuonna

^{1 Xi} 1913--311x 1915 ja

keskikäyrät

1 4—vuo-

ti.ena

iii

kakautena 1910 —1915 ekii 6-s’uoti’ena aikakautena 1909—] 91.5.

[ivdroleiena vuonna

^,xi 1 913— 31x 1914

oli keski vesimnäärä .Jvräiigössä

163

sek. tai

⁴⁵

m 3 —ek. pienempi kmun keski e.imäärä 30-vuotiskautena

^{1 187(1—j} X

1 91 5 ja hv rologiena vuonna

lxi 1 914^•••— x 1915

oli keskivesi määrä tällä kohtaa

1 55 ⁱⁱⁱ

sek.. mikä arvo on 50 m 3 sek.

äskenmainitun 30-vul

lt

iskaudeu

^ilm

mrniaaliarvoa pienempi.

euritava sarkio iältää kynujoen ve-i’.tön eri sade alueitten sekä uuriniman

että

keski-

ja

})ien immän purkau k sen km

²

kohti mainittuna kahtena vuonna. .Jyrängön alueen niakimipurkaus oli vuonna 1913—1914

4 uus

in sek. km 2 :ä

eli 0.Oli 4

si.

liii

:a kohti, jota

vast ^min

maksiniipurkaus vuonna

1914—1915 oli

(1.00913

ui 3 sek. kni 2 :ä eli o.oimi si. ha:a kohti.

suurin tunnettu purkaus

(1 89s^-

—1

599) oli

km

2

:ä eli

((.24

l. ha:a kohti.

(J.02 442 iii3

sek.

iii

3 /sek.

1 xi1901—

31 /x 1915

‘xi 1909---- 3

I/x1915

1 /xi 1913

3

l/x1915

2. Lämpötila- ja sadesuhteet.

Lämpötila-- ja adt»-.uliteet Kviiiijoen vesist ös—ä vuosina, jotka sisältyvät käsiteltävänä olevaan vutisiknjaan. selviävät tauluNta ivv.

1(’3— 11 0

sekä kuvatauluista XT—X IX.

Taulu siv.

103

si3tltää tietoja ilman lämpötilim keski— ja äärimmäi—urvo i..t a .ek3t j ^mka

^isen

kuu kitudemi.

^U(livuodei^{1 ja}

vuoden amnpliturk’ista ja halla— sekä jääpäivien luvusta Jy

Kuva 2. Piirteenvirm-an purkauskiivrk.

in/sek.

150

100

v3sskvläsa hvdrologi’.ma vuosina ‘/x 191

3—-- 31 /x 1915 verrat

tuiia vastaaviin keskiarvoihin 26-vuotiselta periodilta ‘xi

1 889

x 1

915 ja 6-vuotiselta periodilta ‘xi^1909•31

x 1 915.

Taulut sivv.

104—109 sisältävät tietoja äätvnmisestä ja jään-

lähdöstä sekä 5iv. 1 10 jään paksuudesta. ivv. 111—112 sisäl

tävät

tauluja eri

seutujen,

Kvmijoeim

vesialueella

ja

sen

lähei—

Suurin Keki- Pienin

adealuoen

Mittaupaikka pinta—ala ^purkau• purka^lis purkaus

k km khti km kihti km’ kohti

m m3 sok mVsek nsek

Hydrologinen vuosi

,‘i93•3 ‘/x 1914

Kuusankoski

9.1126,2 (1.01518 0.00634 J.00384

haapakoski 17.482. .01127 ft00526 0.00400

Jyrängön virta 26.622.i O.0m3935 ((.00612 ((.00413

Mankalan koket 25,291.m 0.00887 1,0(1573^- 0.00125

Piirteenvirt’t 315.542,s (.00823 0.00586 000393

Hydrologinen vuosi

‘/xj 1914—3^ui 1915

Kuusankoski 9.62(3.2 0.111101 0.0(16(13 0.1(0374

haapakoski 17.1s2.3 0.00967 0.00521 0.00269

Jyrängöu virt’u 26,622.1 0.00913 000582 0.110338

Mankalan kosket 28,291.i 0.00870 0.00551 0.00365

Piirteenvirta 35.542.s 0.00523 0.00566 ((.00312

‘u1879

311x

₁₉₀₉

Jyrängön

virta (keskiarvola.^... 26,622.i 0.01277 0.01 1819 0.00192

. (maksimiarvoja)^. 26.622.m 0.02442 (3.01517 0.00913

‘/u 1909—-—3/x 1915

Jvr3ingön

virta

(keskiarvoja)....

26,622.i ^(1,1(1161 0.0(181 (0 ((.01(485

5 s (maksimiarvoja). 26,622.i 0.01548 (01078 0.00646

1913

1914 1915 1913 1914 1915

17

xi1901—

31 /x 1915 1 /xi 1909—

31

/x1915

‘/xi1913-—

31

/x1915

350

300

250

20))

150

100

350

300

250

200

Kuva

1.

Jyrängön UurkauskäYra.

x

le-.ä. leniärän kun kau..i-. puoliVuo-i— javuoi-unh11iNta.

ja .itäpaitsi keskiarvoja periodilta’,^xi1909 \ 1 915. Seuraa va taulu. siv. 1 1. esittää toisiinsa verrattuina ateei hvdrol(

Nina vuosina 191 3-- 1 91

.s

ja otaksutt mia nurmaalikautena 1 S9

—1 91 3 ekii 6—vuotiskaiitena 1909 —1 91.5 uiuutaiuifla tärkeiin millä aseinilla maassa.. Taulu siv. 1 14 .iä1täätietoia suuriin inasta sademäärästä (imii:ssä päivää kohti). adepäivien lu vusta ja sateeii korkeudc.ta sadepäivää kohti sekä pilvisvv destä Jyväskylässä. Lopuksi on tauluihin sivv. 113 —11 Ii otettu tietoja roudan syvvvdesti. luiiiipeitteeii pa iuude-t^i.

lumen tihevdustä ja lumipeitteell vesiniäkrä—tä.

.Jvväskvlän läinpötilaa ja sadesuhteita e-ittiiä grafilli -esti kuvataulu XIX. koko alueen sadeuhtejta litivataulut XI—XVHT.

Seuraava tekstisarkio sisältää Kalkkisten sadealuien sade- määrän kuukausi--. puolivuosi- ja vuosisunimat verrattuina vastaaviin tl-VuotNkauden ¹ 1 SiI—-31 x 194)9 ja ^0-vuotis- kauden ‘xi 1099—-311x 191.5 arvoihin.

Vlläesitetvt luvut lasketut Menardus ‘en metudin mm kaan käyttämällä apuna alueen sadekartt ja mittakaavassa 1: 1 .00 .00)). ¹⁾

Seuraava kohta ko’kettclee muutamia inetuuriogiSia

kuvauksia

yllä mairittnina kahtena livdr logisena vuoteima.

Talvikausi

_{‘jxm 1913}30/iv 1914.

1iinm länipä oli Jyväskylässä tällä vuosipuohiko1la keski—

määrin —3 ^., vastaava normaaliluku aikakaudelta 1^XS9—

191.5 on —4.7. kesä oli siis leensä .o liian läniniin. Mar raskuun. helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun !sldliiinpä oli tiormaalilämnpöä suurempi. Hucnnattavaa du. että helmi kuu oli ^. maaliskuuta lämnpiiisenipi: kuukauden keski lämpö

- 4 ^.n oli 4 ^.7 normaalarvoa korkeampi. Tavallista kvl—

nieininät olivat

j

ulukiju ja tanimikuu^. viiniemainiti u oli vuoden k lmiii kuukausi. Maksimilämmnön keskiarv oli sa^- notulla vuosipuoliskila 0 ^.a. vasfaten 0 .o tavallisiun vuo sina. minimilämmön keskiarvo ^--— 1 .5 vastaten 1 9 .7.

ampiitudi 23.1 olinormaalinen. Vuodemi pieninlänipö ^— sattui taminikuulla.

IJ(lllIlp(ii?’i(( oli .Jvväskvlässä 133. jiiäpäiviä 94. Vastaa vat norinaaliluvut ovat 147 ja 107.

Pilm’is

11s amaI1a seudulla oli talven aikana keskimäärin

(1.i, 4). 7 tava1li’ta pienempi. Marraskuussa ja maaliskuussa

oljpilVisvvs normaa]is a suurempi, ^jotava-t(m muut-. tammi—.

helmi— ja huhtikuu olivat verrattain selkeitä.

&(dIflWi,’d oli Kalkkisten sadcaluieella erittäinkin niarra—

kuusa, mutta iiivökin joulukuussa ruiisa. Tammikuu. hei mnikuu. maaliskuu ja liuht ikuu osoittavat hiukan normaali-4 a aiempaa s adesumnmaa. Keskisadekorkeus puoiivuotiskau

temia nousi 24j{) niin.

)n huomattavaa sateeii paikaliiesta leviänmise-tä. että

sadealueemi keskiseudut olivat palJon saderkkaamnpm kuin paikat sen vmpii’.tölIä. .Ivä.kvlässä oli maksimiarvu 293 min. Pihtiputaalla 124 mm. Koko vesisihu N sa oli verrat^— tain köyhä sateita. saniateti seudut NE:s-a ja S\V:ssa.

.Joissa kiim lmarvoia paili:issa satoi lunta jo lokakuun lo—

jailla : yleensä ii maa lumen peJtossa vasta kuukautta myö^- ) ^[et Zit,ahrift 19 ¹ sidd. 241—257.

heniinin^. 1’seihha asiimiilia itousie ItimnipeitteenP:ii11i1s jo jomilii—

kuuii i)uoliväiisä³⁴⁴eni:iin ja^J)VSVVkoko talven ^33—33(iiu:s5ä.

Imllii’.iUtlissa mnitattiimi Viitasaarella suurin iunmi1aitteen pak

511115 76 ^etu. Hulitikimuim euisiliiIiiäi’-eliä yiihnhla alho d iuiiieui sulaniinen^. miojeimiimmiimi tapahtui se kalita viikkoa nIyähl(•mnmnin ja 2 ‘:n )äiväii jäilueim oli imiaa piiäasialhi-.e—i i —tila^. laalisktirmii

1

u11oluiäujt 0l iuiniix’itteen veimnääiä ^muu 1 1) niin,

T-aikoittain oli niaa talven aikana uitlkeii sula, Ihudaim suurin svvvys 32 mm mitattiin litis’.ä.

Järvjen jäätvmmen tapahtui yieen.ä miarraskuun ioi) u

jajoulukuun alkupuolella. Jäänlälit ii aikoi toisIn pajkoin liiilm—

tikuun lopulla; kuitenkin vapautuivat vedet jiiist(i va-ta tou kokniut alkupuoliskolla.

I’{esäkausi

^i/.

1914—

^31/

1914.

Keskilänipö Jyväskylässä oli kesäkauteima —j— II .5 eli

.7 normaalista suureilipi. Touko-. kesä-. heinä-- ja s-v—kuu olivat iänipimämmät. elo— ja lokakuu kvlmmiennnät kuin ta—

vallisesti. Hemäkuussa sattui vuosimnaksuiii —-- 33.u. arvo, jota aikaisenum 1 ei ole saavutettu, niin kauan kuin seudulla on toimii itettu lämpöhavaintoja. Vleenii oli niak’imniläntpö

44 .3liian korkea. minimiliimpii^4).6liian korkea. Aniplitudi oli

hiukan tavallista piellemnpi. eli 19-. o h 9 ^.3 sijaan. -0 ala—

piioklle ilNki lämpömätirä vasta lokakuussa, jolloin halla-

1

jäiyät ilousival 13:ta. .Jääpäivien luku saman kuukauden

aikana oli 4;.

Pilm’isyys .Jyväskyiässä kesa kautena 1914 oli 3 .o, eli ^{4 .3} tavallista piemiemani. Verrattain selkeä oli erittäinkin heinä-

kmi (4. id.

S 0

1jj(-( Kalkkisteri sadeahi(ella nousi 299 nini:iin Saderikas oli erittäin toukokuu 33 mm), muttiomyös svv—

kuu. Muista kuukausista, kaikki (paitsi svvsk.), joideii sade- mnä(irä oli normaalista alempana. oli lokakuu, jonka sade km—

keus nousi 1 9 mnm:iin, erittäin kuiva. Fseilla seuduilla -saimi lunta jo lokakuun eu—immäiinä päivinä. Rmutenkimi oli lunta vähiin ja suu se pian. Seuduilla lähinnä N:een ja W:een .Jvviis kylästä oli. samomkumti taivikatidenkin aikana, suuri sade—

määrä. Kuitenkin saavutettiin mak-.imi 30] mm llollolassa.

Xlueeim phmj iin osa ii verrattain kuiva, samno ⁱ Kuinnui-—

ten ja alkealan seudiit

Talvikausi

1/x 1914—30iiv 1915.

Ji.e.4’lo,niu .jyväskvlii-sä oli tänä talvikautemma ---t.s, eli juksenkin uiormnaalineii. Kuten oim luonnollista. osoitta

vit eri kuukaudet poikkeuksia. Siten oli joulukuu. jonka keskilänmpö oli ^— 1 .m. 4.°s liian lämmin, jota vastoin tammi kuu, jonka keskihiimpö oli lo .4 (vuoden klmin kuukausi) (Ii 2.2 tavallista kylmempi. Muista kuukausista mmm maalis-- kuussa huomattavan matala lämpLimnäiirä ^——— ¶L2 (normaali ne, ^— 4 ^.s). Pw livuoden maksimilänipö oli 5 ^. [. iniimimili—

lilinpii 1¶4.ii ja aniplitudi 23.a. Vastaa vat imorniaahiarvot vut Ii .1. — 19.7 ja 23 .1. Lopuksi merkittäköön vielä tanimikuussa havaittu iniiuimnilämpö —29 mm, 4 .1 keski mnumiä demnpana.

Hmullup/iivmo n luku oli 1^{4i ja} jö//jidivie,m 1 2)).

Pi/visq 1

- Jyväskylässä talvikaudemi aikana oli keski määrin 7.5 eli ^41,5 liian suuri. Vuodeii vähumimmär selkeä kuu kausi oli joulukuu^. jonka pilvisyys oli 9. : (S.1 normnmialineim

.)

Tavalli 5

ta pilvisempiä olivat marraskuu. tammikuu ja helmi kuu. Maaliskuu oli hiukan soi keämpi kuin tm vallisina vuo5ma ja Imuhitikuu miormaalnmen.

Kvmijoeim vesi-t ön sa(Ie,n(uuu uusi 1iorniaalista yleni^— mäk’-i joulu— ja tammikuussa. Maalikun ooittaa tavattu- illan mnatalan sadesununari 9 mm. Talvikauden sacleknrkens

mli ainoastaan 1 71- mm. ^-

Kaikkisten sadealueen ‘ademiläriin hydroiugiina vuosina lXI 1913—31,X 1915

ynnii 20-ja 26-vuotaen aika kauden keskiarvoja-

mm -

Ilrdroi. vun—i

;•34_r•,z i

-

1913—1914 66 40 2a 27 24 18 ^.ia 11 j4 60 70 19 200 299 499 1914— -1915 30, 47 36 26 9 26 42 66, 88 39, 88- 13 174 336, 510

1889—1909 32: 31 32 27 30 26 37 56 64 76 57 561 178 346 •524

1909—1915 52 45 31 31 24 24 37 56 59 64 71 361 207 322 529

XI Htrvoia it]loiu._a

satoi

lunta o imrralwtin loppupuo

1ikol1a; talven lumi

tuli

va.ta joulukium punliviilisk, liJe1k aemaila vasta tammikuun ahia. suurin lunietikorkeus

O. —150 elii,

puikkeu—tapauk—isa hiukan elanuiktii. oli helmi—

kuussa. Toukokuun piiiviinä

oli

maa taaieu paria poikkeus tapauta luknutiottainatta palja.. iaa Iikuin puolivälissii oli IuimpeitteeH v ifliiiirii nOin 11(1

^111111.

aderii5iiirä jalututiti vesi—tö.sii me

kelfl

saiiiiiteii kuin

&‘elliii5ikii vuonna. Vähäinen sadekorken-. va11it.i N:--.a ja erittäinkin NV:ssa.

_ji

—sa Pihtipulas ooittaa ainoastaan

47

mm :ä koko taivikautta kohti. atceta köyhiä eutua 01 ival vielä Kuhinoi ien a TTaiikaalini. aderikkainnnat oli vat seulut ,Jvvii-kv1än vmpäristLillä ja lähinnä iionien laji den rannikkoa.

R

^iita

tui keutui maahan talven ku1ue.a noin

³⁰

uni:n syvvvteen.

•Täätvmiien tapahtui niuutainilla -uuduilla N:ssa jo mar raskuiui alu-.a. mutta ie’ii-.5i. vasta jouhikuun alkupuo—

lella.

Kesäkausi 1 ’v 1915— 31 /x 1915.

Ki-kilämpä oli Jvvikvläe.sii kesäkiutena

^••

O((

eli .o liian alhainen. Lukuuin ttamatta 1iein4ikuuta olivat kaikki kuu kandet liian kvlniiä En on kuitenkin vain muutamia

kvmmenesoia asteita. paitsi kesäkuulla. joka keskiarvolla ii

^.i

oli 2

^.

liian kylmä ja lokakuulla. joka ±

^10.7

oli

7

liian kylmä. Maksimilämnpö 20

^.

o oli 1.9 alapuolella, niininiilämnpä

^—— 2 ^.

oli taas

⁽¹

yläpu’ leila norniaaliarvoa.

inplitudi oli ainoastaiin

1 7 .2. 1 9 .3

sijaan, Hallapäivieii luku pnolivuoi i-.kautena

ui usi

1 4:ta. kaikki lokakuulla, jää—

itiivien luku U:eun. mvii-. nämä saman kuun aikana.

Pifri.yy.- Jvvä-.kvläs-.ä oli

^(5.2

eli siis hiukan liian suuri.

Heinäkini

oli sel

kein kuukausi. syyskuu

oli

normaalinen, muut

kUUkau(frt normaalien

viiipuolella

Saderniiiirä kesän aikana oli Kalkkisten ‘alueella jokseen—

km

^ui

rmaalmen tai 336 min. Tavalli-.ta enenipi —atoi touko—.

heinä— ja

s

vskuussa: kaksi viiniemainittua kuukautta oli erittäin sateita

^.

Heinäkuun kimkausi.umma mm on ta—

vattoman suuri. Elokuu ja varsinkin lokakuu olivat sateesta käliiä,jälkimniäises-.Li kuussa satoi ainoastaan 13 niin. Huo—

nuota herättävän -.uuria tietoja 1 äiväiuumi-.ta on ihnoitettu heinäkuussa Karstulasti (3t mm) ja elokuussa ‘Jyväskylästä (4s niin).

Ensinnutiinun lumi

tuli u-einimilla

.eiidui1la svvskumi lo pulla: muutamia päiviä myöhemmin oli maa kaikkialla paljas.

Sade jakautui vesistiin eri

^0sn

pä5iasit1ljsest samoin kuin edellisenäkin ke-.iinä. J’i[aksiini sadekorkeus sattui ,ivviiskvl5iss5i 4.5S mm, miniini Pihtiputaalla 2] 9 mm.

Jäänlälitö alkoi u-.eimnmnissa vesistölssä toukokuun alku—

p11

li—.kolla

3. Sademäärän ja vedenpaljouden suhde.

0’!

I0lÄ/sf(il

Ii(I(i(1UE’fl ]1ikOtl!)(muffii alli.

Purkaturnis- 1

koeffisientti

I.•

Suurin purkautu- Pienin purkautu

nsiskoeffisientti miskoeffisientti

1

^.

1

^3.8 aikakautena aikakautena

— ,s— -

- ii 1XI 1889— 1X1 1889—

mix1909 iii 1909

— sel ‘.u si ek ^‘

uusi

Talvikausi 0.ii ((.mi 0,7 1.17 190—1903) ^0.ao (i90—19i9

Ke

kau 1 () 0 i 04s 0 1595 —lsll 0 8 19u1— 1)0)

Hydiologineilv.^. 0.ie (lii Dii 191)3—1904 ^(i,ms (190S- -19(9

Taulukosta selviää. että pnrkautumiskueftisiuntt 1 n5iiimii

kahtena

h drologiseima vuonna oli vast.

((.35 ja ((.30,

jotka

molemmat

luvut iiiheneyit

mainitun koetfisieutin

alim-

niaiii rajaa

Kolme tauluista siv. liS sisältää sadeniiiärän ja veden paljouclen kuu kausi--, puolivuo-.i—

ja vuesiarvoja

kolmelta eri sadealueelta. nim. Ilaapakosken (pinta-ala

= 1 7.ss km2).

Kalkki-.ten (pinta-ala

⁼ 26.130

km 2 )

jaPiirteenvirran

(pinta—

ala

⁼

355.

-.13

kni) kahtena h drologiseua vuotena

‘1i 1 913— ^-

31

jx

191 5 ja neljäs taulu samalla -ävulla sisältää vastaavat

keskiaivot

sanioilta alueilta

(1-vuotiskaudelta ‘/xi 1 909—--

31

’x 19155.

Mainitun

kolmneim alueen sademäärän a veden palj uden suhdetta esittää

^{grafi-esti taulim}

XIX

oikea 1)110-

usko,

joka sisältää kuukauden sademnäSiräma ja vedenpaioudeii

käyriäse kSt uuden erotuksen

käviämi nyt

käsiteltyinä vuosina

ja sitäpaitsl vastaavia

kävi’iii 6-vw

^it

i—ena

aikakautena 1, X

1 909—— v 191.5.

Semaavassa

tekstisarko

sa verrataan Ka1kki-.en sade-

alueen purknmtimsnmiskoeffisientit melemnlina talvikausina-

mnolenmpimia kesiikausimia

sekä

molempina hydrologisma vuo—

suma P(13 —l9155 vastaaviin 20-vuotisen aikakauden 1 559——

I 909 keski—. maksimni— ja ininimikoeffisientteihin.

1* L

* *

II. VEDENKORKEUSHAVAINTOJA.

Siv.

1. Vesiasteikkoaseniain luettelo 2

2. Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja 8

3. Vedenkorkeuksien kuukausi- ja vuosikeskiarvoja sekä korkein ja matalin vesi ka1eiterivuosina

1914 ja 1915 64

4. Vedenkorkeuksien kuukausi-, puolivuosi- ja vuosikeskiarvoja hydrologisina vuosina 1913—1914

ja 1914—1915 sekä vastaavia keskiarvoja piternpinä aikakausina 69

5. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden suurin vedenkorkeus hvdroIogisin vuosina 1913 —1914 ja 1914— 1915 sekä keski- ja korkeirniriat maksimit pitempinä aikakausina 75 6. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden pienin vedenkorkeus hvdrologisina vuosina 1913 1914 ja

1914—1915 sekä keski- ja alimmat minirnit pitempinä aikakausina 82

7. Vedenkorkeuksien pysyväisvys päivissä muutarnilla pääasteikoilla hydrologisina vuosina 1913

1914 ja 1914 1915 sekä keskiarvuja pitempinä aikakausina 90

L

1

Viitasaaren reitti.

1 Minirrejäryi Mnnrrejä^rven W rannalla. Va ^vi

koo torpan Inona.

2 .\lvajärvi ^Nivajärven SE rannalla. Palonie—

n; en tilan Iilona.

3 ^Saanijärvi Saanijärven SV rannalla.

15 di in aj ärven ^Kililla] ]ii’;’ei; ^\1\ sano alla. lii

[»hjunen. Joni niajatalu ii‘anna

Kudiniajärven Kol;iiiajärvei 5 P» Kvniinpn—

1 etCliiiflen 1011 kHkellnnkan vläpnoliIla.

6 Jäpäjärvi eli ^{Jäpäjärven} E rannalla, Pellonlläuin

Pudkkenjitrvi tilan lähellä.

7 liivnärven Kivilärven N pää’.sä Saaren kv—

11 louis liRsii. noin km N ltiittans—

paikasta.

8 Kivijirven KivijärvenSErannalla, noin 1km

etelainu’n Kannonkoskesta NW.

9 nojärvi Voosjärven NE rannalla, 1 km 1-Inopanan koku’nmi iskasta SE.

10 \[nnrnvejärvi Ju;’imiiemne’.sä. ilinn’ieyejiiiven 5 päässä.

11 Viita<aaii Ku’iteleessä. liaapasalnien kääntii -illan pilariioa.

12 Keiteleen Ku-iteleen E rannnlla noin ¹ km

jtäliwn NW Mäenpäiin tilasta Teinmin—

taipaleen kvlässii.

13 shi lahti Keireel‘ssl, Suu ulaä^uien laival ai iii—

liii lunnrmssa.

11 l’Cvvihrvi

15 Ihiä järvi

16 Kan;nkajärvi 17 T’al inatili

j

^Uivi 18 ‘.4aarij]’r\

Saarijärven reitti.

Kvy1ätv’sä Nuupiulanjuuen ^snnsa.

Piiäjiirven E rannalla. 110111 11

km 5 Ka r’.tnl ao ki rkl ta.

Karankajärvessä, ISudinsalman N rannalla.

Kiviniemessii. Kalmnariiijärvu’ii N rannalla.

Saarijärvessä, Palaavasaln;en

niaantiesillassa. lähellä Saari—

järven kirkkoa.

Siimiiiiiasjärvu.’n N läh»lla

i’aj nlahden torppaa.

Pvhäjarven 5 lä»»L ^noin 1 km

Paranralan kuuskesta NE.

KHniasi;irvemi 5 päiissä.

Knhnani’i järven W rannalla, vasta 1

iiiiitä Aiinekosken tehdasta.

23 ^! Variajärvi \ariaiä rven E ^{rannalla. Rantalan}

talon alapnudella

24 Saravesi Sara; edessä, Kmnisan ranrat;eil— ^p lan maatnessa.

Aseman

N:o nimi

Vesiasteikkoasemain luettelo.

-s

isteik,umm paikka vesisto’.,a

,1»teikou

salealueen nollaprsteen

pinta-ala korkeus

- km’

3’. N^4-111

JEan.,inmuc’t Havainiat

alku ‘ivat keskeytyneet

Viittauksia kuuluk kuilun

31 tn’tiitiikia

2utli.o 512.’.

445.s 1 555.’.

1 555.’.

288.4 1 733.;

)/väi 1909;

‘/vfli 19119!

26 /vii 1909

ifix 1909, 1 vni 1909,

13 1909

i 5 vi__ 1909’

8 6t—au9

»

— 9; ⁵

9 5

10’ »

1l•l »

ii 5

11l.ouu,i 1

112.ssi

111.1.233

129.ess

lul.iav

99.722

97.s;us

1:ssä sarekkeessa olevat korkeusluvnt ovat saadut tarkkavaakitnksella. Jos Inku on snlkninerkkien sisällä, merkitsee tämä, että nollapisteen korkens on määrätty lähimmästä tarkkavaakitnskiintopis teestiL tvvnen vedenpin nan aynlla.

173:1.» ‘1Jvui 1909 ^— 11 »

Ssl 2 130.’.

2 400.»’

6221.1

0221.1

¶15.990 0221.4

1 201.ir

425.’.

1 7H5.o

2 206.o 143.194

7 /yltt 1009

»‘viii 1909

ui 1885 20 /vI 1909

24 /V1i 1908,

‘°,‘vn 1909 21 /vm 1909!

21

!vm ^1909, 26

Ivin ^1909,

29/;’_ 1909:

30 /viu ^1909!

31 /viu 1900

2 /ix 1909’

23 /vii 1908

-— 13 »

— 14 ⁺

E

10

— 16

»

ui

19 anmiiuiia’.iärvi 20 Parantala 21 Kflmasjäryi

22 Ktdnatooj ärvi

l2stssa

110.o4l

luuT.217’

119.oas 105.301 90.75o

9730.a 303.’.

3,75.5

9407.1

90

— 17

_____

-— 17 »

19 »

—. 19 »

— 19 »

j

⁹⁰

19:

9 020.s 23/vn 1908

83.024 10 963.» 22/vlä 1908

Vesiasteikkoasemain luettelo.

Aseman Viittauksia tauli,k—

Asteikon

.

Sadealtieen koihin

nollapi>teen Havainnot havainnot ‘-

. teikon 1 ukka eito 1 pinta ii 3. —— ^{Miii tutuk ta}

korkeus alkoivat keskeytyneet ^c 3

No N’--in km

ä

Rautalammin reitti.

25 Koivujärvi lfaluienieuwssä. Koivujärven 16tl.1 _{17/vit 1909} 2i1 ,G1—89

p_Ioldlla.

26 ,Pielavesi Pielaveden ‘IV rannalla. Kekkolan ^— 1 130.2 13/vji 1909 20

tilan alapuolella.

.

⁰⁰

27 ^‘tiin ^‘1i Piela di^s1 nⁱm k ui^L\ ui \ 1 139 ^1/ 188 21

.

^phaioa. ₅

28 Savian ala Nilakasa. Säviän kanaran 5 ^— 2 189.s

4 /x

1894 —— 21

päässä.

29 Kulun ylä Nilakasa. Kuluu kanavan yllin- — 2 1S0.s

1 /xi

1894 — 22

inäisen sulkuportin yläpuolella. 00

30 Kolun ala Ravanssa, Kulun kanavan alim- ^-— 4 106.3 1/xi 1894 ^‘ 22

niaisen sulkuportin alapuolella.

31 ^r l1uti isi lliisij iust 1[u\Iko km su ^— 1723 12/jj 1909 ^— 2>

kassa.

32 Virinavesi Virmasvedeii E rannalla, noin 2 ^— ‘1 196.31

8 /vm

1909 ^— 23

kun 5 Lintulahden

33 iisvesi lis eden sataman laiturimuurissa. 9G.ssh 1196.a

7 /vu

1909 ^— 21

34 Suonnejoki Sninuiejoen rautatiesillassa. 95.s 328.7’ 3/vij 1909 24

3j [9’ 1 iu ii i Ilmk 1111mi t s t 1 ualsunniot n h 110ui 3, 1>’>1 ii 1909 ^— 2 »

vievässä rautatiesillassa nom 1

km Partaliarjuii pvuäkiltä 8.

36 Ilantalanipi 1[ankavedessä Pitkälahden W^{mli- 95.oaa} 5 124.7’

/vii

1909 25

maIla. mmm 1 ^.,km Rautalammin

kirkolta SW.

37 Kivisidmi Komwvedessa. Kivisalmen E ran- 94.492 5 719.7 1, vii 1909 ^--- 26

nalla.

38 ^Kolme\1iliii Kiuniir4di^ssi iilu lumi! 91i a710 3OJ i 1909 ^— 26

pohoncn päässä.

39 Konui\ (111 lvonm ¹(It s’,¹ Pnuolin tiliin dt 7111 _——ji 1909 ^— 27

etelänien puolella, Siikakosken niskad E

puolella.

— 5927.’.’ 20/vi 1909. 27

41 Kvnsives Kynsiveden X päässä. Lioijinsal- ^- 6 911.7 i

9 /vi

1909,

1

mun E rannalla, lähellä Ranta—

. Kenrnla n taloa.

42 1iuikasalmi Kuuliankavedessä. liankasalnien ^— 507.i ^lO/vi 1909’

1

kirkonkylän luona.

‘

43 Eunvesi Kunsvedeii NE rannalla. Mannilan 7 267.9 ^17/’i 1909

talon alapuolella.

44 Lisvestuureeii- 1 Lievestuoreenjärveii 5 rannalla. 51.709 215.4’

‘ 2 /vi

1909

L

^{järvi Majaniemen} i’iiununtorpan

luona.

45. Leppävini ‘frronieläui ‘IV 1’3111111lh1: Ivarisaa— 79.o’i 171S2.a lö/vi l9O9

ren tilan alapuolella.

Päijänne. ‘

46 haapakoski Päijänteessä. Ilaapakoskenalapuu- 76.s²⁴ 26 136.3

9 /vn

1909

lella. Asteikon vieressä mareo

gi’afi.

40 \‘iniinviui \uiginetlea1. ,lussinsaarclla. Pe—

sijissalmen virran alapuolella.

91

91

29

31)

i

Muurajärvi.

Mniraj3i,vi Paskilwdon saarella. \l uuraj^iVUii

SiMiiiSSä.

Jämsän reitti.

la—I’dntaijder iirvcn S rannalla.

1’ 1tv’in raittatieilla.sa.

liahikaisnieniilla. Sajarveji ‘tV ranriilli

Karikaris’ tl, \ihantialon saa

ieii ‘tV raiuialla.

Isojärven vesijakso.

1 irvi 1 ij rven E rannalla. Kivikosken

i niskastakaiiaieeamatkaaS.

Lummenejärven lisävesi.

Jininiiiie ltiiiniiemesa. 1iirlnia1 neit N rannalla.

Sysmän reitti.

uuIneii1ven \ päissH 1Iaapaiie—

men luona.

)ijilissii. J utsan kirkonkvkin luona

ii rannalla. Tiijinvir—

rait vi ipu leila.

utsiarvessa. ES rkeaaa i.•lla Kiviniemes. Nurran istej irven

N rannalla.

Päijänne.

Svsnia 1ijintuess, Simpellun laivalaitu

Liii luona.

Vesijärvi.

Vniarvessä, Vesijärven asian luona.

Vesijirveosi. eijrven ulun

luona.

4

Vesiasteikkoasemain luettelo.

Aemin ^- Viittauksia tatIuk—

Asteikon koihhi

Sadealueen ^{. . —}

. nollapisteen Havainnot Havainnot

stekon piikkt mⁱ t i uinti — 2. ^— Mii tutiikⁱⁱ

korkeus alkoivat keskeytyneet

No roirnn m km

E ii2 :

Jyväsjärvi.

47 ,Jvvakvla jvvikvln kau—

ning1n luona.

48

49 Kintai

50 Petäjivei

51 ‘alusBirvi

52 Kaiikarisvi 91

1]

31

32 ⁱ

32

33 ⁵

iii ⁵

31 e

34 ⁵

35 ⁵

36

36 53

54

no 56 57 58 59

60

61 62

l,7.a 3/vi 190R ^— 31

362.s ‘°/ix 1909 ^-

‘

153.12, 113.i 131ix ^{1909 —}

1u9... 698.. 15/ix 1909 ^—

— 1 _18/ix 1909 ^—

21I 19119, ^—

H

— 131.a 2/ix 1909

# :

— 11.. 7ix 1909 ^—

s’

.-i

Z

L/\ 1909

— 1^321.9 13/x1909

— 1 l24. “/x1909 ^-

1 13 _G/x1909 —

— 1710.i 8/x 19U9

,

— 26 136.’ ‘/un1908r

t 4iJ6.u 4/viII1908 ^—

75.s31 496.o 3/vti 1870

.iioIili

Joutsa

Jaäsjaivi

Joutsiarvi Nuorauoisteu—

järvi

91

\ei1arvi

iiäksvn vla

37

3s

38 ^.5 91

II