Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 6 1924-1925

-1

z

I4CI

0

0

z _____

z

0

0

z

0

_____

0

CID

II

0 z

CID •:

•44.

.t• -t.-

L

7’

:E

4

4,

- - - 0

•4 t

--JO.- -- 00

•0

••

r 4 0

-

.-:-

.-

0

0

-

0 0

-

0•

/-

0

-- O•;/

- -

0 00 •

•0,

•.o•

-

--

0

0

0

-

--

- -‘

d _— 4 ^‘4

-

•0

// — ^{- •0}

-

••-O-0 .0.

-

- - -. -

•---

0

^{•0•0••}-

- 70.0

—

r

k-g--.

‘.-;..

.

0

••

4

—

t —

4

7’

-

/

0••

: $tz

‘47

-

-

5

-

. -

-

-

/

:

\

VII

Ix x

XI

VII

Ix

X

Sisällys Innehåll

Siv. Skl.

Esipulie

^{. \T} FöFOI(1 ^.

1

Yleiskatsaus Stionien Iiydrografisiin olosuhteisiin

^VLIO- 1

Oversikt av dc hydrografiska f6rliällaiideiia 1 Finlaiid

siiia 1IML4—2 iiiider åren 1921—25

1 ) \Teclenkorl(e__s ja -purka

1 ) Vattenståncl och avflöde

2) Lämpötila ja sadernäärä 2) Temperatur och neclerbörd

3) Sademäärän

ja veden iiurkauturnisen välinen

3) Förhällandet mellan nederbörd och avflöde^{. ..}

suhde

4) Luettelo mereen tai Laatokkean laskevista e- 4) Fo“r teekning över i hovet der Ladoga mynriande

sistöistä, joiden sadeahte Suomessa ylittää vattendrag, vilkas nederbördsområden iriom Fin

:200 km2

Iand övorstiga 200

km2

XI

II Teileiikjrkeiis1i.iy.li_toj.t 1 1

1) Vesiasteikko-asernien luettelo 2 1) Förteckning över vattenstindsstationerna 2

2) Päivittäisiä

vedeukorkeushavaintoja

1924—23 2) Dagliga

vattenstanclsohservationer

1924—2.3,

sekä kuukausi- ja vuosi-keskiarx-oja 52 vesiastei- jämte inånads och ftrsmedelvärden vid .52 pegiar

15

kolla

15

3 ) \Tedenkorl{euksjei_ keski- j a ääriinmäisarvoja pi- 3 ) Vattenståndens medel^-

och extremviirden iinder

clernpinä ajanjaksoina 52 vesiesteikolla

28 Jiingre perioder för 52 pegiar 28

4)

kestävyys vuosina

1924—25 4) Vatteuståndens varaktighet under ären 1924—

sekä keskiarvoja pidempinä ajanjaksoina 52 vesi-

1925, jäinte rnedeJvärden för Iäigre perioder vid

asteikolla

30 52 pegiar 30

III Purkaussarkioita III Aviliidestabeller

1) Purkausma 5 rän keski- ja ääriminäisarvoja eräissii 1) Medel- och extremviirdeii av avflödet i ndgra

sauremmissa vesistöissä vuosina

1924—25

ja -attendrag uncler åren 1924—25 och under pe

ajanjaksolla 1912—23

34

rioden 1912—23

34

IV

Meteorologisia sarkioita

IV

Meteorolueiska taheller

1) Sademäärä- ja lumimittaus-asemien luettelo 36 1) Förteckning

över uederhörds- och snömätniugs

stationeruji 36

2) Ilman lämpötilan keski- jaäärimmöisarvoja,

sekä

2) Mene]- och extremvärden av lufttemperaturen.

halla- ja jöäpäivien lukumäärä

4 paikkakunnalla

samt anta]et frost- och isdagar ii 4 orter under hydrologisina vuosina 1/Xl 1923—31/X 1925 sekä hydrologiska ären 1/XI 1923—3l/X 1925: jämte vastaavia keskiarvoja ajanjaksoina 1 /XI 1889— motsva.rande medelvärden för perioderna. 1 /XI 31/X 1923, 1/XT 1903—31/X 1923 ja 1/2(1 1911 1889—31/X

1923. 1/2(1

1903—31/X

1923 och

—31/X 1923 37 1/2(1 191 1—31/X 1923 37

3) Sademäärä hydrologiszna vuosina 1 /X [ 1 923— 3) Nederhörden

uuder hydrologiska ören 1 /2(1 1923 31/X 1925 4 paikkakunnalla verrattima vastaa-

—31 !X 1925 for 4 orter, jämförd mcd motsvaran

viin keskiarvoihin

ajanjaksoina 1/2(1 1889—— dc medelvärden for perioderna 1/2(1 1 889—31/X

31/X 1923 Sir 1/2(1 1911—31/X 1923

38 1923 och 1/2(1 1911--—31/X 1923 38

4) Suurin vuorokautinen sademäärä sekä

pilvisyys

4) Största. nederhörcl pro dygn, sarnt molnighot ä

paikkakuimalla hydrologisina vuosina

1/2(1 4 orter under

hydrologiska ären

1/2(1 1923—

1923—31 /X 1925 verrattuina vastaaviin keski- 31 /X 1925 jäniförda med motsvaraudc iuerleltal

arvoihin ajanjaksoina 1/2(1 1889—31/X 1923 ja för perioderna 1/2(1 1889—3l/X 1923 och 1/2(1

1/2(1 1911—31/X 1923 39

1911—31/X 1923

39

5) Keski-,

maksimi- ja minimi-lämpötilan keski- ja

^{- 5) Medel-}

och extremvärden av medelteiaperatu ä.ärimmäisarvoja sekä. halla- ja jääpäivieu luku- reo, maximi- och ininimiteinperaturen saiut an määrä 20-vuotiskautena 1/2(1 1903—31 .2( 1923

40

talet frost

^-

och isdagar uuder 20-årsperioden

1/2(1 l903——31/X 1923 40

6) Sademäärän keski- ja ääriiamäisarvoja 20-vuo- 6) Medel-

och extremvärden av nederhörden ua tiskautena 1/2(1 1903 —31/X 1923

41

der 20-ärsperioden l/XI 1903—31/X 1923

^. 41 7) Suurimman vuorokausi-sadciuää.rän

ja pilvisyy-

^{7) Meclcl-}

^och extreiuvärden av största nlygns

den keski- ja äärimmäisan-oja 20 vuotiska.u- uederhörd och molaighet under 20-årsperioden

tena 1/2(1 1903—31!X 1923

42

l/X[ 1903—3l/X 1923

42

8) Jäätyrniuen ja jäänlähtö joillakin pääasteikoilla 5) Isläggniug och islossning vid ett antal huvud

talvina 1923—24 ja 1924—25

43

peglar under vintrarna 1923—24 och 1924—2.3

43

9)

Kuukausi-, puolivuosi- ja vuotinen sarlemäärä-

9) Månads-, halvärs- och rirssunimor

av neclcrbör hydrologisina vuosina 1/2(1 1923—31/X 1925

44

den under hydrologiska ären 1/2(1 1923—31/X

1925 44

10) Tietoja roudan syvyydestä, lumipeitteen pak- 10)

Uppgifter om

tjälens djup, snötäekets tjocklek, suudesta, lumen tiiveydcstä sekä lumipeitteeseen snöns täthet, samt om den i snötäcket

^magasine

sisältyvästä vesimäärästä Hydrografisea toimis- rade vattenmöngdeu ä hydrografiska byräus sta

ton lumiasemilla talvina 1923—25

45

tioner under viutrarna 1923—25

45

V

Sadeinäärän ja vedenpurkauksea välinen suhde

^V

Förhiillandet inellan uederbörd och avilöde

1) Sade-

ja purkausmäärä sekä purkauskcrtoimct

1) .krsvärclen

av nederhörd och avflöde under muutamilta sadealueilta liydrologisina vuosina hydrologiska ören

1/2(1 1 923——31 /X 1925, 1/2(1 1923—31/X 1925 vastaavine keskiarvoineen

jämte mede]värden för perioden

1/2(1. 1911—-

ajanjaksolta 1/2(1 1911-—31/X 1923

50

31/X 1923 och motsvarande avrinniugskoeffici

enter for nägra nedcrhördsområdcn

50

Tauluja Plancher

Veclenkorlwuskäyniä muutamilta pööasteikoilta vuosina 1924 Vattenständskurvor för nirgra

huvudpeglar mdcr

åren 1 924

—1925 sekä keskikäyriä ajanjaksolta 1912—23

1

—1925 jäiute medelkurvor fo perioden 1912—23

1

Suomen sadekarttoja hydrologisilta vuosilta 1/2(1 1923—— Nederhördskartor över Finland for hydrologiska åren 1/2(1

31/X 1925

11

1923—3l/X 1925 II

:‘

:4’;’

9, 1—

Sivu

Oikaisuja:

4 asteikko 1. 12. 120, on:

^{vasen ranta,}

pitää olla: oikea ranta.

h >

XJV. 45, on

^viiin.

eäell. sarakkeessa: 1909 15/6, pi tää olla: 1907 15/6.

6 XIV. 52,

⁰⁰

vim. sarakkeessa:

^,

pitää olla: 1925 31/1.

10 XXXV. 3, on

^viim.

edeli. sarakkeessa: 1916 6/9, pi tää olla: 1910 6/9.

25 JAN. 2, on, 0-piste

^{= — 8.957.}

pitää olla: 8. sos.

28

⁹

XIV. 9, on 1912 23 XI arvo: 8, pitää olla:

78.

29

^>

LIX. 35, on NTV 1896—1923: 19, pitää olla: 190.

Sida

Rättelser:

4 pegel 1. 12. 120, stci r:

vitnstra strantlen

bär vain: lIögTa straii

^-

den.

6

^>

XIV. 45, stbr i nästsista kolumuen: 1909 15/6, bör i’aro:

1907 156.

6

s

XTV. 52,

^står i sista koloinisen:^—,

bör jopa: 1925 31 ;i:

10 XXXV. 3. stär i nästsista knlumn,: 1916 6/9, bör jopa:

1910 6/9.

25

^»

LIX. 2, star: 0-piinkt

^{= — 8.}

sos, bör raja:

^—

8.

28

»

XIV. 9, står 1912 23 XI värdet: 8. bör i’ara:

78.

29

^»

MX. 35, stär HH V 1896 1923: ‘19, bör mm: 190.

- ^-

-s;--;•-

^{;0-5-i- - ‘-}

::

^“

,O3

M

1 9, 7»

054

k*ȯfi4J is

‘4 5 ^{-. t•.} 4-. — .- -.

O•O•

- 1 •- -

:

^{- -}

9

h’i--c ^--:-- -

---- :-

:t*

9, 5 5

-, 1

‘

9, — •

4

4

/ 1

0’•51’’

1::-....

-;

*

,••0 •.1 - 9- -‘

— ,4

4;

-4, ^‘4 —. -‘5

I1

v

-.

.•‘s;-

^••‘

4’ - ‘15.•- -.

1

:Z

^:‘-

/

1

4-

Esipuhe

Hydrografisen toimiston vuosikirja N:o (5,’joka täten esitetään lukijalle, sisältää pääasiallisesti samaulaisia tie toja kalenterivuosilta 1924—1925 kuin vuosikirja N:o 5 vuosilta 1920—1923. Niinmuodoin ovat piiivittiiiset veden korkeushavainuot vntisenkymmeneltä valikoidulta ase- maita julkaistut kokonausa, mun myöskui niliden vesi—

asteikkojen keski- ja äärimrnäisarvot. Sitä vastoin ovat

tiedot vedenkorkeuksien lukuisuudesta jätetyt pois, ja vedenkorkeuksien kestävvys vuorokausissa on esitetty toisessa muodossa kuin aiemmin. Myöskin meteorologinen aineisto, osaksi Meteorologisen keskuslaitokseir. osaksi 1-Tydrografisen toimiston kokoama. on samalla tavalla vaI

^-

nnsteltu kuin varhemmin. Kustaium usteu yhä vielä vähen tämiseksi eivät ainoastaan, kuten vuosikirjassa N:o 5.

sarkiot ole varustetut kaksikielisillä otsikoilla, vaan myös kin teksti on painettu suomalaisena ja ruotsalaisena rin nakkaistekstinä.

Vuosikirjan toimituksesta ovat huoiehtincet hydro grafi. ins. Å. Fahricius ja apulais-hvdrografi. fil, maist.

E. 0. Petterson, joita on avnstauut toimiston muu ^henkilö kunta, etupäässä rvat T. Söderholm, L. ,Johansson ja Z. Nisula sekä hrat V. Nisula ja 1-1. Sjöhlom.

Helsingissä. 192(3.

Förord

Hydrografiska byrans arsbok N:o (3, som hiirmed över lämnas till ifisaren. innehaller i huvudsak samma slags uppgifter för kalenderären 1924—1925 som årsbok N:o ⁵ för aren 1920—1923. Salunda äro dagliga vatteuståuds observationcr för ett 50-tai utvalda stationer publicerade iu extenso ävensom medel och cxtremvärdeu för dessa peglar. Däremot hava uppgifterna augåend e vatteustän

^-

dens frekvens bortlämuats och vattenståndens varaktighct i autal dygn framställts i annan foim ilu tidigare. Äveu dit meteorologiska materialet. insamlat dels av Meteoro logiska centralanstaiten, dels av 1-Iydrografiska byran. Imar underkastats liknaiide hearbetniug som tidiga]’e. För att vtterligarc nilnska kostnaderna äro ieke ailenast. såsoni i årsbok N:o 5, tabellerna försedda mcd 2-spräkiga ru briker. utau även texten är tryckt mcd finsk och svensk parallclltext.

Redigeringen av årsboken Las handhafts av hvdro grafen ing. Å. Fabrieins och hitriidandc hvdrografeu fil.

mag. E. 0. Petterson, vilka ^biträtts av byrans övriga per sonal. främst av fruarua T. Söderholiu, L. Johansson och Z. Nisula sauit herrar V. Nisula och R. Sjöblom.

Helsingfors. 1 ¶126.

Mv. Blomqvist.

1-Ivilrogratiseo toimiston johtaja.

Direktor för

Ilydrografiska hvrao.

0

5.

5..

44

4000.

040 - -

—

4-

——-

- -

•• -0•O• 0•

0•0

11 —

00‘0 /

1 r

:

- 0--.0•••0•1

OO00000

..—-•

.

:-

•0—• .

0•O•-.r•- ••-‘ 0 . 0•

4’

0•0•••-••0 0 .\

%O

0•400’-—•-.•. 0

0-0

0

-..&•-. 0

0 0

0 0 00

--0 0

. 04 00 0

••, 0•

O0 O0 •‘

00 0 •0

0 -.. 0-•

.•0 • .0-0

-1

0

•0•

40

4 2

1)-. -/ •-0

o4L/

4 ——

/0 0

oo/ ‘0

‘010

-

-0>-

•,.0O

0000

.0

-‘---

Itoo\—

.

. .•••-0•’0 •• -•

•2

£

0i

0 .. --

411 00

1-/0

00c

3

— /7 —

t)

•:

1

/

0/7

‘0

:<

O-.%‘4- --‘

0

0-ii •-;-

--1\--

‘4•

.-

0

---0

-‘--4-;--0 •‘0.:O

0--••‘0••-•-

:4---,•-

--

%..‘,‘

-

VIE

Yleiskatsaus Suomen hydrografisiin o1osuh Översikt av de hydrografiska Förhållandena teisiin vuosina 1924 ja 1925

Vedenkorkeus ja purkaus

Vedenkorkeus

Jos vertaa vedenkorkeussuhteita Suomessa vuosjua 1924—1925 1 2-vuotiskauden 1912—23 keskiarvoihin, Luo maa, että vedenkorkeus v. 1924 alussa oli erikoisen suuri.

Järvirikkaissa vesistöissä nousee vedenkorkeus tammi kuussa arvoihin, joita ei edes lähimainkaan ole saavutettu edellisiiiä 15 vuotena. Meidän joissomnie talvisaikana melkeinpä joka vuosi esiintyvä suppuannnen» vaikutti puheeuaolevana vuonna, veden jo itsestään korkealla ollessa. yhä vieläkin sen kohoainiseu, mistä paikoin johtui huomattaviakm vahinkoja. m. m. Kymijoella, missä 1aa- joja viljelysalueita joutui veden alle ja jään peittoon. Täl lainen, tähän vuoden aikaan epätavallinen vesirikkaus riippui edellisen syksyn runsaasta sademäärästä ja leudosta säästä. Vaikka positiiviset vedeukorkeuspoikkeukset vä henivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. oli veden korkens vielä lumeusulamisen alkaessa yli normaalin suu rimmassa osassa maata. Kokemäenj oen vesistön eräissä osissa olivat arvot lmhtikuull a normaaleja. paikoin vieläpä hiukan allekin. Laatokassa kohosi vuoden alussa tavattu positiivinen poikkeus, kunnes se kesäkuussa saavutti hnip pukohtansa. Kuu järvialtaat vuoden alussa olivat taval lista enemmän

^täysiä

ja uiihin leudon talven aikana vesi yhä lisäytyi ja kun lumena

varastoutuuut vesimäärä ennen

kevätsulamisen alkua oli normalia suurempi. oli edelly tyksiä suurille kevättulville. Sellainen seurasikin melkeinpä kaikkialla maassa, vieläpä poikkeiksellisen suuria arvoja

esiintyi,

niin merkittiin Laa.tokassa hnippuarvo, joka. 164 sm:llä ylitti keskivedenkorkeuden ja joka on korkein, mikä on koskaan esiintynyt sitten v. 1885, jolloin havainnot siellä alettiin. Saimaa ei saavuttanut täydelleen vuoden 1899 poikkeuksellista arvoa, vielä vähemmin Päij änne, joka ysähtyi 76 sm sitä alemmaksi. Kokeinäenjoen ja Oulu- joen vesistöissä ei tulva myöskään saavuttanut äärimmäis arvoja. Mitä Länsi- ja Lnoteis-Suomeu vähäjärvisiin ve sistöihin tulee, osoittavat ne suunnilleen uormaleja korkean- veden arvoja, paikoitellen jonkun verran suurempia. Vuo den runsaista tuloista johtui, että paikoin huomattaviakin alueita viljeltyä maata joutui tulvan alle ja suuri joukko teitä ja siltoja särkvi. Tulvan jälkeen iienenivät veden korkeuspoikkeukset vähitellen kesän ja syksyn kuluessa.

idässä säännöllisesti, lännessä ja pohjoisessa myöhemmin kohoten syksyllä. Kuitenkin pysyi positiivinen luonne

paitsi

Onlujoen vesistössä. missä syyskuun arvot jo olivat normaleja ja viimeisen neljänneksen poikkeukset nega tiivisia.. Vuodelle 1924 ovat niinmuodoin onlinaisia

^suuret

vedenkorkendet. paikoin vieläpä poikkenksellisetkin.

Vielä v. 1925 alussa olivat kuuka,usi-keskivedenkorken

den

poikkeukset

positiivisia suuremmassa osassa maata.

i Finland under ären 1924 och 1925

Vatfenstånd och avilöde

Vattensfånd

.1

^äiuföras

vattenständsförhållandena i Finland .umler

ären

1924—4925 mcd medelvärdena för 12 ärs periodeu 1912—--23, finner man, att vattenständet vid ingängen av äret 1924 i hela landet var ovanligt högt. 1 dc sjörika vatten dragen uppgär ]uedelvatteuståndet för januari månad till värden. vilka ieke ens närmelsevis nppnätts under dc före gäende 15 ären. Den i x-ära älvar viutertid sä gott sem ärligen aterkommande ssörpningen» förorsakade detta är.

dä vattenstäudet redan i sig självt var liögt, en ytterligare stegring av detsamma, som ställvis medförde rätt avse värda skador. bI. a. vid Kymmeneälv där stora odlade arealer blevo översvämmade och isbelagda. Denna för ärstiden ovanliga vattentillgäng beroclde av den rikiigu uederhörden och milda väderleken föregäende höst. Ehuru dc positiva xattenständsavvikelserna avtogo under äreis första kvartal var vattcnständet ännu vic värsmältningens början över det normala i största delen avlandet. 1 vissa delar av Kumo vatteusystem förekommo för april nonnala värden. stälivis t. o. m. nögot därunder. 1 Ladoga ökades den vid ärets ingäng förefintliga positiva avvikelsen ända tills den i juni mänad nädde sitt niaximum. Dä. sjömagasi nen vid rets inträde voro mer än vanligt fyllda och dc under den milda vintern i uägon män ytterligare matades och dä den som snö magasinerade vattenmängden före vär smältningeus inträde var större än uormalt, förelågo he tingelser för stor värflod. En sadan fo”ljde oeksä sä gott som överallt i landet varvicl t. o. m. extremt höga värden förekommo. sä noterades i Ladoga ett toppvärde som mcd 164 cm överskred medelhögvattenständct och vilket utgör det högsta som nägonsin förekommit sedan

^obscrvatio

nerna är 1885 därstädcs vidtogo. Saimen nädde ieke fullt npp till 1899 ärs execptionella värde,

^än

niindre Päjäne, som stannade 76 cm under detsamma. Inom Kumoälvs och Uleälvs vatteusystcm uädde högfloden ieke heller extrema värden. Vad dc sjöfattiga vattendrageu i västra och uordvästra Finland vidkommer uppvisa dc ungefär normala högvattenvärden, ställvis nägot större. Årets rikliga högflod ästadkom ställvis rätt betydande övcr sväinning å odlade marker och skadade en del vägar och hroar. Efter liögfloden avtogo vattenständsavvikelserua

sinäningom

uncler loppct av sonunaren och lii’ sten. i öster regelhitndet. i väster och norr mcd en sekuudär ökning pä hösten. Dock hibehölls den positiva karaktärcn förutoiu i Tiieälvs vatteusystem där septembervärdet redan var normalt och sista kvartalets avvikelser ncgativa. Aret 1924 karakteriscras sälunda i huvudsak av höga vattenståud.

ställvis t. o. m. exeeptionella.

S

1 nnu i början av äret 1925 voro mänadsmedelvatten

stähdeus avvikelser positiva för större deleu av lar det. Pä

VIII

Varliaisen ja ankaran talven takia pienenivät kuitenkin erotukset yllä enemmän ja oli vedenkorkeus jo keviittiilvien alkaessa yleensä normali. Puheenaolevana vuonna ei kevät- tulva yleisesti noussut edes normali-korkeuteen. vaan jäi paikoin vielä hyvin tuntuvasti alemmaksikin. Laatokka

ja

Saimaa osoittivat tosin

positiivisia

poikkeuksia. mutta johtuivat näniä edellisen vuoden varastonmissälistöstii.

Kun kesä oli lämmin ja suhteellisesti kuiva ja kun ei sylc sylläkään sattunut huomattavampia sateit a, laskivat veden -

korkeudet säännöllisesti, mistä oli seurauksena että veden piutetta alkoi esiintyi suurissa osissa maata jo vuoden lopulla, vähäj ärvisissä vesistöissä jo aiemmin. Tunnus merkillistä. vuodelle 1925 on niinmuodoin runsas veden saanti alussa, vähäiset tulvat ja veclenpuute vuoden lo pussa.

52 valikoidun aseman päivittä.iset vedenkorkeudet. sekä kuukausi- ja vuosi-keskiarvot vuosilta 1924 ja 1925 ilme nevät sarkioista siv. 15——27. Kuukausi-ja vuoskeskiarvojen sekä piteulpien ajanjaksojen iiärimmäisarvojen yhdistelmä esiintyy siv. 28—29 ja kestävyysarvot siv. 30—32.

Muutamia esikuvaihisia vedenkorkeuskäyriä on piirretty tauluun 1 vuosilta 1924—25, sekä keskikäyrät 12-vuotis- kaudelta 1 912—23. Vedenkorkeus liavaintoasemien luette loon

^on

sisällytetty ne vesiasteikot, jotka ovat puheena

olevina

kahtena

vuotena tulleet lisää.

Vedenpurkaus

Kun eclenpurkausvaihtelut suurin

^{piirtein tarjoavat}

samanlaisen kuvan kuin vedenkorkeuksienkin. mikäli ne eivät ole häiritsevien vaikutuksien alaisia, ei erikoinen pur

irund av den tidiga och stränga vintern avtogo doek diffe renserna mer och mer och var vattenständet redan vid tiden för vårflodens begynnande i ailmänhet normalt. Detta. är Ilådde vå.rfloden i regel ieke ens normal hö,jd och förblev st.ä.llvis t. o. m. rätt kännbart lägre. Ladoga och Saimen uppvisade visserligen positiva avvikelser. luen voro dessa beroende pä föregäende års magasineringssaido. Dii som niaren var varm och jämförelsevis torr och icke heller hösten medförde ansenligare nederhörcl, a.vtogo vattenstånden konstant mcd på.följd att vattenbrist. i stora cielar av Iandct redan i slutet av äret bcgynnte görasig gällande. i dc sjö fatt.iga vattendragen redan tidigare. Året 1 925 kä.mie teeknas siilunda av riklig vattentillgällg i början. hiten vär flod och vattenibrist i siutet av äret.

Dc dagl.iga vattenständen. jiimte mänads- och arsmec T ia för ären 1924 och 1925 framgii för 52 utvalda stafioner ur tabellerna pag. 1.5—27. Må.nads- och årsmedia, ja inte ext.remvärden under längre periocler äro samnianstählda ii pag. 28—29 och varaktighet.svärden ii pag. 30—32.

Nägra typiska vattenståndskurvor iiro ii p1. 1 inritade f äreil 1924—25. jämte inedelkurvor för 12 ärs perioden 1912

—23. 1 förteckningen över vat.tenständsstationerna har inrvckts dc peglar soiu tillkoinniit un der dc hiir larörda tvenne ären.

Avflöde

m/ek

2800

2600

200

2200

2000

1800

1600

30

Dii avflödesvitxlingarna i st.ort sett förete samma bild soin vattenståndens clä.r dessa icke äro päverkade av stö rande irifiytelser, torde en särskild redogörelse för avflödes

m’sek

________________________________

2800 JLYLi

2600

2LfOO

2200 ——————

—-

2000 —

‘1

I’

1800

^—

41

gI

/ ^Kemjoki

1600

^—

I—-i-

-

-

Kemiälv

I00

—

1200 -i

^——

^——1200

zz:z:z

^::°

&en

--—-

--

^60O

,/•••••

——

^—

200

!ZZ

^{—-- ---}

^‘4/7---

^-

²⁰⁰

0

Ka1ajo, fN ^Kalajoki

-

0

i9ia

^-

1923

••ILI_l•J•••I

________________

Vuoksen Oulujoen, Kalaloeu ja Kemijoon vesiinääräkäyriä vv. 1924—25 sekid keskikäyri ajanjaksolta ^1912—23

Avflödeskurvor för Vuoksen, Kalajoki, U1e1v och Kemiälv ären ^1924—25, jnite medelkurvor för porioden 1912—23

Ix kaussuliteiden selostus tässä puhcenaoleviua kahtcna

^Vuo

tena ole tarpcellinen. Vuotuisen kulun valaisemiseksi eri luontoisissa vesistöissä on kuitenkin laadittu allaoleva tekstikuvio. Siihen on piirretty v. 1924—-25 purkauksen vuosikäyrät sekä Vuoksen, Kalajoen. Oulujoen ja Kemijoen keskikäyrät 12-vuotiskaudelta 1912—23.

Muutamien suurempien vesistöjen purkausinäärän keski- ja äärimmäisarvoja vuosina 1924—25 ja ajanjak solla 1912—23 on otettu sarkioon siv. 34.

Lämpötila ja sademärä

Lämpötila- ja sadesuhteet maassamme esiintyvät sar kioista siv 37—48 ja taulusta N:o II. Niinmuodoin sisäl tävät sarkiot siv. 37 ilman lämpötilan keski- ja äärimmäis arvoja sekä halla- ja jääpäivien lukumäärän 4 asemalla. Sor tavalassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Kajaanissa hydro logisina vuosina i/X1 1923—31/X 1925. laskettuina kuu kausittain, puolivuosittain ja vuosittain

,

sekä kcskiarvoja 34-vuotiskaudelta 1 /XI 1889—3 1/X 1923, kuin myöskin vertailun vuoksi vedcnkorkeusaineistoon aj anjaksolta 1/X1 ].911—31/X 1923. Sarkiossa siv. 38 verrataan samojen 4 seudun sademäärä hydrologisina vuosina 1/XL 1923—31/X 1925 yllämainittuihin 34- ja 12-vuotiskeskiarvoihin ja siv.

39 esitetään tietoja suurimmasta vuorokausi-sademää rästä ja pilvisyydestä. Siv. 43 seuraa sarkio. osoittava jäätymistä ja jäänlähtöä. ja siv. 44 Hydrografisen toimiston asemilla havaitun sademäärän kuukausi-, hydrologis puolivuosi- ja kokovuosisummia osoittava sarkio. Sivut 45—48 käsittävät vihdoin tietoja lumen syvyydestä. rou clasta, lumen tiiveydestä ja lumipeitteeseen sisältyvästä vesimäärästä. Taulu N:o II kuvaa sademäärän jakautu mista maassamme puheenaolevin a kahtena hydrologiseiia vuotena. Alempana seuraava tekstisarkio sisältää sade- määrän kuukausi-, puolivuosi- ja vuotuissummia 5 hydro grafiselta alueelta Etelä- ja Keski-Suomesta.

förliällanecia uneer har ifragavarancic tveune är jeke vara påkallad. Ir att cock åskådliggöra den ärliga gangcn i vattendrag av olika karaktär, har vidst5ende textfigur sammanställts. Å cienna äro uppritacle årskurvor för av fiödet 1924—25. jämte medelkurvor för 12 års perioden 1912—23 för Vuoksen. Kalajoki. Uleälv och Kemiälv.

Medel- och extrernvärden för avflödesmängden i några större vattendrag under ären 1924—25 och perioden 1912—23, aterfinnas i tabellen sid. 34.

Temperatur och nederbörd

Temperatur- och nedeibördsfördållandeua i landet äro belysta i tabellerna a sidd. 37—48 och å planschen N:o II.

Sälunda innehaller tabellen å sid. 37 medel- och extremnvär en av lufttemperaturen samt antalet frost- och isdagar å 4 stationer, Sordavala, Tyväskylä, Tammerfors och Kajana under hydrologiska ären i/M 1923—31/X 1925, uträknade mänads-, Iialvårs- och arsvis jänite medelvärden för 34 Sis perioden 1/XT 1889—31/X 1923, samt för jämförelse mcd vattensi andsmaterialet för perioclen 1/XI 191 1—31/X 1923. 1 tabellen ä sid. 38 jämföres nederbörden åsamma 4 orter under hydrologiska aren 1/Xi 1923—31/X 1925 mcd ovananförda 34 och 12 ars medeltal och å sid. 39 frarnställcs data angacndc största d ygnsnederbörd och molnigh et.

Å sid. 43 följer en tabeli över isläggning och islossning och ä sid. 44 över m.åiiads-, hydrologiska halv-Srs- och iirssum nior av nederbörden vid Hydrografiska byråns stationer.

Sidd. 45—48 upptagas slutligen av data över snödjup.

tjäle, snötätliet och i snötäcket magasinerad vattenmängd.

Planschen N:o II avhildar nederbördens fördcluing övcr landct under ifrägavarande tvä hydrologiska Sr. Ncdan anförda texttabell upptager manads- halvårs och ars summor av nederbörden inom 5 hydrografiska områden, fördeladc över 5 och mellersta Finland.

Hydrologinen vuosi ‘/xi l 92331 /x 1924

Vuoden ilmanlämpöm?kirä, oli keskimäärin nonnali, Itä- ja Pohjois-Suomessa kuitenkin hiukan yli. i\Iainitta van lämpimiä koko maassa olivat elo-, syys- ja lokakuu.

Hydrologiska året

^‘/j

l 923 --- 31 /x 1924

Lu/tteinperaturen var i medeltal för äret norrnal, i E

och N Finland dock nagot högre. Anrnärkningsvärt varma

i hela landet voro mänaderna augusti, septembcr och ok tober.

Sadeniääräu alueai’voja (mm :ssä) hydrologisiua vuosina 1/ 1923—— ii/x 1923 verrattuina 14-vuotiskautecii

1/i

1909—- 31

/x 1923 Vuokseil, Kymijoemi, Kokemäemijoen, Kalajoen ^ja Otilujoemi vesisöissä

Arealvilrden av nederbörden (i mm) imiider liydrologiska aremi 1 /xi 1923

^-

31 /x 1923, jäinlörda mcd 14 ärs ^perioden 1

/xr l9O9—’/ 1923 isiom Vuoksens, Kymmeiieälvs, Kumoälvs, kalajoki och Uleälvs vattemisystemn

Hycir. vuosi—Hydr. år XI XII 1 II 111 iv V VI VII VIII IX x XI—Iv V—X XI—X

Vuoksen vesistö Imatralle isti ^— Vuoksens vattensystem till Imatra

1923—1924 74 54 29 48 55 19 (54 103 23 56 112 54 279 411 (591)

1924 1925 38 20 18 35 2 36 38 64 22 81 85 59 181 352 533

Keskimäärä

^—

Medeltal 1909—1923 48 13 35 27 24 31 38 70 61 65 73 54 208 361 569 Kymijoen vesistö Kalkkisiin asti

^-—

Kymmeneälvs vattensystem till Kalkis

1923—1924 57 47 23 36 41 18 52 111 27 52 96 77 221 415 636

1924—1925 30 34 20 30 23 38 47 61 39 79 61 49 176 336 512

Keskiniäärä

^—

Medeltal 1909—1923 48 44 33 25 22 29 37 66 58 66 74 49 1 ^{201 350 550}

Kokemäenjoen vesistö Kiikkaan asti

^—

Kumoälvs vattensystem till Kiikka

1923 1924 57 41 26 35 38 14 51 118 34 71 108 73 211 455 666

1924—1925 33 42 24 32 22 29 43 76 42 62 76 61 183 363 546

Keslcimäiirit

^—

Medeltal 1909—1923 52 47 34 27 23 31 38 60 59 68 74 51 213 349 562

Kalajoki Tynkään asti

^—

Kalajoki till Tynkä

1923—1924 48 31 19 34! 25’

²²¹⁴⁰

67 18 51 63 5 178 287 465

1924—1925 3441 18 49116 3731 293295 40 57 191 281 478

Keskjmäärä

^—

iViedeltel 1909—1923 0 36 26 21 21 27 33 62 5 59 63 44 1 ^{171 315 486}

Oulujoen vesistö Vaalaan asti

^—-

IJleälvs vatteiisystem till Vaala

1923—1924 78 51 31 21146 28159 ^{71 14 5792 42 256 334 591)}

1924—1925 3743 15 52122 25i31I50l49 774172 195 326 521

Keskimäärä

^—

Medeltal 1909—1923 48 39 35 27 25 35 36 75 62 65 70 50 1 ^{209 358 567}

x

Halla päivien lukumäärä oli, päättäen tiedonannoista niiltä 4 seudulta, jotka sarkiot käsittävät, normalia pie nempi, riippuen etupäässä tavallisuudesta poikkeavan lämpimästä syksystä. Jää päivien luku oli normali taikka hiukan yli.

Fiivisyys oli vuoden aikana yleensä suurempi tavallista.

Sademäärä oli, paitsi Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen muutamissa osissa, suurempi kuin normali-vuosina, eri toten Itä-Suomessa. Vuoksen vesialueella esiintyi suuria sademääräsummia. Runsassateisia kuukausia olivat syys kuu ja ennenkaikkia marraskuu. Korkein kuukausisumma.

171 mm, on merkitty marraskuussa Lappeenrannassa, pie nin 3 mm heinäkuussa Kajaanissa.

Lunta satoi Lapissa marraskuun alussa, Keski- ja Etelä- Suomessa saman kuun lopussa. Joulukuun ensimmäisinä päivinä oli koko maa lumen peittämä, mutta jouluk. 5 p:n jälkeen sattuneena suojasääkautena katosi lumi koko Lou nais- ja Etelä-Suomesta ja pitkin länsirannikkoa Raahen seuduille saakka. Noin 10 päivää myöhemmin oli kuitenkin maa jälleen kokonaan lumen peitossa. Samanlainen kim minsääkausi tammikuun alussa aiheutti, että maa Lounais- Suomessa uudelleen paljastui,

^mutta

kuitenkin vain muu tamiksi päiviksi. Maaliskuun keskivaiheilla oli lumen sy vyys 70 ä 110 sm, s. o. suurempi kuin normali-vnosina koko maassa, paitsi Lapissa ja Lounais- ja Länsi-Suomessa, missä normalia lumen syvyyttä ei saavutettu. Itä-Suomen run saslumisimmissa seuduissa mitattiin kuitenkin vieläkin suurempia lumen syvyyksiä aina 150 sm saakka. Lumen sulaminen alkoi huhtik. ⁵ p:n paikkeilla ja päättyi se vasta kuukautta myöhemmin. Lapissa vasta toukok. lopussa.

Lumipeitteeseen sisältyvä maksimivesimäärä kohosi lou

naassa ja

pitkin etelä- ja länsi-rannikkoa 100

^ii.

120

mm:iin.

Keski-Suomessa ja Lapissa 150 ä 200 mm:iin ja Karjalan eräillä seuduilla 180 å 260 mm:iin.

Jäätyminen alkoi marrask. 10 p:n paikkeilla ja 10 päi vää myöhemmin olivat vesistöt yleensä jäässä. Suurimmat 1eski-Suomen järvet j äätyivä t jouluk. 20 p:n tienoilla.

Jäänlähtö tapahtui huhti- ja toukok. vaihteessa.

Hydrologinen vuosi

^1/ja

l 924 — 31 /x 1925

Ilinanlämpörnäärä oli puheenolevana vuonna keski määrin koko maassa tavallista korkeampi. Erittäin läm min oli talvipuolivuosi, mutta myöskin kesä osoittaa posi tiivisia poikkeuksia. Mainittavia olivat joulu-, tammi- ja helmikuu, ollen niiden keskiläiipö 3

^‘

9° korkeampi kuin normali-vuosina. Myöskin heinäkuu oli lämmin kuukausi.

Tavallista kylmempi oli sitävastoin lokakuu.

Halla päivien luku oli nilnmnuocloin talvi-puolivu otena suhteellisen pieni, kesä-puolivuotena sitävastoin suuri loka kuussa sattuneen pakkasen takia. Vuosisumma oli kui tenkin hiukan tavallista pienempi. Samoin on asian laita jääpäivien.

Pilvisyys

oli

^{suurin piirtein}

normali. vaikka poikkeuk sia eri kuukausina sattnikin.

Sademaaran vuosisumma oli pienempi kuin normali vuosina, eritoten Keski-Suomessa. Muudan alue Suomen lahden itäosissa oli kuitenkin erikoisen runsassateinen. Niin- muodoin merkittiin Viipurissa maan suurin sademäärä.

ollen se 872 mm. Sateisimnmat kuukaudet olivat huhti-.

kesä- ja syyskuu, kuiviminat maalis- ja heinäkuu. Merkitä voidaan, että muutamat seudut Pohjois-Karjalassa heinä kuussa olivat täydellisesti sateettomia.

O

Lumipeite tuli maahan Pohjois-Suomessa marraskuun alussa,

muissa osissa maata sattui ainoastaan

joitakuita

Antalet /rostdagar var, att dömna av nppgifterna frän dc 4 orter tahellerua omfatta, mindre än normalt, heroende främst pä deu abnornmt varma hösten. Autalet isdagar var uormalt eller nägot däröver.

ligt.

Moinigheten uuder året var i geuomsuitt större äu vau Nederbörden var, utom i delar av österbotteu och N Finland större än uuder normala år. Isyunerhet i E Finland.

inom Vuokseus vattensystem förekom stora nederbörds suinmor. Nederbördsrilm mäuader voro septemnber och framförallt november. Den största månadssumman 171 min är

^uppmnätt

i november i Willmanstrand, den minsta 3 mm i juli i Kajaua.

Snö föll i Lapplaud i börjau av november, i mellersta och 5 Finland i slutet av samma måuad. Dc första dagarua i december var hela laudet suöbetäekt meu under en tö värdersperiod efter den 5:te december försvanu snöu fråu hela SW och 5 Finland och längs västkustcu äuda till trakten av Brahestad. 6 :a 10 dagar senare var emellertid hela landet äter suöhetäckt. En dylik varmvärdersperiod i början av januari gjorde marken i 5XV Finlaud äter bar, mcu blott för några dagar. 1 medlet av mars var suödjupct 70 ä 110 cm. d. v. s. större äu under normala är i hela laudet utom i Lappland och i SW och W Finland där en mormal snöhöjd ej nppnäddes. I de snörikaste trakterna i E Fin laud uppinättes dock äunu större suödjup, äuda till 150 cm.

Snösmältningen begynte omkriug den 15 april men slut fördes först en måuad seuare, i Lapplaud först i slutet av maj.

Den i snötäeket maqa.sinerade maxiinivatten?nafl9’den upp—

gick i SW och längs 5 och W kusten till 100 ä 120 mm. i mellersta Finland och Lapplaud till 150 ä 200 mm och i vissa trakter av Karelen till 180 ä 260 mm.

Isiäggni’nqen begynte omkring deu 10 uovember och 10 dagar seuarc voro vattcimdrageu allnmänt isbelagda. Dc största sjöarna i mellersta Finland tillfröso kring dcii 20 december. Islossningen försiggick mellan slutet av april och början av maj.

Hydrologiska åref 1 /xi l 924 — 3 7x 1925

Lu/ttemperaturen

^var

i medeltal för äret i hela landet högre äu vanligl4. Synnerligen varmt var vinterhalväret,

mneu

ocksä sommnarn uppvisar positiva avvikelser. Aumärk

niugsvärda äro

dccember. jauuari och februari mcd en

mnedeltemperatur av 3.5 ä 9° lmögre än uuder normala är.

Ocksä juli var en varm mänad. Ovanligt kall blev däremot oktober.

Antalet /rostdagar blev sälunda under yinterhalväret rätt litet, under somumarhalväret däremot stort pä grund ay kölcleu i oktober. Årssummau blev dock nägot mindre än vanligt. Detsamma gäller isdaqarna.

Jlolnigheten

^var

i stort sett nonnal, ehuru avvikelser imuder dc sörskilda mänadcrna förekom.

Nederbörden blev i ärssumnma mindre än uuder norrnala är, isyunerhet i mellcrsta Finland. I trakterua yid Finska yikcns östra del förekomn dock ett oniråde mcd ovanligt riklig nederbörd. Sälunda blev Viborg mcd 872 min årcts nederbördsrikastc ort. Dc reguigastc nmänadcrua voro april.

juni

och scptemnbcr, dc torrastc mars och juli. Autcckuas kau, att vissa traktcr ay norra Karelcn i juh voro fuilkomligt ucderhördsfria.

Snötäeket ladc sig i N Finland i börjau ar noycmbcr. i

övriga dclar av laudet förekommo hlott cnstaka snöfall.

XI luinisateita. Vielä tammikuussa oli Keski-Suomessa ainoas

taan muutamia

snl:ejä

lunta, etelässä ja lounaassa oli maa paljas, mutta idässä ja pohjoisessa oli lumirikkailla seu duilla lunta jo 60

sm.

Helmikuussa oli Polijois-Pohjan niaalla lunta aina 90 sm:iin, Keski-Suomessa yhä edelleen ainoastaan muutama kymmenkunta sm ja vasta maalis - kuussa oli koko

maa

lumen peitossa. Kcski- ja Etelä-Suo messa s uli lumi huhtikuun keskivaiheilla ja toukokuun alussa oli koko maa lumesta vapaa.

Lurnipeitteeseen sisältyvä vesimäärä nousi, ollessaan korkeimmillaan maalisk. lopussa Keski-Suomessa 30 ä 80 mm:iin. runsaslumisemmilla seuduilla 100 150 mm:iin.

Jäätyrninen alkoi joulukuussa, mutta vasta tammikuun loppupuoliskolla jäätyivät suurimmat järvet. Jöänlähtö tapahtui toukok. alussa.

Sademäärän ja veden purkauksen välinen suhde

Sarkio siv. 50 sisältää muutamilta tärkeämmiltä sade- alueilta sademäärän ja purkauksen vuosiarvoja sekä pur kauskertoimia hydrologisina vuosina

^1/

l 92 3— 31 / 1925.

vastaavinekeskiarvoineen ajan jakso1ta’/ 1 191 1— 31 / 1923.

.niiu i

^jalluari

hade mellersta Finland Nott några

fa

cm snö, i 5 och SW förekom tar mark. men i E och N i siö rika rakter hade snön redan uppnktt ett djup av 60 cm.

1 februari förekom i N Osterlotten ända till 90 cm snö.

i mellersta Finland fortfarancie blott nögot 10 tal cm och först i mars snöbelades hela landet. 1 rnedlet av april skedde snösmältningen i rnellersta och 5 Finland och i början av maj var hiela landet snöfritt.

Den i snötäcket magctsinerade vattenrnängden uppgick i maximurn i slutet av mars i mellersia Finland till 30 å 80 mm, i snörikare trakter till 100 150 mm.

Isläggningeu begynte i dccember, men först under senarc’

hälften av januari tillfröso dc största sjöarna. Islossningeu försiggick i början av maj.

Förhållandef mellan nederbörd och avflöde

För nägra viktigare nederbördsområden deigivas i tabellcn sid. 50 årsvärden av nederbörd och avflöde.

jämte avrinningskoefficienter under hydrologiska ären

i/.

192 _{3 — 31 /} 1925. samt motsvarande medelvärclcn för perioden ‘/_ 19] 1—3’/ 1923.

/

^\

/

XII

Luettelo mereen tai Laatokkaaii laskevista vesistöisti. joiden sadealue Suomessa ylittiä 200 km

Förteekiiiug

^över

i havet ellei Ladoga niynnande vattendrag, vilkas nederrdsområden inom Finland iiverstiga 200 kni 2

Pinta -ala km’ Pinta—ala kni’

Areal kua’ Areal kui’

N:o V esi 1 0 — Va 1 1-^o

n

0 r a ^maan raju). N:o V e i 1 0 ^— Viit t eii0 r a g maan rnjnj.

kaikkiaan ulkopuolella kaikki-iaii ulkopuolella

. total uutoin riks- total ^uuloin rik,

grhnsen

grituuuen

JO

I;.

9.

10.

11.

12.

ii

III

IV V -VI Vi’

Viii IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX XXI XXII XXII]

XXIV XXV XXV’

XXVII XXVIII XXIX XXX XXX’

XXXII XXXIII XXXIV

191 615 5 575 150 650

7 999

375

t

Nevan vesistö

^—

Nevans vattensvstem

^{. .-}

Suojoki (Suojunjoki)

Miinalanjoki

Tuleiriajoki 1uksunjoki Syskyänjoki

Jiinisjoki

Tohnsajoki

^— Kiteenjoki

Jlikiinjoki (Migiisjoki’)

[halauijoki

Xoskuanjoki (Soskuilijoki)

lii

tolaIl(oki

\iiokuon vesistö— \noksenu

\ltteu]Syuitem

Rajajoki

^—

Systerbäek

Vaninwlsutinj oki Rokkalanjoki

Poruujoki —r Näätiililnjoki —f- .1 tinstilanioki

1 lotinijoki

Tervajoki Viluujoki I’rpilanjoki

VaaIinaanjoki Virojoki Vehkijoki

Xii tuumii’)

ki

^—Sumutiuhii

Kyiuuijoeui vesistö

^—

Ryinnienälvs vat—

tensystenu

‘Itisiuli) oki

^r_etej

Ioslonkv1anjoki

ISuuu,hvuu

Ilolan joki

^—

libya Porvoon’) oki iorgaa iläti tsuilän joki

^—

Svartsa Sipo nj oki

^—

Sib

boⁱⁱ

\Tui]Itautnjolui—

\audauu

Siuntio nj

nk i

5’)uuden Karjauoki Syitä

ei. Karisuu Iuskon tuki

1 ijerna

ITskelanj old

^—

ijukelaa

1 lalikonjoki 1 lalikkoa

Pniuiionj oki Pemana

\iirqoki

^—-

\iina

ui

Vaiptninjoki

‘Iynt joki

ira

Laajoki

^-

ilännäistenjoki

^—

Letalu Lapinjoki (1 linnerjoki) Eurajoki

^—

Nurin

Katso karttaa vuosikirja 5, taulu 1.

^—

Se kartan Årsbok 5, p1. 1.

278000 9460 510

1 400

1 470 475 3870 1 665 225 275 20(1

1 345

69425 595 650 745

1 375

590 205 335 555 240 350 380

1

365

j7241)

520 590 29) 1 265 785 235

1 685

465

2 010

1 05(1

597)

300 1 075 880 305 295 385 425

471)

XXXV

Kokemiienjoen vesistö ^—

1umoiIIvs vaI

teilsystem 27 010

XXXVI Karvianjoki

^-——

Sastmolaa 3 425

XXXV1I

^{r]OoIil0ij —}

Lappfjärda

1 130

XXXVIII ‘I’euvanjoki Ostermarku 56))

XXXIX Närvejoki

^—

Närpesa 990

XL Maaiahdenjoki

^—

i[alaksa 495

XLI

Laihuanjoki

Tobya 485

XLI[ Kvrönjoki Fyroii1v 4 580

XLII]

(Sravaistenjoki Onavaisa

240

XLIV Lapllanjoki LappoiIv (Nvkanlehvälv)

^.

4 115

XLV Kovjoki

³⁵

XLVI Pmmu nj tuki

—

Purno n 565

XLVII Alitävärijoki

^—

Esseä

^{2 035}

XLVI1[ Tervajoki (Teenijoki) Kronobya ⁵²⁵ XL1X Perholljoki Perhoa (Vetila)

2 560

L KahVin joki 335

Ll Lestijoki

1 :331)

LII Pöntjöjokj 210

Liii Kalajoki 4 185

LIV l’yhii joki 3 715

LV Limingoja 235

LVI Piehinki joki 20))

LVII Siikajoki 4 400

L\ iii

^.

Limingan joki

^—

‘I’eiiiiiiesjiki + ^Tyrni—

vänjoki —1— Auigeshvänjoki

1 105

LIX

^1)uiiuljoen

vesistö

^—

Lieälvs vattensystem 22 97))

LX Imuungin joki 4 1(65

LXI

^-

Jijoki

^—

Ijoäiv 14 227)

LXII

⁽

llhavanjoki

^{400 —}

LXI11

Kuivajoki

1 285

^—-

LXIV Simojoki 3 195

LXV Kemijoki

^—-

Kemiälv 52 010 15

LXVI Kaakaniojoki 485

^—

LXVII

^-

Tornionpuki

^—Tuuruueimhv

9 99)) 24 -17(1

LXVI1 1

j

‘lenojoki

^—

Tanaälv 16 350

ii 175

LX1X

^-

Njandalnjokka, Näiitiiniönjoki—Xeiulunälv

2 415 6-11)

LXX

1 Utituanjoki^—

7Iunkälven 975 170

LXXI Patsjoki

^—

Pasvikäiv 18 980

1 090

Vuorjamjokka, Vuoreinanjoki—Jakobsälv 330 150 LXXII Iletsarnjokka, Petsamonjoki

1 780

LXXIII Viilishjokka, Vaalisjoki (Titovka)

1 365

965 LXXIV 9nlomjokka

1 Luttojoki

+ ^.Janrijoki +

Nnorti joki) 18 930 11 625

LXXV I(outajoki (‘l’lni tsanjoki + Ouhankajoki

• m.:^iii.1].)

27400

11; 330

Kuin joki ) Pistojoki v. ui.; ui. ii.) 27 600 25 995

1351) LXXVI

•O0 - -, .- •0

-

0 •‘ ⁰⁰

4 ⁰⁰

5 - --: -

- -i i,••00,

./

(f)

DC!) ZLL

4Z

C,)

>>

,

-

g-

-

1

•---•

•..- O0

•O0 0O•,,

-- O••

O1-

‘-‘0-

1

O-OO-

O•-.

0•

-

00•

•.

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

Förteckning över vattenståndsstationerna

1, 3. Tulemajoki

Tu lenin] oki

1, 4. Uuksuujoki

Uuksiinärvi Loimolaii joki Loimolanjoki Utiksiinjoki

1, 6. Jiiflsjoki

Värtsilänjoki

6

1, 11. Iliitolanjoki

Sinipelejärvi Iso Kivijärvi

Häihä, ylä

^—

övre Häihä, ala

^—

nedre Kaltimo,

^idI—

Övre Kaltimo, ala— nedre Nesterinsaari, ylä

^——

övre

Nesterinsaari, ala nedre

^—

Saapaskoski, ylä

^—

Övre

Saapaskoski, ala

^—

ned re

Jakokoski, ylä

—

Övre Jakokoski,

nedre Haapavirta,

övre

Värtsilän kosken niskalla

^—

ovanom Värt silä fors

N\V ranta, Linnnnvaaran ^laiturioia NW stranden, Linnimvaara ^hrygga

Veist5—Vattendrag ^{N:o Nimi —Nanin}

1. Nevajoen vesistö Ne vaus vaitensystem 1, 1. Suojoki (Suojujoki)

Suojärvi Suojoki

Paikka— LIge

o

^pistepIliikt ^-

KP.FP NN

Jlavainiiot— Oboervationerna

+ ^alkoivat

päitttyivät

började slutade

4

9

10

.3

1

2

4

S ranta

—

5 stranden

Saarikosken niskalla, oikea ranta

^—

ovanom Saarikoski, högra stranclen

kosken alia, vasen ranta

^—

nedanom farsen, vänstra s trand en

kosken alla, vasen ranta

^—

nedanom

^forsen,

vänstra strauden

E pää, N ranta

^—

E ändan. N stranden

SW ranta

^—

SW stranden

Joukkin sillan alap.. vasen ranta iied. Joukki hro, vänstra stranden

Jänisjärvi

Suojärvi Saarikoski Keihäskoski

Doigosenkoski

Lluksunj ärvi

Loimolauj itrvi IJiiksu

Värtsilä .Iänisjärvi

Siinpele Iso Kivijärvi Pieni Kivijärvi

Jongunjoki Pankajärvi

Hölmävuolle Viekijoki Sararnojoki Niirnies Lieksa Ahvenisenvirta,

—

Övre Ahvenisenvirta,

—

nedre Lvlykoski Koitere Siikakoski

1922

^30/_*

1924

^31/

1923

‘/ia

1920

^31/*

*

*

1920

^u1/,

1919

^31/

1919

^{3/ *}

—*

1914

^30/7

1916

^20/

3.os8

2.767

5.icS

1918

^18/__

1924

^24/

1921

^24/

1923

^26/

1923

^26/,

1923 ‘/

1923

^4/7

1913

^20/

1911

^3/

1913

^7/

1913

^9/

1913

^0/

1916 /o 1911

^28/

1904

^25/

1916 ‘/

1916

^4/

1911

^26/

1911

^23/

1904

^17/

1904

“/8

1905

^7/,

1911

/8

190-1

^12/

1876 ‘/

1876

^1/

1877

^1/,

1877

^1/

1877

^1/

1877

_‘/1

1878 ‘/

1878

^1/

1878 _{‘/_}

1878

^1/_

1882

^l/7

7

1

9

3

5

7

8 9 11

14 13 16 17 24

27 28 29 30 31 32 33 3-1

35 36 37 38 39 Pieni Kivijä.rvi

1, 12. Vuoksen vesistö

^—

Vuoksens vattensystem

Pielisjärven reitti

^—

Pielisjärvi siräten

Jongunjoki Pankajärvi

Lieksanjoki Viekijoki Sara inojoki Pielisjärvi

Ruka-vesi

i(oidan joki— Koidaäli’

Koitereenjoki

Koidanjoki

^—

Koidaälv Pielis jok/

^—

Pjtlisälv

91.92

90.58

Särkisalmi

lähellä Sianpel een ^tehdasta

^—

nära Simpele

—

hruk

lähellä Sinipeleen tehdasta

^—

nära Simpele bruk

Jongun sillassa ennen laskua Nurmijärveen

^—

vid Jongu bro. före inflöclet i Nurmijärvi Petrankosken niskalla. oik, ranta

^—

ov. Petra fors, högra stranden

•oikea ranta

^—

högra stranden

\Tiekijärven yläp.

^—

ov. Viekijärvi Ruokkajakosken yläp., oik, ranta

^—

ov. Ruokkaja fors, högra atranden Mikonsalrni

Lieksan raut. silta

^—

Lieksa järnv. bro ylä oikea ranta

^—

högra stranden

ala

»

Lylykosken vläp., oikea ^ranta

^—ov.

Lyly koski, högra stranden

5 ranta

^—5 stranden

kosken ylutp., vasen ^ranta

^{—ovilfloifl}

^forsen.

väustra stranden suhin yläp.

^—

ov. sinssen saliin alap.

^—

ned. siussen srilun yläp.

—

ov. slnssen silun alap.

^—

ned. slnssen saliin yläp.

^—

ov. siussen snluii alap.

^-—

ned. slnssen sultin yläp.

^—

ov. siussen saliin alap.

^—

ned. siussen sulaa yläp.

^—

ov. sinssen

ylä

^—

saliin v]äp.

^—

ov. sinssen ala

^—

sulun alap.

^—

ned. slussen

havainnot puutteellisia.

observationerna bristfiilliga.

u

Fielisjoki

^—

Fielisälv

^.

»

5

5

»

Lisdvesi Pyliäselkään

^—

Till/läde till Fyhäselkä

Höytiäiaen

Lisävesi Oriveteeu

^—

Till/löde till Orivesi

Komperorijoki Pyhäjärvi

Fyliäselkä

^—

Ortvesi Pyhäoelkä

Orivesi

Kallaveden reitti —Kallavesi stråten Iisalmen reitti

^—

Idensalmi stråten Kiurujoki

Ilaapavirta, alli

^—

nedre

Paihola, ylä

—

övre

» ala

^—

nedre Kuuma, ylä

^—

övre

» ala—nedre IJtra, ylä

^—

övre

» ala

^—

nedre Joensuu, ylä

^—övre

Höytiäinen

Saarikoski, ylä

^—

övre

Saarikoski, ala

^—

nedre

Iisalmi

Nerkoo, ylä

^—

Nerko övre

Nerkoo, ala

^—

nedre Ahkionlahti, ylä

^—

övre

Vianto, ylä

—

övre Al,kionlahti, ala

^—

nedre

Viarito, ala

^—

nedre Ruokovirta, ylä

^—

övre

Korpijärvi Laotukooki, ylä

övre

Ala Luostajärvi Lastukooki, ala

nedre

N pää—N änöan SE pää

^—

SE ändai

1882 ‘/

1876

^1/

1876 ‘/

1876 ‘/

1876 ‘/

J ¹⁸⁷⁰

^2/,

1 ¹⁸⁷⁵

^1/

1875 ‘/

1877

^1/

f ^19ö4

^27/

1913

^15/

1912

^20/6

1912

^1/7

1877

_‘/1

1912

^1/7

1916

^h1/

19ö6

^23/,

1916

^9/7

19ö6

^23/

1879

^1/6

f ¹⁹⁰⁷

^‘7/,

1911

^7/

1863

^1/,

1863 _‘/, 1863 ‘A Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

Förteckning över vattenstånds,stationerna

—

—

0

^piste

^Havainnot

^—

Observationemaa

51Unkt

l,Te,jstij— Vattendrag N:o Nimi ^—Namn Paikka ^— Läge

KP

1IP

alkoivat päättyivät

—m

NN +

^m

börjacie shitade

Vjisijitrri

Syrjäsalmi

Joensuu, ala—nedre Puhos

40 41 42 43 44 45 46 47

48

49 50

51 52

55 56 61 (12 63 64 64a 65 65a 66

69 72 73 76

78 79

80 81 82

84 85

oulun alap.

^—

ned. olusoen oulun yläp.

^—ov.

oluosen oulun alap.

^—

ned. oluooen oulun yläp.

—

ov. sluooen oulun alap.

^—

ned. oluosen

oulun

yläp.

^—

ov. olussen oulun alap.

—

ned. oluooen oulun yläp.

^—

ov. olussen

E ranta

^—

E otrandesi

Tillinniemi, Koratinoelkä, N rauta

^—

N otrasi den

Pyhäjärvi, Syrjäoalmi

oulun alap.

^—

ned. oluooen Orivesi, SE pää

^—

SE ändan

oulus yläp.

—

ov. oluose,, oulun alap.

^—

ned. ol,,ooeu

Iisalmen kaup. satama

^—

Idenoalni otado hatun

oulun yläp.

—

oy. oluosen oulun alap.

—

ned. olusoen oulun yläp.

^—

ov. oluooen

vanh. oulun yläp.

^—

ov. g:la oluooen oulun alap.

^—

ned. oluooen

vanh. oulun alap.

^—

ned. g:la oluooen oulun yläp.

^—

ov. ol,,ooeu

5 pää^—

5

ändau oulun yläp.^—ov. oluooen

Karijoen sillan alap, vasen ranta

^—

vänstra otranden, ned. Karijoki hra ouluu alap.

^—

ned. oluooen

oulun alap.

^—

ned. olusoen

Päivärannankääntösilta

^—

Päiväranta oväng hra

ouleu yläp.

^—

ov. oluooen oulun alap.

^—

ned. olusoen oulun yläi.

^{ov. oluooes,}

1870

^31/_

1905

^31/7

1922

^12/4

1917

^30/,,

1874

_‘/6

1874

^1/0

1911

^4/

1906 ‘/,.

1906

^1/7

1916

^26/

1868 _‘/, 1868 _‘/, 1874

‘/6

1863

^26/,

1874

_‘/6

1863

^10/,

1879

‘/0

5.008 73.038

7.2 1 83.55

3.120 80.307 Porovesi

Nerkoonjärvi

Onkiveoi

Maaninganoelkä

5

j9,Tiloiäu reitti

^—

Nilsiä strdten Korpijärvi

Syvärijärvi Luootaujoki V1otjärvi

I(allaeedeu reitti, jatko

^—

Kallavesi straleu, /orts.

Kallaveoi

I(allovedeu läiotine,e lasku

^—

Kaila- vesi väotra utlopp

Koiruovesi

Juojäreen lisäeeoi

^{—Jaa järvi}

till /lödet

Kaavinjärvi

Jiiojärvi

Ruokovirta, ala

^—

nedre

Kallavesi

Konnuo,

ylä

^—övre

» ala

^—

nedre Taipale, ylä

^—övre

Kaaviuj ärvi

Juojärvi

kooken yläp., N ranta

^—

ov. ioroen, N otran des’

1911 _“/

1912

^20/

1911

^31/

Patoonkooki 86 Patoonkoski 1.383 1906

‘/20