Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 4 1916-1919

HYDROGRAFINEN TOIMISTO

TIEJA VESIRA’KENNUSTEN YLIHALLITUKSESSA

VUOSIKIRJA

4.

VUOSILTA

1916, 1917, 1918 ^JA 1919

HELSINKI, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO, 1923.

“1

1

,

:

O•

,

1

1- /

—

t 1

4

4

1

It

r

.4,

1.

O

.0?, O 0/ O

:‘

/ 1

‘1

0

4 -h

1

1

‘l

:jO 1

•f ,

0•

III

SISÄLLYS.

\T11 x XII

113

113

1 I II’

IV

V VI VII

VIII IX x

XI

Siv Siv

EIpuhe

^1T

26-vuotisen, 6-vuotisen sekä 10.vuotisen aikakau

L Yleiskatsaus 1{ymijoen vesistön hydrografisiin suhtel- den leskiarvoihin 103

llu hydrologisina vuosina /x ^1915—

^{31/ 1919}

⁴⁾ Suurin sadernäärä, sadepäivien luku ja sadekor

1) Vedenkorkeus ja -purkaus keus sadepäivää kohti sekä pilvisyys Jyväs

2) Lämpötila ja sademäärä kylässä hydrologisina vuosina ‘/xi i 915 — 31 /x

3)

Sademäärän ja vesipaljouden suhde 1919, sekä vastaavat keskiarvot 26-vuot-isena aika- kautena

_1/j

1889 — 31 /x 1915, 6-vuotisena aika

Ii. Vedenkorkeushavaintoja kautena ‘/xi 1 909—’ x 1915 sekä 1 0-vuotisena

1) Vesiasteikko-asemien luettelo aikakautena ‘/x 1906-31 1x ^{1919 103}

2) Paivittaisia edenkorkeushavaintoja

⁾⁾

Taatvinis o aanlahtoaika

Kymi1

oen esistossa 3) Vedenkorkeuksien kuukausi- ja vuosikeskiarvoja talvina 1915—1 6, 1916—17, l 9 l 7 —l8ja 1918—19 104

sekä korkein ja matalin vesi kalenterivuosina 6) Tietoja jään paksuudesta talvina 1915—16, 1916

1916, 1917, 1918 ja 1919 63

^----17,

1917—18 ja 1918—19 108

4) Vedenkorkeuksien kuukausi-, puolivuosi- ja

i-

7) Kuukautinen, puolivuotinen ja vuotuinen sade keskiarvoja. hydrologisina vuosina 1915— 16,

191(1

määrä hydrologisina vuosina

1/j1915—--31/x

1919

——17, 1917—18 ja 1918—19 sekä vastaavia keski- eri paikoilla Kyrnijoen vesialueella ja sen lähei

arvoja pitempinä aikakausina 68 syydossa 109

5) Kuukauden, puolivuoden ja vuoden

suurin 8)

Roudan syvyys (cm:ssä), lurnipeitteen paksuus vedenkorkeus hydrologisina

vuosina 1915—16,

(cm:ssä), lumen tiiveys (%:ssa) sekä lumipeit.

1916—17, 1917—18 ja 1918 -19 sekä keski teen vesimäärä (mm:ssä) Hydrografisen toimis ja korkeimmat maksimit pitompinä aikakausina

75

ton lumiasemilla. Kymijoen sadealueella talvimia 6) Kuukauden,puolivuodenjavuodenpieninvocleii• 1915—16, 1916—17, 1917—48 ja 1918—--19 112

korkeus hydrologisina vuosina 1915—16, 1916

-—17, 1917—18 ja 1918——19 sekä keski- ja alim-

^\.

8ademäärän ja vesipaljouden suhde.

mat minimit pitempinä

aikakausina

82 1) Haapakosken sadealueen sadenjäärä ja vastaava 7) Vedenkorkeuksien keski- ja äärimmäisarvojen vesipaljous ( ‘/ 1915——

31/x

1919)

yhdistely hydrologisina vuosina

_{‘/xi 1909—} ²⁾

Kalkkisten

s:m, s:rn

31

/x 1919 90 3) Haapakosken ja Kalkkisten sadealueiden sade-

8) Vedenkorkeuksien pysyväisyys päivissä muuta-

^.

määrän ja vesipaljouden keskiarvoja lO-vuotisena mika pääasteikoffla hydrologisina vuosina

1915

aikakautena

_{1/xi ‘9O9—--31/x 1919}

113

—16, 1916—17, 1917—18 ja 1918——19 sekä

pitempien aikakausien keskiarvoja 91 VI. Vesikulkuyhteydet

ja

uitto.

1) Tietoja liikenteestä Kolun, Vesijärven ja Kalk

III. Vesimäräsarklolta. kisten kanavissa vuosina

1916, 1917,

1918 ja

1919

120

1) Vesimäärämittauksia 98 2) Korkeimpien ja matalimpien vedenkorkeuksien

2) Vesimäärien keskiarvoja muutamilla päämittaus- yhdistelmä Kolun, Vesijärven ja Kalkkisten paikoilla Kymijoen vesistössä hydrologisina kanavissa vuosina 1916, 1917, 1918 ja 1919 120 vuosina 1915—16, 1916—17, 1917—18 ja 1918 3) Tietoja uit-osta ja laivaliikemiteestä Kymijoen

—19 sekä pitempien aikakausien vastaavat arvot 100 vesialueella vuosina 1916, 1917, 1918 ja 1919

^-

120 3) Suurimmat ja pienimmät vesimäärät muutamilla 4) Tilastollisia tietoja uitosta Kymijoen vesialueella

päämittauspaikoilla Kymijoen vosistössä hydro- vuosina 1916, 1917, 1918 ja 1919 122

logisina vuosina 1915—16, 1916—17, 1917—18

ja 1918—19 100

IV. Meteorologisia sarkioita. Tauluja.

1) Kymijoen vesialueella ja sen läheisyydessä sijait

sevien Hydrografisen toimiston sadeasemain Suomen hydrogra.finen yleiskartta

luettelo 102 Vedenkorkeuskäyriä ast.eikoilta N:t 11, 23, 39, 45 ja 59

2) flman lämpötilan keski- ja äärimmäisarvoja sekä » » » 65, 66, 78, 100 ja 104

^.-.

halla- ja jääpäivien luku Jyväskylässä hydro- Suomen sadekartta. Hydrologinen v.

_‘/xi

1915 —’ix

¹⁹¹⁶

logisina vuosina 1 /x ‘°‘ 5 —— 31 /x 1919 sekä vas-

^{» » »} » ‘/xi 1916—- 31/x 1917

taavia keskiarvoj a 2 6-vuotiselta aikakaudella

» » » »‘

‘xi 1917— 31/x

1918

1

/xi

1889—--

^31/

i9i, 6-vuotiselta aikakaudella »

‘/x 1918- ^{- 31/}1919

1

Ixi

1909—31/x

1915 sekä lO-vuotiselta aikakau- Karttoja lumipeitteeri vesimäärä.st.ä, talvena. 1915—1916

delta 1/j19O9•31/

1919 102

. » > 1916—1917

3) Kuuden havaintopaikan

sademäärät hydrologi- » » »

1917—1918

sina vuosina

_{‘/ 1915——31}/x 1919 verrattuina » » 1918-——1919

TV

1

Oikaisuja:

Sivu 16, asteikko n:o 18 on nollapist. kork.

⁼

118.504, lue

=

116.041 . kiintop.

, =

116.on,

⁼

118.504

»

35,

» »

55, v. 1916 jouluk. keskiarvo on

⁼

105,

⁼

104

»

36,

^»

58, v. 1919 tammikuun 31 on

⁼

89,

» =

98.

» -

•1’

1’

4-

. -1;--

II,

1

1 ——

- . - J

-:,.

L

^{- — 1 ‘1;}

:-

$•1

1•

/

JO ‘ /

1

r

/

l

01 ⁰¹⁰⁽¹

— O

Hvdrografisen toimiston vuosikirja n:o 4 sisältää toimiston vuosina 1916, 1917, 1918 ja 1919 tekemien veden korkeushavainojen ja vesirnittausten tulokset kuin myös tiedonantoja sademäärä- ja purkaussuhteista sekä jääty misestä ja jäänlähdöstä mainittuina neljänä vuonna sano tun vesistön alueella.

Mitä tulee vedenkorkeusaineistoon. on huomautettava.

että eri asernilla yhtämittaiset havainnot keskeytyivät 1 918-vuoden vapaussodan aikana. Meteorologiset sarkiot ovat laaditut osaksi toimiston omien sademäärä-, lumi- ja

j äämittausten perusteella, osaksi Meteorologisen Keskus- laitoksen aineistoa käyttäen.

Hydrografiseen vleiskarttaan, taulu 1. sekä karttoihin taulut IV. V. VI ja 7II, on otettu, karttalehtien vastaista käyttökelpoisuutta sirnäl1äpitäen, myöskin Petsamon alue, vaikka tämä alue yhdistettiin Suomeen vasta vuosikirjassa käsitellyni ajanjakson jälkeen.

Tämän vuosikirjan toimituksessa ja oikoluvussa ovat avustaneet hrat Å. Fabrieius. E. Petterson. F. Lörrnfors ja R. Sjöblom sekä rvat 1. Söderhoim. Z. Nisula, E. Aleenius ja L. Johansson.

Helsinki. lokakuulla 1922.

Edv. Blomqvist.

Hydagrafisen toimiston jo1itaj.

=

^{-.--- -}

-v

ESIPUHE.

/

9

-

VII

1. Yleiskatsaus Kymijoen vesistön hydrografisiin suhteisiin hydrologisina vuosina

1 fl_fl

XI ^JJ1LJ X ^17IJ.

1. Vedenkorkeus ja -purkaus.

Vedenkorkeus.

Kuukausi-keskivedenkorkeuksjen poikkeukset hydrologisina vuosina 1915—1916, 1916—1917, 1917—1918 ja 1918—1919 vastaavista kuukausi-keskivedenkorkeuksista

lO-vuotiskautena

‘/xi

1909— 31 /x 1919.

• 1-

^z

— . ..

-;- ^{.. . .} ..-. • .

. . .

jO

1915 —1916.

-

Marraskuu...., .3 3 •39 37, 28 -22 19 11-29--5±0l—11--—16+4—12 9 16 14- 710. 19 426±4

Joulukuu —23 -21 -—48 —43’ —34 —26 22 44’ •43 —15

^-

2 —15 —-23 2 —20 16 —20 -l

³ⁱ

^{.3 25}

^—

¹

^—

^{5 4}

Tammikuu —21 —19 —51 ---36 ---35 -24 --22 —161 —53 —-11

^—

4 —21 -—32 4 —27 ---19 —20 --13 —-15 —11 —46 —19 —21 —11 Helmikuu: 15 —15 —51

^.

—29 --31”— 20 —21 -14 —--47 2

^---

3 --22 —34 2 —28 —16 —21 22 —14

^----

8 —43 —251 ± ^{0 —18}

Maaliskuu —11 —11—51-17-—27—-16----18---13 —41---8—-4—21—32—-2—28—21—21-—24—14—11—41—21+10-—-18

Huhtikuu -11-.—10 —51 19 -15 11 -19 —12---37 8 -L 18 28± 0—23 16 21-16 11—3 ,.231111,3

Toukokuu....,—9--5---42+23’±O -13---14--3--4+39+13+3+1+11±0--3 4-6 ‘3+7+1—3I+1+2

Kesäkuu +1+2—29+9—9 --2- 3- 1- 8±8±16+8-I-14-b19-b13-f-13.±2±31+7±6±22+5-l-13+5

Heinäkuu + 7 + 7 —-12 +161 + 4. + 9’ + 7 + 6 +10 +18 +11 +10 +17 +20 +15 +19 + 5 +11 +11 + 1 +27 +12 +18 + 5 Elokuu + 4 + 2, —10’

^—

6 + 1 + 4 + 3. + 3 + 5 ± 0 +1O +10 +15 +16 +13 +16 + 3 + 6 ±11

^—

4 +27 +11 +17 + 5 Syyskuu f— it— 4—14—16:— 5— 1± 0

^--

1 —4-— 8 + l + 4 + 8 +10 + 7 + 9 ± 0 + 4 + 5 —3 +20, + 9 +1) + 7

Lokakuu •—9——11-—20,--—31—-17—--9—5—-4 16—18± 0—-5-—3+ 5—1 + 5—4+1+4—8+5 + 2+20+3

1916—1917.

Marraskuu..*—8 -5 -20!—7---7--7

^.

53 _{11 +18 +5} 2’-1±11l+0i+10±2±1+8.±3±15±2+231+9

Joulukuu --1 -2-—16;-j-24+6+0 4±0+1±26+2±0 l±9+0+2±2--5±lO1—4+4—li±lO—5

Tammikuu.... ±0±0—11:+12--4+2- 1±0±2+5.+3+1+1 3,+2+3+314+37+20+231+3!+6

Helmikuu —1±0—18+0 —2±2±0 -1 4+1±1231o2±0+24639±2±4!—14

Maaliskuu —3—2—18±0—1+0—2 -3 —6—1—2 4— 7—13.—6j—2±O—13---3’—14-—3+5’±5—6

Huhtikuu —7 -6—-17—17—13—-7 5—5,-—12--—30—11—8——15 -15—12-—14—6’—13—9—20—21—1—2—9

Toukokuu

.. ..

25 —22 —33. 71

^-

-48 —24

^-

14 —15 -581 ---52 —21, 31 46 —16 —36, —34 —141 -—21 —20’

^-.

7 —45 —21’ —20 —11.

Kesäkuu 3729’±5,12 4- 79•»5+16 32 52’--11—42—49-—16 15—14 2—58--—32—33——17

Heinäkuu -4 -8 37-14—18 -3—8—-8—-22—16---18-—27--45 17---36—41—17 -13—15--6—52—34—34—11

Elokuu -4 -9-—33 —24—21-—2—-5--—7 22—17—16—26—41-—15—34—38-—21-—13—13—9—51;—29—32—-19

Syyskuu

—

4—7 —28 —23 —18 —2 —4 —6 —16 —19’—12’—21 —37 —9 —301—27 —21 —16 —11 —8 —48—26—32 —20

Lokakuu —3—4—21 310+8+7+281141523119131611962510355

k’

rL _‘l;;

Vuosina 1916. 1917, 1918 ja 1919 on Kymijoen ve sistössä tehty päivittäisiä vedeukorkeusha aintoja klo 8 a. p. 109:llä vesiasteikolla. Tulokset sisältyvät sarkioihin sivv. 8—62 ja ovat muutamilta pääasteikoilta grafilli sesti esitetyt taul’uissa II ja III. Sarkiot sivv. 63—67

^-

sisältävät kaikkien asteikkojen kuukausi- ja vuosikeski arvot kuin myöskin ylimmät ja alimmat vedenkorkeudet sekä vuotuisen vaihtehin kalenterivuo.Qina 1916, 1917.

1918 ja 1919, kun taas sarkiot sivv. 68 —74 sisältävät kuukausi-, puolivuosi- ja vuosikeskiarvoja hydrologisina vuosina ‘f 1 1,915—/. 1919 sekä kekiarvoja pidemmiltä aikaka.usilta. Sarkiot sivv. 75—81 osoittavat kuukauden.

puolivuoden ja vuoden ylimmät vedenkorkeudet hydro logisina vuosina sekä keski- ja ehdott omat maksimit pidempinä. aikakausina, kun taas alimman vedenkorkeu den arvot esiintyvät sivv. 82—89. arkio siv. 90 sisältää veclenkorkeuksien keski- ja ääriminäisarvojen yhdistel inän kaikilta Kymijoen vesistön ast-eikoilta lO-vuotis havaintokaudelta

^1/

1909

—

31 / 1919. Vedenkorkeuden pysyväisyvttä muutamilla pääast-eikoilla osoittavat sar kiot sivy. 91—96.

Alempana seuraava tekstisarkio sisältää kuukausi keskivedenkorkeuksien poikkeukset muutamilla tärkeäm millä asteikoilla hydrologisiria vuosina 1915—16, 1916-—

17. 1917—18 ja 1018—-19 vastaavista keskiarvoist.a 10- vuotiskautena

^i/

1909 81 / 1919.

1

.4

1917—1918.

2 1 4

0

+11 —12 ±7 +5+ 1 + 1 —-3--1 6 --4—

+ 9 ± 3 + 6 + 2 + 4

±12 +10. + 8 + 2 + 4.

±10 ± 8 + 6. + 0 + 2-

+10 + 8+ 4 4 + 3—

3 +19 + 5 + 3 + 3 8 + 6; + 2 + 4 3 2 +15; + 6 + 8 + 2.

7 +21; +10 +14 ± 8 +16 + 6 +15 + 1 6 +13’ + 4 +12 + 0

Tässä käsitelty 4-vuotiskausi alkoi, kuten ylläolevasta sa.rkiosta ilmenee, negativisilla v edenkorkeuspoikkeuksilla koko vesistössä, ja pysyi vedenkorkeus luonteeltaan ne gativisena kevättulvaan saakka 1916. Senjäl.keen nousi vesi lumen sulamisen aikana melkoista nopeammin kuin riormali-vuosina, ja kesäkorkeavesi oli yleisesti jonkun verran normalia ylempänä. Kesä-puolivuosi osoitti yleensä positivisia poikkeuksia, jotka vähitellen pienenivät, niin että vedenkorkeus hydrologiseii vuoden lopussa oli liki pitäen normali, paikoin vesistön ylä-osissa vieläpä alempi km Syyssateitten aiheuttama vedennousu marras- ja jonlukuulla 1916 oli yleensä keskikäyrän mukainen, ku ten taulut II ja III osoittavat, ja veden aleneminen tammik.

-huhtikuun aikana 1917 vaikutti, että viimeksimainitun vuoden huhtikuun poikkeukset olivat yleensä negativisia.

Suurimmat negativiset. poikkeukset sattuivat touko- ja kesäkuussa johtuen tämän vuoden tavallista huomatta vasti pienemmästä kevättulvasta. Tämän johdosta oli koko kesäpuolivuoden aikana vesi alhainen ja saavutti

normalikorkeuden vasta hydrologisen vuoden 191 7—1 8 alussa. Runsaat sateet syys- ja lokakuussa 1917 vaikutti vat suuremman vedennousun ja huomattavia positivisia poikkeuksia tarnniik.—liulitik. 1918 aikana. Kevättulva viiineksimainittuna vuonna oli vähäinen ja vesi oli koko kesän normalia alempana. Suhteellisesti suuri sademäärä elo—lokakuuii aikana aiheutti suuremman vedennousun.

vesistön ylä-osissa ja syyskuussa, Päijänteessä ja Kymi joessa marras- ja joulukuussa 1918. Hydrologisen vuoden 1918—lt) alussa oli vesi jo yleisesti normalia ylempänä ja pysyi vedenkorkeus luonteeltaan positivisena vuoden loppuun saakka. Muutoin oli vedenkorkeuskäyrä koko vuodeii normali.

Vedenkorkeussuhteita hydrologisina vuosina 1 915——1 6, 1916—17, 1917—18 ja 1918—19 selvittää vielä allaoleva tekstisarkio. joka sisältää puoli- ja kokovuotiset veden korkeudet tulva-, keski- ja matalaveden aikana poikkeuk sina lO-vuotiskauden 1 marrask. 1909—31 lokak. 1919 vastaavista keskiarvoista esitettyinä.

1)

Vedenkorkeudet ovat jäänmuodosturnien tai teollisuuslaitosten vaikutuksen alaisia.

VTT’

—

.- .- .

. I.-.•

-

— .- .— — — —. ^{.- .-}

.- .-

.

k

^R

.5o,.2p’.q

p’’g 9

.o q: ^{o’.q c .c}

$. r;

?

...—

p ^‘

Marraskuu

^....

+io; + 4. ‘—13 +17’ + 4 +20 +16 +10. +10 +28;

^—

2.— 3,— 9’ ±12

^—

6

^-—

1; —10

^--

1

—

5 + 7

^—

0]--— 3—22; --16;

Joulukuu +18 +11 + 6 +25 +21 +27 +27 +19 +35 +34 + 5 +10 +13 t19 +11 +16; 2 + 2 + 61 +11 +19’ b 3 + 6 Tammikuu .... +14’ ±11! +19; +39’ +22: +25. +29 +21 +41’ ±30, + 6, ±19’ +30 +16’ +25’ +29’ + 2’ + 4 +101 +10 +45’ +12 +24 +11’

Helmikuu

^...

+1O + 9’ +21’ ±19! +27: +23! +25 +20 +40’ +111 + 4 +21 +33 +13 +28’ +34 + 5 + 4: + 8 + 9 +42 +20 + 8 +19’

Maaliskuu

....

+ 0] + 5 +20! —-ii; +14! ±151 +19 +16 +33

^--

6j + 3 +18 +29 ± 2 ±25 +28 + 7 3 + 3 + 3: ±401 +15 ± ^{0 +10} Huhtikuu + 9 +11! +19’ 7’ + 3 +10. +14 +10 +25 +11: + 8 +16 ±27, +12 +22 ±24 + 7 14 + 5; ± 9’ +34] +13 + 1 + 5, Toukokuu --13--9’+7—21 -1S--4:+2+1----10:-—20:—10’--2±0:-

Kesäkuu 15 --141— 6’— 28 —27

^-

11’-- 8

^—

3 —22’ —201—17 —16 -—24. —23 —20 -—25 -11 —11. 9 —11-26, —15 —20 -11 Heinäkuu -9—8-9 -26 -22-9—11 -5’—22’-—-15---14-—16-27—23-—22—28—9-—13-—8;—8——28—-18—21—--13 Elokuu --7; -6]-9 -11--12, -8, —10--7—-14-—2.-—13—14--26----13 —20—23-9----9-- 5’+11——29-—16——20:——8 Syyskuu +31+8 12 ±14+4]+3 -3±0-1 +4’---13,-’10-—20—-9-18’---19---6—-13: 8+1’-—27;—10+31—7 Lokakuu +25! +23±12 +64+24: ±191 + 7 + 7 ±2& +21 11± 0

^—-

7

^‘—

1

^‘

9

^—-

4 + 1 —7, 4 + 7’ --lOi -—10. +63’ + 1:

7’ ± 3 +11’ —20 +43: + 5 0’

^—

3 +201 ±14 +23; + 4

1’ 1±7 8+1±5:

2 2 +13:± 0’ +11 + 2 3

^-.

7 +15 ±12’ +16, + 5 0 3+19+10+10+5;

1918—1919.

Marraskuu .... +27 +24 +24 +51. ±32 +26 ±16, +12; +36 +29 9, +11 +14 +10 Joulukuu +15 ±16 +24’ +19 +24 ±19 ±12 + 9’ ±28 + 4 —11 +11 +18

^.-

Tammikuu ....

^.

+ 7 ± 9, +21 2 ±16 +16 +12 + 8! ±22!-— 4 9 ±10 ±17 + Helmikuu + 5 + 6! ±19 + 1 ± 6 +13. +10: + 6’ +201 + 2

^{- -}

8 ± 7 +14

^-

Maaliskuu ± 1 + 4; ±14 + 5] +10 ±10: + 8 + 4’ +16! ±11] 8 + 5. +11

Huhtikuu ± 0 +2:+ 9±16 + 9+14+5 +4+13H11: 8 + 4+10 +

Toukokuu

^,

+ 3 + 5 ± 8 + 7: + 3 +10 + 3’ + 1: + 2’ ±24;-- 2 + 6: +12. + ‘7

Kesäkuu ‘--1+2]+5-11’ 2+8+3’ -2—-7’--4- 7--2.±2’---12

Heinäkuu + 4 + 5] + 8 + 51 ± 9 + 4 ± 3 + 5 + 7, +40’ ±11 + 5 ±10 ±14 Elokuu + 7, + 7: +13, +34! ± 8, + 7 + 4 +12! +13! +45, + 9. ± 9’ +15 + 5

Syyskuu +8;+6;+13;+27+12+7,+2.+9:+12±28+4±7+13--

2 Lokakuu +19 +16 ±18’ ±451 +16’ +16 + 3

^-4-

2’ +13 ±30! + ^{0 + 6 +12}

^.‘

⁸

±11; +12, + 7,— 3 + +14 +10] ± 61

^—

7 ±

±14 ±10 + 6

^--

W +

±12+8+7 6+

+8+7+5 1+

+10+8+4 1±

Puoli- ja kokovuotiset tulva-, keski- ja matalavesikorkeudet hydrologisina vuosina 1915—16, 1916—17, 1917—18 ja 1918—19 poikkeuksina vastaavista

keskiarvoista lO-vuotiskaudelta

^‘/xi

19O9— 3 ’/x 1919.

‘

Marrask.—huhtik. Toukok. —lokak. Hvdrologinen A s t e i k k o N:o

Hydrologinen talvipuolivuosi kesäpuolivuosi vuosi

vuosi

---

‘—-—

——-—-

——---———----—-—--- -

TV KV MV TV

^,

KV MV TV

^,

^{KV MV}

5 Kolimajärvessä ‘/XI 1915—/X 1916

^—

18

^—

17,

^—

8

‘

‘/X1 1916— 31 /X 1917

^—

14

^—

3’

^—

²

‘/XI 1917—”/X 1918 +

^‘

+ ii! ±

‘/XI 1918—’/X 1919 + 12 + 10 + 1 10 Muuruvejärvessä ‘/XI 1915—-3 1 1X 1916’

^—

8’

^—

15’

^—

8

1

/XI 1916— 31 !X 1917

^—-

16

^—

2 ± ⁰ 1

/XI 1917— 31 /X 1918

^—

1 + 8 + 4

‘/XI 1918—”/X 1919 + 10’ + 11 + 2 11 Keiteleessä

^{1 ‘}

1 /XI 1915— 31 /X 1916 —51 —49 —45

‘/XI 1916— 31 /X 1917 —16 -—‘17

^—

9

‘/XI 1917— 31 /X 1918 ± 16 -1- 12

^—

7

.

‘/XI 1918—/X 1919 + ¹⁹ + 18 + ¹⁴

2

Kiirnasjitrvessä ‘/XI 1915— 31 /X 1916 —19 —30 —10

‘/XI 1916— 31 /X 1917 —21’ + 3

^—

5 1

/XI 1917— 31 /X 1918

^—

12! + 14 —13 1

/XI 1918—”/X 1919

^—

1 + 15, + 12

—

9]

^—

1’

^—

1

—121

^—

71

^—

2

—14!

^—

2! + 1

—

1; + 7’ +10

± ^O

^••

^1’

^—

²

—15’

^—

9;

^—

4

—

7’

^—

1, ± 0 + ii + 7] + 8

—18 —21’ —31

—31! —30] —19

—

8

^—

3

^—

3

+ 2 +111 +20 +24

^—

1’ -—12

—55 -—22: —14

—36!

^—

1; + 7 + ^{4 ±16’ +30}

.—

9

^—

9

^—

4

—12

^—

5 + 1

—14 + 4 + 4

—

1’ + 8 + 5

± ⁰

^—

^8’

^—

⁶

—15

^—

6 + 2

—7+3+6 + 1 + 9 + 4.

—18 —35 —40’

—31 —24 —11

—

6 + 4

^—

2

± 2 +15 +19 +24 —15

^-—

3

—55 —10

^—

5

36 + 6

^—

4

+ ^{4 +16 +21}

1)

Vedenkorkeudet ovat jIänmuodostumien tai teollisuuslaitosten vaikutuksen alaisia.

O

^-

::

=

.

1 Marrask—huhtik. Toukok.—lokak. Hydrologinen

.

Hydrologinen talvipuolivuosi kesäpuolivuosi vuosi

A s t e

ⁱ

k k o :o

-

,

vuosi

-——---—. -- )• ——-- —— ——-—- — ^-——--— —

TV KV MV TV j ^{KV MV TV KV MV}

Ix’

23 Vatiajärvessä

26 Pielavedessä

30 Rasvangissa

43 Kuusvedessä

; ;:i 45 Leppävedessä

52 Kankarisvedessä

‘

58 Joutsjärvessä

65 Päijänteessä

66 Ruotsalaisessa

88 Räävelinjärvessä

69 Korinivedessä

72 Kirkkojärvessii’)

78 Liekonvedessä’)

83 Vuohijärvessä’;

84 Kamposessa’;

90 Immosenjärvessa

100 Anjalan luona’)

104 Pernon luona’)

106 Parikan luona’)

109 Tammijärvessä

¹⁾

‘/XI 1915 1916

‘/XI 1916—’/X 1917

‘/XI 1917—’/X 1918

‘/XI 1918— 3i/X 1919

‘/XI 1915— /X 1916

‘/XI 1916— 3 ’/X 1917

‘/XI 1917— ‘/X 1918 1 /X1 1918—”X 1919

‘/XI 1915— “/X 1916

‘/XI 1916 ‘/X 1917

‘/XI 1917— 31 /X 1918

‘/XI 1918— ‘/X 1919

‘/XI 1915— ‘/X 1916

‘/XI 1916— 1 /X 1917

‘/XI 1917—

^3i/)(

1918

‘/XI 1918— /X 1919

‘/XI 1915 -“/X 1916

‘/XI 1916 3’/X 1917

‘/XI 1917— 3’/X 1918

‘/XI 1918—’/X 1919

‘/XI 1915

^-

3 i/X 1916

‘/XI 1916 —3’/X 1917

‘/XI 1917—--’/X 1918

‘/XI 1918—’/X 1919

‘/XI 1915— 3 VX 1916

‘/XI 1916— 3 VX 1917

‘/XI 1917—’/X 1918

‘/XI 1918

^-—

‘/X 1919

‘/XI 1915—’/X 1916

‘/XT 1916— 31 /X 1917

‘/XI 1917- 31 /X 1918

‘/XI 1918— 31 /X 1919

‘/XI 1915—’/X 1916

‘/XI 1916 3 ’/X 1917

‘/XI 1917— 31 /X 1918

‘/XI 1918— 31 /X 1919

‘/Xl 1915— 31 /X 1916

‘fXI 1916 ‘/X 1917

‘/XI 1917 ‘/X 1918

‘/XI 1918—’/X 1919

‘/XI 1915 —‘/X 1916

‘/XI 1916— 31 /X 1917

‘/XI 1917— 3 ’/X 1918

‘/XI 191$— 3 /X 1919

‘/XI 1915—/X 1916

‘/XI 1916—’/X 1917

‘/XI 1917---’/X 1918

‘/XI 1918— 3’/X 1919

‘/XI 1915— ‘/X 1916

‘/XI 1916— 31 /X 1917

‘/XI .1917—’/X 1918

‘/XI 1918—”/X 1919

‘/XI 1915—/X 1916

‘/XI 1916•n/X 1917

‘/XI 1917— 3 ’IX 1918

‘/XI 1918 X 1919

‘/XI 1915 /x 1916

‘/XI 1916— 3 ’/X 1917

‘/XI 1917- 3 ”X 1918

‘/XI 1918

-

“/X 1919

‘/XI 1915

—

‘/X 1916

‘/XI 1916 /X 1917

“/XI 1917- 3 i/X 1918

‘/XI 1918

-

‘X 1919

‘/XI 1915—’/X 1916 1

/XI 1916 3 i/X 1917

‘/XI 1917uh/X 1918

‘/XI 1918— 3 i/X ₁₉₁₉

‘/XI 1915— 3 ’/X 1916

‘/XI 1916—”fX 1917

‘/XI 1917 —‘/X 1918

‘/XI 1918 31 /X 1919

‘/XI 1915— 31 /X 1916

‘/XI 1916—’/X 1917

‘/XI 1917— 31 /X 1918

‘/XI 1918— 31 /X 1919 1 /XI 1915—’/X 1916

‘/XI 1916— 31 /X 1917

‘/XI 1917— 31 /X 1918

‘/XI 1918— 3 ’/X 1919

—36] —-28

—

4

—-17

^-—

2

^—

4

--

2 +15 + 9

+ 6 +16 +23

—24 —20

^-

-13

—13

—

2

^—

3 +14 +20 + 8 +12 +161 + ⁹

—231 —211 —18

—

7’

—

31

—

3

+23 +21 +16 + 9 +10 +6

—

8 —13

—

9

—8 —2 —2 +13 +17 +10 + 1 + 7 + 7

—-45 —41 —31

—-16,

-—

1 ^—12

+19 +31’ +24 +14 +23 +18 +32]

^—

81

^-—

1

—31] + 3! + 1

—11 +19

^—

6 + 3 + 9 +20 +10

^—

2 + 2

—19 ± ⁰ + 2

± ^0, + 4 + 3

—

2’

^-—

9.

—

4

—17

^-

-18 —11

---

7

^--

2 + 1

+11 +14

^—

4 + 6 + 8’ +12

—

28

-

28! -—21

—-11

—

4

--—

1 +17 +20

^—

2 + 7 +14: +18 +8—1+9

—20 —3 —4

+ 2 +13- + 9 +17 + 1 + 6

—22 —23 —17

—

8

---

3. ± 0 +12, +17

--—

2 + 7; +12 +12

—19 —16

^-—

7

—17 ± 01 + ² + 8 +22 + 5 + 4 + 9 +17

—-18 —20 -—15

—

7 + 1 ± ⁰

+ 2 + 2

^—-

7 + 6 + 6, ± 9

—10 —16 13

—17

^.100 —

5

—

3

—-

1

^—

5

+ i]

^—

5 + 1

—

4] —12

^—

6

—-

6 +1, + 2

—

8, + 5

—

7

—

4’ + 2’ +14

+ 9’ —10;

^—

5 -—17

—-

9- —13 + ii + 8 + ⁸

± Oj

^—

2

^—

4

—38 —-33 —23

—

2 + 2 +13

+17 +28 + 7

—

6, +14 +22

---31 —13

^—

3 +13 + 6 + 9 +1±9—1

—

9 ± 2’ —21

—22

^—

7 —25

—12 + 7 +24 +19 + 2 ---15 +1-1 +18. +33

±5—9—8

—12

^—

2

—

2

—

2 .+ 7 + 1

+17 + 4 + 3

-‘

+ 3”—-- 4

^—-

6

—41 —21 —11

—32

^—

8 + 5 + 2 + 8 +18

—5—1±0

—11

^—

4

—

1

—10’

—

1 + 4 +

^8,0

+ 9 + 9 + 1

^—

2,

^—

1

—

9

—

5’ + 1

—

8

^—

4’ + 1

+3+3+5 +1±0—2

—11

^—

7

^—

2

—

3

^—

1’ + 1

—-

3: + 5 + 5

—

2

^——

4

^—

7

—48

^-

26 —10

—27

—

81 + 3

—

4 + 6 +16

+63 + 6’ + 1 -—57 —19 —14 -—30

^—

6 + 8 +14 +27 +31 +10 + 9 + 2

—2(3 —15 —--13

—

7 ---13 --10

--

4 + 3, ± 3

+ 7 + 3’

—

6

—32 —25 —14

—12. —10

—

1

—

5 + 5 +10

+17 + 9 + 2

—52 —40 +24

—24 —17

—

6 + 1 +11 +18 + +13 + 9

—23 —12

^-

-11

•‘‘4 —14

—

7 +15 + 1 ± ⁰ +15 + 8 ± 0

—43

^—

33 —19

—20

^—

15

—

5

± ^0, + 9 +14

±14 +10 + 8

—sil —33 —17

—-201 —17

-—

7

—

5 + 6 +14

+1±0—2

—17 —17 ---17

—12.

-—

6

---

2 +0+5+5

--

3 + 3 + 3

-

22

¹⁴⁰

—12

---11,

-

-11’ —11

—

1’ ± ⁰

^—

1

+11 + 6 + 9

—

21. —13

—

5

—-13, —7 —5

—

5’ + 2 + 7

+ 61 ± 0 ± 0 ---l6

^—

7 —1-2

--

2

^—

1 + 1

±0—6—4 +21 +17 ,±13

—61 —-47 —38 ---20 —21 —10 + 5 +15 +22 + 51 ^{+ 6’ + 5}

-—29 —23’ —14

—

8 —11 —20

—

2 + 61 + 8

+ 1 +13 + 5

—31 ---31’ —27 +23

^—-

1

—

3

—

9 + 9 +19

+ 4’ + 5

—13 —14 —19

13 —--

8.

^‘—-

2

—2±0+5

—111

—00’

—46

—12

—6

—12

—6 +7

±0

—10 + 3!

+2

±0

—12]

+1

—4

—-48

—27

—4 + 63

—

57

-

—36

+14 + 10

—24

—4 -—32 +7

-

12

—J

—52 + 17

—-24 +1

—24 +4

—3 + 14.

+ 15]

—43

—

20

±0

± 13

—48

—23

—6 +1

—17

—12.

± 0,

—3

—22

—11 1’

+ 10

—18

—14

—6 + 8.

—18

±0

—-1 + 7)

—19

±0

,—

9,

—15 +7

—0

—

15

----23 ----13 + 181

± 13 +5

—

12

2’

± 17

- -

4

-—

4,

+ 91 +23

—9 +1 +8 + 13,

—12- + 3’

+ 61 +10

—6 +1 +4 +8

—25

-—

6

+ 17, + 241 +3 -—12 +4 + 30!

+7

—8

—5 + 3’

-6j

—6 +1 +17

—-12

—8 +7 +27 + 11

—9

—5 +2

—9

—

4’

+6

± 20’

—3 +4 +7 + 281 11)

—

8’

—

3.

+ 13

—3

-—

9

—8 +2 +4 +5 +3 + 17 + 2,

—10 +3

—2

—

5.

—9

±17 + 40 +7

—3

—9

-

11’

—-

8

—19 +2 + 27,

—3

—10 +6 +8

—17

——

19

+3 +12

—11

—3 + 9, + 12

—11

--

4

+ 9 +6

—6

—5 +8 + 6 —23

—16 + 11 + 14

—-

1

—-

9

+6 +

^018,

+3

--

8

—D

—-

3,

7 -—14 + 2

—9 + 6

—23 +1 +12 + 6 --8 1’

+1

—7

—18 +1 + 10

—3

•170

+2 +8

—10

--

8

—2 +6

—6

—12

—

(3,

—

2’

-

—6

—

1’

+ 21

—

41

—

+ _4’ l

——

81

—22 +3 + 14

-—

4

—10

—2 +4 +3

—

12

+1 + 13

—-

2

—

8,

—1 +2

4

*‘:

^:‘

- “

*

Vedenpurkaus.

Sarkiot sivv. 98—99 sisältävät tietoja vesimäärä mittauksista, joita on tehty Kymijoen vesistössä vuo sina 1916—19.

Ylemmässä sarkiossa siv. ¹⁰⁰ esitetään muutamilta päämittauspaikoilta vesimäärien keskiarvot neljänä hydro logisena vuonna 1915—16, 1916—17, 1917—18 ja 19 18—19 sekä vuoden eri kuukausina että puoli- ja koko-vuosina ja vastaavia arvoja pidemmiltä ajanjaksoilta. Toinen sarkio samalla sivulla sisältää vesimäärän ja speeifiki-purkauksen äärimmäisarvot samoilta mittauspaikoilta.

Vesimäärämittauksista, joita on toimitettu viime vuo sina, käy ilmi, että osa niistä purkauskäyristä, jotka ovat painetut Hydrografisen toimiston vuonna 1911 toimitta massa julkaisussa »Kymijoki ja sen vesistö», ei enää pidä paikkaansa. Uusien, täsmälhsten käyrien laatimiseen ei nykyään käytettävissä oleva mittausten lukumäärä kui tenkaan vielä ole riittävä, minkä vuoksi toimistossa on laadittu likiiuääräisiä käyriä m. m. Kuusankoskesta.

ilaapakoskesta, Kalkkisten koskista ja Koskenniskasta, ja perustuvat purkaustiedot näihin käyriin.

Vedenkulun valaisemiseksi Kymijoessa on aikaisem missa vuosikirjoissa annettu tietoja Jyrängön virrasta,

/

Mankalan koskista ja Piirteenvirrasta, kun taas tämä vuosi kirja sisältää tietoja Koskenniskasta. missä Kymijoki lähtee Konnivedestä. Tämä muutos on tehty sen takia.

että vedenkorkeudet aikaisemmin tähän tarkoitukseen käytetyillä asteikoilla suuremmassa tai pienemmässä mää rässä ovat jääsuhteitten ja tukinuiton, osa}isi myös joen varrella sijaitsevien tehdaslaitosten vedenkäytön vaiku tuksen alaisia.

Koska purkausvaihtelut luovat suunnilleen saman laisen kuvan kuin vedenkorkeusmuutokset, huomautetta koon tässä vain purkaussuhteista kahtena enemmän tai vähemmän epäsääiniöllisenä hydrologisena vuonna 1916

—17 ja 1917—18. Ensimmäisenä talvipuolivuotena oli vedenpurkaus Kymijoessa lähimain normali, mutta seu rasi sitä vähäinen kevättulva huippuarvon noustessa vain hyvin vähän yli koko hydrologisen lO-vuotiskauden 1909—

1919 vuosikeskivesimäärä-arvon. Siitä huolimatta osoit taa seuraava talvi-puolivuosi tavattoman suuria purkaus arvoja tammi- ja helmikuulla, niin että syysminimin ja talvimaksimin ero on n. 5 kertaa suurempi kuin 10-vuoti- nen keskikäyrä osoittaa. Allaolevassa tekstikuviossa esi tetään Koskenniskan sekä keskipurkauskäyrä aikana

1/M

1909 31

/x 1919 että purkauskulku tässä vuosikirjassa kä siteltyinä neljänä vuonna.

FCymijoen vesimääräkäyriä Koskenniskassa.

Xi Xii 1 Ii iii IY

.,

L IX X Xi Xii 1

•1-

X XI

\

HJ

L*

Lämpötila- ja sadesuhteet Kymijoen vesistössä tässä vuosikirjassa käsiteltävinä vuosina käyvät selville sarkioista sivv. 102—115 sekä tauluista n:ot IV—XI. Niinmuodoin sisältää alempi sarkio siv. 102 ilman lämpötilan keski- ja äärimmäisarvoja, lämpötila-aiuplitudeja sekä halla- ja jääpäivien lukumäärän Jyväskylässä hydrologisina vuosina

1/

191 s•u

7

1919, laskettuina kuukausittain ja puoli- vuosittain sekä hvdrologisilta vuosilta, ensinmainitut sitä paitsi neljännesvuosittain, verrattuina vastaaviin arvoihin 26-vuotiskaudelta 1 / 1889—31/ 1915. 6-vuotiskaudelta

‘/ 1909— 31 / 1915 ja 10-vuotiskaudelta 1 / I909—-» 1 / 1919. Ensimmäisessä sarkiossa siv. 103 verrataan hydro logisten vuosien ‘/ l915— 31 / 1919 sademäärä 26-vuotis-.

6-vuotis- sekä 10-vuotiskeskiarvoihin 6:lta paikkakunnalta

Xii 1

vX

- - - .

•L.

“

^—

‘1

1

200 31/X 1919 1/XI 1909—

31/X1919 150

100

maan eri osissa, toisessa esitetään suurin sademäärä vuoro kautta kohti, sa depäivien lukumäärä, sadekorkeus sade päivää kohti ja pilvisyys Jyväskylässä vuosina ‘/ 1915—

‘/ 1919 sekä vastaavat kesldarvot mainituilta 26-vuotis-, 6-vuotis- ja 10-vuotiskausilta. Sarkiot sivv. 104—107 sisältävät tietoja jäätymisestä ja jäänlähdöstä eri asteikko jen luona ja sarkio siv. 108 esittää jään paksuutta tär keähköissä järvissä sekä Kymijoessa. Sarkiot sivv. 109 ---111 osoittavat sademäärän kuukausi-, hydrologis-puoli vuosi- ja koko-vuosi-korkeutta Kymijoen sadealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevilla asemilla, sisältäen myöskin keskiarvoja ajanjaksoilta ‘/ 1909—

^31/

1915 ja ‘/ 1909

»1/

1919. Lopuksi on sarkioihin sivv. 112—115 ottetu tietoja roudan syvyydestä, lumipei tteen paksuudesta, lu

1915—16 1916—17 1917—18 1918—19

m 3 /sek.

400

350

300

250

200 1/XI 1909—

31/X 1919 150 1/XI 1915

100

xn 3 /sek.

400

350

300

250

2. Lämpötila ja sademäärä.

XI men tiiveydestä ja lumipeitteeseen sisältyvästä vesi-

määrästä.

Taulut IV—VlI kuvaavat vuotuisen sademä!irän ja kautumista maassamme, taulut VIII—TX lumipei tteeseen

&sältyvää vesimäärää Kymijoen sadealueella joka kuukau den 15 p:nä sekä lumenmittausaikana talvesta 19 15—16 talveen 1918—19.

Alempana seuraava tekstisarkio sisöitää Kalkldsten koskien sadealueen sademäärän kuukausi-, puolivuosi- ja kuukausi-summia, verrattuina vastaaviin keskiarvoihin aikoina ‘/ 1889— 31 / 1909. ‘/ 1909— 31 / 1919 ja

1

/xj

l889— 31 / 1919.

Kalkkisten sadealueen sademitärä hydrologisina vuosina 1/XI 1915—31/X 1919 verrattuna sadamäärän

10-, 20- ja 30-vuotiskeskiarvoihin.

mm

.

^0’

Hydrol

jii:

^oa

It!1H I! III!h

^{a 0 ,F, 0}

_,-

^o s

1915—16 so! 25 41, 21 25 24 35 87 53 51 57 59 186 342 528 1916 —17 49, 52 22 18 15 35 30 40 20 43 131 71 191 335 526 1917—18 86 63 31: 24 6’ 6 18 61 38 82 116 52 216 367 583 1918—19

^.

34 52 31: 19 23 44 8 104 68 88 72 53 203 39’ 596 1889—1909 32 31! 32! 27 30 26 37 56 64 76 57 56 17& 346 524 1909—1919 I 53 461 31 27 22: 25 31 63: 53 65 80 45 204 337 541 1889—1919 39; 36 32. 27 27! 26 3: 58,60 721 187 342 529

Ilydrologinen vuosi _‘/, 1915—’/ 1916.

Ilmaiilärnpö oli Jyväskylässä vuoden kuluessa keski määrin 10.7 eli 1°.

3

alempana normalia (‘keskiarvo ajan 1889—1915 mukaan); niinhyvin talvi- kuin kesä-puolivuosi olivat jonkun verran yli yhden asteen liian kylmiä. Vuoden kylmin kuukausi oli joulukuu harvinaisine keskilämpömää rineen •17°.’z, lämpimin oli heinäkuu + ^{190.2; keskiampli}

tudi oli siis 36.° u. Absoluuttinen ilmanlämpöminimi sattui joulukuussa

^(—37.°2),

absoluuttinen maksimi heinäkuussa (30°.o).

Hallapäivien luku oli vuoden aikana 193 (160 normali), jääpäivien luku 136 (111 normali).

Filvisyyden vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli normali.

Sen jakautuminen talvi- ja kesä-puolivuosille ei myöskään poikennut tavallisuudesta. Vuoden pilvisin kuukausi oli marraskuu, 8.i, kirkkain heinäkuu, 4.o. Harvinaisen kirkas oli joulukuu, 6.4 (keskiarvo 8.1), joten ovat selitettävissä sattuneet kovat pakkaset; harvinaisen pilvinen oli sitä vastoin toukokuu 6.5 (kesk. arv. 5. ).

Sademäärän, Kalkkisten alueella (katso tekstisarkiota) sekä vuosi- että puolivuosi-keskiarvot olivat suurin piir tein normalit. Vuosimaksimi oli kesäkuussa (87 mm), vuosiminimi liehnikuussa (21 mm). Vuoden suhteellisesti saderikkain kuukausi oli myöskin kesäkuu, jolloin sade- määrä oli 155 ^o/ normalista kuukausimäärästä, suhteelli sesti kuivin oli joulukuu 70 %:neen. Eivät inyöskäär maantieteellisen jakautumisen vuosi-keskiarvot vesistön alueella osoita oleellisia poikkeuksia normalisista oloista.

Saarijärven- ja suurimmassa osassa Rautalamminreitin aluetta vaihtei vuosisumma 450:stä 500:aan mm, Viita saarenreitin alueella nousi se ainoastaan 400 ä 450 niin.

Viitasaaren kirkonkylän seuduilla ei edes 400 mm:iin.

Leppäveden ja Koskenniskan välisellä alueella vaihteli se 500:sta 600:aan mm, Petäjäveden ja Vesijärven ympäris töillä esiintyy kuitenkin täpliä, joissa sademäärä nousee yli 600:n mm. Yli 600 mm oli sademäärä myöskin suu rimmassa osassa Mäntyharjunreitin aluetta, samoin lä himpänä Suomenlahden rannikoita. Suurin vuosisumma on merkitty Mäntyharjussa (654 mm), pienin Viitasaaressa (398 min).

40 mm ja suurempi vuorokausi-sacleiuäärä on ilmoi tettu Mäntyharjusta (55.2 mm, “/), Valkealasta (43.3 mm, Jämsästä (40.3 mm,

^5/_,)

ja Heinolasta (40.o mm,

Lunta satoi muutamin paikoin jo lokakuun lopulla, marraskuun puolivälissä oli maa melkein joka paikassa lumen peittämä. Suurimman paksuutensa saavutti lumi peite maaliskuun lopussa, keskimäärin n. 55—65 cm.

Lumeen sisältyvä vesimäärä nousi samaan aikaan keski määrin n. 155 mm:iin. Lumen sulaminen alkoi etelässä huhtikuun alkupuolella, ja k-uukauden lopussa oli maa kaikkialla paljas.

Roudan syvyys oli yleensä 15:sta 30:een cm, kauimpana etelässä ainoastaan muutamia em:iä. Huomattavasti suu rempia paikallisia syvyyksiä on kuitenkin merkitty, esim.

83 cm Toivakassa.

Jäätyminen alkoi suuressa osassa vesistöä jo lokakuun lopussa, kuukautta myöhemmin oli koko vesistö jäässä;

jäänlähtö alkoi Kymijoessa huhtikuun jälkipuoliskolla, toukokuun alussa vapautuivat vesistön keskiosat, ja toukokuun 10—15 p:n paikkeilla oli koko vesistö jäistä vapaa.

Hydrologinen vuosi

“,

19163h/ 1917.

Ilmanlämpö Jyväskylässä hydr. vuonna 1916—1917 oli keskimäärin 2°.

7

(3°.

0

normali). Talvi-puolivuosi oli 2°.

i

liian kylmä, kesä-puolivuoden ollessa

^10.4

lämpimämpi kuin tavallisesti. Vuoden kyhnin kuukausi oli helmikuu, —l4.°4, lämpimin elokuu, 18°.i; amplitudi niin muodoin 32°.s.

Huomattavan kylmä oli maaliskuu, —11°.o (—4°.s nor mali). Ilmanlämpöminimi, —37°.i, sattui helmikuussa, iuaksimi, 32°.2, kesäkuussa.

Hallapäivien luku vuoden aikana oli 152, jääpäivien luku 121.

Pilvisyys Jyväskylässä oli keskimäärin 6.2, normali 6.s. Maksimi, 9.o, oli joulukuussa, minimi,

4.1,

kesäkuussa.

Harvinaisen kirkkaita olivat helmikuu (4.7), heinäkuu (4.4) ja elokuu (4.4), pilvisiä sitävastoin marras- ja lokakuu.

Sadernäärän niinhyvin vuosi- kuin puolivuosikeski arvot olivat suurin piirtein normaleja, sitävastoin osoitti jakautuminen eri kuukausille huomattavia poikkeuksia.

Marras- ja joulukuun ollssa saderikkaita, olivat kohne seuraavaa kuukautta, tammik.—maalisk., hyvin kuivia, kaikkiaan 55 mm, normalin ollessa 86. Uusi kuiva-aika alkoi toukokuussa ja käsitti koko kesän, myöskin elokuun, ollen sademäärä kaikkiaan 133 mm, normalin noustessa 225 mm:iin. Poikkeuksellisen suuri oli sitävastoin sade- määrä syyskuussa, vuoden saderikkain kuukausi (131 mm), ja lokakuussa (71 mm). Vuoden suhteellisesti kuivin kuu kausi oli heinäkuu, 20 mm (normuali 60 mm).

Sademäärä jakautui vuoden aikana keskimäärin ver rattain tasaisesti yli vesistön. Lukuunottamatta yhtä aluetta pohjoisessa, jossa sademäärä oli alle 500 mm, py syi vuosisumma yleensä 500 ja 600 mm välillä, muutamin paikoin yli 600 mm. Maksimi, 641 mm, mnerkittiin Titissä;

minimi, 447 mm, Viitasaaressa.

Suuria vuorokausi-summia (>40 uim) on ilmoitettu seuraavilta paikoilta: Sysmä, Valittula (92.3 mm, Kuhmoinen, Isojärvi (72.o min, ‘ 3 /) Suonnejoki, lisvesi (55.7 mm, _{‘°/ 111 ’i,} Jämsä (53.3 mm, 11 /). Kuhmoinen (50.4 mm,

_‘6/i)

ja Kotka (43.7 mm,

Lunta satoi muutamin paikoin lokakuun puolivälissä, mutta marraskuussa oli maa jälleen pääasiaffisesti paljas.

Pysyvä lumi satoi vesistön pohjoisissa osissa joulukuun

alkupuolella ja 20—25 p:n paikkeilla oli maa kaikkialla

lumen peittämä. Maksiminsa saavutti se huhtikuun 10 p:n

paikkeilla, jolloin lumipeitteeseen sisältyvä vesimäärä nousi

XII

n. 100 mm:iin. Huhtikuun 15 p:n jälkeen alkoi lumen su laminen, joka toukokuussa sattuneitten lumisateitten takia loppui vasta tonkokuun 10—15 p:n paikkeilla.

Roudan syvyys vaihteli hnhtiknussa 20:sta 65:een cm, kauimpana etelässä oli se knitenkiii vain mnntama kym menkunta cm.

Hydrologinen vuosi ‘/, 1917—/ 1918.

Ilmanlämmön vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 3°.

²

eli jonkun verran liian korkea. Tammikuu oli vuoden kylinin kuukausi,

^•13°.o,

heinäknu oli lämpimin, 17°.9. Ampli tndi nousi niin muodoin 30°.

^9.

Matalin lämpötila mitattiin tammikuussa (—38°.4), korkein heinäkuussa (29°.9).

Ilallapäivien luku oli 142, jääpäivien ^92.

Pilvisyys Jyväskylässä oli 6.i; vuosi oli niinmuodoir’

kirkkaampi kuin tavallisesti. Pilvisin kuukausi, 8.9, oli marraskun, kirkkain, ^3.3, maaliskuu.

Sadernäärä nousi vuoden aikana 583 mm:iin norniali 529 mm). Eritoten marraskuu, mntta myöskin jouluknu olivat harvinaisen saderikkaita, tammikun oli normali, mutta helmikunssa ailtoi kuiva-aika, joka, maalis- ja huhti- kanssa saavuttaen äärimmäisarvot, jatkui toukokuuhun.

Helmikuu—toukokuun summa nousi niinmuodoin ainoas taan 54 mm:iin, normalin ollessa 115 mm. Syksyllä alkoi taas sadeaika, nonsten huippuunsa syyskuussa (116 mm).

Vuoden suhteellisesti kuivin knukausi oli maaliskuu (6 min, normalin ollessa 27 mm), suhteellisesti saderikkain marras kuu (86 mm, normali 39 mm). Sademäärän vuosikeski arvo jakautui suurin piirtein tasaisesti yli vesistön. Lukuun ottamatta muutamia aineita Rantalammin- ja Viitasaaren reiteillä, seuduilla Päijänteen ylä- ja W-puolella ja Valkea lanreitin alueella, missä mitattiin yli 600 mm (Jyväskylässä jopa yli 700 mm), vaihteli sademääräsumma 500 mm:stä 600 mm:iin, laskien alle 500 mm ainoastaan harvoilla paikoilia. Maksimi on merkitty Jyväskylässä (704 mm), minimi Hankasalmessa (486 mm).

Lunta satoi marraskuun 20 p:n paikkeilla ja viikkoa myöhemmin peitti maan kaikkialla parinkymmenen cm:n paksuinen lumipeite. Maksimi saavutettiin maaliskuun keskivaiheilla, pohjoisessa 50—55 cm, etelässä 30—4 0 cm.

Lumipeitteeseen sisältyvä vesimäärä oli lumen sulamisen alkuaikana pienempi kuin tavallisesti ja nousi keskimäärin 120—12 5 mm:iin. Varsinainen lumen sulaminen alkoi huhtikuun a1usa ja saman kuun lopussa oli maa paljas.

Roata saavutti ainoataau poikkeustapauksissa 20 cm:in syvyyden, vaikkakin tehtiin huomattavasti suurempia paikallisia mittauksia.

Jäätyminen alkoi pohjoisessa marraskuun jälkipuolis kolla. etelässä marras—joulukuun vaihteessa; jään lähtö oli Kymijoessa loppunut huhtikuun loppupuolella, edempänä pohjoisessa toukokuun alussa.

Hydrologinen vuosi

^1/

1918—’J 1919.

Ilmanlämmön vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 0.° s liian korkea, johtuen lämpimästä alkutalvesta ja kesästä.

Vuoden kylmin kuukausi oli helmikuu, —1l°.a, lämpimin heinäkuu, 18°. 5; vuosiamplitudi uiinniuodoin 29°.

^8.

Alin lämpöiuäärä, —30°.o, mitattiin helmikuussa, ylin, 26°.s, heinäkuussa.

Hallapäivien luku oli 153, jääpäivien ^126.

Pilvisyyden vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 6.v. 1V[ak- siini, joka saavutti korkean arvon

^9.7,

oli tammikuussa, minimi, 4.3, toukokuussa.

Sademäärän vuosikeskiarvo oli 596 mm ei 67 mm suu rempi kuin tavallisesti. Huomattava on sademäärärunsaus melkein koko kesäpuolivuotena. Kesäkuusta lokakuuhun, viimeksimainittu kuukausi mukaanluettuna, nousi sade- määrä 385 mm:fln, normalin oliessa 307 mm. Kesäkuu.

jonka sadeniäärä nousi 104 mm:iin, oli sekä todellisesti että suhteellisesti vuoden saderikkain, toukokuu, 8 mm, kuivin kuukausi. Ainoastaan marraskuu, helmikuu, maaliskuu ja toukokuu osoittavat liian alhaisia sademääräsummia.

Myöskin sademäärän maantieteellinen jakautuminen osoittaa eroavaisuuksia norinaleista oloista sikäli, että alueen pohjoisimmissa osissa, jotka tavallisesti ovat suh teellisesti sadeköyhiä, muodostuu nyt maksimi, ollen suu rmmas3a osassa Viitasaaren- ja suuressa osassa Rauta lamminreitin aluetta 600—650 mm, osaksi vieläpä ylikin 650 mm. Tämän alueen keskiosissa (Keiteleessä ja sen ympäristössä) oli sademäärä kuitenkin pienempi, Viita saarella jopa alle 550 min. Toinen maksimi oli Päijänteen seuduilla suuntautuen Petäjäveden yli Keuruuta kohti.

Alle 500 mm oli sademäärä Mäntyharjunreitillä Puulaveden seuduilia. Muutcin mitattiin 500:sta 600:aan mm:lin. Kor kein vuosisumma on mitattu Jyväskylässä (709 mm), pienin Kangasniemellä (488 mm).

Vuorokausisademäärä >40 mm on ilmoitettu Sys mästä, Valittulasta (48.o, 30 /vI), Jyväskylästä (42.4,

⁶ⁱ

ja ,Tämsästä (41.s, 29 /vj)

Lunta satoi vesistön pohjoisemmissa osissa marras kuun ensimmäisellä viikolla ja 15 p:n vaiheilla oli maa kaikkialla lumen peittäniä. Maksimi, 50—70 cm, etelässä jonkun verran vähemmän, saavutettiin huhtikuun alussa.

Lumipeitteeseen sisältyvä yesimäärä oli silloin noin 130—

150 mm. Huhtikuun 20 p:n paikkeilla oli maa vesistön eteläpuolessa paljas, ja viikkoa myöhemmin oli kaikki lumi kadonnut.

Roudan syvyys oli joulukuussa yleisesti 15—20 cm, maaliskuussa nousi se alueen pohjoisemmissa ja keski osissa 20—40 cm, etelässä jonkun verran vähemmän.

Jäätyminen alkoi marraskuun puolivälissä; jäänlähtö loppui huhtikuun lopussa Kymijcessa, edempänä pohjoi sessa toukokuun ensimmäisellä viikolla.

3. Sademäärän ja vesipaljouden suhde.

Kaksi ensimmäistä sarkiota siv. 118 sisältää sade- määrän ja vesipaljouden kuukausi-, puolivuosi- ja vuosi- arvoja Kymijoen vesistön kahdelta osa-alueelta, nimittäin Haapakosken (pinta-ala 17, 483 km 2 ) ja Kalkkisten (pinta- ala 26,136 km 2 ), neljänä hydrologisena vuonna ‘/ 1915

— 31

/ 1919, sekä kolmas sarkio sademäärän ja vesipaljou den keskiarvoj a samoilta alueilta 1 0-vuotiskaudelta

^i/

1909 31

/ 1919. Tähän vuosikirjaan ei ole otettu Piirteen virran vastaavia sarkioita syistä, joista otsakkeen alla oVedenpurkaus» jo tehtiin selkoa.

Alempana seuraava tekstisarkio sisältää Kaihkisten purkauskertoimet hydrologiselta puoli- ja koko-vuodelta tässä vuosikirjassa käsiteltynä aikana ‘/ 1915—’/ 1919, kuin myöskin vertauksen vuoksi vastaavat keskiarvot 10-vuotiskaudelta 1909—19, sekä äärimmäisarvot ajalta

1 /xi

1889

•n

11

1919.

Kcdklcisten sadealueen purkauskertoirnia.

Purkaus kerroin

•z suurin purkaus- PienM purkaus

1

kerroin aikana kerroin aikana

Aika

^—

i 1 xr isso—

^{i/X1 i559—}

81 1

X i9i9 ^si1x i9i9

k-4v soi tvuosi soiⁱⁱvuosi

Ta1vipuo1ivuosi 0.40 0.si 0.57 0.56 0.si 1.17 (1902—03) 0.30 (1908—09)

Kesäpuo1ivuosi 041! 0.28 0.32 0.3& 0.41 0.76 (1898—99 0.28

Hydrolog.vuos 0.41 0.36 0.4i 0.43, 0.4& 0.74 (t903-04); 0.28 (1908—09)

Sarkiosta käy selville, että purkauskerroin vuosina

/ ₁₉₁ 1919 oli alle keskiarvon. Huomattavan

pieni on se kesäpuolivuotena 1917, jolloin se saavuttaa

saman arvon kuin 1909, s. t. s. pienimmän mitatun arvon

sitten vuoden 1890.

II. VEDENKORKEUSHAVAINTOJA.

Siv.

1. Vesiasteikkoaseinain luettelo 2. Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja

3. Vedenkorkeuksien kuukausi- ja vuosikeskiarvoja sekä korkein ja matalin vesi kalenterivuosina 1916, 1917, 1918 ja 1919

4. Vedenkorkeuksien kuukausi-, puolivuosi- ja vuosikeskiarvoja hydrologisina vuosina 1915—16, 1916—17, 1917—18 ja 1918—19 sekä vastaavia keskiarvoja pitempinä aikakausina

5. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden suurin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1915— 16, 1916—17. 1917—1918 ja 1918—19 sekä keski- ja korkeimmat maksimit pitempinä aikakausina 6. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden pienin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1915—16, 1916—17

1917—18 ja 1918—49 sekä keski- ja alimmat minimit pitempinä aikakausina

7. Vedenkorkeuksien keski- ja äärimmäisyysarvojen yhdistely hydrologisina vuosina 1 /xi ^{l 9 O 9 —’/x 1919}

X.

Vedenkorkeuksien pysyväisyys päivissä muutamilla pääasteikoilla hydrologisina vuosina 1915—16.

1916—17, 1917—18, 1918—-19 sekä pitempien aikakausien keskiarvoj a

:

2 8

63

68

-d 0

s2

90

91

—

- ;,,—‘

;. ;

2

Vesiasteikkoasemain luettelo.

Viittauksia taulok koihin

Aseman Asteikon ^—

- nollapisteen Sadealueen

Havainnot Havainnot

-JT’J .2.

Mnistutuksia

Asteikon paikka veaistessh korkeus pinta-ala

‘alkoivat keskeyt3rneet z z

kio- p..

71:n nimi - NN+m ‘•

Viitasaaren reitti.

1

Musarrejärvi Muurrejärvon

W

rannalla, Varvi

kon torpan luona.

2 Alvajärvi Alvajärven SE rannalla, Palo niemen tilan luona.

3 Saanijärvi Saanijärven SW rannalla.

4 Kolimajärven Kolimajärven NW rannalla, Ilos pohjoinen joen majatalon luona.

5

Kolimajärven

Kolimajärven 5 päässä, Kyrön

eteläinen puron

koskenniskan yläpuolella.

6 Jäpäjärvi eli Jäpäjärven E rannalla, Pellon Poikkeusjärvi pään tilan lähellä.

7 Kivijärven Kivijärven N päässä, Saaren ky pohjoinen iässä, noin lun N lauttaus

paikasta.

8 Kivijärven Kivijärven SE rannalla, noin 1 eteläinen km Kannonkoskesta NW.

9 Vuosjärvi Vnosjärven NE rannalla, 1 km Ruopanan koskenniskasta SE.

10 Muiuuvejärvi Kiviniemessä, Muuruvejärven 5 paassa.

11 Viitasaari Keiteieossä, Haapasahnsn kääntö sillan pilarissa.

12 Keiteluen Keiteleen E rannnalla noin

^.

itäinen km NW Mäenpään tilasta Tein

imntaipaleon kylässä.

13 Suolahti Keiteleessä, Suolahden laivalaitu rin muurissa.

Pääjärven E rannalla, noin 1

^1/,

km 5 Karstulan kirkolta.

Karankajärvessä, Uoclinsalmen N rannalla.

Kiviniemessä, Kalmariajärven N rannalla.

Saarijärvessä, Palaavasaimen maantiesifiassa, lähellä Saari järven kirkkoa.

Summasjärven N päässä, lähellä Pajulahcleu torppaa.

Pyhäjärvon 5 päässä, noin 1 km’

Paranteilan koskesta NE.

Kiirnasjärven 5 päässä.

Kuhnamojärven XV rannalla, vas tapäätä Aänekosken tehdasta.

Vatiajärven E rannalla, Rantalan talon alapuolella.

Saragesi Saravedessä, Kuusan rautatiesil lan maatuessa.

4:ssä sarekkeessa

olevat korkeuslu vut ovat saadnt tarkkavaakituksel la. J 05 luku on sul ku-merkkien sisäl lä, merkitsee tämä, että nollapisteen korkeus on määrät ty lähimmästä tark kavaakituskiinto pisteestä

^tyynen

vedenpinnan avulla.

3 YVH

“VIII

26

’VII

1 /ix

VIII

13 /vni

‘°/vin

111.006 206.0 (110.59) 512.s 112967

445.5

110.233 1 558.8

—

1 558.8

—

288.4

1733.6

129.928 1733.6

1909 1909 1909 1909 1909 1909 1909

8

8 9

9

10 10 11

11

12

12

13

14’

63 90

5

»

»

5

5

»

5

5

5

5

“/vni ¹⁹⁰⁹

?/viji 1909

°/vm 1909

1/’

1885 29 /vi ¹⁹⁰⁹

2

136.8 2 406.o

6 221.4

6 221.4 106.157,

99.722

97.992

98. s4s

98.29o

6 221.4 24 /vii 1908

Saarijärven reitti.

Kyyjärvi Kyyjärvessä, Nopolanjoen suussa. 418.s

‘9/vri

1909

^{- ‘}

14 143.194; 1 201.9

21/vm

1909

—

428.s

24/vm

1909 l28.sss 1 785.6

26/vrn

1909 14

15 Pääjärvi

16 Karankajärvi

17 Kalmarinjärvi

18 Saarijärvi

19 Summasjärvi 20 [ Parantala 21 Kiimasjärvi 22 Kuhnamojärvi 23 Vatiajärvi 24

--

15

t

—

15 »

—

16 »

91

91

91 116.041

107.217 119.oss 105.501 90.750 87.7

79

2 266.0’ 25 /viii ¹⁹⁰⁹

2 736.a

30/vm

1909 303.s 31 /virL ¹⁹⁰⁹ 3 075.s 2 /ix 1909 9 467.4 21 /vji ¹⁹⁰⁸ 9 626.2 2 .’/vii 1908:

16 »

17 »

17 »

18 »

18 »

19 »

83.024 16963.8 22 /vu ¹⁹⁰⁸

^—

^{19 »}

3

Rautalammin reitti.

25 Koivujärvi Halmeniemessä, Koivujärven SW puolella.

Pielavoden W rannalla, Kekkolan tilan alapuolella.

Pielavedessä, Säviän kanavan N paassa.

Nilakassa, Säviän kanavan 8 paassa.

Nilakassa, Kohui kanavan yllin mäisen sulkuportin yläpuolella.

Ra.svangissa, Kolun kanavan alirnmaisen sulkuportin ala puolella.

Hirvijärvessä, Hirvikosken nis kassa.

Virmasveden E rannalla, noin 2 km 5 Lintulahden talosta.

,[isveden sataman laiturinmuu rissa.

Suonnejoen rautatiesillassa.

Pieksänjärvessä, Taivalsuunj oen yli vievässä rautabisillassa noin 1 km Partaharju.n pysäkiltä S.

Hankavedossä, Pitkälahdon W rannalla, noin 1

¹

km Rauta lammin kirkolta SW.

Konnevedessä, Kivisalineis E ran nalla.

Konnevedessä, Närhisaaren N paasSa.

Konnevodessä, Pynniilän talon alapuolella, Siikakosken niskan E puolella.

Vanginvedessa Jussinsaarella, Pe siäissalmen virran alapuolella.

Kynsiveden N päässä, Luojinsal men E rannalla, lähellä Ranta Kourulan taloa.

Kuuhankavedessä, Hankasalmen kirkonkylän luona.

Kuusveden NE rannalla, Manni lan talon alapuolella.

Lievestuoreenjärven 8 rannalla, Majaniemen ruununtorpa.n luona.

Torronselän W rannalla, Kansaa ren tilan alapuolella.

Vesiasteikkoasemain luettelo.

46 Haapakoski

Päijänne.

Päijänteessä, Haapakosken ala puolella. Asteikon vieressä ma reografi.

76.524 26 136.3 9/vil 1909 30 »

47

Jyväs järvi.

,Tyväskylä Jyväsjärvessä, Jyväskylän kau pungin luona.

76.371 487.9 3 /V1 1908 31 »

Viittauksia taiiluk koihin

Aseman Asteikon

nollapisteen dd1en

Havainnot Havainnot

.ä

Muistutuksia

- steikon ikka vnistösss

korkeus pinta-ala

alkoivat keskeytyneet

p .2

NN+m ua»’

N:o nimi

1

26 Pielavesi 27 Säviän ylä 28 Säviän ala

29 Koluu ylä 30 Kolun ala

O 4

1

Hirvijärvi

Virinasvesi

lisvesi

Suonnej oki Pieksänjärvi

Rautalampi

Kivisalisli

Konneveclen pohjoinen .Konneveden

eteläinen

Vanginvesi

Kynsivesi 31

32

33

34 35

36

37

38

39

40

41

42 43

44,

-

160.4. 17 /vu ^{1909 20 63—90}

1139.2

15/Vfl

1909 0 »

.

—

1 139.2

^1/j

1885 21 » 91

2 189.8 24 /x 1894

^-

21 »

2 189.8 ‘/xI 1894 22

91

-

4 196.3

I/xi

1894

^-

22 »

—

372.3

‘2/vii

1909 23 »

—

4 196.3 8 /vui 1909 23

96.862 4 196.3, 7 /vii 1909 24

98.473 328.7 1 /vii 1909’ 24

119.013 183.1

8/vii

1909 25

95 o3s 5 124.7 2 /vii 1909 25 »

94.402

5 710.7

‘/VH

1909

94.431,

5710.71 30 /vi 1909

94.s94 5 710.7 22 /vi 1909 27 » 92

-

5927.s /vi 1909

^.

27

6914.7 19 /vi 1909 28

-

507.3 ‘°/vi 1909 28 »

,

7 267.9

17/vi

1909 29 » 92

84.740

215.4 ‘ 2 /vi 1909 29

79.084

17 482.s 11 /vi 1909 30 » 92

Hajikasalmi

Kuusvesi

Lievestuoreen järvi

45 Leppävesi