Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 1 1910-1911

SUOMEN TIE JA VESIRAKENNUSTEN YLIHALLITUKSEN

HYDROGRAFINEN TOIMISTO

VUOSIKIRJA

1

VUOSILTA

1910 ^JA 1911

HELSINKI 1912, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO

j ‘

%4;

/t

J 4’

-

: ^{‘-1:’ ‘-“‘:-}

4. 1-,

‘ 4 ‘ _. “ ^{,. , .— :,‘}

4;,

- _‘-- . -.‘ -..—

— . . 44

-

2

-.

< -

—

‘ :-‘,-

;

‘4’’’!.’

-

4O’,.’4

.4•

%‘4•4 ‘,, . 4

4

:t ‘4)-2

4.4 ^“

4 ^-‘4 4 - “4’”

2;:’u-

4’) 4

r

‘‘4

-

4-

e”

4’ ‘ 4

--.

--N

4 ₄

-. .‘

‘2 ‘2’

_4.—

‘4

- -

‘ ‘;‘;

4.

- “4’

-- -

--. -‘:-

,- :

•.

•

4

. / -

- -

:., ‘ .- •

‘ -

‘ 4

’-, 4 t

4 ^--4

4

- ‘4’ ‘4

/

•

‘I’

r :‘;4L

—

•:. ^-!4.44t ^-

.4 O

•4 r--

• L ^-

4 4

,,.?. • / n/ .

47

O -4r$’ty ^/4;tØ’

)4 ,t’4

4

4 -

4’

Vt/ 1 )t

_{- .-}

•D”—’:. 4- -

.

.*

0’ -

•

r

L.

‘4 --:44

‘4’”

‘4 4.

4/4,4

4 44

/4. 4

4., ^/;.

,474C”4’,

••““‘(‘‘

-4 4

.4-” ,t’1

‘4 4

‘4 ... 4

4’ ‘4

‘.1,,

‘444

5’ :

- - ^‘4’

-4-

- ‘44

-‘«7

s 2’c,•:t. ‘s Y’;:-1!• :

.4

“-‘4’

:

^‘4’4

SISÄLTÖ.

Sivu

Esipuhe ^•

1. Yleiskatsaus Kymijoen vesistön hydrografisiin suhteisiin hydrologisina vuosina 1/xi ¹⁹⁰⁹ 11/x^1911.

1. Vedenkorkeus- ja purkaussuhteet

2. Lämpötila- ja sadesuhteet V

3. Sademäärän ja vesipaljouden suhde VI

II. Vedenkorkeushavaintoja.

1. Vesiasteikkoasernain luettelo 2

2. Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja 8

3. Vedenkoikeuksien kuukausi- ja vuosikeskiarvoja sekä korkein ja matalin vesi kalenterivunsina 1910 ja 1911 65 4. Vedenkorkeuksien kuukausi-, puolivuosi- ja vuosikeskiarvoja hydrologisina vuosina 1909—1910 ja 1910—1911 sekä

vastaavia keskiarvoja muutamilla asernilla pitempinä aikakausina 70

5. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden suurin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1909—1910 ja 1910—1911 sekä

keski- ja korkeimmat niaksimit inuutamilla asemilla pitenipinä aikakausina 75

6. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden pienin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1909—4910 ja 1910—1911 sekä

keski- ja alirnrnat minimit muutarnilla asemilla pitempinä aikakausina 81

7. Vedenkorkeuksien pysyväisyys päivissä muutamilla pääasteikoilla 87

III. Vesimääräsarkioita.

1. Vesimäärien keskiarvoja muutamilla pääniittauspaikoilla Kymijoen vesistössä hydrologisina vuosina 1909—1910 ja

1910—1911 sekä pitempien aikakausien vastaavat arvot 95

2. Suurimmat ja pienimmät vesimäärät muutamilla pääniittauspaikoilla Kymijoen vesistössä hydrologisina vuosina

1909—1910 ja 1910—1911 96

IV. Meteorologisia sarkioita.

1. Ilman lämpötilan keski- ja ääriinmäisarvoja Jyväskylässä hydrologisina vuosina ‘/xi l909—31/x 1911 sekä vastaavia

keskiarvoja 20-vuotiselta aikakaudelta ^‘/xi1889—31/x 190l 99

2. Halla- ja jääpäivien luku Jyväskylässä hydrologisina vuosina ^1/xi1909—/x 1911 100 3. Jäätymis- ja jäänlähtöaika Kymijoen vesistössä hydrologisina vuosina ‘/xi 1909^—‘/x1911 101 4. Kuukautinen ja vuotuinen sadernäärä mm:ssä hydrologisina vuosina 1/xi 19O9—3/x 1911 eri paikoilla Kymijoen vesi-

alueella ja sen läheisyydessä 104

5. Kuuden havaintopaikan sadeniäärät hydrologisina vuosina ‘/xi 1909—3/x 1911 verrattuina 20-vuotisen aikakauden

keskiarvoihin 106

6. Suurin sadernäärä päivissä, sadepäivien luku ja sadekorkeus sadepäivää kohti Jyväskylässä hydrologisina vuosina

‘/xi 19093t/x 1911 sekä vastaavat keskiarvot 20-vuotisena aikakautena 1/xr 1889—31/x 1909 107

7. Pilvisyys Jyväskylässä hydrologisina vuosina ^‘/xi 1909—31/x 1911 sekä keskiarvoja 20-vuotiselta aikakaudelta

h/xr 1889—/x1909 107

8. Lumipeite hydrologisina vuosina ‘/xi 1909—31/x 1911 108

V. Sademäärän ja vesipaljouden suhde.

1. Haapakosken sadealueen sademäärä ja vesipaljous ^(‘/xi1909—3’/x 1911) 111

2. Kalkkisten ^“ 111

3. Piirteenvirran ^— 112

VI. Vesikulkuyhteydet.

1. Tietoja liikenteestä Vesijärven, Kalkkisten ja Kolun kanavissa vuosina 1909, 1910 ja 1911 115 2. Korkeimpien ja matalimpien vesikorkeuksien yhdistelmä Vesijärven, Kalkkisten ja Kolun kanavissa vuosina 1910

ja 1911 115

Oikaisuja 116

TAULUJA.

Taulu Suomen hydrografinen yleiskartta

Gratillinen esitys vedenkorkeuksista asteikoilla n:o 4, 7, 10 ja 11 II

. 18ja23 iii

» » » » 27, 28, 30, 39 ja 43 IV

45ja52 V

» 53,55,57,59ja132

1

^VI

65,68ja69 VII

» » ^» » 70 ja 72 viii

» » .» 78,83,93ja100 Ix

» » » » 104, 100 ja109

Kymijoen vesialueen sademääräkarttoja, marrask. ja jouluk. 1909 sekä tammik. ja helmik. 1910 XI

» » maalisk., huhtik., toukok. ja kesäk. 1910 XII

heinäk., elok., syysk. ja lokak. 1910 XIII

» » » marrask. ja jouluk. 1910 sekä tammik. ja helmik. 1911 XIV

maalisk., huhtik., toukok. ja kesäk. 1911 XV

» heinäk., elok., syysk. ja lokak. 1911 XVI

puolivuodet marrask. 1909—huhtik. 1910 sekä toukok. lokak. 1910 XVII

» » » puulivuodet marrask. 1910—huhtik. 1911 sekä toukok.—lokak. 1911 XVIII

Etelä-Suomen sadekartta. Hydrologinen vuosi ^1xi1909—’/x 1910 XIX

» » » » 1!1910—31/x 1911 XX

Jyväskylän lämpötila, halla- ja jääpäivät, pilvisyys, kuukauden sademäärä sekä suurin sademäärä vuorokaudessa XXI Haapakosken, Kalkkisten ja Piirteenvirran sadealueitteri sademäärä ja vesipaljous XXI

, !»»‘•i ^{‘t ‘-} 5

Hy(lrogratlseu toimiston eusiniäinen vuosikira, joka täten saatetaan julkisuuteen, sisältää toimiston vedenkorkeus—

havaintotulokset vuosilta 191() ja 1911 Kymijoen vesistössä.

sekä tarpeelliset tiedot sade— ja vesimääräsuhteista näinä kali—

tena vuonna mainitussa vesistössä. Vuosikirjait voi siis pitää toimiston äskeisen julkaisun: Kyniijoki a sen vesistö jatkona.

Tässä vuosikirjassa ei käsitellä muita vesistöjä, syystä että on koetettu tehdä toimiston julkaisujen käyttäminenyksinkertai semmaksi keräämäliä jokaista vesistöä koskevaa havaintoai neistoa niin paljon kuin mahdollista yhteen kohtaan. Niinpä tuleem.m. Kokemäenjoen moimgrafiu. jota nykyään toimistossa laaditaan, sisältämään myöskin vuosien IP1O ja 1911 havainto—

tulokset. Myöskin jälellä olevissa vesistöissä, oissa muuten

havaintoverkko ei vielä ole täydellinen. yhdistehlääii ^ensin va.nhemma.t lia.vuintoainekset ennenkuin vesistöä käsitellääiⁱ vuosikirjassa.

Suomen hyclrogratisesta yleiskartasta, taula 1. selviää as—

t.eikkoverkko 1911 vuoden lopussa. Tällöin oli maassa kaik kiaan 317 asteikkoa, joista Vuoksen-virraii vesistössä 74. Kymi- joen vesistössä 114. Kokemäenjoen vesistössä (i ja ^Ouluiijoeu vesistössä 24 kpl.

Vuosikirjassa olevia sarkioita ^ja tauluja laatiessa ovat nisi—

nöörit 0. Sjöblom. V. Ingman. A. Fabrieius ja 1-1. Larsson.

maisteri EI. Renqvist sekä rouva 1. Söderlioini innokkaasti avustaneet ali ekirjoi ttanutta.

1lelsiugissä, joulukuulla 1912.

Esipuhe.

Edv. Blomqvist.

Hvdrografiseii ^toimiston ,johtajii.

*

n-’--::

1

.

..-

fl 1

1. Yleiskatsaus Kymijoen vesistön hydrografisiin suhteisiin hydrologisina vuosina ^{l xi} 19O9V 1911.

1. Vedenkorkeus- ja purkaussuhteet.

Vedenkorkeussuhteet.

Kymijoen vesistön vedenkorkeussuhteet vuosina ^{1010 ja} 1911 ilmenevät yksityiskohtaisesti sarkioissa sivv. 8—64 jul kaistuista vedenkorkeushavainnoista¹⁾ sekä vedenkorkeuksien grafillisista esityksistä muutamilla pääasteikoilla, tauiut II—X.

Sarkiot sivv. 65—69 sisältävät kuukausi- ja vuosikeskiarvoja sekä suurimmat ja pienimmät vedenkorkeudet ynnä

vuotuiset

vaihtelut kalenterivuosina 1910—1911 kaikilla asteikoilla, jota vastoin sarkiot sivv. 70—-86 sisältävät kuukauden, puolivuoden ja vuoden keski-, suurimmat ja Ilienimmät vedenkorkeudet hydrologisina vuosina ja sarkiot sivv. 87—91 ihnaisevat veden korkeuksien pysyväisyyden muutamilla pääasteikoilla.

Suuremman selvyyden tähden on seuraaviin tekst:isarkioi hin yhdi stelty vedenkorkeuksi en keski- ja äärimmäisarvo^t muutamilla pääasteikoilla. verrattuina pitempien aikakausien

normaaliarvoihin.

0 a 0 0 :-. 0 c o

-u’s a.3riS1 -y

. — °‘:r• r—o

kuulausi j00 cjcu •c.: •o•.r 5jj3

Lz

^s7513zc ;z ‘ou^z

1909—1910 ^{— —}

Marraskuu 14 —21 —35 —25’ ^- 28 —11 ± 2 ^— 1 Joulukuu —9 —11, —14 —fl —-19 —20

—s

+ 9 Tammikuu....—1 O+5+4+1—l6—1+9 Helmikuu .... + ⁶ +13 +21 +12 +16 —3 + 5 +i Maaliskuu .... +11 +221 ⁺³³ +21 +27 + 3 + 8 +27 Huhtikuu +18 +30 +47 +29 +37’ +15 +14 +24 Toukokuu .... +31 +46 +99 +30 +28’ +12 +20 + 9 Kesäkuu +11 +201 +29 +17 +13 + 6 + 7 + 4

Heiunkuu —6 -—3 —

s1

^{—9 —15 —7 —6 —3}

Elokuu —12 --11 —20 —20 —33 —15 —20 — 7 Syyskuu 24 -—35 —51 —37 —53 —20 —29 ^—- 5 Lokakuu —30 —48 -—69 —50 —73 —33 ^— 33 —10

1910—1911

Marraskuu -32’—51 - 79 —36 —7(iI—32’ 42 —Ii Joulukuu —28 —161 - 66 —48 —77 -—19 —22 ^— 4 Tammikuu ^{.... ,} —20 —31 —1$ ^- 26 -—52 —40 ^— 2 + 3 Helmikuu —12 —31 —13 23 --23 —181 —11 + ii

Maaliskuu ^.... — 5—211—33 —11 —97’—13’— 4 + 8

Huhtikuu ^— 7

o 1

^- 30 9I.95 —18 + 1 + 3 toukokuu ^{.... —} 2 — 1 ⁰ + 3 + 6 + 3 — 4 + 2 Kes3kuu —12 —16, 19 ^— 10 “l ^— 6 — 8 ^— 4 Heinäkuu 23 — 31 —49 —31 —39 —-]8-—20 —11 Elokuu —28 —421 —59 —43 —56 —27 ——34 —7 Syyskuu —27 —43p —61 ——41 —60 —26’ —37 ^— 5 Lokakuu —23 —381 —51 —37 —17 —22p —26 +1

Kaikkialla vesistössä vallitsi suurimmau osan kalenteri—

vuotta 1909 sangen alhainen vesi. Vaikkakin kesäkauden /v—’/x 1909 sademäärä oli vähän normaalista suurempi ja lokakuun aikana erittäin runsas (Jvva skylässä 82 mm tai 25 min yli normaalin) ei vesi Kymijoessa 1 p. marrask. 1909 vielä ollut kohounut normaalikorkeuteensa vaikka vedeukor keus lisävesissä ylipäänsä oli normaalinen tai hiukan suu rempi.

Ruusaiden lokakuusateiden takia kohosi vedenpinta kaik kialla ja saavutti pienemmissä lisävesissä toisarvoisen mak simin marraskuun puolivälissä tai loppupuolella, jota vastoin vesi joessa ja suurempien lisävesien alaosissa nousi vielä joulukuussa 1909 ja alkupuolella 1910. Sentähden kohosi ve deupinta yli normaalin ja oli talvikauden 1/xi l0O9—30!iv 1910 lopussa kaikkialla vesistössä vähän normaalisia vuosia suu rempi. Tämän huomaa selvästi sekä vedenkorkeuskäyristä

Kuukausien keskivedeukorkeus hydrologisiua vuosina 1909—1910 ia 1910—1911 muutainilla pitii-asteikoilla JCymijoen vesistössä verrattuina vastaaviin kaukausikeskiarvoil:in 8-vuotissua aik:tkautena 1marrask.1501—11 lokak. 19092)

(\Tedenkorkeudstcm:ssa ylcoipituä(—]—)tai alezupaua(—) normaalista)

Kuukausien ksskivedenkorkeus Isyclrologisina vuosina 1909—1910 ja 1910—1911 muutamilla päit-astoikoilla Kymiioen vesistössä verrattuina vastaaviin kuukausikeskiarvoil:in 14-vuotisena aikakautena 1 marrask. 1993—11 lokak.

1509 (Vedenkorkeudet cm:ssä ylempänä(+1 tai alompana(—)normaalista)

3

kunlansi 1c

d

3o. 3c3 o3 3cr 3c 3c

2Z.Z sZrp

kz3

^{j... o 22Zi}

-8 ^. 8 z - ^{O8 0} :,3 i 0 -11

-8 1- p.

1909—1910

Marraskuu +12 + 5 + 6 —2 + 2 —17 —30 —23 Joulukuu +18 +11 +12 ^— 2 +

s

^{-—15 —22 -—22}

Tammikuu +23 + 8 +19 + 3 +14 7 13 —17 Helmikuu +23 + 6 + 9 + 9 +18 —2 —2 -—11 Maaliskuu +21+8+10+8+20+4+7—1 Huhtikuu +26 +14 +15 +12 +22 +12 +18 + 1 Toukokuu +32 +22 +14 +16 + ¹ +24 +33 + 3

Kesäkuu +8—7—13—4—12—3 0—12

Heinäkuu + 6 — 9 —17 — 6 18 —19 —23 —-15 Elokuu + 6 —12 —19 —-10 —17 —22 —29 — 9 Syyskuu —1 —10 —16 —14 —17 —28 —42 —12 Lokakuu —6 —9 —13 —17 —17, —30 -—49 —10

1910—1911

Marraskuu 1— 8 —11 —14 —20 —17 —35 —57 —15 Joulukuu -— 9 —13 —13’ —21 — 8 —34 —57 —12 Tammikuu — 8 —10 — 8 —18 + 4 —26 —47 —8

Helmikuu —6—3—15 +19—20 —46 —-6

Maliskuu —10 —2 + 1 —12 +l3—-12 —36 —3 Huhtikuu —13 — 4 0 —14 + 12 —13 —32 — 6

Toukokuu !—‘ ^{—7 —11 +14 — 9 ——14 + 1}

Kesäkuu —19 —26 —22 —-23 + 2 —26 —36 —- 8 Heinäkuu —15 —22 ••‘O —20 — 3 —36 —54 —10 Elokuu —-18 —21, —16, —19 — 3 —38 —57 —10 Syyskuu —18 —17, —13, —13 0’ —31 —50 — 7 Lokakuu ^. —17 —10-— 71— 8 + 21 —23 —39 — 2

‘) Havainuot tehdään ki. 8 a. p. ²⁾Normaaliarvot Tamunjärvessä ovat aikakaudelta ‘/xs l904—-3’/x 190!).

IV

tauluil ja 1T—X että kuukausikeskiarvuita äskeisissä teksti—

sarkioissa. Koko ä.skenmainittuna talvikautena on

keski—

veclenkorkeus lisävesissä yleensä suurempi ja Päijänteessä vähän pienempi normaali talvikaurlenvedenkorkeutta 14-vuo—

tisena aikakautena 1. p. marrask. 1895 —31 p. Iokak. 1309.

Kevättulva alkoi v. 1910 tavalliseen aikaan huhtikuu11 alkupuolella, mutta kohoaminen jatkui nopeammin kuin nor—

inaalisina vuosina, niin että se saavutti maksiminsa noin 20 päivää tavallista aikaisemmin. Talvikauden runsaiden satei—

den tähdea oli kevättulva vähäu suurempi uormaalisia oloja ja vesi oli toukokuun aikana 1910 kaikkialla vesistössä nor

maalia ylempänä.

Kesäkauden toukok.—lokak. 1910 verrattain vähäisen sa

teen johdosta aleni

vedenpiuta vesijaksoissa tasaisesti ja nopeasti ja oli hydrologisea vuoden loppupuolella yleensä normaalia alempana.

Vesi oli alhaalla myöskin talvikautena marrask. 1910—

liuhtik. 1911. Kuitenkin aikaansa ivat verrattain runsaat sateet

marras— ja joulukuussa sekä l.amensulaminen viimeksimainitun

kuukauden aikana pienempiä toisarvoisia maksimia varsinai sessa joessa ja muataanssa lisävesissä kuten veclenkorkeus—

käyristä näkyy.

Mitä jokeen talee riippuu osa vedenkor—

keuskäyrien epäsääuuöllisyyksiä. mainittuna talvikautena jää—

esteistä koskissa.

Kevättulva 1911 alkoi vähän myöhemmin kuin normaali

sina vuosina, mutta veden pinta kohosi nopeammin kuin 1910

vuoden kevätt ui van aikana, ja oli korkeimmillaan tavallista aikaisenimin. Koko vedenpinnaii nousu oli normaalista suu remman talvisateen takia myöskin tavallista kevättulvaa suu

rempi.

1911 vuoden kesätulva ei kuitenkaan yleensä saavut

tanut pitemmän ajanjakson keskivedenkäyrästä saatua lIor maaliarvoa. Edellisellä sivulla olevissa tekstisarkioissa

⁰¹¹

myöskin touko- ja kesäkuun aikana 1911 enimmäkseen nega tiivisiä lukuja.

Kesäkauden toukok. lokak. 1911 edellisellä puoliskolla

satoi verrattain

vähän, joitka tähden vedenpinta saavutettuaau

maksiminsa toukokuussa tai kesäkuun alussa nopeasti aleni elokuun loppupuoleen.

.Joessa ja muutamissa suureaimissa lisävesissä laski vesi vielä marraskuun keskivaibeilla, jota

vastoin vedenpinta toisissa pienemmissä lisävesissä jo elokuuii

lopulla ja syyskuun alussa uudelleen alkoi kohota. Tämä kohoaminen, jonka rimsaat sateet elo—, ^syys—

ja lokakuussa aiheuttivat, aikaansai vuoden lopulla koko vesistössä tois

arvoisen vedenkorkeusmaksimin.

joten vedleupinta hydrolo giseit vuoden

‘/xi l9ll—31/x 1912 alussa oli normaalikorkeat taan ylempänä.

Vedenkorkeussuhteita aikakauden

1/xi 190931/x 1911 nel

jänä. vuosipuoliskona ja kahtena hydrologisena vuonna valai—

sevat allaolevat sarkiot, joissa TV, KV ja MV

niuutainilla

pääasteikoilla ovat verratut

14-vuotisen ja 8-vuotisen aika kauden

vastaaviin

ⁱiormaaliarvoilnn.

: Puoli- ja kokovuoden tulva-, kesti- ja matalauveden korkeudet hydrologieina vuosina 1000—1910 ja 1910—1911 verrattuina 14-vuotisen aikakauden 1 p. rnarrask. is93—3i lokak. 1909 vastaaviin keskitulva- KTv111,keski- (Kv,.10keskimatalanveden tlclrv,4)korkenksan.

‘/xi1909—37av1910 ‘/v 19l0—3’/x 1910 ‘/xt 19l0—35/iv 1911 1/v l9tt—31/x 1911 ^‘/xi1909—’/ 1910 ‘/xil9I0—31/x 1911 A s t e 1 k k o

? ^(;l

;

^{; -}

r —

‘ ‘

^{‘i r.. 1,.,4 t, -,}

N:ollT{eiteleess +29 ±20 +23 +6 + 7 +12 —10 —-9 —10 —27 —17 +1 +4 ±13 -j18 —29—13f—6

» 27Pielavedessä +22 +8+10 +6—4 +5 —16—8—1 —26 —18—1 +6 +2 +12 —261—13*1-2

» 2sNilakassa +15 +11 +12 —3—11±1 —19—6 +4 —22 —14 3-2 —3 0 1-8 •22;10+7

e 3lRasvangissa 3-19 ± 5 ± 8 —6—6—7 —21 —16 —13 —27 —16 0 —6 0’—l —27—10—10

e O2Vosijärvessä ±15 ±14 ±11 ±2 —14 —12 ±20 ±2—7 ±16 + 1 ±5 +3 0 —5 ±16±2 -4

e G5Paijdnteessii ± 8 —4 —1 —5 —13 —15 —26 —23 —20 —‘29 —27 —-8 —7 —9 —6 —31,—’261—15

e 66 Ruotsalaisessa

•.I ±

^{— 7} ± 2 —8 —18 —23 —39 —46 —33 —48 —42 —5 —10 —13 —9 —50’ 44 —26

e7$Liekonvodessä.,+8’ 131—10 —11—9—2—8—9—2 —8 -6+8 —12 -—11—5—9—73-3

Puoli- ja kokovaeden tulva-. keski- ja matalanveden korkeudet hrdrologisiua vuosina 1909—1910 ja 1910—1911 verrattuina8-vuotisen aikakauden 1 p- uarraak. 1901—31 lekak. 1009vastaaviin keskitnlva- keski- (KV9) ja keskiinatalauveden (K1V5) korkaukaiin.

, ‘/xr1909 3av1910 ‘/v l9ll—31/x 1910 ‘/xz 191o•3e/_v 1911 1/v 1911—31/x 1911 ‘/a l909—’/x 1910 /xx 1910—31/x 1911

A s t ei k k o

1-’ ^-‘ i- 1r _i1,.t

b 10 54 , r 54

j ,. ^{. 81 10} j ^{u —}

4 7 ^{t ,} 7 ^{‘7 4}

‘

^{‘ “ -I}

¹

N:oläPdijtnteessa +12 +2 +6 +7 -—5 8 22 —17 —13 17 —19 —l +5 —2 +1 -—-19 —19—8

e 66 Ruotsalaisessa.. -1-18 tS -1-16 -1-10 ^— 5 11 —30 —34 19 —30’—29 + 7 + 6 0 +4 34 —3L 13

e 7lMankajassa ^.... 3-22 —-10 -1-20 +13 —10 —26 —33 —50—32 38 41 + 2 + 6 +1 +2 ⁴⁵

•45O

^-—93

e 72Kirkko,po’vessiL. -1-12 +5 --9 3-5 —12 —21 ^— 4—29—21 —24—26 —3 -1- 2 ^— 3 —1 —27 —27 —15

e 100 Anjalassa 1 2 + 5 +12 01—22 46 + 1 —48 -60 —28 —34 —17 —16 —8 -—8 44 41 —47

» [OlPeruoss’t —26 —-61 0 —1—10 —18 -28 —27 —20 —13 -16 7 —26 7 4 —38 21 —11

e lllParikass-t

+

⁵ -i-4 +2

+s;—ii

^{26—8 —13 —24 —20——22 —20 —10 —3 -13 —23 •181•14}

e ll9Tamuhijiifl-essa’)+7 ±14+7 +21•2•6 +131+1 +2—2—3 —1+2 +6 +9+8 •2+4

1) Not-maajiarvot ‘1’annnijii-vessii ovat aikakanrielta 1/xi190 I—31/x1909.

1-f-

41’

i0:4

‘-1. -

-

•%•lOlO

^-

-1

•N

Purkaussuhteet.

Sarkiot sivv. %—96 sisältävät m. m. tietoja kuukauden.

puolivuoden ja kokovuoden keski—, suurimmista ja pienirnn4istä vesimääristä muatamilla päämittauspaikoilla Kymijoen vesis tässä. Ailaolevassa tekstikuvossa (kuva 1) esitetään Jyrängön ja Piirteenvirran purkauskäyrät kahtena hydrologisena vuonna

‘/xi l9lO—-/x 1911 sekä keskikäyrä 8-vuotisena aikakautena

1

/xi l9ll—-’/x 1909.

Hyclrologisena vuonna 1/xi l9)J9—’/x 1910 oli keskivesi—

määrä Jyrängössä 220 rn3/sek tai 2 m3/sek suurempi kuin keskivesiniäärä 30-vuotiskautena 1/x.i lS?9—-/x 1909 ja hy—

drologisena vuonna ‘/xi

l 9 ll— 31 /x

1911 oli keskivesimäärä tällä kohtaa 109 m3/sek, mikä arvo on 49 m3/sek äskenmai nitun 3lvuotiskauden norinaaliarvoa pienempi.

Seuraava sarkio sisältää Kymijoen vesistön eri sadeulueit ten sekä suurimman että keski- ja pienimmän purkauksen km2 kohti mainittuna kahtena vuonna. Jyrängönvirran maksimi purkaus oli vuonna 1909—1910 0.01412 m3/sek km2:ä eli 0.i-i sI lis:a kohti, ja maksimipurkaus vuonna 1910— 1911 oli

0.01057 m3/sek km2:ä kohti eli lai sl ha:a kohti. Suurin tun nettu purkaus (1898—1899) on 0.02442 m3/sek km2:ä. eli 0.24 sI ha:a kohti.

!

⁰

[

Miuanspaikka ^{°‘.5. 55}

•SD

Flydrologinen vuosi

‘/xi 1909—31/x 1910

Kuusankoski 9,626.s 0.03005 0.00925 0.00417 Haapakoski 17,482.s 0.01790 j 0.00807 0.00509 Jyrangön virta 26.622.i 0.01412 0.00826f 0.00196 Mankalan kosket 28,291.i 0.01354 0.00827 0.00188 Piirteenvirta 35,812.s 0.01236 0.00812 0.00480

Hydrologinen vuosi 1

/xr i9iOE x 1911

Kuusankoski 9,620.2 0.02192 0.00665 0.00291

Haapakoski 17,482.5 0.01413 0.00589 0.00275 Jyrängön ^virta 26,022.i 0.01097 0.00035 0.00417 Mankalan kosket 28,291.i 0.01096

1

0.00636 0.00403 Piirteenvirta 35,842.s 0.01071 0.00661 0.00449

1

/xi: 1879—31fx 1909

Jyrängön virta (keskiarvoia).^. 26,622.i 0.01277 0.00819 0.00492

» » (rnaximiarvoja)j 26.622.1 0.02442 0.01517 0.00913

350

Piirteetivirta 300 (keskikäyrä ai kakaudolta 1/xi llOl—

31

/x 1909) °50 Pii rte e

V/xLl909—

31 /x

1911)

Jyränkö (keski- 200 käyrä aikakau—

delta ‘/n 1901—

° 1 /x 1909) Jyränkö (‘/xr 150 10

0 9

— 31 /x 1911)

100

1909 1910 1911

ja jäänlähtösuhteita alueen vesissä. Taulut sivv. 104—107 sisältävät eri paikkojen ^— Kymijoen vesialueella ja sen lähei syydessä ^— sademäärän knukausi- ja vuosisummoja, osaksi verrattuina normaalisummiin, sekä lisäksi tietoja .Jyväskylän maksimisademäärästä, sadepäivien luvusta, sadekorkeudesta sadepäivää kohti sekä pilvisyydestä. Lopuksi esittää tanlu siv. 108 lumisuhteita kysymyksessä olevana kahtena talvena.

Jyväskylän lämpötilaa ja sadesuhteita esittää grafisesti kuvataulun XXI vasen puolisko, koko alueen sadesuhteita sitä paitsi kuvataulut

XI—XX.

in 3 /sek 450

400

rn 3 /sek 450

400

350

300

250

200

150

100 Kuva 1. .Jyrängön ia Piirteenvirran purkauskäyrät.

2. Lämpötila- ja sadesuhteet

Lämpötila- ja sadesnhteet Kymijoen vesistössä yllämai nittuna kahtena hydrologisena vuonna selviävät tauluiata sivv.

91)—lOS sekä kuvataulusta XXI.

rral_ltlt sivv. 99—100 sisältävät tietoja ilman lämpötilan keski-, maksimi- ja minimiarvoista sekä amplitudista Jyväs kylässä joka kuukautta, puolivuotta ja vuotta kohti 2—vnoti—

sena aikakauten a verrattuina vastaaviin keski arvoihin 20-vuo- tiselta periodilta 1/xi lSSD—11/x 1909.

Halla- ja jöäpäivien luku Jyväskylässä selviää kahdesta tanlusta siv. 100. ja taulut sivv. 101—103 esittävät jäätymis—

VI

1909—1910 38 45 68 17J 31 22 51 104 15 66 32 214 290 534 1910—1911 53 49 26 36 13 27 23 28 55 84 92 72 204 351 558 1589 —1909 39 31 321 27 301 261

371

561 641 761 57

561

¹⁷

3461

⁵²¹

Talvikausi 1 p. marrask. 1909—30 p. huhtik. 1910.

ilman lämpötila

oli Jyväskylässä tällä vuosipuoliskolla

yleensä normaalista korkeampi. Ainoastaan marraskuun läm pötda oli alhaisempi kuin kuukauden keskilämpö 20-vuotisena aikakautena 1

/xi 1889—’ ‘x 1909. Talvikauden keskilämpö oli

—2°.s, vastaava normaalil uku on—5°.o.

Vuosipuoliskon taval lista korkeampi lämpö ilmenee myöskin siitä, että ilman lämpö tilan maksimiarvo oli Jyväskylässä 1°.4 ja miuimiarvo

^3°.2

yli normaalin; hallapäiviä oli

129 ja jääpäiviä 88, vastaavat

normaaliluvut ovat 149 ja 108.

Piluisyys

oli Jyväskylässä 7.4. s.o. 0.5 suurempi 20-vuotista

keskiarvoa. Erittäin suuri

oli

pilvisyys tammikuussa ja helmikuussa, jota vastoin marraskuu ja huhtikuu olivat verrat tain selkeitä kuukausia.

Sademäärä

oli talvikautena 1909—1910 kaikkialla sangen

runsas. Kalkkisten sadealueella oli sadekorkeus (244 mm) 56

mm

suurempi normaalista. Etenkin olivat joulukuu, tammikuu ja helmikuu saderikkaita, jota vastoin maaliskuussa sadekor keus nousi ainoastaan 17 mm:iin, joka on 13 min alempana tämän kuukauden normaalista sadekorkeutta.

Suurin osa sadetta tuli lumen muodossa jo marraskuussa, ja pysyvä lumipeite syntyi kuukauden keskivaiheilla. Lukuun ottamatta pari viikkoa joulukuun keskipaikoilla. jolloin lumi peitteen syvyys monessa paikoin väheni, kasvoi sen paksuus yleensä helmikuun keskivaiheille, jolloin suurin

^syvyys,45—70 cm. havaittiin.

Tämän jälkeen väheni paksuus asteettain, kunnes maa kaikkialla oli sulana huhtikuun loppupuolella.

Ensimäiset suuret vesisateet tulivat noin 25 p. huhtik.

Roulaa oli koko talvena ainoastaan harvoissa paikoin ja vähässä määrin.

Jäät yminen (katso tauluja sivv. 101—103) alkoi pienissä järvissä marraskuun keskivoiheilla, suurissa vasta kuun loppu puolella; jäänlähtö tapahtui vesistön eteläosassa huhtikuun lopussa, pohjoisessa taas toukokuun alussa eli yleensä noin

15 päivää tavallista aikaisemmin.

Kesäkausi 1 p. toukok.—31 p. lokak. 1910.

Jieskilämpö Jyväskylässä kesäkautena 1910 oli normaalinen, +

10°.o, mikä arvo on ainoastaan 0°.i korkeampi 20-vuotisen

aikakauden vastaavaa keskiarvoa. Äärimmäisarvot poikkeavat myöskin ainoastaan vähäisesti normaalisista. Mitä eri kuukau sun tulee, ovat toukokuu, kesäkuu ja syyskuu vast. 1°.4,

^()°.i ja 1°.2

tavallista lämpimämpiä, heinäkuu, elokuu ja lokakuu vast.

0°.6, 1°.i ja 1°.4 tavallista kylmempiä.

Kolmekuukauti

sen periodin toukokuu—heinäkuu keskilömnpö oli ± 13°.5, s. o.

0°.? normaalista korkeampi, jota vastoin aikakauden elokuu—

lokakuu keskilämpö oli 0°.4 alempana normaalia (+

^8°.7).

Kesäkauden pilrisyys oli Jyväskylässä ainoastaan

^5.i,

nor maalinen pilvisyys on 6,o. Etenkin olivat toukokuu. elokuu ja lokakuu suhteellisesti selkeitä.

&ide,nääiä oli yleensä verrattain alhainen, Kalkk isten sade- alueella 290 mm; normaaliarvo on 346 mm. Tavattoman sadeköyhä oli elokuu. sadekorkeus oli ainoastaan 15 mm. s. o.

76 mm noriTiaalista alhaisempi.

Myöskin toukokuussa ja

lokakuussa oli sademäärä vähäinen, jota vastoin heinäkuussa satoi 40 mm enemmän kuin tavallisina vuosina. Viimemaini tun kuukauden lopussa oli ankaria rankkasateita, m. m. satoi Jyväskylässä yhtenä päivänä 40 mm ja Kangasniemellä 50 mm.

Lunta satoi jo syyskuun loppupuoliskolla, ja lokakuussa sattui useita lumisateita, jotka kuitenkaan eivät aikaansaaneet pysyväistä lumnipeitettä.

Talvikausi 1 p. marrask. 1910— 30 p. huhtik. 1911.

ilman lllmpötila oli Jyväskylässä jokseenkin normaalinen, poiketen usein mainitun 20 talvikauden keskiarvosta ainoas taan + 0°.5.

Äärimnmäisarvot eivät myöskään osoita suuria

poikkeuksia normaaliluvuista. Joulukuun, tamnnkuun ja maaliskuun lämpötila oli korkeampi 20-vuotisen aikakauden vastaavaa keskiarvoa; marraskuu ja huhtikuu sekä etenkin helmikuu olivat sitä vastoin tavallista kylmempiä.

Halla- ja jääpäiviä oli vast. 5 ja 7 enemmän kuin normaa lisina vuosina.

Pilvisyys oli Jyväskylässä ainoastaan 0.2 normaalia suu rempi. Marraskuu, jouiukuu ja maaliskuu olivat tavallista pil visempiä, jota vastoin tammikuu ja helmikuu olivat verrattain selkeitä ja huhtikuu aivan normaalinen

(5.6)

tässä suhteessa.

Talvikauden sademäärä oli hieman suurempi tavallista.

Kalkkisteu sadealueella satoi tänä aikana keskimäärin 204 mm,

eli 26 mm enemmän kuin normaalisina talvikausina. Erittäin

saderikkaita olivat marraskuu ja joulnkuu; maaliskuussa satoi taas ainoastaan 13 mm.

Suurin osa sadetta tuli lumen muodossa. Lumipeitteen paksuus kasvoi maaliskuun keskivaiheille saakka, lukuun otta matta lyhyttä aikaa joulukuussa, jolloin seu paksuus yleensä väheni. Jo tammikuussa oli lumipeite tavallista paksumpi ja helmikuussa oli sen syvyys 20—30 cm yli normaalin.

Lumen vesiarvo oli maaliskuun keskipaikoilla hieman yli

200 mm.

Maaliskuun lopussa sattui siellä täällä vesisateita. jotka vaikuttivat lumen sulamiseen. Vesistön eteläosassa oli maa sulana huhtikuun lopussa, sen pohjoisosassa vasta toukokuun alkupuoliskolla.

Rontaa oli koko talven hyvin vähissä määrin.

Jäätyini;men

alkoi pienissä järvissä marraskuun alkupuo lella. suurissa saman kuun lopussa sekä joulukuun alussa.

Kesäkausi

1 p.

toukok.—31 p. lokak. 1911.

Keskilämpö oli Jyväskylässä kesäkautena, kuten myöskin

edellisenä puolivuotena, 0°.s yli normaaliarvon.

Toukoknum m,

elokuuu ja syyskuun lämpötila oli tavallista korkeampi, kesä kuun, heinäkuun ja lokakuun taasen tavallista alhaisempi.

Mainittakoon etenkin elokuu, jonka keskilämpö oli 2°.8 nor maalista suurempi ja maksimilämpötila

^5°.t

yli 20-vuotisen aikakauden vastaavaa keskimaksiiailämpöä.

Pilvisyys

oli

Jyväskylässä

0.7

normaalista alhaisempi.

Etenkin elokuussa ja lokakuussa oli pilvisyys vähäinen, 1.7 alapuolella normaalia; ainoastaan syyskuun pilvisyys oli ta vallista suurempi.

Sademäärä oli Kalkkisten alueella 354 mm, eli ainoastaan

8 mm sumn’empi tavallista sademäärää.

Yksityisille kuukan sille jakaantui tämä sademäärä siten, että kolme edellistä.

toukokuufl— heinäkuu, olivat kuivia, jota vastoin sateet kolmena

seuraavana kuukautena, varsinkin syyskuussa, olivat sangen runsaat, aikaansaaden kaikkialla vesistössä vedenpinnan ko hoamisen 1911 vuoden lopussa.

Lunta tuli vesistön pohjoisosassa jo syyskuussa, mutta lokakuun lopussa oli maa uudelleen sulana.

Jäänlälitö alkoi toukokuun alussa ja järvet jäätyivät ensi- kertaa lokakuussa, vaikkakin jääpeite uudelleen hävisi.

Knlkkiston sndealneeo sadernäärä hydrologisina ^{yo osin a} i909—.19i1 verratto 20-vuotiseen keskiarvooi’.

mm

Hytirol.

vuosi 3 ^—_{0 0} ^.0₀

0 0

0 .3

.t

⁾

t 0

-VTT

3. Sademäärän ja vesipaljouden suhde.

Taulukosta selviää, että purkautumiskoeffisientti hydro logisena vuonna ‘/xi 1909 —31/x 1910 oli melkein normaalinen.

0.50, jota vastoin seuraavan hydrologisen vuoden purkautumi s koeffisientti, 0.37, lähenee 20-vuotisen periodin miniiniarvoa.

Syy

tähän purkautumiskoeffisientin pieneen arvoon on iuui tavasti etupäässä edellisen kesäkauclen vähäinen sademäärä, oka aikaansai vähäisen purkautumisen seuraavana talvikau tena (1/xr l9lO—30/iv 1911), sekä verrattain korkea lämpötila ja selkeä taivas kesäkautena 1911.

Jos vertaa käsiteltyjen sadealueitten purkautumiskoeffisi enttejä toisiinsa, niin huomaa niitten välillä hyvin suuren yhtäläisyyden. Tästä on jo ennen huomautettu ⁱ⁾ ja

syynä

_____________________ ____________

siihen on, että näitten alueitten järvien peittämät pinta-alat ovat suhteellisesti jokseenkin yhtä suuret, nimittäin 19.7 ^0/, 20.6_°/ ja 20.8^0/ sadealueitten kokonaispinta-aloista.

Taulut sivv. 111—112 sisältävät sademäärän ja vesipaljou den kuukausi-, puolivuosi- ja vuosiarvoja kolmelta eri sade- alueelta, nimittäin Haapakosken (pinta-ala⁼ 17,482.5 km2), Kalkkisten (pinta-ala=26,136.3 km2) ja Piirteenvirran (pinta ala⁼35,842.s km2). Grafisesti esittää näitä

suhteita taulun

XXI oikea puolisko.

Seuraavassa sarkiossa verrataan Kalkkisten sadealueen purkautumiskoeffisientti molempina talvikausina, molempina kesäkausina sekä mol enipina hyclrologisina vuosina 1909—1911 vastaaviin 20-vuotisen aikakauden keski-, maksimi- ja

mmi

mikoefflsientteihin.

.Kalkkisten

sa deal’ueen

o*ciutu iiskoeffisientti.

Purkauturnis

koeffisiontti Suurin purkautu- Pienin purkautu

----

----

mjskoeffjsientti miskoefiisientti

Aikakausi 1 aikakautena aikakautena

1 11X11S89—3ijXi9O9i,X11889—31fX1909

i

^{sekä vuosi sekä vuosi}

Talvikausi Kestkausi Hydrologinen v.

0.44 0.36 0.65 1.17 (1902—1903) 0.30(1908—1909) 0.55 0.37 0.48 0.76 (1898—1899) 0.28(1908—1909)

0.50 0.37 0.51 0.74 (1903 —1904) 0.28 (1908—1909) ¹⁾ Edv. Blornqvist, Kyinijoki ia

sen

vesistö, Nidos 1, siv. 215.

P

—

t zk4’t S

4 1 ih

t -

-

(.4 II

d’ PL1r —,

tk 40 t•

.3J(k ts.4Ze

‘1

^{rfl f(. —}

..

4 ^‘

1

44 -!.

41

—

L ^::

- -[ ^• -:.- -

1

O

I00

0

Ii

40

000 -

0•’ ts ⁴

r

II. VEDENKORKEUSHAVAINTOJA.

Sivu

1. Vesiasteikkoasemain luettelo 2

2. Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja 8

3. Vedenkorkeuksien kuukausi- ja vuosikeskiarvoja sekä korkein ja matalin vesi kalenterivuosina

1910—1911 65

4. Vedenkorkeuksien kuukausi-, puolivuosi- ja vuosikeskiarvoja hydrologisina vuosina 1909—1910 ja 1910—1911 sekä vastaavia keskiarvoja muutamilla asemilla pitempinä aikakausina 70 5. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden suurin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1909—1910 ja

1910—1911 sekä keski- ja korkeimmat maksimit muutarnilla asemilla pitempinä aikakausina 75 6. Kuukauden, puolivuoden ja vuoden pienin vedenkorkeus hydrologisina vuosina 1909—1910 ja

1910--1911 sekä keski- ja alimmat minirnit muutamilla asemilla pitempinä aikakausina 81

7. Vedenkorkeuksien pysyväisyys päivissä muutarnilla pääasteikoilla 87

Viitasaaren reitti.

i4luurrejärven W ramanila, Var vikon tor1,an luona.

Alvajärven SE rannalla, Palo niemen tilan luona.

Sannijärven SW rannalla.

Kolimajärven MV rannalla, Ilosjoen majatalon luona.

Kolhnajärven 5 päässä, Kyrön puron koskenniskan yläpuo lella.

Jäpäjärven E rannalla, Pellon- pään tilan lähellä.

KivijärvenNpäässä,Saarenky lässä, noin /2 km N laut tanspa].kasta.

Kivijärven SE rannalla, noin 1 km Kannonkoskesta NW.

Vuosjärven NE rannalla, 1 km Hnopanan koskenniskasta SE.

Kiviniemessä, IV[unruvej ärven 5 päässä.

Keitelepssä, Haapasahrien kääntösillan pilarissa.

Keiteleen E rannalla, noin ¹ km NW Mäenpään tilasta Tenunintaipaleen kylässä.

Keiteleessä, Suolahden laiva laiturin muurissa.

Saarijärven reitti.

Kyyjärvi Kyyjärvessä, Nopolanjoen suussa.

Pääjärvi Pääjärven E rannalla, noin 1 km 5 Karstnlan kir kolta.

Karankaj ärvessä,Tiodinsahnen N rannalla.

Kiviniemessä, Kalrnarinj ärven N rannalla.

Saarij ärvessä, Palaavasalmen maantiesillassa, lähellä Saari järven kirkkoa.

Sunnnasjärvi Summasjärven N päässä, lä hellä Pajulahden torppaa.

Parantala Pyhäjärven 5 päässä, noin 1 km Parant alan koskesta NE.

Kiimasjärvi Kiimasjärven 5 päässä.

Kuhn amojärvi Kuhnanioj ärven W rannalla, vastapäätä Aänekosken teh dasta.

Vatiajärven E rannalla, Ran talan talon alapuolella.

Saravedessä, Kunsan rautatie- sillan maatuessa.

Vesiasteikkoasemain luettelo.

! vnttauksia taulnk—

1

. koihin

•4.senian Asteikon Sade—

nolla- alueen Havainnot Havai,,not

, .St a[nistutuksia

.

Asteikon paikka vesistos&i. pisteen

pinta-ala alkoivat kekeytyneet 2 ^{0 —}

; korkens

. a.

N:o nimi

NN+^,i km2

:z-e.

Lt

INlh.nirrej lirvi Alvajärvi Saanijärvi Kolimaj ärven

pohjoinen Kolima.j ärven

eteläinen Jäpäjärvi eli Poikkeusjärvi Kivijärven

pohjoinen Kivijärven

eteläinen

Vuosjärvi

Muuruvejärvi Viitasaari Keiteleen itäinen Suolahti 2

3 4

0

6 7

8

9

10 11 12

13

1:ssä sareklressa ole vatkorkeusluvut ovatsaa dut tarkkavaakituksella.

Jos luku on sulkamnerk—

kien sisällä, aterkitsee tä mä, että nollapisteen kor keus on aläärättv lähina—

mästä tarkkavaakitus kiintopisteestä tvvueti vedenpinnan avulla.

111.006 206.0 :a/vt_ l909 (110⁵⁹⁴⁾ 512.8 ‘/vm 1909 112.967 415.5 ^20/vii 1909, 110.233 1^558.8 l/ix 1909j

— 1^55d.s 2/vIlI 1909.

— 28s.4 ^ll/\rTr[ 1909

- 1 733.6 10/vni 1909

129.928 1^733.6 11/vlfl 19091

106.157 2 136.s 7/\’Ill 1909

99.722 2 406.0 ^6/vin 1909 97.992 6 221.4 ^1/i 1885 98.545 6 221.4 29/n 1909

98.290 6 221.4 tWvH 1908

— 418.5 ^19/vii 1909 113.194 1 201.9 21/p 1909

— 428.8 24/vin 1909 128.585 1 785.6 2°/vrn l9Oi 116.041 9 266.0 /vnI 1909,

107.217 2 736.3 ^30/rjir 1909 119.058 303.8 31/VTTI 1909 105.501 3 075.5 2/IX 1909 90.750 9 467.4 /vIr 1908

$7.779 9 626.2 ^avH 1908 83.024 16 963.g 22/vsr 190$

65—56

5

5

»

.5

5

»

5

»

5

»

»

5

»

5

$

$ 0 9 10 10 11

11

12

12 13 13

14

14 15

15 16 16

17 17 1$

15

19 19 14

15

16 Karankajärvi 17 Kalmarinjärvi 1$ Saarijärvi

19 20 21 22

23 24

Vatiajärvi Saravesi

3

Rautalammin reitti.

Koivujärvi Hahueniemessä, Koivujärven SW puolella.

Pielavesi Pielaveclen W rannalla, Kek kolan tilan alapuolella.

Säviän ylä Pielavedessä, Säviän kanavan N päässä.

Säviän ala Nilakassa, Säviän kanavan 5 paassa.

Koltm ylä Ni]akassa, Kolun kanavan ylimmäisen sn]kuportin ylin puolella.

KoRin ala Rasvangissa, Kolun kanavan alimmaisen sulkuportin ala puolella.

Hirvijärvi Hirvijärvessä, Hirviltosken niskassa.

Virmasvesi Virmasveden E rannalla, noin 2 km 5 Lintulahden talosta.

Tisvesi Jisveden sataman laitnrimnu rissa.

Suonnejoki Suonnej oen rautatiesillassa.

Pieksänjärvi Pieksänjärvessä, Taivalsrnm joenylivievässä rantatiesil lassa, noin 1kmPartaharjim pysälnltä 5.

Rautalampi .[Iankavedessä, Pitkälahden W rannalla, noin 1% km Rau talammin kirkolta SW.

Kivisalmi Konnevedessä, Kivisalmen E rannalla.

Konneveden Konnevedessä, Närlusaaren N, pohjoinen päässä.

Konneveden Konnevedessä, Pynnölän talon eteläinen alapuolella, Siikakosken nis

kan E puolella.

Vanginvesi Vanginvedessä, Jussinsaarella, Pesiäissalmen virran alapuo lella.

Kynsivesi Kynsiveden N päässä, Luojin

1 salmen E rannalla, lähellä E anta-Keurulan taloa.

Hankasalmi Kunhankavedessä, Hankasal men kirkonkyliin luona.

Kuusvesi Kunsveden NE rannalla, Man nilan talon alapuolella.

Lievestuoreea- Lievestuoreenjärven 5 ran järvi nalla, Majaniemen runnun

torpan luona.

Kuhankosken Saravedessä, Knliankosken ylä yläpuolella, kosken W ran

nalla.

Kuhankosken Leppäveden W ramialla, Ku ala hankosken alapuolella.

Leppävesi Torronselön W rannalla, Kari- saaren tilan alapuolella.

Päijänne.

Haapakoski Päijänteessä,Haapakosken ala puolella. Asteikon vieressä mareografi.

Vesiasteikkoasemain luettelo.

Viittauksia ts ui nk-

Aseman Asteskon-. ,•a e koihin

nolla- alueeji Havainnot Havainnot

3[,iistut,iksia Asteikon paikka vesistossa. pisteen

pinta-ala alkoivat keskeytyneet ‘3

N:o nimi

NN+m km-

.

— 160.4

— 1 139.2

1139.2

— 2 189.8

— 2 189.8

i7vIr 1909 1 37 1909

i/

1 1885

2

’/x ¹⁸⁹⁴

i!xr 1891

1

/xi 1894

20 ‘65—86

— 20 ⁵

— 21 s

— 21 ^t.

22 ^s

— 22 ‘>

87

»

12/ VII

7 /vri

3 /VII 8/ VII

1909 1909 1909

1909 1909 25

26 27 28 29

30

31 32

33 31 35

36

37 38

39

40

11

12

13 41

44 a

lIb 45

46

96.862

98.473 119.013

95.035

94.492

(94.431)

(94.594)

1 196.3

372.3 4196.3 4 196.3

328.7 183.1

5 121.7

5 710.7

5 710.7 5 710.7

5 927.8

6 914.7

87

23 ^-

24 » 25- »

25

26 26 27

27

28

28 »

29: _» 88

29 »

30 ^»

30 »

31 ^“ 88,

2 /vI1 1909

1/ rii 1909 10/ VI 1909

2 /VI 1909

20

/VI 1909

19 /VI 1909

i0/’r 1909 17/ vi 1 909

i2/VI 1909

‘°/vu ¹⁹⁰⁷

10 /vn 1907

i3/v 1 1909

— 507.3

7 267.9

84.709 215.4

79.084 17 482.s

76-524 /-

26 136.3 °/vn 1909 31

3ämsän reitti.

Ala-Kintauden ^järven

S

ran nalla.

Petäjäveden rautatiesillassa.

Raliikaisniemellii, Salosjärven W ramialla.

Kankarisvedessä, Vih atinsalon saaren W rannalla.

Vesijärvi.

Vesijärvessä, Vesij ärven ase- man luona.

Vesijärvessii, Vesijärven suma luona.

33 ,>

33 ⁵

34 »

34 » 88

‘5

. .f

4

Vesiasteikkoasemain luettelo.

1 1

Viittauksia tanluk—

•&seln on Asteikon 1 8ade- ^koilijii

. nolla— }[‘aiunOt }layainnot

51iiistiit,,lsiu Asteikou paikka vesistoisk pisteen

pinta—ala alkoivat keskeytyneet 9

korkeus ^.•

N:o nimi NN—f-ni

47 Jyväskyhi

45 i\Iuuraj5rvi

Jyväsjärvi.

Jyviisjärvessk,Jyv3skyiiin kauningin luona.

Muurajärvi.

Paskoluoclon saarella, 1\Iuura-

järven 8 päässä.

76.371 ‘/vi 1908

362.9 ‘°/rx 1909

39 65—86

32 ^m>

49 50 5]

52

153.128 109.988

13 /ix 1909 l5/_ 19o9

‘ 5 /ix 1909

21 /ix 1909 113.4

(198.8 893.2 1 359.

131.2 :5/iX 1909

118.3 i7/Ix 1909 Kintaus

Petäjävesi Salosjärvi Kaukarisvesi

Isojärven vesijakso.

53 Isojärvi Isojärven E rannalla, Kivi kosken niskast.a kappaleen matkaa 8.

Lummenejärven lisävesi.

51 L ummene Lummeneessa, Murliasalmen N rannalla.

Sysmän reitti.

55 Suonne Suonnejärven N päässä, Haa paniemeri luona.

56 Joutsa Angesseliissii,Joutsankirkon-

kyliin luona.

57 Jääsjärvi Jäiisjärven 8 rannalla, Tai nionvirran yläpuolella.

5$ Joutsjärvi Joutsjärvessä, Korkeasaarella.

Nuoramoisten-

1 Kiviniemessä, Nuoramoisten järvi järven N raimalla.

Päijänne.

60 Sysmä Piiijänteessä, Suopellon laiva laiturin luona.

‘ 5 /x 1909

131 x 1909 11 /x1909

ti 1 X 1909

»/x 1909

— 588.3

— 1 324.9

— 1324.9

— 1438.3

— 1710.1

35 »

36 »

H

^»

38 »

39 3”

61 Vesijärvi 12 Väliksyn ylä

26136.3 ‘[viii 1908

496.0 1/vriI 1908 496.0 311vTi 1870 80.524

7$,jj

—.

»

» 88

Päijänne.

Vääksyn ala Päijänteessä, Vesijärven sulun luona.

Kopsuo Ruisniemessä, Kopsuonlahdes sa, Päijänteen 8 päässä. As teikon vieressä iuareografi.

Kalkkisten ylä Päijänteessä, Kalkkisten sulun luona

Kymijoki.

Konnivesi Konniveden 8 päässä, Fuur manninlahden E rannalla.

Asteikon vieressä mareo grafi.

Kymij oessa, Harakkakosken yläpuolella.

Kymijoen Iii rannalla, Iso Käyrän alapuolella.

Kirkkojärvessä, Virtasalinen E rannalla.

Pyhäjärven E rannalla, Paha- saaren kylässä. Asteikon vieressä mareografi.

Mäntyharjun reitti.

74 Haukivuori Kyyvedeu E rannalla, noin 2 km Haukivuoren asemalta N.

75 Puulaveden Puulavedessii, Pappilansahnen pohjoinen yli vievässä maantiesillassa, 3 34 km Kangasniemen kir kolta N.

76 Otava Ptmlavedessä. Otavan sata massa.

77 Synsijärvi Synsijärven XV rannalla.

7$ Hirvensalmi Liekonvedessä, Hirvensalmen inaantiesillan luona.

70 Tuustaipaleen Tuusjärvessä, Tuustaipaleen ylä kanavan suussa.

80 Tuustaipaleen Lahnaveden N rannalla, Tuus ala taipaleen kanavasta kappa

ben matkaa E.

81 Mäutyharju Phävedessä, Mäntyharjun rautatiesillassa.

Vesiasteikkoasemain luettelo.

Viittaukeia tauluk

Aseman Asteikon^. Sade koihin

nolla- alueen Havainnot Havainnot

a:.3 Nnistntnksia

F Asteikon paikka vesistbssk pisteen

pinta-ala alkoivat keskeytyneet S g

korkeus . ..

N:u nimi .

NN+^{m km2}

63 64

65

66 67n

26 136.3 26 136.3

26 136.3

1/11871

8 /x 1908

1 /i1879

Kalkkisten ala Heinola

Kymijoki.

Ruotsalaisessa, Kalkkisteu su km luona.

Ruotsalaisessa, Heinolan sata man laiturimuurissa.

Räävelinjärvi.

68 Räävoliujärvi Ala-RäävelinjärvenNrannalla, noin 4 km Kuorekoskesta W.

26 622.i ^1/11879 26622.i /viri 1900

977.0 9/x1900

27 $16.2 20/viii 1908 69

70 71

72 73

75.812 76.922

75.721

73.800

75.896

(75.139)

71.918 64.078 63.412

99.4o

(93.57)

94.oio

(94.02) Mankala

Iso-Kiiyrä

Virtasalmi Pyhäjärvi

i/xi 1900—-

30/i\T 1901

1 lvja1903—

2

°/vIn 1908

.4

89

89

$9

$9

90 40 65-—80 40 »

41 »

41 » 42 »

42 ^‘>

13

43 » 44 » 44 » 45 »

45 »

46

46 » 47 » 47 » 48 »

48 »

49 28 291.i

28 294.3 28 396.4

34 170.8

1 474.4

23 /vii 1900

/v[Ii 1908 1900 10 /ix 1908

5 /vi 1909

3 219.4 10/x 1909

3 219.4 130.2 3438.1 3 601.7 4365.0

2 /vi 1909 i 8 1

!x 1900 i/j 1885 29/r 1909

/v 1909

80.346 523.s ^7/v 1909

(5

Vesiasteikkoasemain luettelo.

r i \‘iittanlcsia tauluk

Aseman _I Asteikon Sade- koihin

o1Ia- alueen Havainnot Havainnot

Muistntnksia Asteikon paikka vesistossa pisteen

pinta-ala alkoivat keskeytyneet

:

^ko4ens

No ^mmi sN+m lmn

°.ä5

-

05—86

» 90

S/v

1909!

25 /v 1909 3 /viii 1909

21 /Di: 1900 4 552.i

5 140.1 5261.6

34 170.s

‘1

34 191.g 13/vi 1901

16

!ix 1909

19( 9’

1909

1909 1909 82 Voikoski Sarkavedessä, Voikosken nis- 77.706

: kassa.

83 1{illosensalmi Vuohijärvessä, Hillosensalinen ^75.936 kääntösillassa.

81 Puolakka Kamposenjärven 5 rannalla. 06.129

Kymijoki.

85 Saukkola 1 Kymijoen W rannalla, Sauk- 03.809 kolan virran luona.

74

86 Voikan ylä Kymijoen

W

^{rannalla, snvan- 62.653}

! nossa Voikankosken ylä

1 puolella.

87 Voikan ala Kyinijoen W rannalla, Voikan- 56.395 kosken alapuolella.

Valkealan reitti.

88 Ylä-Kivijärvi Ylä-Kivijärven

5

^{rannalla. 74.674}

89 Ala-Kivijärvi Ala-Kivijärven W rannalla, ^{i (74.46,}

:

^Ala-Munan talon luona.

90 Immosenjärvi Immosenjärvessä, Kalliosal- (66.31) men yläpuolella.

91 Haulckajärvi Haukkajärven E rannalla. (61.63) 92 Lappalanjärvi Lappalanjärven W rannalla. (54.83)

Kymijoki.

93 Kuusankosken] Kymijoen 5 rannalla, Kuusan- 53.308 ylä ¹ kosken yläpuolella.

94 Kuusankosken Kyinijoen N rannalla, Kuusan-; 43.488

! ala kosken lauttapaikan luona.

95 Keltin ylä Kymijoen E rannalla, Keltin ^43.633 koskien yläpuolella.

96 Keltin ala Kymijoen W rannalla, Keltin’ 38.856 koskien alapuolella.

97 Myllykosken Kymijoen W rannalla, Mylly- 38.064 ylä koskea yläpuolella.

98 Myllykosken Kymijoen W rannalla, Mylly- 33.741 ala kosken alapuolella.

99 Anjalan ylä Kyrnijoen E haaran 5 rannalla, 30.384

1 Anjalan koskea yläpuolella.

100 Anjalan ala Kymijoen E rannalla, Anjalan’ 20.962 kosken alapuolella.

101 Huraksela Kyrnijoen E rannalla, Huruk- 19.971

, selan koskea yläpuolella.

49 50 50

51

51

52

52 53 53 54 54

00

00

56 56 57

57 58

55

59

90

90

90

‘ 6 /xr 1901—

/ii 1902 20 /xii 1902—

31 /xn 1902) /vi 1903—!

‘°/ix 1908

‘Iv 1909—:

i6/xri1909 28 /vi 1903—

luis:1908

1 /i1908—-

“lis:1908)

‘/xui1900—

‘ 1 /vr1901 i/vii1903—

“/viir1909

25 1xi 1900—

‘20/iv 1901

20 Jv1^1903—

1 /ix 1909

25 ,i-v 1900—

20 /iv 1901

‘ 5 /vi 1903—

S/vii1903 34201.6

497.a 9/vjH 824.s ⁱ 21/v,ii 983.3 4/vlII

1 211.7 2”/vni

1 299.6 /viii

35 535.

35 540.7 35560.1 35 569.8 35 795.3

35 726.9 30/viii 35 816.0 ‘1/vii

35 841.9 ^i4/rj

35^898.6 ‘/is:

‘/x 1901

‘,fix 1908

“/viii 1909’

12 /vni 1909

2 I/m,i 1900)

1909 1900 O••••••••••• “‘5

1900

1909

m-.mr

1-

90

7

_

..• .-.---...-

Vesiasteikkoasemain luettelo.

l7iittauksia tauluk Aseman

Asteiko n Salo- koilun

1

’a alueen Havainnot Havainnot

,

..7

Mnistutuksia

ksreil on p nkl a e 1 tossⁱ tisteen

pinta ala ilkoivat kesi eyt3nret korkeus

5 .

N:o nion

NN+n ^km-

Kymijoen E rannalla, Pernon koskien yläpuolella.

Kyrnijoen XV rannalla, Pernon koskien alapuolella.

Kyrnijoessa, Parikan haaraan tumispaikan luona.

Langinkosken haaran W ran nalla, Sutelan haaraantumis paikan luoua.

Hirvikoski Kymijoen N rannalla, Hirvi- 16006 kosken yläpuolella.

1900 ‘7vi1903——

“/x 1909

1909 ^—

Kyrnijoen W rannalla, Ahvion koskien yläpuolella.

Kymijoen N rannalla, Ahvion koskien alapuolella.

102 Ahvion ylä 103 Ahvion ali}

104 Pernon ylä 105 Pernon ala 106 Parikka 107 Sutela

108 109

110 111

20.228 35 981.2 ‘°/vm 59 65—86

17.250 35 986.1 S/ix 60

16.778 36 021.7 15/vn 1900 ^— 60 » 91

13.220 ^— 14/lx 1909 ^— 61 »

11.819 ^— 21/vrr 1900 ^— 61 » 91

3.254 ^— 16/ix 1909 ^—— 62 »

9

/TX 1909, ^— 62 »

Tammijärvi Tammijärven 5 päässä, Läng- ^{14.298 -—} Vvii 1904’ ^— 63 » 91

vik-niinisen lahden E ran nalla. Asteikon vieressä ma reografi.

Paaskoski Kyrnijoen 5 rannalla, Paas- 14.048 ^— 7/x 1909 ^— 63

kosken yläpuolella.

Loosari Loosarinkosken N rannalla, 10.461 — 6/x 1909 ^{— i} 64

kosken alapuolella.

Ahvenkoski Kyruijoessa, Pien-Ahvenkos- 5.892 — S/x 1909 ^— 64 » 91

ken maantiesillan yläpuo lella.

.1, ^. i . / ,,. . . ..,

3 _{‘ ./.‘ .}

4... 1 . ‘ ii.

.,.

. .. .. - —

-:

•

•—

• 4 ••.i

1

.-. i

1.

•.‘•-•k