Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 9 1930-1931

(1)

9!

z

0

ØID

1 0

0

cI)

o

0

0 cl)

0 0 zcn

0 0 z z 0 0 z 0 z

IW

_________

(2)

Sisällys

Sivu

Esipuh

.

3 Yleiskatsaus Suomen hydrografisiiu olosuhteisiin vuosina 1930 ja 1931 5 Luettelo mereen tai Laatokkaan laskevista vesistöistä, joiden sadealue

Suomessa ylittää 200 km2 5

Vesiasteikko-luettelo

Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvoja Kestävyys

Vesimäärä Q

Sade- ja lomiasemien luettelo

\ertailewa meteorologisia arvoja 58

Lumen spys

Lumipeitteen vesiarvo mm Routa

Sade

Sademäärä (N) ja purkautuminen (A) Hakemisto

Innehäli

^—

Inhah

Förord

Oversilct av dc hydrografiska lörhällaudena i Finland uiider ären 1930 och 1931

Förteck-ning över i havet eller Ladoga mynnande vattendrag. vilkas nederhördsomräden inom Finland överstiga 200 km2

—

Verzeichnis der ins Meer oder Ladoga eiumlndenden Gewässer. deren Nie derschlagsgebiete ja Finnland 200 km2 äherateigen

Pegeliörteclming

—

Verzeichnis der Pegelstationen

Dagiiga vattenständsiakttagelser

^—

Tägliehe Wasserstandsbeobachtungen Vattenstandets medel- och extremvärden

^—

Mittel- und Extremwerte

des Wasserstandes Varaktighet

^—

Benetnmgsdauer Vattenmängd Q

^—

Wasseimenge 0

Förteekming över nederbörds- och snöstationerna

—

Verzeichnis der Niederschlags- und Sehneemessimgsstationen

,Jämlöraude meteorologiska (lata

^—

Vergleichende meteorologische Aoga ben

Snödjup

^—

Schneehöhe

Snötäckets vattenvärde mm

—

Wasserwert der Schneedecke mm Tjäle

—

Eisboden

Nederbörd

^—

Niederschlag

Nederbörd (N) och avdnuing (A)

—

21ederschlag (N) und Ahfluss (A) Register

Skl.

Tauluja

Taulu

Vedenkorkeuskäyriä 1

Jääpeiteaika TI, III, IV

Sademäärä V, VI. Vii

Planscher

—

Tafein

Plansch— Tafcl

Vattenstimdskunor

—

Wasserstandskurven 1

Tid med istäcke—Zeit der Eisdecke II. III. IV

Nederhörd

^—

Niederschlag V, VI, VII

9 25 42 51 54 56

3

8

9

25 42 51 54 56 58 59 60 61 61 62 64 59

60

61

62

64

(3)

Esipuhe. Förord.

Hydrografisen toimiston 9. vuosikirja, mikä sisältää tietoja vuosilta 1930 ja 1931, sekä vertailevia tietoja eri kymmenvuotiskausiit a. on suurin piirtein aikaisempien vuosikirjojen suunnitelmien mukaan laadittu. On kuiten kin havaittu typografisesti mahdolliseksi laajentaa sisältöä lisäämättä kirjan sivumäärää. Näitä mahdollisuuksia on pyritty käyttämään hyväksi.

Sisällön laajentaminen on vaatinut kaiken käytettä vissä olevan vedenkorkeusaineiston perusteellista tarkis tusta ja osaksi uutta muokkausta, useita piirkauskäyriä koskevia selvityksiä ja purkausmääriin kohdistuvia las kuj a, sadealueitten planimetrimitt auksia, meteorologisen aineiston uudelleen laskemista ja uusien keskiarvojen muo dostamista, j. ^{n. e.} Työn päämääränä on ollut mahdolli simnian monipuolisten ja oikeitten tietojen hankkiminen ei ainoastaan vuosikirjan kahden vuoden, vaan myös nor maalijakson hydrografisista olosuhteista.. Toisaalta se on aiheuttanut valitettavaa julkaisemisen myöhästyrnistä.

Taulukkojen ensimäinen ryhmä on, kuten ennenkin, omistettu vedenkorkeishaeainnoitle.

Tämän ryhmän ensimäinen osa, asteikkoluett.elo, sisäl tää seuraavia tietoja, joita ei ollut aikaisemmissa vuosi- kirjoissa: Sen sadealueen pinta-ala, minkä alapään raja profiilin vedenkorkeuksista asteikko antaa tietoja; tämän sadealueen järviprosentti (kaikkien alueen järvien pinnat.

saaria lukuunottamatta, prosenteissa koko alueen pinta alast.a): asteikkokiintopisteiden laatu ja asema: asteikon iiollapisteen korkeus viimeisen punnituksen mukaan; tä män punnituksen päivämäärä; havaintojent.ekijäin nimi ja osoit.e.

Vedenkorkeustaulukkojen toinen osa antaa päivittäisiä vedenkorkeustietoj a 102 asemalta.

Kolmas osasto sisältää, kuten ennenkin, vedenkorkeu den keski- ja äärimmäisarvoja. Tässä on otettu mukaan 365 asemaa, eli melkein kaikki ne asteikot, joilla havaintoja tehtiin 1930 tai 1931, jota vastoin aikaisemmat vuosikirjat antoivat samoja tietoja vain niiltä (yhteensä 52:lta) ase milta, jotka olivat täydellisinä julkaistut edellisessä osas tossa. Muutos on tapahtunut kymmenvuotisarvoihin näh den: kymmenvuotisjakson ensimäinen vuosi päättyy lu kuun 1. viimeinen lukuun 0: täten on ryhdytty käyttämään samoja jaksoja, joita meteorologit kansainvälisten tapojen mukaan käyttävät. Pieni supistus mainittakoon: mukaan ei ole otettu muitten kuin täten määrättyjen kymmen vuotisjaksojen yhdistelmiä.

Vedenkorkeuden kestävyyttä käsittäviä taulukkoja on supistettu, joskin mukaan otettujen asemien lukuniäärä on kasvanut melkein kaksinkertaiseksi. Niitten sarekkeit

^-

ten lukua, mitkä ilmaisevat määrätyn päiväluvun jakson

—

siihen kmiluvine vedenkorkeusarvoineen

—

on vähen netty viidellä (ennen 18, nyt 13). Kestävyyskäyrien vetä mnineu on silti täysin varmasti suoritettavissa. Tällöin ajan prosenttiluviit 50 ja 75 tarjoavat tukikohtia, mitkä Perus televat sarakkeitten 180 ja 270 poisjättämisen. Kuten edellisessä osastossa, kymmenvuotiskaudet ovat lasketut uuden alkuvuoden mukaan; muita ajanjaksoja kuin näitä kymmenvuotisia ei ole otettu huomioon.

Vesinu’iirätautukoita on tuntuvasti lisätty alueitten lukumäärään nähden (51, edellisessä vuosikirjassa oli 6).

Kuten ennenkin, tässä annetaan purkausinäärien kuukausi-

Hydrografiska byråns ärsbok 9, innehällande upp gifter för ären 1930 och 1931, jämte järnförelsedat.a för olika decennier, är i stort sett uppställd enligt samma pian som tidigare årsböcker. Det har emeliertid visat sig typografiskt möjligt att ge ärsbokens innehåll en större omfattning än tidigare, utan att bokens sidantal ökas.

Dessa möjligheter har man strävat att taga tillvara.

Det ökade innehället har erfordrat en omfattande granskning och delvis ny bearbetning av alit till buds stående vatt.enst.ändsmaterial, utredningar rörande ett stort antal avbördningskurvor och uträkning av avrin ningsvärden, planimetrering av nederbördsomräden, om räkning och ny medeltalsbildning av meteorologiskt ma terial, o. s. v. Ärbetet har gått ut pä att få fram sä om fattande och riktiga dat.a som möjligt av de hydrografiska förhällandena icke hlott iinder årsbokens två år. utan ock i ett norinalförlopp. Det har ä andra sidan förorsakat ett 1)eklagligt dröjsmM mcd utgivandet.

Den första gruppen av tabellerna är, såsom förut, äg nad vattentånd9ob$crvationerna.

Det första avsnittet i denna grupp, pegelfört.eckningen, innehaller följande uppgifter, vilka icke funnit.s i tidigare årsböcker: Areal av det nederbördsornråde, vars neclre gränsprofils vattenstånd pegeln ger; detta nederbörds områdes sjöprocemit (areal av samtliga omrädets sjöytor, holmarna ej inechäknade. i procent av nederbördsomrädet);

beskrivning av pegelfixpunkter, deras art och läge; pe gelns nollpunktsliöjd enligt senaste avvägning: clatum för denna avvägning: observatorns namn och adress.

Det andra avsnittet av vattenständstabellerna ger (lag liga vattenståndsvärden för 102 stationer.

Det tredje. avsnittet innehäller. såsom förut, niedel och extremvärden av vattenständ. Här äro medtagna 365 orter, eller sä gott som alla dc pegelst.ationer, vilka varit ohserverade 1930 ellei’ 1931. medan tiWgare års böcker innehåffit enahanda uppgifter endast för dc (52) stationer, vilka återgivits in extenso i föregående avsnitt.

En förändring har vidt.agit.s i avseende å decennievärdena:

första ärtalet i decenniet slutar mcd 1, det sista mcd 0;

detta för att fä likformighet mcd niellanfolklig sed i av seende ä met.eorologiska data. En mindre inskränkning är a.tt anteekna: samrnanställningen för andra perioder än dc sälunda. hestämda decennierna ha icke rnedtagits.

Tabellavsnittet över vattenståndets varaktighet har fätt ett mindre omfäng än förut, oakt.at antalet beaktade orter ökats till nästan det dubbla. Äntalet kolonner för olika perioder av dagar, för vilka vattenständet angivits, har inskränkts frän 18 till 13. lppdragandet av varaktig het.skuy’van är likvisst fullt säkrat. Procentt.alen 50 och 75 av tiden erbjuda härvid liållpunkter, som motivera hortlämnandet av kolonnerna 180 och 270. Likasom i det föregäende avsnitt.et, äro decenniei’na omräknade till nytt begynnelseår; andra perioder än sädana om 10 är äro icke beaktade.

Tabellerna över vattennziin.gden äro väsentligt titökade

i avseende å antalet omräden (51 mot 6 i årsbok 8). Här

mneddelas, säsom f’örut. mänadsmedelvärden av avrinnin

(4)

4 keskiarvoja mitassa m3/sek., vuosikirjan kummaltakin vuo delta; sitäpaitsi vuosikeskiarvoja, maksimi- ja minirni arvoja, ajan 50 %:n ja 75 %:n arvoja, kaikki sekä m3/sek.

—,

että 1/sek./km2-rnitassa. Samoja tietoja on myös käy tettävissä olevilta kvmmenvuotisjaksoilta. joitten keski maksimit ja keskiminimit niinikään on merkitty kummassa kin mitassa. Sitävastoin ei ole voitu varata tilaa pienim mälle vuosimaksimille eikä suurimmalle vuosimhuimille, joista tietoja, ajanjaksolta 1912—26, annettiin edellisessä vuosikirjassa.

Meteorologisia. havaintoja käsittävässä taulukkoryh mässä on sade- ja lumffiavaintoasernien luetteloon merkitty myös havaintojentekijäin nimet ja osoitteet.

Vertailutaulukot, mitkä antavat tietoja neljällä Ilma tieteeffisen keskuslaitoksen eri osissa maata olevalla ase malla suoritetuista havainnoista, on voitu supistaa pie nempään kokoon. Taulukot siv. $ antavat suurin piir tein. vaikkakin toisessa järjestyksessä, tietoja, mitkä vas taavat siv. 43—49 vuosikirjassa $ annettuja; summat ja keskiarvot on laskettu kalenterivuosille, ei hydrologisille;

kymmenvuotisjaksojen keskiarvot ovat lasketut uudel leen, uusia jaksoja vastaaviksi. Puolen vuoden summat ja keskiarvot, mitkä ennen olivat merkityt taulukkoihin.

ovat jääneet pois.

Aikaisemmissa vuosikirjoissa oli jäätymistä ja jään- lähtöä muutamilla pää-asteikoilla kuva avia tietoja erityi sessä taulukossa. Tässä on annettu grafinen esitys jää peiteajasta kuvatauluissa II—IV. Esitys käsittää 189 paikkaa ja antaa myös keskiarvoja kymmenvuotiskaudelta 1920—30.

Hydrografisen toimiston havaintojentekijäin antamia tietoja lumen syvyydestä, lumen vesiarvosta, roudasta ja sateesta esittäviä taulukkoja on yhteensä 3 sivua, mitkä vastaavat edellisen vuosikirjan näihin havaintoihin ornis tettua 5 sivua. Lisää on tullut kaikkiin havaintosarjoihin kymmenvuotiskauden 1920—30 keskiarvoja, mikäli niitä

on ollut saatavissa.

Sateen, ja purkauturnisen suhdetta esittävät taulukot ovat vaatineet 2 sivua (aikaisemmin yhden). Tässä anne taan tietoja 45 alueelta (ennen kuudelta), ja sekä sade- määrä että purkautumismäärä on ilmaistu rnm:ssä ja kuu kausittain, ja lisäksi puolelta ja koko (hydrologiselta) vuodelta.

Kuvataulujen luku on kasvanut 2:sta 7:ään. osaksi jää peiteaikaa esittävien, yllä mainittujen taulujen vuoksi.

osaksi siitä syystä, että sadekarttojen lukumäärä on li sääntjmyt kolmesta yhdeksään.

Määrättyä paikkaa koskevien tietojen löytämisen hel pottamiseksi kirjaan on liitetty hakemisto.

Vuosikirjan toirnitustyö on ollut eritoten apul. hydro grafin. tri FRÄNS LÖNNFORSin käsissä. Hän on väsinättö mällä harrastuksella suorittanut kaiken vedenkorkeus aineiston täydellisen tarkistarnisen. Hydrografi, iis. ÄKE FÄBRICIUs, joka m. rn. on johtanut ja suorittanut vesi määränlaskelmia, ansaitsee suuren tunnustuksen. Y lim.

apul. hydrografi ALLAN STRN on valmistanut kirjan me teorologisen osan. Apul. hydrografien T. V. OLTNin ja SVEN GusTÄrssoNin osuudet ovat kohdistuneet, etupäässä: edel lisen, sadealue- ja järviprosenttilaskelmiin, jälkimäisen:

vesimääränlaskelmiin.

Piirustustyö on piirtäjä R. SJöBLoiIin suorittamaa, korjausluku etupäässä herra V. NIsuLAn.

Helsingissä, tammikuussa 1935.

gen i rn3/sek. för årsbokens båda år; likaså årsmedelvärden,

maxima, minima, värden för 50 % ^{och 75} % ^{av tiden,}

såväl i m3/sek. son; i sekuncffiter per km2. Enahanda upp gffter ingå dessutom för till huds stående decennier, för vilka även medelmaxiina och medelminirna angivas i de bda mätten. Däremot har rum icke kunnat beredas för vare sig minsta årsmaximum eller största årsrninimum, över vilka uppgifter för perioden 1912—26 ingingo i före gående årsbok.

1 tabellgruppen meteorologiska iakttagelser, har i för teekningen över nederbörds- och snöstationer även observa törernas namn och adresser införts.

Jämförelsetabellerna för met.eorologiska data ä fra av Meteorologiska Centralanstaltens stationer i olika de lar av landet ha fått ett mindre omfång. Tabellerna sid.

58 ge, om ock i ny uppställning, data, som i stort sett mot svara dem 5, sidorna 43—49 i årsbok 8; summor och medel tai äro beräknade för kalenderår. ej för hydrologiska; de cenniemedeltalen äro omräknade för de numera i hruk tagna decennierna. Halvårssummor och medelvärden, som förut upptagits, äro här icke angivna.

1 de tidigare ärsböckerna ingick en tabeli över islägg ning och islossning vid några huvudpeglar. Här har en grafisk framställning av tiden med istäcke givits, i pian scherna 11—TV. Denna framst.ällning omfattar 189 orter och ger även medelvärdet för decenniet 1920—30.

Tabellerna med data som erhåilits vid av Hydrogra fiska bvråns observatörer utförda niätningar av snödjup.

snöns vattenvärde. tjäle och nederbörd, inalles 3 sidor.

ersätta de 5 sidor, som i föregående årsbok ägnacles dessa mätningar. För samtliga serier av mätningsresultat ha tiilkommit medelvärden för decenniet 1920—30, därest s5,dana funnits att tillgå.

Tabellerna över /örhå,ltandet melian nedcrbo d och. av fiöde, ha erfordrat två sidor, mot en tidigare. Uppgifter ]ämnas här för 45 nederbördsområden, mot tidigare 6, och säväl nederbörd som avflöde angivas i mm och för varje mänad, ävensom för halvär av hydrologiska är.

Antalet planscher har ökats från 2 till 7, deis pä gru.nd av den ovannämnda grafiska framställningen av isdata, dels pä grund av att antalet nederbördskartor ökats från 3 till 9.

För att underlätta uppsökandet av data för viss ort har ett register bifogats.

Årsbokens redigering har omhänderhafts väsentligen av 1)jtr. hydrografen, dr. FRANS LöNsFoRs, som med out tröttligt intresse genomfört en fullständig revisLon av alIt vattenstånclsrnaterial. Stort erkännande tiilkommer hydro grafen, ing. ÄKE FBRTcIus, som bi. a. utfört och lett ut räkningar av vattenmängdsvärden. E. o. biträdande hydro grafen ALLÄN SIRN har utarbetat den meteorologiska avdeiningen av boken. Bitr. hydrograferna T. V. OLIN5 och SVEN GusTÄfssoNs insatser ha omfattat huvudsakli gen: den förstnämndes, areal- och sjöprocentberäkningar;

den sistnämndes: vattenmängdsberäkningar.

R.itarbetet har utförts av ritaren R. SJÖBLOM, korrek turläsningen i främsta rummet av herr V. NI5uLA.

Helsingfors, j ^anuari ^1935.

Henrik Renqvist.

Hydrografisen toimiston johtnja. Direktor för Hydro rafiska byrm.

(5)

Yleiskatsaus Suomen hydrografisifn olo- Översfkt av de hydrografiska förhållan suhteisiin vuosina ¹⁹³⁰ ja 1931. dena i Finland under åren 1930 och 1931.

Vedenkorkeus.

Vuosikeskiarvo 1930 oli melkein kaikkialla maassa yli

normaalin.

Vuoden 1931 keskiarvo vaihteli enemmän.

ollen

eri suuri

eri osissa maata: suurin piirtein se myös oli yli normaalin: tärkeiinpinä poikkeuksma olivat Kaak kois-Suomi, Puulaveden reitti ja Kokemäenjoki. missä vuoden keskiarvo oli normaalin alla.

Vuoden 1930 alussa vesi oli korkealla. Useimmilla asemilla

^—

vii 9 10 kaikista

^—

vuoden maksimi oli tammi tai helmikuussa. Kevättalvella ei oltut mitään erikoista matalavettä, eikä kevätkesällä mitään erikoista tulvaa.

Suurin pihtein vesi laski aina lokakuuhun asti. jolloiix se oli erikoisen alhaalla, Tämän jälkeen oli nousua marras- ja joulukuussa.

Vuoden 1931 alussa vesi oli suunnilleen normaalissa.

kevätrninimi (huhtikuussa) oli tavallista alhaisempi: sitä seurasi jokseenkin normaalijien kevättulva. Vuoden 1o)- jmosalla vesi oli yleensä yli normaalin, ja eritoten syys- kuun aikana toisarvoinen maksimi oli havaittavissa.

Tähän lisättäköön, että vuonna 1930 kuukausikeski arvot monin paikoin (46

⁰

kaikista asemista) laskivat laskemistaan kevättalvesta kevätkesään. ja että, missä nousua oli, tämä melkein kaikkialla (45

⁰

kaikista ase lirista) oli 0—5t) cm :n välillä. Vuonna 1931. samaten kym menvuotiskaut.ena 192 1—3( L kaikki asemat osoittivat nousua kevä.ttalvesta kevätkesään: tämä nousu oli 0—SO

(111

22 .l1a kaikista asemista 1931 ja 36 %:lla asemista 1921—30; jotavastoin nousumäärä 51—100 cm merkittiin useinimnilla asemnilla (53

^o/

1931 ja 50

⁰

1921—30).

Kuinka eri vesistöjen kuukausikeskiarvot suhtautuvat normaaliarvoihin. käy suurin piirtein ilmi kaavamaisesta esityksestä kuviossa 1. + merkki ilmaisee veden olleen yli normaalin.

^—

merkki,

että

se oli alle normaalin. 0.

että se oli suunnilleen norniaalissa. Kuvaa rasittaa epä.

varmuus,

mikä johtuu siitä, että usein on ollut vaikeata eittämättömä.sti ]fliiäi’ätä kunkin asteikkoaseman (joskus vastakkaisiin suuntiin kulkevien) havaintojen merkitystä arvioitaessa koko reitin tai vesistön vedenkorkeuksien keski kulkua.

Vattenstånd.

rsmedeltalet var 1930 i sä gott som hela landet något över det normala. Årsmedeltalet för 193] uppvisade stöi’i e olikheter i olika ti’akt.e;’; i stort sett var det ävenledes över noimalväi’clet: dc viktigaste undantagen voro syclöstra Finland, Puulavesisti’aten och Kumoälv. där a;’smedel talet vai’ mindre än noi’nialt.

At’ 1930 begynte mccl högt vattenstancl. Mer

än

91f)

av

samtliga pegelorter hade ai’smaximet i

januari

ellei’

fehruari. Nagut utpräglat vinterlagvatten förekom itke, ej hellet’

nägon

utpräglad vär’- eller sommarflod. 1 stor’t sett sjönk vattnet till ett utpräglat minimum i oktober, varefter en stegring unclei’ arets tva sista manader kuncle pavisas.

År 1931 begynte mcd täinligen nor’malt vattenständ, varvinterminimet (april)

^var

mci’ än vanligt utpräglat;

var’efter följcle en i stoi’t sett noi’mal varflod. Uncler se nai’e delen

av a’et

vai’ vattenstmdet i ailmänhet lmögre än miormait, och i synnei’het sept.ember kunde uppvisa

ett patagligt

sekuncläi’t maximnum,

Här mä tffläggas, att ar 1930 ett jämnt fallande av manadsmedeltalen

fran

ticlen för det noi’niala värvinter niinimet till ticlen för den normala högfloclen kunde för

märkas

å 46

⁰

av samtliga pegelortet’, och att å 45

^,

av

oi’terna stegringen under clenna tidi’ymnd

vai’

högst 50

cm.

Undei’ är 1931. likasa untter decenniet 1921—30, upp visacle samtliga orter undem’

vären cii stegring. solu

i 22 I’esp. 36 fall vai’ 0—50

cm, me;;

ä 53

resp.

50

⁰ av

or’

terna var 51—100

cm.

Tiuru manadsmedeltalen i olika system föi’liöllo sig till

iioi’nia

tvärciena, fi’anigar i

gt’ova cirag av

(Idi sclieniatiska

±‘i’amställningen i fig. 1. Mcd + anges. att vattemistandet vai’ över manadens normah-ärde. mccl

^—,

att vattenstan det. lag under’ det normala. mccl 0. att vatte;ustanclet

vai’

tärniigen normalt, Biiden liclei’ av en

viss osäkerhet,

dä tIet of’ta varit svärt att otvetydigt fastslä, vilka vikter tie olika pegelo;’tei’nas (stundom i olika

i’iktningar gäende)

obsei’vationer böra tilldelas vicl en uppskattning av mnedel föi’loppet i hela straten resp. systemet.

1 0 3 1

Fig.

^i. Månadsmedeka

-. -

— 1 1 -

—--

Iens avvikelser från

i 1iiiiIv1 vvIvI;1vIlI1xj x xixii normalvärden.

Kuv.

i.Eri kuukausikeski

arvojen poikkeamat

normaallarvoista.

1930

.Iia1nien—NiIsiän reitti, Kailavesi

1 II 111 lv V ‘i VI1Vlll IX X XI XII +

+ :0 pie1ijiireli reitti

ii

9 —

ii

5aInia Vuoksen virta Viitasaaren—Saarijiirven

—]iHutaIInhinifl reitit —

Syiiiiii reitti

±

0

+

—1

0

00

E

5’

+

1

+ iIanti liarjuit reitti —1

Kivijärveii reitti t

+

(1

+

ilt’0iij0ki ],iiiigeI,niie,i—H a II 0 Vajiajan reitit

. ii tuno —1’i1iljuivuIeii reitit .Rokemii’ iij::ki Pohjanmaa, PoIijois-.uiutn i

+

1

+ i’iehisjiirvi-stniitemm

itIeflSukhmui—Xil’.ia—

5

strMen,

Kallavesi ‘

+ ^Sallilen

0 Vtmoksen

Viitamami—Saanijii i—

Rimit nhummnpi—stratumr

—— Sy.nmii-.,trumten

0

+

0 —

0

—1

0

tt

.4- +

+

uI —

0

HH

0

÷1

Pujijiimmime iliirity Iiarj ,i—strcmteiu

— Rivi jiirvi-strateu

o

I,Smigelnmiiki—HammtL

—-

— \‘ummiui-struitar

— Atiiri—PihIajavesi- strCmtumr

— lvumnoalv

0+1—

°I

^— ⁰

+ 0.terbotten, Norra Finland

2

(6)

6 Taulussa 1 esitetään viiden pääasteikon havaintoi hin perustuvat vedenkorkeuskäyrät. Eri käyrävöitten ra joitukset osoittavat ääriarvoja, joiden välillä vedenkorkeus on vaihdellut 1901—1930. Kaikilla tässä tarkastetuifia paikoilla vedenkorkeus vuoden 1930 alkupuoliskolla saa vutti korkeamman arvon kuin aikaisemmin vastaavina päivinä; vuoden loppupuoliskolla vesi sitä vastoin monin paikoin painui aikaisempia havaintoja alempiin lukemiin.

Mitä tulee vuoteen 1931, käyrä ainoastaan muutamin pai koin ja lyhyeksi tulvahuippujen ajaksi kykeni laajenta maan tunnettujen lukemien vyön leveyttä.

Vesimäärä.

Taulukoista sivv. 54—55 ilmenee, että purkausmäärä 1921—30 yleensä oli normaalia ylempänä, ja 1911—20 nor maalia alempana. Jos oletamme, että mainittujen kymmen vuotiskausien keskiarvo esittää normaalimäärää, huomaam me vuoden 1930 purkausmäärän olleen yleensä yläpuolella normaalia (poikkeuksia ovat Pielisjärven reitti Vuoksen vesistössä, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi), ja edelleen, että purkausarvo 1931, yleensä myöskin normaalia suurempi, osoitti poikkeuksia tästä säännöstä erinäisissä Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin kuuluvissa osa-alueissa, ollen toisaalta harvinaisen suuri Vuoksen vesistön pohjoisissa latvavesistöissä, Pohjanmaalla ja Pohj ois-$uomessa.

Eri kuukausien purkausinäärät vuosina 1930 ja 1931 kuvastavat suurin piirtein vedenkorkeusvaihteluja, joista aikaisemmin on tehty selkoa.

Merkille pantava on, että eri alueiden ja eri vuosikym menien purkausarvot ovat jokseenkin samat. Taulukoissa on 113 kymmenvuotiskauden purkausmäärä alueilta eri osissa maata. Näistä puolet on 9—11 sekuntilitraa neliö kilometriltä, äärirajat ovat 6.s ja 13.2 sek. litr.

Vedenkorkeuden kulkuun nähden poikkeuksellisena vuonna 1930 purkausmäärän vuosiarvo oli suurin piirtein sama kaikkialla: 2/3 kaikista arvoista oli 9—11 sek. litr.

Sitävastoin alueelliset eroavaisuudet olivat erittäin huo mattavat vuonna 1931: 1/5:lla alueista arvo oli alle 8, 1/5:lla arvo oli 9—11, ja 1/5:lla yli 13 sekuntilitraa.

Ilmatfeteellinen yleiskatsaus.

Tässä viitataan taulukkoihin sivv. 56—61, ja tauluihin 1930.

“—VII.

Vuoden 1929 harvinaisen lämmintä ja runsassateista syksyä seurasi hyvin lämmin talvi. Lämpimin, normaali- tilaan verrattuna, oli tammikuu, 6 7 astetta tavallista lämpimämpi. Lumentulo oli alkutalvella huono. Jouluun saakka satoi yleensä vettä ja vesisateet olivat vielä tammi kuullakin tavallisia maan keski- ja eteläosissa. Maa oli Pohjois-Suomea lukuunottamatta paljaana aina helmi kuun alkupäivlin saakka. Vesistöt jäätyivät monin pai koin vasta helmikuun alussa. Lumipeite jäi koko talveksi hyvin ohueksi, eikä sen sulaminen, joka Etelä-Suomessa tapahtui jo maaliskuun alkupuoliskolla, aiheuttanut suurim missa vesistöissämme inainittavaa vedennousua keväällä, riippuen tämä myöskin osaksi huhtikuun kuivuudesta.

Jäänlähtö tapahtui aikaisin, joten järvet ja joet ennätyk sellisen lyhyen ajan olivat jään peittämninä. Kesä oli kautta koko maan tavallista lämpimämpi, alkukesä sitäpaitsi kuiva, elokuu sen sijaan runsassateinen. Syyskuuta iu kuunottamatta olivat vuoden viimeisetkin kuukaudet nor maalia lämnpimämpiä. Vuoden loppuosan koko sademäärä

För 5 huvudpeglar i olika delar av landet visas vat tenstånden grafiskt i plansch 1. De olika kurvbältenas begränsningar ange, inom vilka gränser vattenståndet varierat 1901—1930. För samtliga betraktade orter var vattenständet under förra hälften av 1930 högre än man tidigare under nämnda tid observerat; under senare hälften av äret var vattnet däremot mångenstädes lägre än vad man tidigare iakttagit. Vad 1931 beträffar, fick man endast ställvis och för kortare högflodstider en större bredd pä det kända bältet.

Vattenmängd.

Äv tabellerna sidd. 54—55 ftamgär, att årsavrinningen 192 1—30 i allmänhet låg över det normala värdet, medan årsavrinningen 1911—20 låg under det normala. Om vi anta, att den normala avrinningen ges av medelvärdet för de nämnda decennierna, Linna vi, att årsavrinningen 1930 i allmänhet låg över normalvärdet (undantag äro Pielis järvistråten i Vuoksens system, Österbotten och norra Finland), och att årsavrinningen 1931, i allmänhet även ledes över normalvärdet. visade undantag från denna re gel i vissa delområden av Kymmene och Kumo system, medan avrinningen i de norra tillflödena till Vuoksens system, ävensom i Österbotten och norra Finland, var synnerligen riklig.

Avrinningsvärdena för olika månader ren 1930 och 1931 avspegla i stort sett vattenståndsvärdena, för vilka ticligare redogjorts.

Änmärkningsvärd är den likformighet, som utmärker avrinningen i olika ornråden och för olika decennier. Äv i tabellerna ingående 113 decennievärden för områden i olika delar av landet faller häfften mellan gränserna 9 och 11 sekundiiter per km2, och de yttersta gränserna äro 6.s och 13.2 sekundiiter.

Under det i avseende å vattenståndsförloppet abnorma äret 1930 var avrinningens årsvärde i stort sett överallt detsamma: 2/3 av alla värden falla mefian gränserna 9 och 11 sekundiiter. Däremot voro de regionala olikheterna påfallande stora år 1931: 1/5 av områdena uppvisade se kundlitervärden under 8. 1/5 hade värden mellan 9 och

11, och 1/5 hade värden större än 13 sekundliter.

Meteorologisk översikt.

Här hänvisas till tabellerna sidd. 56—61. och plan scherna Il—VII.

1930.

Efter 1929 års sällsynt varma och regurika höst följde en mycket varm vinter. Temperaturens avvikelser fr5n normalvärdena voro störst, 6 7 grader för januari. Ne derbörden föll i form av regn i södra och mellersta Fin land ännu i januari. Ett varaktigt snötäcke hade i norr uppkommit i december, för övrigt var marken bar ända in i februari. Isläggningen försiggick mångenstädes först i början av februari. Snötäekets djup förblev obetydiigt.

Snösmältningen, som i södra Finland försiggick redan under förra hälften av mars, kunde icke åstadkommna nägot nämnvärt vårhögvatten i vara större vattendrag.

Detta berodde till en del även pa april månads obetydliga

nederbörd. Islossuingen inträffade tidigt, så att vatten

dragen voro isbetäckta under kortare tid än vad tidigare

observerats. Sommaren var över hela landet varmare

än normalt, juni och juli dessutom torra, augusti däremot

betydligt rikare pä nederbörd än normalt. September

undantagen voro alla ärets mänader också varmare än

vanligt. Summa nederbörd under årets sista månader var

(7)

7 jäi suunnilleen norniaaliksi, mutta jakaantui eri kuukausiin

epätasaisesti, niin että marraskuuhla ennen vesistöjen jää tymistä satoi hvin paljon joulukuun jäädessä poikkeuk seifisen vähäsateiseksi. Pysyvä lumipeit.e muodostui Poli jois-Suomessa inarraskuulla. muualla. joulukuun keski- vaiheilla.

1931.

Talvi oli maan pohjoisimpia osia lukuunottamatta tavallista kylmempi. Etelä-Suomessa satoi tanimiku ussa enemmän kuin normaaliniääiä, muuten oli talven sade määrä pieni. Lumipeitteen svs oli rannikkoseucluilla normaali, muualla sitä pienempi. Huhtikuun puolivälissä muuttui ilma normaalia. lämpimämmäksi ja pysyi sellaisena vielä toukokuun aikana. Lumi suli äkkiä huhtikuun lop pupuoliskolla ja jäät lähtivät vesistöistä kuukauden vii meisinä päivinä, Pohjois-Suomessa pari viikkoa myöhem min. Kesäkuu oli sangen kolea, monin paikoin oli iämpö tilan keskiarvo alhaisempi kuin toukokuulla. Heinäkuu ja elokuu olivat tavallista lämpimämpiä. Koko kesä oli runsassateinen varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa kesä kuun sademäärä ylitti norma.liarvon sadalla. prosentilla.

Syksy oli alussa kylmä ja. sa.teinen paitsi Pohjois-Stiomessa.

missä syyskuulla satoi tavallista väheniinin. Marraskuu ja jotilukuu olivat normaalia lämpimämpiä, poikkeukset normaaliarvoista olivat suurimmat, 5 ä 6 astetta, Pohjois Suomessa. Sadeniäärä oli marraskutilla ennätvksellisen pieni. joulukuulla normaali. J0 lokakuussa satoi lunta ja pienimmät vesistöt jäätyivät, mutta lumi ja jää hävisivät taas marraskuussa. Pysyvä lumipeite muodostui joulu kuun alussa, jolloin vesistötkin jäätvivät lopullisesti.

Sademäärä ja purkautuminen.

Taulukot sivv. 62—63 antavat sademäärän ja purkau tuinisen aluearvoja min-mitassa 45 alueelta eri osissa maata, kuukausi-, puolivuosi- ja vuosisummia (hydrolo giset vuodet.). Viimeinen sareke, k

⁼ ,

antaa purkaus kertoimet. Hycfrologisena vuonna 1929—30 purkausmäärä oli yleensä (ei kuitenkaan Pohjanmaalla eikä Pohjois- Suomessa) suurempi kuin seuraavana vuonna, jota vastoiit sademäärä.llä oli vastakkainen kulku. Purkauskertoin oli näin ollen yleensä vuosikirjan ensimäisenä vuonna toisen vuoden arvoa suurempi. Kiinnit.ettvjen varastojer

^erot

riistävät kuitenkin yhden vuoden arvoilta kaiken mahiit tavan merkityksen. Ovatpa kyminenenkin vuoden keski- aivot jossain määrin epävarmoja. Kuitenkin voitaneen pitää todistettuna, että purkausmäärä Etelä-Suomessa ei ole täydelleen puoltakaan sademäärästä: Uulujoen ve sistössä se on n. 2/3 sademäärästä. ja Lapissa

^—

ainakin muutamifia alueilla

^—

yli 3/4 sademäärästä.

Kuvio 2 valaisee taulukkojen sademäärän ja 1nu’kautu- misen kuiikausiarvoja neljältä eri alueelta: Imatran. Kalk kisten. Kiikan ja Vaalan. Pvstvviivat merkitsevät sade- korkeutta, käyrä antaa purkausmäärät.

Kuv.

2.

Sade- määrän ja pur kausmäärän kuukausiarvot

neljällä alueella.

ungefär normal. men den föll till största delen i november före isläggningen. medan december förblev exceptionellt regnfattig. Ett vara.ktigt siiöt.äcke uppkom i norra Fin lanct i lloveml)er. för övrigt i niediet av decembe;.

1931.

Vintern var, utom i landets nordligaste delar, kallare än vanhgt. [ södra Finland föli uudet januari immad inera nederbörfl än ;iormalt, för övrigt hilev vinterns ne cleihörd liten. Snödjupet var endast i kusttrakterna nor inalt, för övrigt mindre. 1 ruediet av april blev vächet.

varmare än normalt och förhlev det hela maj. Snön smält.e sna.bbt under seriare hälften av april och islossningen för siggick under inanadens sista dagar. i norr nagon vecka senare. Juni var kylig, fle;städes vai medeltemperaturen lägre än för maj. Juli och augusti voro varmare än normait.

Hela sominaren var ;ik på nederbörd, särskilt i norra Finland. där j uni inänads nederbördssumma överst.eg den normala med hundlia procent. Hösten vai till en början kail och regnig ut.om i norra Finland. däi septemher var torrare än norma.lt. November och decemher voro varma.

Medelt.eiuperat.urens positiva avvikelser voro störst, 5 ä 6 gracler. i norra Finland. Nederbördens månadssumma för november var rekordartat lg. Deeember hade normal nederbörd. Snö föll redan i okt.ober, då även mindre

^vat

tendrag tillfröso. meri snö och is smälte bort uncler no vernber. 1 början av december uppkom ett varaktigt snö täcke och vattendiragen tillfröso dlefinitivt.

Nederbörd och avflöde.

Tabellerna sidd. 62—63 giva arealvärden i min

av

nederbörd och avflöde för 45 oniräden i olika delar av landet, i manacls-, halvars- och ärssummor (hydrologiska ar). Den sista kolonnen, k

⁼ ^,

innehäller avflödeskoef fieienter. Under liydrologiska äret 1929—30 var avrin ningen i ailmänhet (dock icke i Österhotten och norra Finland) större än under följande år, medan nedlerbörden visade gang i mot.satt riktning. Avflödeskoeffieient.en vai därför i allinänhet. större undier det första av ärsbokens tvä iu, än uudet det senare. Ohikhet.ei i dc hundna förrädeir heröva emelleitid avflödleskoefficienterna för enskiida ar alI nämnvärd betvdehse. Aven medelvärclena för 10 är äro i viss mmi osäkra. Det torde dock kunna anses som bevisat, att avrimiingeu i södua Finland utgör något mindre

än

hälften av nederbörden, i Uleälvs svstem omkring 2/3 av nederbörden, och i Lappland

^—

åtminstone i vissa tuakter

^—

över 3’4 av nederbörden.

En illustration till tabellernas värden pä nederbörd och avrinning under olika manader ges av fig. 2 för neder hördlsornrädena till Imatra, Kalkis, Kiikka och Vaala.

Staplarna beteckna nederbörd, kurvan a.nger avrinningen.

Fig.

2.

Månads

-

värden av ne derbörd och

avflöde för fyra om

råden.

Imatra Imatra Kalkkinen RaIk[<inen

mm 100

29

^-

I93O

^-

1931 1920-1930 29

^-

1930

^-

1931 I00 mm

_____

1iVV1X!”1V XII ‘XI

KUI<ka Kiikka Vaala Vaala

mm100

29

^-

1930

^-

1931 1920-1930 29

^-

19301

^-

193:1 1920-1930 iOO mm

_ ______

50 xl ii x ^vi ^XL ^II V XIII XL 11 Y VIII XI II Y VIIL XL II V Viii XI II V un

(8)

9

Ilmatieteellisen keskusIaitoken

ja

Hydrografisen toimiston alaiset asemat yhteenlasketut, suluissa jålkimiii.set erikseen.

9 Meteorologiska centralanstaltens och Hydrografiska hyråns stationer sammanräknade, inom parentes dc sistnämnda särskilt.

9 ^Die

Stationen der Meteorologisehen Zeutmlanstelt mitgerehnet. In Klammern die Stationen des Hydrograpbischen Burraus.

8 Luettelo mereen tai Laatokkaan laskevista vesistöistä, joiden sadealue Suomessa ylittää 00 km2.

Förteckning över i havet eiler Ladoga mynnande vattendrag, vilkas nederbördsområden inom Finland överstiga 200 km2.

Verzeichnis der ins Meer oder Ladoga einmiindenden Gewässer, deren Niederschlagsgebiete in Finnland 200 jim2 Ubersteigen.

Pinta-ala km’

Äreal km’

N:o

Havaintoasemien lukumäärä 1931 Äntal observations.

tationer 1931 Änzahl Beobach tungsstationen 1931

Jiirvi SJÖ

Jokialue—Flodomrtde

Fiiissgehiet

kaik kiaan total

8cr (koko

aine) (total areal)

Pinta-ala km’

Areal km’

maan rajojen

ulko puolella

utom rik gritnsen

ansser halb

der Eeichs grenzen

sacleas.

9

X:o vesias- nederb.

tcikkoja statio pegiar ner’) Pegel Nieder

schl.-sta tionen’)

.Tnkialue—Fiodc.iurtde Flnssgehiet

Havaintaasemien luk-umiiiirl 1931 Äntal observations

stationer 1931 Anzahi Beobach tungsstationen 1931 J9rvi

Sio 8cr (koko aine) (tOtal areal) kaik

kiaan total

maan rajojen ulko puolella

utom rlks gränsen auser

haih der Reichs grenzen

vesias teikkoja

pegiar Pegel

sadeas.‘

neclerh.

statio ner’) Nieder scN.-sta tionen9

1 1. 1 1. 2 1, 3 1, 4 1. 5 1. 6 1. 7 1. 8 1. 9 1. 10 1. 11 1, 12

Laatokkaan.

^—

Till Ladoga.

Nevan vesistö

^—

Nevans

yatten-

systelii

Snooki (SuoIun0]d) Muinalanjold Tulemajoki TJuksunjoki Svskvänjoki Jänisjoki

Tohmajoki + Kiteenjoki Migiinjoki (Migiisjoki) Ihalanjoki

Soskuanjold (Soskiunjoki Hiitolaujoki

Vuokseit vesistö —Vuoksens vatten svstem

Suomenlahteen.

^—

Till Finska viken.

XXXII XXXIII XXXIV XXXV XXXVI XXXVII XXXVIII XXXIX XL XLI

Selkämereen.

^—

Till Bottenhavet:

Miinniiistenjoki

—

Letalai Lapinjoid (Hinnerjold) Euraj old

—

liiraa

Kokernäenjoen vesistö

^—

Kurno älyä va.ttensysteni

Karvianjoki

^—

$astmolaa isojoki

^—

Lappfjärdit Tcuvanj old

^—

Östermarkl Närpiönjoki

—

Närpes Maalahdeujoki

^—

Ma]aksa Laihianjoki

^—

Tobya

430 475 1 325 27095 3420 1 130 560 990 485

— 3.1

—.

4.6

—

13.3

—

11,6

-

6,0

—

0.4

—

0.6

—

1 ^0,3

—

0.3

—

0.o

279 735 190 960 9435: 5575 5451 l90 l.340J 6051 1565

4801

^—

3860

1675

^—

220

^—

270

^—

200

^—

1345

^—

69485 $070:

590 375

650

—

735

^—

1375

^—

585

^—

200

—.

340

^—

550

—

210

^—

345

^—

000

^—

37 210 520 890 290 1 265 785 235 1 685 465 2 010

1 oo 595 300 1 080 880 305 290 385

16.f;

2.6 1

6,o 1

4,9 9.5 ‘2

0.6

2.o

—

0,5

^—

14,0 4 16.1 86

2.4

4,1

2

7,1

5 6.7 3.5

5.2

5,8

3,5

4,6

6.4 2,a 19.1 11$

0,o -4.7 4.9

1,6

2.s 1 1.5

2.s 1

4.9 1

12.i 5

6.7

—

1.1

—

0.o

^—

1.6

^—

0,i

^—

0.2:

^—

0.3:

—

2.3

^—

6 (1)

9

3 1 3

3 75 (7)

3 1 2 1

1 53 (4)

1 1 1 1 6 (1) 1 6

9

2 4 1

1.0 2.3 2.s 0.7 3.o 10.4

4.2

0.9 8.9 1.0

0.8 0.s 1.5 0.6 11,2 3.4

5.6

0,7 2.7 6.1 2.9

3.6:

II Rajajoki

^—

Systerhäck III Onkamojoki

IV Rokkaia.njoki

V Perojoki + Näätälänjoki + .Iiuis tilanjoki

VI: Houfhj0k VII: Tervajoki VIII Vilajoki

IX Urpaianjoki 1 Vaalimaanjoki XI Virojoki XII Vehkajoid

XIII Summajoki

^—

Summaä

XIV Kyrnijoenvesistö Kymmeneälvs:

vattensystem XV Taasiarijoki

^—

Tessj&t XVI Koskenkylänjoki

^—

Forsbv XVII flolanjold

^—

Illby XVIII: Porvoonjold— Borgdt

XIX Mäntsälänjoki

^—

Mäntäilää (Svartsä)

XX Sipoonjoki

—

$ibboh XXI Vantaarijold— Vandait XXII Siuntionjold—Sjundeä XXIII Karjanjoki

^—

Karisä ei. Svarti

Saaristomereen.

^—

Till Skärgårds—

liavet.

XXIV Kiskonjoki

^—

Bjernoa XXV 1 Usk-elanjoki

^—

Uskelaä XXVI Halikonjoki

^—

HalikkoS XXVII Pairnionjoki

^—

Pemara XXVIII Aurajoki— Äuraä

XXIX 1 Valperinjoki XXX Mynäjoki

^—

Virmol XXXI Laajold

1 4 6113)

—[ 4

•F 1

1 1 3

7 15 (3)

7

^‘

7 (1):

2 — 1

1 4

9

2 3

7 5(1)

4 6

1 7

— 1

21 10

1 2

1 5

1 1

8 10

0

—

2 2 2

1 1

Perämereen. — Till Bottenviken.

XLII Krrönjoki-— Kvröälv 4900

XLIII Oravaistenjold— Oravaisa 240 —

XLIV Lapuanjoki

^—

Lappoäiv (Nvkarle

bvälv) 4 125 —

XLV Kovjold 335 —

XLVI Purmonjold— Purmoa 860 1 —

XLVII Ähtävänjold

^—

Esseä 2030

^—

XLVIII Tervajok-i (Teerijoki)

—

Krosobyk 825

—

XLIX Perhonjoki

^—

Perhoä (Vetilä) 2 680

1 Kälviänjoki 1 ³³⁵ —

^—

LI Lestijoki 1 330

LII Pöntiönjoki 205 _—

LIII Kalajoki 4185

—

LIV Pyhäjoki

LV Limingoja 235 —

LV1 Piehinidjoki 200

LVII Siikajoki 4400 —

LVIII Lirninganjoki + Temmesjoki +1

Tymävänjoki + Ängeslevänjoki 1 100 ^— LIX Ou]ujoen vesistö —— L]eälvs yatten

svstem 22 920 430:

LX Kiimiriginjoki 3915

^—

LXI lijoki— Ijoälv ^{1 14350}

^—

LXII Offiavanjold 310

^—

LXIII Kuivajoki 1 340

LXIV _: $imojoki 3215

—

LXV Kemij old — Kemiälr 1 51 370 45

LXVI Kaakamonjoki 470 —

LXVII Tontionjoki— Torneälv 39935

^:

25 745:

Pohjoiseen Jäämereen ja Vienan mereen. — Till Norra Ishavet

och Vfta liavet.

LXVIII Tenojold—Tanaälv 16200 11100

LXIX Njaudamjokka, Näätämönjoki

—I

Ncidenälv 1 ^{2 390} ⁶³⁰

LXX Uiituanj old

^—

Munkälven 1 040 225

LXXI Patsjoki—Pasvikälv 18065 1035

LXXII Peaecanijokka— Petsamojoki

^..^.

2 155 — LXXIII Välishjokka. Vaalisjoki (Titovka) 1 365 945

LXXIV Tnlomjokka tLuttojoki Jatirij. +

Nuortij.l 1$ 930 11 625

LXXV Koutaj. (Tuntsanj. ± Dulankaj.

‘.

m.. m. fi.) 27400

_j

16 330

LXXVI Kernjoki (Pistojoki v. rn., rn. fl.’(: 27600 25 995

4.6 1

2.7

1

i.0

11.7 Katso karttaa Vetosikirja 5, taulu 1.

^—

Se kartan Årshok 5, p1. 1.

^—

Karte

^liii

Jahah. 5, Tafel 1.

(9)

9 4 Suo] ärv i

^.. ^rauta

Str.i__cie_i

. itikosken nt.kaesa. c,ik. rsnta—

uv. Saarikoski, liilgra stealen

1Ö..

tihiiskoski ^ko’.ken ^aila, ^vasen ranta —uecl.

forsen, vii;istra stranden

2 Doigosenkoski

^kken ^alla, ^va’,en ^ranta ^—^nel.

vliie.t en atrantlen

1 Unksniijärvi

^pät, ^ranta

ändan, stranden

2 Loiinolanj ärvi

5,rauta

strandeu

4 Uutksn

^Joki sillan atap., vasen ranta—

nil. Joukki bro, vänotra .stranden

(3..’ Värtsilä

ärt,.iliiuko.ken ni,kas’.a ovan Olli Vftrt-aIi for

7

j

äitisj lirvi

^ranta, Liunnvaaran laitu—

5t0li(lt9i

Lisniltivaara b gga

8 Jänisjoki

vasetu. rannalla Jiitusjiiruen alifistö—

padon aiap.

p9 v. strandeti neclanoni Jfitii.jiirvi spardatulla

1 .Simpee

Siirkisalnsi, rautatseliilan luona, itLVid

j

lirnviigsbrctii

2s. so I’ivij

ärvi lähellä Siupeleeli telitla.ta—iLira Situpele bruk

3.. Pieni Kivijärvi

huliellIt Sitnpeleeu tehdasta niira Situpele bruk

4 Kokkolanoki

taaistiesilta, oikea rauta — lan,l—

viigsbru, lidgra strauden

1’ isteikati Var,’iIiaineJJ kilutopiste pegelus ittvutlflx

[Iaitptfestpunkt des l’egels yksityinen, PriVat

1, 6. Jänisjoki

1, 11. Hiitolanjoki

P1, 1 = t,tL’ikOll yliisi. kiiutopiteet peg@ti.is reservfixer Eiilfsfestpunkte des Pegels

Koidaälv

1’ —3.430 P —4.211 P —4roa NK +psaa

-o

1913 °/, 1920 Äino Kuijonen Värtsilii

J 9 1911 Onni Asikainen

Linnuivaara, Viirt’-ilii

0/19.11 °/ 1931 3 uhatia Pesonen Jiinisjärven laivaranta

Y. Paakkinen Särkisalmi Matti llannoneti

Simpelo Ilatti Ilaunonen

Simpele Niit IIttala ilm

Vei] ala, kopsalati pys.

Juho Kähkiinen Nurtuij ilrvi, Lieksa Uuno Mikkonen

Runaa, Lieksa 71. Kuivalaineu

Pankakoski, Lirk.a Eino Tortonen

3lerilä, Liekoi

‘4. PajitIs Vieki Emil Toivanen

Peutikkälä, Ylikylä, Nurmes 9[. Asikainen

Nurmes 1. 3. Hämäläinen

Lieksa ao.

31. Kärnä

Ahveni0enuirran kanava 71. Kiirnä

Ahvenisenvirran kanava

Anna Laatikainen Lylykoeki, Ilonumtsl Antti Tahvanalueti

T rj ui, Kivilahtl, I9innhnrj u Anna Kekkonen

Silkakoski, Uiuoaharjts 5

2.7 kiintopiste 2.Tm lounaaoeen aateikOlta fixpunkten 2.7 m St SW fr. pegeln Festpunkt 2.7 no SW vom Pegel

0) Epävarma valtion rajojen ulkopuolella olevat osan arviointi Osiiker uppskattning av omrddet utanför rikets griinser Unsiebere Sehätzung des Gebietesausoerhaib der Reichsgrenzen

Vesiasteikko-luettelo

—

Pegelförtecknfng

Verzeichnis der Pegetstationen

Sadralue

piste Havainnot

Nederbordo

0:

^punki Ohjscreationerna

Niedersehol.

Punkt lienijaehitiongen

gebiet

Kiintopisteet Havaintojentekijä

Nimi

—Namn Paikka—Läge

unte” Viimeisen vaakitoiken Alk0i- Observator

°

1119 L ie _jorat

1 otpunktc

Redukotit Seite

1

^‘t Beobac]oter

km° Redurera

resultat datuus

jarte

‘Slutade

‘ See Rcduzlert Ergebflts Tag

n- linde

.0

‘ (leo ietzten Ilivclie

Nevajoen vesistö

^—

Nevans vatteiisystein

1, 1. Suojoki (Suojunjoki)

2090 30.9 P = O P ^—3.744 1? 3,744 “/ 1932 ⁰

u

^1918’ ^°,‘,,1922 Vilho Tikka

—2.240 ¹ 1032 1934 Liete, Suojärvi

4923 0.7 P ⁼ 1 1.0 3 1° ^—^1.770 P —1.730 °/ 1927 ,1921_‘°‘1929 [. Konrotiow Ignuila, Salli 4939 0.7 P = . 2.0 II 1’ —2.962 P —a,saa °/, 1021 ^70/ 1921 “/ 1921)1. Kououow

Igtiuila, Salmi

1, 3. Tulemajoki

1300 2.1 P 0 0.6 NE P —1.217 ‘p —1.210 “‘1934 ^te,’,11)21 Iv. Mensehoneu

=0 27.2 E XX + ^5.5 ^P,^—^2.100 ^‘ Itiljuunleini, Salmi

1, 4.

Uuksunjoki

510 61 P 0 P —2.000

NN +^94.07 230 12.0 ^]0 = 1 15SE 1? —3.710

=- 29 11 NK + 144.7

1463 6.21’ = O P —3.170

NK 15.43

07’,1923 3023 ^77/,_{1924 Ilja}3iarkkineoi

Roikonkoski, ITmkunjllrv1 1934 _‘/,1923‘‘/1931 I’aroekewts 3lakkuneu

Kurikka, Loimola ao.

1/,1923 _{‘/, 1023}⁷⁰ 1923 N. ,Toukkt Uuksto 1’ —2.066

1’ —3.707

P1

^—^3,579

—3.171

1’ —7.111 [1’ —9.418 1’,— 3.²¹⁶ 10.8

1’

10,01’ =-.-

1’,

1’ —7.111 NK + 63.1 P —9.418 XII + 61.76 155

3 030 3 650

730)

735 700 1 740

1. 12.

870 5W 90 SW III) SSW’

16 NW 140 SSW

1’ —3.305

P

^—3.408 ^i,1932 ‘.‘1913 NK + 05.61

P —1.260 P —1.284 ^i1/1912 ° 1913 NN + 65.72 ‘P,—3.aze

0 —1.477 1’ —1.477 “/1(1:11 _‘/1913 3771+65.9 P1—3.28u

0 —12.121 1’ —12.125 1022 ^1,!,1931 IP,—14.911

20.11’ =---

10.9 1’ 1

Pt 1

19.9P P1⁼ O 14.0 1’ O

l’i =••

Vuoksen vesistö

—

Vuoksens vattensystem PleIisjiirha

) reitti^—I°)etlSjäTti

sttåten

3.81’ =-70 Ws\v 1’ —4.13 1’ —4.413

11.8P 0 12 IV 1’ ^—3.012 P —3.011

1’,= 0 30 SW P5—7,872

10.3 P 0 875 SW 1’ —1.oso

IP

—1.561

= 0 600 7sE KN + ^114.03IP,1.860

= 0 250 SSW P7—2.178

10.2 P = 0 22 SE 0 —3.080 1’ ^-- 3.173 NK + 99.34

3.71° —-292 SW P —7,765

4.41’ =-- Y0NW P —2.938

- 0 0,9 W

13.6 P ^=--

5,a

SW P —3.084 P,=9SW 7171+92.06 13.61’ =--10 N\V 1’ —3.767

1171 + 91.99

13.6 P =-- 1’ —4.171

NK +

^91.00

13.71’ _=--

1’

^—4.231

NK +

^91.81

“/ 1916

07/ 1930

°/ 1932

19:14

‘/, 11)1(1

‘,1934

‘/, 1934

“/,192o

‘,1923

‘/, 1923

i/1916

“7,,

¹⁹²⁰

001930

“,,1911

“7,

¹⁹⁰¹

‘/1916^t/,,1919

‘1,1916

‘7,

¹¹⁾¹¹

‘/, 1930

°‘‘,1911 1°311

°‘/, 1804^tl’,1921

“/ 1904’/,, 1027 1’ ^—^7•765

1’ —2.036 1’,—3.392 P —3.671 1’;— 5,925 P —3,767 1’ —4.116

1’

^—4.307

5 Jongunj tokI

1 .Jotsgun sulassa ennen laktta Nttrtosi- 1 425

järveen— vid Jos101 hro före in—

filohet i Kortuijiirvi

6 1-{iuounaa

3[itkahahdeu lUIS, oikea ratia— 6 600 Matkatahti tuyntiing,liögra stran—

,

tieto

7

P10111) arvt etrankoskeu tn°kaoa, oik.nosta— 8 $30’,

- ov. Petrafora, hlgra stratodeti

u, Höpöttäjä

II [ö1niävotolle’oikea

^{rinta —}liiigra stratideti 8 935

9 Viekijoki

ieki]ärveti yläp. — ov. Viekijärvi 421

11

^Sariino

luki

Roukkajakosken yläp., oik. rauta — 880

oy. Rottkkaja fors, loögra stninden

14 Nurmes

ililkonsaltoti 11 615

15 Lieksa

Lieksan raut. silta—Liek-a järnv. 14 615 ben

16 ,\hvenis’nvirta, ylä

—oikea ratita — högra strtltldlen 11615

Övre

17 Ahvenisenvirt.a, ala

^—oikea ranta —högra strandeti 14723

iaedre

24

Lvlvkoski

_— !L7’lYkuskei alät., (oikea ranta — 1330. 8,2 1’

— tv. I.ylykusku, !rlgra atrandeol

27 .Koitere

5rtnta 21130, 11.11’

strttsolo’mi

28 Siikakoski

^ku,kr’ti yläp., vaseto rauta—ov, 6 003’ 9,3 1’

1 furseu, viitntra oh raudeti

29 Häihä, ylä

^—

övre

^uitto yläp. —ov. slttosen 21 885 12.2 1’

39

iläihä. tilit — nedre ,tiho;o alap. —ned, shtssetu 21890 12.2 1’

31 Kaltmuo, ;‘1i

^— ^- ultooi yläp. — uv.

shissen

21909 h21’

32 Kaltinio, ala

^— nedretoloois alus.^—tled. siusseti 21 925 92.2 1’

33 Ncsto’rinsaari, ylä

—oulun yläp.—ov. slussen 21025’ 12.2 1’

övre

vaar-na kiveosä . uaarna kalliosa

tulI 1 itetu ionIt i btrg

Ii 11(01 LIICittetli Steitte flr’liett itn 1.’’ I—t

ItOitflj01i—

= 0 130 IV

= 0 15 s’W

=0

/,,

^19:12

‘7,

¹⁹⁰⁵

‘,‘,11)111 ^17/ 1911

‘‘,1932 ^t/ 1°J04 :p —3,470

1’ —4.510 1’ —4,500

1’ —5.168 1’ —6.017

‘1’ —4.307 P —8.988 P —4.a68

Fittisjoki

—

f’om(isölv

— 32 -,,W 1’ —5,160 NK+^90.18

= 27liNE 0 —6,016

NK

—-—2111 1’ —4.205

NK + 00.03

=- 101 NE 1’ —8.003

XX + $5. 35

=- 51 ‘4 1’ ⁴⁵⁵⁷

NK+ 84.71

6934

‘/, 1934

1 393

‘7,

^1876’

‘7,

¹⁸⁷⁶

t/,1877

0 mnt’rkki kive——,L oiärke 1 0t/fl

Marke in eineno Steine

J. Haoinen Kaltimo, Hiuilrä 3. Ilassituetu

Kaltinoo, Häiliä A. Halli

Kaltimon kanava A. Halli

Kaltimon kanava 3. Torniaitoeti

Nesterinsaari, Eno

‘/ 1932 1877_“,‘1914

‘h¹⁹²⁶

3931 ‘7 ¹⁸⁷⁷ “Jo¹⁰¹⁶

/1192$

O miierkkj kalliossa tärke 1 brg Marke im lielsen

3

(10)

Tjiajän

Teitt —

iViisiä siråteu

10.0’? --30 N P —2.877

XX + 108.n 10.8P = 0 46 SE 1’ —5.600 XX 63.15 5.01’ =--55 X ‘) ^P ^—2.350

1’ =--SZNE NN+105.a

P—2.;;0

10.4 1’ 0 13 NE P —6,368

XX + 92.41

1874

J. R. Simpainen

Saarikosken kanava, Runni J. R. Simpainen

S3ariko’ken kanava, Runni K. Väisänen

Ii’almi Ernst Tengtn

Nerkoo Ern-t Teng1n

Nerkoo Hannes Hyvärinen

Ahkionlahden kanava, Maa ninka

Hannes Hyvärinen

Ahkionlahden kanava, Maa ninka

E. Suhonen

Ruukovirran kanava, Käitrme lahti

E. Suhonen

Ruokovirran kanava. Käärme lahti

1011 Vilho Tuppurainen Valkoisen pys., Ruopin

Ella Kuosmanen

Konnuksen kanava, Leppä- virta

Eli Knosmanen

Konnuken kanava, Leppä- virta

Väinii Stavrn

Taipaleen kanava, Varkaus

10

Sadealue Nederbördg

omrä(le

1 Niedersehl.

. gehiet

Kiintopisteet

Nimi—Nanin Paikka—Liige

Fixpunkter

N:o Name Lage rvi

Featpinkte knl’ 510

piste Havainnot

0:

^pttnkt Ohaervationerna

l’unkt Iieohaehtungen

.. .

— linvaintojentekijä

‘1,IlmeIsen vaakituksen tlk Tledukoitu senaste avvsgnings _-va1

Observator

Redneerad tulo päivä Bör- tyivät Beohaeliter

Reduziert Erguhnis Tsu jade Slutade

—m dos lotzten Kivelle- Än- Ende

ments ^.n,,

—6.364 ^‘1932 1’ —0.349

NK -F 82.57 P —6.911 NK +^82.00 P —8.354 NK ±^8L46 P —2.706 NK + 81.45 P —3.511 NN + 80.72 P —5.205 NK + 80.45 p ^—5.90;

NK ± 79.75 P —6.551 NK ± ^70.08 1’ ^—7.122 NK- 78.51 P —7.192 NK ± 78.57 P —9.282 NK ± ^76.28 P —4.185 NK + ^75.57

P —5.06

NK -1- 7:1.95 P —4.432 NK ±^71.04 21 930 12.7

22010 12.1 22060 12.;

22 180 12.]

22 180 12.1 22 200 12.1 22203 12.1 22395 12.1 22410 12.1 22415 12.1 22420 12.]

22510 12.1 22510 12.

22 7201 12.

1’ ----335W

P 75 SE

1’ --60E8f

1’ 13 5

1’ =--34 NE

1’ 03 NNW

1’ --134NKW

77 wsw

1’ —41 NSW

1’ =--12 SW

1’, 38WSW

1’ (;2 SSE 1’, —‘-—- 5WSW

P =--45E

1’ =--oO E

1’ =--0NE

—6.912

—8.357 .1? —2,859

—3.53;

7’ —5.221 P —5,890 1’ —6.558 1’ —7,126

•P —7.158

—4,257 P —9.290

II’

—4.190 1’ —5.799 1’ ^—4.476

1932

‘ 1932 193

1I1932

‘/ 1932

‘,1932 1911

‘!1932

77/ 1911 1932

1

¹ 1932

‘,,,1032 1577

178

‘,2878

,,1878

‘7, 1878

‘h 1882 1882’

17, 1876

1,1876

/,

¹⁸⁷⁶

V

¹⁸⁷⁶¹

‘7,

1870.,, ISOt

‘;, 1875’

1575

.1. Torniainen Seterin’aari, Luo 1’. H. Piironen

Saapaskoski, En) 1’. H. Piironen

Sanpaskoaki, Luo Matti Kuvaja

Jakoknken kanava Matti Kuvaja

,Takokosken kanava 0. Hartikainen

Haapavirta, Jakokoski 0. Hartikainen

Haapavirta, Jakokoski Petter Ollikainen

Paihola, Kontiolahti Petter O]Iikainen

Paihola, Kontiolahti Otto Pyykkö

Kuuma, Kontiolahti Otto Pyykkö

Kuuma, Kontiolahti 3. Koljonen

VIran kanava .1. Koljonen

Vtran kanava W. Kauppi

.Taeniu1n kanava

31 Nesterjneaari. ala

‘sulun alap.^—ncd. s1nsen

ncdre

35 Saa.paskoski. yli

•sultn yläp.^—Oy. olussen

Övre

36 Sallpaskosk-i.

ala

siIiIin alap. —110,1. slussen

nedre

37 ‘Jakokoski. ylä Övre

aulnn yläp.^—Oy. siussen

38 Jakokoski, ala

^—

nedre

^sifiun

alan.

^—nect. sltasen

39 Haapavirta, ylä

—

övre

suhIlfl vlitp. —Oy. silissen

10 Haapavirta, ala.

^—

nedre5’

^alati.^—necl. siussen

41 Paihola, ylä

^—

övre

sulun Yläp.—Oy.sllt7sen

42 Paihola, ala.

—

nedre

^{lUun alap.}^—^neä. ^slussen

43 K ;ma, ylä

—

övre

^,, ^, ^41111111 ^Yllin.^—ov. stussen

44

‘Kttnrna.

ala

—

nedre

^.^• ^11l1fl ^alap.^—110,1. Sillasen

45 Etra, ylä

—övre ulun yIäp.—Oy. slitsaen

46 Itra, ala

—

neclre

^aulun^alnp.^—ned. aillasen

47 Joensuu. ylä

—

övre

tilun yliip.—lv. ll1SSe11

48 Hövtiäinen

^1manta

stranclen

49 Viinijörvi

Tillinniemi, Koratinselkä

50 Syrjäsalmi

Pyhitjärvi, Syrjäsalmi

51 Joensuu, ala —nedre

^.1St1l11n alap. —ned. slusseu

52 Puhos

^.,,^pää ^Orivesi

‘ändan

55 Saarikoski. elä

—

övre

^.^oulun ^yläp.^—^OV. ^siussen ^{1 655}

56 Saarikoski, ala

—

neclre

^alIllIn ^alap.^—nel. siussen 3 655

61 Iisalmi

Iisalmen kaup. satama—Idensalmi 4 stada hamn

62 Nerkoo, ylä

^— Nerko,.511111n yläp.^—ov. stussen ‘ 4 700

Övre

O

63 Nerkoo, ala

^—

Nerko,

alttun alap.—necl. siussen 5 530

O

nedre

64 Ahkionlaliti, ylä

^— ^Övre.sulun ^yIäp.^—^Oy. ^siussen ⁵⁵⁵⁰

64 a “Tjanto. ylä

—

övre

^anh. ^oulun ^ylitp.

—ov.

gamla 5550

slussen

65 Ahkionlahti. ala

^—nedre sillun alap.^—ilmi. slussen 5830

65

ii

Vianto, ala

—

nedre

.. vanh. oulun alap.—ned. gamla 5553 stussen

66 ‘Ruokovirta., ylä

^—

övre

sulun yIiip. —cv. slussen 5

69 Korpijärvi

^pää ^{1 260}

- andan

72 Lastukoski, ylä

^—

Övre

,sotlml yläp.—Oy. sllissen 2 455

73 Alaluostanjärvi

Karijoen sillan alap., vasen ranta— 545

vänstra stranden, ned. Karijoki 1)00

76 Lastukoski, ala

^—nedres11l11fl alap.^—ned. sitissein 4 020

,

¹⁰³² ‘,,1875

Lsä)lwkst6

Pqhösell’öän

——

Tilitlöde till Pqhäselkä

1 425! 22.1? = 80 XSE 7’ —3.424 7’ —3.320 ^1)0,151ä34 “‘,1913 “1920Auguati Hiltunen

7’, 0 82NXE XX + 86.37 7’, —:3,779 ,1931 Kontiolahti as.

Lisäjttoksu Orirefren

^—

.Til,/löde till Oriresi

805 22.1P 2.6 5 1’ —2.928 ‘1’ —2.927

“7,

¹⁹³⁴

“7,

¹⁹¹² Potter Havula

XX ± 77.97 Sotkuma, Polvijärvi

10001 30.4P 10.4 SE 7’ —3.428 7’ —3.428 ‘,,1931 ‘,1912 Matti Pennanen

7’)= 0 0 5 KS + ^75.0 P—0.440 , Pulloa, Syrjäsalini, Kitee

29230 15.91’ =67 5 7’ —4.833 1? —4.836 ‘/ 1032 ^1/1577’ V. Kauppi

XX +^{73.6 4} Joensuun kanava

20210 1591’ =— P —3.815 7’ —3.815 ‘7,1912 ‘‘,1012 “/,1022 tI. Rusanen

XX ÷ 75.3 Koivikko, P111105

Itk’tstti»t i strateot Iisalmen reitti

^—

5.0’? 0 220

5.0P = 0

5.8? O 151 X

6,11’ ‘—-- 220 SW 7.67’ =--165 W

7.61’ =--370 SW

7. 7’ =—3L3 8

7.91’ = 0

7’ —2.308 P —2.369 ‘/193C XX + 86.75

7’ —5,350 7’ —5.348 ‘/,193C NK + 81.72

7’ —5.938 7’ ^—5,957 177,1932 XX -1- 84.60

1’ ^—^7,200 7’ —7.726 01,19.33 NK ± 83.50

7’ —8.24a’p —8.263 “.‘,1933 NK +^32.52

7’ —0.780 ‘7’ —0.812 ‘,,1932 XX + 81.82

NK + 81.8

P —3.430 P —3.240 “,193-2

NK ± 79,20

NK

+ 79.7

P —4,200

1?

^—4,268 “,,1930 XX + 70.05

1

1/ 1900^“,1914

1/ 1606.”’/,, 1934

“7, 1916^“^,,1017

“j, 1927

‘,‘,1865

‘1868

10,1574

B 186,3 ‘‘ 1874

‘ 1574

“ 1561

11,1879

1’ —2.840 7’ —5,612 7’ —2.358 1’ —2.793 1’ —6,754

Kaila 78 Ruokovirta. ala

—

uedre

oulun alap,—ned. olilasen 6015 0.a’P 0 50

71)

Kallavesi

Päivämannan kiUtl,tiiilta—Päivä- 12 675 12.9 1’ = 0 1 5

ranta ,vänul,mO = 225 5

Vihtori Pasanen Korpikylä, Varpaisjärvi 7. Turunen

Lastnkoski Otto Toivanen

Älaluosta, Säyneinen .1. Turunen

Lastukoski

‘8(3 81 82

7’ —4,aoo 7’ —4,706 XX ± ^78.os

1’ —3.226 1’ —3.328 XX 80.37 P)•6.01

Konnus, ylä

^—

övre

sultin yliip.—ov. slussen

Konnt]s. ala

—

nedre.

^- sulun alap. —Bell. slusen

Taipale, elä

^—övre ^... SUlltfl yliip.—IV. sIltaseIl

“7

¹⁹³² ^“‘,¹⁹¹⁶

“‘,1033 “/, 1906

‘,1932

‘7,

¹⁹¹⁶

“7,

¹⁰³³

“7,

¹⁹⁰⁶

1930 ^1,’1870 11932 1..11)07

1134 ^‘,‘,1863

“,]934 ‘,‘,]863

Il;1252’ 10)77

Kaflnt’edeit läntinen laska

^—

Kallaresis t-iilra

t’llopp

12675 12.9’? = 7.s E 7’ —5.698 1’ —5,700

1’, =110 SW XX ÷ 70.07 1’)— 5.401

12755 32.91’ 64 SW 1’ —6.266 7’

1’ =—182 SW XX -75,54 1’,— 5.9o0

tltlS, 13.41’ ^‘. 7’ —3.275 1’ —5.2’l

XX +^77.81

‘) ,Jos asteikko on moniusainen, luet.cllaan ensiksi kurkeanveden, viirneisek1i inatalanvedenasteikkoon kcjltdltttvat tiedot.

Därest pegein Ircleladi flere sk4lar, angivas förA dc till liögvattenakatin, .i+ dc till lägvuttenokalan h:ir,,nde upp;iftorna.