Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 10 1932-1935

HYDROGRAFINEN TOIMISTO

HELSINKI

HYDROGRAFISKA BYRÅN

HELSINGFORS

VUOSIKIRJA ÅRSBOK

HELSINKI 1936, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

1932—1935

JAHRBUCH DES HYDROGRAPHISCHEN BUREAUS

Sisällys

Sivu

Esipuhe .3

Yleiskatsaus Suomen hydrogrufisiin olosuhteisiin vuosina 1932, 1933, 1934 ja 1935

Luettelo vesistöistä, joiden sadealue Suomessa ylittää 200 km’

Vesiasteikko-luettelo

Päivittäisiä vedenkorkeushavaintojv Vedenkorkeuden keski- ja äliriarvoja Kestävyys

Vesimäärä

Q

Sude- ja lumiasemieu luettelo Vertailevia meteorologisia arvoja Lumen syvyys

Lumipeitteen vesiarvo Sade

Lunta

Sademäärä (N) ja purkautuminen (A) Hakemisto

Tauluja

Vedeukorkeuskäyriä 4

.liiäpeiteaika II, III, I\

Sademäärä

Vorwort

ttbersieht der hydrographiseheu Verhältnisse ja Finnland 1932, 1933, 1934 und 1935

Verzeiehnis der Gewässer, deren Niederschlagsgebiete ⁱⁱⁱ Finn land 200 km’ äbersteigen

Verzeiehnis der Pegeistationea Tägliehe Wasserstandsheubaehtungeu

Miltei- und Extreuiwerte des Wasserstaudes Ii euetzuugsdauer

Wassernienge

Q

\Terzeiehnis der Niedersehlags- und Sehneemessungsstationen Vergleiei_ende nieteorologisclie Augaben

Inhait

Innehåll

1’örord

översikt av dc hvdrografiska fiirhällandena i Finland ^uuder iiren ]932, 1933, 1934 och 1935

Fiirteckning äver vattendrag, vilkas nederbör dsoniriideu inom Finland överstiga 200 km’

Pegelför teekniug

Dagliga vattenstäudsiakttagelser Vattenständets medel- och extremvärden Varaktighet

Vattenmängd

Q

Förteekning äver nederbörds- och snöstatioaerna Jämfdr ande iueteorologiska data

Suiidjup

Sniitiiekcts vattenviirde Nederhör d

Tjäle

Nelerbörd (N) och avrinuing (Ä) R egi ster

Planscher

581.

Piausel,

Vattenstäadskurvor 1

Tul mcd istacke II, III, IV

Nederliiird V, VI

Schneehöhe

Wasserw-ert der Scbneedecke Niedersehlag

Eishodeu

Niederschlng (N) und Aljfluss (A ) Register

Tafein

Wasserstandskurven Zeit der Eisdecke Niedersehlag

Seite 8

9 26 60 70 74 76 78

$0

$1 53 84 84 87

3

8 9 26 60 70 74 76 78 80 83 84 84 87

Seite 3 5 8 9 26 60 70 74 76 78

$0 81 83 84 84 87

Tafel 1 II, III, IV V, VI

Esipuhe. Förord.

Hydrografisen toimiston vuosikirja 10 sisältää tietoja vuosilta 1932, 1933, 1934 ja 1935, ja on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vuosikirja 9, jonka esipuhee seen viitataan. Vain pienehköjä muutoksia on merkittä vänä:

Asteikkoluetteloon (siv. 9—25) on otettu asteikon paikan leveys- ja pituusasteet. Kaikki pinta-ala tiedot on uudelleen tarkistettu, mistä on johtunut pienehköjä muu toksia sarakkeeseen 1?. Monessa tapauksessa on ollut vaikea päättää, kuinka jonkin järvessä sijaitsevan asteikon sade-alue on laskettava, kun järvi muodostaa osan suurem iuasta järviryhmästä.

Osasto »Päivittaisiä vedenkorkeushavaintoja» (siv. 26

—59) sisältää, kuten ennenkin, tietoja 102 asteikolta. Tässä on asteikko IV. 4 Kuolemajärvi otettu mukaan ja as teikko 1, 1.145 Käkisahui

^—

Kexholm jätetty pois. Kaikki interpoloidut tai vertailuun perustuvat arvot on painettu

kursiivilia. Jos tällaisten

^arvojen

lukumäärä yhden kuu

kauden aikand ylittää 10 % päivien kokonaisiuäärästä kuukaudessa, on myöskin kuukausi-keskiarvo kursivoitu.

Osastossa »Veclenkorkeuclen keski- ja ääriarvoja» (siv.

60—69) on vuosikirjaan 9 otetut arvot jokaiselta kyiumen vuotis-jaksolta jätetty pois. Sen sijaan on julkaistu arvot Pidlemuältä jaksolta (useimmassa tapauksessa 1911—30).

Vastaavat muutokset on tehty myös osastoissa »Kestä vvys»

^(siv.

70—73) ja »Vesimäärä»

^(siv.

74—70). Viimeksi mainitun osaston viimeiseen sarakkeeseen, joka vuosi- kirjassa 9 sisälsi vuosiluvun toistannan,

^on

merkitty vesi- määrän laskemisessa käytetyn purkauskäyrän kirjaamis

numero.

Meteorologisiin taulukkoihin on lisätty tietoja ^kllästy misvajauksesta ja tuulen nopeu desta.

Toimiston virkailijat ovat osallistuneet tämän kirjan vahnisteluun samalla tavoin kuin edelliseen vuosikirjaan nähden.

Hydrografiska byräns årsbok 10 innehåller uppgifter för ären 1932, 1933, 1934 och 1935 jämte jäiuförelsedata för en längre periocl. Uppställningen är densamma som i årsbok 9, till vars förord hänvisas. Endast smärre för ändringar äro att anteckna:

1 pegelförteekningen (sid. 9—25) har latitud och longi tud för pegelstället införts. Alla arealuppgifter ha under kastats en närmare granskniug, som vällat smärre för ändringar i koloimen 1’. 1 mänga fall har det varit svårt att avgöra, huru nederbördsomrädet för en i en sjö helägen pegel skall räknas, dä sjön utgjort en del av en större sjö komplex.

Avsnittet »Dagliga vattenståndsiakttagelser» (sid. 26

—59) omfattar, såsom förut, uppgifter frän 102 peglar.

Här har pegeln IV. 4 Kuolemajärvi tillkommit och pegeln 1, 1.145 Käkisalmi

^—

Kexhohn bortlämnats. Alla pä inter polation eller jämförelser grundade värden äro kursiva.

Om antalet dylika värden mrder en mänad överstiger 10 %

av totalantalet clagar i mänaden, har även mänadsmcdel talet kursiverats.

1 avsnittet »Vat tenständets medel- och extreinvärden»

(sid. 60—6 9) ha dc i ärsbok 9 upptagna värdena för varje decennium bortlämnats. 1 stället ha värden för en längre period (i dc flesta faIl 1911—30) införts.

Motsvarande förändringar äro att anteckna även för avsnitten »Varaktighet» (sid. 70—73) och »Vattenmängd»

(sid. 74—76). 1 det sistnämnda avsnittet har i den sista kolonnen, som i ärsbok 9 innehöll en upprepning av ärtalet, rcgistrcringsnumret för den vid beräkningen av vatten föringen använcla avbördningskurvan införts.

1 dc meteorologiska tabellerna ha uppgiftcr över mätt nadsdeficit och vindstyrka tillagts.

Byräns

^tjänstcmän

ha tagit dci i arbctcna för denna bok pä

^{samina sätt som}

för ärsbok 9.

Vorwort.

Das Jahrbuch Nr. 10 des Hydrographischcn Burcaus cnthält Angaben öber die Jahrc 1932. 1933. 1934 und 1935

sowie

Vcrglcichsdatcn för eine längere Periodc. Die Auf stcllung

^ist

dieselbc

^{wie im}

Jahrbuch Nr. 9,

^auf

dessen Vor

wort

hingcwiesen wird. Bloss gcringe Abänderungen sind

zu

vermerken.

En Pegelverzeichnis 5. 9—25 sind Brcite und Länge för die Pegelställe cingcfiihrt worden. Alle Arcalangaben sind ciner nälieren Priifung unterzogen worden. die kleine Abändcrungcn in der Kolonne F zur Folge gehabt hat. In vielen Fällen ist es schwicrig gcwescn zu entscheidcn, wie das Niederschlagsgcbiet eines Seepegeis berechnet werden soll, wenn der See einen Teil eincs grösscren Seenkomplcxes ausinacht.

Der Abschnitt »Tägliche Wasserstandsbeobachtungen»

(5. 20—59) umfasst wic fröher Angaben von 102 Pegein.

Hier ist der Pegcl IV. 4 Kuoleiuajärvi niitgenonunen und der Pegel 1, 1.145 Käkisalmi

^—

Kcxholin fortgelasscn wordeu. Alle auf Iutcrpolation odcr Vergleichcn hasieren den Wcrte sind kursiv. Wcnn die Anzahl solcher Werte

während eincs Monates 10 % der Anzahl Tagc im Monat iihersteigt, isi auch der Mittclwcrt des Monats

ⁱⁿ

kursiv angegehen wordcn.

En Abschnitt »Mittel- und Extreinwcrte des Wasser standes» (5. 00—69) sind die im Jahrbuch Nr. 9 cnthaltenen Wertc fiir jede 10 -Jahrperiode fortgelassen wordcn. Statt dcssen sind Werte för eine längere Periode (in den meisten Fällcn 1911—1930) eingcföhrt wordeu.

Entsprechendc Veränderungen sind au ch im Abs ch nitt

»Benetzungsdauer» (5. 70—73) und »Wassermenge» (5. 74

—76) zu vcrmerken. Im letztgcnannten Abschnitt ist in der lctztcn Kolonne, die iin Jahrbuch Nr. 9 cine Wieder b olu ng der Jahreszahl enthielt, die Registernuinmer der hei der Berech nu ng der Wassermcnge benutzten Abfluss

^-

kurve angegcbcn.

In den meteorologischcn Tahellen sind Angaben öber das Sättigungsdefizit und Windstärke hinzugefögt worden.

TJbcr den Äntcii der verschicdcnen Bcamten des Hyd

rographischen Burcaus hei der Herstcllung dieses Jahr

huchs s. Vorwort Jahrh. 9.

Yleiskatsaus Suomen hydrografisiin olo suhteisiin vuosina 1932, 1933, 1934 ja

1935.

Översikt av de hydrografiska förhållan dena i Finland åren 1932, 1933, 1934

och ^1935.

Vedenkorkeus.

Vuosikeskiarvo oli v. 1932 koko maassa

^jonkidverran

yli normaalin (kes kiarvoja 1901—30, ks. kuv. 1, pidämme normaalikulkua esittävinä). Vuonna 1933 oli keskiarvo jonkin verran alle normaa lin. Vuosikeskiarvo 1934 oli lähellä kes kiarvoa 1901—30. Vuonna 1935 oli vesi hyvin korkealla.

Vuoden 1932 alussa oli vesi kaikissa vesist öissä korkealla. Veclenkorkeus py syi koko vuoden normaalikäyrän ylä puolella, mistä johtui, että vesi myöskin v:n 1933 alussa oli korkealla. Talven ku luessa laski vedenpinta nopeasti, kevät- tulva oli yleisesti vähäpätöinen ja vuo den loppupuolella merkittiin tavallisuu

^-

desta poikkeavan alhaisia vedenkorkeus

^-

arvoja.

Vuonna 1934 oli suunta päinvastai nen: vuoden alussa oli vesi erittäin ma talalla, kun taas loppuosalla vuotta vedenkorkeusarvot olivat erikoisen kor keat.

V. 1935 oli vesi koko vuoden hirn inattavasti normaalikäyrän yläpuolella.

Kaikkina tässä käsiteltyinä vuosina esiintyi niin muodoin joissakin suhteissa erikoisen huomattavia poikkeuksia nor

^-

maali-vuoteen nähden.

1 IllLllhIlVIVVlllRXIXIXflXlI Saimaa ^1.12:112

.533

Päänne XIV: 65

294’

IJT[ [?5I [1

27

Rautavesi XXX V:87

/35

JIIZE5LTJTJ

Vaala LIX:35

2/6

Kemi LXV:44

3/2/?

/90

“

L fH

•t/0••I••

L

Vattenstånd.

Årsmedeltalet var 1932 i hela landet något över det normala (medeltalen för 1901—30, se fig. 1, läta vi representera norrnalförlopp). År 1933 var niedeltalet något under normalvärdet. Årsmedelta let 1934 låg nära medelvärdet 1901—30.

År 1935 var vattenståndet mycket högt.

År 1932 begynte i sarntliga system mcd högt vattenstånd. Vattnet höli sig hela äret ovanom normalkurvan, varför även år 1933 begynte med högt vatten.

Under vintern sjönk vattnet hastigt, vårflo den blev i alirnänhet obetydlig och siutet av äret kännetecknades av ovan ligt låga vattenståndsvärden.

År 1934 visade en gång i

^motsatt

riktning: i början av äret hade man ett synnerligen lågt vattenstånd, i slutet av året ett ovanligt högt.

År 1935 höli sig vattnet året i genom betydligt ovanom normalku rvan.

Samtliga här behandiade år uppvi sade sålunda i ett eller annat avseende synnerligen betydande avvikelser från norma1»-året.

Ubersicht der hydrographischen Verhältnisse in Finnland .1932, 1933, 1934 und ‘935.

Wasserstand.

Das Jahresmittel war 1932 im ganzen Lande etwas iiber dem normalen Werte (die Mittelwerte fiir 1901—30, s. Fig. 1,

^Inögen

einen Normalverlauf darstellen). 1933 war der Mittelwert etwas unter dem Normalwerte. Das Jahresmittel 1934 lag nahe dem Mittelwerte 1901—30.

1935 war der Wasserstand sehr hoch.

Das Jahr 1932 begann in sämtlichen Systernen mit einem sehr hohen Wasserstand. Das Wasser hjelt sich clas ganze Jahr hindurch oberhalb der Normatkurve weshahb ebenfa.lls 1933 mit hohem Wasserstand begann. Während des Winters sank das Wasser schnell, die Friihjahrsflut

war im allgemeinen unbedeutend, und das Ende des Jahres wircl gekennzeich net durch ungewöhnhich niedrige Wasser

^-

standswerte.

Da.s Jahr 1934 zeigte einen Verlauf in entgegengesetrter Richtung: am Anfang gab es einen auffalhend niedrigen Wasserstand, am Ende einen ungewöhnlich hohen.

1935 hielt sieh das Wasser das ganze Jahr lang um ein bedeutendes oberhalb der Normalkurve.

Sämtliche der hier behandelten Jahre wiesen also in dieser oder jener Hinsicht sehr bedeutende Abweichungen vom »Normalm-Jahr auf.

Kwkausikesldarvo—5Inadsmede1v.^—lUo

natsniittelw. 1901—1930.

Kkikorkeav.—9ledejhögv.^—Mittelhoc’hw.

1901— 1930.

Keskivci—Mc1c1v.—Slittelw. 1001—1930.

Keskimatalavesi—Medefl9gvatten—lUittel

niedrigwasser 1901—1930.

Vesimäärä. Vattenmängd.

Taulukoista siv. 74—76 ilmenee, että purkausmäärä v. 1932 kaikkialla on ollut suurempi kuin v. 1933, jolloin vuosikeskiarvo paikoitellen oli ennätysmäisen alhainen.

Purkausmäärä. v. 1934 oli yleensä v:n 1932 arvon alapuo lella, mutta suurenipi kuin v. 1933. Vuonna 1935 oli usei den alueiden purkausmäärä suurempi kuin 1 934.

Vuoksen vesistössä oli purkausmäärä vuosina 1932 ja 1933 paikoitellen, eritoten v. 1933, alapuolella normaali- arvoa (1911—1930), vuosina 1934 ja 1935 se oli normaalia suurempi.

Kyminjoen vesistössä purkausmäärä v. 1932 ylitti normaaliarvon, v. 1933 vesimäärä oli pienempi kuin nor maali. 11äntyharjun reitissä purkausmäärä oli myöskin alapuolella normaalia, mutta

^vesistön

kaikissa muissa

osissa

olivat v:n 1934, samoinkuin myöskin v:n 1935 arvot suuremmat kuin norma.aliarvo.

Kokemäenjoen vesist össä oli kulku suurin piirtein samanlainen.

Pohjanmaan jokien purkausmäärissä on huomattavissa suurempia eroavaisuuksia eri alueilla, mutta myöskin siellä oli vuosi 1933 vähävetinen. muut vuodet suunnilleen norniaaleja tai normaalia runsasvetisempiä.

Av tabellerna sid. 74—76 frarngår, att årsavrinningeii under är 1932 överallt varjt större än är 1933, som stäilvis uppvisade ett rekordartat lågt årsmedeltal. .Avrinningen år 1934 var i ailmänhet under värdet för 1932, men högre än värdet för 1 933. År 1935 var avrinningen i många om riden något större än 1934.

1 Vuoksens vattensystem var avrinningen åren 1932 och 1933 stälivis, i synnerhet år 1933, under normalvärdet (1911—30), åren 1934 och 1935 låg den över normalvärdet.

1 Kymmene system hade man år 1932 en avrinning över normalvärclet, år 1933 var vattenmängden mindre än normalt. 1 Mäntyharjustråten var avrinningen 1934 ävenlecles uncler normalvärdet, men i alla andra clelar av

systemet

låg värdet för 1934, likasom ock det för 1935, över normalvärdet.

1 Kuuro system var förloppet i stort sett detsamma.

Vattenföringen i dc österbottniska älvarna uppvisade större regionala olikheter, men även här var år 1933 vatten fattigt, de övriga ären ungefär normala eller vattenrika.re än normait.

Abflussmenge.

Aus den Tabellen 5. 74—76 geht hervor, dass die Jahres wassermenge 1932 iiberall

^{grösser geweseii ist}

^{ais 1933,} welches letztgenannte Jahr stellweise einen rekordartig niedrigen Jahresmitt,elwert aufweist. Der Wert fiir die .Abflussmenge im Jahre 1934 stand im allgemeinen unter dem fiir 1932, war aber höher als der fiir 1933. Im Jahre 1935 war (lie Abflussmenge auf vielen Gebieten etwas grösser ais 1934.

Im Wassersystem des Vuoksen war die Abflussmenge 1932 und 1933 stellweise, besonders 1933, unter dem Normalwerte (1911—30), 1934 und 1935 stand sje iiber dem Normalwerte.

Ilmatieteellinen yleiskatsaus.

1932.

Vuoden alkaessa oli niaa jo kauan ollut kaikkialla lumen peittämä. Tainniikuu oli erikoisen lämmin, 5—6°

yli normaalin. Kuukauden aikana lumi väheni huomatta vasti, maan lounaisosassa se paikoitellen suu kokonaan.

Helmi- ja maaliskuu olivat normaalikylmät, mutta sademäärä oli vähäinen, joten lumipeite lumensulamisen alkaessa oLi ohut. Kevät- ja alkukesä olivat sateiset ja kylmät; eritoten toukokuussa sademäärä oli suuri, 130—

190 % normaalista. Vesistöt olivat puhdistuneet jäistä normaali-aikana, toukokuun alussa. Pohjoiseminassa myö hästyi jäänlähtö jonkin verran, pohjoisimmassa osassa Suomea jääpeite pysyi järvissä aina kesäkuun puoliväliin saakka. Kesä jatkui norniaalia huomattavasti lämpimäm pänä, alkukesä oli kuiva, myöhenimin sateinen, eritoten maan itä- ja poljois-osissa. Myöskin syksy oli lämmin, joulukuussa lämpöinäärä nousi useilla seuduilla ennätys mäisiin lukuihin. Lokakuussa oli sadetta runsaasti, seuraa vina kuukausina vähän. Suurin osa sademäärästä oli vesi- sadetta. Pohjoisessa pysyvä lumipeite oli muodostunut lokakuun lopussa. Etelässä maa pysyi paljaana vuoden loppuun. Vesistöt jäätyivät maan pohjois- ja keski-osissa niarraskuussa, Etelä-Suomessa paljon myöhemmin, monin paikoin vasta tanimikuun puolivälissä.

Im Gebiet Kymin joki (Kymmene) gab es 1932 eine iiber dem Normalwerte stehencle .Abflussmenge, 1933 war sie geringer ais normal. Im Wassergebiet fvläntyharju stand die Abflussmenge 1934 ebenfalls unter dem Normalwerte, jedoch in allen anderen Teilen des Systemes lag der Wert för 1934. ebenso wie der fiir 1935, fiber dem Normalwerte.

liii Gebiet Kokemäenjoki (Kumo) war der Verlauf iii grossen Gangen der gleiche.

Die Wasserftihrung in den Fliissen Osterbottens wies grössere regionale Ungleichheiten auf, aber auch hier war das Jalir 1933 wasserarm, die äbrigen Jahre ungefähr normal oder reicher an Wasser ais normal.

Meteorologisk översikt.

1932.

Dä året ingick hade marken över hela landet redan länge varit snöbetäckt. Januari var synnerligen varm, 5—6° över det normala. Under niänaden minskades snö täcket betydligt, så att marken i sydväst flerstädes blev bar. Fehruari och mars voro normalt kaIla, unen medförde ringa nederbörcl. sä att snötöcket vid snösmältningens början hade ett riiiga cljup. Väreur och försommaren hievo regnrika och kyliga, särskilt maj gay mycken nederbörd, 130—190 % av det normala. Vattendragen hade avkastat sitt istäcke i normal tid i börj an av maj. Nordligare för senades islossningen nå.got, i nordligaste Finland låg isen kvar pä sjöarna ända till necllet av juni. Sommaren blev i fortsättningen betydligt varmare än nornialt, i början var den torr, senare regnrik, särskilt i landets ostliga och nordliga clelar. Även hösten blev varm, för december noteracles flerstäcles rekordsiffror för temperaturen. Okto ber gay rikligt nederbörd, (le följancle

mauuaderna

litet.

1 norr hade ett varaktigt istäcke uppkonimit i slutet av oktober, sydiigare var inarken bar ända till ärets slut.

Vattendragen tillfröso i norra och mellersta Finland for

malt i november, i södra Finland långt senare, flerstädes

först i uiedlet av jalmari.

1933.

Ankara talvi alkoi vasta helmikuussa. Tammikuu oli lämmin ja vähäsateinen, lumipeit.teen syvyys ei huo mattavasti kasvanut. Helmikuussa lumentulo oli kylläkin normaali, mutta maaliskuun taas ollessa kuiva, lumi peitteen vesiarvo pysyi koko talven ajan huomattavasti alempana normaalia. Etelä-Suomessa lumi suu avonaisilta paikoilta jo maaliskuussa, huhtikuussa oli koko maa, pohjoisempia osia lukuunottamatta, lumeton. Kevät ja alkukesä olivat erikoisen kuivat, ja vuosi pysyi jatkuvasti vähäsateisena. Vain heinäkuussa sademäärä oli normaalia suurempi. Kesä oli lämmin ja lämpömäärä pysyi normaalia suurempana, vieläpä lokakuussa; maan pohjois-osissa aina seuraavaan vuoteen. Pysyvä lumipeite muodostui pohjoi simmissa osissa Suomea lokakuun lopussa, etelämpänä vasta joulukuun jälkipuoliskolla. Vesistöt jäätyivät tavalli seen aikaan.

1934.

Koko vuoden ajan lämpörnäärä oli normaalia kor keampi. Tammikuussa keski-lämpömäärä oli paikoitellen yli 8°C normaali-arvon yläpuolella. Suuria poikkeuksia esiintyi myöskin syys- ja joulukuussa. Lumipeite, joka vuoden alussa oli huomattavasti tavallista ohuempi, pak suni hyvin hitaasti tammi- ja helmikuun aikana; ensin- mainittuna kuukautena satoi osaksi vettä ja viimeksi mainittu kuukausi oli vähäsateinen. Lumensulamiskausi maaliskuun alussa aiheutti, että maa Etelä-Suomessa monin paikoin paljastui lumesta. Huhtikuussa satoi run saasti eritoten Pohjois-Suomessa, jossa tuli lunta. Tämä suu, samoinkuin talven luniipeitekin, hyvin nopeasti taval lista lämpimämpänä kautena toukokuun alkupuoliskolla, aiheuttaen nopean vedennousun ja äkkinäisen jäänlälidön.

Toukokuu oli runsas-. kesäkuu sitä vastoin vähäsateinen.

Heinäkuussa sademä.ärä-arvot nousivat ennätysmäisesti, koko maassa saclemäärä oli n. 200 % normaali-arvosta.

Elo- ja syyskuun sadeniäärät olivat normaalia jonkin verran pienemmät, mutta lokakuussa esiintyi jälleen ennä tyslukuja, enimmäkseen yli 200 % normaali-arvoista.

Myöskin marraskuu oli erikoisen runsassateinen, joulukuu taasen vähäsateinen. Lumipeite oli muodostunut maan pohjois- ja keskiosissa marraskuussa yli koko maan, mutta se pysyi vain Pohjois-Suomessa. Vesistöt jäätyivät jonkin verran normaalia myöhemmin, Etelä-Suomessa osittain vasta tammikuussa.

1935.

Talvi oli lämpimämpi kuin normaali. Lumipeite, joka vuoden vaihteessa oli hyvin hieno, pysyi tanimikuun ajan normaalia ohuempana. Helmikuussa sattui runsaita lumi sateita, mistä johtui lumipeitteen huomattava paksu neminen, eritoten Pohjois-Suomessa. Maaliskuun alussa lumi suli osittain Pohjois-Suomessa, mutta lumen syvyys kasvoi jälleen kuukauden lopussa. Huhtikuu oli kylmä ja runsassateiuen, luinipeitteen paksuus suureni aina kuu- kauden puoliväliin saakka. Lumen sulaminen tapahtui suhteellisen hitaasti. Etelä-Suomessa maa kuitenkin pal jastui huhtikuun lopussa, pohjoisempana lumi pysyi pit källe toukokuuhun, joka oli kolea ja kuiva. Jäät lähtivät tavallista paljon myöhemmin. Kesä oli suurin piirtein normaali-länimin, Itä-Suomessa se oli kosteampi, Länsi- ja Pohjois-Suomessa kuivempi kuin normaali. Syyskuu kausina, marraskuuta lukuunottamatta, sademäärä oli huomattavasti normaalimäärää suurempi, syys-, loka- ja joulukuussa merkittiin koko maassa 170 %, ²⁰⁰ % ^ja

134 % normaali-arvoista. Myöskin läinpömäärä pysytteli näinä kuukausina normaali-arvojen yläpuolella, suurim mat olivat poikkeukset joulukuussa, 4—6°C. Pysyvä lumipeite muodostui pohj oisimmissa osissa Suomea loka kuun lopussa, etelämpänä vasta joulukuun puolivälissä.

1933.

En strängare vinter började först i februari. Januari var varm och nederbördsfattig och bidrog endast i ringa män till att öka snötäckets tjocklek. Febriiari gay visser ligen normalt rned snö, men dä mars äter var torr, förblev snötäckets vattenvärde vintern igenom betydligt mindre än normait. 1 Syd-Finland försvann snön frän öppna piatser redan i rnars, under april blev hela landet, dc nordli gaste delarnä undantagna, snöfritt. Vären och försomma ren blevo ovanligt torra och även i fortsättningen blev året nederbördsfattigt. Endast juu medförde mera nederbörd än normait. Sommaren var varm och temperaturen höli sig över den normaha t. o. m. oktober, i norra Finland ända in i följande är. Ett varaktigt snötäcke uppkom i nordligaste Finland i siutet av oktober, sydiigare först under senare delen av decernber. Vattendragen tillfröso vid vanlig tid.

1934.

Hela året igenom var temperaturen högre än normalt.

1 januari var medeltemperaturen stälivis över 8°C över

norrnalvärdet. Stora avvikelser förekoinmo även i sep tember och december. Snötäcket, som vid årets början var betydligt tunnare än vanligt, tilltog endast långsamt under januari och februari, under den förra månaden föil nederbörden delvis som regn och den senare månaden vai nederbördsfattig. En snösmältningsperiod i början av mars gjorde niarken i 5-Finland stälivis bar. April gay mycken nederbörd, särskilt i norra Finland, där den föli som snö. Denna srnälte i likliet mcd vinterns snötäcke rnycket snabbt under en ovanligt varm riod uiider förra hälften av nlaj, förorsakande en snabb stegring av vatten stånden och en hastig islossning. Maj gay rikhig nederbörd, uni däremot ringa. För juu komino nederbördssummorna flerstädes upp till rekordtal, över heha landet var neder börden ung. 200 % av normalvärclet. Augusti och sep ternber gävo nederbörd nägot mindre än normalt, men oktober uppvisade åter rekordsiffror, för det mesta över 200 % av norrnalvärdena. Också november var ovanhigt regnrik, december därernot fattig pä nederbörd. Ett snö täcke hade uppkommit i noveinber över hela norra och mellersta Finland. Vattendragen tillfröso nägot senare än iiornialt, i S-Finland delvis först i januari.

1935.

Vintern blev varmare än normait. Snötäcket, som vid ärets ingång var obetydligt, förblev ännu under januari tunnare än normalt. Februari meclförde rikligare snöfall, vilka ansenligt ökade snötäcket, särskilt i norra Finland.

1 början av inars smälte en del av snön i S-Finland, men snötäcket växte åter i slutet av mänaden. April var kali och nk pä nederbörd, snötäcket tilltog i tjocklek ända till medlet av mänaden. Snösmältningen försiggick relativt långsamt, i södra Finland var dock marken bar i slutet av april, nordligare läg snön kvar långt in i maj, soni var kylig och torr. Islossningen skedde betydligt senare än vanhigt. Soinmaren blev i stort sett normait varm, i östra Finland var den fuktigare, i västra och norra Finland torrare än norrnalt. Höstmånaderna gävo, november undantagen, betydligt över norm almängder nederbörd, för septernber, oktober och december noterades för liela landet resp. 170 %, ²⁰⁰ % ^{och 134} % av normalvärdena.

Även teniperaturen höil sig under dessa mänader över normalvärdena, störst äro avvikelserna i december, 4—

(5°C. Ett varaktigt snötäcke uppkom i iiordligaste Finland

i slutet av oktober, sydiigare först i medlet av december.

7

Meteorologische Ubersicht.

1932.

Beim Jaliresanfang war die Erde im ganzen Lande schon lange schneebecleckt. Der Januar war besonders warm, 5—6°C liber normal. Im Laufe des Monats ver ringerte sich die Schneedecke bedeutend, so dass die Erde im iidwesten an vielen Stellen unbedeekt ^war. Februar und Mrz waren normal kait, brachten aber nur wenig Niedersch [äge, und somit war die Schneedecke zu Beginn der Sehneesehmelze von nur geringer Stärke. Der Friihling und der Vorsommer waren reich an Regen und klihi, be sonders der Maj brachte eine guosse Niedersehlagsmenge, 130—190 % der normalen. Die Gewässer hatten sjeh zu normaler Zeit, Anfarig Mai, von ihrer Eisdecke befreit.

Mehr zum Norden hin verspätete sich der Eisbruch eiri wenig, im nördliclisten Finnland Iag clas Eis noch auf den Seen bis Mitte Juni. Der Sommer war nachher be deutend wärmer ais norrnal; anfangs war er trocken, später reich an Regen, insbesondere in den östlichen und nörd liehen Teilen des Landes. Auch der Herbst war warm, der Dezember ergab an mehreren Stellen Rekordzahlen fiir die Temperatur. Der Oktober braehte viel Nieder schläge, (lie foigenden Monate wenig. Im Norden hatte sjch eine bleibende Schneedecke Ende Oktober gebildet, siicllicher war die Erde unbedeckt bis zum Ende des Jahres.

Die Gewässer froren in Nord- und Mittelfinnland normal weise im November zu,

ⁱⁿ

Siidfinnland dagegen erst viel später, an mehreren Stellen erst Mitte Januar.

1933.

Ein strenger Winter begann erst im Februar. Der Januar war warrn und arm an Niedersehlägen und trug nur in geringem Masse dazu hei, die Dicke der Schneedecke zu vergrössern. Der Febrnar brachte norniale Schnee mengen, aber, da. der März wiederurn trocken war, blieb der Wasserwert der Schneedecke den ganzen Winter hin durch bedeutend geringer ais normal. In Siidfinnland ver schwand der Schnee auf offenen Plätzeii schon im März, im April wurde das ganze Land, die nördlljchsten Teile ausgenomrnen, schneefrei. Das Frfihjallr und der Voi sommer fielen ungewöhnlich trocken aus, und aucli

^weiter

hin war (las Jahr

^{alin an}

Niederschlägen.

^Nur

der Juu braclite mehr Niederschläge ais normal. Der Sommer war warin und die Temperatur hjelt sich iiber der Normal höhe bis einschliesslich Oktober, in Nordfinnland bis ins folgencle Jahr hinein. Eine bleibende Schneedecke ent stand im nörcllichsten Finnlancl Ende Oktober, siidlicher erst im späteren Teil des Dezernber. Die Gewässer froren

zu

normaler Zeit zu.

1934.

Das ganze Jahr hindurch war die Temperatur höher ais normal. Im Januar

^war

die Mitteltemperatur stellweise mehr ais 8°C iiber normal. Grosse Abweichungen kamen

auch im September und Dezember vor. Die Schneedecke, die

^zu

.Anfang des Jahres bedeutend dfinner ais gewölinlich war, nahm nur Iangsam im Ja1la.r und Februar zu; während des erstgenannten Monats fiel der Niederschlag teilweise

iii

Porin von Regen, während der letztgenannte Monat arrn an Niederschlä.gen

^war.

Eine Periode der Schnee schmelze Anfang März legte die Erde

ⁱⁿ

Siidfinnland an melireren Stellen frei. Der April braehte viel Niedersohläge, besonders in Nordfinnland, und zwar in Forrn von Schnee.

Dieser Schnee, wie auch die Sehneedecke des Winters, schniolz sehr schnell währen cl einer u ngewöh nlich

^warmen

Periode in der ersten Hälfte des Maj, was einen schnellen Ansteigen des Wasserstandes und eine schnelle Loslösung des Eises verursaehte. Im Maj gab es viel Niedersehläge, im Juni dagegen nur wenig.

^Va.s

den Juu anhetrifft,

50

stiegen die Niedersehlagssummen an mehreren Stellen zu Rekordzahlen; im ganzen Lande war der Niederschlag ungefähr 200 % des Normalwertes. August und September brachten etwas weniger Niedersehläge ais normal, aber der Oktober wies wiederum Rekordzahlen auf, zumeist liber 200 % der Normalwerte. Auch der Novernber

^war

unge wöhnlich regneriscli, der Dezember dagegen alin an Nieder sehlägen. Eine Schneedecke hatte sieli mi November fiber ganz Nord- und Mittelfinnland gebiidet, sie blieb jedoeh nur in Nordfinnland bestehen. Die Gewässer froren etwas später ais normal zu, in Siiclfinnlancl teilweise erst mi

Januar.

1935.

Der Winter fiel wärrner ais noimal aus. Die Schnee deeke, die zu Anfang des Jahres unbedeutencl war, blieb aueh noeh im Laufe des Januar diinner ais normal. Der Pebruar brachte reichlich Schneefälle, welche die Schnee deeke um ein beträehtliches erhöliten. besonders iin Nor den Finnlauds. Anfang März schrnolz ein Teil des Sohuees in Siidfinnland, jedoch wuchs die Schneedeeke wieder gegen Ende des Monats. Der April war kait und reich an Niedersehlägen, die Sehneedecke nahm bis zur Mitte des Monats an Stärke zu. Die Sclineeschinelze ging relativ langsarn vor sieh, im Suden Finnlands jedoch war die Erde Encle April frei; nördlich lag der Schnee noch da bis weit in den Maj hinein, der kiihi und trocken war. Der Eis bruch trat becleutend später als gewöhnlich ein. Der Som mer war

im grossenganzen

normal warm, in Ostfinnland war er feuchter, in West- und Nordfinnland trockener ais nornial. Die Herbstmonate,

ausgenominen

November, brachten Niederschläge um cm bedeutendes flber den Normalwerten; fiir September, Oktober und Dezernber notierte

^man

fiir das ganze Land resp. 1 70 %, ²⁰⁰ % ^und

134 % der Norinalwerte. Auch die Temperatur hjelt sich

während clieser Monate tiber den Normalwerten; am grössten

waren die Abweicliungen im Dezeniber, 4—6°C. Eine

bleibende Schneedeeke bildete sieh

^mm

nördliehsten Finn

land Ende Oktober. siidlicher erst Mitte Dezernber.

1) Ilinatieteellisen keskudaitoksen ja Hydrografiseotoimiston aiaiset asemat yhteenlasketut, suluissa jälkhnmäiseterikseen.

1) Meteorologiska eentralanstaitensoch Hydrografiska byräns statioiier sammanrakaade,inom pareotes dc sistuäninda siirskiit.

‘) Die Stationen der Meteorologisrhezi Zentralaustalt mitgereehnet. lo Kltuoinern die Stationen des Hydrographiseheii Bureans.

Katso karttaa Hvdrografisen toimiston tiedonantoja VII.

^—

Se kartan Meddelanden irän Hydrografiska byr3n. VII.

^—

Karte, s. Itlitteilnngeo des I-Ivdrographischen Luettelo vesistöistä, joiden sadealue Suomessa ylittää 200 km 2 .

Förteckning över vattendrag, vilkas nederbördsområden inom Finland överstiga 200 km 2 .

Verzeichnis der Gewässer, deren Niederschlagsgebieie in Finnland 200

^km2

tibersteigen.

N:o

Jokiahie Fiodomrttde

Flussgebiet

Pinta—ala km’

Areal km2

maan rajojen

ulko uudella

kaik- ntom

kiaan rika

total gränsen

ansser halb

der Reidhs grenzen

Järvi Sj d See

%

(koko- alue) (total areal)

Havaintoaseni ien lukumäärä 1031 Antal observations

stationer 1031 Anzahl Ileobaci.m tnngsstationen 1011

sadeas.’)

vesias- nederb.

teikkoja statio

pegiar ner

9

Pegel Nieder

srhi.-sta

tionen¹⁾

N:o

Jokiaine—Piodomoräde

I’lussgehiet

Pinta—ala km2

Areal km2

maan rajojen

ulko puoleilis kaik-

kiaan iks

gransen total

ansser—

1 lialIs

1

^Ileirlisder

grenzen Järvi

ei

^0-

See (koko aine) (total areal

Havaintoasemien Inkumiilirä 1931 dumtal observations-’

statioimer 1031 Anuahl ]Ieohael,—

tungsstatiooen 1931

sadeas))

vesias- nederh.

teikkoja atatio

ieglar ner

Pegel Nieder

sehl.-sta

tionen¹⁾

193

560

5 575 190 670

8400 375

Eorajoki

^—

»irak 1 325

Kokemäenjoki

^—

Kumo älv 27 100 Karvianjoki + Pohjajoki Sast-

molnå + PSnuarkä 3 420

Isojoki Lappijärdis, Storä 1130

Teuvaojoki—- Tjöckä 560

Närvijoki

^—

Niirpesä [ 990 älaalalidenjoki—Malaksä 495

Laihianjoki— Tohvä 485

77

ii

7

7

9

1

9

2 7 4 13.3 11.7 6.0 0.1 0. u 0.3

0.3

0.0

1.0 2.a

2.8

0.7 3.9 10.1

4.2

2.o 0.9 8.9 1.0 1.9 5.3 0.8

0.8 1.5

1

1 2

4

86 2 5 2

118

1 1

1)

Suomenlahteen.

^—

Till Finska viken.

1 Nevajoen vesisto—Nevaus vatten system

1, 1 Soojoki (Suojunjoki) 1, 2 1[iinalanjoki 1, 3 Tulemajoki

4

Tjuksunjoki 1, 5 Svskyäujoki 1, 6 Jänisjoki

1, 7 Tohmajoki + Kiteenjoki 1, 8 Migiinjoki (Migiisjoki) 1, 9 Ihalaisjoki

1, 10 Soskoanjoki (Soskoinjoki) 1, 11 Hiitolanjoki, Kokkolaujoki 1, 12 Vuoksi

^-

Vuoksen

II Rajajoki— Svsterhäek III Onkamojoki

IV Rokkalanjoki

V Perojoki -F Näiitälänjoki ± Juus tilanjoki

VI IIotmijoki VII Tervajoki VIII Vi)ajoki

IX Urpalanjoki X \Taaliniaanjoki XI Virojoki Xli Velikajoki

XIII Suunmnjolri

^—Siuninais

XIV Kyminjoki

^—

Kinomeueälv

XV Taasianjoki— Tessjöä

XV1

Lanskijoki

^—

Forsbvä XVII Ilolanjoki

^—

Illbyå XVIII Porvooujoki— Rorgää

XIX Mäntsäläujoki Mäntsälää (Svartsä)

XX Sipoonjoki— Sibboä

XXI Vantaanjoki^—

Vnndnä

XXII Siontionjoki— Sjundeä

XXIII Karjanjoki— Karisä ei. Svartä

^-

Saaristomereen.

^—

Till Skärgärds Jiavet.

XXIV Kiskonjoki— Bjernoä XXV IIskelanjoki— Tiskelaä XXV1 Halikonjoki— Ilalikkoä XXVII Paimionjoki

^—

Pemarä XXVIII Aurajoki— Auraä

XXIX Valperiujoki XXX Mynäjoki

^—

Vinuoä XXXI Laajoki

Selkämereen.

^—

Till Bottenhavet.

XXXII i([änoäistenjoki— Letalaä XXXIII Luppjoki (Hinnerjoki)

L

279 735

9 435

545 1 405 1 500 480 3 860 1 675 220 270 200 1 370 69 475 590 650 735 1 375 585 200 340 550 240 345 370 555 37 210 520 890 290 1 265 785 235 1 685 465 2 010

1 050 595 300 1 080 880 305 290 385

430 475

16.3

2.5

6.0 4-9

9.8

ko 2.0

7.5

0.7 13.s 18.7 2.4

4.4 7.1

6.7

3.8 0.2

6.s

5.8 3.5

4.1;

6.3 2.3

19.1

0.1;

4.7 4.9 1.6

2.1

1.5

2.5

4-9 12a

6.7

1.1

0.1 1.tu 0.1 0.2 0.3 2.3

3.1 4.6

XXXIV XXXV XXXV1 XXXVII XXXVIII XXXIX XL XLI

XLII XLI1I XLIV XLV XLVI XLVII XLV1II XLIX’

L LI LIi LIII LIV LV LVI LVII LVIII LIX LX LXI LXII LXIII LXIV LXV LXVI LXVII

LXVIII LXIX LXX LXXI LXXII LXXIII LXXIV LXXV LXXVI 6 (1)

-1

3 1 3 2

3 75 (7)

3

1

2 1

1 53 (4

1

1 1

1

6 (1) 1 6

2

4 1

1

4 900 240 4 125 335 860 2 930 825 2 680 335 1 330 205 4 185 3 735 235 200 4 400 1100 22 940 3 880 14385 310

1

340

3 175 51 425 460

4 61(13)

4 1 1 3 1

15 (3)

7 (1)

3 1 4 3 5 (1) 6

7

1 10

2

5

10

2

2

1

2 1 Perämereen.

^—

Till Bottenviken.

Kyränjoki

^—

Kyroälv Oravaisteujoki

^—

»mä

Lapoanjoki

^—

Lappoälv (Nykarle byälv)

Kovjoki

Purmonjoki

^—

Pormoä Mitäväisjoki— Esseä Pornsjoki

^—

Kronohvä Perhoujoki

^—

Vetijä (Perhoä)

^--

Käiviäisjoki (Isojoki)

Lestijoki Päntiäjoki Kalajoki Pyhäjoki Limingoja Piehiiskijoki Siikajoki

Liinioganjoki + Tenimesjoki ± Tyrnäväusjoki + •ogesleväojoki Osilojoki

^—

IJIeäIv

Kiioiinginjoki lijoki— Iä Olhavonjoki Kuivajoki Sinsojoki

Kessujoki

^—

Kenii(ilv Kaakaun ojoki

‘I’oroiojoki

^—

Tonseälv

Pohjoiseen Jäämereen ja Vienan mereen.

^—

Till Norra Ishavet

och Vita havet.

Teoojoki— Tanaälv

Njavdamjokka, Näätämöjoki

^—

Neidenäiv

Uutuanjoki

^—

Monkäiv Patsjoki

^—

Pasvikälv Peätsamjok— Petsaniojoki Vaalishjok, Vaahsjoki (Titovka)..

Tolomjok (Lutto ± Nuortij. + Jaurijoki)

Koutajoki

^—

Kouda (Tuntsaj. + Oulaukaj. v. ui.

^.,

un. 11.) Kemjoki (Pistojoki y. nu., ui, Ii.)

430

20 40010 25755

16 190 11 095

1 0.6 11.41

²¹

3.1 1

5.7 1

0.7

2.s

1

6.2 1

3.o 8

0.8

4.6 1

2.4

9,3 8.3 li.s 3

5.3 5,7

— 2

-I

2 955

470 7 975

2 155 1 365

630 225 945 945

20 965 11 625

26010 14795

27 600 25 995

Bsureaus, VII.

Vesiasteikko-luettelo

^—

Pegelförteckuing

i.’erzeichnis der Pegeisladonen

ii

piste. 44 avaiinint

saolea 1

Observatio

1 ei lerbonls-

0: punkt

neriia

1

‘it.17 Nieiler( iI l’unkt Eenbaelitungen

ilavaintojentekijä

Lo 1 r 1 o — go biut

1 iiiitt i iSIt

nmoi en tokituksen ilkoi ou

1111 vimi 1 UI ki—1 ko 1 ii N

ini 4 ixinnitt1

1 ednk)ltn o Ii 1 te ts s lgnnigs at puI

J’o 1,iiliki

° \ uno 1i0 1iuit

Ln,ge kuu 1⁾ 1 e tpimkto

ltednooi ni : nk

17 v.(7r. See-

lteoinziert Ergebnis iag

Aw Endo

!

00L —m ties letaten Niveile-ments faiug

3

Salon

järvi

^{oik ranta—Ii. sir.}

4

Snoj /irvi ‘straoideit^ranta

iLo.. Saarikoski Saarikosken niskassa, oik. rsnota

—ov. Saarikoski, li//gri str1nl—

tien

.lxeiliaokoslii kosken alla, vasen ranta—neil.

turseit, viinsira siratiden

1351

ksii järvi

lajin1olaiij 3

ivi (Jokin

(izo.i\’iirtsilä

ⁱV/irtsiliinkosken niskassa

ivannnt Viirisilä tors 7

Jänisjärvi

^{. •ranta,} Lijutunvaaran lai—

‘ stranoien, torissa 1,iontnnvaara

lorygga

8 .länisjolci ^{vasen). rainialloi} .Tiiniojorveio

siiiist//loaokou alap.

oä v. strounoten iteolanono ;riinis—

jiirvi sloaro lainin

1 Simpele siirkisalnn, rautatiesillan liioin,

—iuvid jiiri,viigobrooit 2

o. Iso ix n ij ^{ii ts 1 tuoli,,} annpelec 11 tehd o ti—

iiiira Simpele brnk 3

zo.Pieni Nivijä rvi ^liiliellä ainiiteleen teliolaota niira Sinipele brnk 4 Kokkolanjoki tuaantiesilta, vasen ranta^—

lai,olsviigsbro, viinstra stran—

olen

:5 Jon gnnj oki ^{Jongun stllassa ennen laskua} Nnr,nij /irveen — vi,l ,Ti n,gu bru fi/re inil/itiet i Nuirinijiirvi 1) Rniuitta Matkalaltolen sua, oikea ranta

—Matkalaliti mynning, lii/gra stranden

7

Pankajärvi

I’etrankosken ^niskassa, oik’

noita—ov. Petratnrs, b/igra

- st-randen

8

‘Höpöttäjä oikea ranta —li//gra siraotoleot

9 Viekijoki Viekiiiirven yliilo.—uv. Viekb järvi

11 Saraonojoki [ Itooukkajakosken yläp., oik.

ranta—nv. Itonkkaja inrs, lo//gra straoslen

14 Nurin es

Ilikonsaloni

15 Lieksa ^Lieksan rani, silta—Lieksa

järnv. bro

111 Aliveii isenvirta^. ylä, oikea ranta^—Iilgra stranolen Övre

17

.\liveni,o’nvirta. ala oikea ranta^—In/gra siranolen

-— nedn’

olon’ 30041’ 133

02’‘

:

^{:10°13’ 3 730}

01 o.52’$n’’3s’ 3 030:

1, 6. Jänisjoki

1, 11. Hiitoanjoki

01:70’ 29°29’ 1/10) 20.a 1’

0127’ 29021’ 713 IDa 1’

pl=

.

C1°20’ 29021’ 720) 20.a 1’= O

1’l=O

0i”1i’ °9°49’ 1 315 iLo

‘:⁼

P 1

, 1’,—asteikoli yli nitiir. kiintopisteet ioegelns reservtixer

ililtstestpnnkte des i’egels

0 4.7as /l01929^10/,,,1928 ‘/,, 1928 Albert Jlnokkanon Suojärvi, Eaaratsaloui 7’ —3,744 ^10/ 1932 / 1938 ‘/,,1922 Minna Tikka

1’, —2.aIo ^10/41972 ^1)7,1934 Liete, Suojiirvi a°.

1/1935

P —1. 7a^{0 05/ 1921 04/11 92111/11}11)29 1. Kononow Ignooila, Saliin t

1 ^—3,loJa ‘‘7,¹⁹²¹ ‘‘1/121 ‘/(. 929 t. Konoooinoo Ismo ala, salnn

1’ —t.717 3’ —1,710 ‘‘/,11)14 ^00/,1922’ 1”. lie tul toini’

XX 7— 3.a 1—2.105 .ltiijonnienn, Sattui

1^{01/1192.1 10/ 1)12:1 ‘‘/,7924} Iii Slarkkinen Iboikonko iski,⁷⁰al,snitku

.019.74 ‘,1921^0,,,19:14 T’.ora’ken a Mikkonen Kun ikka. Lniniool, as.

1

,152.1 ^.,192.1 ,,17)21 N .,loonl,ki luku

0/_1913’/,, 1920 Ailio Iloljoiien Vai biloi P —7.iii 1’ —7. a11 ^.11/4111.12 ^1/ 1911 ijnni Asikainen

XX -1— 63.3 Lunnnivaara, 9.11Pois

1’ —Ulos 0 ⁷⁾417 ^00/ 10)74 ,,1921 Joitain, l’e mieli

075, 01.70 /j’_—3,71., ,laoiisj,uioeii lanaratola

3,110711 Laatikonnen I, lykoski, Ilnniantsi Aiutluialivanaii,eot

‘ryrjä,

Kiviloiliti, Ilinoi—

liolrjii Anita jlekkoneoi

,“iikikoski, i’iiiialioorjii^ois.

0/,1914 ^1/,7570. 1. Ilassinen Kaltinin, Ililhi/i

1/ 31)14 ^1/,1870 4. 1 l,ssi,ien Kaltiiuuo. IIiHli/i

1934 ^1/ 1877 A. WalIi

Kali muoti kattava 2.7 SW kiiiotopiste 2.7 ui loounaaseen asteikustoi

tixpunkten 2.7 no ät SW tr. loegein Festlonnkt 2.7 ui, SW vom Pegel

1) V,oltion rajojen nikopuoleila olevan osan pinta-ala epiivarona .\re,len ntoinl/ir riksioriinseio /ir osiiker

4)105 i.re:i 1 aoisserlialio 1 er lleiehsareuoee ist nnsiebo’r

1. Nevajoen i’esistö

^—

Nevaiis vatteiisysteni

1, 1. Suojoki (Suojunjoki) /230’ 3L10’ 1 780

73” 0’ 32°19’ 2 7)0)1/

0705:1’03204(7’ 4913 1 1°5:1’ 32°42’ 4 1)20

5.5 1’ ⁼ O

10,0 1’ O

1’,^-1•• 41.7 5517 0.0 1° O 1,0 5

0.o 0 O 2.0) E

Doigosenkoski koosken alla, vasen ranta—neol. (7123’

lorsen, viiustra strainleio

4.7aa 0 ^—:1,744

—1.730

I’

^—2.933

‘3

4

1 3. Tulemajoki

:71033’ 1 391) 2,a ¹ 0.5 XII

0 27,1 17 1, 4. 1.Juksunjoki

päs,

N—ranla

1

3inokoit, sti’o,,olo’oi

auta

0

s\’l stranolei,

Ii onkin sillan Aito.. vasen ni ui:,

—neol. Jo’oikki broo, viioustra straoiden

01°32’ 37240’ 3101 (7.5 1’ 0

12” 0’^{‘ 31042’ 330 12,0} 1’ =O 13 sE

=_- 2)) E 11133’ / :i1°41’ 1 4)75 0.5 t’ =O

) —2.000 0 —2.⁰⁰⁰⁰

XX + 94.717

0 —3.749 :11 •3.7aa

XX 144.7 1’—3.s75

1’ —3,173 1’ —3.773 33.4 /

3,5

101:0

10,

870 s\v 90 SYP 80 s.SV(

10 No’

140 SSW

1’ —3.397 jl’ —3.a54 XX + 05.07

1’ —1.290 P —1.2.s4

XX ^.7005, 7a 1’,—3,770

1’ —1.477 1’ —1.177

XX ^‘ os.a 43, —3.asoa X4

2 i

9,¹⁹³² ‘/_1911 V. 1°aakkioisii ,aärkisa Imi

‘‘1,,¹⁹³² ‘/,1912 halu Hannonen Sinipele

11/,,1932 9,^{191+ Matti} Hanitonisii Siinloele

11/,1933 “/,17)31 Niilo) Ilaootalaineoi

‘eijala, Ivolsoalaol p72.

01/,191(7 ^1/,1311/^0/,,l92lllJ,ilIo—Kiiliklneoo Xnrnoijiirvi, Lieksa i/3))^0/,,1931/7 Luo Mikknoieoi

o

ltiuiooiaa, Lieksa

0/111912 18/81911 II. Knivalainen

Pankaknski, Lieksa

0/3934

10)34 ^10/ 101)14 Eloon ‘l’nrniieii Merilii, Lieksa

‘/010)1(1 ‘/,391)i^.0190)5. l’oijnloi Vieki

‘‘,11)34 ^4/,1911/7‘‘7 (/017) EtsiI Toolvonueit

0/,1)131/ PeiLtikkiilä, h’likylii, Noir nes

7)0/31335 ^11/,1911 31. Asikaineoi Xnrnoes

0 10/,1928 ^00/,3911 T. 1. Hiiiniiliiine,i Lieksa ts.

4/,3923 ^11/,1904_“/,,1923 31. Käri,a

1 Ali veniseonirra o, kanava

bo/,1923 10/,190/4‘‘,,,17)23 44. Kärnä

Alove,oiseiivirra u ka otava 1, 12. Vuoksi^——Vuoksen

Pn/is)/irren (‘(‘1/1/—J’icllsj/iri’l 5/10/01

03°:i2’ ^29039’ 1433’ 3,0 1’ ^=-a 70 WSW 43 —4,413 13 —4laa

012(7’ 3)123’ 0 01)3’ 11,0 P =0 12 99-’ 43 —1,077 P —3,oaa

. l’,= 0 30 SYP 1’,—797”

0320’ 3009’ 8850’ 10.2 1’ =0 873 SYP P —i,sse P —3,aea

1’,= 0 000 NE XX -1 314.0) P,—4,slo

1’.= 0 250 5515’ 19—2.790

03°21’ 3007’ 5933’ 1(7,53=0 225E 1’—3.7ss ‘p3777

XX ± 0/). a4

0325’ 2937’ 423 3.7 P = 232 SSSV 43 —7,703 1’ —7.70a

02°29’⁰ 29 0’ 850 4.0 1’⁼ 10 Xlv 1’ —bao 1’ ^—2,930

t9= O 0.7 IV ^),—3152

03°32’ 29 8’ 14530” 139 ^=a5,a SYP 1? —3.0s4 43 —3,0s2

P,= 0 SYP XX -H 92,00 1’,—S,oao

03°18’ 30° 3’ 1⁵³⁹¹⁰ 13.01 P 10 3795’ P ^—1.707 1’ —3.707

XX -7- 1)1,99

: sii’alo’ 1ii°te Isvijiijul

Neolerlordo— oer9,((Ii—

((liirije 0: I(ii)l(

leila

1 ro 6 1 stt

6

kiiiitopi

1 iii!t 1 ob (clktilnkln

II15 (IiitDJ( Ii))ki

6inii—N miii ukk1 —L r 1 ^it \ 4on 1 _k(ei 1iuneisriis i kitiik eii oik 00en 1

No 0. ii. .1(Imn

Rediikoitii Senlote (vviignings vi. 1

Eo(1(1(’ ,)tr Lie te

kni° ^°• 1’e,tu1te

•Lleolucer;ol thn 1(1 blr- ^tyiviit. I5’olvocliter

E v. lv. 8ee— , reultat daliin jiiole oliitale

1 i(eduziei t Lr,,v liii 1 ,lk

(leo lctzteii Nivelle— fang

inento

(;ar.40(’

(120(47’

(1N47’

(1204(1’

(114(1’

(12°44’

(12044’

(1.1O4.i’.

62042’

(1.104’

62°41’

(12042’

(12043’

62117’

(12:16’

30° (1’

30°8’

39° 8’

300 8’

30° 8’

30° 2’

30° 4’

30° 4’

2957’

‘295(1’

29°5:l’

.19253’

29°53’

29°53’

2904(1’

21 840

21 0-15, 21 845 21 923

21 975

22)95

22095

22 115

2212(1

22310

22 125

23330

22 315

22425

22 430 22 (14(1

12.2

12,2

12.2

12,1

13.2 32.1

12,1 12,1 12,1

12.2

12.2 12.1 12.1

12.0

12.0

12.0

P — 10:1 NE 1° —8.98:1 1’ —8(058 “/ 1(134 ‘/11877 °‘/ 1914 A. Wnlli

NE 85.15 ‘/,, 192(1 Kaltinlon kanavu

10 51 5 10 —4,107 P ^—4,105 °;1932 ‘1 1877 °‘/,191(i J. Torn(aiueii

. NN +84.71 ‘1^]928 Neoterijioaari, Elin

10 53 SW’ P —6.:119 P —6:104 /001932 /^{1677 .1.} Toriiiaineii

EN 83.57 Nesterliisaari, 1(no

P • 75 SE P ^—(1.911 1’ ^{—6.101(1 3932} /, 18781 P. II. Piironen

NN +^82.911 Saajoaskoski, Ejio

1° -- 60 1(sE P —8.354 1’ —S.s7 ^0/,,1932 1878 P. TI. i’)ironeii

EN v81.4(1 Saai’okoski. Eno

1’ =- 13 8 1’^—7o p ^{—505 8 1930 1] 187% Moitti} Kuvaja

NE -1- 81.41 Jakokoe,keu kanava

1’ 34 NE P —3,211 P —3,133 ^0/ 1932 ‘Jo¹⁰⁷⁸ Matti Knvaja

EN --280.72 ,1akolooken loajiava

j — 93 NEW 5’ —5.2(11 ⁰ 5.221 /,,^{1932 / 1882 0.} Hart(loaineii

NN -.-80.42 Hianvirta, .Jakukoski

1’ 134 NEW’ P —5.903 1’ —5.^{olo a/,,}1932 ^“ 1852 (1, Hartikainen

NE + 79.75 Haapavirtu, Jakokenki

1’ — 71 WNW 1’ —6.551 1’ —6,51.8 ‘1 1932 ‘/ l876i Petter Olllkaiiieii

EN + 71).⁰⁸ ] l’oUIioIa, K1)iitiol(ilIti

3’ - • 41 NEW P —7.122 P —7.126 ‘/,, 1912 “,187r Petter Ollikainen

EN ±^{78.31 , I’aihola,} Knut iolahti

1’ — 42 ‘OV P ⁷¹⁽⁰² 9 7.^{18(0 1/011)11 0/,1876} Otto Pyykkl

30 38 VNW NE +78.37 1’ ^—4.157 ‘/,, 19:12 Kunrna, Killitiolaliti

1’ 62 SSE 1’ —(.2.84 P —((.21(0 00f,l((1 °/167G Otto I’yykkd

1’,—— 5 WSW EN 76,28 P,—6.34o’/,1932 Kouriia, Kontiolaliti

0 45 E 1’ ^—4,103 P —4.(90 ^0/,,19:12 _‘/1870 “/,1870 J. Koljonen

NN - 75,37 ^1/ Utiaii kanava

P 90 E 1’ —5,006 1’ —5,7109 ^2/ 10:12 o/,18751 .1. Koljoiieii

EN -—73,95 - Utroo kaiiava

10 10 NE P —4,452 —4.430 1”-’^{19.14 ‘/ 1875,} W’. Kiiipji

NE +^74.64

1

J(lel(5(iUI1 kanao a

Lisä

juoksn Pjliäselkään

^—Tlllflöde till Fyhäselkä

6240’ 21(41)’ 042522.1 P 80 ENE 1’ —:1.424

P082 NEE NE 86.37

LIsä

juoksu Orit’eteeu

^—

Täifiöde till Orii’es

32 ^1tj1110,allI— lIelire 0(111111nla p.^—neW slusseui

33 Nesterinsaari. ‘J,jj ^— 0010111 1io. —(IV. ^SiUsSel)

:

^OVI)’

34 Nesterinsaari. ala ^{— ollilili lIap.—}iieol. slussen

nedre

35 Saapaskoski. ^{yj5 — saliin 1iijo.—OV. sliissen}

oVre

36 ^{Saa1laskoski.} ala ^{— 51111(11 alap.—}tiel. 511115011

iot’dre

37;Ja1rjs1’j -3j ^— suiluii vlsp. —oV. silisseli

((VIe

38 Jakokoski, ala salon 51311. — iied. siussen neire

39 1-faapavirta. vii ^— 801(111 11111,^—DV. slulosea

DVre

40 Tiaapavirta. iLo. ^{— saliin alap.—ned. siussen} nedre

41 •Paihoia, via ^—— 8111110 7’liip.—DV. siussen

42 ^Pailola. 111 ^—11t(iIei sufimi ^{((i(lj’.—}ne). slussen

1 viii ^{— ovre 511111117$liij(.—}

Oy.

olussen

14

Kmjrna,

ala—11 t’dre ^{Sulliil ilaj—}ned. 1iussen 45 ijtra, ^viii—

Övre

^{., 801011 yISj).—(IV. sltisseii}

—16

1 tIll, 1119—nedre ^{, solin} —neol .slussen

47 .TfleflSlIll,yli^—övre 0(1(111 yli.—DV. 01(150011

48 116 tioiinen ^1,ranla

stranden

49

Vimarvi

‘lilliunienii, Koratinselkii

(0 Syrjäsalmi I’yhljiirvi, Sy’jiisalmi

51 Joensuu, ala——nedre ^{suhm alair—}iieol. slnosen

52 P11109 “32^lIlla Orlyesi

°iiiidoni

54 Kiurovesi Laoiiisa1nien kiiiintlsilta —10a-l (133(1’ ²⁽¹⁰⁴⁵ 1)hlSaIllli ovtiuogbro

55 Saarikoski, viii ^{—oulunyliip.—}(IV. olussen 6230’ ^260411’

Övre

56 Saarikoski,

ala

^{— oulunalap.—}neil. olussen 03°36’ ‘2)100’

1101105

61 Iisalmi Iisalmen kaup. satama—10cm ^63234’ 27°10’

sainii stads 11211111

62 Nerkoo, ylä^—Nerko, 8111(111 yliip.—Oy. sioissemi 03°25’. 2718’

övre

63 Nerkoo,

aja.—

Nei’ko. oulun alap.—iied. olussetu 63°24’ 27215’

110(119

64 Ahkionlahti, ylä ^{— sulumu yliilo.—}Dv. olussen 03011’

1

^2704’

. övre

(54 a

Via

uto.

viii

— Övre valuI). oulun ^{yliito. —Os’. 91111111 (13014’} 27°1 2’

slusseti

65 .A.hkioniahti, 111(1 — sujuu alap.—neW olussen 03°13’ 27°14’

nedre

65 a Yjuin

to. allI

^— 11elire onnI. oulun 1(11(1).—neWgainli 63°14’ 27010’

( - sluosen

66 Ruokovirta, viii ^—(suOm ylftp.—ov. siussen 63° 7’ 27°21’

69 Korpijärvi(KoT’pinen) ^{puu (1127’ 27059’}

- ‘Sillan

72 Lastukoski, ylä ^{—.sulnii3Sjl.—Oy. slussell 0:l°12’ 28°16’}

övre

73 Alaluostanjiirvi ^{Kariioen sillan alap., vasen1 0:i”lC’ 2828’}

rsuta—viinstra stranden,

, ued. Kuirijoki Iro

76 Lastukoski, ala ^{— sujuu alaj.—ned. slussen (13°12’ 2817’}

nedre

76 a

Vuotjiirvi Pikonnieuiii (11° 5’ 25° 5’

I

76 6Nislcakoski koskenniokassa (oikea ranta — 63°4’ 28°19’

liogra otr. ov. (‘urseli

76 c Jtjurnkoski. ala ^{— o’uis,}rannalla telitaaii (ilaphlol,—— 63°4’ 28°20’

Iledre iied. l)rllket p4 viinotra stran-

766 Paasikoski

1

^den _{61’- 3’ 2+18’}

P ^—3.41o 1“2, 1934 ‘°/l11(1:1’^01/,1928 Heikki Pikkarainen

—:1.729 ^1/,1(011 Kontiulaliti ao.

(1144’ 29°26’ 805’ 22,1 10 —2,6 5 9 —2,108 1’ ^—2.1(24 ^00/,1934 ^10/,1912: Kosti .Julkkonen

- NN +^{77,97 Sotkumna,} Polvijiirvi

620 2’ 21(051’ 1 Olo; 30.4 P 10.4 SE P ^—:3,410 1’ —3,428 ‘/,,19:ll 9,11(12 Matti I’eminaiien

1’, 0 1) 5 EN 78.00 11’,^{—((.440) Piilios,} Syi’jlsalmi, Kitee

6230’ 29°4r’ 53 (170’ 17,8 3’ 67 5 P ^{—4,033 jo} —4,oM “7,^{19:34 ‘1,1877 W. Kauppi}

EN + ^{73.64 ‘} ,Joeiuoiiuii katiivi

62” (1’ 21(213’ 51 07)) -17.0 P ¹⁰ —3,913 —3.815 1/01(02 ^1/,11(131 ^il/ 1(02(1. ILilsiliemi

NE - 71.) ^‘ Koivikko, Pulios

IiS)ll)1(t’))

rtlti

^—

Iden,su/noi

siroten

1 370 5, 3’ 11,i E 1’ —3.420 ‘1’ ^—:3,410 , o/.1935

NE -:87.2

1055’ 5.0 P 0 220 1’ —3,3(00 P —2.301 ^‘ ‘%1930

N70+86,72

1055 5.oPo P—5,330 p—5,348 ‘/,1930

NN + 83,7:1

4 010 5.0 P . 154 N 13, _{59431) p}

—5.932 ‘/1935

EN ± 84.60

471)0 6.1 P- 220) aW P ^—7.208 P ^{—7.213 00/,1935}

NN -;- 83.30

5 550 ⁷⁽¹ P 165 W P —8,241 ³⁰ —8,256 11/,1935

EN + 82,52

33.50 7.0 P= 370 SW’ 1’ —0.780 1’ —0.750 [ ^0/,1935

NE +81.01 ^-

5