Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 8 1928-1929

VUOSIKIRJA

8

ÅRSBOK

1928—1929

DEUTSCHES REFERAT: JAHRBUCH 8 DES HYDROGRAPHISCHEN B UREA US

HYDROGRAFINEN TOIMISTO

HELSINKI

-

HYDROGRAFISKA BYRÅN

HELSINGFORS

TOIMITTANUT

^—

REDIGERAD AV

Å. ^FABRICIUS

JIYDROGRAFI —HYDROGRAF

j

1

HELSINKI 1931, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

-1’

:7

^;OY44

j 4 40*

Oy

:

,

0*

0*04*0*

40

O—

4

0*04

4 4

*

*

*

:* *0*

*

k<j*

0*

—

(1

0*

0*.

*:

‘41;

*

*

Sisällys

1 Yleiskatsaus Suomen hydrograiisiin olosuhteisiin vuoäina 1028—29

1) Vedenkorkeus ja -purkaus 2) Lämpötila ja sademäärä

3) Sademäärän ja veclenpurkautumisen välinen suhde 4) Luettelo mereen tai Laatokkaan laskevista vesis

töistä, joiden sadealue Suomessa ylittää 200 km

2

II Yedeukorkeushavaintoja

1) Vesiasteikko-asemien luettelo

2) Päivittäisiä vedenkorkeushavnintoja 1928—29 sekä kuukausi- ja vuosikeskiarvoja 52 vesiasteikolla

^{. . -}

3) Vedenkorkeuksien keski- ja äärimmäisarvoja

pi

dempinä kausina 52 vesiasteikolla

4) Vedenkorkenksien kestävyys vnosina 1928—29 sekä keskiarvoja pidempinä kausina 52 vesiasteikolla III Purkanssarkioita

1) Purkausmäärän keski- ja äärimmäisarvoja eräissä suuremmissa vesistöissä vuosina 1928—29 ja kau

della 1912—26 40

IV Meteorologisia sarkioita

1) Sademäärän- ja lumenmittaus-asemien luettelo 42 2) Ilman lämpötilan keski- ja äärimmäis-arvoja sekä

halla- ja jääpäivien lukumäärä 4 paikkakunnalla hydrologisina vuosina 1/2(1 1927—31/X 1929 sekä vastaavia keski-arvoja 10-vuosittain kautena 1/XI 1889—31/X 1929, kausina 1/2(1 1889—31/X 1929, 1/2(1 1903—31/X 1929 ja 1/2(1 1911—31/X 1926 3) Sademäärä hydrologisina vuosina 1/2(1 1927—31/X 1929 4 paikkakunnalla verrattuna vastaaviin keski- arvoihin 10-vuosittain kautena 1/XI 1889—31/X 1929, kausina 1/2(1 1889—31/X 1929 ja 1/2(1 1911

—31/X 1926

4) Suurin vuorokautinen sademäärä sekä pilvisyys 4 paikkakunnalla hyd.rologisina vuosina 1/2(1 1927—

31/X 1929

verrattuina

vastaaviin keskiarvoihin lo-vuotiskausina 1/2(1 1889—31/X 1929 sekä kausiua

1/2(1 1889—31/X 1929 ja 1/2(1 1911—31/X 1926 5) Keski-, maksimi- ja minimi-lämpötilan sekä halla-

ja jääpäivien lukumäärän keski- ja äärinimäisarvoja 25-vuotiskautena 1/2(1 1903—31/X 1928

6) Sademäärän keski- ja äärirunxäis-avoja 25-vuotis- kautena 1/2(1 1903—31/X 1928

7) Suurimman vuorokausi-sademäärän ja pilvisyyden keski- ja äiirimmäis-arvoja 25-vuotiskautena 1/2(1 l903—31/X 1928

8) Jäätyminen ja jäänlähtö joillakin pääasteikoilla talvina 1927—28 ja 1928—29

9) Kuukausi-, puolivuosi- ja vuotuinen sademäärä hyd rologisina vuosina 1/2(1 1927—31/X 1929 yunä vas

taavat keskiarvot kausille 1919—1929 ja 1916—1929

10) Tietoja roudau syvyydestä, lumipeitteen paksuu desta, lumen tiiveydestä sekä lurnipeitteeseen sisäl ty-västä vesimäärästä hydrografiseu toimiston lumi asemilla talvina 1927—29

V Sadeuiäärän ja vedenpurkauksen välinen suhde

1) Sade- ja purkausmäärä sekä purkauskertoimet muutamilta sadealueilta hydrologisina vuosina 1/2(1 1927—3 1/X 1929 vastaavine keskiarvoineen kau delta 1/2(1 1911—31/X 1926

Innehäli

1 Översikt av (te hydrogratiska förhållandena i Finland under ären 1928—29

1) Vattenstånd och avflöde 2) Temperatur och nederbörd

3) Förhällandet mellau nederbörd och avflöde 4) Förteckuing över i havet eller Ladoga mynnande

vattendrag, vilkas nederbördsområden inom Fin land överstiga 200 km 2

11 Vattenståndsiakttagelser

1) Förteckning över vattenståndsstationerna

2) Dagliga vattenståndsobservationer 1928—29, jönite månads- och årsmedelvärden vid 52 peglar 3) Vatten-tändens medel- och extremvärden under

Iängre perioder för 52 pegiar

4) Vattenståudens varaktighet under ären 1928—29, jämte medelvärden för längre perioder vid 52 peglar

Sid.

III Avflödestabeller

1) Sledel- och extremvärden av avflödet i uågru vat tendrag under ären 1928—29 och under perioden

1912—26 40

IV Meteorologiska tabeller

1) Förteckaing över uederbörds- och snömätnings stationerna

2) Medel- och extremvärden nv lufttemperaturen sam

antalet frost- och isdagar 5 4 orter under hydro

logiska äreu 1/2(1 1927—-31/X 1929, jämte mot svarande medelvärden för 10-tEirs perioder 1/XI 1889

—31/X. 1929, för perioderna 1/XI 1889—31/X 1929, 1/2(1 1903—31/X 1929 och 1/XI 1911—31/X 1926 3) Nederbördcn under hydrologiska ären 1/2(1 1927

—31/X 1929 för 4 orter, jäniförd med motsvarande medelvärden för 10-års perioder 1/2(1 1889—31/X 1929 och för perioderna 1/2(1 1889—31/X 1929 och 1/2(1 1911—31/X 1926

4) Största nederbörd pro dygn, samt molnighet å 4 orter under hydrologiska ären 1/2(1 1927—31/X 1929 jämförda med motsvaraude medeltal för 10 -års perioder 1/2(1 1889—31/X 1929 samt för perioderna 1/2(1 1889—31/X 1929 och 1/2(1 191 1—31/X 1926..

5) i\Iedel- och extremvörden av medeltemperaturen, maximi- och minimitemperaturen samt av antalet frost- och isdagar under 25-årsperioden 1/2(1 1903

—31/X 1928

6) Medel- och extremvärden av nederhörden under 25-årsperioden 1/2(1 1903—31/X 1928

7) Medel- och extremvärden av största dygnsneder börd och molnighet under 25-årsperioden 1/2(1 1903—31/2( 1928

8) Isläggning och islossning vid ett antal hhvudpeglar under vintrarna 1927—28 och 1928—29

9) Månads-, halvårs- och årssummor av nederbörden under hydrologiska äreu 1/2(1 1927—31/X 1929 jämte motsvarande medeltal för 1919—1929 och 1916—1929 10) IJppgifter om tjälens djup, snötäckets tjocklek, snöns täthet, samt om den i snötäcket magasine rade vattenmängden 5 hydrografiska byräns snö stationer under vintrarna 1927—29

V Förhällandet niellan nederbflrd och avllöde

1) Nederbörd, avflöde och avflödeskoefficienter för nägra uederbördsområden under hydrologiska ären 1/2(1 l927—31/X 1929 jämte motsvarande medel värden för perioden 1/2(1 1911—31/X 1926

Deutsches Referat: Jahrbuch 8 des Hydrographischen Bureaus

1

II

59

1

II

Sivu

V VII

Ix x

2 17 30 34

V VII

Ix

x

2 17 30 34

43

45

46

47

48

49 50

51

52

58

42

43

45

46

47 48

49 50

51

52

58

Tauluja

Vedeukorkeuskäyriä muutamoilta pääasteikoilta vuosina 1928

—1929 sekä keskikäyriä kaudelta 1912—26

Suomen sadekarttoja hydrologisilta vuosilta 1/2(1 1927—

31/X 1929 sekä kaudelta 1/2(1 1911---31/X 1926

Planscher

Vattens’tåndskurvor för några huvudpeglar under ären 1928

—1929 jämte medelkurvor för perioden 1912—26 Nederhördskartor över Finland för hydrologiska ären 1/2(1

1927—31/X 1929 och för perioden 1/2(1 191 l—31/X 1926

-7 7

‘.0

Mti

-

‘t’!i of

6

.o

f.,

4. i,

1

,

I’.’’ oi

4

-

6

flZ

7

113Tt

fl

‘4

6 4

Ot4eC14

).f4

iysr

S!,

‘

-

14tt

.04[

0,

ttl(t7v

O6 Olo

k»”9

1

:ft

1’

0’

V

0 jo

50-’

,j

:

M

.0s.0r4; :‘

VI -I.4.0:,A

2 ;‘

S

0”

0

Jdt

t

5

r

^0,

.u--°Å :fj.

‘t

0.:i-;

sv

‘‘-

0, 0

••, 0’.’’

0’.’

‘

—

.nJ.t’/ -,

0

,

0

k0.

,

1

-

kat

‘

:

-

-,

:,;

‘- ^-O

Y ,

r

r.--:

-

:1

-

.

‘ 4$,

-t,t.0

r’

,,

-

-

,0’

4

o

- ‘

-

‘ 004

•‘-‘

-,

0 0

‘$00”’- ,

‘4

- -

•

0.

•,-.‘

,

,

0

0,’

Ir

--

0 -$0

-

1

, “-

•400.$4

0, .“0’

‘,

•00:.: -

•

:.

.0

0’0$, 0

-;‘

::

‘ 0

-

-

0,

-

•‘‘

‘

-

/ 0

;:

-

0•.

‘,o

., (.oOo))

10

- 00,

“O 0 0,

-

;.

:J.--A.

#.‘“

4

6’’ 00,

1’t’ ‘

- 0

0

••‘

-

-.

:‘

;..i. •‘

0,

0

L

1

.0 1’;

“, ‘6,

‘;--‘.

--

.1

0’

6 ‘‘

.

.‘Jo’’ -‘:

0 t,

‘

‘,

-

;O --,.

••.

4

0 -

0’

00,

Yleiskatsaus Suomen hydrografisiin olosuh Översikt av de hydrografiska förhällandena teisiin vuosina 1928 ja 1929 i Finland under åren 1928 och 1929

Vedenkorkeus ja purkaus

Vedenkorkeus

Allaesitetyn vuosina 1928 ja 1929 vallinneiden veden korkeuksien kuvauksen perustana on vertailu keski määräisiin korkeussuhteisiin 15-vuotiskaudella 1912—1926.

Vuoden 1928 alussa osoittavat Laatokka ja useimmat

j ^ärvialueen suuremmista kokoomussäiiöistä vedenkor keusarvoja, jotka tuntuvasti ylittävät normali-arvoja.

Oulujoen vesistön järvien vedenpinta sitävastoin on alhai sempi kuin tavallisesti ja samoin esiintyy negativinen poikkeus vähäjärvisissä Pohjanmaan ja pohjoissuoma laisissa vesistöissä. Kevättalvella laskevat vedenkorkeudet jatkuvasti ja ovat lumen sulamisen alkaessa jo alittaneet järvistöjen ylemmissä osissa ja vähäjärvisissä vesistöissä normali-arvot. Iaan itäosien suurissa järvialtaissa on kevättalven matalavesi suunnffleen normali, kun taas Kokemäenjoen vesistön suurien järvien vedenpinta on paljon alempana ja Oulujärven jonkinverran alempana kuin normali. Kevättulvat alkoivat yleensä tavallista myöhemmin, ainoastaan Kymijoen vesistössä aikaisemmin, ja oli tulva vähäinen Laatokassa ja Saimaan alueella, suunnilleen normali Kymij oessa, Kokem äenj oen vesistöss ä paikoittain paljon korkeampi kuin tavallisesti, sen ollessa niluhyvin Pohjanmaan kuin myöskin pohjoissuomalaisissa joissa useimmissa tapauksissa alle normalin; Kemijoessa oli se aivan tavattoman alhainen. Verrattain satei set kesä ja syksy aiheuttivat koko maassa huomatta van vedenkorkeuksien nousun, minkä vuoksi melkeinpä kaikki järvet jo elokuussa osoittavat positivisia poikkeuksia.

Nousu jatkuu säännöl1iesti vuoden loppuun saakka;

tästä aiheutuu, että huomattava hiikavesimäärä esiintyy vuoden vaihteessa useimmissa maan järvialtaissa.

—

Jota kuinkin runsaat vesivarat ovat niinniuodoin tunnusmer killisiä vuodelle 1928 kokonaisuudessaan, vaikkakin itse kevättulva oli pieni.

Vuoden 1929 alussa vallinnut positivinen vedenkor keusero pienenee vähitellen, vaikka erittäinkin suuremmat järvet vielä kevätsulamisen alkaessa ovat normalia yleni pänä, kun vedenkorkeus vesistöjen ylemmissä osissa ja vähäjärvisifiä alueilla jo on ehtinyt laskea normalin ala puolelle. Kevättulva oli tänäkin vuonna myöhästynyt ja yleensä jokseenkin pieni. Positivisia poikkeuksia esiin tyy kuitenkin niinhyvin Kokemäen- kuin Oulujoenkin vesistöissä. Alkukesällä, etupäässä alhaisen kevättulvan johdosta esiintynyt vajaus täyttyi runsassateisen kesän aikana, minkätähden suuri osa j ärvistä jo myöhemmin kesällä osoittaa positivisia vedenkorkeuspoikkeuksia. Jat kuvien runsaiden sateiden ja vielä vuoden loppupuolella vallinneiden lämpimien ilmojen johdosta lisäytyi vesis töjen vesimäärä huomattavasti sateesta, joka tavaifisina vuosina jää lumena talveksi. Tämän takia jatkuu veden- korkeuden nousu aina vuoden vaihteeseen asti, joten miltei kaikki maan vesistöt tähän vuodenaikaan osoitta vat poikkeuksellisen korkeita arvoja, jotka useissa ta

Vat±enstånd och avflöde

Va±tenstånd

Nedanstående karakteristik av vattenstånden under åren 1928 och 1929 baserar sig på jämförelse med genoni snittsförhållandena under 15 års perioden 1912—1926.

Vid ingången av äret 1928 uppvisar Ladoga och de fiesta av sjöplatåns större samlingsbäcken vattenstånds värden som kännbart överstiga det normala. Sjöarna i Uleälvs vattensystem stå däremot lägre än vanhigt och en negativ avvikelse framträder likasä uti dc sjöfattiga öster bottniska och nordfinska vattendragen. Under värvintern avtaga vattenstånden successivt och hava redan vid snö smältningens vidtagande i de övre avsnitten av sjösyste men och i dc sjöfattiga vattendragen underskridit det normala. Dc stora sjömagasinen i östra delarna av landet uppvisa vårvinterlägvatten av ungefär normal höjd, medan dc stora sjöarna i Kunioälvs vattensystem stä mycket lägre och Uleträsk något lägre än normalt. Vårfloden vidtog i regel senare än vanligt, endast i Kymmene system tidigare;

den var ohetydlig i Ladoga och Saimaomrädet, ungefär normal i Kymmene, i Kumo system stäilvis rätt mycket liögre än vanligt, medan densamma säväl i dc österhott niska som i dc nordfinska älvarna i de flesta fahi var under den normala; i Kemiälv var den alideles ovanligt låg. Den jämförelsevis regniga sommaren och hösten förorsakade en märkbar höjning av vattenstånden i hela landet, varför så gott som samtliga sjöar redan un der augusti uppvisa positiva avvikelser. Stegringen fort gär i regel ända till slutet av äret, vadan ett betydande vattenöverskott vid ärsskiftet förefinnes i dc flesta av landets sjömagasin.

^—

1 det stora hela karakteriseras året 1928 sälunda av täinligen riklig vattentfflgång. oaktat sj älva vårfloden var liten.

Den positiva vattenståndsdifferens, som föreläg vid in

gängen av äret 1929, avtager smäningom, ehuru i synnerhet

dc större sjöarna ännu vid värsmältningens början stä

över det normala, dä vattenständet i systemens övre delar

och i dc sjöfattigare områdena redan hunnit sjunka under

det normala. Vårfloden var även detta är försenad och mer

endeis tämligen liten. Positiva avvikelser förekoinma dock

säväl i Kumo- som Uleälvs vattensystem. Det deficit som

under försommaren, främst tifi följd av den ringa värfloden

förelåg, igenfylldes under den nederbördsrika sommaren,

varför fiertalet sjöar redan under senare delen av densam

ma uppvisa positiva vattenständsavvikelser. Till följd av

fortsatt riklig nederbörd och den ännu under slutet av

äret förhandenvarande varma väderleken, tillfördes vatten

dragen betydande tilskott av en nederbörd, som under

vanliga är förblir kvarliggande som snö. Pä grund härav

fortgär vattenständsstegringen ända till ärsskiftet, och

sä gott som samtliga landets vattendrag uppvisa för denna

årstid abnormt höga värden, som i inänga fail t. o. rn. över

VI

pauksissa ylittävät tavallisen kevättulvankin korkeu den.

1

7,joina 1929 ovat vedenkorkeussuhteet suunnilleen sa mankaltaiset kuin edellisenä vuonna, kuitenkin sillä ero tuksella. että liikavesiinäärä vuoden jälkipuoliskolla oli yleensä huomattavasti suurempi. vedenkorkeuskäyrän mo

nin paikoin osoittaessa erikoisen jyrkkää nousua vuoden lopussa.

Vesiasteikkojen (peegelien) luetteloa siv. 2—16 on tässä vuosikirjassa täydennetty siten, että kaikkien asteikkojen, jotka tavalla tai toisella ovat vhdistetvt vaakitusverkkoon, nollapisteenkorkeudet, verrattuina NN:ään (= ^tarkka

vaakituksen nollataso) on silhen merkitty. Asteikkojen, jotka ovat tarkkavaakitut tai joihin yhdistämisvaakitus on lyhyt ja luotettava, nollapisteenkorkeuksien merkin nöissä on käytetty kohuea kymmenystä, kun pitempien yhdistämisvaakitusten tulokset, jolloin mahd. myös veden pintoja on hyväksikäytetty, on merkitty kahdella kymme nyksellä ja vieläkin epävarmemmat arvot vain yhdellä.

Sen lisäksi on luetteloon merkitty kaikkien asteikkojen nollapisteiden korkeus verrattuna vastaavan asteikon pääkiintopisteeseen.

^—

Kun osa asteikoista on yhdistetty tarkkavaakitukseen kymmeniä vuosia sitten, toiset vasta hiljakkoin, ja kun jo eri tarkkavaakitusten ikä on hyvin vaihteleva, voi, verrattaessa samanaikaisia vedenkor keuksia saman järvialtaan eri osissa. näennäisiä ristiriitai suuksia esiintyä maankohoamisen tähden.

Päivittäiset vedenkorkeusarvot sekä kuukausi-keski- arvot, vuotuiset äärimmäisarvot ja keskiarvo vuosina 1928 ja 1929 esitetään 52 tärkeämmältä asteikolta siv. 17—29.

Vedenkorkeuden keski- ja ääriinmäisarvot vuosilta 1928 ja 1929 vastaavine arvoineen pidemmiltä kausilta esiin tyvät siv. 30—37. Useimmille asteikoille yhteinen 15-vuotis- kausi 1912—1926 on p-sytetty entisellään, kun taas aikai semniin julkaistujen eri kausien tilalle on otettu tasa kymmenvuotiskaudet sekä ajanjakso, joka käsittää koko havainto-ajan vuosi 1929 mukaanluettuna.

Vedenkorkeusvaihteluj en havainnoifistamiseksi on tan lulle 1 piirretty vedenkorkeuskäyriä vuosilta 1928 ja 1929

skrida den vanliga värflodens höjd.

^—

Aret 1929 visar nngefär samma vattenståndsförlopp

^som

föregående år, dock mcd den skilnadan, att överskottet under senare delen av äret i allmänhet var betydligt större, varvid vattenståndskurvan flerstädes företer en ovanligt markant stegring mot ärsskiftet.

Förteckningen över vattenständsskalorna (pegiarna) pag. 2—16 har i denna ärsbok kompletterats såtilvida att nollpunktshöjderna i förhällande till NN (= ^preeisions

nivellementets no]inivå) angivas för samtliga peglar där anslutning i en eller annan form föreigger. Härvid hava nollpunktshöjderna för dc peglar, vilka direkt precisions avvägts eller där anslutningsnivellementet är kort och till förlitligt, angivits mcd tre decimaler, medan resultaten av längre anslutningar, varvid event. även vattenytor kommit till användning, angivas mcd tvä decimaler, och slutligen ännu osäkrare värden mcd endast en decimal. För samtllga pegiar angives dessntom nollpunktens höjdläge i för häilande tifi resp. pegeis huvudfixpnnkt.

^—

Dä en del peglar anslntits till preeisionsniveliementet för några tiotal är sedan, andra först nyligen. och dä redan dc skilda preci uiionsniveliementen äro av rätt varierande älder, kan vid ämförelse av samtidiga vattenständ i olika delar av ett och saniina sjöbäcken skenbara motsägelser pä grund av landhöjningen framträda.

Dagliga vattenståndsvärden jämute månadsmedia, års extremer och medelvärde under äien 1928 och 1929 an givas för 52 viktigare peglar ä pag. 17—29. Vattenständens medel- och extremvärden för åren 1928 och 1929 mcd niotsvarande data för längre perioder delgivas ä pag. 30—37.

Den för dc fle-ta peglar gemensamma 15 ärs ^perioden

1912—1926 har bibehällits, niedan i stället för dc tidligare angivna olika perioderna nu införts jämna decennier, sanmt en period omfattande hela observationstiden till och med är 1929.

För att äskadliggöra vattenständsväxlingarnas gäng har ä pl. 1 inritats vattenständskurvor för ären 1928 och

1 IIIIIWVVI

E 1

1928

- -. —

.,

r,

II 11I1IY ^{V VI} VIIViII]X XIXIXII

1929

Wvffl[Ix T xixiC

—— •••‘

C%LJU

220C—

—————— ————————

—————

———2200

2000

^---——

2000

1800

^{— —}

1800

1600

‘\Å g

1400———— tk»

^{———-—-}

1200——

^{—— — —}

fOOC---

400

^—

‘“‘“-‘

Wi-

^-,

^{1 / N,J}

-1’.f ^{.—.—, •4•••• .‘ -} 11 ^{. f}

9(U) — — — —,L

).—

— — — ,,2 ^{—- ‘ ... .—— --—. — —}

IaL

^{— —}

t c

^{— —}

0

A’a ,&

Vesiimäräkmvriä

• — — —

-=

^•••

—

^{OO ,—-—,= — —}

^{— —. ‘*s-}

^{— — — — — — — u}

-: -c _-:

- . ,

-:¼.

— -

- -

Vh±tnmaaagdskurvor

- -

-

. -,

—

•:::;:--i

vii sekä keskikäyrä 15-vuotiskaudelta 1912—1926. mitkä

käyrät on saatu havainnoista eri tyyppejä edustavissa ve sistöissä. Ensimmäiset käyrät esittävät vaihteluja Sai maan suuressa vesialtaassa, minkä jälkeen seuraa Kalajoki edustaen vähäjärvisiä pohjanmaalaisia jokia. Ouhijärvi muodostaen järvirikkaan sadealueen kokoomusaltaan ja lopuksi Kemijoki pohjoissuomalaisten vesistöjen tunnus merkillisenä kuvaajana.

1929 jämte medelkurva för 15-års perioden 1912—1926 erhållna från observationer i vattendrag företrädande olika typer. iJe första kurvorna angiva växlingarna i Saimens stora sjöinagasin, varpä följer Kalajoki solu represeutant för dc sjöfattiga österbottniska älvarna. lileträsk utgö rande samlingsbäeken för ett sjtrikt nederbördsomrade och slutligen Kefl]iälv solu exponeiit för dc nordfinska vattendragen.

Vedenpurkaus Avflöde

Kun purkausvaihtelut enemmän tai vähemmän tar kasti seuraavat vedenkorkeuksien vaihteluja, supistetaan selitys niistä muutamien eriluonteisten vesistöjen purkaus suhteiden vuosina 1928—1929 ylläole vaan grafihiseen esi tykseen. Joitakin tärkeämpiä tietoja muutamista suu remmista vesistöistä on sitäpaitsi otettu siv. 40.

Lämpötila ja sademäärä

Hydrologinen vuosi 1 /xi i927—’/x 1928

Ilman lämpömäärä oli keskimäärin 0.5—1° alle norma lin, johtuen tämä poikkeus pääasiallisesti kesä-puolivuoden alhaisesta lämpötilasta. Eriltoisen kylmät olivat kesä- ja hei n äkuu sekä marras- ja joulukuu, tammikuun, helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun ollessa tavallista lämpim ämpiä.

Hallapäivien lukumäärä oli normali tai hiukan suurempi kuin normnali, jääpäivien lukumäärä tuli 10—20 % ^suu

remmaksi kuin tavallisina vuosina, johtuen tämä kylmästä säästä marras- ja joulukuussa.

Pilvisyys oli talvi-puolivuotena normali tai sitä pie nemnpi, kesä-puolivuotena kauttaaltaan suurempi kuin normali. Suurin oli poikkeus kesäkuussa.

Sademäärän vuosisumma oli Pohjois-Suomessa normali, Länsi-Suomessa noin 20 % ^{pienempi kuin normali,}

Kaakkois-Suomessa saman verran sitä suurempi. Talvi puolivuosi oli kaikkialla kuiva, nousten talvikauden sade- määrä ainoastaan 70 %:iin normaliarvosta; erittäin pieni oli maaliskuun kuukausisumma, keskimäärin vain 40

^O/

normaliarvosta. Sen sijaan oli kesä-puolivuosi runsassatei nen, kesäkuussa ja lokakuussa olivat kuukausisununat 50 % normaliarvoa suurempia, ainoastaan syyskuussa oli kuukausisumma pienenipi kuin normnali-vuosina.

Lunta oli satanut lokakuun keskivaiheifia ja loppupuo lella, mutta ainoastaan pohjoisessa muodostui pysyvä lumipeite. Maa oli paljaana tai aivan ohuen lunmivaipan peittämänä aina joulukuun puoliväliin saakka, jolloin run saita lumisateita sattui. Lumipeitteen paksuus oli pohjoi sessa normalia pienempi, muualla normali. Lumen syvyys oli suurimmillaan helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa ollen se silloin maan lounaisosissa 20—40 sm, sisämaassa 40—70 smn, lumisimmissa seuduissa idässä lähes 100 sm.

Lumen sulaminen alkoi maan lämpiniimmuissä osissa jo maaliskuun keskivälissä ja loppui etelässä ja lounaassa huhtikuun alkupuoliskolla. Toukokuun alkaessa oli maa paljas, paitsi Pohjois-Suomessa. Toukokuun alkupuo liskolla vapautui koko maa lumesta.

Lumipeitteeseen sisältyvä suurin vesimäärä oli paitsi Lounais-Suomessa vähän pienempi kuin tavallisesti ja oli se Laatokan pohjoispuolella 150—200 mm, muualla 100—

150 mm.

Jäätyminen oli tapahtunut Pohjois-Suomessa jo loka kuun keskivaiheilla, ja lokakuun lopussa olivat myöskin pienemmät vesistöt Keski-Suomessa j ^{äätyneet. Marras}

kuun 10—20 p. jäätyivät kaikki vesistöt Etelä- ja Keski-

Då avflödesväxlingarna mer eller mindre troget följa vattenståndens ät, inskränkes redogörelsen för dc förra till ovanstående grafiska framstälhming av förhåliandena under ären 1928—1929 uti nägra vattendrag av olika karaktä.r. För några större vattendrag återfinnas dessutomil en del viktigare data ä pag 40.

Temperatur och nederbörd

Hydrologiska åref ‘/xr l 927 — 31 /x 1928

Lufttemnperaturen var i medeltal 0. s—1° lägre än normalt, och beror denna avvikelse fräiust pä det kalla sommarhalvåret. Speciellt kalla voro juni och juli samt november och december, mnedan januari, fcbnmari, mars och april allmänt yoro varmare än nornmalt.

Äntalet frostdagar var normnait der nägot större än normalt, antalet isdagar hlev pä grund av dc kalla november och decemnber måuaderna 10—20 % ^{större än under}

normala år.

Mohmigheten var under vinterhalväret normnal eller något muindre än nornmalt, ummder somnnmarlmalväret genonm

gäemide större äu normmmalt. Störst var avvikelsen i juui.

Nederbördens årssumma var i norra Finland normal, i västra Finland c:a 20 % mindre än normnalt; i sydöstra Finland äter lika mnycket över den miormala. Vinterlialy äret var gnomugående fattigt pä nederbörd, sä att yinterns nederbörd blev endast 70 % av den normala; synnerligen liten blev nederbördssumuman för mars, endast c. 40 %

av den normuala. Däremot var somnmnarhalyåret regnigt, jimni och oktober visa i medeltal avvikelser från det normnala omn 50 %, endast september blev i allnmänhet fattigare på nederbörd än under normala är.

Smmö hade fallit i mitten och i slutct av oktober, men endast i norr nppkonm redan dä ett varaktigt snötäcke.

Marken var bar der täckt mcd ett obetydligt snötäcke intifi mediet av december, dä rikliga snöfall inträffade.

Snötäckets tjocklek yar i norr mindre ämi normalt, för övrigt normal. Största snödjup uppnäddes i shitet ar februari och början av nmars och var det då i sydväst 20

—40 cm, i det inre landet 40—70 cmu, i dc snörikaste trakterna i öster närmarc 100 cm. Snösmältningen vidtog i dc varniaste delarna av landet redami i medlet av nmars oclm slutfördes i söder och sydväst under förra hälften av april. Vid ingängen ay maj yar marken bar utom i norra Finland. Under början av maj blev lmela landet snöfritt.

Den i snötäcket magasinerade maximivattenmängden var förutomn i sydvästra Fimmland miågot mindre än vanligt och uppgick i trakterna norr om Ladoga till 150—200 mmu, för övrigt till 100—150 mm.

Isläggningen hade i norra Finland försiggått redan i

mnedlet av oktober, och nnder slutct av oktober hade även

mindre vattendrag i inellersta Finland isbelagts. Den

10—20 imovember isbelades alla vattendrag i södra och

Suomessa. Jäänlähtö tapahtui huhtikuun lopussa ja touko kuun alussa, maan pohjoisiiumissa osissa toukokuun loppu puoliskolla.

mellersta Finland. Islossningen försiggick i slutet av april och början av maj, i nordligaste Finland under

^senare

hälften av maj.

Sademääräil aluearvoja (min:ssä) hydrologisiua vuosina ^1/2c l 92 ?— 31 /x 1929 verrattuina vastaaviin keskiarvoihiii 1 S-vno

^-

tiskautena ‘/xil 9 O 9 — 31 /x 1927 Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen, Kalajoen ja Oulujoen vesistöissä.

Arealvärden av nederbörden (i mm) under hydrologiska ären 1 /xr 1927 — 31 /x 1929, jämförila mcd inotsvarande medelvär dcli för 1S-årsperiodeu

1/j

l 9 O 9 —”/x 1927 inom Vuoksens, Kyinmeneälvs, Kumoälvs, Italajoki och Uleälvs vattensystem.

Hydr. vuosi —Hydr. ir xixix j jj

v

vi’vii viiiIx x xI—ivv—xxI—x

1 1

1927—28

Keskimäärin

^—

MedJöil 1909-27

1927—28 1928—29

Keskimäärin

^—

Medeltal 1909—27 1

1927—28

Keskimaarm

^—

Medeltal 1909—27

1927—28 1928—29

Keskimäärin

^—

Medeltal 1909—27

1927—28 1928—29

Keskimäärin

^—

Medeltal 1909—27 1

85 60 94 140 467 607

73 73. 86 208 378 586

76 36 85 157 432 589

86 84 94 188 433 621

Hydrologinen

vuosi ‘/xi

1928— 31 /x 1929

Ilman lämpöiuäärän koko vuoden keskiarvo oli yleensä

normali

tai hiukan alempi. Talvi-puolivuosi oli 1l0.8 kylmempi kuin normali. Erittäin kylmät olivat helmikuu ja huhtikuu ^monin paikoin ennätyksellisen alhaisine lämpö tioineen, edellinen 4—7°.5, jälkimmäinen 2—4° kylinempi kuin normali. Korkeampi kuin normali oli lämpötila erikoisesti syys- ja lokakuussa.

Hallapäivien lukumäärä oli talvi-puolivuotena vähän normalia suurempi, kesä-puolivuotena normalia pienempi, koko vuodelta näinollen normali tai hiukan pienelupi. Jää- päivien lukumäärä samaten.

Pilvisyys oli jonkin verran suureulpi kuin tavallisesti erittäin kesä-puolivuotena. Poikkeuksellisen selkeitä olivat tammi- ja helmikuu, erittäin pilvisiä taas marras- ja loka kuu.

Sateen vuosisumma oli PoIij ois -Suomessa nornialia pie

^-

nempi, muuten suurempi kuin normali. Suurimmat olivat vuosisummat Etelä-Suomessa, jossa sademäärä paikoittain oli 30—40 % normalia suurempi. Talvi-puolivuotena oli sademäärä koko maassa pieni, kesäpuolivuosi oli paitsi Pohjois-Suomessa tavaliista sateisempi. Tammi-, helmi- ja Lounais-Suomessa myöskin maaliskuussa olivat sade- määrän kuukausisummat erittäin pienet, ainoastaan 40—

60 % normaliarvoista. Poikkeukseifisen suuri oli lokakuun kuukausisumma, keskimäärin 65 % normalia suurempi.

Suurempi kuin tavallisina vuosina oli sademäärä myöskin marraskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja syyskuussa.

Lunta oli satanut jo syyskuun viimeisinä päivinä, ja muodostunut lumipeite jäi pysyväksi Lapissa. Muualla oli maa lumen peitossa lyhyempinä kausina loka- ja marras-

Hydrologiska äret ‘/xi l 928 — 31 /x 1929

Lufttemnperaturen blev för hela året i inedeltal normual eiler något lägre. Vinterhalvå.ret var P•l°. 8 kailare än normalt. Särskilt kaila voro februari och april mcd 11cr-

-

städes

rekordartat

läga temperaturer, den ^förra

^mänaden

4—7.s, den senare 2—4° kailare än normalt. Varmare än normalt voro speciellt september och oktober.

Antalct frostdagar var under vinterhalvåret nägot större. undcr sommarhalvåret mindre än normalt, för hela året sälunda normalt eller något därunder. Detsamma gäller antalet isdagar.

Molnigheten var något större än vanligt särskilt under sommarhalväret. Exceptioneilt klara voro januari och februari, särskilt muina äter november och oktober.

Nederbördcns årssumma var i norra Finland mindre än normalt, för övrigt större än normualt. Dc största neder bördssummnorna uppnåddes i södra Finland, där neder börden ställvis var 30—40 % större än normalt. Vinter halväret var över hela landet fattigt på nederbörd, sommar halväret äter utom i

^norra

Finland regnigare än vanligt.

1 januari och fcbruari, i södra och västra Finland även i mars, blevo nederbördens månadssummor särskilt sinä, endast 40—60 % av normalvärdena. Exceptioneilt stor var nederbörden i oktober, i medeltal 65 % ^{större än}

normalt. Större än vanligt blev ncderbörden ävcn i no vember, maj, juli och scptember.

Snö hade failit redan dc sista dagarna av scptember, och det uppkomna snötäcket blev varaktigt i Lappland.

1 det övriga Finland var mnarken snöbetäckt under kortare

Vuoksen vesistö Irnatralle asti

^—

Vuokseus vatteusystem ^till Imatra

36 19 32 24 15 14 43 77 108

61 44 21 12 31 40 44 27 75

48) 42) 34) 29) 27) 321 401 71] SSj 671 731 ^{54) 211) 360) 571} Kymijoen vesistö Kalkkisiin asti

^—

Kymmeneälvs vattensystem till Kalkis

29 15/ 31 26 13 32’ 491 85 101 74; 471 76 116 432) 578

62 3b 17 121 21 321 46 58 bo 1021 b4) 77 179, 432 612

Kokemäenjoen vesistö Kiikkaan asti

26 15 30 29

75 39 21 11

46) 43) 321 261 251 30’ 401 621 SSl ^{67) 72) 521 -2021 355) 556}

—

Kumoälvs vattensystem till Kiikka

14 44 82 69 86

14

^.

29 58 40 71

Kalajoki Tynkään asti

301 ^{15; 15 14)}

51 261 15 14)

50; 47; 33) 27) 26) 31) 41; 62] 591 69) 74) 561213)361)574

—

Kalajoki till Tynkä

15 27 35

21 14 32

56) 66 49 31 53 117 289 406

79; 39 116, 63

^‘

73 141 402 543

39 36 251 24) 22’ 281 33 59) 51) 61’ 58 461 1%3 3071 480

Oulujoen vesistö Vaalaan asti

^—

^TJleälvs vattensystem till Vaala

29 19’ 20 16 19 18 50 53: 130 66) 33’ 53 1201 385 505

50 41] 10 16 23, 24 49; 211 63 1211 40, 60 164) 354 518

481 39] 34) 28) 27; 35) 37) 74) “57;7) 67) 0; 209) 3511 560

Ix

kmssa. Pysyvä luiuipeite muodostui joulukuun puo 11 välissä. Rannikkoseuduissa ja Etelä-Suomessa oli maa kuitenkin lumeton joulukuun viimeisinä päivinä. Lumen syvvys oli Pohjois- ja Itä-Suomessa suunnilleen normali, muualla pienempi kuin norniali. Lumen syvyys oli suu

^-

rimmillaan yleensä maaliskuun alussa. Pohjois— ja Itä—

Suomessa huhtikuun alussa. Lumen suurin syvvvs oli Lounais-Suomessa ^10—20 sm. maan keskiosissa 30—50 sm, Pohjois— ja Itä-Suomessa aina 90 sin:iin saakka. Lumen sulaminen alkoi yleensä maalis kuun keskivaiheilla, ja huhtikuun alkaessa oli maa rannikkoseudaissa ja suurim massa osassa sisämaata lumeton. Ruhtikuu’sa tapahtui lumen sulaminen hyvin hitaasti. niin että kuukauden lopussa Pohjoi- ja Itä-Suomessa vielä oli huoiuattava hunipeite. Tämä hävisi kumminkin nopeasti toukokuun alussa.

Lumipeitteeseen sisältyvä suurin vesimäärä oh yleensä tavallista pienempi. vaihdellen 40 mm:stä Länsi-Suomessa iso mm:iln Pohjois- ja Itä-Suomessa. Päijänteen seuduilla oli se paikoittain

^vain

²⁵ luin.

Jäätymineu oli tapahtunut Lapissa lokakuun alussa.

Lokakuun puolivälissä olivat pienemmät vesistöt Keski- Suomessa muutamiua päivinä olleet j äätvuein ä. Uusi jäätymiskausi sattui marraskuun 5—12 p.. jolloin pienelu mät vesistöt koko maasa jäätvivät. Marraskuun loppu puoliskolla hävisi jää jälleen Etelä- ja Keski-Suomessa, missä lopullinen jäätvmineu tapahtui joulukuun keski—

vaiheilla. ,Jääulähtö tapahtui Etelä- ja Lounais-Suomessa toukokuun alkupuoliskolla. Pohjois- ja Koillis-Suomessa ki

ui

kaudeu loppupuoliskolla.

Sarkiot siv. 43 ja 44 sisältävät ilman lämpötilan keski- ja äärumuäis-arvot sekä halla- ja jääpäivien lukumäärän 4 asemalla (Sortavalassa. Jyväskylässä. Tampereella ja Kaj aanissa) hvdrologisina vuosiua 1 /X 1 927—31/X 1929, laskettuina kuukausittain. puolivuosittain ja vuosittain.

sekä keskiarvoj a otettuiua 10-vuosittain kaudelta 1 ,XI 1 S89—31/X 1929. koko tältä kaudelta ja kaudelta ^LXI 191 l—31/X 1926. Sarkiot siv. 45 esittävät samojen paik kakuntien sademäärät vastaavilta kausilta ja sarkiot siv.

46 suurimman vuorokautiseu sademääräu ja pilvisyyden vastaavat arvot. Sarkioissa siv. 47 ja 45 esitetään ilman keski—. maksimi— ja minimilänuuön sekä halla.— ja j ^ääpäivien

lukumäärän keski- ja äärimmäisarvoja 25-vuotiskautena 1/XT [903—31/X 1928, siv. 48 ja 49 seuraa samanlaisia sademääräu sekä suurimman vuorokautisen sademäärän ja pilvisyyden sarkioita. Sarkioissa siv. 50 esitetään tie toja jäätymisestä ja jääulähdöstä talvina 1927—1928 ja 1928—1929. Sarkiot siv. 51 esittävät sadema räu kuu kausi-, puolivuotis- ja vuotuissummia hydrografiseu toi miston asemuilla. Sivut 52 ja 53 kä.sittävät lopuksi tietoja rouiiasta. lumen syy yclestä ja tiiveydestä sekä lumipeit teeseen sisältyvästä vesimäärästä. Taulu N:o II kuvaa sadeinäärän jakautumista maassammue k. o. kahtena hyd rologisena vuotena ja kautena 1/2(1 1911—31/X 1926.

r_ekstisarkio edellisellä sivulla sisältää 5 hydrografiseu alueeu sademäärän kuukausi-. puolivu osi- ja vuotuis

5

olunmia.

Sademäärän ja vedenpurkauksen välinen suhde

Muuta.milta tärkeimmiltä sade-alueilta esitetään siv. 58 sademnäärän ja vedenpurkauksen vuosi-arvot sekä purkaus kertoimia hvdrologisina vuosina 1 ,XI 1 927—31/X 1929 vastaavine keskiarvoineen kaudelta 1 /2(1 1911—31 /X 1926.

perioder i oktolmer och uoveiuber. Ett hestaende snötäeke uppkoiu i början av december. .[ kusttrakterua och i södra Fiuland var doek marken har uuder dc sista daganma av deeember. Suödjupet var i norr och öster ungefär normalt. för övrigt mind.re än uormalt. Största snödjup uppmuättes i allmänhet i början av mars. i norra Finland och i trakterna kring ostgrän’eu i hörjan ay april, och var det dä i sydvästra Finlaud 10—20 cm. ⁱ mellersta delarna. av Finland 30—5(3 ciii. i uorra och östra Finland ända till 90 cm. Suösuiältniugen vidtcg alhuänt i medlet av mars. och vid ingängeil av april var marken bar i kust trakterna och stora delar av det inre landet. Under april gick suömältningeu mycket läugsamt. sä att yid slutet ay mäuaden ett betvdaude snötäcke låg över norra och östra. Fin iancl. .Detta försvann dock hastigt. i början av maj.

Veri i suötäckut magasiuerade maximivattenmängden var i alhuänhet uiindre än vauligt, varierande från 40 mm i väster till 180 mm i öster och uorr. 1 trakterna. kring Päjäne var den ställvis hlott 25 mm.

Isläggningeu hade i Lapplaud försiggätt i hörjau ay oktober. 1 medlet av oktober hade miudre vatteudrag i mellersta Finland varit isbelagda under en kortare period.

En ny hläggningsperiod inträffade den 5—12 novemnber.

dä mindre vattendrag i hela landet ishelades. Uuder senare imälften av november gick isen öter upp i söclra och mellersta Finland. där vattendragen deliuitiyt isbclades i medlet ay december. lslossuingen försiggick i söder och

sydväst

uuder förra hälften a.v maj. i norr och norda-t under senare hälften av denna iuåuad.

Tahellen ii sid. 43 o. 44 innehåller medel- och extrem yärdeu av lufttemperaturen samt antalet frost- och is .dagar ä 4 stat.iouer (Sordavala, Jyväskylä, Tammerfors och Kajana) uuder hydrologiska ären 1/XI I.927—3l/X 1929. uträknade mimads-. halvärs- och helårsvis j ^ämte

medelvärden för 1(J-i’rs perioder 1/2(1 1 889—-3l/X 1929.

för hela ikumma periocl och för periodemm 1,2(1 1911—31 /X 1926. rrabellen sid. 45 inuehäller mänads-. halvärs- och ärssurnmor av uederbörden ä uämnda 4 orter. uträkuade för samma tidsperioder. och tahelleu dcl. 46 framställer motsvaraucle data för största dygusuederbörd och molnig het. Tahellen 5. sid. 47 o. 48 ger medel- och extremvärden av medeltemperaturen. maximui- och minimuit.eniperaturen samt ar antalet frost- och isdagar uuder 25-ärs periodeu 1/2(1 1903—31/X 1928; ä sid 48 följer en liknande tabell över uederbörden och å sid. 49 en sådan över största dygus nederbörd och moluighet. Tahellen ä sid. 50 anger islägg uing och islossuing ummcler viutrarna 1 927—1928 och 1 928

—1929. ä sid. 51 följer en tabell över måuads-. halvärs- och ärssumumor av nederbörden vid hydrografiska byräus sta tiouer. Sid. 52 o. 53 upptaga slutligen data öyer tjäle, snödjup. snötäthet och i snötäcket iuagasinerad vatten mnängd. .Å plansclmeu N:o II avbildas nederbörclens för deluing över landet uncler ifrågavarande hydrologiska är samt för periodeu 1/2(1 1911—31/X 1926. Texttahelleu ä föregäeude sida äterger nederbörden inom 5 hydrogra fiska onmräclemm.

Förhållandet mellan nederbörd och avflöde

För uågra viktigare nederbördsområden clelgivas sid. 58

ärsvärden av uederbörd och avflöde. jämte avriunings

koefficienter under hydrologiskaåren 1/2(1 1927—31 ‘X

1929. samt muotsvarande medelvärden för periodeu 1/XI

1911—31/X 1926.

x

Luettelo mereen tai Laatokkaan laskevista vesistöistä, joiden sadealue Suomessa ylittää 200 km 2

Förteckniiig över i havet eller Ladoga mynuande vattendrag, vilkas uederbördsomrMeu inom Finland överstiga 200 km 2

Katso karttaa Vuosildrja 5, taulu 1.

^—

Se kartan Ärsbok 5, pi. 1.

Pinta-ala km’ Pinta-ala km’

•4real km’ Areal km’

1 maan rajoj. N:o Jokialue ^— Flodornråde

maan

^rajoj.

N:o J okialue Flodområde

kaikkiaan ulkopuolella kaikkiaan ulkopuolella

total utom rika- total utom rike

griinsen gränsen

191 615 5 575 150 650

7 990

375 Laatokkaan —Till Ladoga

Nevan vesistö

^—

Nevans vattensystem 1. Snojoki (Suojunjoki)

2. Miinalanjoki 3.1 Vulemajoki 4. I.Tuksunjuki l Svskyänjoki 6. Jiinisjo ki

7.’ Tohtoajoki + Kiteenjuki iVliklinjoki (Migiisjuki) 9.1 Tlialanjoki

10. Soskuaujoki (Soskuinjold) 11. Iliitolanjoki

12i Vuoksen vesistö

^—

\Tuobens vatten system

Suomenlahteen

^—

Till Finska viken Rajaioki

^—

Systerbiirk

Vani neisuunjo ci Rokkalanjoki

Perojoki + Näätälänjoki + Jnustilanjoki Ilouui joki

‘Vei vaj o ki Viia joki lJrpalanjoki

\Tauiiinaau

joki

\irojoki Veli kajoki

Summajold

—

Sumniaa

Kvuiij Den vesistö

^—

Kvm ui eneälvs vat tensystem

Taasianjoki

^—‘Vessjö4

Koe kenk-ylänjoki

^—

I?orebya Ilolan joki

^—

Ilihva Porvoonjoki

^—

Ilorgää Mäntsälänjoki

^—

Svartså Sipoonjoki

^—

Sibbuä

Vantaanjold

^—

\‘audaä Siontionjoki

^—

Sjuudeä

Itämereen

^—

Till Östersjön Karpmjoki

^—

Karisä ei. Svartä Kiskoujoki

—

Bjernoä

Tie kelaujoki

^—

ljskeiaå Ilalikonjoki

^—

ilalikkoå Paiiuionjok-i

^—

Pemarå Atirajoki

—

Auraå Vaiperinjoki Myuäoki

^—

Virnioä Laajoki

278 000 9460 510 1 400 1 470 475 3 870 1 665 225 275 200 1 345 69425

595 650 745 1 375 590 205 335 555 240 350 380 365 37230 520 890 290 1 265 785 235 1 685 465

2010 1050 595 1075 880 305 295 385

Pohjanlahteen

^—

Till Bottniska viken

XXXII Mäiuiäistenjuki—Letalaä 425

XXXIII Lapinjoki (Hinnerjoki) 470

XXX IV Eurajuki

^—

Euraä 1 330

XXXV Kokemäenjuen vesistö

^—

Kuinoälvs vatJ

tensystein 27 090

XXX VI Sastuioianjoki

^—

Sastmolaä 3 420

XXXVII Iirunjoki— Lappfjärdä 1 130

XXX VIII Teuvanjoki

^—

Ost.erinarkå 560

XX XIX Xärvejoki Närpesa 990

XL l’ilaalalicleujuki j\ialaksi 495

XLI Laihianjoki

^—

Tohvä 485

XLII Kvrönjok-i

^—

Kyroälv 4 900

XLIII

Uravaistenjold^—

Oravaisä 240 XLIV Lapuanioki

^—

Lappoälv (Nvkar]ebyäiv) 4 130

XLV

^.

Kovjoki 335

XLVI Purmonjoki

^—

Purmoa 865

XLVII Ähtävänjoki Essea 2 035

XLVIII

Tervajoki (‘J’eerijoki)^—

I(ronobyå 825 XLIX Perhonjoki

^—

Perhoå (Vetilå) 2 560

L KäIi-iänjoki 335

LI Lestiiolii 1 330

LII Pöotiöjoki 210

LIII

ⁱ

Kalajoki 4185

LIV Pyhä joki 3 735

LV Limiugoja 235

LVI Piehinkijoki 200

LVII Siikijoki 4400

LVIII Liniinganjoki + Temmesjoki + Trnä

vänjoki + isngeslevänjoki

^L

1 105

LIX Ooiujoen vesistö

^—

Ijleälvs vatteasystem 22 970 460

LX Kiiuungin joki 4 065

LXI lijuki

^—

Ijoäiv 14 325

LXII (Jihavanjoki 400

LXII[

Kuivajoki

1 285

LXIV Simojoki 3 195

^—-

LXV Kemijoki

^-

Keniiäiv 52 010 15

LXVI Kaakamonjok-i 845

LXVII Tornionjoki

^—

Torneälv 39 990 24470

Pohjoiseen jäämereen

^—

Till Norra ishavet

LXVIII ‘lenojoki

—

Tanaäh- 16 380 11 175 1

LXIX Njaurlamjokka, Näätärnönjoki-Neidenälv 2 415 640

LXX Lutuanjoki

—

Monkälven 975 170

LXXI Patejoki

^—

Pasvikäiv 18 980 1 090

Vuorjamjokka, Vuoremanjoki—Jakobsälv 330 150 LXXII lietsainjokka. Petsainonjold 1 780

LXXIII Välislijokka. Vaalisjoki (Titovkaj 1 365 965 LXXIV Tolonijokka (Lottojoki

^1-

Jaurijoki +

Noortijoki) 18 930 11 625

LXXV Koutajoki (Toutsanjoki + Oulankajoki

y. ui.: m. II.) 27 100 16 330

LXXV1 Kemjoki (l’istujo]ci

‘.

m.: ui. II.) 27600 25 995 II

II [ IV VI VII VärI IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX XXI XXI[

XXIII XXIV XXV XXVI XX VII XXVIII XXIX XXX XXXI

.1.

II

VEDENKORKE USHAVAINTOJA VATTENSTÅNDSIAKTT

- •1

1

1. Nevajoen vesistö

^—

Ne—

valis vatteiisysteiii

I_ 1.

Sitojoki

(Saojulijoki)

Suojiirvi 1

^Stiojoki

1, 3. Tulernajoki Tulemajoki

1, 4. LJuksiujoki lioksunjärvi

Lounokinjoki Loimolanjoki IJnksnnjoki 1, 6. Jäiiisjoki Värtsilänjoki .länisjärvi

1, 11. Hiitolanjoki Simpe]ejärvi

Iso Kivijärvi Pieni Kivijärvi

1. 12. Vuoksen vesistö

^—

Vuokseus vatteusystem Pielisjärven reitti

^—

Pielisjärvi strä

ten Jongunjoki

Pankajärvi

Lieksanjoki Viekijoki Saramojoki

Pielisjärvi

Rukavesi

Koidan joki

^—

Koidaälv Koitereenjoki

Koidanjoki Koidaälv Pielisjoki

^—

1151/sä It

Suojiirvi Saarikoski 10 Keihäskoski

2 1 Dolgosenkoski

lJnksnajärvi

Loiniolanjärvi Tjnksn

\ T

iirtsilii

Simpele Iso Ki vi järvi Pieni Kivijärvi

5 Jongunjoki Pankajärvi

Hölmävuolle Viekijoki Saramojoki Nurmes Lieksa

.Xhvenisenvirta,

^.yJj

—övre

Ahveniseavirta, ala

—

nedre

1

Lylvkoski 27 Koitere

Siikakoski

oikea ranta

—

högra straaden Viekijärven yläp.

^—

ov. Viekijiirvi Rnokkajakosken yläp.. oik, ranta

Ruokkaja fors. hiigra stranden Mikonsahni

Lieksan rant. silta

^—

Lieksa järnv. bro oikea nmta.

^—

högra stranden

5 »

LyIi’kosken vläp., oikea koski, högra stranden 5 ranta

^—5

stranden kosken yläp,. vasen ranta

vä.ns

^tra

stra näen snlun vläp.

^—

ov. sinssen snlnn alap.

^—

ned. slussen sulun yläp.

^—

ov. älnssen sulaa alap.

^—

ned .slnssen sulun yläp.

^—

ov. slnssen sulaa alap.

^—

ned. siussen sulnu yliip.

^—

ov. slnssen sulun alap.

^—

nld. siussen sulun yliip.

^—

ov. sinssen sulun alap.

^—

nerl. slussen sulim yläp.

—

ov. slussen

Havainnot — Observatiooerna

alkoivat piiättyiviit

böriade slutacle

1921 24/

1929

^31/92

1923

^26/

1923

^“1

1924

^31/

1923

^1/9

1923

^4/7

1923

^31/

1913

^20/

1920

^31f*

l9ll/»

1913

^7/9

1913

^o;

1913

⁰ 1

1910

^1/»

1911

^ls/

1904

^25/

1916

^2/»

1910

^4/»

1911

^36/

1911

^23/9

1904

^17;»

1925

^31._,,

1904

^27/»

1870 ‘/»

1870 ‘/

1877

^1/,

1877

^1/

1928

^9/,

1877

^1/

1928

^6/,

1877

^1/,

1878

_‘/1

1878

^1/1

1875

^1/

1878

^1/,

1882 ‘k

Vesiastei kko-asem ien luettelo Förteckning äver vattenståndsstationerna

.

piste ponkt

Veoistii— Vatteodrsg N:o Nimi— Niunn Pa i k k a^—L 3

ge

_.

1

N.N. ^-1)1

,

—01

4

9

9i/^10/

1921 ²⁴

1922 3

oj

192931,,

.3

4

0

.3

3

Jiinisjiirvi

8 ranta

^—5 stranden

Saarikosken niskalla, oik, ranta

^—

ov. Saari koski, högra otrandea

kosken alla, vasen ranta

^—

ned. forsen, vän otra stranden

koskea alla, vasen ranta

^—

ned.anonl forsen, viinstra stranden

E pää. N ranta

^—

E ändan, N stranden

SW ranta

^—

SW strmden

Jonkin sillan alap.. vasen ranta

^——

ned.

Joukki bro, vänstra stranden

Värtsilän kosken niskalla

^—

^ovanoin Värtsilä

fors

N\V ranta, Linnnnvaaran laiturissa

^—

NW stranden. Linnunvaara brs’gga

Särkisahni

lähellä Sinipeleen tehdasta

^—

nära Simpe]e hrnk

lähellit Simpeleen tehdasta

^—

nära Simpele hrnk

.Jongun sulassa ennen laskua Nurinijärveen

^—

vid Jongn hro 1 öre inflödet i Nnrndjärvi Petrankosken niskalla oik, ranta

^—

ov. Petra

iors, högra stranden

3744. ^—

1.730

^—

2.955:

1.217

5.5

2.ou6 95.o

3.7191

144.7

3.17s

15.4

5.219 ^—

3.3u5 os. ois

0.7.5 1

1.47

4.413

*

*

8

9 11

14

15 10

17

24

*1

1920

^31,,

1919

^21/,,

1919

^{3/5 *}

l.8se 114.ea

3.3501

99.34

7.763

^—

—

ov. 2.938

3.es.i 92.os7

‘)3.767

1)919591 4.171.

957$l

4.2a2

9l.s17

ranta

^—

ov. Lyly

ova anni toisen,

1925

“/.,

3.43oj ^—

1905

²⁹

—

1911

^11/

95.52 1904

^12/

29 Häihä, ylä—övre 30 Häihä, ala

^—

nedre

31

Kaltiino, ylä

^—Övre

32 Kaltin,o, ala

^—

nedre 33 Nesterinsaari, ylä

^—

övre

34 Nesterinsaari, ala

^—

nedre

35 Saapaskoski, ylä

^— Övre

30 Saapaskoski, ala

^—

nedre

37 .

Jakokoski, ylä—övre 38 Jakokosld, ala

^—

ned.re

39 Raapavirta, ylä

^—

övre

*

havairmot puuttoellisia.

observationerna bristfälliga.

4.a12 4.382

5.167 0.016 4.305

8.983

4.507

0.349

0.911 5.334

2.780

3.311

5.205

1914

^30/7

1910

^10/3

90.58

89.75

90.026

85.348 {

84.712

82.

»70 82.901 81.161

81.45:1

80.722

80.419

1

Vuosikirjoissa n:o 5, 6 ja 7 painovirhe, pitää olla 1

•s 91 ⁰⁵⁹ 1 årshöckerna n:o 5, 6 och 7 tn’ekfelf hör vain 1 ^‘

:3

Vesiasteikko-asemien luettelo Förteckning över vattenståndsstationerna

40 Haapavirta. ala

iiedre

41 Paihola,

viii

övre

42

»

ala^—nedre

43

Kuuma, ylä

övre

41 s

ala

—ned

me

45

[rra. ylä

^—övre 46

» ala

^—norlre 47

.Toensiui.

viii^—

övre

48

ilöytiämeii

Konuus, ylä^—Övre

s ala

^—nedre Taipale,

ylä

^—övre

Kaavin

järvi

Jioärvj

5 pää^——5

änolan snlun vläp.

^—Oy. slns$eu

h.arpoeii sillan alap.

vasen

^ranta

^vaustra stranden, ned. Karij o ki bro

oulun alap.^—neol. slussen

sulun vläp.^—ov. siussen

sulun alap.

^—ned. siussen

sulun vläp.

^—

lv. siussen

N )iiä N ändan 4E pää^—SE ändan

1882 ‘/

1876^1j»

1876 i»

1876 ‘/

1876 1870^h__

1875^1/7 1875 ^1/

1877 1/1

1863^1/, 1863 ‘/, 1863^1/4

.piote ₌ Hsvainnot^—Observationerna

‘pUnl(t ^{- —}

-

Ve,istö —Vatteiidr/Ig N. Nillii—Nu,an Paikka—L (5 e

. a1kjyat 1ä1ittyiviit

—uI i borjaile siutade

5.9O3

79.7ai

6.551; 79.oxi 7.l2

78.sio 7.i92 78.370

9.284

76.278 4.iss

75.568 5.80)5

73.ot’i

4.432 74.039

sulun alap.

—---iied. slussen sIillul vläp.^—IV. siussen

sulun alap.

—ned. siussen

sulun

yläp.

lv. siussen

sulun alap.^—ned. slussen 81111111 vläp.^—ov. siusseit 8(111111 1)lap.^—

md. slussei

81111111 Ylä1). ^—(IV.

sliissi,

E ranta

^———E stmanden

‘[‘illinniemi, Koratii,seikä. N

ranta

»

N strandrn

Pvliäjärvi. Svrjäsal]ui

Pielisjoki^—P)I)iil(

liisäi’en-

I’yh?iselkiiäu ^--—— TilI/löde till Pyh/(selk/i.

1 lövtiäin(’I)

Lisiivesi

Omien een—

i-dl/löde Idi Orives)

Komperonjoki

Pyhä-järvi

Pyhäselkä

^—Ur’ves/

Pvhäselkä

)rfvesi

Kallaveden reitti—Kallavesi sti’åten Iisalmen reitti

^—Idensolmi sienten

Kiurnjoki

Porovesi

Nerkoonjiirvi

()nkivesi

Maaniisgau selkä

Yilsiän -reitti

^—

Nilsui stuoten

Korpijä.rvi

Svvä-rijiirvi

•Litostatijoki

\ T notjämvi

Krillaneden re)tö, jatko^—KUII0VCS?

st-rdteu,

/orts.

Kallavesi

5

Kalklnedeu läntinen lasku—

Kallrn

vesi västra )(Ilopp

Koirusvesi

Jnojäl’ven lisävesi^—Juo

järvi till

/

läänI Kaavinj ärvi

Juoj ärvi

^-

1904 _‘/6 1913ⁱ⁵

1912 ^20/6

1912

‘k

1877_{‘/_}

1912 j,

190(5^3/7

1906^1/7

1916^16/

1927^15/

1868 ^1/3

1868 ^1/3

1874^1/

1 (33

^16/

1874_‘/6

18(33^16/

1879_/6

1870 ³¹

1905^31/7

19215

^32/11*

1922^11_

1917^20/

1874 ‘/

1874^1/

* 86.25 ^-

((.97

78.o

73.938 /). 5

86.72

83.73

81.oo

1

83.556

82.519

81.$1(6

79.239

79.ii 49

(0 Svrjäsalmi

51 Joensuu, ala

^—

nedre

oulun

a-Iap.

^—

und. slussen

52 Puhos

Urivesi. SE pää

^—SE ändail

‘15 Saarikoski.

ylä oulun v]äp.

^—

ov.

siussen Övre

56 »

1(111

^— stiltui alap.^—

iied. 51055(11

nedmn

61

Iisalmi Iisalmen kaup. satama

^—Ideitsalmi

stads hainu

-

Nerkoo, ylä

^—Nerko »tuttu

rläp.

^{—(iV. SilISseli} övre

63 II

ala

—

andre sulim alap.

^—und. sinssen 64

Ahkionlahti. ylä

^— oulun vläp.^—oy. slnsa’n

övre

645 Vianto.

ylä

^—övre vamili. oulun Ylti1).^—OY.

g:la

slussen

65 Ahkionlahti. ala

^{— suiluii}

ala]).

^—

und.

slussnn nedre

655 Vianto.

ala

^{— iuedrn vaah.}

suma alap.

^-—

m,ed. g:la-

^»lussen

(56

Ruokovirta, ylä ^— sulun

vliip.

^—ov. slussnru

Övre

8.821

2.92$

3.1211

4.533 3.81,1

2.390

5.35(1

5.93$

7.208

8.²⁴⁵

0.7

3.41o

4.aoo

2.877 5J;no

6.368

4.soo

3.i’ea-

5.403 3.523

Korpijärvi

Lastukoski. viii

Övre

Ala Luosta järvi

Lastukoski, ala nedre 611

72 73

74;

Ruokovirta,

nedre 79

Kallavesi

1916

93.24 1906

1916 ^/

92.47

19062/,

ala — oulun smp.^—und. slussen

Päiväraunan kiitintösilta

^——

Päivära.nta svänghro

141

82

1911 /6

1879 _/6

1907^17/

1911 ^7/

78.ss S0.3a7

7 H

78.⁵⁴⁰ ((.811

99.15

1911 ‘6

1912^18/

1911^31/3