Hydrologinen vuosikirja / Hydrologisk årsbok 5 1920-1923

0 z

z 0

(1)

0

z 0

1-

z

(1) ‘1’

z

CID 0

1:

(Jo)

Esipih.

Yleiskatsaus Suomen Iuvdrogratisiin olosuhteisiin vuosina 1920—23.

1) Vedel1korkeils ja -purkaus

2) Lämpötila ja sademäärä

^.

3) Sademääiiin ja veden purkautiunisen välinen suhde

4) Luettelo Suomen 200 km

²

ylittävistä

i

mereen tai Laatokkaan laskevista jokin Iueita

11 V4lenkolkeusllavaintoja.

1) tejJd{o.aselujelm 1 uoi telo

2) Päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja 1920—--23 sekä kuukausi- ja vuosi-keskiurvoja 52 vesiastei kolla

:1) vedeukorkeukien kesld— ja ääriinumäisarvoja pidempinä ajanjaksoina 52 vesiasteikolla 4) Ved.enkorkeuksien lukuisuus ja kestävyys vuo

sina 1920—23 sekä keskiarvoja pideiripinii ajan jaksoina 52 vesiasteikol la

III Piirkaiu.s—sarkioita.

1) Purkausrnääriin keski- ja iiärimnmöi.arvoja eräissä uiiremrmssa vesisiöissä vuosina 1920—--23 ja u.jmmnjaksofla 1912 -23

IV Meteoroloisia sarkioita.

1) Sadernilärä- ja iuniiiiittaus—asemnien luettelo 2) Ilman lämpötilan keski- ja ääriinmäisarvoja,

sekä halla- ja jääpärvien lukumäärä 4 paik—

kakunnalla hvdrologisina vuosina ‘/xJ 1919

31/

1923 sekä vastaavia keskiarvoja ajan jaksoiivi ‘/xi 18S9— 21 /x 1923 ja 1 /xI 191 l— 21 !x

[923

3) Sadeniän i hyilioloaisina vuosula

‘/xi

1919—

2

’/x 1923 4 paikkakniinalla verrattuna vastaa—

vnn koskiarvoilun ajanjaksoi.ua ‘/xi 1889---

31

/x

1923 ja !\m 191 1— 31 /x 1923

4) Suurin vuorokautinc’n saclemiiärä sekä piivisvys

4 hydrologisina vuosina m Jxi

1 9 1 9

— 31

/x 1923 verrattuina vastaaviin. keski- arvoihin ajanjaksoma 1 /xi 1 88 9 — 31 /x 1 923 ja 1

/xi 19] l— 31 /x 1 923

5) Ihrian keski—, niaksirm— ja nuujini-Jäimimiin sekä halla- ja jääpäivien lukumäärän keski-

mäisarvoja 20-vuotiskautena 1 /xm 1 9O321/

1923

6) Saclemäärä.n koski- ja iiärinmmäis-arvoja 20-vuu- tiskautena

‘/XT

1 9 0 3 — 31 /x 1.923

7) Suuriinrnan vuorokautisen sademäiiriin ja pil—

visvvden keski— ja iiiirinnäisarvoja 20-vuotis- kautena

tm/xI

1 903-—— 31 /x 1923

8) Jäiitymineu

ja

:iiiiinliii-itö ^joillakin piiiinstei koilla talvina ] 91 9-—---20:sta 1922 ---23:een 9) Kuukautinen-. puolivuotinen— ja vnotmeum sade

raäiiiä 1iyclroioiisina. vuosina

‘/xi

19 l 9 — 31 !x 1923 10) Tietoja roudnn syvvvc[estä, lunupeitteen pmmk suudesta, loi nen ii iveydestä sekä lurnipeittee—

seen sisä.ityviistä vesii.näiirästä Hydrografisen toinist.on Iumuiasenuiia talvina 1 919 20:sta 1922-—-23:eeu

54 V SadeulLiilirän

^iI

vedenuurkaukseui väliiieui

SUIHIC.

1) Sade- ja purkausmälirä sekä purku.uskertoituet muutainilta sadealueilta hvclrolom.isina vuOsilia 56

/xi

1 9 l 9 — 31 /x 1923 vastaavine kesidarvoineen

ajanjmmksolta

/xi

191 1••n! 1923

Tauluj a.

Suonmen Iiydrogru.f men yleiskartta

\ T

edenkorkeiiskä-vriä inuutauiltu pääasteikoilta

vilosiimmi

1920—-23 sekä keskikäyriä aja.iija.ksolta i.912—-23

^.

Smmni.nen sadekarlioja hydrologisiltn vuosilta ‘/xm 1919

^-

3i/

1923 Siv.

V

T1I

VIII

x

xl

41

43

Siv.

59

61

G3 64

74

T[ [ 57

58

OIKAISUjA:

I

1 arkio L[. n:o 3 viinwiiwzi arik rivi 11 jibaalta on

^.

Iw

51

LXV. no 14. eiihnjiiinen sarake rivi

¹⁰

fllhallti on 15, 100 1 5

51 ^>

» » »

))

»

11 ^{> »} 1125.

» 125

51 Vuoksi Imatran kohdalla. Sadealue. on

iJ km. lue 62,fl;u km

58

Nederliörderi ^undor

livdrologiska Sren

i/Xi 5S9--$ljX 1923 ^.

n. e.. lue

i/X1 1919

3l/X 1 013 j.

^{ii. e.}

V( hogratiseii Tomiiston aiemmin julkaiseinat vuo—i—

kirjat. N:oI 1—4, ovat käsiteHeet ainoastaan Kymijokea ja seti vesistöä. kuu taas tämä vuosikirja koskettelee koko valtakuiitaa. Tämä seikka vaatii erinäisissi suhteissa poikkeavan j iirj estelyn.

()pastamisen luelpottamuiseksi siältyy tähän, paitsi vieiskarttaa siihen merkittvine vcsiasteikkoitieen ja sade aimieineeu, luettelo suomen mereen (tahi Laatokkaail) laskevista vesi.tö1stii. joiden saclealue ylittää

^t)

km 2 . järjestettvinä ja uuineroit nina periitvsten E:stii \Veen.

Koska useista syistä kaiken, toinustosa olevan veden korkeushavaintoaiueiston julkaiseminen ei ole mahdol lista. mutta yleisöllä voi olla hyötyä tietää. missä ja mil loin liavalunot

oit

tehty, otetaan tiiliän sarkio, joka sisäl—

tilit luettelon kaikista maamme vesiasteikuista. joilta toi .muistolla on havaintoja. aina vuoteen 1023 saakka. Liki—

in tiäritiseti käsityksen valtak umman eri osien vedemikor—

ketissulmteista voi kuitenkin saada tiissii julkaistuista tie dosta

ii.

ö(•) valikoiduita asemaita.

•\ikaisemnuissa vuosikiijoissa oii mvöskiT julkaistu vastaavina aikoina Kymij oen vesist öuä tehtyj en vesi untiäriinuttausten tulokset. Kun kuitenkin maainnue vesis—

töissä vuosina 1 92fl—i 023 tehdyt nuitt.aukset ovat ainoas taami viihäpätöinen osa toimiston koko oleiliassaoloilsa aikana tekemien mittausten liikumääiiistä. ei vksmomaaiL edellamaimttueii j nlkaisemisella ole mitään nieikitvstä.

minkui vuoksi ne jätetään pois.

sitäkin

suureuiuiia.Ila syyllä.

koska toimiston kaikkien vesirnäärlinlittausteli t ^mlokskmu jul kaiseinista jo valmistellaan.

Läinpötilaa, halla- ja j ^{ääpäiviä.} pilvisyyttä, sade määrää, ja suurinta vtiorokautista sademnäärää osuittavissa yieissarkiojssa käsitellään aineistoa 4 asemaita: Sorta valasta, Jyväskylästä. r_;1i_)_reelta ja Kajaanista. Tai peelliset tiedot ovat saa(lut osaksi Meteorologisen kes kuslaitokseui vuosikirjoista, osaksi. mikäli sitä. ei ole ollut julkaistuuia, aineistosta, jonka miii nittn laitos kiisikirjoi—

tuksina on antanut toimiston käytettäväksi.

Sademäärä—karttojen valmistamuisessa oli otettu huo mioon havamto-ameisto niin hyvin Meteorologisen kes kusia.itoksen kuin }1 ydrografisen toimiston asemilta.

^——

Muu tässä vuosikirja.ssa käsitelty aineisto on toimiston omilta aseinilta.

Tästä vuosikirjasta on myöskin välittömästi tarpeet tumma jätetty pois tiedonaimot kanavista, laivakulmista ja lauttauksesta.

Tiimäim vuosikirjan tnimnitimksesta ovat linolehtineet hyclrogia.fi. ins .Ä. Fahrioimis ja a 1 )UIais-hydi’Ografi, fil.

maist. E. (4. Petterson. joita toimiston muu heiikilöktmta on avu staimut.

I—[elsinki. joiiliikuiihia 1 925.

Edv. Blomqvist.

1-lydrugraliseii

tuimuiston

johtaja.

1 Vleiskatsaus Suomen hydrografisiin olosuhteisiin vuosina 1920—23

1. Vedenkorkeus ja -purkaus.

Vedenkorkeus.

\ lempana seuraava kuvaus Suomen vedenkorkeus suhteista vuosina 1920—23 pohjautuu vertailuun ^norinali

arVoina

pidet.tyihin 12-vijotiskauden 1912—23 keskiar voiliin.

mek

3000

2800

2600

2400

2200

2000

1800

1600

1400

1200

1000

800 600 400 200

0

arvoja, jotka ovat melkoisesti aiemmat normaleja. Vuosi 1921 oli vähävetinen pienine kevättulvineen ja alliaisine kesä-arvoineen keski- ja itäosissa maata, joten vuosi keskiarvot näissä osissa ovat alle normalin. kun taas maan pohjoinen osa oli runsasvetisempi. Tammikuussa 1922 olivat vedenkorkeudet Kymi- ja Kokemäenjoen vesis

rn

3000

2800

2600

2400

2200

2000

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400 200 0

Vuoksen, Oulujoen, Kalajoen ja Kemijoen vesimääräkäyriä vv. 1920—1923 sekä keskikäyriä ajanjaksolta 1912—1923.

Tässä käsitellyn 4-vuotiskauclen 1920—23 alussa oli vedei-ikoriceus valtakunnan suuremmissa vesistöissä alle normalin. ainoastaan Oulujoki osoitti normaleja arvoja.

Keviittulva v. 1920 alkoi suhteellisesti varhain, oli lcoko maassa suuri, paikoin, kuten Oulu- ja Kokemäenjoen vesistöissä vlittäen sitten v. 1912 havaitut huippuarvot.;

tähän vaikutti kevät.kuukausien runsas sademäärä. Vuo den jälkiminäisellä puoliskolla oli sademäärä sitävastoin suhteellisesti pieni, minkä takia vedenkorkeudet jotenkin nopeasti alenivat, joten vuoden lopussa paikoin esiintyy

töissä vielä vähäiset, muut suunnilleen norinalit ja paikoin jonkun verran suuremmat. 7 iimeksimainittuna vuonna oli kevättulva tavattoman suuri melkeinpä koko maassa, ainoastaan Kokemäenjoen vesistön itä-osassa ei saavu tettu edes normali-arvoa. Useimmissa muissa vesistöissä inerkittiin tulvavedenkorkeuksia, jollaisia ei ole sattunut edellisinä 20 vuotena. Koko kesän oli vesipinta yleensä korkealla ja lähenteli vasta loppupuolella vuotta normalia, lukuunottamatta Kokemäen- ja Oulujokia, missä vesi vuoden vaihteessa jo oli laskenut jonkun verran norinalin

1920 1921 192 1923

! 44 ^L44

IV

‘ , ^‘

1912-1923

1 1 ¹

ifxxn

Kemijoki

.‘4

1 1 1 1 1 1 1

- uJ

^iv

Kemiälo

1 I I 1

alaplu)leIle. Viimeinen tä käsiteltävistii vitosista’. s. t. s.

vuosi 1923 on veden korkeuteen iiiilidcn oissakiii määrin huoinai.tava, kevättulvat olivat vähäpätöisiä.. toiLkoki

ⁱⁱⁱ

osoittaa keskiarvoja, jotka ovat tuntuvasti normaiilukua alemniat, kesäkuussa saavutettiin yleisesti norinali-arvot.

kun taas lieiiiiikuu monin paikoin jo ylitti ne ja pysyi vesipin ta sitten koko kesän korkealla. Runsas sademäärä syksyllä aiheutti edelleen j ^{okseen km} suuren vedennousun.

minkä vuoksi vuoden lopussa esiintyy tavallisuudesta.

poikkeavia suuria arvoja.

Vedenkorkeuksien piiivittäiset aivot, lukuisnu ja kestä vyys 52 asteikolla vuosina 192u—23 sekä keskiarvot pi tempinit ajanjaksoina esiintyvät sarkioissa siv. 15, 41 ja 43.

Taulussa ii on lJiilTet.ty ve(lenkorkeuskäyrät vuosilta 1920—23 sekä keskikäyriä ajanjaksolta .1912—23 muuta muta tiiniiusomaisilta a.sernilta.

Vedenpurkaus.

Mitä v(.’(lenpltlkatituIiln-een tulee, esiintyy -i mä vailLte—

luja, jotka suurin

^{pnl’tein ovat}

siiliteellisia vedciikorkcn—

dcii vaihteluiliin, minkä vuoksi tarkenipi kuvaus siil ii on tarpeeton Vuotuisen kuuluu valaiseiiiiseksi eri luuntoisilla alueilla otetaan tahiin kiutenkm edellisen sivun teksti—

kiivio pnrkauskäyrineeiu vuosilta. 1 92( —2% sekä keskikäyri ä ajanjaksolta .1)12—2%.

Siv. 54 olevaan sarkiooui

^{on otettu}

vuoden pui’kantu—

misen keski— ja äiirimiuäis—arvoja niaaiiinie nuiutamista suiiremmista ve.istöistä. sisälten siiheit myöskin tieilun—

autoja

purkausniääi’istä.. ilmaistuma ek. lit.roisa. km

²

kohti.

Keskivesimäärä on tässä. laskettu siten,

^että

kunkin päi viin asteikkolu kemaa vastaava vesimäiirä on otettu puui’—

kanskävräst.ä

ja niiistä

^{arvoista on laskettu keskiarvo.}

2. Lämpötila ja sademäärä.

.I.ä.inpötila-

^ja

sadesuhteita

^maassanime

vuosina., jotka.

tämä vuosikirja käsittää, valaistaaui sarkioissa siv. 56—72 sekä taulussa N:o III. Niinmuodoin sisältää sarkia sivuilla 57—58 ilman lämpötilan keski- ja äärimmäisarvoja ^sekä halla- ja jöäpäivien lukumäärän ⁴ asemalla, Sortavalassa.

.Jyväskvlässä. Tampereella ja Kajaanissa.. hvclrologisina vuosina

_1/M

1 919•3i/ 1923, laskettuina kuukausittaiii.

puolivuosittam ja vuosittain ^sekä keskiarvoja ^34-vuotis- kaudelta _{‘/, l8S9—} ^{31 / 1923,} kuin myöskin vertailun vuoksi vedenkorkeusaineistoon ajanjaksolta ‘/ 1.91 i—k 923. Huomattava on,

^että

halla- ja jääpäivien lukumäärä sekä vastaavat keskiarvot ovat tässä vuosikirjassa ]aske tut äärimmäislä.mpömääristä eikä, kuten aiemmin, määrä päiväisistä havainnoista. Sarkiossa sivulla 5$ verra taan sademäärä samoilta neljältä seudulta hydrologisina vuosina

_{‘/__}

1919— 31 /.. 1923 yllä.rnainittuihin 34- ja 1 2-vuotiskeskiarvoihin, ja sivulla 59 esitetään tietoja suurimmasta vuorokausi-sademäärästä ja pilvisvydestä.

Kolme seuraavaa sarkiota sisältää tiedonantoja

^lämpö

tilan ja sademäärän suurimmista ja pienimmist.ä kuu kausi-, puolivuotis- ja vuotuisista, 20-vuotiskautena

1!

l9u:1—/ 1923 havaituista arvoista, verrattuina

vastaaviin keskiarvoihin. Sivulla 63 seuraa j ^äätymistä

ja jäänlähtöä osoittava sarkio ja sivulla 64 .[{ydrogra fisen toimiston asemilla havaitun sademäärän kuukausi-, hvdrologis-puolivuosi- ja -kokovuosisummia osoittava sar kio. Sivut 65—72 käsittävät tietoja lumen syvvydestii.

roudasta, lumen tiiveydestä ja lumipeitteeseen sisält.y västä

vsimäärästä.

Taulu N:o III kuivaa vuotuisen sade- määrän jakautumista niaasamme hydrol ogisina vuosina

1/

1919—1/\ 1923. Seuraavalla sivulla oleva tekstisarkio sisältää sademäärän kuukausi-, puolivuosi- ja vuotuissum min 5 hydrografiselta alueelta Etelä- ja Keski-Suomesta.

Hydrologinen vuosi 1919—/ 1920.

tioden ilintn1impö oli keskimäärin n.

^_0

0 korkeampi

kuiiu normali-keskiarvo ajanjaksolla 1889—1923. Vailka talvi ja erittäinkin alkutalvi olivat erikoisen kylmät.

oli talvi—puolivuoden keskilämpömäärä kuitenkin jonkun verran korkeampi kuin normali, johtuen se maalis- ja huh tikuun erikoisesti

^suuresta

läminöstä. Äärimmäisen läm min oli varsinkin maaliskuu, jolloin positivineuu poikkeus oli 4’. .5 .o Etelä-Suomessa ja aina

^{70 ja}

enemmän La pissa, 1 ämpöisin meillä koskaan havaittu maaliskuu. Kesä-

puolivuoden lämnpömäärä oli yleensä 1, å 2 Juan korkea, SW:ssä hiukan alempi (rjamu_I)eie ±0

^.

a)

^.

\inoastaa,n loka kimn keskilämpömäärä oli normalia alempi, muut kuu—

kau det olivat ylipäiinsä jonkun verran liian lämpimät.

Halla— ja idäpdivieti. lukumäärä oli, mikäli 4 maimui—

tuista asemasta voi päättää. jotakuinkin noi’niali, vaikka eri kuukausina. esiintyy poikkeuksia. samoin kuin oli lii

^ui

pömäiirän laita.

‘iisjy(n viiosikeskiarvo oli norinali. Tavallista

kirkkaampia kuukausia olivat maaliskuu (keskipilvisyys 4u ii. 50 % norma.Jin ollessa n. 61) ) ja erittäinkin loka kuu, ainoastaan .56

^‘

(normali 72 %). kirkkain sitten v. 1906. Pilvisiä olivat elo- ja liuulit.ikmu.

Sarlenu’iiirdn

V

imosisummat olivat maan keski— ja länsi—

osissa jonkun verran liian pienet, idässä normalit, mutta edempänä pohjoisessa

sitävastoin

liian suuret. Vuoden kuivin kuukausi oli melkein kaikkialla lokakui

^i.

keskisa—

ilemäärän öllessa vain 14 ii 15 mm: tavattoman suuri oli sitävastoin sadeniää.rä lnihtikiiuissa. Pienin havaittu kuu—

kausisumma oli 0.2

mm

Karstn1asa lokakuussa, suurin 1 S2.

3

Kemijärvellä elokuussa: pienin vuosisumnua 31 9

min mitattiin Sievissä, suurin

734 mm Polujanpitäjiissä.

Lukuunottamatta läntistä ja 1)ollJoisiulta Lapiuimaata.

yksityisiä seutuja. Keski-Polija.uimaalla. Raut.alamrnin rei tin aluetta Kvmioen vesistössä, Pohjanlahden rannikkoa ja Kokemäenjoen vesistön eteläitä osaa, joissa ei saavu tettu 500

mm vuoisuummaa..

ylitti vuoden sademäärä summa mainitun miiäräii. Vii 600 mm on mitattu Etelä Lapissa, Kemijärveliä, Kuusaniossa y.

^111.

pitäjissit sekä Uulujoen vesistön keskuiksessa. Pielisjärven E-puolella, Laatokan NE-rannikolla ja Keski-Uudenmaan ranmkko seuduilla sekä. pienehköillä alueilla E- ja Keski-Suomessa.

Lunta satoi muutamilla seuduilla N- ja l-Suonuessa lokakuun puolivälissä (1919),

^mutta

lopullisesti oli man lumen peitossa vasta kuukautta myöhemmin (paitsi S\\’

osassa). Maksimui saavutettiin maalisk. alussa,

^lumen

sy vyydeui ollessa.

$4)

i 100 sm Karjalassa. Laatokan N-jnio leIla, \iioksen ja Kyiiiijoeii vesistöjen jiolijoiissa osissa.

(iulujoemi vesistömi a lumeella ja Polujois—T.>( dijanmaalla. Ies ki-Suomessa ja Lapissa. oli lumen svvvvs

^{60 ii I)}

sm eli suunnilleen noinmali ja lounaassa oli lunta tavallista vii heiuiiuän.

L’?un ipedtcrcen isdltyL’ä u’ sIm’(ir( vailiteli 100 muu:stä (yksiitvisiliä seuduilla vähenuniin.kin) 5 W:ssa

²⁴⁶⁾

mm

^:iiii

ja eneiupäänkiu luimiitikkailla seuduilla.

.J(iitj)nlnefl alkoi lokakuun loppupuoliskolla ja

ui

arras kuun kuluessa olivat kaikki vesistöt jäässä. lukminotta inatta Keski— ja Etelä-Suomen suurimpia järviä. j?i(ifl lähtö alkoi huhtik. 25 p. ja loppui

^toukokuun

alussa, siis

on kun verrail aikaisenimin kuin tavallisesti.

Hydrologinen vuosi 192O—, 1921.

Jimanläinmon vuosikeskiarvo oli

i°:sta

2°:een korkeainjn noimalia. Liirnpöeneni myys kohdistuu suurimmaksi osaksi talvipuolivuoteen, joka oli 2° i 2°.

5

liian lämmin. Sulitee[—

lisesti länipiiniinmät olivat maalis— ja huhtikuu, poikkeuk sen ollessa 4° 6°, toukok. 3° å 5°. joulukuu

^ii.

4° ja marraskuu 2. s h 4°, muut kmikaudet olivat iiorni aleja.

Kesäkuu kausista olivat kesä- ja elokuu muutaman asteen yli, heinä— ja lokakuu suunnilleen yhtä paljon alle keski—

arvon.

i

hionnollista, että lailla— ja ydäp(iivje n lukumäärä niin lämpimän talven vallitessa kuin kseessäoieva oli tavattonian pieni. havaintojen mi ikaaii onkin haliapäivien lukuinäärässä 20 lrb 40 päivän vajaus, jääpiiivicn 20 ä 30.

Vuoden pilei.pis oli iiorinah tai hiukan alle. Marras—

ja kesäkuu, mutta erittäin joulu— ja heinäkuu olivat ta—

vattonian piiviset. helmi—. touko—, elo— ja eritoten huhti—

km

i SJ±äVfl5tuifl

ki rkkaat.

S 1

itniäärä oli, paitsi Kokeru äenjoen vusitössä, suu-

rempi kuin normalivuosina. Erittäinkin Pohjaiimaall a ja Pohjois-Suomessa olivat vuosisummat suuret. Lukuun ottamatta Ruotsin rajan läheisimpiä seutuja ja muuta maa aluetta Kemij ärven ympäristöllä ylitti vuosisade määrä kaikkialla Lapissa 550 mm, Sodankylän ympäris töllä 600 mm. Muissa osissa maata on vuosisumma yli 600 min lukuunottamatta pienehköä aluetta Saimaan ym pärillä, Kymijoen vesistön joissakin osissa

ja

koko Lou nais-Suomessa Kokemäeujoen alue siihen luettuna, missä 600 mm ei saavutettu. Suurin vuosi-sademäärä 800 mm on huomattu Kiuruvedellä, pienin 348 mm Vesannossa.

Lunta satoi iokak. puolivälissä Lapissa ja PoL janmnaali pohjois-osissa, mutta hävisi jälleen muutaman päivän kuluttua.

^2m/

paikkeilla oli koko maa lumen peitossa paitsi lounaassa ja etelässä. Pitkäaikaisen ieu don sään johdosta oli lumen syvyys suhteellisesti pielu, niaksimi maalisk. alussa ainoii.staan 30 ⁵⁰ sm, E:ssa ja

N:ssa kuitenkin jonkun verran suurempi. Maaliskuumi ensi puoliskolla alkoi lumen sulaminen ja saman kuukau den lopussa olivat avonaiset paikat paljaat eteläpuolella liij aa Lappeenranta, Jyväskylä, Kokkola. Huhtikuun puolivälissä oli koko maa lumesta vapaa. La’mnpeitiee seen sisältyvä vesiniöärd oli lumen sulamisen alkaessa 100 ä 150 mm, paikoitellen vähemmän, Etelä-Suomessa yksityisillä seuduilla kuitenkin lähemmäs 200 mm.

Rowian syvyyden maksimi oli maalisk. puolivälissä 10 ä50 sm, paikoin ainoastaan parisenkymmentä sm.

Sademäärän aluearvoja (mm:ssä) hydrologisina vuosina 1 /xi 1919— 31 /x 1923 verrattuina 12-vuotiskauteen

^1/xi

^{1911— 31 ,x} 1923 ja 14-vuotiskauteen 1 /xr 1909— 3 7x 1923 Vuoksen,

Kymijoen, Kokemäenjoen, Kalajoen ja Oulujoen vesistöissä.

ByIi

vosi

^{\I Xli 1} TI 111 Ii i 1 VTT VIII IX \ \I—Ti V \ T-

Vuoksen vesistö Imatralle asti.

I911i--20 42 36 39 2183 42 6 70 ‘9 49 14 r 33 3161 5

1920—21 44 29140 20 39 42 33 87 95.46 61 102 2141 4231 637

1921 —22 19 4 29 23 34 25

S))

87

$9

75 1 46 48 177 424 601

1922—23 7 38 43 7 323 67!8866 55195190171 462 633

Keskim. 1909—23 48 43 35 27 24 31 3$ 70 61 65 73 54 208 361 569

“

19ll—22 4$ 42 32 25 24 31 73 58 64 72 53 203 362 565

Kymijoen vesistö Kalkkisiin asti.

.1919-2(1 92 35 45 43 21 67 55137 :

j

37 13 2141 285j

1920 21 32 26 4j 20 39 93 16 7b 110 51 36

^qq

191 ₁ 399 )90

1921—22 24 53 25 16 28 29 105 99 56 88 56 41 174 444 619

1922-—23 ‘54 37 42 $ 7.22! 3180 43 59

⁹²¹⁸⁵

169 389 558

Keskim. 1909—23 4$ 44 33 25 22 29 37 66 58 66 74 49 201 350

⁵⁵⁰¹

» i9J1---23 49 43 31 93 23 29 39 70 54 69 74 49 197 354 552

Kokemäenjoen vesistö Kiikkaan asti.

1919--20

²⁵

35 52 48 24 61 55 42

1

5 93 41 12 215 300 545

1920 —21 .33 29

))

19 37 40 10

j

1 57 4$

i9

74 213 3.32 ‘544

1921— 22 26

^.ii

20 14 29 3

¹

93 )2 $8 53 24 174 396 .i72

1922-23 47 41 52 1)) 7 27 39 97152 80 111 102 163 479

Kesi im 1909—23 2 47 34 27 23 91 3s 60 59 68 74 51 213

1

94)) 562

1911——23 52 46 33 24 25 30 39 04 54 72 72 50 210 352 562

Kalajoki Tynkään asti.

1919- —20 22 22 41 44 15 46

¹

40 32 63 42 48 14 189 240 421)

:192021 22 35 15 42 3528 43 98 72 66 104 183 4111 594

1921 22 9

¹

3s 20 15 31 1 7 99 71 61 3s 42 154 37 529

1922 23 47 3 ‘5 6 29

—

24

9i

32 42 91 66 l7 349 )0)

Keskun. 1909—23 4)) 36 26 1 21 21 27 33 62 55 59 63 44 171 315 486

19)1—23 39 36 25 20 2226 34 64 52 61 641 42 169 316:484

Oulujoen vesistö Vaalaan asti.

33;3631 13122 7948 56 90 69 59 16 2431339582

1 2 91 22 39 44 27 92 9)) 66

1

62 10$ 212 1 443

6d6

22 40 20 23 34 40 58 1 100 72 80 23 139 1791 37!

5531

644046 8 320481 9573 301109 103 181457I638

[919---2)) 1920----21

1921----2

¹

1022—23

K 5km) 1900—2 48 39 3j 27 25 3 36 7 62 65 70 0 209 358 567

1911—2o 4b 39 92 2o 21 34 39 7a )S 64 70 50 202 3j7 1

.[äiitquineu alkoi lokakuussa Lapissa, marrasku ussa Etelä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja joulukuussa maan muissa osissa. Suurimmat järvet jäätyivät joulun tietioissa.

Jaanlahto alkoi iuaalisk. 20 ⁱⁱ 25 p. paikkeilla ja loppui toukok. alussa polijoisiminassa Lapissa.

llydrologinen vuosi 1921—/ 1922.

Vuoden ilmanliimnpö oli suuirnilleen normali, S:ssa ja

\V:ssa jonkun verran alempi. Tavallista kylmempiä oli vat marras-, tammi- ja lokakuu. läinpimämpiä joulu— ja syyskuu. Ylipäänsä oli talvi-puolivuosi 0. 5 1 liian kylmä, kesä-puolivuosi suunnilleen normali, paikoin jon kun verran lämpimämpi.

Ilctllapäivzen lukumäärä oli suumnlleen normali, jää

päivien lukumäärä, etupäässä kylmän marras kuun j ^oli

dosta, 20 25 tavallista suurempi.

•Pilvisyys oli vuoden aikana jonkun verran suurempi kuin tavallisesti. Eritoten olivat joulu-, tammi- ja elo kuu pilvisiä. Muina kuukausina ei yleensä esiinny luo mattavampia poikkeuksia.

Vuoden sademäärä oli suurempi kuin normalivimosina lukuunottamatta W- ja N-Suomea, missä normnalia vuosi- summaa ei saavutettu. Oulujoen vesistön pohjoispuo lella oli vuosisumma pienempi kuin 500 mm, \V-Suornesma, Pohjanmaalla, melkein koko Oulujoen vesistön alueella, Kymijoen vesistön NE-osissa ja Vuoksen alueella pohjois Puolella linjaa Kuopio—Joensuu oli sademääräkorkeus 500 ja (300 mm välillä. Muualla ylitettiin (ilO mm. lukuun ottamatta muutamia yksityisiä seutuj a. Yli 650 mm oli Iltelä-Uudellamaalla, eräällä alueella SE-puolella linjaa Sortavala—-Mjkkelj——Kotka sekä seuduilla Kinnulan—

Kuortaueen—Ätsärin—Jyväskylän ympärillä. Suurin vuo sisumma 868 min on ilmoitettu Mäntyharjusta, pienin, 352 mm, Vesannosta.

Sateisia olivat etupäässä touko- ja elokuu, kuivia taa sen. tammi-, helmi-, syys- ja lokakuu.

Lunta satoi Pohjois-Suomessa jo lokak. alussa ja ²⁵ p:l1 paikkeilla sattui koko maassa runsaita lunmisateita.

Marraskuun alkupuolella peitti lumi lopullisesti maan paitsi kauimpana S:ssa ja SW:ssa. Runsaan lumentulon takia oli lumen syvyys suurempi normalia, huhtikuun alussa lumisilla seuduilla yli 100 sm, SW:ssa kuitenkin ainoastaan 20 40 sm. Lumen sulaminen alkoi huhtik.

lopussa Keski- ja Etelä-Suomessa ja toukokuun alussa oli koko maa lumesta vapaa.

Lurnipeitteeseen, sisältyvä vesimäiirä saavutti maksimin.

yleensä 140 180 mm, mnaalisk. 15 p:n vaiheilla, lumirik kaammilla seuduilla kuitenkin useammilla paikoilla mel koisesti yli 200 mm.

Jäätyminen alkoi kauirnpana pohjoisessa jo lokak. 20 p:n paikkeilla. Marraskuun 5—7 p:nä olivat kaikki maan pienehköt vesistöt j ^äässä; suurimmat Keski-Suomen j ^är

vet jäätyivät kuitenkin vasta joulukuun alussa.

Jäänlälitö alkoi S:ssa hulitik. lopussa ja loppui toukok.

ensi puoliskolla.

Hydrologinen VU0S ‘/xi 1922. 1923.

Iimaniämninön vuosikeskiarvo oli ^{noii i.s} 5. 1 liian alhainen. Helmi—. huhti—, touko—, kesä— ja elokuu olivat liian kylmät. tammi-, syys- ^ja Lokakuu sitävastoimi jonkun verran tavallista läumpimämmät.

Halla päivien lukumäärä oli normali paitsi N:ssa, jossa mnerkittiin jonkun verran suurempi 1 u kunmäärä. jääpä i vien samoin.

Pilvimyyden vuosikeskiarvo oli normali tai vähiin alle

siitä lukuunottamatta l-Suoniea, jossa se oli ^{jonkun ver} raim suurempi. Kesiipuohvuosi oli yleensä jonkun verran liian iiilviiiemi. talvi— p tiolivuosi päinvastou.

^r_i_____I

k oli vuoden pilvisin kuukausi, maa] iskuu kirkkain.

Sademäärän vuosisunima oli koko maassa ^suurempi kuin tavallisesti. Suurimmat. positiviset 1 )oilketI kset esiintyvät Kokemäenjoen ja Oiilujoen vesistöissä, mutta myöskin \uokseii alueella oli vuosisunmnma ii. 50 min suu rempi kuin normalivuosina. Alle 500 hirn:in oli ].)OliJOi—

sinunassa Lapissa, pitkin länsi rajaa. seuduilla Kemnjär—

veltit NE:hen päin sekä eräällä pienellä alueella Keski Pohjamunaa.lla. enempi kuin ⁶⁰⁰ mm miielkeiu kohu ()i ii u—

joen vesistössä. Vnokseii vesistössä paitsi Saimaan pohjois puolella. Kyinij oen vesistössä sekä Pohjanmaalla, 1 tikuun ottamatta kapeaa kaistaletta pitkin Pohjanlahden ran nikkoa., ja koko Etelä-Suomessa. luku unottamnatta muu tamia yksityisiä seutuj a. Paikoittaisin on sademnii ärä ylittänyt 700 niin, kuten W- Ijudeilamaalia, Viipurin seu dulla ja Laatokami pohjoispuolisella alueella, kahdella vii meksirnainitulla alueella ylitettiin ^{%( )O} mm:kin. Si inrin vuosisumma, 847 miii, esiintyy Viipurissa. piemiin. 10.5

^{iii iii.}

Utsjoella. Eri kuukatmsist.a oli maaliskuu kuiviu kaikista.

mitä yleensä on esiintynyt senjälkeenkuin sademäärä—

havaintoja oim tehty. Sitä vastoin oli lokakuun ^sademäärä tavattoman runsas. suurempi ainoastaan v. 1 H)t).

Ensimmäisen kerran satoi lunta lokak. 20 5. 22 p:nä

koko maassa paitsi E:ssa ja 5 W:ssa, mutta lumipeite Itä visi ja utidistiui useampia kertoja välillä sattuneiden leu tojen ilmojen vuoksi, kunnes lopullisesti maa ^{oli lumen} peitossa joulukuun lopussa. E:ssa ja N:ssa tuli lumipeite pysyväksi n. kaksi kuukautta aikaisemmin. Lumen sy—

vyyden m.aksimi oli

^ii.

ioo mm Vuokseu vesistön E- ja N-osissa, muissa osissa maata vaihteli se ³⁰ ja 70 sm:mi välillä. 1-lulitikuun puolivälissä alkoi lumen ^sulaniinen

5- ja Keski-Suomessa ja ennen toukok. 10 p:ää oli maa

paljas; eclempänä pohjoisessa ja idässä oli maa paljas vasta toukokuun lopussa ja pohj oisimmassa Lapissa niin ^myö hään kuin kesäkuun alussa.

Lumipeitteeseen sisältyvä vesimäiirii oli muaalisk. puoli—

välissä Vuoksen vesistöii lumnirikkaimumilla seuduilla ISO 5. 200 mm, Keski-Suomessa 120 5. iso ^min ja 5- ja S\V Suomessa ¹⁰⁰ 5. 120, paikoin myöskin alle 100 mm.

Jäätyminen alkoi lokak. viimeisinä päivinä. Kolme viikkoa myöhemmin olivat maan kaikki vesistöt, paitsi Keski-Suomen suurimpia järviä, jään peitossa.

Jäänlähtö tapahtui liulitik. 15 ja toukok. 10 p:ml välillä paitsi Lapissa, jossa se loppui vasta ^{kesäkuun alussa:}

3. Sademäärän ja veden purkautumisen välinen suhde.

Muutamuilta tärkeimmniltä sadealueilta on sarkioon siv. 74 otettu sademäärän ja veden purkautuniiseri keski- arvoja 4 hyrirologisena vuotena /_ _{191 9ii/ 1923}

sekä keskiarvot ajanjaksolta il11——-’/ 1923 vas

taavine purkauskertounineen.

Luettelo Suomen 200 km 2 ylittävistä mereen tai Laatokkaan laskevista jokialueista.

Förteckning över Finlands i havet eller Ladoga mynnande flodområden överstigande 200 km 2 .

XXXV Kokemlenjoen vesistö

^——

Ku iolivs vat- teilsystem

XXXVI Sastrnolanjoki

^---

Satmo1ah XXXVII L[rowjoki iPl)9än1ö XXXVIII rfpfl\r__llOkj (it(rmarIuI

XXXIX Nirvejoki

—

Nii’iJesi XL MalaksiS.

XLI Laihianj oki

—

Tobv XLII r Kvrönjoki Kyroklv XLI1 [ Oraaisi5

XLIV Lapuaaijoki

—

Lappoölv (Nykai1ehviilv) XLV Kovjoki

XLVI Punnonjoki

^{- —}

Pormoa XLVII AhNiiö irjoln

XLVIII Tervajoki Teerijoki)

^—-

Kronobya

^.

XLIX Perlioujoki

^—

Per1ioi (Vetilii)

L Kilviäujoki Li Letijoki Lii Pöntiöjoki LIII Kalajoki

LTV Pli(ijoki LV Lirningoja LVI Piehinkijoki LVII Siikajoki

LVIII •Lirninganjoki +

r_e_fl_n(jo_ci

+ Tinii- viinjoki + Angeskvknjoki

LIX Oultijoen vesistö

^----

[Ieiilvs vattensystern LX Kiimingin joki

LXI [ijoki

^-

IjoiiIv LX1I Oihavanjoki LX1II Kuivajoki LXIV Simojoki

LXV Kemijoki Kenuilv LXV [ Kaakamojoki

LXVII

rFoInio__jolcj

Tornualv LXVIII Tenojoki rCaI_lv

LX1X Njaudamjokka,Niiätiimönjoki

^—

NeidcnälL LXX iJntuanjoki Munkälver

LXX1 Patijoki

^----

Pasvikiiv

Viiorjapajokkii,

VUoreJoa

iij ohi

^—

Jakobsälv 1 LXX1I Iietimjok1ra. Petsarnonjoki

LXXII1 Välislijokka, Vaalisjoki (Titovka) LXXIV r_t1h)_fl_04Ic.t (Luttojoki ± .Jaurijoki ±

Noortijoki)

LXXV Koutajoki (Tunteanjoki —1— Onlankajoki v. m.; in. 11.)

LXXVI Kemjoki (Pistojoki

^-.

m.; ui. II.)

27 040 3425 1130 5(50 990 495 485 4 880 240 4115 335 865 2 035 825 2560 335 1 330 210 4185 3 735 235 200 4 400 1 105 22 970 4 065 14325 400 1 285 3 195 52 010 485 39 990 16386 2415 975 18980 330 1 780 1 3(55 18930 27400 27 600

,

Pinta.ala

kni Pinta-ala lon

Areal

kiu

Areal knaz

N:o 3okia1ue—F1odomride maan rajoj. N:o

Jokialue—-Flodområde

maan rajoj.

kaikkiaan ulkopuolella kaikkiaan ulkopuolella

total utoin riks-

tofal

utoin rika

griinsen

griinsdn

1 Nevaii vesistö

^—.

Nevans vat{dflsvst(m

^.

278 000 101 615

1. $iwjoki (Snojimjoki) 9 460 5 575

2. 5[iinalanjoki 510 150

3. Tulemajoki 1 400 650

1. Luk.mji joki 1 470

^—

5. vskyJnjoki 47.

0. Jdnisjoki 3 870

7. Tohinajoki + Kihi-ujoki 1 (365

8. Siikiisijoki (‘iIipiisjoki) 225

9. Ilialanjoki 275

10. Soslcoanjoki (Sokninjiki) 200

—

11. 1

liilOidil

luki 1 345

12. Vuoksen vesistö Vuokens vattensystem 60 425 7 990

II Rajajoki

^{- -}

Sv.teib5 k 59) 375

[II VamJneIslinlij ohi 1550

1 V fiokkulanjoki 745

^{1 —}

V Porojoki —5— Naatakinjoki —!— .1 unsiilaiijoki 1 375

VI 1 lonm joki 590

VI ‘l’eivj joki 205

\ II [ Vila joki 335

IX lii’palanjoki 555

^—

X Vaalimaanjoki 240 —

XI \ irojoki 350

Xl Vehkaioki 380 —

XII 1 Summa joki — Summaa 365

XIV KViniloen vesistö — KyiniiwneaIv vat—1

1 ensystem 37 240

XV Tessjöa 520

XVI E’orehya 890

XVII [I1b-a 200

XVIII Porvooiij ohi 1 lorga 1 265

XIX Mäii(.3ilniijohi — Svar(sä 785

XX Sihboi 235

XXI Vantaanjoki

^—

Vainla 1 (585

XXII Sjoioleii 465

XXIII Svaitö e]. Ktnisa 2 010

XXIV Kiskonjoki — lljrnoa 1 050

XX\ [Jskelait joki — iikelaa 595

XXVI 1 alikoisjoki

—

1 InUkkoi 31)0

XXVII I’ainuonjoki

—

Pemii

ri

1 075

XXVIII Vitrajoki — .\m 880

XXIX Valperinjoki 305

XXX Mviiiijoki

—

Viimoi 295

XXXI Laajoki 1 385

XXXII \Iinniiisten joki Letalaa 425

XXX1I 1 Lapin joki ( Hullun joki) 470

XXXIV Eurajoki Eurail 1 350

4(5))

15

24 470

11 175

(341)

17(1

1 091)

15))

065

11 (325

1(5 330

25 905

Katso karttaa,

taidt

1.

- -

Se kartan. pL 1.

1j Hri jz H0 ri (1) ‘(JDQ

----‘-- 3--

J

L Nevajon vesistö

^—

valls vattensystem 1, 1. Suojoki ($irojujoki) Saojiirvi

Suojoki

1, 3. Tiilema joki

Tulemajold

1, 4. Uuksuiijoki

Uuksunjärvi Loinwianjok Loirnolanjoki Uuksunjoki 1, 6. Jänisjoki Värtslänjoki .Jijnisärvi

1. II. llhitoIaijoki

Simpelelärvi Iso Kivijärvi Pieni Kivijärvi

1, 12. Vuoksen vesistö

^—

Vuokseus vattensystem Pielisjärven reitti

^—

Pielisjärvi

stråten Jongunjoki Pankajärvi Lieksanjoki Viekijoki Saraniojoki Pielisj ärvi

» Rukavesi

Koidanjoki

^--

I(ound1e Koitereenjoki

Koidanjoki

^—

Koidaiilv Fielisjoki

^—

Pielisäle

4, 9i

10 Keihäskoski

2 Doigosenkoski

Uuksul1järvi

Loimolanjärvi liuksti

Strnpele Iso Kivijiirvi Pieni Kivijärvi

Lylykosken yIäp., vasen ranta

^—

ov. Lyly koski. vänstra otranden

$ ranta

^—

$ stranden

kosken yläp., vasen ranta

^—

ovanom forsen, vänstra stranden

suTun vläp.

^—

ov. siussen oulun alap.

^—

ned. siussen sulim ylä).

^—

ov. siussen sultm alap.

^—

ned. siussen suhm yliip. ov. siussen snlim alap.

^—

ned. siussen oulun yläp.

^—

ov. shissen oulun alap.

^—

ned. siussen oulun vliip.

^{— Oy.}

shissen oulun alap.

^—

ned. olussen sulun yläp.

^—

ov. olussen

1911 1911

^23/9

1904 _“/

1901

,q

1905

1911 11,18

1904

^12/8

1876 ‘7»

1876

^1/»

1877 ‘7,

1877 !_

1877 1877 ‘/_

187$

^1/

187$

^1/_

1878 ‘7,

187$ ‘/

1882

‘/7

0 ^piste Havainnot

^—

Ob»ervationema

, ‘

p’unltt

Vesistö

^—

Vattendrag N:o Nimi

^—

Namn P a 1kk a

^—

L 8 g e

. jp - _-

koivat piättyivät m

^OO

±

121

började siutade

$uojärvi Saarikoski

Värtsilä Jänisjiirvi

5 ranta

^—

5 ^stranden

Saarikosken niskalia.. oik, ranta

—

ov. Saari koski, högra stranden

koskea alla, vasen ranta

^—

ned. forsen, väi, otra sfranden

kosken alla, vasen rinta

—

nedanom forsen.

viinsfra straiiden

E pää, N ranta

^—

E ändan. N s&anden

SW ranta

^—

SW stranden

Joukkin sifian alap., vasen ranta

^—

ned.

.loukki bro, vänstra stranden

Värtsilän kosken niskalla

^—

ovanom Värt silä fors

NW ranta. Liimimvaaran laiturissa

^—

NW stranden. Linrnmvaara brygga

Särkisalmi

lähellä $impelee.n tehdasta

^—

nära Simpele hruk

liihelläSimpeleen tehdasta

^—

nära Simpele hruk

^•

Jongum sulassa ennen laskua Nurmijärveen

^—

vid Jongu bro före infiödet i Nunnijärvi Petrai,kosken niskalla. oik, ranta

—

ov.

Petra fors. högra stranden oikea ranta.

—

högra stranden Viekijärven yläp.

^—

ov. Viekijärvi

Ruokkajakosken yläp., oik, ranta

^—

ov.

Ruokk-aja. fors. högrastranden Mikonsalmi

Lieksan raut. silta

—

Lieksa j ^{ärnv. hro}

oikea ranta

^—

högra strandeut

191$ »/

1921

²¹¹⁹

1921

^24’

1923

^20!

1923

^2/

1923 _‘/, 1923

^4/7

1913

^20!

1911

^3;»

1913

^7/

1913 1913

1916

^1’»

1911

^28/

1904

^21/

1916

^2’»

1916

‘,»

90.58 1

9

4

6

1

9

.3

0

7 8 9 11 14 15 16

‘7 24 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 3$

39

1922

_‘°!“

1923

1920

^31,99*

*

*

*

1920

^11/

1919

^11’

1919/,

1914

^30!

1916

^20,3

Jongunjoki

Pankajärvi Höimävuolle Viekijoki Saramo joki Nurmes Lieksa

Ahvenisenvirta, ylä

—övre

Ahvenisenvirta. ala

—

ncdre Lylykoski Koitere Siikakoski Häihä, ylä

^—

övre Räjhit, ala

^—

nedre Kaltirno, ylä

^—

övre Kaltimo, ala —nedre Nesterinsaari, ylä

^—

övre

Nesterinsaari. ala

^—

nedre

Saapaskoski, yht

^—

övre

Saapaskoski. ala

—

nedre

Jakokoski, ylä

^—

Jakokoski. ala

^—

neäre

Haapavirta, ylä

^—

övre

3.588

2.7nu

4.582!

*

*

havainnot puutteellisia.

observat.ionerna hristfälliga

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

förteckning över vattenståndsstationerna

i-laapavirta. ala

^— i,ed’e

Paihola, ylä

^—

övre s ala

^—

iicdre Ktmrna, ylä

^—

övre s ala

^—

nedre Utra, ylä

—

övre

» ala

^—

nedre Joensuu, ylä

^—

övre

Hövtiäiuen

Saarikoski, yli

—

övre

» ala

nedre Iisalmi

Nerkoo, ylä

^—

Nerko övre

» ala

—

nedre Ahkiorilahti, yli

^—

övre

\Tianto, vii

^—

övre Ahkionlahti, ala

—

nectre

Viaiito, ala

^—

nedre Ruokovirta, ylä

—

övre Korpijärvi

Lastukoski, ylä

—

övre

Ala Luostajärvt Lastukoski, ala

nedre

1oniius,

ylä

^—

övre

» ala

^—

nedre Taipale, ylä

^—

övre

Kaavinjärvi Juojärvi Patoonkoski

»tiliin alap.

-—

ned. slussen sulun yläp. ov. »lassen suluii alap.

—

ned. slusseii suim ylip. ov. slus»en saliin alap.

—

ned. shissen suhtti ylnp.

—

Oy. slttsseu siilun alap.

—

iiecl. »lassen suhtn yläp.

^—

ov. »lassen

E ranta E stranden

Tillimsiemi, Koratöiselkä, N ranta

» » N stranden

P/Iiijiirvi, Syi’jäsalnii

»alun alap.

—

iiecl, slussen Orivesi, SE pää

^—

SE ändan

8 pää— $ iinclan sulaa yläp.

^—

ov. »lassen

Karijoen sillan alap. vasen ranta,

—

yön stra stranden, ned. Karijoki hro

»alan alap.

^—

iied. slussen

sulaa alap. ned. slussett

Päivärannait köiititösilta

^—

Päiväranta sviing—

bro

saltin yläp.

—Oy.

siussen suhtn alal).

^—

ned. siussen suun yläp.

——

ov. slusst’n

N pää

^—

N lindan SE pää— SE ändan

koskea yläp.. N ranta

—

ov. forsen,.N stran den

1882

¹

1876 ‘/»

1876

^1/

1876 ‘/

1876

_‘/8

1870 1 1875

^1/

1875

^1/

1877 ‘/

1904

^27/

1913

^i/1

1912

^20/

1912

^1/7

1877

^1/1

1912

^1/7

1879

^1/

1907 “/

1911 ‘/

1863

‘j,

1863

^1/

1863 ‘/4

9fl

^13/

1912

^18/

1906

^1/, Veslst5—Vattendrag

o.

^{piste Havainnot —} Observatinerna punkt

N:o Nimi — Namn Paikka^— Läge

KP P1’ alkoivat päättyivät

m N. ± började olutade

L

Viinijärvi Svrjäsalrui

Joensuu, ala

^—

nedre Pahos

felisjoki

^-

PicIisifli 40

5

41

5

42

5

43

5

45

9

46

» 47

Lis’ires Ijhäselhlhin

^—

Tiil/löde idi Fyhäs1kä

Höytiäinen 4$

Lisä vesi On-veteen

^—

Titi/löde lIl!

: ^Onivesi

Komperonjoki 49

Pyhäjärvi 50

Fyhäselkä

^—

Orivesi

PvhöelkH 51

Orivesi 52

Kallaveden reitti

^—

Kallavesi stråten Isotnteti, reitti

^—

Ideitsahni »Iråien

Kiaraj ohi 55

» 56

Porovesi 6 t

Nerkoonjiirvi 62

Onkivesi 63

9

64

0

Ola

Maaniugaiiselna 65

» öDa

5

66

Aitsiätt -reitti

^—

Nitsiä sisäten

Korpijärvi 69

Syvärijärvi 72

Luostaujoki 73

Vuotjärvi 76

Kaliaveden -reitti, jatko

^--

Kttla-vesi stråten, joris.

Kallavesi 76

0

79

Isaltaeecleto läntinen laskte

^—

Kaila—

vesi västra sitlopp Koirasvesi

Juojäreen lisävesi

——

Juo//irti till jiödet

Kaavinjärvi $4

Juoj ärvi $5

Patoonkoslci 86

saltin vläp.

^{— Oy.}

sitissen sttlun alap.

^—

heti. sitissen

Iisalmen kaup. satama

——

Idensalmi stads hamn

»tilan

yläp.

^—

ov.

»lassen

»alun alap.

^—neti. slu»»en

»tilan yläp,

—

oy shtsseii

vanh. »tilan yläp.

^—

oy g:la sltissen

»nlun alap.

^—

ned. sltissen

vanli. sulaa alap.

^—

ned. g:Ia slusseti

saliin

vläp.

— Oy.

»lassen

5.oos

7.äi

3.

126

1.383

73.e:ss

1906

^1/7

1906

^1/

1916

‘°/

83.55 1868 ‘/, 186$ ‘1

1874

_/6

1861d/,

1$741/

1863

^16/3

1879 /

1916

^‘j

1906

^23/

1916

^0/7

1906

^23/5

$0.

367

1670

^31/,,

1005

^“!,

5

1922

1917’°/,,

1874_r/6

1874

_‘

*

1911

1911 Raokovirta, ala

^—

nedre

Kallavesi

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

förteckning över vattenståndsstationerna

1

o

^piotepunkt^{= Havainnot—}Observationcrna

O

Vesisw—Vattendrag N:0 Nimi—Namn 2 a

1

k k a ^— 1 ä g e

KP ^. fP alkoivat päättyivät

—m ^.1O+m började olutade

Iwilaveden itäinen lasku Kala—

vesi östra utlopp

Va.risvesi $7 Karvio, ylit

^—övre

saliin vhip.

^—

ov. slussen 1896 ‘/

Kermajärvi $8 » ala

^—ncdre

saliin alap. ned. slussen 1896 ‘/

.

» $9 Kerma, y]ä— övre

saliin

yläp.

^—ov.

slussen 1902

^2/,

» ala— nedrc sukm alap. cd. suussen 1902

^2/4

Vihovtionne, ylä

^—

saliin vläp.

^— Oy.

siussen 93

^2/

övre

Vihoviionnc, ala suun ala.p.

—

ned. shussen 1902

^2/

nedre

Ruokovesi 93 Pilppa, ylä

^—

övre »alun vläp.

—

ov. siussen 1902

^2/,

» ala

^—

ncdre sulun alap.

^—

ned. slussen 1902

^2/,

Lialvesi Haukivetcen

^—

Till1öde till Haukivesi

Kuvansijoki

-

Sorsavesi 95 Sarsakosld, ylä E

ranta

E stranden 1911

^17/

övre

Osmajärvi 96 Sorsakoski, nedre ala N pää—N ändan 1911 ‘/

—

Kuvansijoki 97 Kuvansikoski koskea yläp., vas, ranta

⁼

ov. forsen. ylin- 1912

^8/•

etra stranden Joroi-stenjoki

Sysmäjärvi 99 Sysmitjärvi N pää—N ändan 1911

^22;

19.23

^{31/3 *}

Kolkonjoki

-

Kolkkojärvi 100 Kolkkojärvi SW ranta

—

SW straiiden 1911

^1/7

Haukivesi 101 Taipale, ala

^—

nedre j sulim alap.

^—

ned. suussen 1863

^{1/4 — -}

0

102 Oravi : Oravin kanavalla

^—

vjd Oravi kanal 1884

_“/

» 103 Savonlinna. ylä

^—

Raapasalmen raut. silta

^—

Haapasalmi 1911

_“/

Ny»Iott övre jämvägsbro

-—

Lisävesi F-iklajavc-teen

—

Tili/löde

till Fihtajavei

- -

-

Stilkavanjoki 104 Siilkava Tiuusjärvi. Kuhakosken vläp.

^—

ov. Ku- 1916

^8/7

1919

_“,

hakosld

-

Pihlajavesi 105 Savonlinna., ala

^—

Haislahti

-

1911

_{‘°/_ —}

Nystott nedrc

Sainion

—

Sainun 109 Mikkeli

—

S:t Michel Taneliuniemi 1909

^{4/9 —}

0

110 Juurisaimi Juurisalinen silta

^—

Juurisalmi bro 1867

^{3/7 —}

» : Puumala Puumalan salmi

^—

Putimala stmd 1884

^1/

.

» 112 Lauritsala salmi yläp. ov. slussen 72.

312

1847

1/1 —

» 113 Vuoksenniska laiva-laituri

^—

ångbåtsbrygga 1897

^30/

1902

^16/,_

Viwksen virta- I7uoksen /loden.

^.

114 Tahilonkoski, ylä oik. ranta —högra stranden 1597

^12,

1902

^°jJ2

övre

-

» 115 Tainionkoski, ala oik. ranta

^—

liögra stranden 1897

^31/

1902

^10/12

nedre

-

» 116 Räihänkoski kosken yläp., vasen ranta

—

ov. forsen. 1897 1902

^31/_,

vänsfta sfranden

» 117 Imatra koskea yläp., vasen ranta

—

ov. forsen, 1897

^10/9

1923

^31/_,*

vänstra sfranden

» 118 Kyyrönkoski

-

kosken yläp., oik. ranta

^—

ov. forsen, högra 189$

^20-

1902

^31/,,

strauden

» 119 Myllykoski, yht vasen ranta

—

vltnstra stranden 1897

^19/,

1902

‘/,2

övre

^-

120 Myllykoski, ala vasen ranta- vitnstra sfrauden

^-

1910

¹⁵⁹

1919

“‘ -

nedre

-

121 l1rallinkoski, yht

vasen ranta —

vänstra straiiden 1897 1902

^31/,,*,

övre

122 Vailh,koski, ala

^{— -}

oik. ranta —högra stirniden 1910 “/

^—*

nedre

17

9Q7

30/ *

123 Enso, ylä— övre vasen —vänstra » : 1907 ‘/ 191

124 » ala—ncdre

^- 0 » 9 »

19i2’/

^-

191931/_

• .

-, 1897

^10/

1902

^31,,

12a Rouhnala, ym ovre -

^{» »}

1912

^‘

1914

^31/_7

»

»

Vesiasteikko-asemien luettelo

^—

förteckning över vaftenståndsstationerna

Laatokka Ladoga

V. Näiähiiijoki y. iii. —ni.fl.

Jnnstilaii ärvi

XIV. Kyniijoeli vesistö

^—

Kyiiirneiieilvs vattensystein Viltasaaren reitti

—

Viltasaari

stMten Muurrejärvi Alvajärvi

$aicnijärvi

Koliniaärvi

Vuosjärvi Munruvejärvi

fiitasaarea reitti, jatko

—

Viita—

saari /fr,i /oris.

Keitele

Äänejärvi

Saarijärven reitti

—

Saarij ärvi stråten Kyyjärvi

Pääjärvi Karaukajärvi Kabuarinjärvi

$aarijärvi Suniniasjärvi Pyhäjärvi Kiiinasjärvi Naaraj/irvi

Kyyjärvi Päitjärvi Karaukaj ärvi Kabuaiinj ärvi Saarijärvi Saiiiniasj ärvi Pyhäjärvi. Parnutala Kiimasjärvi

SW ranta

^—

SW stranden

E ranta

^—

Paloniemi

^—

E strandeu W ranta

^—

W strancleu

1> 1

» »

ilOsjOki

NE pää

^—

1-htopana

—

NE iindan 8 pää

^—

Huopana

^—

$ ändan

1912

^23/

1911

_/8

3.507 1885

^1/1

1890 ‘j 1893 /_

1909

^13/

1909

^16/

1909

^11/

106.157 1909’

_/8

1909

^6/

1908

^22/

*

*

.piste ₌ Havainnot —Ohservationerna punkt

VesistS —Vattcndrag N:o Nimi—Namn P a i k k a —

1 ii

g e

. - alkoivat päättyivät

—m ^2O2O

÷

_{hörjade siutade}

Vitol cn auta 1

ui)

ecn /loden 126 J

ⁱ

i»kt

—

1 ssl is rnsintic;1ta —1 »nÖsi agsbio

1

1002

_/i2

» 127 ntts asen sint

—

s mstra stianden

^{189718 lqlJtI *}

» 1’ Ps’skl nh la

—

os

ⁱ

suhui 1 sp oi s1tisen 1896

^{1/1 —}

» 129 » ala —iwdre stthui alap.

^—

ued. siussen 1896 /_

^—.

» 134 Kiritilemi, ylä

^—

övre vasen ranta

^—

viinstra stranden 1909

- -‘

» 1345 » »

^—

» oik, ranta

—

högra sfranden 1897 /» ₁₀₁₁₎

^2O;

» 135 » ala

^—

nedre vasen ranta

^—

vänstra stranden 1910

Käkisalmen liatuu

^—

Kexhohuis

grenen 137 lntnnkcsk koqken

^uni)

oik rant’t

^—

os forsen hogii. 1912

^*

strantleit

» 140 Raisal s Raisil ui Ir k

^—

R iis d s k by

^*

» 115 1 1alus öm

—

x Krkisilmen liii al ututi Ktholin ingb

iti

holm brygga

1 Sortavala

—

Sorda— Takko1_hden sauhtiesilta

^—

Viii oliliti 1

ei»

va1a uni IgIbio

2 Junstila, ala

^—jiudti

stiliut alap.

—

ued. sinisen 3 Lavola, iii

—

Övre sulmi vläp. ov. slussen

Naurrejärvi Alvaj ärvi

$aanijärvi

Koliinajärvi, 901ij.

—

norra

Kivijärven lisävess

^—

Kivijärvi tili/tödet

Jäpäjärvi Kivijärvi

1909

^31/7

1909 /

1909 1909

^1/

1909

²

Kolimajärvi, eteliui- Kärniikosken yiäp., it-äranta

Oy.

K/tniä

ison södra koski, östra- stra-nden

E rauta

^—

Pellonpää

^—

E stranden

p0Ji. —

W ranta

^—

Saarenkylä

—

W stranden Jäpäjscrvi

Kivijä.rvi, norra Kivijärvi,

—

södra Vuosjärvi Sitmruvejärvi

$ pää

^—

$ ändan eteliöiien

Viitasaari

Keitele, itäinen

—

östra 1

2 3 4 5

6

8 9 10

11 12 13 13a

14 15 16 17 18 19 20 21

1922

*

—*

Stiolahti iänekoski, Ylä

6

1-laapasahui, kä/intösilta

^—

svängbro Temmhttaipale

Suolahden satama

—

Suolahti hamu övre kosken yläp.

^—

ov. forsen

W ranta, Nopolan joen suussa

—

W stran den, Nopolanj oki inynning

E rauta

^—

Karstula

^—

E straiden W ranta

^—

Uodinsa-Imi

^—

W stranden N ranta

^—

Kivhiiemi

^—

N sfranden Palaavasahni

N ranta

^—

Pajulahti

—

N strauden 8 ranta

—

$ stranden

3 päii—$ iundan

Naarakosken yläp.

^—

ov. Naarakoski

1.732

2.s32

97.092

165.

1885

^1/_

1909

^29/

j9j$^24/

1900

^1/_

1909

^19/

1909

^21,’»

1909

^24/

1909

^29•

1909

^28,

1909

30,8

1909 1909

¹

1919

^8/

2 la Naaraj ärvi 1920

‘/t2

2

Vesiastei kko-asemien luettelo ^— förteckning över vattenståndsstationerna

Kuhnamojärvi

^—

Saravesi Knhnamorvi

» Vatiajärvi

$aravesi

Rautalammen reitti

^-—

Rautalampi strå.ten

iivnjärvi Pielavesi

Niiakka

Rasvanki Hirvijärvi Virmasvesi lisvesi

Lisärcsi 1isveiecn

—

iii1/löde liit lisresi

Snonenjoki Kerkonjoki Pieksänjärvi

Rata1anmes reitti, jatko

^—

Ran—

ialamin stråten, /orts.

Hankavesi Konnevesi

»

Variginvesi Kynsivesi Hankajoki Kuusvesi

Lievestuoreenjärvi Saravesi

^—

Päijänne Saravesi

^—

Päjäne Leppävesi

Lisöresi Päijänteeseen Tii?/Iöde liii Päjäne

Jyväsjärven lisävesi

^—

ii11/1öän

.Jyviisjärvi Muuramenjoki Muttrajärvi Jänsänjoki Äla-Kintausjärvi Petijävesi Satosjärvi Kankarisvesi .Tämsänjoki

I5.oiVitj

äivi Pielavesi Säviä, ylii—övre

s

ala

^—

nedre Koin. ylä

—

Övre

» ala—nedre Hirvijärvi Virmasvesi lisvesi

31 34a 35

36 Hankavesi 37 Kivisalmi 38 Konnevesi, polsj.

norra

39 Konnevesi, etelä södra

40 Vanginvesi 41 Kynsivesi 42 Hankasalmi 43 Kuusvesi

44 Lievestuoreenjärvi Ktihankoski,

ÖVTC

Kuhankoski, nedre Leppävesi Leppätahti

8 ranta Halmeniemi

—

$ sfranden W ranta

^—

Kekkola

—

W stranden kanavan vläp.

^—

ov. kanalen kanavan alap.

^—

ned. kanalen sifiun yläp.

^—

ov. siussen

>

alap. ned. » 3 pää— 5 ^ändan

f ranta E stranden

lisveden satama

—

lisvesi hamn

Pitkälakti

E ranta

^—

Kivisalmi

^—

E stranden NW osa Närhisaari

—

NW delen W osa Py-nnölä W delen Jussinsaari

Luojinsa]mi

E ranta

^—

Kuuhankavc.si

—

E stranden N pää

^—

)Jannila

—

N ändan

8 pää

^—

Majaniemi 3 ändan ylä oik. ranta

^—

högra stranden

» »

^—

»

8

E osa

^—

Paskoluoto

-—

E delen

SW pää $W ändan ratitatiesilta —1 äfllvägsl)ro Rahileaisnieiui

Viiatinsalo

Naiskosken vhip.

^—ov.

Naiskoski kosken alap.

^—

ned. forsen

Kivikosken ylä)., E ranta

^—

ov.

koski, E stranden

2.76e,

$.12s

1908 /,

1900

^1/_

87.779 190823/7 1908

1909

‘

1909

^15/

1885

1/1

1894 1894

l/31

1894 ‘/_

1909

^12/•

1909 /,

1909

^7,7

1909 1917

^19/9

1909

^8,

1909

^lj

1909

^1/

1909

_°/‘6

1909

^22/

1909

^20/

1909

^1/6

1909

°/6

1909

^17/

1909

^11,

1907

^10/

1907

^10/7

1908

1909

1909

^12/

1909

^15/

1909

^18/

1909

²¹

1912 ‘/•

1912

^19’

1909

^25/

—

0 piste

^{= Havainnot —}Observationerna

punkt

Ve-i-tö—Vattenclrag N:o Nirni—Namn Paikka—Läge

KP.FP

afloivat päättyiv$t

—

m

^{2 2.}

-r

^m _{började siutade}

9.)

22a

Knhnarnjärvi W ranta. vastap. Äänekoskea

—

W stran den mittemot. Aänekoski

Äänekoski. ala

^—

kosken alap. — ned. forsen nedre

23 Vatiajärvi E ranta

^—

Rantala — E stranden 24 Saravesi, Kuusa Kuusanraut.-silta—Kuusajärnv.-bro

25 26 27 28 29 30 31 32 33

Suonenjoki 1iiesimiijäivi Pieksänjärvi

rautatiesilta

—

järnvägshro W ranta — W stranden

E ranta

^---

Taivalsuunjoki — E strandeu

—

1921

¹²

1921

^{31 *}

••‘I’

*

*

44a 44b 45 45a

2.

iai

.3.11ä

3.aos ala

^—

79.os 4 79.0$

Torronsdkä. W ranta

^—

W Leppälahden k-äöntösilta

—

svöngbro

stranden Leppälailti

1907 1918

^16/

47 Jyväskylä

4$ Muurajärvi

Jyväskylän satama

^—

Jyväskylä harnn

49 50 51 52 52a 52b

Kintaus

Petäjävesi

¹

Salo särvi

Kankarisve”i ,Jämsänkoski, ylä

^—

Övre

Järnsänkoski. ala

^—

nedre

»

Isojärven lisävesi

^—

Icoiiirvi tiäfiödet

Isojiirvi 53 Rojärvi Kivi-