Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N A I K A K A U S K I R J A
T O I M I T U S :
J . H. V B N N O L A OSK. G R O U N D S T R O E M J . F O R S M A N M A R T T I K O V B R O
S i s a l l y s : A l k o h o l i n v a i k t t t t t k s e s t a r u t t m i i l U s e n t y o n t t t o t a n t o o n kirj. O . W . L o u h i v u o r i . K a u p p a k o r k e a k o n l n k y s y m y s j a s e n r a t k a i s u S n o t n e s s a , kirj. K y o s t i J a r y i n e n . K a n s a k o n l u n o p e t t a j a i n p a l k k a s n h - t e i s t a m c i l l a j a m n u a l l a kirj. V . K . S i m e l i u s . S t t o m e n a t n m a t t i t i l a s t o l - l i s t e n t i e t o j e n p a r a n t a m i s e s t a k i r j . O . K . K i l p i . K i r j a l l i s u u t t a : ffenry George: E d i s t y s j a koyhyys, suom. A r v i d j a r n e f e l t , arv. y . i ^ . Pellervo-Stura: Osuus- toimintaliike Suomessa, arv. V. jf. T i e t o j a e r i a l o i l t a : L u o n n o n jattilaisvoimien alistaminen kansantalouden palvelukseen. Sosiaalisen murrosajan ilmioita Austraa- liassa. T a r k e i t a rautatieyrityksia K i i n a s s a j a Afrikassa. Saksilaisen teollisuuden haxjottajain liitto lakkovaurioiden korjaamiseksi. Varastojen suuruus E n g l a n n i n nykyisessa kansantaloudessa. Tuloverotus Preussissa. K a n a d a n asutuspolitiikka.
N:o 2 1907
Y t i T E I S K U N T A T A L O U P E L L I N E N
A I K A K A U S K I R J A
l^iJOl^lsai^lSDlSDiJDlSJ ilmestyy noin kolmen painoarkin suuruisena joka toinen kuukausi eli kuusi kertaa vuodessa.Aikakauskirja kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia kysymyksia j a seuraa niiden kehitysta j a kehityksen tuloksia koti- j a ulkomailla. Se sisaltaa seka alku-
peraisia kirjotuksia etta selontekoja yhteiskuntataloudellisten ky- symysten kasittelysta koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa seka arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta kirjalli- _-_auudesta.
Tilaushinta on asiamiehilta, postikonttooreissa tai toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 markkaa vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. Asiamiehille, joita toivo- taan saatavan ympari maata j a kaikista kansan kerroksista, an-
netaan joka kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . Vennola, Osk. Groundstroem,
Paatoimittaja. Toimitussihteeri.
J . Forsman. Martti Kovero.
Y b t e i s k a o t a t a l o a d e l l i s e o a i k a k a a s k i r j a i j :
Paatoimittaja: J . H . Vennola, Huvilakatu 2. T e l . 36 82.
Toimitussihteeri: Osk. Groundstroem, Luotsink. 4. T e l . 53 33.
Toimituksen osote: Helsinki.
Akateeminen kirjakauppa
^ 3 Helsingissa. fi^^
Omistaa runaaan varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista kir- jailisuutta.
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei iCydy varastossa.
Sulkeutuu yleisOn auosiolliseen huomjoon esiintyvftssa kirjallisuus- tarpeesaa.
11 Nykrg & Ldpposen Rakennustoimisto
S I Omistaja Edv. Ldpponen.
| | V l a d i m i r i n k a t u 3 3 . P u h . 4 5 9 4 . T a v a t a a n 5 — 8 . .JT T e k e e piirustuksia seka ottaa tehdakseen j a valvoakseen k a i k k i a r a k e n -
O nusalaan kuuluvia toita, urakalla seka laskuun. M y y halvimraalla s e k a edulli- Q silla ehdoilla, hyvia (prima) rakennusaineita, k a i k k i a lajeja. Toimittaa etevia 5 J tyonjohtajia s e k a tyontekijoita e r i rakennusaloilla.
;3H T y 5 t t a a t a a n . H i n n a t h a l w i m m a t .
A L K O H O L I N V A I K U T U K S E S T A R U U M I I L L I S E N
T Y O n
T U O T A N T O O N . ^ )
Kirjottanut
0. W. Louhivuori.
Ne yhteiskuntataloudelliset- tutkimukset, mita- alkoholikysy- myksen alalta on olemassa, koskettelevat etupaassa sita yleista kurjistumista, minka juomatapa kansan syvissa riveissa aiheuttaa.
Sen sijaan on melkein kokonaan yhteiskunnallisesti tutkimatta kysymys siita, mita mahdollisia suoranaisia seurauksia alkoholis- mista on tyon tuotantoon yleensa.
Tosin laaketieteen paljastamat tosiasiat nayttavat, etta al- koholilla on selva taipumus tyokyvyn alentamiseen, j a taman nojalla voi tehda sen yleisen johtopaatoksen, etta alkoholismi ehkaisee tuotantoa. Mutta kuinka smri tuo ehkaiseya vaikutus
•*) Ldhleind kdyteity: T-welfth annual report of the Commissioner of L a b o r , 1897. E c o n o m i c a s p e c t s - o f t i e liquor problem. W a s h i n g t o n 1 8 9 8 . —
• A . H . S t e h r. Alkoholgenuss u n d -wirtschaftliche Arbeit. J e n a 1 9 0 4 — R . W 1 a s- s a k . D e r Alliolismus i m Gebiete v o n M a h r i s c h - O s t r a u . W i e n . — M a t t i H e - ' l e n i u s . A l k o h o l i k y s y m y s . Porvoossa 1 9 0 2 . — R a o u l B r u n o n . L ' a l c o o l i s m e
onvrier e n Normandie. V I I : e Congres international centre Tabus des boissons alcooliques. Session de Paris 1899. T o m e I I . Paris 1900. S i v 4 6 7 ss. — E d m o n d D e f f e r n e z . D i s c o u r s de — — . V I I : e Congres intern. T o m e I . S i v . 2 8 4 s s . .— J a m e s W b y t e . T h e cost of our d r i n k i n g customs. T h e W o r l d ' s T e m p e - rance Congress of 1 9 0 0 . L o n d o n . S i v . 186 ss. — Internationale Monatsschrift z u r Bekampfung d e r T r i n k s i t t e n . - Heft 5. 1 8 9 9 . — H . H e r k n e r . T y o v a e n - kysymys. Suomennos. H e l s i n g i s s a 1 9 0 2 . S . 3 0 2 ^ 3 0 3 — A d o l f C l u s s . D i e Alkoholfrage v o m physiologischen, sozialen u n d wirtschaftlichen Standpunkte. B e r - l i n 1 9 0 6 .
58 0. W. Louhwiiori.
on, siita on vaikea laaketieteen avulla mitaan likimaaraisiakaan laskuja tehda. Myonnettava on, ettei myoskaan yhteiskunnalli- nen tutkimus kykene ehdottomasti tarkoilla numeroilla kysymyk- seen lopullisesti vastaamaan, mutta toiseita puolen ei voi kieltaa, etta talla alalia voidaan toimittaa sangen tarkeaarvoisia tutkimuksia.
Pari alotetta mainittuun suuntaan on jo olemassa, j a vaikka ne eivat olekaan toimitetut laheskaan niin tarkasti j a monipuoli- sesti, kuin asian laatu olisi vaatinut, herattavat ne sellaisinaan- kin mielenkiintoa. Niiden lisaksi on olemassa muutamia aivan tilapaisia vahaiseen aineistoon perustuvia tiedonantoja.
Toinen mainituista laajemmista tutkimuksista pantiin toi- meen syksylla 1902 laake- j a valtio-tieteitten tohtorin Alfred H . Stehr'in toimesta. Toinen tutkimus on vanhempi j a toimi- tettu Yhdysvalloissa »Departement of Labor'in» johdolla. Se paattyy vuoteen 1896.
Kummassakin tutkimuksessa on mieltakiinnittavia tietoja siita, missa maarin tyonantajat ovat luoneet huomiota alkoholin- kayttoon tyovaen keskuudessa j a sen johdosta toimenpiteisiin ryhtyneet.
Amerikkalainen tutkimus kasittaa kaikkiaan 7025 eri liiketta, joista ei kuitenkaan aivan kaikista ole saatu vastauksia tieduste- luihin. Tyolaisten ilnioitettu kokonaislukumaara on 1,745,923.
Tydnantajien suhtautuminen. juovutusjuomain nauttimiseen tyo- vaeston keskuudessa nakyy seuraavasta:
L i i k k e e n laatu.
L i i k k e i t a , joissa juovu-
tusjuom. kayttaminen L i i k k e i t a , joista ei ole
vastattu
Y h t e e n s a L i i k k e e n laatu.
on kielletty ei ole kiel- letty
L i i k k e i t a , joista ei ole
vastattu
Y h t e e n s a
4 1 0 3 5 3 60 8 2 3
Tektaat 1 7 3 7 , 1907 100 3 7 4 4
K a i v o s - j a vuorityo 6 3 2 526 30 1188
178 3 4 1 22 541
5 7 0 138 21 729
Y h t e e n s a 3 5 2 7 3265 2 3 3 7025
i
Alkoholm •vaikutuksesta ruumiillisen tyon tuotantoon. 59
Kuitenkin on huomattava, etta ehdotonta. raittiutta ei vaa- dita kaikissa ensimaisessa sarakkeessa mainituissa hikkeissa, vaan monissa ainoastaan ajoittaista, j a muutamissa liikkeissa vain erityisissa toimissa olevilta tyomiehilta, niinkuin alia oleva taulu osottaa:
g
1
P
t s .
0 <:
•0
0 &
S ^
" 2.
t FP 13 W
L i i k k e i t a , jotka kieltavat k a i k i k a tyomiehilta juovutusjuomain
nauttimisen tyon a i k a n a . . 4 2 4 9 2 140 14 167 85s
Liil^keita, jotka kieltavat k a i k i l t a tyomiehilta juovutusjuomain nauttimisen s e k a tyon a i k a n a
153 218 43 79 2 0 3 6 9 6 L i i k k e i t a , jotka erityisissa toi-
missa (in certain occupations) olevilta tyomiehilta kieltavat juovutusjuomain nauttimisen
64 364 159 4 0 65 6 9 2 L i i k k e i t a , j o t k a erityisissa toi-
missa olevilta tyomiehilta kieltavatjuovutusjuomien naut- timisen seka tyon aikana
etta muulloin . . . - . 151 6 6 3 2 9 0 45 135 1284 Y h t e e n s a 4 1 0 1737 6 3 2 178 570 3 5 2 7
Enemman kuin puolet kysymyksessa olleista liikkeista va a- tivat siis tyomiehilta, mitka taydellista, mitka osittain j a ajoit- taista raittiutta.
Tassa on huomautettava, etta tutkimus ei kasita yks staa n ruumiillista tyota tekevia, vaan myoskin eri liikkeiden palveluk- sessa olevat virkamiehet, joilta niiltakin monin paikoin raittiutta
6o 0. W. Louhivuori.
vaaditaan. Esim. useat amerikl<:alaiset rautatieyhtiot vaativat kai- ' kilta palveluksessaan olevilta ehdottomuutta.
i Stehr kertoo koonneensa tietonsa 35 eri liikkeesta, joista 30 saksalaista, 4 hollantilaista j a i amerikkalainen. Tutkimus kasittaa 59,000 tyomiesta, siis paljoa pienemman aineiston kuin amerikkalainen tutkimus. Stehr on tehnyt huomionsa enimmak- .•
seen niin, etta itse on matkustanut asianomaisissa tehtaissa otta- massa personallisesti selkoa oloista, joten hanen tiedonantojaan voi pitaa sangen luotettavina.
Kootessaan yhteen tutkimustensa tulokset j a liittaessaan ne Saksassa ennen toimitettuihin, saa Stehr seuraavan taulun.
Tiednstelun toimittanut TiedusteUi-
ii
H
1
L i i k k e i t a , jotka kieltavat viinanjuomisen Tiednstelun toimittanut
vuosi alue
ii
H
1
L i i k k e i t a , jotka kieltavat viinanjuomisen
I . V . B o h m e r t . . . . 1885 Saksan valtal<. 106 I03.S57 70 = 66,0 0/0 3 . S a m a . . . . 1886/7 » K 120 34,987 60 ' ) . = 50,0 » 3- Westfalin kaupunkipaivien
kommissioni . . . . 1886 Westfali 591 128,358 5 2 4 ' - ' ) = 8 8 , 6 » 4- K o h t u u d e n seuran osasto 1886 K r e f e l d — — — = 90,0 » 5. Gesellschaft fitr V e r b r e i -
tung d e r V o l k s b i l d u n g — Zittau 26 2 0 = 76,9 J 6. D . y . g . d. M i s . b r . g.g,=) 1887 B a d e n 32 19*) = S4>-t >
7- S a m a 1888 Schlesw.-Holst. 162 103,364 505) = 30,0 . 8. S a m a — S a k s e n i n prov. 2 0 0
j a A n h a l t 2 4 " ) = 12,0 »
9. Stehr 1902 Breslau 8 10,100 2 ' ) = 2 8 , 5 »
10. S a m a 1902 B e r l i n I I 18,034 5 1 ) = 45,4 .
I I . S a m a 1 9 0 2 R e i n i n maak. 11 28,729 i i S ) = 100,0 •»
12. S a m a 1902 HoUanti 4 2 , 0 9 0 4°) = 100,0 »
' ) S e n lisaksi kielsi 25 liiketta viinanjuonnin ainoastaan tyoaikana. - ) N i i s s a I 7 7 ammattik. ( 5 7 8 7 1 tyol.), kielto puuttui 67.sta enimmakseen pienliikkeesta
^) D e u t s c h e V e r e i n gegen den M i s s b r a u c h geistiger G e t r a n k e . Selitetty osaksi
Alkoholin vaikutuksesta, ruumiillisen tyofi tuotantoon. 6 i
Taman mukaan Lansi-Saksassa paloviinan nauttiminen suu- rimmissa telitaissa on tyoaikana kielletty. Stehr' kertoo, ettei han ole nahnyt ainoatakaan tapausta, jossa ei viinanjuonti tyo- aikana olisi ainakin muodollisesti kielletty. •— Lahinna parhaalla kannalla ovat olot taulun mukaan Krefeldissa j a WestfaHssa.
Stehr huomauttaa kuitenkin, etta sielta ilmoitetut numerot ovat epatarkkoja, koska tiedustelu on toimitettu kirjallisesti j a vastauk- sia on yleensa saapunut vain niista tehtaista, missa juomiskielto on olemassa. Sama koskee myoskin Schleswig- Holsteinia. Ita- Saksassa niiden liikkeiden luku, joissa paloviinan nauttiminen tyopaikoilla on kielletty, on Stehr'in mukaan kasvamassa. Stehr arvelee, etta keskimaarin 600/0 Saksan suurimmista tehtaista kieltaa paloviinan nauttimisen tyopaikoilla. Pienempien liikkei- den prosenttiluku on melkoisesti pienempi tassa suhteessa.
Niinikaan Li^ge'ssa on DefFernez'in mukaan kielletty villa- j a mekanisten tehtaiden tyovakea tuomasta juovutusjuomia teh- taisiin. Belgiassa on lyijy- j a sinkki-teollisuustyovaelle annettu mita ankarimpia maarayksia juovutusjuomien nauttimisesta.
Samantapaisia kieltoja voi tavata useimmissa rauissakin maissa, vaikka harvasta on saatavissa yksityiskohtaisia tietoja niista.
Mitka ovat olleet syyt isannistojen antamiin kieltoihin kayt- taa juovutusjuomia, j a kuinka tarkeat nuo syyt ovat olleet?
Amerikkalainen"' tutkimus sisaltaa niista yksityiskohtaisen tilaston, josta seuraava taulu on kokoonpantii ^).
tarpeettomaksi (nicht notig). K i e l t o voimassa enimmakseen panimoissa j a rajah- dysainetehtaissa. Useimmissa penliikkeissa ei ole kieltoa. K i e l t o a pidetaan yleensa tarpeettomana. ' ) K a i k k i e n juovutusjuomien nauttimiskieltoa tyopaikoilla ei ole missaan, ^) Samoin, lukuunottamatta k o l m e a liiketta, ^) K a i k k i e n juovutus- juomain nauttimiskielto kaikissa 4:ssa liikkeessa.
^) Ainoastaan • noin puolet asianomaisista liikkeista on ilmoittanut syyt kieltoon.
6 2 0. W. Louhivtiori.
P
f x!
Ilmoitetut syyt <
s-
CDIlmoitetut syyt
<;
c 13 0 p;
§. Ul CD i-f p;
46 316 199 16 109 686 T a p a t u r m i e n ehkaiseminen j a muita . 15 73 47 4 17 156 54 3 2 2 107 8 64 555 2 12 4 1 1 2 0 30 71 7 2 0 6 134 J u o v i e n tyolaisten epaluotettavaisuus j a muita . . . 3 12 5 S — 25 K y k e n e m a t t o m y y d e n tai huonon tyon ehkaiseminen 13 58 35 10 5 121 Saannottomyyksien ehkaiseminen j a muita . . . . 2 5 2 5 I — 33 2 0 33 5 5 I 64 Y h t e e n s a 208 899 414 70 203 1794
' Niinkuin taulusta kay selville, ovat ilmoitetut paasyyt rait- tiuden vaatimukseen »tapaturmien ehkaiseminen» j a stoimen vas- tuunalaisuus». Viimeksi mainitun syyn tarkoitus on epamaarai-
nen. Sen ilmoitetaan kohdistuvan etupaassa koneenhoitajiin, tyonvalvojiin (overseers), esimiehiin (foremen) j a vartiomiehiin. — Ainoastaan pieni osa tyonantajista ilmoittaa syyksi kykenematto- myyden, huonomman tyontuottamiskyvyn tai epasaannollisyydet ajan suhteen. Mutta nousee niidenkin luku kuitenkin lahes puo- leentoista sataan. — Huomiota ansaitsee, etta ainoastaan kah- desta tehtaasta ilmoitetaan tyolaisten edusta huolehtimisen- ai- heuttaneen juovutusjuomakiellon.
K a i k k i ne tyonantajat, joista Stehr'illa on tietoja, ovat ol- leet yksimielisia siita, etta n. s. tapajuopot (Gewohnheitstrinker) ovat teoUisuustyohon kelpaamattomia. »Hanelle (tapajuopolle) ominainen tuulen muuttelevaisuus, taipumus aanekkaaseen iloisuu- teen, jutteluun tyotoverien kanssa, laulamiseen, viheltelemiseen j a luuloteltujen lisaantyneiden voimiensa koettelemiseen, tora j a riita, saattavat yhteisen tyon rauhallisen j a saannollisen kulun
Alkoholin vaikutuksesta ruumiillisen tyon tuotantoon. 63
vaaranalaiseksi. Lisaksi tulee tahan kaikkeen huolettomuus, joka konetyossa vahingoittaa hanta itseaan, hanen toverejaan j a ko- neita. Sitapaitsi on yleisesti tunnustettu tosiasia, etta juomiseen taipuvan tyomiehen tyokyky laskeutuu keskimaaraa alemma, hanen tyointonsa j a tyovoimansa pian uupuvat, j a hanen on kestettava useammin j a pitkalliserapia sairauksia kuin muiden.»
Mutta muutamat tyonantajat pitavat kohtuuUistakin juovutus- juomain kayttamista, s. o. sellaista, ettei mitaan juopumuksen oireita voi huomata, tyopaikoilla vahingollisena. 'Tasta ovat (Stehr'in aineistossa) poikkeuksina oluttehtaiden rankinvetajat, vaununrakennustehtaan j a rautatien tyopajojen tyomiehet, jotka kaikki tekevat kovaa, mutta yksinkertaista tyota raittiissa ilmassa.
Sen sijaan monissa niista tyopaikoista, missa tyon laatu tulee kysymykseen, niinkuin rautavalimoissa j a konetehtaissa, sikari- tehtaissa, vesijohtoliikkeissa y. m. on huomattu jo kohtuullisen alkoholinkayton yleensa vaikuttavan alentavasti tehdyn ty5n paljouteen. Yksimielisia ovat asianomaiset tyonantajat siita, etta kovassa kuumuudessa tyoskentelijoille on kohtuuUisinkin alko- holinkaytto ehdottomasti vahingollista. T a m a kaikki koskee suoritetun tyon maaraa. T y o n laatuun nahden voi muutoksia huomata vain siella, missa taiteellinen tydn suoritus tulee kysy- mykseen.
Edella esitetty perustuu tydnantajien lausuntoihin j a on sen merkitys sellaisena arvosteltava. Itse ei Stehr vaadi naille lausunnoille ehdotonta piitevyytta. Yleisena havaintona koke- mustensa nojalla sanoo han m. m.: »Huomata ansaitsee, etta nykyisin viela melkein poikkeuksetta ainoastaan juopumuksen vaara antaa liikkeenharjoittajille aiheen rajoittaa alkoholijuomien kayttamisen taytta vapautta tyopaikoilla. Kasitys, etta myoskin kohtuullinen alkoholin nauttiminen, joka ei synnyta juopumuksen oireita, alentaisi tydkykya, ilmenee vain jonkunmoisena aavis- tuksena siella taalla.»
6 4 0. W. Louhivuori.
' Hclenius esittaa teolcsessaan »Allcoholilcysyniys» muutamia eri tahoilta kokoomiansa esimerkkeja juomatavan Vaikutuksesta tuotantoon. Niiden joukossa on m. m. Carpenter'in Uxbridge'sta saama selonteko' kahden tyolaisjoukon saannollisesta tyosta koko- naisen vuoden ajalla, kun toinen seurasi ehdottoman raittiuden periaatetta tyossansa, toinen tyytyi kohtuullisuuteen. Kysymyk- sessa oli tiilienteko, joka tyo yleensa lasketaan vaivaloisimpiin ulkotoihin. Y l i 23 miljoonasta tiilista, jotka valmistettiin v. 1841 seudun suurimmassa tehtaassa, oli vat oluenjuojat tehneet keski- maarin 760,269 kpl. miesta kohden vuodessa, kun ehdottomien valmistama keskimaara oli 795,400, siis 35,131 enemman.
Kjiockmahon'in kuparikaivosten johtaja, kapteeni Petherick, on kertonut, etta hanen y l i i,ooo:een nousevasta tyontekija- joukostaan kaivoksissa oli 800 tehnyt raittiuslupauksen. Sen jalesta oli heidan tuotantonsa arvo noussut lahes 5,000 punnalla
vuotta kohden; eivatka he ainoastaan voineet kestaa suurem- pia rasituksia, vaan oli heidan tyonsa laatukin parantanut.
Suurempaa lupttamusta kuin edella mainitut pari esimerk- kia herattaa seuraava tohtori Parkes'in koe^): H a n otti joukon saman-ikaisia j a ruumiinrakennukseltaan samallaisia sotilaita, an- toi heidan oleskella samoissa olosuhteissa, syoda samaa ruokaa j a hengittaa samaa ilmaa, jotta koe olisi puolueeton. Samalla han jakoi heidat kahteen tyojoukkueeseen — alkoholijoukkueeseen j a raittiiseen joukkueeseen — j a pani- heidat tekemaan eraita toita, joista he saivat eri palkkion. H a n piti silmalla kumpaakin joukkuetta ja pani muistiin heidan tyonsa tulokset. Alkoholi- joukkue oli alussa paljonkin edella. Heilla oli olutkannut vie- ressaan, j a kun alkoi vasyttaa, joivat he. Raitis joukko jai tun- nin parin kuluessa jalelle. Mutta kokeen jatkuessa alkoi oluen- juojien tarmo nopeasti aleta, j a paivan tyon paattyessa oli rait-
') Helenius. M a i n . teos.
Alkoholin vaikutuksesta ruumiillisen tydn tuotantoon. 65
tiiden joukko jattanyt heidat kauvas taakseen. K u n tata oli kestanyt muutamia paivia, pyysi alkoholijoukkue paasta raittiiden joukkoon voidaksensa ansaita enemman; mutta tehdaksensa ko- keen kumoomattomaksi j a sitovaksi, vaihtoi tohtori Parkes joukot.
Miehet suostuivat siihen mielellaan. Taman kokeen tulos oli taydelleen sama. Uusi alkoholijoukkue oli aluksi voitolla rait- tiusmiehista, mutta jai auttamattomasti takapajulle illan tullessa.
Tahan suuntaan kay vat tahan saakka tehdyt- tutkimukset tyoaikana j a tyopaikoilla tapahtuvan alkoholinkayton vaikutuk- sista tyon tuotantoon. Niiden tieteellinen arvo on jotenkin va- hainen j a mahdotonta on niiden nojalla luoda itselleen tarkkaa kuvaa alkoholinkayton merkityksesta tassa suhteessa. Mutta osaltaan ne antavat lisatukea laaketieteen tuloksille.
Laheisessa yhteydessa itse tyopaikoilla tapahtuvan juopot- telun kanssa ovat lepoajoilla tapahtuvan juopottelun jalkiseu- raukset, kohmelo j a ylimaaraiset vapaa-ajat.
Toiseksi (siv. 5) esitetty tilastollinen taulu osottaa, etta amerikkalaiset liikkeenharjoittajat suureksi osaksi vaativat ehdo- tonta raittiutta tydvaestoltaan myoskin vapaa-ajoilla. • T a m a ta- pahtuu tietenkin etupaassa jalkiseurauksien pelosta, niinkuin siv.
Ii.julaistun taulun johdolla voi paatella.
Tohtori Wlassak on saanut kaytettavikseen tiedot, jotka • muudan vuorikaivosten hallinto Mahrin Ostraussa on koonnut
; a alaisiltaan virkamiehilta. Se osottaa lepo-, juhla- j a palkanmaksu-
paivien vaikutukset niiden tydn tuotantoon, jotka tyohon ensin- kaan noiden paivien jalkeen saapuvat. T y o , josta tassa on kysymys, on kivihiilien kuljetusta j a palkka riippuu osaksi yksi- tyisten kuljettamasta hiilimaarasta.
6 6 0. W. Lottkimiofi.
P ii i V a t V u o n n a
H i i l i a tyohon saapu- nutta henkiloa kohden P ii i V a t V u o n n a
Vaunullista Metr.
sentneria
1898 1899
1,377 1,613
9,24 9,8
Etumaksu-paivien jalkeisina paivina . . . 1898 1899
1,056 1,208
7 , 0 9 7,4
1898 1899
1,352 1,525
9 , 0 8 9 , 3
Sunnuntai- j a juhla-paivien j a l k e i s i n a paivina 1898 1899
1,335 1.643
8 , 9 7 9,5
K e s k i m a a r a epasaannollisina paivina . . . 1898 1899
1,291 1,560
8 , 6 5 9,4
Ikava kylla, ei ilmoiteta tyolaisten lukumaaraa, eika niita mahdollisia syita, jotka ovat aiheuttaneet, etta v. 1899 nayttaa edellista paremmat tulokset. Siita huolimatta on nailla nume- roilla merkityksensa, ne kun osottavat paivittaisia tyon keski- maaria laskettuina koko vuosien ajalta.
Stehr on koonnut tilastoa eraasta Schwarzwald'in kupari- Louhoksesta. H a n piti silmalla 5 juoppoa j a 5 tavallista (ei eh- dottomasti raitista) tyomiesta. T y o oli urakkatyota j a vaati kaikkialla samaa voimaa j a samaa kekseliaisyytta. Tulokset las- kettiin eri paivilta juoksevissa kuutiometreissa kuparipitoista ki- vea. Sen sijaan, etta Stehr on esittanyt juoppojen tyon tulokset vain yhdelta viikolta, »tavallisten» useammalta, otamme vertailua helpottaaksemme myoskin viimemainittujen tyon tulokset tahan vain ensimaiselta silmallapitoviikolta.
Alkoholin vaikutuksesta ruumiillisen ty'm titoiantoon. 67
Maan. T i i s t . K e s k i v . Torst. Perj. L a t i v .
5 juoppoa yhteensa kuutiometrejai 8,6 5 tavallista n > 7,3 2
10,5 8 , 4 0
10,6 8 , 3 4
11,7 8 , 4 9
11,6 7 , 6 1
15,1 8 , 1 7
Taman mukaan siis kylla juopot tekevat vahimmin tyota maanantaina, melkein puolta vahemman kuin lauvantaina. T a - valliset tyomiehet taas ovat melkein samantuottoisia koko viikon ja heidan viikkotyonsa yhteistulos on paljoa pienempi kuin juoppojen.
Eraassa Dresden'in pullotehtaassa valmisti 5 tyomiesta kol- messa viikossa yhteensa puUoja eri viikonpaivina:
maanantaina 3 5 0 2 k p l . tiistaina 5193 >
k e s k i v i i k k o i n a 5 8 S 9 » torstaina . . . 6 1 1 4 j perjantaina 6 1 6 8 » lauvantaina 6 0 3 6 j
Useita muitakin pienia numeroryhmia voisi Stehr'in kirjasta esittaa. K a i k k i ne. nayttavat, etta maanantaisin tuottaa tyo va- hemmin kuin muina paivina.
Ainoastaan eraasta badenilaisesta kehruutehtaasta vakuu- tettiin toht. Stehr'ille, ettei mitaan sanottavaa erotusta maanan- taina j a muina paivina tyon maarassa ollut huomattavissa. Mutta tata vaitetta ei voitu mihinkaan numeroihin perustaa.
Sen sijaan esim. Pforzheim'in koristetehtaassa ilmoitettiin tyot maanantaisin lopetettavan I — 2 tuntia tavallista aikaisem- min, koska silloin tydn tulokset ovat pienimmat.
Se, mika tassa koskee lepopaivia, koskee myoskin palkan- maksupaivia, niinkuin Wlassak'in tilasto osottaa.
Vahaiset j a vaillinaiset ovat kaytettavissamme olevat tilasto- ainekset. Kumminkin nekin ovat yhtapitavat yleisesti tehtyjen
68 0. W. Louhivuori.
havaintojen kanssa sen tyon vahemmyydesta, joka lepo- j a palkan- maksu-paivien jalkeen suoritetaan. Mutta tama ei -koske ainoas- taan juoppoja, vaan tyomiehia yleensa, ainakin mita lepopaiviin tulee. Stehr on pitanyt pitkan aikaa silmalla 5 »tavallista»
tyomiesta ennen mainitussa Schwarzwald'in kuparilouhoksessa j a huomannut, etta kukin tyomies louhi kuparipitoista kivea eri viikonpaivina seuraavat maarat, laskettuina juoksevissa kuutio- metreissa :
M i e s
Pidettiin silmalla v i i k k o a
Maanant. T i i s t a i K e s k i v . T o r s t a i Perjantai L a u v a n t a i
29 38,54 42, 3 8 41, 6 3 39, 9 2 38,73 39,95 G 2 8 44,22 47,77 4 8 , 0 2 48,68 47,86 46, 6 9 H ' 26 38,52 41,17 42,17 41, 6 5 41,32 4 T , 0 4
J 2 2 36,15 36,72 36,05 36,62 37,60 38,50
K 16 23,86 27,20 . 26, 8 3 27, 8 0 27, 8 7 28, 6 7 Y l i t e e n s a 181,28 19s 30 194,07 193, 3 8 194,86
Naemme siis, etta tamakin taulu, jota varten kaytettavat ainekset ovat olleet melkoista suuremmat kuin Stehr'in edellisissa tauluissa, vahvistaa asken lausutun vaitteen »tavallisten» tyo- miesten suhteen.
Stehr on edella olevasta vertailusta 5 juopon j a 5 stavalli- sen» tyomiehen valilla tehnyt sen johtopaatoksen, etta juop- pouden jalkiseuraukset melkoisesti lisaavat sita erotusta, mika yleensa on tavallisina paivina j a lepopaivien jalkeisina paivina suoritetun tydn valilla olemassa. Muille johtopaatoksille" ei noista numeroista saakaan tukea, siksi vahaiset ne ovat j a kaikesta paattaen osaksi satunnaisista seikoista aiheutuneet. Mitenka suuri todellisuudessa juoppouden suoranainen jalkivaikutus tassa suhteessa on, siihen kysymykseen eivat edella puheena olleet tutkimukset ratkaisevasti kykene vastausta antamaan.
I
Alkoholin vaikutuksesta ruumiillisen tyo?i tuotatitoon. 69
Valaisevampia ovat tutkimukset juopottelun jalkiseurauksista tyoaikaan nahden. Stehr kertoo: »Eraasta Koln'in sokeriteh- taasta, jossa on 230 tyomiesta, on maanantaisin poissa, vietet- tiinpa juhlia tai ei, noin 7 °/o. Muutamassa Siirth'in koneteh- taassa, jossa on noin 400 tyomiesta, on prosenttiluku 8—10.
T a m a ei kuitenkaan yksin tyydyttavasti valaise molempien asian- osaisten, tyovaen j a liikkeen karsimaa vahinkoa: Osa tyomiehista ei saavu viela tiistainakaan tyohon, j a monesta tehtaasta kerro- taan, etta vasta keskiviikkona tai torstaina voidaan luottaa sii- hen, etta kaikki tyolaiset ovat koolla.»
Eraasta Dresden'in lasitehtaasta kerrotaan, etta maanan- taisin suuri osa tyomiehista noudetaan tyohon — vuoteelta.
Muutamassa suuressa kolnilaisessa tehtaassa, jossa tyo- miesten luku oU goo, verrattiin v. 1901 vapaamaanantain vietta- jien lukumaaraa niiden lukuun, jotka torstaisin olivat tyosta poissa.
Torstai valittiin vertailupaivaksi siita syysta, etta monella tahoila tehtyjen kokemuksien mukaan tprstaina poissa qlevien luku on pienin. Tutkimus kasitti 27 palkkauskautta, j a oli maanantaisin yhteensa poissa 2,237 tyomiesta eli 4,77 "/o tyomiesten koko luku- maarasta'ja torstaisin ainoastaan 680 eli i , 4 4 0/0. E r o oli tors- tain hyvaksi siis 3,33 0/0.
Wlassakin jo edella mainittu tilasto nayttaa, etta tyosta
•oli syyta ilmoittamatta poissa:
T a v a l l i s i n a viikonpaivina v . 1 8 9 8 5,00 "/o, 1899 6,89 "/o E t u m a k s u p a i v i e n j a l k e i s i n a » i> 8, 9 0 » , » J I O, 3 7 S Palkanmaksupaivien j a l k e i s i n a . . . » . » i o , 3 6 » , » i 12,88 » S u n n u n t a i - j a juhla-paivien j a l k e i s i n a . . > > 7,40 » , i> i> 9, 2 9 t JCeskimaarin epatavallisina paivina . . . » » 8, 3 2 > , > > l o , 0 6 >
Asmussen julkaisi v. 1899 eraassa saksalaisessa aikakaus- kirjassa m. m. seuraavat tiedonannot:
Eraassa saksalaisessa- konetehtaassa, jossa tarmokkaasti on juoppoutta koetettu vastustaa, myohastyi tai jai pois keskimaarin seuraava lukumaara tyomiehia eri paivina maaliskuussa 1899:
70 0. W. Louhivuori.
Maanant. T i i s t . Keslciv. T o r s t . Perjant. L a u v a n t .
Myohiistyneita. . 2 9 8 174 134 172 1 6 1 150
Pois jaaneita . . 560 4 1 8 3 6 4 . 3 4 9 366 337 T y o s s a olevia . . 3,760 3.901 3,946 3,950 3,944 3,978
Myoskin Ransl<assa on tultu samallaisiin tuloksiin.
Kipeasti koskevat nama ylimaaraiset vapaa-ajat tyonantajaan, koska hanella ei ole edes mitaan sellaista nautintoa kuin tyo- miehella vastaamassa karsittya taloudellista tappiota. Selvimmin j a pahimmin esiintyvat epakohdat, jos tyo on senlaatuista, etta jo yhden miehen poissa-olo voi seisauttaa suuren miesjoukon tyon.
Etenkin tapahtuu tama siella, missa ammattioppi tulee kysy- mykseen, kun tietysti on vaikea heti saada .ammattioppinutta tyolaista poisjaaneen sijaan. Seurauksina mainituista seikoista sattuukin Saksassa usein, etta tyonantaja ei voi tapahtuneen seisauksen takia sopimuksia tayttaa. — Muissa tapauksissa, silloin kuin ainoastaan tyosta poisjaaneiden tyo jaa tekematta, ei liikkeen karsima vahinko ole niin suuri, mutta kuitenkin on se aina mel- koinen j a voi sen arvioida 3-—5 "/o yhteistuotannosta, arvelee Stehr.
Liian rohkeata on kuitenkin, niinkuin tavallisesti tehdaan, ilman muuta olettaa, etta vapaamaanantait y. m. ylimaaraiset vapaapaivat olisivat yksistaan juopottelusta johtuneita. Voihan ajatella, niinkuin Cluss vaittaa, etta vapaapaivan harrastukset ovat vetaneet ajatukset pois varsinaisesta • tyosta, j a etta sen- tahden puuttuu halua heti vapaapaivan jalkeen siihen ryhtya.
Varraaan onkin tassa joku maara totuutta pohjalla, niinkuin edella olevista numeroista, jotka osottavat tehdyn tydn vahem- myytta tavallisten, ei juoppojen, tyomiesten suhteen lepopaivien jalkeen, voi nahda^).. Mutta taman seikan myontaminen ei suin-
^) Valitettavasti ei ole kaytettavissa mitaan numeroita ehdoiiomasti raittiiden
tyontuotosta. eri viikonpaivina, ettei voi tassa suhteessa lopullista johtopaatosta tehda.
Alkoholin vaikutuksesta ruumiillisen tyon tuotantoon. 71
kaan voi selittaa sita tavattoman suurta erotusta, mika lepo- j a palkanmaksu-paivien j a muiden paivien valilla on olemassa.
Englantilaisen parlamenttikomitean laskelma v. 1834, etta tyoajasta Englarinissa tuhlattiin juopotteluun j a etta tama ajan- tuhlaus tuotti kansalle tappiota lahes 50,000,000 puntaa vuo- dessa, sotii myoskin Clussin olettamusta vastaan. — Tyneside'n suuressa laivanrakennustehtaassa Englannissa laskettiin v. 1899 kulutetun juopotteluun 28 "/o tyoajasta. — Amerikassa toimitetun tutkimuksen mukaan 435 liiketta on siirtanyt, estaakseen hairioita maanantaina juopottelun jalkiseurauksina, palkanmaksupaivan lauvantaista muuksi paivaksi.' Niista 165 ilmoittaa toimenpiteella saavutetun toivotun tuloksen, 23 ilmoittaa yrityksen epaonnis- tuneen j a 247 ei vastaa mitaan. —
Sunnuntaijuopottelu j a vapaamaanantait ovat laheisessa yhteydessa toistensa kanssa, se on epaamatonta. Missa maarin ylimaaraisten vapaapaivien luku vahenisi, jos juopottelu lakkaisi, siita eivat edella mainitut luvut tosin anna varmaa tietoa, mutta ne viittaavat siihen, etta vahennys tulisi olemaan melkoinen.
Siita, kuinka suuri vahinko tyonantajia kohtaa senkautta, etta juopotelleet j a juopottelevat tyolaiset menettelevat huolimat- tomasti koneitten suhteen, sarkevat niita j a saattavat tehtaat seisomaan, ei ole mitaan mainittavia numerotietoja olemassa.
Tallaiset tapaukset lienee esitetyissa tutkimuksissa yleensa laskettu tapaturmien joukkoon, joten tyovaen j a tydnantajain karsimaa vahinkoa ei voi erikseen maaritella. Kuitenkin tydnantajien edella mainittujen ilmoitusten perusteella juuri onnettomuustapausten ehkaiseminen on tarkeimpana ' syyna siihen, etta he kieltavat tyovaelta juovutusjuomien nauttimisen.
Alkoholikysymys ei missaan maassa voi saada lopuUista ratkaisuaan, ennenkuin taistelu juoppouspahetta vastaan muuttuu yhteiskunnalliseksi taisteluksi.
Yhteiskuntataloudelliselta kannalta katsottuna voi alkoholi-
72 0. W. Louhimiori.
kysymys joutua monipuolisen tutkimuksen esineeksi. Mutta siella, missa niinkuin esim. Saksassa j a Amerikassa n. s. alkoholikapi- tali on kyllin voimakas kyetakseen vuosikymmenia estamaan raittiusaatteen voitolle paasya yleisessa tajunnassa, on erityisen tarkeata, etta tutkimus kohdistuu suorastaan juuri juomatavan j a tuotannon keskinaisiin -suhteisiin.
Varakkaille j a sivistyneille yhteiskuntaluokille saadaan naet kauvan turhaan selvittaa alkoholin tuhotoita, niinkauvan kuin vedotaan vain niihin terveydellisiin vaurioihin, joita heille juovu- tusjuomien nauttiminen tuottaa. Vasta kun heille todistetaan, etta paaomallinen tuotanto siita karsii, innostuvat he. J a , lausuu Herkner, »jos kerran onnistuu saada yleinen mielipide ylemmissa yhteiskuntaluokissa tehokkaasti julistamaan pannaan kaikki tur- hat juomatavat, silloin jo itsestaan kansan keski- j a alemmissa kerroksissakin ruvetaan arvostelevalle kannalle juovutusjuomain suhteen.»
I
K A U P P A K O R K E A K O U L U K Y S Y M Y S J A S E N R A T K A I S U S U O M E S S A .
Kirjottanut
Kyosti Jixrvinen.
1
Helpoimmin j a yksinkertaisimmin Suomessa saadaan aikaan kauppakorkeakoulu siten, etta Suomen Liikemiesten Kauppaopis- tossa toimivat ylioppilasluokat muutetaan erityiseksi itsenaiseksi j a esim. Suomen Liikemiesten Kauppakorkeakoulun nimea kanta- vaksi oppilaitokseksi.
Paljon muutakin taytyy kuitenkin samalla taman nimen- muutoksen ohella muuttua.
Kaupfakorkeakoulukysymys ja' sen ratkaisu Suomessa. 7 3
Opetusohjelma on ensinnakin monipuolisemmaksi, vapaam- maksi j a . enemman korkeakoulun luonnetta vastaavaksi tehtava.
Pyydan seuraavassa esittaa suunnitelman siita, miten olen aja- tellut opetusta eri aineryhmissa jarjestettavaksi. •
Varsinkin tieteellisissa ammattiaineissa- olisi luentoihin j a kertauksiin seka kunkin luentosarjan toisin sanoen tavallisimmasti kunkin lukukauden loppuun suoritettaviin tutkjntoihin perustuva
— siis »yliopistollinen» — opetus taydelleen toteutettava.
Taloustieteen j a kauppatalouden luennot olisivat jarjestetta- vat niin, etta neljan lukukauden ajalla oppilailla ,on tilaisuus kuunnella ei ainoastaan tarpeelliset yleiset luentosarjat vaan myoskin luennot tarkeimmilta erikoisaloilta. Rajatonta luen- noimisaineen valitsemisvapautta ei siis olisi opettajille annettava, vaan olisivat luennot niin jarjestettavat, etta jokainen neliluku- kautinen oppijakso kasittaisi ainakin seuraavat luentosarjat:
Yleisessa taloustieteessa j a taloustieteen historiassa kaksi tuntia viikossa kasittava luentosarja kahden lukukauden aikana.
Finanssiopissa kaksi viikkotuntia kasittava luentosarja yhden lukukauden aikana. Erityisesti olisi luennoissa pantava painoa Suomen finanssiolojen esitykselle.
Tilastotieteessa samoin kahden tunnin luentosarja yhden lukukauden aikana. Luennoissa olisi paapaino pantava kauppa- tilaston metoodien j a arvostelun esitykselle.
Yleisessa kauppaopissa .ja kauppaliikkeen hoidossa kaksi- tuntinen luentosarja yhden lukukauden aikana ynna samanlaiset luentosarjat viela seuraavilta "erikoisaloilta:
Kauppapolitiikasta j a ulkomaisesta kaupasta, Usanssiopista,
Kansainvalisesta liikenteesta, Raha- j a pankkiopista,
• Vakuutusopista, Osuustoiminnasta,
7 4 Kyosti Jdrvinen.
Yhteiskuntapolitiikasta.
Loppututkinnossa qlisi vaadittava suoritettavaltsi ainaldn yleinen taloustiede j a yleinen kauppa- j a usanssioppi seka vahin- tain nelja edella luetelluista muista luentojaksoista. Semmoisina voisivat olla esim. i ) tilastotiede, kauppapolitiikka, liikenne- j a raha- j a pankkioppi niille, jotka aikovat varsinaiselle kauppa- alalle seka 2) finanssioppi, tilastotiede, raha- j a pankkioppi'ynna vakuutusoppi niita varten, jotka aikovat pankkialalle tai vakuutus- laitosten palvelukseen. Siihen suureen merkitykseen nahden, mika osuustoiminnalla aikaa meiila olla monella taloudellisen elaman alalia, on luonnollista, etta hyvin useat oppilaat, varsinkin ne, jotka nimenomaan osuustoiminnan palvelukseen aikovat, valitse-
vat myoskin osuustoimintaa .ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevat luentosarjat suoritettavikseen tai ainakin kuunneltavikseen.
Kauppamaantieteen j a kauppahistorian luentojen olisi kasi- tettava yhtena lukukautena kotimaan oloja, toisina lukukausina luennoitsljan vapaan valinnan mukaan yleisempia aiheita. Loppu- tutkinnossa olisi suoritettavaksi vaadittava ainoastaan kotimaan kauppahistoria j a Suomen talousmaantieto. Yleisessa kauppa- maantieteessa tai kauppahistoriassa saattaisi varsinaisen oppi- maaran suorittamisen sijasta tulla kysymykseen pienempi erikois- tutkimus jonkun vieraan maan taloudellisen kehityksen tai talou- dellisten olojen alalta j a saisi siina opiskelijan taloustieteellisten opintojen suunta vaikuttaa vaaliin. Seminariharjotuksista, joissa naita tutkimuksia tehtaisiin, vahan tuonnempana.
Jos ajattelemme juristiset luentosarjat myoskin kaksi viikko- tuntia j a yhden lukukauden kestaviksi kunkin, tulisi niiden olla ainakin seuraavat: .
'Velkaoikeus,
Muut sivilioikeuden haarat j a prosessioikeus, Elinkeino-oikeus,
Merioikeus j a tullilainsaadanto.
Katij>pakorkeakouhikysymys ja sen raikatsu Suomessa. 75
Naiden luentosarjain kasittama yleinen oikeustieteen oppi- maara olisi kaikkien oppilaiden loppututkinndssakin suoritettava.
Mutta taman ohella pitaisi oikeustieteen opettajan esittaa lyhem- pia, esim. i viikkotunnin luentosarjoja kuUakin lukukaudella, j a niissa kasitella tarkemmin toiseita puolen pankki- j a vakuutus- oikeutta, toiseita puolen teollisuutta, kauppaa j a merenkulkua koskevaa lainsaadantoa. Myoskin erikoiskysymykset sellaiset kuin esim. tyovaenlainsaadantd tai osuustoimintaa koskeva lain- saadanto saattaisivat naiden erikoisluentojen aiheina tulla kysy- mykseen. Oppilaille olisivat kaikki nama erikoisluentosarjat aivan vapaaehtoisia. '
Vapaaehtoiseksi aineeksi kokonaan olisi mielestani kemia j a tavaraoppi jarjestettava, ei ainoastaan kemian j a tavaraopin kay- tannolliset tyot, joista tuonempana, vaan itse aineetkin, jotka oikeimmin lienevat tieteellisten ammattiaineiden ryhmaan luejtta- vat. Luonnollista on, etta ainakin ne oppilaat, jotka kaupan j a teollisuuden alalle aikovat, naita aineita seuraisivat; mutta pankki- j a vakuutusalalle aikovat voisivat, jos haluavat, naiden sijaan
valita useampia vapaaehtoisia taloustieteellisia j a juristisia luento- sarjoja aineikseen. Mita kemian j a tavaraopin tuntimaaraan tulee, riittaisi ensin kahden viikkotunnin luentosarja yhden lukukauden aikana kemiaan j a sitten samanlaiset luentosarjat toisena luku- kautena kemiallisen teknologian j a seuraavina lukukausina tavara 7 opin eri alojen esittamiseen.
Tieteellisten ,aineiden joukossa olisi viela mainittava jdeinen 1 viikkotunnin kasittava kirjanpidon luentosarja, joka esittaisi kirjanpidon tarkotusperia, sen vaikeampia j a harvinaiserhpia jar- jestelmia seka kirjanpitojarjestelmien arvoatelua j a vertailua. T a t a luentosarjaa, jonka tarkotuksena olisi kirjanpidonkin suhteen tarjota korkeakoulun luonteen mukaan syvallisempia tietoja j a laajempia nakoaloja, olisi ainakin kaikkien kirjanpidon opetta- jiksi aikovain seurattava.
76 Kyosti Jdrvineji,
Tarkea merkitys tieteellisten ammattiaineiden opetuksessa olisi annettava serriinariharjotuksille, joita varsinkin taloustieteen seka kauppamaantieteen j a kauppahistorian opettajain olisi jar- jestettava. Nimenomaan olisi jokaiselta oppilaalta ensimaiselta
vuosiosastolta toiselle siirtymisen ehtona vaadittava kirjallinen esitys jonkun vieraan maan taloudellisesta kehityksesta tai talou- dellisista oloista, esitys, joka viimeistaan olisi valmiina opetta- jalle jatettava ennen toisen lukuvuoden syyslukukauden alkua.
Sitapaitsi olisi toisen lukuvuoden ajalla kirjotettava toinen pie- nempi erikoistutkimus joko kauppaa j a teolhsuutta tai pankki- j a vakuutusalaa koskevasta aineesta. Tammoiseksi tutkimukseksi saatettaisiin kuitenkin hyvaksya selostus jostakin ulkomaisesta erikoistutkimuksesta nailta aloilta.
Tulemme sitten kaytannollisiin ammattiaineisiin, joissa luento- maisen opetuksen sijaan tai ainakin rinnalle taytyy tulla opetta- jan johdolla tapahtuva j a opettajan alituisesti tarkastama kay- tanndllinen harjottelu.
Mita varsinaisiin harjotusaineisiin, kauno-, pika- j a kone- kirjotukseen tulee, luulisi jo ylioppilaille opettajan ohjauksen yhdenkin lukukauden aikana riittavan pohjaksi ominpaiselle har- jottelulle. Olisi vain katsottava, etta ensin yhden, esim. ensi- maisen, lukukauden aikana harjotetaan joko kaunokirjotusta tai pikakirjotusta j a vasta sitten seuraavalla lukukaudella ryhdytaan konekirjotusharjotuksiin. Loppututkinnossa tietenkaan naita ai- neita ei olisi vaadittava.
Kemian-.ja tavaraopin opetukseen liittyisi, kuten jo edella huomautettiin, kaytannoUisia toita ensimaisena vuonna kemian j a toisena vuonna tavaraopin laboratoriossa. Naihin toihin, jotka
oHsivat vapaaehtoisia, olisi varattava ainakin 2, ehka 3, viikko- tuntia kumpanakin lukuvuotena. Niihin pitaisi nimittain liittya seminariharjotusten tapaisia luentoja j a keskusteluja, joissa eten-
Kauppakorkeakoubikysymys ja se?2 ratkaisu Suomessa. 77
kin Suomen kaupan kannalta tarkeimmat tavarat olisivat tar- kemman pohdinnan alaisina.
Kauppalaskento vaatinee myoskin useampia viikkotunteja kasittavia kertauksiin keskittyvia- harjotusjaksoja, jotta korkea- koulun oppilaat siina tarpeellisen nopean laskutaidon saavuttai- sivat. Arvelisin kuitenkin, etta korkeakoulun oppilaille kolmen viikkotunnin opetus neljan lukukauden aikana pitaisi voida antaa j a mieleen juurruttaa tarkeimmat yleistiedot kauppalaskennon alalta. Lisaksi voisi viela tulla kaksi tuntia viikossa toisena opintovuotena harjotuksiin poliittisen aritmetiikan (finanssilasken- non) alalta niita varten, jotka pankki- j a vakuutusalalle pyrkivat, seka kauppa- j a teollisuuskalkulatsionien aialta niita varten, jotka aikovat varsinaiselle kauppa-alalle. Jalkimaisten eli kalkulatsioni- opin tuntien ei kuitenkaan pitaisi olla pakollisia niille, jotka kemian j a tavaraopin toihin ottavat osaa.
Enimmin tyoaikaa olisi tietysti kaytannoUisista ammatti- aineista varattava kirjanpidon seka siihen liittyen konttoritoiden, kaupanhoito-opin j a suomalaisen ynna ruotsalaisen kauppakirjeen- vaihdon opetukselle.
Ohsi suureksi eduksi, jos kaikilla kauppakorkeakouluun tulevilla oppilailla jo tullessaan olisi jonkunlaisia alkeistietoja kirjanpidossa. Suotavana taytyy senvuoksi pitaa, etta kirjan- pito ainakin realilyseoittemme ylaluokkain ohjelmassa voisi saada jonkunlaisen vakinaisen aineen sijan. Pieni oppimaara kauppa- opissa (esim. Lagerldf, Yleinen Kauppaoppi) olisi ehka suoras- taan kaikilta korkeakouluun pyrkijoilta vaadittava.
Korkeakoulun kirjanpidon oppimaara kasittaisi ensin yleisen oppijakson, joka olisi kaikkien oppilaiden suoritettava. T a m a esittaisi tarkeimmat kirjanpitomuodot (amerikkalainen, italialainen, ranskalainen) eri kauppa-aloille j a erilaisiin kauppaliikkeisiin so- vellutettuina. Siihen kuuluisi myoskin opetusta suomalaisessa j a ruotsalaisessa kauppakirjeenvaihdossa seka konttoritoissa ynna
78 Kyosti Jarvinen.
esityksia kaupan yleisesta hoidosta j a eri liiketoimissa tavalli- sista usansseista. Ja sita .taydentaisi puhtaastaan kaytannoUista harjaantumusta vakaannuttava monipuolinen barjotus korkeakou- lun mallikonttorissa.
Taman yleisen oppijakson lisaksi tulisi sitten erikoiskurs- seja, joista kukin oppilas vapaasti saisi valita yhden tai useam- man j a jotka kasittelisivat:
TeoUisuuskirjanpitoa,
Pankki- j a vakuutuslaitosten kirjanpitoa tai Kameralista kirjanpitoa.
• Jos laskemme kirjanpidon, konttoritoiden j a kirjeenvaihdon yleiskurssin vaativan esim. 6 viikkotuntia ensimaisena j a 5 toi-
sena opintovuotena seka erikoiskursseihin j a vaikeamman teorian esitykseen laskemme viela 3 viikkotuntia toisena opintovuotena, olisi kaikkiaan naita aineita varten korkeakoulun ohjelmassa 14 viikkotuntia eli kullekin dppilaalle noin 12 tuntia.
-Tieteellisten j a kaytannollisten ammattiaineiden taydennyk- seksi sopisi jarjestaa kunakin lukuvuonna kymmenkunta esitelma- j a keskusteluiltamaa, joissa joko opiston johtokunnan jasenet j a
opettajat tai muut kaytannon tai tieteen edustajat alustaisivat kaytannoUista liike-elamaa j a Suomen kauppaolojen kehittamista tarkottavia kysymyksia j a joissa keskustelu olisi vapaa. Ylei- sempiakin taloudellista tai yhteiskunnallisvaltiollista elamaa, jopa tieteen j a taiteen. uusimpia tuloksia koskevia aiheita saattaisi keskustelun alaisiksi tulla. Naihin keskusteluiltamiin, joissa kor- keakoulun puolesta tarjottaisiin teeta, olisi korkeakoulun opetta- jain velvoUisuus ottaa osaa, joten ne samalla olisivat oppilasten j a opettajain keskinaiselle seurustelulle omistetut.
Mutta opetusohjelmaan palatakseni ovat oppiaineista viela kielet kokonaan mainitsematta.
Ennen kaikkea on korkeakoulun oppimaaran suorittaneelta vaadittava, etta han omaa aidinkieltaan kykenee hyvin kaytta-
Kauppakorkeakouhikysytnys ja sen ratkaisu Suomessa. 79
maan. Ja kun oppikoulujemme tahanastiset tulokset eivat tassa kohden varmoja takeita tarjoa, olisi syyta vaatia ainakin muuta- mia pienempia kirjallisia harjotelmia jokaiselta, joka mallikontto- rissa tahtoo toisena opintovuotena suomalaista kauppakirjeen- vaihtoa hoitaa. Suomenkielen kirjallisia .harjotuksia varten olisi sen vuoksi korkeakoulun ensimaisena opintovuotena varattava yksi viikkotunti kaytettavaksi. Sitapaitsi olisi erityinen suomenkielen oppijakso esim. 3 viikkotuntia ensimaisena vuotena jarjestettava niita korkeakoulun 'oppilaita varten, joiden aidinkieli on ruotsi j a jotka tulevat ruotsalaisesta koulusta.
Mita vieraisiin kieliin tulee, olisi niiden taakkaa kauppa- alallakin, jossa ne kuitenkin ovat tarkeammat kuin missaan muualla, jossain maarin. kevennettava. Mukavimmin tama kavisi siten, etta kielissa ensinnakin jarjestettaisiin, kaksi rinnakkaista oppimaaraa, toinen pitempi, kielen j a varsinkin kauppakielen mahdollisimman hyvaa suuUista j a kirjallista kayttamistaitoa ta- vottava, j a toinen lyhyempi, yksittain saman kielen ymmarta- miseen pyrkiva. J a toiseksi olisi sitten loppututkinnossa vaa- dittava ainoastaan yhdessa kielessa pitempi ja toisessa lyhempi kurssi. Paakielekseen saisivat korkeakoulun oppilaat valita joko saksan-, venajan- tai englanninkielen, sivukieleksi jonkun naista taikka viela ranskan tai esperanton. Jos paakielta varten varat- taisiin kaytettavaksi nelja j a sivukielta varten kaksi viikkotuntia neljana lukukautena, luulisi jo nailla hyvia tuloksia voitavan saa^
vuttaa, varsinkin kun oppilaat keskittaessaan hatrastuksensa yh- teen kieleen saattaisivat siina ulkopuolellakin korkeakoulun tai- toansa kartuttaa esim. kesaloman aikana asianomaisessa maassa oleskelemalla. Huomattava on, etta niiden, jotka tahtovat valita englanninkielen paakielekseen, olisi jo korkeakouluun tullessaan siina paasytutkinto suoritettava. " '
Yhden paakielen vaatimisesta olisi viela yleisille opinnoille eras etu, joka ei saa jaada huomauttamatta. On edella mainittu
8o Kyosti yUrvinen.
tieteellisista atnmattiaineista puhuttaessa, etta toiselle vuosiosas- tolle siirtymisen ehtona vaadittaisiin kirjallinen tutkielma jonkun vieraan maan taloudelHsista oloista. Luonnollista on, etta kukin oppilas saisi valita tutkittavan maan myoskin sen mukaan, mita kielta ' han paakielenaan lukee, voidakseen juuri senkielista kir- jallisuutta kayttaa lahteenaan tulkielmaansa varten. J a jos han
viela lisaksi on tilaisuudessa oleskelemaan kielen oppimista varten kesalomansa tuossa maassa, saattaa han samalla kayttaa samaa aikaa juuri tuollaisen tutkielman tekemiseen j a ainakin sita koske- van kirjallisuuden lukemis.een. Vakaumukseni on, etta tuollainen useamman aineen opintojen keskittaminen erikoisopinnoiksi jota- kin kysymysta varten, on paljoa hyodyllisempaa, kehittavampaa ja korkeakoulun luonnetta vastaavampaa, kuin hajanaisten pinta-
puolisten tietojen keraaminen laajemmalta alalta.
Edellisessa en ole ollenkaan vieraista kielista puhuessani maininnut ruotsinkielta. Luulen nimittain, etta meikalaisessa liike-elamassa viela vastaiseksi siksi yleisesti vaaditaan ruotsin- kielen taitoa, etta kaikilta oppilailta olisi ensimaiselta vuosiosas- tolta siirtyessa vaadittava tutkinto ruotsinkielen suullisessa j a kir- jallisessa kayttamisessa kauppa-alalla. Tassa tutkinnossa voisivat kuitenkin vaatimukset eri arvosanoja varten olla siksi erilaiset, etta oppilasten, joilla mahdollise-sti on kovin heikot alkutiedot, ei yksittain taman aineen vuoksi tarvitsisi tutkinnon suoritta- misesta luopua. Joka tapauksessa olisi myoskin ruotsinkielessa kaksi oppijaksoa siten tarpeen, etta toinen olisi niita varten, joilla on suomi aidinkielena, j a kasittaisi esim. 3 viikkotuntia ensimaisena vuotena,- toinen taas, joka kasittaisi vain i viikko- tunnin, olisi varattu kirjallisiin kieliharjotuksiin niille, joiden aidin- kieli on ruotsi. Molemmissa kursseissa olisi tietysti nimenomaan liike-elamassa tarvittavan kielen kayttda paaasiassa silmalla- pi- dettava. Kuten ennen on mainittu, olisi varsinainen ruotsalaisen kauppakirjeenvaihdon opetus yhdistetty mallikonttoriharjotuksiin.
K'aufpako7-keahoulukysymys ja sen ratkaisu Snotnessa. 8 l '
Kaikissa kielikursseissa, pitemmissakin, pitaisi opetuksen ehdottomasti • rajottua kaytannolliseen kielen j a etenkin,kauppa- j a liike-elamassa kaytetyn kielen opettamiseen, eika se missaan tapauksessa saisi eksya esim. kirjallisuushistorialliseen opetukseen.
Mutta kun taas kuitenkin eri maiden kirjallisuuden j a taiteen kehityksen tuntemisella taytyy katsoa olevan sellaista yleissivis- tyksellista merkitysta, mika on korkeampaa liikesivistysta lahella, olisi syyta jarjestaa erityiset vapaaehtoiset kirjallishistorialliset luentosarjat, jotka 2 luentona viikossa kummankin lukuvuoden ajalla kasittelisivat ainakin Pohjoismaiden j a Venajan,' germa- nisten kansain j a anglosaksisten kansain kirjallisuuden ja taiteen kehitysta. J a nimenomaan olisi jokaiselta oppilaalta vaadittava, etta hanen on ainakin kuunneltava sita kirjallishistoriallista luento- sarjaa, joka koskee paakieleksi valitun kielen kirjallisuutta.
Tallaiseksi olen kauppakorkeakoulun opetusohjelman aja- tellut. Pitempaan kuin kaksivuotiseen opiskeluun meiila, verrat- tain pieniin liikeoloihimme nahden, ei ainakaan vastaiseksi voine kauppakorkeakoulun oppilaita velvottaa. Se viikkotuntien maara, mika heidan olisi edella olevan suunnitelman mukaan eri lukukau- sina korkeakouluopintoihin keskimaarin kaytettava, olisi jokseen- kin seuraava:
L u k u k a u d e t ;
I . I I . I I I . I V .
Tieteelliset ammattiaineet:
Y l e i n e n taloustiede 2 2 , — — Muita taloust. luentoja . . . 2 2 2 2 Kauppamaantiedetta j a -historiaa .. ' . 2 2 2 2 Juristisia luentoja 2 2 2 2 K e m i a j a tavaraoppi 2 ^ 2 2 Kirjanpidonluentoja . ' — ' — . i i Seminarikarjotuksia . — • i 2 2
Y h t e e n s a ' 10 u i i ' i l
8 2 Kyosti Jarvinen.
\Kdytamidlliset ammattiaineet;
, • K a u n o - , kone- j a pikakirjotus . . . 2 2 . — — K a u p p a l a s k e n t o 3 3 3 - 3
^ Finanssilaskento tai kalkulatsioni . . — — 2 2 1 K e m i a n j a tavaraopin tyot . . . . 2 2 2 2 Kirjaupito j a mallikontLori . . . . 6 6 6 6 I ' Y h t e e n s a 13 13 13 13
Kielet ja kirjallisuushistoria :
' A i d i n k i e l i I I — — j - T o i n e n kotimainen k i e l i 3 3 — — I men vieras kieli . 4 4 4 4 1 2 m e n 'vieras kieli . . . 2 2 2 2 I Kirjallisuushistoria 2 — — —
Y h t e e n s a 12 10 6 6 I K a i k k i a a n viikkotunteja 35 34 30 30 '
I
'Monen mielesta saattaa viikkotuntien koko lukumaara tun- tua sangen suurelta. Mutta opintojen keskitys kahteen vuoteen tekee nain suuren tyotuntien maaran valttamattomaksi. Ant- verpenin korkeakoulussa on myoskin viikkotijntien maara keski- maarin kullakin oppilaalla ensimaisena lukuvuotena 32—35 j a toisena 30—33. K u n tassa lasketui'ssa 30—35 tunriissa myoskin on kaikki seminariharjotuksiin j a kaytannollisiin toihin tarvittava aika, ei viikkotuntien lukua voi pitaa liian suurena. Painvastoin se oh melkoista pienempi, kuin mita esim. liikemiesten kauppa- opiston ylaluokkien tahan asti tavallinen tuntimaara on ollut. Se onkin luonnollista, silla korkeakoulun luonteen mukaisesti on myoskin oppilasten omintakeiselle opiskelulle aikaa varattava.
Kaytannollisissa^aineissa opetus jarjestyy aina jonkun verran myos- kin oppilasten Ominpain tyoskentelyyn perustuvaksi. J a tieteelli- sissakin ammattiaineissa vaaditaan taloudelliseen kirjallisuuteen perehtymista, johon korkeakoulun runsas j a rikas kirjasto anta- koon oppilaille tilaisuutta.
Kaiiffako}-ieakouhikysytuys ja sen ratkaisu Snotnessa. 8 3
Yhteytta kaytannollisen liike-elaman j a korkeakouluopintojen valilla voitaisiin ehka saavuttaa siten, etta korkeakoulun paasto- todistuksen saamisen ehdoksi asetettaisiin jonkun ajan, esim.
vahintaih 6 kuukauden, kaytannollinen harjottelu liike-alalla.
Kenties voitaisiin korkeakouluun tulevilta ylioppilailta j a lyseo- kurssin suorittaneilta jo vaatia lyhytta, esim. kolmen kuukauden, kaytannoUista harjottelua. J a kun korkeakouluuri olisi valmis- tettava paasymahdollisuus myoskin kaksiluokkaisen kauppaopis- ton lapikayneille, saattaisi ainakin nailta helposti vaatia jopa 6 kuukaudenkin harjotteluaikaa paasyehtona.
Korkeakoulun loppututkinto suoritettaisiin, kuten edella- olevasta opetusohjelman esityksesta jo kay ilmi, kahdessa eri osastossa: kauppa- j a teollisuus- tai kauppa-, pankki- j a vakuu- tusosastossa. Loppututkinnossa vaadittaisiin molemmilla osas- toilla seuraavat aineet:
Yleinen taloustiede,
Yleinen kauppa--ja usanssioppi, Kauppahistoria j a kauppamaantieto, Oikeustiede,
Kauppalaskento,
Kirjanpito j a rnallikonttori, i:nen vieras kieh,
2:nen vieras kieli.
Kauppa- j a teollisuusosastolla tulisi tahan lisaksi tavallisim- masti seuraavat aineet:
Tilastotiede, Kauppapoh tiikka, Liikenne,
Raha- j a pankkioppi, Kemia j a tavaraoppi, Kalkulatsionioppi.
Pankki- j a vakuutusosastoUa taas seuraavat aineet:
8 4 Kyosti jfdrviiien.
Finanssioppi, Tilastotiede,
Raha- j a pankkioppi, Vakuutusoppi,
kauppapolitiikka, I Finanssilaskento.
Tutkinnot suoritettaisiin osaksi kertauksissa j a kokeissa kun- kin luentosarjan j a oppijakson kestaessa eri lukukausina, osittain viimeisen lukukauden lopulla pidettavissa^ tenteissa j a kokeissa.
Muutamat aineet, kuten esim. yleinen taloustiede j a yleinen kauppaoppi, kauppahistoria j a jotkut osat oikeustiedetta voitaisiin ehka lopullisestikin myontaa suoritettaviksi jo ensimaisen luku- vuoden ajalla.
Korkeakoulun loppututkinnon suorittaneille saattaisi olla sopivata , antaa lopputodistuksissa jonkunlainen, esim. kauppa- tieteiden kandidaatin, arvonimi.
Tarkotus, joka kauppakorkeakouluilla kaikkialla on, mutta josta edellisessa ei ole mitaan mainittu, on vastaisten kauppa- koulunopettajain valmistaminen. K u n tallaiseen opettajatoimeen nykyaan vaaditaan yliopistollinen filosofian kandidaatin tutkinto, voitaisiin ehka vastaisuudessa tyytya kauppatieteiden kandidaat- teihin, jotka lisaksi ovat yliopistossa suorittaneet kasvatusopilli- sen tutkinnon j a kuUnnelleet opetusta yhden lukukauden oppi- j a toisen ammattikoulussa. Myoskin voitaisiin ajatella sita, etta
filosofian kandidaatin, joka aikoo kauppakoulunopettajaksi, olisi suoritettava kauppakorkeakoulun oppimaara joko i ) tieteellisissa- ammattiaineissa, 2) kaytannollisissa ammattiaineissa tai 3)T<:ie- lissa — sen mukaan, minka aineiden opettajaksi han kauppa- koulussa aikoo. Kauppaoppilaitoksen johtajanvirkoihin olisi ehka kelpoisuusehdoksi tehtava seka kauppatieteiden etta filosofian kandidaatin arvo ynna kasvatusopin tutkinto.
t
Kauppakorkeakouhikysymys ja. sen ratkaisu Stiomessa. S j
V .
Jos . ajattelisimme Suomen valtion ryhtyvan perustamaan inaahamme kauppakorkeakoulua, niin yksittain sita varten tar- vittava rakennus tonttineen varmaankin tulisi maksamaan aina- kin puolen miljoonaa ehka miljoonankin markkaa, mika summa ei suuren suuri olisikaan esim. Kolnin kauppayliopiston neljan miljoonan Saksan markan rakennuskustannuksiin verrattuna.
Nama suuret kauppayliopiston perustamiskustannukset 'Voi- taisiin kokonaan saada saastetyiksi sen edella suositetun jarjes- telyn kautta, etta Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ylioppilas- luokat tehtaisiin kauppayliopistoksi. Jos — kuten toivoa sopii
— taman opiston uudessa talossa valtioavulla_ saadaan kaikki opetusvalineet ajan vaatimuksia vastaavalle kannalle, olisi siina valmis olinsija kauppakorkeakoulullekin verrattain alhaisella vuok- ralla saatavissa. Luonnollisimmalta kylla silloin tuntuisi, etta juuri Liikemiesten Kauppaopiston Osakeyhtid taman korkea- koulun perustaisi j a yllapitaisi, saaden sita varten kuitenkin run- saasti valtioapua. Liikemiesten Kauppaopiston- johtokunta siina tapauksessa myoskin olisi kauppakorkeakoulun johtokuntana joko sellaisenaah tai sita varten erityisesti muodostettuna j a tayden- uettyna.
Palatakseni kustannuksiin tulisivat ainakin korkeakoulun asialliset menot taten suhteellisesti pieniksi. Henkilollisten meno- jen suuruus paaasiassa muodostuisi sen mukaan, mika asema kauppakorkeakoulun opettajille olisi annettava, toisin sanoen siita, kaytettaisiinko vakinaisesti palkattuja- opettajavoimia vaiko vain tuntiopettajia.
Kauppakorkeakoulun kulunkiarviota su'unnitellessani olenkin
•sen vuoksi ryhmittanyt menot kahteen osaan; toisen muodostaisi- vat ne menot, jotka joka tapauksessa olisivat valttamattdmat, toisen taas ne, joiden suhteen eri ehdotukset saattavat tulla kysymykseen.
1
86 Kyozti yanii?ien
Edelliseen ryhmaan lukisin seuraavat. menoerat:
V u o k r a , ' 12,000: — Valo j a lampo 4,500: — Kirjasto j a lukusali 3,ooo: — T a v a r a m u s e o j a o p e t u s v a l i n e e t . . . . 1,000: — Johtokunta 1 , 5 ° ° : — Johtaja 4 , 0 0 0 : — Kirjastonhoitaja 3,ooo: — K i r j a s t o n amanuenssit . . • . . . . 8 0 0 : — T a v a r a o p i n assislentti 1,800: — K a n s l i a n sihteeri 1,200: — Vahtimestari j a siivooja 2,000: — Esitelmista korfausta . 5 0 0 : . — Oppilaille stipendeja 2,000; = Painafus-, ilmotus- y. m . sekamenoja . 2,000: —
S m k . 39,300: —
Menoerien selitykseksi muutama sana.
Vuokraksi uudesta talostaan laskee liikemiesten kauppa- opiston osakeyhtid luonnollisesti korot- sille 500,000 markalle, minka talo tulee maksamaan, 300,000 markan valtiolainalle 4 0/0 ja 200,000 lisakustannuksille 60/0 eli siis yhteensa 24,000 Smk., jonka vuokran suoritus, samoin kuin talon luokkahuoneiden ynna muiden sahen kaytto tasan jakautuisi kauppaopiston j a kauppa- korkeakoulun kesken. Samalla ta valla ovat kustannukset valosta j a lammdsta jaetut.
Kauppakorkeakoulun kirjastolla on siksi suuri merkitys seka oppilasten j a opettajien tieteellisten opintojen tyyssijana, etta myoskin yleisena liikemieskirjastona Helsingissa, etta eri- tyisen kirjastonhoitajan asettaminen on aivan valttamatdnta.
Kirjastonhoitajan tarkeimpana tehtavana olisi huolenpito kirjas- ton taydentamisesta j a ammattiaikakauskirjain seuraaminen. Kir- jaston luettelojen, joita pitaisi olla aakkosellinen, asiallinen j a
maantieteellinen, tulisi naet kasittaa myoskin ammattiaikakaus-
