Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N A I K A K A U S K I R J A
K A N S A N T A L O U P E L U S E N Y H P I S T Y K S E N j U L K A I S E M A
T O I M I T U S :
J . H. V E N N O L A J . FORSMAN
S i s S l l y s : A u g u s t H j e l t , Suomen siirtoUisuusliikkeestS. E r n s t N e o v i u s , Piirteita Suomen valtiovarain-hallinnon historiasta, 11. S a n t e r i I n g m a n , Jnovutus- juoma-asia nykyisillK valtiopaivilla, KirjuUisuutta: A n d r e w C a r n e g i e , L i i k e - e l a m a n suurvalta. A u g u s t B e b e l , N a i n e n j a yhteiskunnallinen kysymys. Poimintoja j a tietoja eri aloilta.
N:o 2 1905
Y H T E I S K U N T A T A L O U P E L L I N E N
A I K A K A U S K I R J A
iJo^^i^iSDt^i^ijDisvi l m e s t y y noin kolmen p a i n o a r k i n suuruisena j o k a toinen k u u k a u s i eli k u u s i k e r t a a vnodessa.
A i k a k a u s k i r j a tulee yleistajuisessa muodossa kasittelemaan yhteiskunnallisia j a taloudellisia k y s y m y k s i a j a seuraamaan niiden k e h i t y s t a j a k e i i i t y k s e n tuloksia koti- j a ulkomailla. S e tulee s i - saltamaan s e k a alkuperaisia k i r j o i t u k s i a etta selontekoja k y s y - m y s t e n kasittelysta ulkomaisessa kirjallisuudessa, k a t s a u k s i a , arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta kirjalli- suudesta, poimintoja j a tietoja eri aloilta.
T i l a u s h i n t a on asiamiehilta, postikonttooreissa t a i toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a v u o s i k e r r r a l t a postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a toivo- t a a n saatavan y m p i i r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n kerroksista, an- netaan j o k a kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . V e n n o l a , J . F o r s m a n ,
Paatoimittaja. Toimitussihteeri.
Ybteiskaotataloadellisep aikakaaskirjao:
P a a t o i m i t t a j a : J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2. T e l . 3 6 8 2 . T o i m i t u s s i h t e e r i : J . F o r s m a n , A n t i n k a t u 2 2 . T e l . 4 6 4 1 . T o i m i t u k s e n osote: H e l s i n k i .
Ikateeminen kirjakauppa
Helsingissa.
Omistaa runsaaii varaaton seka kotimaista etta ulkomaalaista k i r - jallisuutta.
Toimittaa nopeasti kirjalHsuutta, jota ei lOydy varastossa.
Sulkeutuu yleisOn suosiolliseen huomiooii esiintyvaasa kirjalUsuus- tarpeeasa.
Senssimrin hyvaksyiusi, 39 p . maaU^kuuta 1905, Helsinfistea.
Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N A I K A K A U S K I R J A
1903. E N S I M A I N E N V U O S I K E R T A
T O I M I T U S :
j . fl. V E N N O L A J . I^ORSMAN
[
A
S i s a l l y s :
I. Paakirjoituksia.
Siv.
Toimitus, Lukijalle 1.
E r n s t Neovius, Piirteita Suomen valtiovarain hallinnon historiasta I — I I 3, 66.
Kyosti Jarvinen, Suurmyymalat j a niiden merkitys kauppataloudessa 17.
i . Forsman, Onko tyovaelle myonnettava oikeus sekaantua »tehtaan
asioihins 34.
Aug. Hjelt, Suomen siirtolaisuusliikkeesta 49.
S a n t e r i Ingman, Juovutusjuoma-asia nykyisilla valtiopaivilla . . . 78.
T h . Becker, Piirteita J . V . Snellmanin kansantaloudellisista kirjoi- t u k s i s t a j ' l - n 97, 149, 197.
E . Gylling, Kapitalistisesta tuotannon jarjestyksesta nykyaikana . . 116.
J . H . Vennpla, Muutamia periaatteellisia nakokohtia aanioikeuskysy-
myksessamme 127.
L. Ilmarl Palmen, Suomen valtion opetusmenot kolmen vuosikymme-
. nen aikana 158.
'Hugo Griindahl, Pienemman sahaamattoman puutavaran maasta- viennista - . 179.
Onn! Hallsten, E u o t s i n vakuutuslainsaadannijn paakohtia 212.
Matti Helenius, Alkoholikysymyksen tilastoUinen selvitys . . . . 230.
J . Forsman. U u s i teoria tuotannon j a kulutuksen valiseata suhteesta 247.
J . H. Vennola, Osuuskunnallisesta liikemuodosta leipomoteollisuudessa 258.
Martti Kovero, Tilattoman vaeston Alakomitea valtion uutisasutuksesta 274.
II. Arvosteltuja j a ilmoitettuja teoksia.
/ A r v . Siv.
TilastoUinen Paatoimisto, Suomen tilastoUinen vuosikirja
1904 J . H . V . 37.
Kansantaloudellinen Yhdistys, Asuntokysymys J . F . 40.
P. Munch, Yhteiskuntaoppi J . H . V . 43.
Andrew Carnegie, Liike-elaman suurvalta K. J . 88.
August Bebel, Nainen j a yhteiskunnallinen kysymys . . L . S. 89.
Georg Adier, Yhteiskunnallinen kysymys J . ]?. 141.
Arv. S i v . K. J . Stahlberg, Tyoriitaiu sovittamineu j a ratkaiseminen 0. G . 143.
Kansantaloudellinen Yhdistys, Maalaiskuntien kansakoulu-
laitoksen edistamisesta A . J . T . 188.
Michael Tugan-Baranowsky, Theoretische Gi-undlagen des
Marxismus J . F . 240.
A. A. Issaieff, Der Sozialismus u n d das offentliche L e b e n E . G . 291.
G. R. Snellman, Tutldmus Suomen leipurinammatista . . J . F . 293.
J . H. Vennola, V i l j a n j a leivan hintasuhteista Suomen k a u -
pungeissa, Virallisen tarkastajan lausunto 296.
Hannes Gebhard, Maanosto-osuuskunta J . H . V . 298.
III. Poimintoja j a tietoja eri aloilta.
Japanin maatalous 45.
Sahkon j a kaasun valinen taistelu » Venajan viljanvienrdsta ulkomaille ensi vuosikymmenena . . . . 46.
Osuuskaupat j a pikkukauppiaat » Virkamies tyomiehena - 47.
U u s i kansainvahnen taloudellinen aikakauskirja » Sovinto- j a sovitteluoikeudet Australiassa 92.
Sosialismi Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa 93.
ICeuhkotauti j a maareformi 94.
Kiinalaisten siirtolaisuus y>
KuoUeisuussuhteista Suomessa vv. 1881—1902 95.
Ison Britannian osuuskunnat 96.
Metsien j a puutavaran merkitys Suomen kansantaloudelle . . . . 145.
Venajan talonpoikaisliike . 146.
Vakuutuksen leviaminen 148.
Pohjois-Amerikan kilpailu maatalouden alalia 193.
Belgian osuuskunnat , . . . . 194.
Kahdeksantuntinen tySpaiva Englaimin valtion tySpajoissa. . . . 244.
Saksalaiset kauppamatkustajat 245.
Vehnan hinta lahimmassa tulevaisuudessa 246,
Uusia aikakauskirjoja >
Mir-iaitos Venajalla • .' 299.
T y o n kiihkeys Yhdysvalloissa 300.
Jattilaismyymala , 302.
Suomen siirtolaisuusliikkeesta.
Kirjoittanut
Aug. Hjelt.
M a a i l m a n h i s t o r i a kertoo meille, miten n. s. k e s k i a j a n alku- puolella kokonaiset k a n s a k u n n a t j a t t i v a t a s u i n p a i k k a n s a j a tun- keutuivat toisten kansojen alueille, k u k i s t a e n j a havittaen n a m a s e k a perustaen heidan raunioilleen uusia v a l t a k u n t i a . T u o rauha- ton a i k a elaa k a n s o j e n muistossa »kansainvaellusten aikakauden»
nimella.
S a m a a n i m i t y s t a v o i s i se a i k a , j o s s a me elamme, v a a t i a itselleen y h t a h y v a l l a s y y l l a , e h k a p a p a r e m m a l l a k i n . N y k y a a n k i n tapahtuu kansojen k e s k e n siirtoja, j o t k a , m i t a ihmisten lukuun tulee, ilmeisesti j a t t a v a t muinaiset kansainvaellukset kauvas taak- seen. N y k y a a n E u r o p a n s i v i s t y s k a n s a t siirtomaissaan perustavat uusia valtioita, enemman t a h i v a h e m m a n itsenaisia, — ajatel- k a a m m e v a i n K a n a d a a , E t e l a - A f r i k a n entisia tasavaltoja, A u s t - r a l i a n liittovaltoja. M u t t a ennen k a i k k e a he y h t e i s v o i n i i n suuren valtameren t a k a n a rakentavat jattilaisvaltiota, j o l l a e h k a ennen p i t k a a on hallitsijan asema k a i k k i e n kansojen kesken.
P o h j o i s - A m e r i k a n Y h d y s v a l l a t ovat j o k a u v a n olieet se luvattu m a a , j o h o n E u r o p a n siirtolaisten s u u r i n osa on suunnan- nut matkansa, j a y h a edelleen se sellaisena p y s y y . O n laskettu, etta ajanjaksona 1 8 2 1 — 1 9 0 1 2 0 miljoonaa henkea on muualta' s i i r t y n y t P o h j o i s - A m e r i k a n Y h d y s v a l t o i h i n . V u o d e n 1900 vaen-
4
laskussa huomattiin, etta Y h d y s v a l t a i n k o k o vaestosta, — 7 6 . 3 miljoonaa iienkea, — v i e l a s i l l o i n k o l m a s osa oli sellaisten van- h e m p a i n lapsia, j o t k a molemmat t a i j o i s t a a i n a k i n toinen ei ollut P o h j o i s - A m e r t k a s s a s y n t y n y t . (Molemmat v a n h e m m a t muualla s y n t y n e i t a : 2 i . i miljoonaa = 2 7 . 6 "/oi toinen n i i s t a muualla s y n - t y n y t 5.1 miljoonaa = 6 . 7 "/o). M i t a erikseen valkoihoiseen vaestoon tulee, j o n k a l u k u nousi 56.7 miljoonaan henkeen, oli s i i n a puheenalaisen vaestoaineksen luku h i u k a n v a b e m p i eli 27.7 % • N i i n nuorekas on y h a edelleen kansallisuudeltaan, m i k a l i sellaisesta v o i p i puhua, tuon suuren a m e r i k k a l a i s e n liitto- valtion vaesto.
S u o m e n k a n s a pysytteleikse k a u v a n ulkopuolella sita mah- t a v a a i h m i s t u l v a a , j o k a kautta k o k o v i i m e vuosisadan, mutta var- s i n k i n sen k e s k i v a l i s t a alkaen on E u r o p a s t a kulkenut P o h j o i s - A m e - r i k k a a n . S e n vetovoima ei ulottunut tanne. M a a m m e s y r j a i n e n asema, suomalaisen luonteen levollisuus, elarnan rauhallinen meno j a ennen k a i k k e a se s e i k k a , etta taloudellisella, n i i n k u i n yhteis- kunnallisella j a valtiollisellakin alalia suuremmat epakohdat eivat rasittaneet S u o m e n kansaa, selittanevat, m i k s i k a n i i n p i t k a a i k a k u l u i , ennenkuin m e i d a n k i n v a h a i n e n k a n s a m m e rupesi laske- m a a n pienen puronsa siihen suureen i h m i s v i r t a a n , j o k a p y r k i i
»uuteen maailmaan», rupesi suorittamaan sita ihmisveroa, j o t a se v a n h a l t a E u r o p a l t a l a k k a a m a t t a k a n t a a .
Siirtolaisuusliikkeen s y n t y S u o m e s s a k i n on k a i k k e i n mer- k i t t a v i m p i a , v a i k u t u k s i l t a a n t a r k e i m p i a i l m i o i t a , m i t a k a n s a m m e yhteiskunnallis taloudellisessa elamassa v i i m e v u o s i k y m m e n i n a on huomattavissa. P y y d a n tassa saada esittaa muutamia taman i l m i o n paapiirteita, k a y t t a e n s i i n a numerojen k u i v a a k i e l t a v a i n sen v e r r a n k u i n esityksen s e l v y y s sita ehdottomasti v a a t i i . V i i t - t a a n muuten siihen t a y d e U i s e m p a a n , j a laajempaan tilastolliseen esitykseen, j o k a l a h i m p i n a p a i v i n a painosta v a l m i s t u u »Suomen
Suomen siirtolaisuusliikkeesta,.
v i r a l l i s e n tilaston* uuden X X I X sarjan ensimaisena j u l k a i s u n a
»Siirtolaisuus v u o s i n a 1 9 0 0 — 1 9 0 2 » .
Siirtolaisuusliike a l k o i S u o m e s s a 1870-luvulla. V a h e m m a t parvet rohkeita m i e h i a l a k s i v a t v a r s i n k i n P o h j a n m a a l t a onneaan h a k e m a a n valtameren t a k a a . K u n he siella m e n e s t y i v a t j a siita l e v i s i tieto h e i d a n kotiseuduilleen, v a i k u t t i e s i m e r k k i k i i h o t t a v a s t i m u i h i n j a siten »Amerikan kuume» vahitellen p a a s i valtaan.
T i e t o j a siirtolaisten luvusta puuttuu, i k a v a k y l l a , n a i l t a siirtolai- suuden alkuvuosilta. V a s t a vuodesta 1883 on V a a s a n j a vuo- desta 1884 O u l u n l a a n i n kuvernoori, S e n a a t i n m a a r a y k s e n mu- k a a n , vuosittain ilmoittanut niiden henkiloiden l u v u n perheineen, j o t k a naista laaneista ovat ottaneet passin m a t k a a v a r t e n Pohjois- A m e r i k k a a n . S a m a tiedonantovelvoUisuus ulotettiin vuodesta 1893 m u i d e n k i n laanien k u v e r n o o r e i h i n ; vuodesta 1900 ovat siirtolais- luetteloihin otettavat m y o s ne verrattain h a r v a t siirtolaiset, j o t k a lahtevat m u i h i n E u r o p a n . ulkopuolisiin m a i h i n k u i n Pohjois- A m e r i k k a a n .
P o h j a n m a a l t a siirtolaisuusliike, kuten j o sanottu, m e i d a n m a a s s a s a i alkunsa j a se rajoittui nahtavasti k a u v a n sen alueelle, v a l l a n k i n P o h j a n m a a n ruotsinkielisiin r a n n i k k o p i t a j i i n . N e tiedot, siirtolaisten luvusta, m i t k a meilla on V a a s a n laanista vuodesta
• 1883 j a O u l u n laanista vuodesta 1884 alkaen, ilmoittavat n i i n muodoin j o t e n k i n taydellisesti k o k o siirtolaisuuden vuoteen 1893, j o s t a alkaen tiedot k a s i t t a v a t k o k o m a a n .
K a t s o k a a m m e n y t m i t a i h m i s j o u k k o j a siirtolaisuusliike on maastamme temmannut.
P o h j a n m a a n k a h d e n l a a n i n siirtolaisten ilmoitettu l u k u nousi 1880-luvun alkuvuosista vuoteen 1892 yhteensa 36,401 henkeen.
S e u r a a v a n a v u o s i k y m m e n e n a 1 8 9 3 — 1 9 0 2 k o h o s i siirtolaisten l u k u
•yhteensa 83,27o:en. K u n t a h a n lisaamrae siirtolaisten l u v u n vuotena 1903, 16,964 henkea, j a v i i m e vuoden, j o k a t e k i n o i n
12,000, n i i n s a a m m e l o p p u s u m m a k s i v a h i n t a i n 14.8,633 henkea,"
j o t k a vuodesta 1883 ovat siirtolaisina jattaneet k o t i m a a n s a , e i k a silloin ole otettu l u k u u n n i i t a s i i r t o l a i s i a , j o t k a v u o s i n a 1883^—1892 l a h t i v a t m u i s t a k u i n P o h j a n m a a n laaneista. — L i s a t t a v a o n tassa se huoraautus, etta siirtolaisten l u k u u n eivat s i s a l l y ne henkilot, . j o t k a i l m a n p a s s i a j a s a l a a t a h i toista m a a t a m a t k a n s a p a a m a a -
r a k s i ilmoittaen o v a t E u r o p a n t a k a i s i i n m a i h i n lahteneet. T o d e l - lisuudessa on sen tahden siirtolaisten l u k u , v a r s i n k i n v i i m e i s i n a levottomina vuosina, ollut suurempi k u i n v i r a l l i n e n tilasto osottaa.
M a i n i t s i n k o k n n a i s s u m m a n siita ajanjaksolta, j o l t a tilastol- l i s i a tietoja l o y t y y . M u t t a tasaisesti eri vuodet eivat s u i n k a a n ole s i i h e n l i s i a n s a antaneet. K i i h k e a t a , y i e i s t a m a a s t a muuttoa on a k k i a seurannut p y s a h d y s ; vahenemisen j a l k e e n on taas tullut nousu.
S i i r t o l a i s t e n l u k u o n naet vuodesta 1893 ollut:
Miehenpuolia. V a i m o n - puolia.
Y h t e e n s a . 10,000 asu kohti.
1893 6,277 2,840 9,117 37-3
1894 637 743 1,380 5-6
1895 2,063 i>9S7 4 , 0 2 0 16.0
1896 3,078 2,107 5,185 2 0 . 4
1897 8 6 6 1,050 1,916 7-4
1898 2,001 1,466 3,467 13.2
1899 7.599 4,476 12,075 45-2
1900 6,26s 4,132 10,397 38.6
1901 8.237 4 , 3 2 4 12,561 46.0
1902 16,075 7,077 23,152 8 3 . 8
1903 10,449 6,515 i6,g64 6 0 . 6
H e i k o i m m i l l a a n o l i siirtolaisuus v . 1894, j o l l o i n tuli v a i n 5.6 siirtolaista 10,000 asukasta k o h t i . H u i p p u n s a se s a a v u t t i v . 1902,
i
Suo-7jien siirtolaisuusliikheestd. 5 3
j o l l o i n v a s t a a v a luku, oltuaan edellisena v u o n n a 46.0, a k k i a k o h o s i a i n a 8 3 . 8 "/ooo, eli lahemmas kokonaiseen prosenttiin m a a n k o k o vaestoa.
M i t e n k a n a m a siirtolaisuuden vaiheet ovat selitettavissa?
M i t k a ovat ne s y y t , j o t k a e r i v u o s i n a e r i v o i m a i s i n a saattavat m a a s t a muuttoOn ? . E i v o i olla e p a i l y s t a siita, etta t a r k e i n n i i s t a on taloudellinen tila j a tyonsaanti toiselta puolen k o t i - maassa, toiselta puolen Pohjois-Atnerikassa. M i l l o i n ero k a l l i s t u u A m e r i k a n h y v a k s i , v a r s i n k i n j o s ero on melkoinen, silloin k i i h - t y y A m e r i k a n kuume, m u t t a lauhtuu k u i n v a a k a jalleen painuu k o t i m a a n puolelle. H u o m a t t a v a on tassa kohden j y r k k a erotus vuosien 1893 ja- 1894 v a l i l l a ; v a l a i s e v a on n i i n i k a a n se nousu, j o k a i l m e n i 1890-luvun lopuUa j a k o h o s i y l i m m i l l e e n vuonna 1902, laskeutuen sen j a l k e e n k u i n tyonsaanti j a toimeentulo A m e - r i k a s s a on k a y n y t v a i k e a m m a k s i . E t t a tassa on haettava m a a s t a s i i r r o n v o i m a k k a i n j a paaasiallisin v a i k u t i n , — v i i m e i s i n a k i n vuo- sina, — todistaa se y h t a p i t a v a i s y y s , m i k a ' o n huomattavissa siir- tolaisuusliikkeessa k a i k i s s a S k a n d i n a v i a n m a i s s a j a Suomessa ^).
M y o n n e t t a v a on k u i t e n k i n , etta, k u t e n meilla yleisesti tun- netaan, ne onnettottiat valtiolliset olot, j o t k a vuodesta 1899 al- k a e n ovat maassamme vallinneet, j a - v a r s i n k i n pelko sotapalve- luksen suorittamisesta V e n a j a n sotajoukoissa ulkopuolella m a a n rajoja ovat antaneet h u o m a t t a v a n l i s a v a u h d i n m a a s t a muutolle.
H u o m a t t a v a on tassa sen ohessa toinen t a r k e a s e i k k a . S i i r - tolaisuuden v e t o v o i m a enenee sen m u k a a n k u i n se j a t k u u j a kas- vaa. M i t a enemman suomalaisten l u k u A m e r i k a s s a lisaantyy, sita houkuttelevampi j a h e l p o m p i on sinne lahto. Sukulaiset j a tuttavat kehottavat k o t i m a a h a n j a a n e i t a seuraamaan. H e o v a t naiden k a n s s a k i r j e v a i h d o s s a j a lahettavat heille A m e r i k a n sanoma- l e h t i a j a A m e r i k a n rahaa, k u n s i t a tyonansiosta liikenee. H e h a n k k i v a t k o t i i n jaaneille t y o - j a a s u i n p a i k k o j a , toimittavat m a t k a -
^) K a t s o diagrammia I .
rahoja j a v a l m i i k s i ostettuja piletteja. T a a l l a ihmiset siten y h a enemman tottuvat siihen k a s i t y k s e e n , etta A m e r i k a n m a t k a e i ole m i k a a n snuri t a h i v a i k e a a s i a ; s a m a a saarnaavat i n n o k k a a t siirtolaisagentit j a s a m a a todistavat y h a alenevat matkakustan- nukset saannollisesti lahtevilla siirtolaislaivoilla. P l a n tehdaan sit- ten paatos todella lahtea k a u k a i s e e n lanteen.
K a i k e n t a m a n johdosta v o i m m e vaittaa, etta siirtolaisuuden luontoon kuuluu, etta se, m i t a k a u e r a m i n se kestaa, »ceteris pa- ribus)), l i s a a n t y y . T a m a k i n s e i k k a selittaa osaltaan siirtolaisten v i i m e v u o s i n a kohonnutta l u k u a .
O h i m e n n e n tahdon tassa v i e l a kosketella y h t a vaitetta, j o n k a v a r s i n yleisesti kuulee, n i m i t t a i n etta maastamuuton paaasialli- s i m p a n a s y y n a o l i s i se, etta tilaton vaesto ei paase omaa k o t i a j a k o n t u a perustamaan. T i l a s t o todistaa epaamattoman selvasti, etta t a m a vaite, l i e v i m m i n sanoen, perustuu melkoiseen liioitteluun.
S i i r t o l a i s t e n a m m a t t i r y h m i t y k s e s t a k a y n i m i t t a i n selville, etta ajanjaksona . 1 8 9 3 — 1 9 0 3 n i i d e n j o u k o s s a oli (perheenjasenet lu- k u u n o t e t t u i n a :
Miehenpuolia. Vaimonpuolia. Y h t e e n s a .
T a l o l l i s i a , l a m p u o t , s y y t i n k i l . 21,525 9,575 31,100 T o r p p a r e i t a 9 , 4 2 1 4,257 13,678 S i i s yhteensa 3 0 , 9 4 6 13,832 44,778 I t s e l l i s i a j a m a k i t u p a l a i s i a . . 17,240 11,368 28,328
E d e l l i n e n r y h m a ei siis- ole ollut v a h e m p i k u i n tilattomien j o u k k o , v a a n p a i n v a s t o i n enemman k u i n puolta suurempi. T i l a l - listen j a torpparien l u o k k a a n k u u l u i 4 4 . 7 "/o, itsellisten j a m a k i - tupalaisten suureen j o u k k o o n ainoastaan 28.8 "/o siirtolaisten k o k o luvusta.
S a m a a huomautusta tukee s e k i n tosiasia, etta n i i s t a seu- duista maatamme, j o i s s a n. s. i r t a i n vaesto on l u k u i s i m m i n edus- tettuna, ei ole h a v a i t t a v a n a m i t a a n v a s t a a v a a nousua siirtolaisten luvussa. N i i n p a esim. m a a s t a muutto on a i n a ollut h y v i n h e i k k o
Suomen siirtolaismisliikkeestd. 55
K u o p i o n laanista, j o s s a »irtaimen vaeston» suhteellinen l u k u k u i - t e n k i n on ollut m i l t e i k o r k e i m m i l l a a n .
S u o m e n k a n s a l l a on n. s. luonnolliseen vaestonlisaykseen nahden, s. o. s y n t y n e i t t e n suurempaan lukuun katsoen kuolleitten l u k u u n verrattuna, t a h a n s a a k k a E u r o p a n muiden kansojen kes- k e n ollut . e n s i m a i s i a sijoja. M e i l l a on t a m a vaestonlisays ollut v a r s i n nopea j a on siihen vaikuttanut tbiselta puolen verrattain suuri s y n t y v a i s y y s , m u t t a toiselta puolen v i e l a enemman kuol- leisuuden huomattava vaheneminen. T a t a ilahuttavaa j a tarpeel- lista vaeston l i s a a n t y m i s t a rupee n y t m e i d a n k i n maassa siirtolai- suus hidastuttamaan j a estelemaan. N e tappiot, m i t k a se vuo- sittain kansallemme tuottaa, a l k a v a t k a y d a s i k s i t u n t u v i k s i , etta ne aivan melkoisesti vahentavat s i t a k a n s a n l i s a a n t y m i s t a , m i n k a s y n - t y v a i s y y s maallemme muuten t a v a l l i s i s s a oloissa t a k a l s i j a j o t a se edistyakseen n i i n valttamatta tarvitsee. K u n asetetaan r i n n a n luonnollisen vaestonlisayksen j a siirtolaisten suhdeluvut 1 0 , 0 0 0
a s u k a s t a k o h t i k u n k i n vuoden k e s k i m a a r a i s t a vaestoa, huoma- taan niiden vuosina 1 8 9 3 — 1 9 0 3 oUeen:
L u o n n o U i n e n lisays. Siirtolaisten luku. Siirtolaisten luku ''/o:ssa L u o n n o U i n e n lisays.
luonnoUisesta lisayksesta.
1 8 9 3 9 0 3 7 4 i. i %
1 8 9 4 1 1 6 6 5 . 2 »
1 8 9 s 1 4 9 i 6 1 0 . 7 »
1 8 9 6 1 3 6 2 0 1 4 . 7 » '
1 8 9 7 1 4 4 7 4 . 9 >,
1 8 9 8 . 1 6 6 1 3 7 . 8 »
1 8 9 9 4 5 3 3 - 8 »
1 9 0 0 1 0 5 3 9 3 7 - 1 »
I 9 0 I 1 1 9 4 6 3 8 . 7 »
1 9 0 2 1 3 0 8 4 6 3 . 8 »
1 9 0 3 1 2 5 6 1 4 8 . 8 »
' ) K a t s o diagrammia 1 1 .
V u o d e s t a . 1899 alkaen on, k u t e n n a k y y , k a n s a m m e vuosit- t a i n maasta muuton kautta menettanyt n o i n y h d e n a k a k s i k o l - mannesta s i i t a vaestonlisayksesta, m i n k a se muuten olisi saa- nut v a h e n t y m a t t a h y v a k s e e n . E t t a se verenvuoto, se v o i m a i n v a h e n n y s , m i n k a siirtolaisuus maallemme tuottaa, todellisuudessa on v i e l a suurempi k u i n m o n i e h k a ensi silmaykselta, y k s i n ta- m a n suhdeliivun m u k a a n , olisi taipuvainen paattamaan, osote- t a a n edempana.
M i t a e r i laaneihin tulee, n i i n ovat ne tappiot, m i t k a maasta muutto n i i d e n v a k i l u v u l l e v a i k u t t a a , v a r s i n erisuuruiset. V u o - s i n a 1902 j a 1903 oli vat tassa kosketellut eri l a a n i e n suhdeluvut seuraavat ^).
L u o n n o U i n e n vaes- Siirtolaisten Siirtolaisten luku % ; s s a ton lisays. luku. luonnoUisesta vaeston
lisayksesta.
1 9 0 2 . 1 9 0 3 . 1 9 0 2 . 1 9 0 3 . 1 9 0 2 . 1 9 0 3 .
U u d e n m a a n l a a n i 148 141 54 46 36 33 T u r u n j a P o r i n » 149 136 80 58 54 43
H a m e e n » 168 150 30 33 18 • 22
V i i p u r i n » 136 153 37 20 27 13
M i k k e l i n » 100 88 22 15 22 17
K u o p i o n » 88 114 23 25 26 22
V a a s a n » 118 9 9 23S 148 202 149
O u l u n . » 125 104 106 100 85 9 6
K u n sisamaan seuduissa, M i k k e l i n , K u o p i o n j a H a m e e n s e k a m y o s k i n V i i p u r i n laanissa, siirtolaisuus v i e l a v e r r a t t a i n hei- k o s t i hairitsee vaeston l i s a a n t y m i s t a , on se P o h j a n m a a n laaneissa y l t y n y t niin v o i m a k k a a k s i , etta se O u l u n laanissa u h k a a p a n n a vaestonlisayksen seisahduksiin j a V a a s a n laanissa j o suorastaan viepi asutuksen vahenemiseen.
J o s tata tarkastusta j a t k e t a a n v i e l a pienempiin alueisiin, eri pitajiin nahden, n i i n huomataan, miten erivoimaisena siirtolaisuus
^) K a t s o diagrammia I I I . . "
Stiomen siirtolaisuusliikkeesta. 57
s a m a n k i n laanin rajain sisalla esiintyy eri seuduilla. O n laskettu, k u i n k a suuri siirtolaisten l u k u ro,ooo asukasta k o h t i (keskimaa- raista v a k i l u k u a ) oli k u s s a k i n maalaiskunnassa k y m m e n v u o t i s k a u - della 1 8 9 3 — 1 9 0 2 j a on huomattu kuntien j a k a a n t u v a n siirtolais- ten l u v u n m u k a a n s e u r a a v a s t i :
Siirtolaisia 1 0 , 0 0 0 asukasta kohti. K u n t i e n l u k u .
o — 9 . 9 henkea 277 1 0 — 4 9 . 9 ' » 74 5 0 — 9 9 . 9 » 47 1 0 0 — 1 4 9 . 9 » 44 1 5 0 — 1 9 9 . 9 » 27 2 0 0 — » 4
Y h t e e n s a 483
, T u h o i s i m m i n on siirtolaisuus vaikuttanut muutamiin V a a s a n laanin suomalaisiin pitajiin. N i i n p a on siirtolaisten l u k u j o k a vuosi ajanjaksolla 1893 — 1 9 0 2 o l l u t : A l a j a r v e l l a 2 4 1 h e n k e a 10,000 k o h t i , T o h o l a m m i l l a 2 4 0 , I s o s s a k y r o s s a 210, K o r t e s j a r - v e l l a 208, J e p u a l l a 197, V e t e l i s s a 196, E v i j a r v e l l a 190 j . n. e.
V a a s a n laanin s i s a m a a n pitajien siirtolaisuuden heikkous saapi, ohimennen sanoen, k u i t e n k i n a i k a a n sen, etta m a i n i t u n laanin suomalaisen vaeston k e s k i m a a r a i n e n siirtolaisluku on v a h e m p i (v. 1893 — 1 9 0 2 106 henkea) k u i n s a m a n laanin r a n n i k k o p i t a j a i n ruotsalaisen vaeston (v. 1 8 9 3 — 1 9 0 2 142 henkea).
E d e l l i s e s s a o n ollut puhe siirtolaisten k o k o luvusta, kosket- telematta v i e l a l a i n k a a n k y s y m y s t a m i t a vaestoaineksia siihen s i s a l t y y . L u o k a a m m e n y t s i l m a y s siihen, m i t e n tuo suuri siirto- laistulva on k o k o o n p a n t u siirtolaisten sukupuoleen, i k a a n j a si- v i i l i s a a t y y n eli perhe-asemaan nahden. T a t e n astuu ei v a a n sen kvantiteetti, v a a n m y o s sen k v a l i t a t i i v i n e n puoli silmiemme eteen.
K u t e n odottaa sopii j a luonnollista o n k i n , on siirtolaisten j o u k o s s a miehenpuolisia melkoista enemman k u i n vaimonpuoli- sia. A j a n j a k s o n a 1 8 9 3 — 1 9 0 3 oli edellisten l u k u 63,547, j a l k i - maisten v a i n 36,687, siis 6 3 . 4 % 3 6 . 6 °/o vastaan. M e r k i l l e pan- t a v a o n tassa sukupuolten keskinaisessa lukusuhteessa se s e i k k a , etta, kuten y l e m p a n a esitetyista luvuista ilmenee, niina vuosina, jolloin m a a s t a siirto vahenee, t a m a vaheneminen paljoa voimak- k a a m m i n koskee m i e h i a k u i n naisia. N i i n p a j a l k i m a i s t e n l u k u niina vnosina, j o l l o i n siirtolaisuus oli h y v i n h e i k k o , kohosi y l i miesten l u v u n , ollen esim. v . 1894 53.8 "/o j a v. 1897 5 4 . 8 s i i r - tolaisten k o k o luvusta, k u n sita vastoin vaimonpuolisteu suhteel- linen l u k u V . 1902 oli a l i m m i l l a a n eli v a i n 30.6 " / o . S y y t a h a n ilmioon lienee haettava etupaassa siita, etta naisten maasta siirto v a h e m m a n k u i n miesten tapahtuu tarkoituksessa h a k e a parempaa toimeentuloa, v a a n etta verrattain suurempi osa niista v a i m o i n a seuraavat m i e h i a a n tahi lahtevat miestensa j a sukulaistensa luo, j o t k a v a r h e m m i n ovat vieraaseen m a a h a n muuttaneet. N a i s t e n m a a s t a muuttoon v a i k u t t a v a t siis A m e r i k a n t y o m a r k k i n a i n v a i h - telut v a h e m m a n e i k a niin valittomasti k u i n miehiin nahden, M a i - nittava on v i e l a s e k i n s e i k k a , etta, k u n lapsia lahtee siirtolaisten k a n s s a maasta pois j o t e n k i n s a m a n v e r r a n k u m p a a k i n suku- puolta, t a m a s e i k k a v a i k u t t a a tasoittavasti eri sukupuolten suh- teelliseen lukuisuuteen.
Y l e n t a r k e a on siirtolaisuuden arvostelemiseksi siirtolaisten i k a r y h m i t y s . T a m a on v a l l a n toinen k u i n vaeston i k a r y h m i t y s yleensa. K u n j a l k i m a i s e s s a n u o r i m m a t i k a l u o k a t luonnollisesti ovat lukuisimmat, muodostaen i k a a n k u i n l a a j a n j a lujan pohjan, josta k a n s a n i k a p y r a m i i d i kohoaa, ovat siirtolaisten joukossa lapset v a - hemmistona j a v a l t a a v a n a enemmistona t y o k y k y i s e t ikaluokat.
T a m a n s e i k a n v a l a i s e m i s e k s i esitetaan tassa v a i n m u u t a m i a lu- k u j a . J o s siirtolaiset j a e t a a n 4 r y h m a a n : i ) l a p s i a alle 16 v u o d e n ; 2) nuorukaisia 1 6 — 2 0 vuoden ijassa; 3) henkiloita, j o t k a ovat 21 j a
Suomen sm-tolaisuusliikkeesid. 5 9
4 0 vuoden valissa; s e k a 4) y l i 4 0 vuoden i k a i s i a , johon v i e l a viiden- tena r y h m a n a tulevat ne, j o i d e n ijasta ei ole tietoa, niin huomaam- me, etta v u o s i n a 1 8 9 3 — 1 9 0 0 n a i h i n eri r y h m i i n k u u l u i :
Miehenpuolia. Vaimonpuolia. Y h t e e n s a . 1) alle i 6 vuoden 6 , 2 2 6 = 9.8O % 6 , 1 6 0 = 16.79 "/o 1 2 , 3 8 6 = 1 2 . 8 8 % 2 ) 1 6 — 2 0 J ikaisia 1 7 , 1 1 9 = 26.94 » 9 , 4 1 4 = 2 5 . 6 6 » 2 6 . 5 3 3 = 26.47 » 3 ) - 2 1 — 4 0 » » 3 5 , 2 9 8 = 5 5 . 5 4 » 1 8 , 3 0 4 = 49.89 > 5 3 , 6 0 1 = 53.48 » 4 ) yli 4 0 t, J 4 , 4 3 3 = 6-98 i> 2 , 2 3 6 = 6.10 » 6 , 6 6 9 = 6.65 >
5 ) tuntematonta i k a a 4 7 2 = 0.74 » 5 7 3 = 1.66 » 1 , 0 4 5 = 1-04 » Y h t e e n s a 6 3 , 5 4 7 1 0 0 °/o 3 6 , 6 8 7 1 0 0 °lo 1 0 0 , 2 3 4 l O O "Its
E l i n v o i m a i s i m p i a vaestoaineksia ovat niin muodoin etu- paassa ne, j o t k a maastamme lahtevat »kaukaiseen lanteen».
S i i n a suuressa verenvuodossa, j o t a k a n s a m m e siirtolaisuuden k a u t t a k a r s i i , menee siis j u u r i sen parasta v e r t a h u k k a a n .
V i e l a . s e l v e m m i n astuu siirtolaisuuden tuhoava vaikutus k a n s a m m e vaestosuhteisiin n a k y v i i n , jos siirtolaisten e r i ikaluo- k a t verrataan k o k o vaeston v a s t a a v i i n i k a r y h m i i n . T y y d y n ta- m a n asian valaisemiseksi ainoastaan p a r i n vuoden suhteellisten lukujen esittamiseen. Siirtolaisten l u k u oli 10,000 asukasta k o h t i vastaavissa i k a l u o k i s s a s e u r a a v a :
Miehenpuolia. Vaimonpuolia. Y h t e e n s a . 1 9 0 2 . 1 9 0 3 . 1 9 0 2 . 1 9 0 3 . 1 9 0 2 . 1 9 0 3
A l l e 16 vuoden 25 20 26 21 25 21
1 6 — 2 0 vuotta 322 210 131 129 228 169
21 — 25
»
364 177 153 149 2 5 9 1622 6 — 3 0
»
280 201 102 91 191 1473 1 — 4 0
»
135 9 4 45 38 • 9 0 654 1 - 5 0
»
54 37 20 18 37 275 1 — 6 0
»
16 10 9 7 13 86 0 —
»
3 2 4 3 4 3K e s k i m a a r i n 118 75 51 4 6 84 61
K a t s o diagrammia I V .
Pelottavan s y v a o n se leikkaus, m i n k a siirtolaisuus v i i m e i - sina vuosina o n t e h n y t k a n s a m m e nuoriin i k a l u o k k i i n , v a r s i n k i n miesten puolella. H e l p o s t i ei ole taytettavissa sellaiset aukot, m i t k a s y n t y v a t , k u n k a k s i a k o l m e m i e s t a' l O O k o h t i i 6 — 3 0 vuo- den ikaisten j o u k o s t a vuosittain lahtee k o t i m a a s t a pois. K o v i m - m a t iskut o n V a a s a n laani saanut nuorisoonsa vastaanottaa. S i i n a oli miehenpuolisten siirtolaisten l u k u 10,000 k o h t i :
1900. 1901 1902. 1 9 0 3 . 16 —20 vuoden i k a i s i s t a 453 537 1,008 • 5 8 2
2 1 - —25 » » 4 5 9 561 884 . 3 1 4
26 - 3 0 » » 3 9 4 458 618 382
—40 » . » 194 238 304 205
S u u r e n a siirtolaisvuotena 1 9 0 2 siis y l i 10 prosenttia k a i - k i s t a 1 6 — 2 0 vuoden iassa olevista nuorukaisista V a a s a n laa- nista j a t t i isanmaansa j a 2 1 — 2 5 vuoden i k a i s i s t a m e l k e i n 9 p r o s e n t t i a !
M i t a siirtolaisten s i v i i l i s a a t y y n tulee, ovat t i e t y s t i naimatto- m a t m e l k o i s t a l u k u i s a m m a t k u i n muut r y h m a t . H e k u u l u v a t s u u r i m m a l t a osaltaan nuorempiin i k a l u o k k i i n e i v a t k a heita y h - dista kotiseutuun j a k o t i m a a h a n y h t a monet j a v a h v a t siteet k u i n • naimisissa olevia j a leskia.
N e l j a n a v i i m e v u o n n a ovat siirtolaiset s i v i i l i s a a t y y n s a n a h - den prosenttiluvuin r y h m i t t y n e e t s e u r a a v a s t i :
T900. 1 9 0 1 . 1 9 0 2 . 1 9 0 3 . N a i m a t t o m i a : . • •
M i e h e n p u o h a 70.11 6 2 . 8 7 7 0 . 4 8 7 2 . 4 0 V a i m o n p u o l i a 7 2 . 5 8 7 1 . 1 4 6 9 . 7 3 73-72 Y h t e e n s a 7 1 09 6 5 . 7 2 7 0 . 2 3 7 2 . 9 1
Stwmejt siirtolaisuusliikkeesta. 6 l
N a i n e i t a :
M i e h i a 25.20 34-25 28.67 2 6 . 9 9 V a i m o j a 2 4 . 4 4 2 6 . 2 9 28.38 2 4 . 8 7 Y h t e e n s a 2 4 . 9 0 3 1 . 5 1 28.58 2 6 . 1 7
L e s k i a j a erotettuja:
M i e h i a 0.24 0. 9 6 0 . 5 9 0.33
N a i s i a 1.72 1.78 1.82 1.38
Y h t e e n s a 0.83 1.23 0 . 9 7 0 . 7 4
T u n t e m a t o n s i v i i H s a a t y :
Miehenpuolia , ^.45 1.93 0.26 0 . 2 8
V a i m o n p u o U a 1.26 0 . 7 9 0 . 0 7 O.03
Y h t e e n s a 3,18 1.54 0.20 0.18
N a i n e i t t e n l u k u on siis vaihdellut noin k o l m a n n e n j a nel- j a n n e n osan v a l i l l a .
T a s s a y h t e y d e s s a on kosketeltava k y s y m y k s e e n , m i t e n k a siirtolaisuus v a i k u t t a a k o t i m a a h a n j a a n e i s i i n perheisiin, m i k a l i ny- k y i n e n tilasto saattaa tata asiaa valaista. Siirtolaisten kotimaa- h a n j a t t a m i e n perheenjasenten l u k u on v u o s i n a 1 9 0 0 — 1 9 0 3 ollut:
V a i m o j a . M i e h i a . A l a i k a i s i a lapsia. Y h t e e n s a . 1900 1,281 6 3,087 4,374 1901 2,465 3 1 5,707 8,203 1902 3,912 24 8,702 12,638 - 1903 2.294 i § 5,017 7,329 Y h t e e n s a 9,952 79 22,513 32,544 H u o m i o t a ansaitsee erittain se s e i k k a , etta n i i n suuri osa naineista miehista lahtee P o h j o i s - A m e r i k k a a n j a t t a e n k o t i m a a h a n v a i m o n j a lapset. V u o n n a 1900 ainoastaan 18.9 Vo, v u o n n a
1901 1 2 . 6 % , vuonna 1902 1 5 . 1 % j a vuonna. 1903 i 8. 7 % otti
perheensa m u k a a n . M a i n i t t a v a on k u i t e n k i n tilastosta k a y v a n selville, etta v a i m o t j a lapset nahtavasti suurimmalta osaltaan j o n k u n ajan kuluttua seuraavat miestansa j a isaansa kaukaiseen lanteen. Miehensa j a l k e e n lahteneiden aviopuolisoiden l u k u oli, lausuttuna m y o s prosenteissa k a i k k i e n maasta lahteneiden v a i - mojen l u v u s t a :
V . 1900 7 0 6 eli 6 9 . 9 "/o
» 1901 • 750 » 66.0 »
» 1902 1,287 >' 64.1 »
» 1903 -1,076 » 66.4 »
Meidan m a a s s a oli siirtolaisuus, kuten y l e m p a n a j o mainit- tiin, a l k u a a n varsinaisesti paikallista luontoa, k e s k i t t y e n etupaassa v a i n P o h j a n m a a h a n . A s i a n l a i t a on n y t t e m m i n muuttunut. V a i k - k a k i n V a a s a n l a a n i edelleenkin antaa verrattomasti suurimmat lisat siirtolaistulvaan, k a s v a a k u i t e n k i n j o m u i s s a k i n laaneissa maasta muutto v a r s i n huomattaviin m a a r i i n . Siirtolaisuus on n y t k o k o maatamme k a s i t t a v a kansallinen ilmio. T a m a n asian v a l a i - semiseksi esitettakoon tassa m u u t a m i a l u k u j a .
' Siirtolaisten l u k u oli, m y o s vaestoon verrattuna, eri laaneista :
1893 1903 . v v . I 893/1903
U u d e n m a a n l a a n i 502 = 1 . 9 9 1,451 = 4.62 7oo 4,924 T u r u n j a P o r i n » 875 = 2,15
»
2,676 = 5.80 » 10,542 H a m e e n » 63 = 0.24»
1,022 = 3-28 » 2,416 V i i p u r i n » 148 = 0 . 4 1»
8 8 1 = 1.99 » 3,767 M i k k e l i n » 29 = 0.16»
287 = 1.51 » -1,008 K u o p i o n » 4 0 = 0.14»
781 = 2 . 4 7 » 2,294V a a s a n » 5,714 = 1 3 . 5 1
»
6,977 = 1 4 . 7 8 » .58,224 O u l u n » 1,746 = 6.90»
2,889 = 9 . 9 9 » 16,690 E r i laanien osuus siirtolaisten k o k o luvussa oli prosenteissa lausuttuna samoina vuosina s e u r a a v a :Suomen snrtolaisuusliikkeesia. 63
1893. 1903. 1893/1903.
U u d e n m a a n l a a n i 5.5 8.6 4.9 T u r u n j a P o r i n » 9.6 15.8 10.6
H a m e e n 0 . 7 6.0 2.4
V i i p u r i n 1.6 5-2 3.8 •
M i k k e l i n
»
0 . 3 1.7 I . OK u o p i o n
»
0 . 4 4.6 2.3V a a s a n
»
62.7 41.1 58.3O u l u n 19.2 17.0 16.7
H u o m a t t a v a on v a r s i n k i n etelaisten laanien siirtolaisten l u v u n lisaantyminen. T u r u n j a P o r i n l a a n i n seuduista ovat tassa koh- den etusijalla A h v e n a n m a a j a ruosinkielinen saaristo. H u o m i o t a ansaitsee m y o s se s e i k k a , etta siirtolaisuusliike viime v u o s i n a verrattomasti e n e m m a n k u i n ennen o n saanut k a u p u n k i e n k i n asukkaat v a i k u t u k s e n s a alaisiksi. K u n maaseutulaiset v i i m e aikoi- h i n asti suhteellisestikin ovat olieet selvana enemmistona siirto- laisten joukoissa, on suhde vuosina 1902 j a 1903 ollut p a i n v a s - tainen. 1,000 asukasta k o h t i oh naet s i i r t o l a i s i a :
1902. 1903.
kaupungeista 10.5 9.0 maaseudulta 8.0 5.5
K u n puhe on n i i s t a tappioista, j o t k a siirtolaisuus tuopi m a a m m e vakiluvulle, ei tietysti saa j a t t a a huomioon ottamatta sita tosiasiaa, etta siirtolaisista j o k u osa vuosittain palajaa koti- maahan. S u u r e k s i n y k y i s e n virallisen tilaston puutteeksi t a y t y y tunnustaa, etta meilla n y k y a a n ei ole v a r m a a tietoa siita, k u i n k a suuri naiden kotiutuneiden siirtolaisten l u k u oikeastaan on. N e t i e d o t , j o t k a henkikirjoitustilaisuuksissa niista kerataan, ovat naet ilmei-
sesti a i v a n vaillinaisia. S e Icay i l m i m . m . siita, etta S u o m e n h o y r y l a i v a o s a k e y i i t i o j a Bore-yiitio omilla laivoillaan k u n a k i n v u o n n a tuopi paljoa e n e m m a n k o t i m a a h a n p a l a a v i a siirtolaisia, k u i n m i t a henkikirjoittajat tietavat ilmoittaa. K u n esim. v. 1903 puheenalaisten virallisten tietojen m u k a a n palanneiden siirtolaisten l u k u oli ainoastaan 1,740, ilmoittivat mainitut l a i v a y h t i o t tuo- neensa p a l a a v i a siirtolaisia 5,268. V e r r a t t a i n vahainen on kui- t e n k i n k a i k i s s a tapauksissa se siirtolaisten osa, j o n k a k o t i m a a saapi t a k a i s i n valtameren takaa.
Siirtolaisuusliikkeen kreditpuolelle on t a p a n a laskea se ela- h y t t a v a henkinen vaikutus, m i k a kotiutuneilla siirtolaisilla on y m - paristoonsa. K i e l t a m a t o n t a o n k i n , etta ne suomalaiset, j o t k a ovat v i e r a i l l a m a i l l a kayneet, niiden v a p a a m p i i n oloihin tutustuneet, niiden ankararnpiin j a p a r e m p i i n tyotapoihin tottuneet, ovat k a i - kesta tasta saaneet l a a j e m m a n n a k o p i i r i n , v i l k k a a m m a n Ijasitys- t a v a n j a useimmiten m y o s k e h i t t y n e e m m a n ammattitaidon. K o t i - m a a h a n palanneina, entiset siirtolaiset nahtavasti useimmiten ovat kotikonnuUe j a a n e i t a veljiaan edistyneempia. Muistettava on kui- t e n k i n tassa, etta se h e n k i n e n paaoma, j o k a taten uudessa maa- ilmassa on koottu, niin n i u k a s s a m a a r a s s a tulee v a n h a n k o t i m a a n h y v a k s i .
S u u r i a eivat merkitse m y o s k a a n ne r a h a v a r a t , j o t k a siirto- laiset lahettavat tahi palatessaan tuovat raukanansa Suomeen. N e nousevat tosin m u u t a m i i n miljooneihin m a r k k o i h i n vuodessa,
— v a r m o j a tietoja puheenalaisista r a h a m a a r i s t a ei ole, — m u t t a t u s k i n p a k o r v a a v a t niita s u m m i a , j o t k a siirtolaiset lahtiessaan v i e v a t maasta pois.
T a m a r a h a k y s y m y s on k u i t e n k i n a i v a n vahaarvoinen, ver- rattuna niihin paaomiin, j o i t a itse siirtolaiset edustavat. K a n s a n kalliin omaisuus ovat sen jasenet. H e i d a n t y o v o i m a n s a j a tyo- k y k y n s a , heidan harrastuksensa j a e d i s t y s p y r i n t o n s a ovat se pohja, j o s t a k a n s a n k o k o elama versoo. N i i s s a on kapitaali_.
Stiomen siiriolaistmsliikkeestd. 65
j o s t a lahtee monin v e r r o i n runsaampia k o r k o j a k u i n konsanaan kuoUut r a h a antaa. I l m a n niita anteliainkin luonto j a a hedel- m a t t o m a k s i , s a a t i k k a sitten k o v a j a k a r u m a a k u t e n meidan, j o k a e d i s t y a k s e e n ennen k a i k k e a k a i p a a s i t k e a a j a h a r r a s t a t y o t a lap- s i e n s a puolelta.
O n tehty l a s k u j a siita, m i t a paaoma-arvoa ihmiset edustavat.
V a i k k a sanomattakin on selva, etta niiden k e s k e n on olemassa
•mita s u u r i m p i a erovaisuuksia, on k u i t e n k i n j o k u y l e i n e n k e s k i - m a a r a ajateltavissa. P o h j o i s - A m e r i k a n Y h d y s v a l l o i s s a on laskettu,
•etta j o k a i n e n sinne s a a p u v a siirtolainen noin l , 0 0 0 dollarilla enentaa niiden kansallisomaisuutta; toisin sanoen se h y o t y , m i n k a h a n t y o l l a a n j a toimellaan tuottaa uudelle kotimaalleen, v a s t a a r a h a k s i arvioituna mainittua paaomaa. J o s n y t suomalaisiin siirtolai- s i i n sovitamme samallaisen laskun, edellyttaen etta alle 16 vuoden
•olevien lasten paaoma-arvo o n 2,000 m a r k k a a j a 16 vuotta taytta- neitten 6 , 0 0 0 m a r k k a a , n i i n saamme j o n k u n l a i s e n k a s i t y k s e n s i i t a paaomasta, j o n k a m a a m m e siirtolaisuuden kautta menettaa.
N i i n p a oli, ottaaksemme tassa k o h d e n ainoastaan k a k s i v i i m e v u o t t a huomioon :
L a p s i e n : T a y s i k a i s t e n : 1 9 0 2 : L u k u 2,500 20,652
A r v o , S m k . 5,000,00 123,912,000
Y h t e e n s a . 23,152 128,912,000
1 9 0 3 : L u k u 2,068 14,896 16,964 A r v o , S m k . 4 , 1 3 6 , 0 0 0 8 9 , 3 7 6 , 0 0 0 9 3 , 5 1 2 , 0 0 0 Y h t e e n s a » 9 , 1 3 6 , 0 0 0 2 1 3 , 2 8 8 , 0 0 0 2 2 2 , 4 2 4 , 0 0 0 Pelottavan suuret ovat, kuten n a k y y , ne paaomat, m i l l a k o y h a S u o m i siirtolaistensa k a u t t a rikastuttaa v i e r a i t a maita, uuvuttavan r a s k a s se ihmisvero, m i n k a se niille suorittaa. Muis- tettava on tassa v i e l a se t a r k e a puoli, etta siirtolaisten m a a s t a muutto valillisesti v a i k u t t a a heikontavasti S u o m e n v a k i l u k u u n sen
kautta, etta etupaassa j u u r i ne ikaluokat, j o t k a luonnonjarjestyksen m u k a a n ennen m u i t a ' p i t a v a t iiuolta uusien polvien s y n n y s t a j a kasvattamisesta, j a t t a v a t isanmaansa.
E p a i l l e n t a y t y y k y s y a , k a u v a n k o k a n s a m m e j a k s a a t a t a verenvuotoa murtumattomin v o i m i n kestaa.
Piirteita Suomen valtiovarain-hallinnon historiasta.
I I .
Kirjoittanut
Ernst Neovius.
V i i t t a s i m m e edellisessa kirjoituksessamme siiiien, k u i n k a m e i d a n k i n maassamme k a u v a s asken paattyneen vuosisadan loppu- puolelle ne yksilolliset valtiotaloudelliset k a s i t y k s e t olivat y l e i s i m - m i n vallitsevina, j o t k a eivat suopein silmin katsoneet v a l t i o n suoranaista toimintaa taloudellisen elaman alalia.. V a l t i o p a i v a i m m e asiakirjat sisaltavat tasta useita todistuksia. M u t t a toiselta puolen ne m y o s k i n osottavat, k u i n k a m a a m m e ominaiset olot estivat naita k a s i t y k s i a m e i l l a esiintymasta k a i k e s s a periaatteellisessa j y r k - k y y d e s s a n s a .
Mita v a l t i o n talouteen tulee, n a k y y k y l l a etta, v a r m a a n k i n j o s s a k i n m a a r i n j u u r i naiden yleisten periaatteellisten m i e l i p i t e i d e n vaikutuksesta, v a l t i o n menotalouden laajentamista j o semmoisenaan eduskunnan keskuudessa pidettiin arveluttavana s e i k k a n a . M u t t a toiselta puolen pakottivat olot k d y h a s s a maassamme, j o s s a y k s i t y i s t e n hajoitetut v o i m a t v i e l a v a h e m m a n k u i n muualla r i i t t a v a t sel- laisten s i v i s t y s t a r p e i d e n t y y d y t t a m i s e k s i , j o i s s a k y s y t a a n s u u r e m p i a 'aineellisia v a r o j a , s a a d y t itse y h a j a uudestansa e s i i n t y m a a n
valtion s i v i s t y s t o i m i n n a n laajentamisen vaatijoina.
Piirleita Suomen valtiovarain-hallinnon historiasta. 67
T o i n e n oli k u i t e n k i n laita hallituksemme paaomain kokoa- amis- j a rahastojen perustamismenettelyyn nahden. T a s s a n a y t t i k o m p a s a n a »kuta r i k k a a m p i valtio, s i t a k o y h e m p i kansa» a i v a n erityisesti p i t a v a n p a i k k a n s a . S i l l a jos valtio vuosittain k e r a s i holveihinsa k a n s a n verovaroja, saastaakseen ne, a i n a k i n toistai- seksi, k a y t t a m a t t a , ainoastaan kasvattaen niille k o r k o a , n i i n olihan k a n s a l t a ilmeisesti riistetty osa sen t y o n tulosta, i l m a n etta se tasta h y o t y i muuta, k u i n etta sen valtio s a i korkotuloja, j o t k a — taas koottiin' k o r k o a k a s v a m a a n .
T i e d a m m e , etta j o t a k i n t a m a n suuntaista meilla tapahtui valtion raha-asiain hallinnossa : valtion omistamat vapaat v a r a t , suureksi osaksi sijoitettuina ulkomaille obligatsioneihin, k a s v o i v a t ripeasti. E i sentahden v o i kummastuttaa, v a l l a n k a a n k u n p i t a a mielessa sen yleisen valtiotaioudellisen aatesuunnan, j o h o n olemme viitanneet, etta v a l t i o p a i v i l l a k o h t a a m m e arvostelua j a muistu- t u k s i a tallaista menettelytapaa vastaan.
A r v o s t e l u lahtee s a a d y i s s a kahdelta nakokannalta. T o i n e n niista koskee menettelyn suotavuutta j a sopivaisuutta j a r k i p e r a i s e n raha-asiain hoidon kannalta ; toinen on valtio-oikeudelllsta laatua j a kohdistuu saatyjen oikeuteen olla osallisina saastojen teosta, nimenomaan saastoista tehtavain uusien »rahastojen» perustami- sesta j a lisaamisesta paatettaessa.
1 8 7 7 — 7 8 v : n valtiopaivat olivat ensimaiset, j o i l l a saa- t y j e n valtiovaliokunta k a v i omistamaan perinpohjaisempaa huo-"
miota valtion taloudelle yleensa. M i k a v a l i o k u n n a n k a s i t y s oli valtiovarain keraamisesta k i i n t e i k s i paaomiksi, se k a y p i i l m i siita lausunnosta, j o n k a v a l i o k u n t a antoi valtion silloisesta lainaus- rahastosta (edellisessa kirjoituksessa mairiitusta n. s. kuoletus- rahastosta). S a a m m e v i e l a erityisesti palata t a h a n lausuntoon.
T a s s a mainitsemme v a i n , etta v a l i o k u n t a lausui mielipiteenaan, ettei rahaston p a a o m a a enaa lisattaisi. J a seuraavilla valtiopai- v i l l a , v. 1882, valtiovaliokunta nimenomaan ehdotti, etta k o k o
kuoletusrahasto lakkautettaisiin j a sen p a a o m a k a y t e t t a i s i i n j o k o v a l t i o v e l a n vahentamiseen t a i suurempien valtionienojen suoritta- m i s e e n . . E h d o t u s raukesi tosin : n a k y i , etteivat saadyt k o k o n a i - suudessansa olieet sellaista valtion paaoma-omaisuutta vastaan, j o k a esim. lainauksen muodossa tuli y l e i s e n taloudellisen toi- m i n n a n h y v a k s i .
• K o l m e v u o t t a m y o h e m m i n , 1885 v : n valtiopaivilla, ei valtio- v a l i o k u n n a n k a n t a naissa asioissa enaa ole y h t a j y r k k a . M u t t a s e n sijaan valtiovaliokunta j u u r i tassa saatykokouksessa alistaa v a l t i o n y l i j a a m a - j a saastotalouden periaatteellisen h a r k i n n a n a l a i s e k s i .
S e n j a l k e e n k u n s a a d y t v i i m e k s i olivat olieet kooUa, oli hallitus (v. 1883) perustanut valtion »vararahaston». R a h a s t o n t a r k o i t u k s e n a piti olla »taata yleiselle valtiorahastolle v a r o j a sel- l a i s i n a aikoina, j o l l o i n u l k o m a a n k a u p a s s a sattuvat tai muut v a i - k e a m m a t taloudelliset hairiot v a r s i n k i n tuUitulojen vahenemisen k a u t t a olisivat painaneet valtiotulot alle lasketun maaran». R a - h a s t o n suuruus maarattiin alkujansa 2 miljoonaksi m a r k a k s i , m i k a s u m m a siihen perustettaessa heti siirrettiin. M u t t a j o s a m a n a v u o n n a 1883 m a a r a t t i i n , etta vararahasto oh vahitellen korotettava 5 m i l ] . m k : k s i , osaksi l i s a a m a l l a sen korkotulot paaomaan, osaksi s i i r t a m a l l a siihen valtiotuloista s y n t y v i a y l i j i i a m i a . T a m a n j o h - d o s t a siirrettiin vararahastoon alussa vuotta 1884 edelleen i m i l j . m k . , j a 1885 v : n valtiopaiville ilmoitti hallitus a i k o v a n s a seu- r a a v a n kolmivuotiskauden a i k a n a edelleen s i i r t a a sinne s a m a n m a a r a n , j o s raha-asiain tila sen sallisi.
T a l l a i s e n paaomarahaston muodostamista vastaan, j o n k a tarkoituksena oli olla valtiotalouden saannollisen k u l u n t u r v a n a epasuotuisina aikoina, j o i t a meidan valtiovarastolle voisi sattua s i t a helpommin, k u n sen tila melkein taydellisesti riippui n i i n e p a v a r m a s t a tulosta k u i n tulh, ei saatyjen valtiovaliokunnalla ollut m i t a a n muistuttamista. P a i n v a s t o i n lausui v a l i o k i m t a nimenomaan
. Piirteita Suomen valtiovaraiji-hallinnojt hisiojiasta. 6^ •
: • • - V I
tunnustuksensa sille ajatukselle, j o k a oli aiheuttanut vararahaston perustamisen. S e muistutus, j o k a v a l i o k u n n a l l a j a saadyilla, j o t k a h y v a k s y i v a t v a l i o k u n n a n lausunnon, oli tassa kohden tehtavana,.
oli sita valtio-oikeudellista laatua, j o h o n edella viittasimme. A s e t - tuen perinnaisen finanssioikeutemme kannalle, n i i n k u i n t a m a on ilmaistuna valtiopaivajarjestyksen 36 §:ssa, v a l i o k u n t a tahtoi huo- mauttaa, k u i n k a siita, etta valtiovarojen y l i j a a m i s t a melkoisia s u m m i a sidottiin erityisia, k e r t a k a i k k i a n s a m a a r a t t y j a tarkoituksia varten,, seuraus oli, etta suostuntaverojen k a u t t a oli h a n k i t t a v a s u u r e m p i a s u m m i a j u o k s e v a i n menojen suorittamiseksi, k u i n m i k a olisi tar- peen, j o s nain ei tapahtuisi. K u n n y t saatyjen asiana oli m y o n - t a a namat suostunnat, mutta niiden suuruus oli r i i p p u v a i n e n r a - hastojen perustamisesta, olisi v a l i o k u n n a n mielesta m y o s k i n annet- t a v a saadyille tilaisuus lausua mielensa s e k a perustettavain r a h a s - tojen tarpeellisuudesta, etta siita, m i s s a m a a r i n v a l t i o n raha-asiain tila kuUoinkin salli v a l t i o v a r a i n y l i j a a m a i n siirtamista niihin.
Mutta m y o s k i n tarkoituksenmukaisuuden k a n n a l t a 1885 v:n;
valtiovaliokunta alisti rahastojarjestelman arvostelun alaiseksi. K u n on olemassa rahastoja, lausui v a l i o k u n t a , j o i d e n tulot a i n a o v a t kaytettavat k e r t a k a i k k i a n s a vahvistetuUa t a v a l l a m a a r a t t y i h i n tarkoituksiin, n i i n saattaa sen k a u t t a usein k a y d a niin, etta m e - noja suoritetaan, i l m a n etta niiden tarpeellisuus j a valttamat- t o m y y s on tullut t y y d y t t a v a s t i h a r k i t u k s i . S i l l o i n ei enaa s y n n y ajatus v e r r a t a eri menojen suotavuutta t a i k k a punnita v a s t a k k a i n niita eri etuja j a harrastuksia, j o t k a k a i k k i tahtdvat saada o s a n s a , v a i k k a tallainen vertaus on valttamaton edellytys, j o t t a todelliset tarpeet tuUsivat etupaassa t y y d y t e t y i k s i .
S i l l a periaatteellisella painavuudella, j o k a esiintyy tassa lau- sunnossa, ei seuraavilla v a l t i o p a i v i l l a enaa tehda muistutuksia saas- tojen kokoamis- j a rahastojarjestelmaa vastaan. M u t t a s e k a niista ehdotuksista, j o i t a saatyjen puolelta k u i t e n k i n tuodaan esiin rahasto- j e n lakkauttamisesta, etta muista asiaa k o s k e v i s t a lausunnoista k a y
i l m i , etta eduskunnan k a n t a , milloin ei k a y t a n n o l l i n e n etu nimen- o m a a n ollut yhdistettyna saastorahastojen sailyttamiseen, yleensa p y s y i samana. N i i n p a ovat saadyt saannollisesti asettuneet sille kannalle, etta valtiorahastoon s y n t y v i a ' tulojen y l i j a a m i a p i i k a l i mahdollista siirrettaisiin kulkulaitosrahastoon, s. o. kaytettaisiin t u o t t a v i i n valtiomenoihin. S a m o i n lausui 1891 v : n valtiovalio- v a l i o k u n t a nimenomaisen toivomuksen, etta niita lisavaroja, j o t k a valtiolle osittain j o oli k e r t y n y t , osittain tulisi k e r t y m a a n v. 1888 toimeenpannusta tullikorotuksesta, ei koottaisi paaomiksi, v a a n kaytettaisiin tavalla, j o k a asettaisi ne taloudellisen k e h i t y k s e n palvelukseen.
E r i t y i s t a huomiota ansaitsee kansaneduskunnan suhde siihen ylijaamatalouden hoitotapaan, j o t a valtiovaroilla harjoitettu lainananto edusti.
S e n y k s i l o l l i s e n valtiotaioudellisen k a s i t y k s e n kanssa, j o h o n edella j o p a r i k e r t a a olemme viitanneet, oli tuskin m i k a a n valtion toiminnan h a a r a meilla n i i n j y r k a s s a ristiriidassa k u i n j u u r i halli- t u k s e n harjoittama lainausliike. S e n suhteen n a y t t i v a t a i v a n eri- t y i s e s s a maarassa p i t a v a n p a i k k a n s a ne vaitteet, j o t k a n. s. va- paamielisen taloudellisen oppisuunnan puolelta tehtiin yleensa valtion harjoittamaa taloudeUista toimintaa v a s t a a n : valtio j a
hallitus olivat lainanannossansa »ulkopuolella kilpailun»; he saat- toivat p a i n a a k o r k o k a n n a n k u i n k a alas tahansa, suosia y k s i a j a olla suosimatta toisia elinkeinoja j a elinkeinonharjoittajia, k u i n k a m i e h teki; he saattoivat taten, sluonnottomalla tavalla», edistaa
>.epaterveita» y r i t y k s i a j a siis v a i k u t t a a »hairitsevasti», s. o. v a h i n - gollisesti k a n s a n talouden »luonnolliseen» j a sentahden m y o s k i n a i n o a a n oikeaan, suotavaan j a h y d d y l l i s e e n muodostumiseen.
E i siis v o i h a m m a s t y t t a a , etta aina siita alkaen, j o l l o i n saatyjen valtiovaliokunta yleensa rupeaa omistamaan suurempaa huomiota valtion taloudelle, t a m a n v a l i o k u n n a n mietinnoissa-koh- t a a m m e osittain a n k a r a a k i n , edella esitetylta periaatteelliselta
Piirteita Suomen valtiovarain-Aallinnoft historiasta. 71
k a n n a l t a l a h t e v a a arvostelua valtion lainausliikkeesta. N i i n k u i n siihen viittasimme, esiintyj'- tallainen arvostelu j o 1 8 7 7 — 7 8 v : n v a l t i o p a i v i l l a . A i h e e k s i muistutukseensa valtiovaliokunta s i l l o i n c t t i ne tappiot, j o i t a kuoletusrahasto oli k a r s i n y t lainanannos- sansa. N e todistivat, sanoi valiokunta, ettei" lainausliiketta ollut v o i t u edullisesti harjoittaa, j a ettei »voitu k a t s o a t a m a n t a v a n rahaston varojen tuottaviksi tekemiselle h y v i n v a s t a a v a n sen pe- rustamisella ajateltua tarkoitustas. L a i n a u s r a h a s t o n p a a o m a a ei sentahden pitaisi enaa l i s a t a ; e n i m m a n rahaston v a k u u d e n j a t a r k o i t u k s e n m u k a i s t a olisi sijoittaa sen varat, s i k a l i k u i n tulisivat v a p a i k s i , ei uusiin lainoihin, v a a n h y v i i n obligatsioneihin.
N i i n k u i n n a k y y , oli nakokohta, j o l t a v a l i o k u n t a arvosteli k y s y m y s t a , puhtaasti rahallinen, fiskaalinen; valtiovaraston rahal- linen etu, j o t a s e . k a t s o i p a r e m m i n palveltavan vapaiden varojen sijoittamisella arvopapereihin, k u i n niiden asettamisella tuottavain ehnkeinojen palvelukseen. K u m p i k o menettely laajemmalta, m a a n j a k a n s a n etujen k a n n a l t a oli hyodjdlisempi, .siihen k y s y m y k s e e n
•valiokunta ei ollenkaan koske, v i e l a v a h e m m a n tapaa sen lau- sunnossa m i t a a n , j o k a v i i t t a i s i siihen, etta v a l i o k u n t a olisi katso- n u t t a m a n s e i k a n j u u r i olevan asiassa ratkaisevan. L u u l t a v a a on kuitenkin, etta v a l i o k u n t a siitakiri s y y s t a asettui valtiovaroilla harjoitettua lainanantoa vastaan, etta se, edella kerrotun periaat- teellisen k a n n a n m u k a a n , katsoi tallaista lainausta yleensa p i k e m - m i n vahingolHseksi k u i n h y o d y l l i s e k s i . S e u r a a v i l l a eli 1882 v : n v a l t i o p a i v i l l a tulee t a m a selvasti i l m i . »Se lainaus, j o t a (kuoletus-) rahaston v a r o i l l a edelleen harjoitetaan — sanotaan silloin valtio- v a l i o k u n n a n mietinnossa — tuntuu valiokunnasta v a r s i n v a h a n ajanmukaiselta. • V a n h e m p i n a a i k o m a , jolloin m a a s s a oli puute luotonantolaitoksista, saattoi olla paikallaan, etta valtio v a p a i l l a .varoillansa tuli elinkeinoille a v u k s i . M u t t a n y t t e m m i n ei t a m a ole ainoastaan tarpeetonta, v a a n m y o s k i n vahingoUista, k o s k a v a l t i o lainanantajana on y k s i t y i s t e n pankkilaitosten k i l p a i l u n ulko-
puolella j a t a m a n johdosta sen antamat. lainat k y l l a k i n usein saavat kehotusten, armonosotusten j . m . s. luonteen». L a i n a i n annon kuoletusrahastosta pitaisi sentahden v a l i o k u n n a n mielesta lakata, j a rahaston v a r a t olisivat k a y t e t t a v a t rautatierakennuksiin tai m u i h i n samanlaisiin y r i t y k s i i n . Jollei hallitus tahan suostuisi, n i i n olisi rahaston varoilla, s i k a l i k u i n tulevat v a p a i k s i , makset- tava t a k a i s i n 1862 v:n valtiolaina, j o n k a v a k u u t e n a r a h a s t o a pidettiin.
M u t t a j o itse valiokunnassa oli toisenlaisiakin miehpiteita edustettuna. V a l i o k u n n a n mietintoon l i i t t y i naet vastalause, j o s s a y k s i (pappissaatyyn kuuluva) j a s e n n i m e n o m a a n asettui enem- miston ehdotusta vastaan. Vastalauseen t e k i j a ajatteli etupaassa sita v a h i n k o a , m i k a kunnille j a muille julkisille yhteisoille meidan maassa olisi tapahtunut, j o s valtion lainananto niille olisi lakannut.
V a h v a l l a j a »isallisella» hallituksella, j o m m o i s t a h a n tahtoi, piti olla mahdollisuus esim. auttaa seurakuntaa, j o l l a oli rakennetta- v a n a k a l l i s k i r k k o , j a j o k a tahtoi saada kustannukset siita j a e t u i k s i pidemmalle maksuajalle, k u i n m i k s i y k s i t y i s e t lainanantajat o l i v a t h a l u k k a a t myontamaan v a r o j a .
O n huomattava asia, etta t a m a k a y t a n n o l l i n e n katsantotapa paasi voitolle k a i k i s s a saadyissa. T a l o n p o i k a i s s a a d y s s a se tapahtui nimenomaan siina muodossa, etta l a i n o j a kuoletusrahastosta vastedes olisi m y o n n e t t a v a ainoastaan k u n n i l l e . S e u r a a v i l l a valtiopaivilla, v. 1885, ei v a l t i o n lainausliikkeen arvostelu e n a a v a l i o k u n n a s s a k a a n esiinny siina ankaruudessa, k u i n k o l m e v u o t t a aikaisemmin, j a 90-luvulla l a k k a a v a t , v a h e m m a n teoreetisen kat- sohtatavan paastessa vallalle naista j a samanluontoisista asioista, k a i k k i muistutukset tassa suhteessa. 1885 v : n v a l t i o p a i v i l l a teh- daan v a l t i o v a l i o k u n n a n puolelta periaatteellinen muistutus v a l t i o n lainanantoa vastaan ainoastaan siita, etta yleisen valtiorahaston y l i j a a m a v a r o i s t a m e l k o i s i a s u m m i a — siihen a i k a a n noin 3 m i l -
Piirteita Suomen •valtiovarain-hallinnon historiasta. 73
j o o n a n m a r k a n v a i h e i l l a i) — oli sidottuna p i t k a a i k a i s i i n k i i n i t y s - j a kuoletuslainoihin. M u t t a t a m a muistutus ei naiitavasti ollut tahdatty niin paljon nimenomaan lainausjarjestelmaa vastaan, k u i n enemman aiheutunut siita vastustuksesta saannollisten valtiotulojen y l i j a a m a i n k a s a a m i s t a vastaan, j o s t a edella oli puhe. V a r s i n k i n a l k a a k a i k k i • vastustus k u n t a i n a v u s t a m i s t a v a s t a a n valtiolainoilla l a k a t a eduskunnan puolelta. A i n o a s t a a n valtiolainain anto y k s i - tyisille henkil5ille herattaa s a a d y i s s a edelleen e p a i l y k s i a . N i i n p a
1888 v : n v a l t i o v a l i o k u n t a panee m i e l i h y v a l l a merkille, etta u u - desta lainausrahastosta- lainoja piti a n n e t t a m a n etupaassa k u n n i l l e j a y h d y s k u n n i l l e yleisten rakennusten aikaansaamisen helpotta- miseksi, mutta y k s i t y i s i a r a k e n n u s y r i t y k s i a varten v a a n poikkeus- tapauksissa. N i i n i k a a n huomautetaan v a l i o k u n n a n mietinnossa.
mielihyvalla, ettei aikomus yleisen lainausrahaston perustamisella.
nahtavasti ollut »kilpailla olemassa olevien luottolaitosten k a n s s a , ,vaan t a y t t a a luotontarpeita, j o i t a namat eivat toistaiseksi t y y d y t a » .
1891 v : n v a l t i o p a i v i l l a v a l i o k u n n a n mietinnossa v a l t i o v a r a i n t i l a s t a e s i i n t y y taas lausunto, j o k a oli tahdatty y k s i t y i s i l l e i i i k k e e n - harjoittajille annettavia valtiolainoja vastaan.^) M u t t a t a m a lausunto, j o t a v a s t a a n »seka tarpeettomana etta epakaytannollisena j a ristiriitaisena* j o valiokunnassa vahemmisto ^) asettui, ei saavut- tanut sen laajempaa kannatusta. S e u r a a v i l l a eli 1894 valtiopaivilla.
esiintyy valtiovaliokunnan puolelta toivomus y k s i t y i s t e n liike- y r i t y s t e n edistamista tarkoittavan valtiolainauksen supistamisesta
T a t a n y k y a — sivumennen sanoen — noin l o milj. m k .
^) L a u s u n t o k u u l u i : i M i t a tulee rauta- j a muille tehtaille annettaviin lai noihin, on valiokunnan mielesta meneteltava erityisella alylla, jottei n a i l l a lainoiUa hankittaisi muutamille laitoksille erityisia etuja tai jottei vaikeutettaisi kilpailua niille, jotka eivat voi paasta naita lainoja nauttimaan. J a on valiokunnasta nayt- tanyt, etta valtiolainoja pitaisi annettaman ainoastaan sellaisille teoUisuuden h a a - roiUe, jotka ovat avustuksen tarpeessa voidakseen kehittya, taikka milloin o a tajrtettava luotontarvetta, jota olemassa olevat luottolaitokset eivat tyydyta.»
") Pappis- j a talonpoikaissaadyista.
ainoastaan y h d e n aatehssaadyn jasenen vastalauseessa. ^) J a myo- h e m m i n valtion lainaustoiminta ei enaa ole aiheuttanut m i t a a n muistutuksia eduskunnan puolelta. S a a d y t ovat p a i n v a s t o i n itse esiintyneet alotteen tekijoina useissa ehdotuksissa, joiden t a r k o i - tuksena on ollut erilaisten y l e i s h y o d y l l i s t e n h a n k k e i d e n edista- m i n e n valtio v a r o i s t a annettavilla edullisilla lainoilla.
K o e t i m m e edellisessa kirjoituksessa osottaa, k u i n k a serahasto- j a r j e s t e l m a , j o k a valtiotaloudessamme vallitsi, oh s y v e m m a s s a
y h t e y d e s s a m e i l l a v o i m a s s a oUeen yleisen hallintojarjestelman j a - t e k n i i k a n k a n s s a , k u i n m i l t a asia ensi s i l m a y k s e l l a nayttaa.
N a i m m e m y o s k i n edelHsessa, m i k a eduskuntapiireissa oli k a s i t y s t a s t a rahastojarjestelhiasta. E i ole v a i l l a v i e h a t y s t a seurata halli- t u k s e n suhdetta n a i h i n k a n s a n eduskunnan mielipiteisiin.
E d e l l a kerrotun periaatteellisen lausuntonsa nojalla oli 1885 v : n v a l t i o v a l i o k u n t a lausunut toivomuksen, etta valtion rahasto- jarjestelma tehtaisiin y k s i n k e r t a i s e m m a k s i , j a t a m a n toivomuk- s e n o l i v a t s a a d y t h y v a k s y n e e t . M u t t a hallitus ei ollut halukas sita noudattamaan — m i k s i ei, siita on lukija kentiesi saanut j o n k u n l a i s e n k a s i t y k s e n edellisessalausumistamme mietteista. A s i a n valtio-oikeudelliseen puoleen, j o h o n s a a d y t olivat panneet niin suuren painon, ei hallitus, tehdessaan asiasta selkoa seuraa- v a l l e saatykokoukselle, ollenkaan koskenut. M i t a sitten tulee k y s y m y k s e n kaytannolliseen puoleen, n i i n ei hallitus tietysti voi- nut evata p a t e v y y t t a niilta n a k o k o h d i l t a , j o i t a v a l t i o v a l i o k u n t a oli esittanyt rahastojarjestelmaa v a s t a a n . : M u t t a se ei k a j o a h i i h i n k a a n . H u o m a u t e t a a n v a a n , etta j a r j e s t e l m a a ei m u k a v o i d a taydellisesti vaittaa. J a todistukseksi tasta esitetaan jokseenkin se, m i k a juuri ohsi p i t a n y t todistaa. »Muutamia valtiotarpeita varten
' I t .
^ ) E d e l l a esitettyihin s e i k k o i h i n on j ) ennen luonut katsauksen Tallqvist kirjasessa >En b l i c k p a F i n l a n d s B a n k s utlaning-spolitikj, siv. 3 1 j a seur.
