kah-deksantuntinen tyopaiva ynna yksi vapaa iltapaiva j a kokonaan vapaa sunnuntai j a etta useimmat tyomiehet myoskin nauttivat 7 shillingin minimipalkkaa.
Puheena oUeesta laitoksesta on etua seka tyonantajalle etta tyo-vaelle: edellinen on turvattu lakoilta j a vakensa liiallisilta vaatimuksilta, jalkimaista taas sovinto-oikeus suojelee kohtuuttomalta riistamiselta, nais-ten j a lasnais-ten tyon kilpailulta j a nalkapalkoilta.
Yleiseltakin kannalta katsoen taytyy myontaa, etta
Poinmitoja ja tietoja eri aloilta. 9 3 toisinaan saattaa vaikuttaa hairitsevasti niiden toimintavapauteen. S i t a -paitse on ammattiyhdistyksiin kuuluvien tyomiesten erityista suosimista vuo-den I 9 0 0 presivuo-dentinvaalissa sen aanimaara nousi noin sataantuhan-teen, oh silla jo viimesyksyisessa presidentinvaalissa kaytettavanSan pohjoi-sen Missisipin laaksoalue, etupaassa lUinoisin j a Ohion valtiot. T a m a ei olekaan kummallista, silla talla alueella sijaitseva Chicagon kaupunki ymparystoineen on Yhdysvaltain teoUisuuden keskus. Maailman vii-desta suurimmasta teoUisuusIaitoksesta on ainakin kolme Chicagossa.
Naista on ensi sijassa suunnattoman suuri Chicago Stock Yards and Packing-Homes, jonka suuret tehtaat valmistavat lihasailykkeita. Se pitaa tyossa 65,000 ihmista j a on varmaan koko maailman suurin te-oUisuusyritys. Viime kesana, juuri presidentin vaalin valmistusaikana.
syntyi taman laitoksen tyovaeston keskuudessa lakko, jota sosialistit suu-ren voiton. Mita useampia asuinhuoneita han saattaa rakennuttaa j a mita useampia vuokralaisia han saattaa niihin sijoittaa, sita johdonmu-kaisemmin han toimii. J a ostajien kilpailu vaikuttaa, etta maan hinta nousee y h a enemman j a etta vuokrat kallistuvat luonnottoman kor-keiksi, mika. taas pakoittaa vuokraajat mita' suurimpaan ahtauteen ter-veydelle turmiollisine seurauksineen.
K u n n a n etu menee sita vastoin painvastaiseen suuntaan.
Sen on pidettava huolta niista varattomista jotka sairauden tah-den eivat kykene tyonansiota hankkimaan, j a niista koyhista perheista, jotka ovat menettaneet elattajansa liian aikaisen kuoleman kautta. J a sen rahallinen etu vaatii, etta sen apuun turvaudutaan niin vahan kuin mahdollista, etta koetetaan ehkaista tauteja, joihin epaterveelliset asunto-olot ovat syyna. Jos kaupunkien rakennusmaata ei saa myyda, ei se voi joutua yksityisen keinottelun alaiseksi. Nykyisten olojen vallitessa sita vastoin mitkaan maaraykset eivat voi estaa sita, etta hinnat kilpai-lun johdosta nousevat j a etta lakeja kierretaan. Hyvien lakien saata-minen kysyy kylla suurta taitoa; mutta viela suurempaa taitoa vaadi-taan, jotta ne voitaisiin tehda tarpeettomiksi.
K i i n a l a i s t e n s i i r t o l a i s u u s . Aikakauskirjassa »Export» l a u -sutaan tasta asiasta:
Viimeisten kuudenkolmatta vuoden kuluessa on likimain 4 , 3 5 miljoonasta kiinalaisesta siirtolaisesta 4 miljoonaa palannuttakaisin K i i -naan. Laskemalla 8 prosenttia kuolemantapausten varalle olisi siis noin 4 5 0 , 0 0 0 eli 10 % prosenttia jaanyt ulkomaille. Tasta kay selville, etta kiinalaisia ei pysyvaisesti asetu kovin paljon muihin maihin, ei niin suuressa maarassa, etta naille olisi siita vaaraa.
Poimintoja ja tietoja e?-i aloilta. 9S kuoUeisuussuh-teisiin. H a n e n tassa kohden esittamistaan tilastollisista tauluista kay ilmi, etta kuoUeisuus koko maassa vuodesta 1881, jolloin se oli 248,4 tuhatta henkea kohti, vuoteen 1902, jolloin se taas oli i8,84 tuhatta kohti, on huomattavasti alentunut. Miten suurena kansantaloudellisena kaupungeissa j a maalla, j a tullut siihen tulokseen, etta kuoUeisuus kau-pungeissamme on alentunut suuremmassa maarassa kuin maaseudulla.
Sama huomio on tehty muissakin maissa. T a m a riippunee osittain siita, etta kaupunkeihin on ruvennut y h a enemman muuttamaan pa-raassa iassa olevaa kansaa, jossa ikaluokassa kuoUeisutts on suhteelli-sesti pieni, osittain j a kieltamatta myoskin siita, etta terveydenhoidoUi-sia parannukterveydenhoidoUi-sia kaupungeissa on enemman j a suuremmaUa tarkkuu-della toimeenpantu kuin maalla. Mita eri sukupuolien kuoUeisuuteen tulee, niin kay prof. Laitisen tutldmuksista selville, etta miesten
kuol-^ leisuus vaimojen kuoUeisuuteen verrattuna on suurempi j a etta tama suhde on lisaantymassa j a suuremmassa maarassa kaupungeissa kuin maalla. T a m a n seikan seiittanee »miesten suurempi huolehtiminen j a erilaisilla aloilla toimiminen kuin myoskin jossakin maarin saannotto-mampi elama, jonka puolesta puhuu sekin seikka, etta miesten kuol-leisuus varsinkin kaupungeissa on suurempi, joissa myosldn ylellinen, saannoton elama vakijuomien kayttamisineen on yleisempi kuin maaUa».
SamaUa kuin kuoUeisuus on alentunut, on luonnollisesti keski-ika pidentynyt. Vv. 1 8 8 1 — 9 0 oli molempain sukupuolten yhteinen keski-ik'l koko maassa 27,91 vuotta (kaupungeissa 26,43, maaUa 2 8 , 0 7 ) j a vv.
1 8 9 1 — 1 9 0 0 taas 30,43 (kaupungeissa 27,94, maalla 3 0 , 7 9 ) . V v . 1881
" — 1 8 9 0 oK miehenpuolten keski-ika koko maassa 26,08 (kaupungeissa 23,04, maaUa 2 6 , 3 2 ) , vaimonpuolten 29,82 (kaupungeissa 29,14, maalla
29,90). V v . 1 8 9 1 — 1 9 0 0 taas miehenpuolten keski-ika koko maassa 28,81 (kaupungeissa 25,79, maalla 29,23) j a vaimonpuolten 32,12
(kaupun-geissa 29,90, maalla 32,40).
YUamainituista luvuista kaj"- selville ensiksikin se, etta keski-ika viimeisella vuosikymmenella on ollut pidempi kuin sen edellisella, j a maalla pidempi kuin kaupungeissa, toiseksi, etta vaimonpuolien ika niin hyvin kaupungeissa kuin maalla on ollut pidempi kuin miehenpuo-hen j a kolmanneksi, etta ero yaimonpuolien j a miemiehenpuo-henpuolien keski-lan pituuden valilla on ollut suurempi kaupungeissa kuin maalla. T a m a onkin hyvin samansuuntainen miesten suureen kuoUeisuuteen vaimon-puolien 31,12 vuotta j a molempien sukuvaimon-puolien 29,32 vuotta. Siis on vaimonpuolien keski-ika meilla nykyaan 3,74 vuotta pidempi kuin miesten.
Edella sanotusta kay epaamattomasti selville, etta kuoUeisuus ko-konaisuudessaan silla ajaUa, jolloin terveydenhoitoasetuksemme on ol-lut voimassa, on huomattavasti vahentynyt j a sen ovat Ideltamatta vai-kuttaneet asetuksen kautta parantuneet terveydenhoidoUiset olot. J a edellasanotusta kaynee myoskiu selville, etta hygieenisten toimenpitei-den eduksi kannattaa tehda uhrauksia, uhrata tyota j a vaivaa.
I s o n B r i t a n n i a n o s u u s k u n n a t . Britanniassa oli vuoden 1903 lopussa 2,027 osuuskuntaa, joiden jasenluku oli 2,058,731 j a osuuspaaoma 37,1 miljoonaa puntaa; vuoden 1894 lopussa oU jasen-luku I V4 miljoonaa j a osuuspaaoma 19,1 miljoonaa puntaa. Liike-vaihto on mainitun ajan kuluessa lisaantynyt 49,8 miljoonasta pun-nasta 99 miljoonaan; siita tulee yksin kulutusosuuskuntien osalle 67,5 mUjoonaa. Kaikkien osuuskuntien puhdas voitto oli v. 1903 9,8 mU-joonaa. Jos jasenten perheet otetaan lukuun, on 1 5 — 2 0 "/o Ison
Britannian asukkaista tata n y k y a mukana osuuskuntaanliikkeessa.
T o i m i t u k s e l l e l a h e t e t t y a k i r j a l l i s u u t t a : ]
Suomen virallinen tilasto. X X V I I . Alkoholitilastoa, i . Suomen alkohoUpitoisten juomain kauppa seka vahittaismyynti j a anniskeluyhtiot vuosina 1 8 9 8 — 1 9 0 2 . Helsingissa 1904.
KunnaUinen tuloverotus j a tuiosuhteet Suomessa I . Kaupungit.
TilastoUinen tutkimus, toimtttaneet Aug. Hjelt j a O. A . Broms H e l -singissa 1904.
Tampereen osake-pankki. Vuosikertomus 6:nnelta tilivuodeUa i g o 4 . Tampere 1906.
Kanerva. Kansanlehti, n:ot I — 2 . 1905.
Kan$dlli$=0$ak^PankKi
-T I L O I S -T I E -T E E I P i i P l K -T E E -T .
ja se on kaannetty useille Europan kielille. Sen suurimpia ansioita on sen tyyni tasapuolisuus. Esitystapa on pitkin matkaa sujuvaa, helppotajuista ja mieltakiinnittavaa. Tejjijan pyrkimyksena on ollut, etta taloustiede, jota tahan asti on pidetty sikavana tieteena», esiintyisi niille, jotka eivat sita viela tunne, haiiskana j a viehattavana. Tassa kohden han onkin onnistu-nut erinomaisen hyvin. Sille, joka tahtoo tutustua taloudellisen elamanT^OTT TflT i
Palovakuutus- ~ — = ^ J , n Osakeyhtio H I O H n1 I I I O^i^l^Bpaaoma 5 1 , U L I i
X V l i J l U w J U J l l i miljoonaa Smk. —==r~ —
AlekB«nterink. 4 4 . H E L S I N K I . H o p e i n k o r f a u s ! E d u l l i s i n i m a t ehdot!
T a p a t u r m a v a k u u t u s - T T T T T T
T l T ^ T T r i
Osakeyhtio I f • « If
i r r i i U I j I j D i I i U
I