I I .
Kirjoittanut
Ernst Neovius.
V i i t t a s i m m e edellisessa kirjoituksessamme siiiien, k u i n k a m e i d a n k i n maassamme k a u v a s asken paattyneen vuosisadan loppupuolelle ne yksilolliset valtiotaloudelliset k a s i t y k s e t olivat y l e i s i m -m i n vallitsevina, j o t k a eivat suopein sil-min katsoneet v a l t i o n suoranaista toimintaa taloudellisen elaman alalia.. V a l t i o p a i v a i m m e asiakirjat sisaltavat tasta useita todistuksia. M u t t a toiselta puolen ne m y o s k i n osottavat, k u i n k a m a a m m e ominaiset olot estivat naita k a s i t y k s i a m e i l l a esiintymasta k a i k e s s a periaatteellisessa j y r k -k y y d e s s a n s a .
Mita v a l t i o n talouteen tulee, n a k y y k y l l a etta, v a r m a a n k i n j o s s a k i n m a a r i n j u u r i naiden yleisten periaatteellisten m i e l i p i t e i d e n vaikutuksesta, v a l t i o n menotalouden laajentamista j o semmoisenaan eduskunnan keskuudessa pidettiin arveluttavana s e i k k a n a . M u t t a toiselta puolen pakottivat olot k d y h a s s a maassamme, j o s s a y k s i t y i s t e n hajoitetut v o i m a t v i e l a v a h e m m a n k u i n muualla r i i t t a v a t sel-laisten s i v i s t y s t a r p e i d e n t y y d y t t a m i s e k s i , j o i s s a k y s y t a a n s u u r e m p i a 'aineellisia v a r o j a , s a a d y t itse y h a j a uudestansa e s i i n t y m a a n
valtion s i v i s t y s t o i m i n n a n laajentamisen vaatijoina.
Piirleita Suomen valtiovarain-hallinnon historiasta. 67
T o i n e n oli k u i t e n k i n laita hallituksemme paaomain kokoa-amis- j a rahastojen perustamismenettelyyn nahden. T a s s a n a y t t i k o m p a s a n a »kuta r i k k a a m p i valtio, s i t a k o y h e m p i kansa» a i v a n erityisesti p i t a v a n p a i k k a n s a . S i l l a jos valtio vuosittain k e r a s i holveihinsa k a n s a n verovaroja, saastaakseen ne, a i n a k i n toistai-seksi, k a y t t a m a t t a , ainoastaan kasvattaen niille k o r k o a , n i i n olihan k a n s a l t a ilmeisesti riistetty osa sen t y o n tulosta, i l m a n etta se tasta h y o t y i muuta, k u i n etta sen valtio s a i korkotuloja, j o t k a — taas koottiin' k o r k o a k a s v a m a a n .
T i e d a m m e , etta j o t a k i n t a m a n suuntaista meilla tapahtui valtion raha-asiain hallinnossa : valtion omistamat vapaat v a r a t , suureksi osaksi sijoitettuina ulkomaille obligatsioneihin, k a s v o i v a t ripeasti. E i sentahden v o i kummastuttaa, v a l l a n k a a n k u n p i t a a mielessa sen yleisen valtiotaioudellisen aatesuunnan, j o h o n olemme viitanneet, etta v a l t i o p a i v i l l a k o h t a a m m e arvostelua j a muistu-t u k s i a muistu-tallaismuistu-ta menemuistu-tmuistu-telymuistu-tapaa vasmuistu-taan.
A r v o s t e l u lahtee s a a d y i s s a kahdelta nakokannalta. T o i n e n niista koskee menettelyn suotavuutta j a sopivaisuutta j a r k i p e r a i s e n raha-asiain hoidon kannalta ; toinen on valtio-oikeudelllsta laatua j a kohdistuu saatyjen oikeuteen olla osallisina saastojen teosta, nimenomaan saastoista tehtavain uusien »rahastojen» perustami-sesta j a lisaamiperustami-sesta paatettaessa.
1 8 7 7 — 7 8 v : n valtiopaivat olivat ensimaiset, j o i l l a saa-t y j e n valsaa-tiovaliokunsaa-ta k a v i omissaa-tamaan perinpohjaisempaa huo-"
miota valtion taloudelle yleensa. M i k a v a l i o k u n n a n k a s i t y s oli valtiovarain keraamisesta k i i n t e i k s i paaomiksi, se k a y p i i l m i siita lausunnosta, j o n k a v a l i o k u n t a antoi valtion silloisesta lainaus-rahastosta (edellisessa kirjoituksessa mairiitusta n. s. kuoletus-rahastosta). S a a m m e v i e l a erityisesti palata t a h a n lausuntoon.
T a s s a mainitsemme v a i n , etta v a l i o k u n t a lausui mielipiteenaan, ettei rahaston p a a o m a a enaa lisattaisi. J a seuraavilla valtiopai-v i l l a , valtiopai-v. 1882, valtiopai-valtiovaltiopai-valiokunta nimenomaan ehdotti, etta k o k o
kuoletusrahasto lakkautettaisiin j a sen p a a o m a k a y t e t t a i s i i n j o k o v a l t i o v e l a n vahentamiseen t a i suurempien valtionienojen suorittam i s e e n . . E h d o t u s raukesi tosin : n a k y i , etteivat saadyt k o k o n a i -suudessansa olieet sellaista valtion paaoma-omaisuutta vastaan, j o k a esim. lainauksen muodossa tuli y l e i s e n taloudellisen toi-m i n n a n h y v a k s i .
• K o l m e v u o t t a m y o h e m m i n , 1885 v : n valtiopaivilla, ei valtio-v a l i o k u n n a n k a n t a naissa asioissa enaa ole y h t a j y r k k a . M u t t a s e n sijaan valtiovaliokunta j u u r i tassa saatykokouksessa alistaa v a l t i o n y l i j a a m a - j a saastotalouden periaatteellisen h a r k i n n a n a l a i s e k s i .
S e n j a l k e e n k u n s a a d y t v i i m e k s i olivat olieet kooUa, oli hallitus (v. 1883) perustanut valtion »vararahaston». R a h a s t o n t a r k o i t u k s e n a piti olla »taata yleiselle valtiorahastolle v a r o j a sell a i s i n a aikoina, j o sell sell o i n u sell k o m a a n k a u p a s s a sattuvat tai muut v a i -k e a m m a t taloudelliset hairiot v a r s i n -k i n tuUitulojen vahenemisen k a u t t a olisivat painaneet valtiotulot alle lasketun maaran». R a -h a s t o n suuruus maarattiin alkujansa 2 miljoonaksi m a r k a k s i , m i k a s u m m a siihen perustettaessa heti siirrettiin. M u t t a j o s a m a n a v u o n n a 1883 m a a r a t t i i n , etta vararahasto oh vahitellen korotettava 5 m i l ] . m k : k s i , osaksi l i s a a m a l l a sen korkotulot paaomaan, osaksi s i i r t a m a l l a siihen valtiotuloista s y n t y v i a y l i j i i a m i a . T a m a n j o h -d o s t a siirrettiin vararahastoon alussa vuotta 1884 e-delleen i m i l j . m k . , j a 1885 v : n valtiopaiville ilmoitti hallitus a i k o v a n s a seu-r a a v a n kolmivuotiskauden a i k a n a edelleen s i i seu-r t a a sinne s a m a n m a a r a n , j o s raha-asiain tila sen sallisi.
T a l l a i s e n paaomarahaston muodostamista vastaan, j o n k a tarkoituksena oli olla valtiotalouden saannollisen k u l u n t u r v a n a epasuotuisina aikoina, j o i t a meidan valtiovarastolle voisi sattua s i t a helpommin, k u n sen tila melkein taydellisesti riippui n i i n e p a v a r m a s t a tulosta k u i n tulh, ei saatyjen valtiovaliokunnalla ollut m i t a a n muistuttamista. P a i n v a s t o i n lausui v a l i o k i m t a nimenomaan
. Piirteita Suomen valtiovaraiji-hallinnojt hisiojiasta. 6^ •
: • • - V I
tunnustuksensa sille ajatukselle, j o k a oli aiheuttanut vararahaston perustamisen. S e muistutus, j o k a v a l i o k u n n a l l a j a saadyilla, j o t k a h y v a k s y i v a t v a l i o k u n n a n lausunnon, oli tassa kohden tehtavana,.
oli sita valtiooikeudellista laatua, j o h o n edella viittasimme. A s e t -tuen perinnaisen finanssioikeutemme kannalle, n i i n k u i n t a m a on ilmaistuna valtiopaivajarjestyksen 36 §:ssa, v a l i o k u n t a tahtoi huo-mauttaa, k u i n k a siita, etta valtiovarojen y l i j a a m i s t a melkoisia s u m m i a sidottiin erityisia, k e r t a k a i k k i a n s a m a a r a t t y j a tarkoituksia varten,, seuraus oli, etta suostuntaverojen k a u t t a oli h a n k i t t a v a s u u r e m p i a s u m m i a j u o k s e v a i n menojen suorittamiseksi, k u i n m i k a olisi tarpeen, j o s nain ei tapahtuisi. K u n n y t saatyjen asiana oli m y o n t a a namat suostunnat, mutta niiden suuruus oli r i i p p u v a i n e n r a -hastojen perustamisesta, olisi v a l i o k u n n a n mielesta m y o s k i n annett a v a saadyille annettilaisuus lausua mielensa s e k a perusannetteannettannettavain r a h a s -tojen tarpeellisuudesta, etta siita, m i s s a m a a r i n v a l t i o n raha-asiain tila kuUoinkin salli v a l t i o v a r a i n y l i j a a m a i n siirtamista niihin.
Mutta m y o s k i n tarkoituksenmukaisuuden k a n n a l t a 1885 v:n;
valtiovaliokunta alisti rahastojarjestelman arvostelun alaiseksi. K u n on olemassa rahastoja, lausui v a l i o k u n t a , j o i d e n tulot a i n a o v a t kaytettavat k e r t a k a i k k i a n s a vahvistetuUa t a v a l l a m a a r a t t y i h i n tarkoituksiin, n i i n saattaa sen k a u t t a usein k a y d a niin, etta m e -noja suoritetaan, i l m a n etta niiden tarpeellisuus j a valttamat-t o m y y s on valttamat-tulluvalttamat-t valttamat-t y y d y valttamat-t valttamat-t a v a s valttamat-t i h a r k i valttamat-t u k s i . S i l l o i n ei enaa s y n n y ajatus v e r r a t a eri menojen suotavuutta t a i k k a punnita v a s t a k k a i n niita eri etuja j a harrastuksia, j o t k a k a i k k i tahtdvat saada o s a n s a , v a i k k a tallainen vertaus on valttamaton edellytys, j o t t a todelliset tarpeet tuUsivat etupaassa t y y d y t e t y i k s i .
S i l l a periaatteellisella painavuudella, j o k a esiintyy tassa lau-sunnossa, ei seuraavilla v a l t i o p a i v i l l a enaa tehda muistutuksia saas-tojen kokoamis- j a rahastojarjestelmaa vastaan. M u t t a s e k a niista ehdotuksista, j o i t a saatyjen puolelta k u i t e n k i n tuodaan esiin rahasto-j e n lakkauttamisesta, etta muista asiaa k o s k e v i s t a lausunnoista k a y
i l m i , etta eduskunnan k a n t a , milloin ei k a y t a n n o l l i n e n etu nimen-o m a a n nimen-ollut yhdistettyna saastnimen-orahastnimen-ojen sailyttamiseen, yleensa p y s y i samana. N i i n p a ovat saadyt saannollisesti asettuneet sille kannalle, etta valtiorahastoon s y n t y v i a ' tulojen y l i j a a m i a p i i k a l i mahdollista siirrettaisiin kulkulaitosrahastoon, s. o. kaytettaisiin t u o t t a v i i n valtiomenoihin. S a m o i n lausui 1891 v : n valtiovalio-v a l i o k u n t a nimenomaisen toivaltiovalio-vomuksen, etta niita lisavaltiovalio-varoja, j o t k a valtiolle osittain j o oli k e r t y n y t , osittain tulisi k e r t y m a a n v. 1888 toimeenpannusta tullikorotuksesta, ei koottaisi paaomiksi, v a a n kaytettaisiin tavalla, j o k a asettaisi ne taloudellisen k e h i t y k s e n palvelukseen.
E r i t y i s t a huomiota ansaitsee kansaneduskunnan suhde siihen ylijaamatalouden hoitotapaan, j o t a valtiovaroilla harjoitettu lainananto edusti.
S e n y k s i l o l l i s e n valtiotaioudellisen k a s i t y k s e n kanssa, j o h o n edella j o p a r i k e r t a a olemme viitanneet, oli tuskin m i k a a n valtion toiminnan h a a r a meilla n i i n j y r k a s s a ristiriidassa k u i n j u u r i halli-t u k s e n harjoihalli-thalli-tama lainausliike. S e n suhhalli-teen n a y halli-t halli-t i v a halli-t a i v a n eri-t y i s e s s a maarassa p i eri-t a v a n p a i k k a n s a ne vaieri-teri-teeeri-t, j o eri-t k a n. s. va-paamielisen taloudellisen oppisuunnan puolelta tehtiin yleensa valtion harjoittamaa taloudeUista toimintaa v a s t a a n : valtio j a
hallitus olivat lainanannossansa »ulkopuolella kilpailun»; he saat-toivat p a i n a a k o r k o k a n n a n k u i n k a alas tahansa, suosia y k s i a j a olla suosimatta toisia elinkeinoja j a elinkeinonharjoittajia, k u i n k a m i e h teki; he saattoivat taten, sluonnottomalla tavalla», edistaa
>.epaterveita» y r i t y k s i a j a siis v a i k u t t a a »hairitsevasti», s. o. v a h i n -gollisesti k a n s a n talouden »luonnolliseen» j a sentahden m y o s k i n a i n o a a n oikeaan, suotavaan j a h y d d y l l i s e e n muodostumiseen.
E i siis v o i h a m m a s t y t t a a , etta aina siita alkaen, j o l l o i n saatyjen valtiovaliokunta yleensa rupeaa omistamaan suurempaa huomiota valtion taloudelle, t a m a n v a l i o k u n n a n mietinnoissa-koh-t a a m m e osimietinnoissa-koh-tmietinnoissa-koh-tain a n k a r a a k i n , edella esimietinnoissa-koh-temietinnoissa-koh-tylmietinnoissa-koh-ta periaamietinnoissa-koh-tmietinnoissa-koh-teelliselmietinnoissa-koh-ta
Piirteita Suomen valtiovarain-Aallinnoft historiasta. 71
k a n n a l t a l a h t e v a a arvostelua valtion lainausliikkeesta. N i i n k u i n siihen viittasimme, esiintyj'- tallainen arvostelu j o 1 8 7 7 — 7 8 v : n v a l t i o p a i v i l l a . A i h e e k s i muistutukseensa valtiovaliokunta s i l l o i n c t t i ne tappiot, j o i t a kuoletusrahasto oli k a r s i n y t lainanannos-sansa. N e todistivat, sanoi valiokunta, ettei" lainausliiketta ollut v o i t u edullisesti harjoittaa, j a ettei »voitu k a t s o a t a m a n t a v a n rahaston varojen tuottaviksi tekemiselle h y v i n v a s t a a v a n sen pe-rustamisella ajateltua tarkoitustas. L a i n a u s r a h a s t o n p a a o m a a ei sentahden pitaisi enaa l i s a t a ; e n i m m a n rahaston v a k u u d e n j a t a r k o i t u k s e n m u k a i s t a olisi sijoittaa sen varat, s i k a l i k u i n tulisivat v a p a i k s i , ei uusiin lainoihin, v a a n h y v i i n obligatsioneihin.
N i i n k u i n n a k y y , oli nakokohta, j o l t a v a l i o k u n t a arvosteli k y s y m y s t a , puhtaasti rahallinen, fiskaalinen; valtiovaraston rahal-linen etu, j o t a s e . k a t s o i p a r e m m i n palveltavan vapaiden varojen sijoittamisella arvopapereihin, k u i n niiden asettamisella tuottavain ehnkeinojen palvelukseen. K u m p i k o menettely laajemmalta, m a a n j a k a n s a n etujen k a n n a l t a oli hyodjdlisempi, .siihen k y s y m y k s e e n
•valiokunta ei ollenkaan koske, v i e l a v a h e m m a n tapaa sen lau-sunnossa m i t a a n , j o k a v i i t t a i s i siihen, etta v a l i o k u n t a olisi katso-n u t t a m a katso-n s e i k a katso-n j u u r i olevakatso-n asiassa ratkaisevakatso-n. L u u l t a v a a okatso-n kuitenkin, etta v a l i o k u n t a siitakiri s y y s t a asettui valtiovaroilla harjoitettua lainanantoa vastaan, etta se, edella kerrotun periaatteellisen k a n n a n m u k a a n , katsoi tallaista lainausta yleensa p i k e m -m i n vahingolHseksi k u i n h y o d y l l i s e k s i . S e u r a a v i l l a eli 1882 v : n v a l t i o p a i v i l l a tulee t a m a selvasti i l m i . »Se lainaus, j o t a (kuoletus-) rahaston v a r o i l l a edelleen harjoitetaan — sanotaan silloin valtio-v a l i o k u n n a n mietinnossa — tuntuu valtio-valiokunnasta valtio-v a r s i n valtio-v a h a n ajanmukaiselta. • V a n h e m p i n a a i k o m a , jolloin m a a s s a oli puute luotonantolaitoksista, saattoi olla paikallaan, etta valtio v a p a i l l a .varoillansa tuli elinkeinoille a v u k s i . M u t t a n y t t e m m i n ei t a m a ole ainoastaan tarpeetonta, v a a n m y o s k i n vahingoUista, k o s k a v a l t i o lainanantajana on y k s i t y i s t e n pankkilaitosten k i l p a i l u n
ulko-puolella j a t a m a n johdosta sen antamat. lainat k y l l a k i n usein saavat kehotusten, armonosotusten j . m . s. luonteen». L a i n a i n annon kuoletusrahastosta pitaisi sentahden v a l i o k u n n a n mielesta lakata, j a rahaston v a r a t olisivat k a y t e t t a v a t rautatierakennuksiin tai m u i h i n samanlaisiin y r i t y k s i i n . Jollei hallitus tahan suostuisi, n i i n olisi rahaston varoilla, s i k a l i k u i n tulevat v a p a i k s i , makset-tava t a k a i s i n 1862 v:n valtiolaina, j o n k a v a k u u t e n a r a h a s t o a pidettiin.
M u t t a j o itse valiokunnassa oli toisenlaisiakin miehpiteita edustettuna. V a l i o k u n n a n mietintoon l i i t t y i naet vastalause, j o s s a y k s i (pappissaatyyn kuuluva) j a s e n n i m e n o m a a n asettui enem-miston ehdotusta vastaan. Vastalauseen t e k i j a ajatteli etupaassa sita v a h i n k o a , m i k a kunnille j a muille julkisille yhteisoille meidan maassa olisi tapahtunut, j o s valtion lainananto niille olisi lakannut.
V a h v a l l a j a »isallisella» hallituksella, j o m m o i s t a h a n tahtoi, piti olla mahdollisuus esim. auttaa seurakuntaa, j o l l a oli rakennetta-v a n a k a l l i s k i r k k o , j a j o k a tahtoi saada kustannukset siita j a e t u i k s i pidemmalle maksuajalle, k u i n m i k s i y k s i t y i s e t lainanantajat o l i v a t h a l u k k a a t myontamaan v a r o j a .
O n huomattava asia, etta t a m a k a y t a n n o l l i n e n katsantotapa paasi voitolle k a i k i s s a saadyissa. T a l o n p o i k a i s s a a d y s s a se tapahtui nimenomaan siina muodossa, etta l a i n o j a kuoletusrahastosta vastedes olisi m y o n n e t t a v a ainoastaan k u n n i l l e . S e u r a a v i l l a valtiopaivilla, v. 1885, ei v a l t i o n lainausliikkeen arvostelu e n a a v a l i o k u n n a s s a k a a n esiinny siina ankaruudessa, k u i n k o l m e v u o t t a aikaisemmin, j a 90-luvulla l a k k a a v a t , v a h e m m a n teoreetisen kat-sohtatavan paastessa vallalle naista j a samanluontoisista asioista, k a i k k i muistutukset tassa suhteessa. 1885 v : n v a l t i o p a i v i l l a teh-daan v a l t i o v a l i o k u n n a n puolelta periaatteellinen muistutus v a l t i o n lainanantoa vastaan ainoastaan siita, etta yleisen valtiorahaston y l i j a a m a v a r o i s t a m e l k o i s i a s u m m i a — siihen a i k a a n noin 3 m i l
-Piirteita Suomen •valtiovarain-hallinnon historiasta. 73
j o o n a n m a r k a n v a i h e i l l a i) — oli sidottuna p i t k a a i k a i s i i n k i i n i t y s -j a kuoletuslainoihin. M u t t a t a m a muistutus ei naiitavasti ollut tahdatty niin paljon nimenomaan lainausjarjestelmaa vastaan, k u i n enemman aiheutunut siita vastustuksesta saannollisten valtiotulojen y l i j a a m a i n k a s a a m i s t a vastaan, j o s t a edella oli puhe. V a r s i n k i n a l k a a k a i k k i • vastustus k u n t a i n a v u s t a m i s t a v a s t a a n valtiolainoilla l a k a t a eduskunnan puolelta. A i n o a s t a a n valtiolainain anto y k s i -tyisille henkil5ille herattaa s a a d y i s s a edelleen e p a i l y k s i a . N i i n p a
1888 v : n v a l t i o v a l i o k u n t a panee m i e l i h y v a l l a merkille, etta u u -desta lainausrahastosta- lainoja piti a n n e t t a m a n etupaassa k u n n i l l e j a y h d y s k u n n i l l e yleisten rakennusten aikaansaamisen helpotta-miseksi, mutta y k s i t y i s i a r a k e n n u s y r i t y k s i a varten v a a n poikkeus-tapauksissa. N i i n i k a a n huomautetaan v a l i o k u n n a n mietinnossa.
mielihyvalla, ettei aikomus yleisen lainausrahaston perustamisella.
nahtavasti ollut »kilpailla olemassa olevien luottolaitosten k a n s s a , ,vaan t a y t t a a luotontarpeita, j o i t a namat eivat toistaiseksi t y y d y t a » .
1891 v : n v a l t i o p a i v i l l a v a l i o k u n n a n mietinnossa v a l t i o v a r a i n t i l a s t a e s i i n t y y taas lausunto, j o k a oli tahdatty y k s i t y i s i l l e i i i k k e e n -harjoittajille annettavia valtiolainoja vastaan.^) M u t t a t a m a lausunto, j o t a v a s t a a n »seka tarpeettomana etta epakaytannollisena j a ristiriitaisena* j o valiokunnassa vahemmisto ^) asettui, ei saavut-tanut sen laajempaa kannatusta. S e u r a a v i l l a eli 1894 valtiopaivilla.
esiintyy valtiovaliokunnan puolelta toivomus y k s i t y i s t e n liike-y r i t liike-y s t e n edistamista tarkoittavan valtiolainauksen supistamisesta
T a t a n y k y a — sivumennen sanoen — noin l o milj. m k .
^) L a u s u n t o k u u l u i : i M i t a tulee rauta- j a muille tehtaille annettaviin lai noihin, on valiokunnan mielesta meneteltava erityisella alylla, jottei n a i l l a lainoiUa hankittaisi muutamille laitoksille erityisia etuja tai jottei vaikeutettaisi kilpailua niille, jotka eivat voi paasta naita lainoja nauttimaan. J a on valiokunnasta nayttanyt, etta valtiolainoja pitaisi annettaman ainoastaan sellaisille teoUisuuden h a a -roiUe, jotka ovat avustuksen tarpeessa voidakseen kehittya, taikka milloin o a tajrtettava luotontarvetta, jota olemassa olevat luottolaitokset eivat tyydyta.»
") Pappis- j a talonpoikaissaadyista.
ainoastaan y h d e n aatehssaadyn jasenen vastalauseessa. ^) J a myo-h e m m i n valtion lainaustoiminta ei enaa ole aimyo-heuttanut m i t a a n muistutuksia eduskunnan puolelta. S a a d y t ovat p a i n v a s t o i n itse esiintyneet alotteen tekijoina useissa ehdotuksissa, joiden t a r k o i -tuksena on ollut erilaisten y l e i s h y o d y l l i s t e n h a n k k e i d e n edista-m i n e n valtio v a r o i s t a annettavilla edullisilla lainoilla.
K o e t i m m e edellisessa kirjoituksessa osottaa, k u i n k a serahasto-j a r serahasto-j e s t e l m a , serahasto-j o k a valtiotaloudessamme vallitsi, oh s y v e m m a s s a
y h t e y d e s s a m e i l l a v o i m a s s a oUeen yleisen hallintojarjestelman j a - t e k n i i k a n k a n s s a , k u i n m i l t a asia ensi s i l m a y k s e l l a nayttaa.
N a i m m e m y o s k i n edelHsessa, m i k a eduskuntapiireissa oli k a s i t y s t a s t a rahastojarjestelhiasta. E i ole v a i l l a v i e h a t y s t a seurata halli-t u k s e n suhdehalli-thalli-ta n a i h i n k a n s a n eduskunnan mielipihalli-teisiin.
E d e l l a kerrotun periaatteellisen lausuntonsa nojalla oli 1885 v : n v a l t i o v a l i o k u n t a lausunut toivomuksen, etta valtion rahasto-jarjestelma tehtaisiin y k s i n k e r t a i s e m m a k s i , j a t a m a n toivomuk-s e n o l i v a t toivomuk-s a a d y t h y v a k toivomuk-s y n e e t . M u t t a hallitutoivomuk-s ei ollut halukatoivomuk-s sita noudattamaan — m i k s i ei, siita on lukija kentiesi saanut j o n k u n l a i s e n k a s i t y k s e n edellisessalausumistamme mietteista. A s i a n valtio-oikeudelliseen puoleen, j o h o n s a a d y t olivat panneet niin suuren painon, ei hallitus, tehdessaan asiasta selkoa seuraa-v a l l e saatykokoukselle, ollenkaan koskenut. M i t a sitten tulee k y s y m y k s e n kaytannolliseen puoleen, n i i n ei hallitus tietysti voi-nut evata p a t e v y y t t a niilta n a k o k o h d i l t a , j o i t a v a l t i o v a l i o k u n t a oli esittanyt rahastojarjestelmaa v a s t a a n . : M u t t a se ei k a j o a h i i h i n k a a n . H u o m a u t e t a a n v a a n , etta j a r j e s t e l m a a ei m u k a v o i d a taydellisesti vaittaa. J a todistukseksi tasta esitetaan jokseenkin se, m i k a juuri ohsi p i t a n y t todistaa. »Muutamia valtiotarpeita varten
' I t .
^ ) E d e l l a esitettyihin s e i k k o i h i n on j ) ennen luonut katsauksen Tallqvist kirjasessa >En b l i c k p a F i n l a n d s B a n k s utlaning-spolitikj, siv. 3 1 j a seur.
Piirteita Suomen valtiovarain-halH?znon historiasta. 75
o v a t maararahat asetettavat siten, etta y l i j a a m a t yhdesta vuo-desta siirretaan k a y t e t t a v a k s i s a m a a n tarkoitukseen vastedeskin»
(josta vahitellen s y n t y i »rahastoja», niinkuin esim. metsamaiden lunastusrahasto); j a »joskus on valttamatonta m a a r a t y i s t a varoista muodostaa p a a o m a vastaista tarvetta varten».-^) L o p u k s i hallitus k a i p a a tietoa siita, m i t a valtion rahastoja valiokunta muistuksel-l a n s a omuistuksel-li tarkoittanut.
V a l t i o v a l i o k u n n a n lausunto oli n y t , n i i n k u i n lukija on nah-n y t , ollut periaatteellinah-nenah-n e i k a senah-ntahdenah-n tarkoittanah-nut m i t a a nah-n rahastoa erityisesti, v a a n k o k o jarjestelmaa yleensa. Mutta k a y t -t a e n -tarjo-t-tua -tilaisuu-t-ta 1888 v : n val-tiovaliokun-ta, j o k a , n i i n k u i n sen mietinto v a l t i o v a r a i n tilasta monissa k o h d i n osottaa, o l i a s i a s s a yleensa s a m a l l a k a n n a l l a k u i n edeltajansa, luetteli muu-t a m i a rahasmuu-toja, j o muu-t k a sen mielesmuu-ta haimuu-tamuu-tmuu-ta voisi lakkaumuu-tmuu-taa.
N e o l i v a t : vaivais j a tyohuonerahasto, maanviljelysrahaslo, U u d e n -m a a n laaninhallituksessa hoidettu toinen -maanviljelysrahasto ^), kouluraha.sto, T u o m a r n i e m e n rahasto seka v i e l a pari v a h a i s t a
»sotilasvaroista» aikoinansa muodostettua rahastoa. V i i m e m a i n i t u t v o i t a i s i i n y h d i s t a a yleiseen sotilas-, muut yleiseen valtiorahastoon.
M a a n v i l j e l y s r a h a s t o i h i n nahden, joiden sailymisesta saattoi k a t s o a olevan h y o t y a m a a n paaehnkeinolle, ei v a l i o k u n n a n eh-dotus saavuttanut y k s i m i e l i s t a kannatusta s a a d y i s s a . M u t t a muuten tuli v a l i o k u n n a n ehdotus saatyjen'paatokseksi. Hallitukselle ei sita vastoin ollut helppoa suostua repimaan r i k k i jarjestelmaa, j o k a oli olennainen osa raha-asiaimme hoidossa vallinnutta v a n h a a menettelytapaa. N i m e n o m a a n senaatti epasi vaivais- j a tyohuone-rahaston j a koulutyohuone-rahaston peruuttamista j a senaatin ehdotus saavutti tietysti k o r k e i m m a s s a p a i k a s s a h y v a k s y m i s e n .
E s i m e r k k i n a tasta mainitaan laamanninkarajajyvarahasto.
^) E d e l l i n e n naista kahdesta maanviljelysrahastosta oli ruotsiksi nimeltansa
>landtbruksfonden> j a sita koiti valtiokonttori niinkuin muitakin samanlaisia rahastoja. J a l k i m a i s e n ruotsalainen nimi oli jjordbruksfonden».
E n tieda, huvittaako l u k i j a a ottaa selkoa siita, m i t a senaatti esitti naiden rahastojen sailyttamisen puolustukseksi. M u t t a k u n t a m a lausunto k u i t e n k i n on monessa suhteessa k u v a a v a k o t i m a i -sessa hallituk-sessamme tallaisista valtiotaloudellisista s e i k o i s t a vallinneille kasityksille, painatan siita t a h a n v a l t i o p a i v a a s i a k i r j a i n m u k a a n paakohdat.
V a i v a i s - j a ' tyohuonerahaston tuloista — sanoo senaatti — on suuri o s a maksuja passeista, joita annetaan keisarikunnassa oleskeleville suomalaisille. T a h a n nahden menee varsin melkoinen osa rahaston tuloista koulujen j a hyvantekevai-syyslaitosten yllapitoon niita suomalaisia varten, j o t k a oleskelevat Venajalla, seka.
myoskin turvattomain lasten kasvatusavuksi Suomessa. Muuten suoritetaan puheena-olevasta rahastosta, paitsi Suomen Pietarissa olevan passiloimiston kustannuksia,.
myoskin korvauksia vaivaishoitoyhdyskunnille vaivaishoito- y. m. kustannuksista,.
joita niilla on ollut sellaisista Suomesta kotoisin olevista henkiloista, jotka maara-ajan ovat oleskelleet Venajalla. — K o u l u r a h a s t o n sailyttamisen puolesta erityisena rahastoua senaatti katsoi puhuvan : etta useilta tahoilta alinomaa tehdaan esityksia.
koulutalojen rakentamisesta ; etta rahaston paatehtava juuri oli taman tarpeen tyy-dyttaminen ; etta koulurahastoon menevat oppilasmaksut siihen aikaan olivat vuo-sittain 6 0 , 0 0 0 m a r k k a a suuremmat k u i n ne menot, joista rahaston ensi sijassa tuli pitaa huoH, nimittain tekijapalkkiot oppikirjain laatimisesta j a menot kouluhuo-neistojen vuokraamisesta seka koulutarpeiden hankkimisesta ; etta tama rahasto siis teki hallitukselle raahdoUiseksi, riippumatta muista valtiomenoista, vahitellen tyydyttaa koulujen rakennustarpeen ; s e k a etta naytti olevan sopivinta, ettei k o u l u -oppilaiden lukukausimaksuja kaytettaisi muihin k u i n koulun omiin tarpeisiin.
Meista tuntuu, k u i n osottaisi tamakin lausunto puolestaan oikeaksi, mita edella olemme sanoneet niista syvemmalla oUeista syista, j o t k a saivat raha-asiain, hallintomme pitamaan k i i n i perinnaisesta rahastojarjestelmastii.
S e u r a a v i l l a (1891 v:n) valtiopaivilla valtiovaliokunta lausuu, ettei se tosin »voinut havaita, etta senaatin esittamat n a k d k o h d a t riittaisivat puolustamaan puheenaolevan k a h d e n rahaston sailytta-m i s t a s . M u t t a valiokunta ei nyt k u i t e n k a a n tahtonut uudistaa ehdotusta niiden lakkauttamisesta. S e u r a a v a s s a s a a t y k o k o u k s e s s a ei sitten k o k o rahastojarjestelmamme enaa aiheuta muistutuksia eduskunnan puolelta. V a l t i o v a l i o k u n n a s s a k i n esiintyi niita talla-k e r t a a ainoastaan ennen mainitsemassamme aatelissaadyn t a h o l t a
Piirfeitii Suomen valtiovarain-hallinnott historiasta. 77
t e h d y s s a vastalauseessa v a l i o k u n n a n raha-asiamietintdon. Peri-aatteelliselta kannalta ei' rahastojarjestelma m y o h e m m i l l a k a a n v a l t i o p a i v i l l a ole joutunut arvostelun alaiseksi saatyjen puolelta.
A i n o a s t a a n koulu- j a v a i v a i s - j a tyohuonerahastoon nahden uudistaa v a l t i o v a l i o k u n t a 1897 v a l t i o p a i v i l l a ehdotuksensa niiden lak-kauttamisesta. M u t t a n y t k a a n ei hallitus suostunut luopumaan j a l k i m a i s e s t a , j o s kohta se ei m a i n i n n u t k a a n m i t a a n s y i t a sen s a i l y t t a m i s e n h y v a k s i . A i n o a s t a a n koulurahaston suhteen pantiin l a k k a u t u s v i h d o i n k i n toimeen v. 1 9 0 1 . R a h a s t o s s a ei silloin ollut-k:aan enaa muuta k u i n — «velkoja» m u i h i n rahastoihin.
A i v a n n a i n v a h i i n j a m y o h a i s i i n eivat k u i t e n k a a n kansan-eduskunnan harjoittaman arvostelun vaikutukset supistuneet v a l t i o n rahastojarjestelman suhteen. S u u r e k s i osaksi v a r m a a n j u u r i taman arvostelun johdosta havitetttiin naet 1880-luvun kuluessa useita v a n h o i n a a i k o i n a k a i k e n l a i s i a eri t a r k o i t u k s i a varten perustettuja
»rahastoja», j o i l l a ei enaa muuta m e r k i t y s t a ollut, k u i n olla teke-m a s s a k i r j a n p i t o a s e k a v a teke-m teke-m a k s i j a y l e i s k a t s a u k s e n s a a teke-m i s t a v a l t i o v a r a i n tilasta v a i k e a m m a k s i . H u o m a u t t a a kannattaa k e n -t i e s i v i e l a -t a s s a k i n , e-t-ta saady-t, ase-t-tumalla kannalle, j o n k a mu-k a a n tuloista s y n t y v a t y l i j a a m a t m i mu-k a l i mahdollista o l i v a t mu-k a y t e t t a v a t h y o d y l l i s i i n v a l t i o t a r k o i t u k s i i n , epailemalla ovat osaltaan aikaan-saaneet, etta y l i j a a m a v a r a i n k o k o a m i n e n v a l t i o n haltuun on p y s y n y t kohtuullisissa rajoissa. T a s s a kohden tuntuu eduskunnan mieli-p i t e i d e n j a l k i k a i k u a esim. yleisen lainausrahaston mieli-perustamisen y h t e y d e s s a annetussa m a a r a y k s e s s a , j o n k a m u k a a n lainausrahas-t o n k o r k o v a r o j a oli vuosilainausrahas-tlainausrahas-tain s i i r r e lainausrahas-t lainausrahas-t a v a yleiseen vallainausrahas-tiorahaslainausrahas-toon, s. o. k a y t e t t a v i k s i j u o k s e v a i n menojen suorittaraiseen, m a a r a y s , j o n k a saatyjen valtiovaliokunta, n i i n k u i n edellisesta saattaa paattaa,
p a n i erityisella m i e l i h y v a l l a m e r k i l l e , toivoen, etta hallitus saas-a m saas-a t t saas-a tulisi tsaas-allsaas-a t saas-a v o i n k saas-a y t t saas-a m saas-a saas-a n lsaas-ainsaas-ausrsaas-ahsaas-aston k o r k o j saas-a .
M u t t a perinpohjaisemman muutoksen a i k a a n s a a m i s e k s i siihen y l i j a a m a t a l o u d e n hoitotapaan, j o s t a edellisessa olemme koettaneet
esittaa m u u t a m i a piirteita., puuttuivat k u i t e n k i n edellytykset.
S e o n k i n sentaliden s a i l y n y t j o k s e e n k i n l o u k k a a m a t t o m a n a a i n a n a i h i n asti.