A S a w
Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N A I K A K A U S K I R J A
K A N S A N T A L O U P E L L I S E N Y H P I S T Y K S E N J U L K A I S E M A
T O I M I T U S :
J . H . V E N N O L A J . F O R S M A N
S i S a l l y s : T . H . B e c k e r , Piirteita J . V . Snellmanin kansantaloudellisifta kirjoitaksista. O n n i H a l l s t e n , Ruotsin vakuutuslainsaadannon paiikohtia. M a t t i Helenitts, Alkoholikysymyksen tilastoUinen selvitys. K i r j a l i i s u t i t t a : M i c k a e l T n g a n - B a r a n o w s k y , Theoretische Grundtagen des Marximus. I x i p z i g 1905.
Duncker & Humblot. Poimintoja j a tietoja eri aloilta.
N : o 5 1 9 0 5
Y f i T E I S K U N T A T A L O U P E L U N E N
A I K , A K ; A U S K ; I R J A ISDI^^^^^SD^IS^^
ilmestyy noin kolmen painoarkin suuruisena joka toinen kuukausi eli kuusi kertaa vuodessa.
Aikakauskirja tulee yleistajuisessa muodossa kasittelemaan yhteiskunnallisia j a taloudellisia kysymyksia j a seuraamaan niiden kehitysta j a kehitj^ksen tuloksia koti- j a ulkomailla. Se tulee si- saltamaan seka alkuperaisia kirjoituksia etta selontekoja kysy- mysten kasittelysta ulkomaisessa kirjallisuudessa, katsauksia, arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta kirjalli- suudesta, poimintoja j a tietoja eri aloilta.
Tilaushinta on asiamiehilta, postikonttooreissa tai toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 markkaa vuosikerrralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. Asiamiehille, joita toivo- taan saatavan ympari maata j a kaikista kansan kerroksista, an-
netaan joka kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . V e n n o l a , J . F o r s m a n ,
Paatoimittaja. Toimitussihteeri.
Ybteiskaotataloabelliser) a i k a k a a s k i r j a o : Paatoimittaja: J . H . Vennola, Huvilakatu 2. T e l . 36 82.
Toimitussihteeri: J . Forsman, Antinkatu 22. T e l . 4 6 4 1 . Toimituksen osote: Helsinki.
Akateeminen kirjakauppa
^ « Helsingissa.
Omistaa n m s a a n varaston s e k a kotimaista etta alkomaalaista k i r - jallisuutta.
T o i m i t t a a nopeasti k i r j a i l i s u u t t a , jota ei lOydy varastossa.
S u l k e u t u u yleison suosiolliseen huomioon e s i i n t y v a s s a k i r j a l l i s u u s - tarpeessa.
Senssuurin h y v a k s y m a , 30 p . lokakmita 1905, Helsingissa.
Piirteita J . V. Snellmanin kansantaloudellisista kirjoituksista,
Kirjoittanut
« Th. Becker.
I I . • il
Paattaen edellisesta esityksesta, jossa ainoastaan vapaastijaaa- riviivoja myoten olemme voineet piirtaa kuvan Snellmanin kansanta- loudellisista kirjoituksista, pitanee lukija uhkarohkeana tallaisessa kirjoituksessa ryhtya selvittamaan J . V . Snellmanin suhdetta aikansa kansantaloustieteeseen. Silla olihan Sftellmanin kansantaloudellinen
I!
kirjailijatoimi samalla melkein yksinomaan sanomalehtimiehen, jonka kirjoitukset yleensa koskivat alkuperaisella kannalla olevi en-taloudel- listen olojemmeparantamista. Tarkoittivathan neuudistusehdotuksia, jotka olivat meidan pikkuolojamme koskevia, enimmakseen kaytan- nollista ja paikallista laatua. Epailevaan kasityskantaan kylla myoskin johtaa suppeaan muotoon suUottu esitys — vain laiha'luu- ranko siina hienossa organismissa, jonka kudoksia tamanlaatuisessa tutkielmassa on mahdoton tarpeeksi analyseerata. Mutta
se, joka on tilaisuudessa perusteellisemmin tutustumaan Snell- manin monilukuisiin ja laajoihin taloudellisiin kirjoituksiin, jotka jo yksistaan kelpaavat siirtamaan synnyttajansa nimen jalki- maailman omaisuudeksi, huomaa heti, etta niiden takana on, ei suinkaan pelkastaan lahjakas sanomalehtimies, vaan syvamiettei- nen ajattelija, joka myoskin on kansantaloustieteen aatteisiin hy- vin perehtyuyt. Se kay yarsin selvasti ilmi aina kun Snellman
Th. Becker.
esim. tullakseen johonkin erityiseen kysymykseen johdannossa puhnu kansantalouden yleisista ilmidista, ja monasti muutenkin yksityisten kirjoitusten hengesta, joskus muutamasta yksityisesta lauseestakin, joka todistaa sen j a sen kansantaloustieteen todista- man tosiasian tuntemista.^)
Olemme aikaisemmin huomauttaneet niista vaikeuksista, jotka kohtaavat meita arvostellessamme yleisen kansantaloustie- teen vaikutusta Snellmanin kehitykseen^), mutta koska varsin pahasti erehtymattS voimme vaittaa, etta muutaman kansanta- loudellisen oppisuunnan tunnusmerkit selvaan osottavat yhtalai- syyksia Snellmanin kansantaloudellisen ajatussuunnan kanssa, niin on erittain houkuttelevaa ryhtya vertailuun j a koettaa nayt- taa sen tahi sen kansantaloustieteilijan eli koulun vaikutusta ha- nen mielipiteisiinsa.
K u n on puhetta tieteista, niin tulee muistaa, etta menneitten aikojen tyolla on saavutettu se kehityskanta, joita me taasen py- rimme eteenpain tietamisessa, j a sen vuoksi on syyta luoda ly- hyt silmays kansantaloudelliseen kirjallisuushistoriaan ja lahinna saksalaiseen, nahdaksemrae milla kannalla kansantaloustiede j a valtiollinen kaytanto oli viime vuosisadan alkupuoliskolla Silla on- han luonnollista, etta Saksan tieteella, jonka kanssa Suomen tiede yleensa aina on ollut laheisessa yhteydessa, puheena olevassa kysymyksessa on suurin merkitys.
. Taydellisen vapauden periaatteilla, laissez faire., laissezpasser opilla oli Saksassa viime vuosisadan alkuvuosikymmenina monta etevaa kannattajaa. Sanalla sanoen: se oli Adam Smith'in suuren tydn vaikutusta. Hanen esiintymisensa loi aivan uutta va- loa koko silloiseen taloudelliseen elamaan, hanen mahtava indi- vidualiseeraus-voimansa yhdistaa itseensa tieteen eri suunnat sopusuhtaiseen yhtenaisyyteen. Puhumatta niista voitoista, jotka
^) Paitsi niita, joista viivanalaisissa on edellisessa ollut puhetta, vrt. esim.
Saml. arb. B d . V I I s. 282 alhaalla — todistaa selvaan Careyn vaikutusta.
^) K t . siv. 99.
Piirteita f. V. Snellmmmi kansanialoudellisista kirjoiittksista. tgg
loivat Smithin kuolemattomuuden, mainittakoon tassa vain, etta han keskittaa huomionsa kysymykseen, mitenka kansan hyvin- vointi voidaan nostaa mahdollisimman korkeaan kukoistukseen, mitenka suurimmat arvot saadaan syntymaan, elikka toisin sa- noen, kuinka inhimillinen tuotantokyky saadaan kehitetyksi, mah- dollisimman korkealle. Juuri tama kysymys sitten johtaa hanet kuuluisaan tutkimukseensa tydnjaosta, ehdottomasta teollisuus- j a liikevapaudesta seka vaatimaan vapaata kilpailua. •
Mutta mitenka Smith johtuu tallaiseen tulokseen: puolusta- maan ehdottomasti vapaata kauppaa ? Silla onhan tunnettua, ettei han ole oppiansa »l6ytanyt» apriorista, puhtaasti deduktiivista tieta, vaan on hanta siihen auttanut tarkkaan havaintokykyyn perustuva menettelytapa, suuri lukeneisuus j a monipuolinen ko- kemus? Hanen havaintonsa perustuivat etupaassa Englannin oloi- hin. Smithin tarkka silma huomasi naet selvaan, etta niin kauvan kuin yksilon energiiaa ei tunnusteta kansantalouden johtavaksi j a kehittavaksi i, voimaksi, niin kauvan ei myoskaan Englannin hallitus voi kohottaa kansantaloutta eika nostaa kansan sivistysta kukoistukseen. iKun viela otamme huomioon, ettei taloudellisen tekniikin j a kulkuneuvojen suurenmoinen kehittyminen iSmnen vuosisadan vaihteessa enaa voinut sietaa vanhentuneita ammat- tiasetuksia, oppipoikasaannoksia y. m., j a lisaksi muistamme, etta
ii
silloin niin sanoakseni hengitettiin ilmaa taynna luonnonoikeu- dellisia, yksiloa jumstloivia aatteita, oli niin oUen varsin luon- nollista, etta Smith sellaisista premisseista johtui vaatimaan mah- dollisimman suurta vapautta yksilolle j a valtiomahdin tehtavien supistamista vakuuttamaan yksilolle hanen oikeuksiensa esteetto- man nauttimisen.
Ensimainen tahi ensimaisia, jotka mannermaalla oikein arvostelivat Smithin periaatteita, oli J . B . Say, sanoo Ricardo.
Hanen Traite d'Economie politique'nsa oli samalla siihen aikaan
20O Th Becker.
katekismus jokaiselle, joka tahtoi tutustua »Smithin valistunee- sen j a hyvaatekevaan systeemiin» — j a kansantalouteen yleensa.
Mita Saksaan tulee, perustuivat niin hyvin tiede kuin val- tiotaloudellinen kaytanto absolutistisille- periaatteille. Mutta taalla huomaamme samalla sen merkillisen ilmidn, etta pyrittiin Icoko- naan erottamaan kaytannoUiset opit teoreetisista, joidenka teh- tavana oli niin kutsutun puhtaan kansantaloustieteen muodossa esittaa kansantalouden luonnollisia lakeja, jota vastoin kaytan- noUiset opit olivat sullottavat kamerali- j a finanssitieteitten jo valmiiksi laadittuihin puitteisiin. Tamanlaatuisen systematiikin alottaa v. Jacob 1805, sen viimeinen tunnettu edustaja on Rau.
Tassa yhteydessa mainittakoot viela vain nimet sellaiset kuin Kraus, Sartorius, Liider, Hufeland, F r . E . Lotz, Soden j a Hein- rich Storch,^) jonka Economie politiquella on merkitysta tutki- muksellemme siita syysta, etta tekija siina, joskaan ei johdon- mukaisesti j a enemman tahi vahemman itsetiedottomasti, johtaa kansantaloustieteeseen Listimaisen kansallisuuskasitteen.
A . Miiller, joka ryhtyy vastustamaan atomistista valtioka- sitysta j a taloudellisten j a yhteiskunnallisten ilmioitten puhtaasti mekaanista j a »aineellista» . kasittelemista, on Hermannin kera ensimaisia, joka eetillisille kasitteille antaa oleellisen tekijan ar- von, vaikka han tasta premissista tekee vaaria johtopaatoksia.
Han puhnu »valtiollisen j a siveellisen yhteishengen valttamatto- m3rydesta» j a kansallisen ihmisen j a ' kansallisen valtioela- man suuren suuresta merkityksesta kansain taloudessa ja tulee lopulta huomaamaan, mitenka suhteellisia yleensa kansantalou- delliset saannot ovat, jos kohta han itse kasittelee Saksan oloja niin vahan historiallisesti kuin suinkin.
Jos tutkimme muita kansantaloustieteilijoita 1820-, 1830-ja 1840- luvuilla, niin huomaamme heissa »mita selvimman mielty-
^)Vrt. viivanalainen n:o 5 siv. 203.
Piirteita jf. V. Snellmani?; kansanialoudellisista kirjoitttksista. 201
myksen laissez passer jarjestelmaan.» Tasta saannosta tekee viela liuomiota herattavan poikkeuksen K . H . Raii. Han seisoo kylla smithilaisellapohjalla, mutta vaikka han eiolekaan »tosihistoriallisen hengen elahyttainas lahenee han suuresti historiallista metodia.
l i a n ei anna taytta arvoa atomismille, individualismille j a kosmopoli- tismille, huomauttaa, miten tarkeita tehtavia valtiomahdilla on muutamien taloudellisten olojen jarjestamisessa seka mitenka »riip- puvainen kansantalous on luonnollisista j a maantieteellisista olo-
ii
suhteista». Rau koettaa todistaa, etta ammattikuntalaitos on ol- lut historiallisesti oikeutettu, j a asettuu taydellista ammattiva- pautta vastaan silloisissa oloissa. Mutta tama esitys Raun mieli- piteista taloudellisten olojen (ja myoskin suojelustullien oi- keutuksen) suhteellisuudesta koskevat kuitenkin nuorta Rauta, jonka aanenkannattaja oli Archiv der politischen Oekonomie^), (jota Snellmankin tunnoUisesti seurasi). Myohemmin hanesta kasi kadessa virkamiehiston mielipiteitten ja yleisen valtiollisen liberalismin kanssa kehittyi taysverinen smithiaani.
Sed ad propositum veneamus!
• Onhan aivan luonnollista, etta ajattelija, jonka tutkimukset koskivat aineita sellaisia kuin Snellmanin, valtiomies, jonka toi- minta oli niin | laajalle tahtaava, j a yleensa kansalainen, jonka harrastukset sulkivat piiriinsa inhimillisen tietamyksen melkeinpa k r i k k i haarat, jo varhain tunsi tarvetta tutustua tieteeseen^ joka ensinnakin oli niin laheista sukua hanen lempitieteellensa j a sita- paitsi niin yleisinhimillista laatua kuin yhteiskuntatalouden opit
ovat. \ . Kuten jo aikaisemmin olemme maininneet, ryhtyi Snellman
jo varhain tutkimaan kansantaioustiedetta,^) joka meilla siihen aikaan oli smelkein terra incognita — ikava kylla» kuten han
') Vrt. Snellmanin mielipiteita yleensa seka viivanalaista n:o 3 sivuUa 203.
-) Vrt. sivu 99.
1;
]
202 Th., Becker.
jossakin sanoo, silla han antoi kysymyksessa olevalle tieteelle sangen suuren arvon,^) j a tuskin voimmekaan tuoda esiin ainoata hanen aikanaan tunnetumpaa kansantaloustieteilijaa, josta Snell- man ei mainitsisi sanomalehtikirjoituksissaan tahi valtio-opis- saan. Han yleensa ei vetoo kansantaloustieteen suurmiehiin muuta kuin poikkeustapauksissa — kuten tiedamme oli syy sii- hen aivan luonnollinen j a erikoinen. Olihan itsenaisyys, ei tyhjanpaivainen, vaan oikeutettu itsetietoisuus, aina hanen ylpey- tensa. Me voimme sen hyvin ymmartaa, kun otamme huomioon, etta hanen, joka esim. kansantaloudellisten ilmioiden tuntemisen puolesta oli aikalaisistaan niin paljon edella, taytyi otella lahinna sanomalehtien kanssa, jotka yleensa, varsinkin vuo- sisadan alkupuoliskolla, osottivat mita suurinta asiatietojen ja jarjellisen harkinnan puutetta.^) Han tulee senvuoksi pidelleeksi vastustajaansa rautakourin, j a synnyttaa tietysti mielikarvautta ja katkeruutta.
Niin e.sim. muistamme Snellmanin ja Nordstromin valisen kiivaan polemiikin. Muun muassa syyttaa kiivastunut Nordstrom Snellmania siita, etteivat hanen kirjoituksistaan »Smith j a Mac Cul- loch puhuneet*. Vastaukseksi lausuu Snellman — tarkoittaen Nord- stromia — etta sotii hanen periaatteitansa vastaan ottaa vain eri- tyisia tilaisuuksia varten »suuria nimia alas kirjahyllylta» pra- meillaksensa tietamattoman yleison silmissa. Muuten vaittaa han mainitun syytoksen aivan perattdmaksi. J a sen, joka tuntee Snell- mannin kansantaloudellisia kynantuotteita, taytyy olla valmis hanta uskomaan. Silla tunnemmehan jo edellisestakin hanen tais- telunsa vapauden j a individualismin puolesta, j a etta han siina
Sjvulla l o i mainittujen esimerkkien lisaksi vrt. esim. Saml. arb. B d V I I s.
493. S. vaittaa nim. etta jsaknaden af insigt i nationalekonomins grundsatser till- hor de storsta brister i hvarje folks vetande>, arvostelu i i t t . bl. i860 n:o 5 A . Liljenstrandin System af samfundsekonomins larar, Laran om staten s 189 j . n. e.
-) S:n objektiivisuudesta vrt. Rein s. 511
Piirteita J . V. Sjiellmanin kansantaloudellisista kirjoituksista, 203
monasti kayttaa' aseinaan ajatuksia ja lauseita, »jotka ovat lali- teneet Smithin suusta», sen myontaa Snellman itsekin puhues- saan esim. todellisesta liberalismista.^) Snellmanin vaite olisi si- tapaitsi varsin helppo vahvistaa lukuisillakin sitaateilla, j a vaik- kakin han, kuten seuraavasta tulemme nakemaan, oleellisissa koh- dissa oli Smithia vastustavalla kannalla, antaa Snellman kuiten- kin noyran tunnustuksensa. suuren skotlantilaisen, »kansantalous-
•
tieteen isan» (kuten Snellmankin sanoo) monille ansioille.
Mita Smithin »epigooneihin» tulee, Snellman tosin ei Mac CuUoch'ilta lainaa mitaan, vaikka han kylla joskus mainitsee ky- symyksessa olevan nimen. Ortodoksismin muista tunnetuista edus- tajista muistamme jo edellisestakin, etta Snellman tuntee j a tun- tustaa J . B . S a y n Cours complet d'Economie politiquen ansiot ja kayttaa sen runsaista lahteista asiatietoja omia kirjoituksiaan varten^).
Smithianistisen individualismin tunnetuin saksalainen edus- taja Rau oli myos Snellmanille vanha hyva tuttu. Tiedamme, etta han joskus viittaa Raun teokseen' 'Lehrbuch der politischen Oekonomie^) (ilmestyi 1826—1832), joka siihen aikaan j a viela melkein meidan paiviimme saakka on ollut se lahde, josta Sak- san virkamiehisto on ammentanut kansantaloudelliset tietonsa.*) Saksasta levi-si oikeaoppisuuden^) vaikutus meillekin Skandinaa- vian kautta j a painoi • kauvan leimansa seka tieteesen etta ylei-
• II
^) Saml. arb. Bd. V I 247—260.
") Aikaisemmin mainitun lisaksi vrt Saml. arb. B d . I l l s. 427, 553 seka arvostelunsa siita,| jhuru losligt stundom afven en utmarkt man kan forfaraj vii- vanalainen sivuUa 533 B d I I I .
Vrt. Saml. arb. B d . I l l s. 560. j a Rau'n toimittamaan Archiv der polit Oekonomie, B d . I l l s. 615.
K t s . Ingram — ruots, painos sivu 191.
") Todenniikoisesti S:lle, joka hyvin tunsi Raun toiminnan, ei myoskaan ollut vieras keisari Nikolain kansantalouden opettajan Heinrich Storch'in erittain ansiokas teos Cours d'economie politique, jonka Rati toimitti- saksaksi, vrt. H . "W.
B . der Staatswissensohaften, Ingram s. 194—195.
\
II
II
II
204 Th. Becker.
seen ajatussuuntaan, joka ilmeni enemman tahi vahemman tosi- olojamme halveksivasta, oletettuun luonnonoikeuteen perustuvasta abstraktisesta teoretiseeraamisesta.
Mies, joka tata koko sivistyneessa maailmassa yleisesti val- litsevaa suuntaa intohimonsa koko voimalla alkoi vastustaa, oli tunnettu saksalainen, professori Friedrich List. Tiedammehan, etta Listilla on aivan erityinen asema kansantalouden historiassa, j a koska hanen mielipiteensa tutkimuksellemme tarjoavat aivan eri- koista mielenkiintoa lienee syyta mainita niista muutama sana.
Klassillinen koulu ei tuntenut muuta kuin yksilon j a ihmis- kunnan edut j a harrastukset. Sen mielesta kokonaisuus, ihmis- kunta on kuin atoomikokoelma. Mutta siina se erehtyy, arvelee List. Yksilon j a ihmiskunnan valilla on valimuoto, kansakunnat, ja jokaisen kansan pysyvasta hyvinvoinnista riippuu kaikkien sen jasenten, niin elavien kuin syntymattomien, onni j a menes- tys. Jokaisen yksilon harrastusten on senvuoksi astuttava toiselle sijalle, jos ne joutuvat ristiriitaan yhteiskunnan etujen kan?sa.
Silla jokainen yksityishenkilo ottaa tavallisesti huomioon vain oman lyhyen elamansa edut, jota vastoin kansan pitaa ottaa var- teen myos nousevien sukupolvien hyoty j a turvata niiden ole- massa olo lapi vuosisatojen. Senpavuoksi tulee jokaisen todella kansantaloudellisen politiikin koettaa kehittaa kansan tuottavia voimia, eika yrittaa tyydyttaa hetken tarpeita niin suurilla tuo- temaarilla kuin suinkin, silla edelliset ovat kuitenkin kestavam- paa, kautta aikain pysyvampaa laatua; kyky tuottaa rikkauk- sia • on naet arvokkaampi kuin itse rikkaudet. Nama voidaan synnyttaa vasta monipuolisella teollisuustoiminnalla, joka jo it- sessaan produktiivisena luonteeltaan samalla avaa maanviljelyk- selle mahdollisuuksia tuotteiden runsaampaan menekkiin. Tata kehitysta voi valtion taloudellinen politiikki parhaiten edistaa suojelustullien avulla. Kuitenkaan List ei ole »Schutz-z6llner»
sanan tavallisessa merkityksessa, han ei suinkaan puolla suoje-
Fiirteitd J . V. Snellmanin kansantaloudellisista kiiy'oittiksista. 205
lustuUeja »kaikissa oloissa». Niiden ei tule hanen mielestaan olla »oma tarkoituksensa»,^) vaah valine, jonkunmaaratyn tarkoitus- peran saavuttamiseksi. Niin han esim.'nimenomaan vastustaa tul- lisuojelusta maattviljelykselle, silla niin kauvan kuin maan paa- elinkeinot perustuvat raaka-aineiden tuotantoon, on maalle edul- lisinta mikali mahdoUista helpottaa yhteytta kehittyneeniipien j a varakkaampien kansakuntien kanssa. Mutta niin pian kuin maan kehitys on mennj't niin pitkalle, etta kotimainen teollisuus voi syntya, olkoonpa vaikka suojelustullien avulla, niin on juuri se oikeinta kauppapolitiikkia. List ei tahdo tullisuojaa muuta kuin ohimenevaksi, alkuavustukseksi nuorelle teoUisuudelle siksi kun- nes se voi seisoa omilla jaloillaan j a menestyksella kestaa kil- pailua ulkomaiden kanssa. K u n mainittu paamaara on saavutettu, on suojelussysteemi jatettava j a siirryttava vapaakaupan pohjalle, jolla List alkujaan seisoikin aina siihen asti kuin hanen olosuh-
teiden pakosta'taytyi siirtya Yhdysvaltoihin (1825.) Han naet yha enemman j a enemman tulee vakuutetuksi »englantilaisen kou- lun» heikkouksista j a kansallisuusaatteen merkityksesta yhteis- kuntain taloudessa. Erikoisuus hanen mielipiteissaan tulee na- kyviin jo 1827 (Outlines oi american Political Economy), mutta hanen ajatustensa tunnetuin j a kaunopuheisin ilmaisu on
»Das nationale^ System der politischen Oekonomie, joka ilmestyi 1841. Teos on originellia suojelustulliperiaatteen oikeutuksen puo- lustamista historiallisen katsantokannan pohjalla, j a juuri siina ovatkin Listin tieteelliset ansiot suuriksi arvattavat. Ja viela tana paivanakin Saksan tullikysymyksesta riideltaessa parhaat aseet suojelustullien puolustukseksi saadaan Listin neron luomista va- rastoista.
^) Paaasiallisin erotus Sohmitthennerin j a Listin valilla. Muuten Schmitt- hennerin AUg. Staatsrecht 1845, iota Snellmankin siteeraa valtio-opissaan, on var- sin laheisessa sukulaisuussuhteessa Listiin.
1
II
206 Tk. Becker.
Friedrich Listin nostamana heratti kysymys aikanaan suurta, ansaittua huomiota, vastakaikua j a taisteluja, jotka riehuivat si- vistyneen maailman kaikissa aarissa.
Mies, joka meilla oli valmis ensimaisena astumaah Listin riveihin, oli Hegelin suurin oppilas pohjoismaissa, Johan Vilhelm Snellman.
Olihan aivan luonnollista, etta Snellmaniin, joka antoi niin suuren arvon valtioelamalle j a kansallisuusaatteelle, Listin opit tulisivat vaikuttamaan taydella viehatysvoimallaan. Tiedamme edellisesta, etta han ryhtyessaan tutkimaan kansantaloutta heti suurella harrastuksella kiintyi Listiin,^) jonka vaikutus paivansel- vaan loi leimansa koko hanen myohempaankin taloudelliseen toi- mintaansa. Vaatisi liiaksi tilaa ruveta sitaateilla toteennayttamaan tata vaitetta — sehan lienee edellaesitetyn perustuksella aivan tur- haakin^) —• silla voimme sanoa, etta Listin henki puhnu melkein jokaisesta Snellmannin kirjoituksesta. Mainittakoon tassa vain esimerkiksi eras • hanen arvostelunsa termista yhteiskuntatalous pro kansantalous. Siina han m. m. mainitsee: »muka luonnollinen, yleisinhimillinen talous olisi vain pedon taloutta» (vilddjurseko- nomi). Vasta silloin kun talous voidaan niin jarjestaa, etta se vai- kuttaa kansan kekittamiseksi, voi tulla kysymykseen yleiset peri- aatte»;t. Viela otettakoon huomioon Snellmanin taloudellisen opin
»yleisaate»^): etta valtio tavallisissa oloissa ainoastaan hyvin mie- titylla j a hyvin jarjestetylla rajoitusjarjestelmalla taitaa suojella ja edistaa teollisuusetujansa. Tiedamme jo, ettei Snellman voinut hyvaksya rajatonta kaupan vapautta, silla, sanoo han »yleinen kaupan vapaus on vain ihanne samoin kuin ikuinen rauhakin.
Jokainen valtio naet ei voi saavuttaa tarkoitustaan vapaalla kau-
' ) Vrt. sivu 100 — ilmeisesti valittomasti alkuaiheina Saiman kirjoituksiia kasityoteollisuuden perustamisesta.
^) K t . sivuja I 0 2—i o 6 , 114, 115, i 4 g vastaavia alkuperaisia kirjoituksia..
^) Vrt. Valtio-oppi s. 157. Saml. arb. B d . V I I s. 460, 529 j . n. e.
Fiirteitii J . V. Snellmanin ka?isantaloudellisista kirjoituksista. 207
palla; niin, valiinpa Icansa ei kykene kestamaan kilpailua vau- riota karsimatta — jos nim. i ) silla on heikommat tuotantovoi- mat, semmoiset kuin paaomat, luonnon — j a alyvoimat (taito j a toimi), 2) iiuonommat »kulkuneuvot» j a 3) maksaa suurempia ve- roja», siis L i s t omassa persoonassa.')
Lyhyesti sanoisin, etta Snellmanin toiminnassa kansantalou- dellisena kirjailijana erotamme kaksi puolta, smithilaisen teorian j a Listiin perustuvan, historismin kannalla olevan opin kansan- taloudellisesta kaytannosta. Siis aivan sama ilmio, jonka jo olem- me huomanneet yleiseksi Saksassa samaan aikaan, j a josta Snell- mankaan ei ollut voinut kokonaan irrottautua. Tassa yhteydessa sopii kenties vertaus Januspaasta, jonka toinen puoli katsoo tulevaisuuteen j a koettaa keksia »ikuisia totuuksia», kaikkina ai- koina yleispatevia lakeja, joiden mukaan olot todellisuudessa ovat muutettavat, toinen sitavastoin ei voi saada katsettaan olevista historiallisista oloista j a vanhoista traditsioneista. Niin on mie- lestani juuri Snellmaninkin laita. Puhuessaan kansantalouden opista yleensa, taydellisesta ammatti- j a kauppavapaudesta han liikkuu absolutismin ylailmoissa, joista hanet kuitenkin tempaa alas ha- nen terve jarkensa, reaHset olosuhteet, maamme ehnkeinojen al- kuperainen j a ahdas tila. Niin esim. muistamme, etta han (sa- moin kuin Rau) ei katsonut voivansa silloisissa oloissa puoltaa taydellista elinkeinovapautta, yhta vahan kuin vapaata kauppaa- kaan. Hanen oppinsa suojelustulleista on eraanlaista kansanpe- dagogiikkaa, suojelustulli keinona kasvattaa kainsoja itsenaisen teollisuuden avulla valtiolliseen itsenaisyyteen. Hanta esti kan- santaloudellista toimintaa ohjaamasta j a nostamasta abstraktsionin maailmaan selva tietoisuutensa siita, etta' kaikki, mika on, on
^) etta Snellman valtiovarain hoidossakin koetti toteuttaa tata feoriaa mikali se hanen lyhyen virka-aikansa kuluessa painavien olojen puolesta oli mahdoUista kts. esim. Rein I I s. 466, 472—477, vrt. lausunto 1867 valtiopaivilla — landtdags.
handlingar siv. 424—427 y. m.
II
Ii
.1
2o8 Th. Becker.
jarjellista, ajasta ja paikasta riippuvaa. Juuri tama hanen periaatteensa oli kuitenkin siina maarin vallitsevana j a maaraavana Snellmanin taloudellisessa maailmankatsomuksessa, ettei hanta voi syyttaa dualismista. Sen ylevan yhteyden pohjana, joita han asioita ar- vosteh, oli vakauraus siita, etta »vapaus ei ole mikaan ratkaisu», etta kansantaloudellisiin kysymyksiin ei voi vastata abstraktisiin op- peihin perustuen, vaan taytyy niiden ratkaisemisessa kysya neu- voa kokemukselta j a ottaa huomioon eri maissa valhtsevat erl- laatuiset olosuhteet; ne ovat siis enemman tahi vahemman kay- tannollista laatua. Jos esim. tassakin suhteessa, vertaamme Listia ja Snellmania keskenaan, niin huomaamme hammastyttavia yh- talaisyyksia.^) Snellraanista voimme sanoa, etta hanen kansanta- loudellinen kirjailijatoimensa oikeastaan oli etevan sanomalehti- miehen taistelua kaytannoUisten tarkoitusperien hyvaksi, olevien epakohtien poistamiseksi — senhan jo hyvin tiedamme edelli- sesta. Kansantalouden historiasta taasen tiedamme, etta List Saksassa oli ensimainen, joka tieteen ylailmoista tempasi ja teki yhteiskunnallisten kysymysten pohdinnan kansan omaisuu- deksi, oli Saksan ensimainen suuri »taloudellinen agitatori*.
Hanen elamansa oli melkein yhtamittaista kuumeentapaista hyo- rinaa Saksan tullikysymysten ratkaisemisen palveluksessa. H a n oli »sanomalehtimies sanan parhaimmassa merkityksessa » sanoo E h e - berg. Monivaiheiset olivat hanen kohtalonsa, kuten tiedamme, aatteit- tensa palvelijana sai han kovia kokea. Hanen toiveittensa j a aja- tustensa esineena oli aina kuitenkin hanen epakiitollinen syn- nyinmaansa, joka ei hanen suuruuttaan oivaltanut.
Eiko ylempana esitetty lyhyt kuvaus tasta merkillisesta miehesta paapiirteissaan j a melkeinpa yksityiskohdissakin ole kuin lainattu J . V . Snellmanin elamakerrasta. Siina on Snellman kui-
Listin suhteesta kansantaloustieteen teoriiaan kts. Dietzel, Theoretische Socialekonomik.
Piirteita y. V. Snellmanin kansantaloudellisista kirjoituksista. 209
tenkin Listia ehdottomasti ylempana, etta han kasittelee valtiota kokonaan eetillisesti, selittaa sen yksinkertaisesti syntyneeksi ih- misen tarpeesta saada elaa j a toimia valtiopiirin sisapuolella, jota vastoin kansallisuuskasite on Listin taloudellisen katsantokannan lahtokohtana j a tukena.
Olisi erittain huvittavaa nahda mille kannalle Snellman olisi asettunut uuden saksalaisen koulun suhteen, mutta kaytettavissani olevista lahdetiedoista en ole siihen voinut loytaa selitysta. S i - tavastoin luemme Morgonbladetissa vuodelta 1878 kaksi kirjoi- tusta sosiaUsmista.i)
K u n tiedamme, mika vaikutus Hegelin opilla on ollut teo- reetiseen sosialismiin,^) niin on taman kirjoittajasta odotta- matonta, etta " Snellman asettuu mainittuun kysymykseen nahden niin kokonaan vastustavalle kannalle. Han pitaa
•kylla sita luonnoUisena, etta ne, jotka eivat mitaan omista j a siis myoskaan eivat voi mitaan menettaa, liit- tyvat puolueeseen. Sosialistien vaatimusten ytimena on, sanoo han, mita surkein itsekkaisyys. Se on heille luvallista, silla pyrkimi- nen yleensa onnellisempiin olemassaoloehtoihin on oikeutettua, niin, todella luonnollista j a kiitettavaa. — Mutta sosialismi, joka hylkaa perhesiteet j a yksityisomaisuuden, hylkaa .samalla ihmis- kunnan tahanastisen historiallisen kehityksen j a tahtoo sen sijaan asettaa ihka uuden Lassallen, Marx, Bebel & Kumpptn keksiman.
Mutta se kaatuu itsestaan omaan mahdottomuuteensa, vaittaa Snellman. »Kun kaikesta tuotannosta koituvat saastot jaetaan tasan niiden kesken, jotka siihen ovat vaikuttaneet, niin ei synny mitaan ylijaamaa, s. t. ei mitaan uutta paaomaa.» Elleivat paaomat lisaanny, ei maa voi elattaa kasvavaa vaestoa, viela va- hemmin tyydyttaa nousevan sivistyksen kasvaneita vaatimuksia.
Ja ihanneyhteiskunta sitten? Sen muotoa ei viela kukaan ole tyy-
1) N:ris 187 ja 189.
^) Vrt. esim. Herkner, Arbeiterfrage s. 287 ja seur.
2 I O Th. Becker.
dyttavasti piirtanyt — j a se juuri yhtakaiklci saa tayttaa opin kaikki aukot. xValcavia, ainoastaan vakaumuksen jolitamia esi-
taistelijoita on sosialismilla tuskin ollut muualla kuin Ranskassa, nimittain St. Simonistien j a Fourieristien -aikana. — Sellainen virka on kannattava »afifaari», jotakuinkin varma'tulolahde. — Nama opit kajastavat sosialistien sanomalehdista, ne kaikuvat erinomaisesti tryffelipasteijan j a samppanjan aaressa. — Ja niin on keksitty uusi ihmiskunnan viholhnen, joka ei ole • nahtavana niissa piireissa, missa nama opit keksitaan, nim. paaomat. Mutta voimakas lainvalvominen, joka estaa joukkojen joutumisen ensi- maisen agitatorin kasiin, on valttamaton kaikissa maissa, missa ei tahdota jattaa lopullista tilintekoa asevoimalla ratkaistavaksi.
Silloin ei ole muu neuvona kuin yhteiskuntamahdin itsepuolustus yhteiskunnan hajaantumista vastaan^).
Kuten jo edella mainitut otteetkin osottavat, Snellman i l - - meisesti ei tuntenut teoreetisen sosialismin olemusta,^) vaan oli takertunut muutamiin sen synnyttamiin sairaalloisiin, vastenmie- lisinta materialismia henkiviin ilmauksiin. Ainoastaan siten on, kasittaakseni, tama hanen ankara, yksipuolinen tuomitsemisensa ymmarrettavissa.
Olemme taten edeUisessa luoneet paapiirteisen kuvan Snell- manin kansantaloudellisesta kirjailijatoiminnasta. Tiedamme, etta se oli melkein yhtamittaista oppositsionia olevia nurjia oloja j a meilla vallitsevaa laisser passer systeemia vastaan. Meidan taytyy tunnustaa, ettei hanen oppositsioninsa suinkaan ollut sokeaa,riidan haluista rabulismia, vaan hedelma siita hanen syvastavakaumukses- taan, etta reformeja tarvittiin. Snellmanin kansantaloudelliset harras- tukset eivat jattaneet koskettelematta tuskin ainoatakaan kysy-
Aivan toinen henki esim. kirj., Om pauperismen i Finland L i t t . bl.
1857, om tiggeriets afvarjande Saml. arb. B d . V I .
^) E n ole voinut saada selvitysta siihen mista S. on muodostanut kasityk- sensa sosialismista.
11
Piirteita. y. V. Snellmaniin kansanialoudellisista kityoituksista. II 21 I mysta, joka yhteiskuntamme taloudelle olisi ollut tarkea,^) j a mei- dan taytyy ihmetella, sen perustuksella, mista edellisessa jo on ollut puhetta, sita lamminta harrastusta, sita kansan j a sen tar- peiden tuntemista, niita asiatietoja j a sita syvallisyytta j a esitysmuo- don usein runoUista lentoa, jolla Snellman kirjoituksissaan kasit- telee kyseessa olevia ilmioita. Han tallakin alalia monessa suh- teessa heratti kansansa valinpitamattomyyden unesta nostamalla uusia kysymyksia paivan polttaviksi. Uranaukaisijana^), uuden ajan tienraivaajana oli han taloustieteilijanakin epailematta mahta- vimpia henkia, mita maamme konsaan on kasvattanut. J a joskin, kuten tiedamme, han toisinaan lyo harha-iskun, niin on hanen merkityksensa kansantaloustieteilijana sangen suureksi arvattava.
Taman vaitteemme voimme lyhyesti vahvistaa silla kokemuksen todeksi todistamalla tosiasialla, etta maamme myohempi talou- dellinen kehitys melkein kaikessa on kulkenut Snellmanin viit- tomaa tieta j a yleensa seurannut niita periaatteita, joidenka in- nokkaana, taitavana j a kaunopuheisena tulkkina han ensimaisena meilla taisteli. Suomen kansan kiitollisuuden on han myoskin talla alalia ansainnut sillakin, etta on tehnyt julkisen keskustelun yh- teiskuntataloudellisista kysymyksista (jota siihen saakka oli pi- detty melkein valtiorikoksena) suuren yleison omaisuudeksi. Silla jos se alussa ^ veikin yksipuolisuuksiin j a liioitteluihin, niin
on isanmaallisten kysymysten julkisesta pohtimisesta yleensa kan- salle kuitenkin arvaamaton hyoty. Se herattaa uinuvat voi- mat, ajaa ihmiset ulos itsekkaisyyden ahtaasta kuoresta, pakot- taa heita itse ajattelemaan jaarvostelemaan yhteiskunnallisia asioita.
Sitapaitsi yleison perehtyminen julkisiin kysymyksiin yleensa myoskin synnyttaa julkisen moraalin.
1) Edellamainitun lisaksi huom. kirj. Om finsk statistik vuodelta 1845. Suo- malainen tilasto syntyi, kuten tiedamme, 20 vuotta myohemmin, kts. myos Rein I I 471. De projekterade kreditanstalterna L i t t . bl. 1858.
Vrt. Rein. I s . 511.
2 1 2 Omii Hallsten,
Ruotsin vakuutuslainsaadannon paakohtia.
Kirjoittanut
Onni Hallsten.
Mitaan yleista valcuutusliil<keen harjottamista koskevaa lain- saadantoa ei maassamme ole. Kutakin uutta yhtiota perustet- taessa ovat 'sen saannot jatettavat viranomaisten vahvistetta- viksi, samoin kuin muidenkin yhtioiden, j a maaraa vuonna 1895 annettu laki osakeyhtioista, etta silloin on tutkittava, tarvitaanko yhtion liikkeen laveuteen j a laatuun nahden erityisia maarayksia, lausumatta kuitenkaan tassa kohden mitaan lahempia ohjeita.
Nain ollen jaa asianomaisen viranomaisen, kuvernoorin tai se- naatin, kussakin eri tapauksessa harkittavaksi tayttaako tarkas- tettava saantoehdotus ne vaatimukset, jotka sen mielesta ovat asetettavat puheena olevaa vakuutusliikkeen haaraa harjottavan yhtion saaatoihin.
Ulkomaisten vakuutuslaitosten oikeudesta Suomessa harjot- taa vakuutusliiketta on voimassa kesakuun 11. paivana 1891 annettu arm. julistus. Siina tavattavat maaraykset ovat myos- kin vallan yleisia. Vaaditaan ainoastaan, etta yhtio on koti- maassaan viiden vuoden aikana harjottanut j a yha harjottaa sita vakuutushaaraa, jonka alalia se tahtoo Suomessakin tyoskennella, j a etta se, milloin henkivakuutus on puheena, muodostaa vakuu-
tuksien arvoa vastaavan vakuutusrahaston. Laitosta pitaa Suo- messa edustaa asianmukaisesti valtuutettu yliasiamies. Kaikissa laitoksen liikkeesta Suomessa ehka syntyvissa oikeussuhteissa tulee sen sitoutua alistumaan Suomen lakien j a suomalaisen tuo- mioistuimen ratkaisun alaiseksi. Jos se lakkauttaa liikkeensa Suomessa, tulee sen edelleen valtuuttaa joku henkilo valittamaan laitoksen velvollisuuksia sen viela voimassa oleviin vakuutuksiin nahden. Kunakin vuonna on senaatin kauppa- j a teollisuustoi-
Ruotsin vaktiutuslainsdadanndn paakohtia. 213
mituskunnalle annettava kertomus laitoksen toimesta Suomessa seka vakuutustarkastajalle ne tiedot, jotka ovat tarpeelliset vuo- sittain julkaistavaa kertomusta varten vakuutusoloistamme.
Niista seka kotimaisista etta ulkomaisista vakuutuslaitok- sista, jotka ovat oikeutetut harjottamaan sellaista tyovaen .tapa- turmavakuutusta, jota joulukuun 5. paivana 1895 annettu laki mainitsee, on taman lisaksi voimassa muutamia mainittuun lakiin sisaltyvia erikoismaarayksia.
Valtiosaatyjen vuonna 1897 tekeman anomuksen johdosta niiden lakimaaraysten kumoamisesta, jotka koskevat. maalaistalo- jen pakoUista vakuuttamista palovahinkoa vastaan kihlakunnan asuka'sten kesken perustettavassa paloapuyhdistyksessa, antoi hallitus viime valtiopaiville mainittuun suuntaan kayvan armoUi- .sen esityksen. Tama sisaltaa myoskin lain, joka antaa lahem- pia ohjeita paikallisista vakuutusyhdistyksista j a niiden saanto- ehdotuksiin otettavista maarayksista. Vastauksessaan tahan esi-
II
tykseen valtiosaadj't ilmoittavat, ettei asianomainen valiokunta
il
ole ennattanyt asiaa loppuun kasiteUa.
Viime valtiopaivilla jatettiin aatelissaadylle myoskin ano- musehdotus yleisen vakuutuslain laatimisesta, mutta jai tamakin asia valiokunnassa kasittelematta. Koska tama kysymys nyt on meillakin vireille pantu, on ehka syyta saattaa laajemman yleison tietoon, mita ainakin mutitaman muun maan lainsaadanto talla alalia sisaltaa, varsinkin koska kahdessa maassa, joista mei- dan "lainsaadantomme monessa kohden .on saanut vaikutusta, Ruotsissa j a Saksassa, viime vuosina on talla alalia julkaistu uusia lakia. Seuraavassa esitetaan muutamia paakohtia Ruotsin heinakuun 24. paivana 1903 annetusta la'ista: »Lagom forsakrings- rorelse» seka siihen liittyvasta: »Lag om utlandsk forsakrings- anstalts ratt attdrifva forsakringsrorelse har i rikets, j a verrataan niita Saksan vakuutuslain'maarayksiin toukokuun 12. paivalta 1901
»,Gesetz iiber die privaten Versicherungsunternehmungen».
2 1 4 Omii Hallsten.
Ruotsin lain yleisissa maarayksissa saadetaan, etta vakuu- tusliiketta saa harjottaa, paitsi valtion perustama laitos, ainoas- taan osakeyhtio tahi keskinainen vakuutusyhtid j a ettei tallainen yhtio saa vakuutusliikkeen rinnalla harjottaa muun kaltaista lii- ketta, mutta useamman eri. vakuutushaaran yhdistamista saman yhtion liikeohjelmaan ei kielleta. Onkin Ruotsissa olemassa muu- tamia vakuutusyhtioita, jotka siten toimivat eri vakuutusaloilla.
Saksan laki ei myoskaan lausu mitaan varsinaista kieltoa siina kohden, mutta vuosikertomuksessaan vuodelta 1904 mainitsee
»Das Kais. Aufsichtsamt fiir Privatversicherung», etta se ei ole sallinut henkivakuutusliiketta yhdistettavaksi suuriin asiavakuu- tuksiin, kuten palo-, kuljetus- j a merivahingon vakuutuksiin, mutta etta se painvastoin katsoo henkivakuutusta hyvin voitavan yhdistaa tapaturmavakuutukseen. Jos joku yhtio jo varhemmin on yhdessa harjottanut esim. henki- j a palovakuutusta, ei »Auf- sichtsamt» kuitenkaan ole kieltanyt molempien Uikehaarojen jat- kamista.
Perustettavan vakuutusyhtion saannot ovat Ruotsissa kunin- kaan vahvistettavat, Saksassa taas edellamainitun »Aufsichts- amt»in, jos yhtio • aikoo harjottaa liikettansa useammassa kuin yhdessa liittovaltiossa, mutta jos yhtion liike rajoittuu ainoas- taan yhteen liittovaltidon, saavat taman valtion omat Viranomaiset myontaa oikeuden liikkeen harjottamiseen.
Ruotsin lain mukaan tulee yhtiosaannon sisaltaa ainakin seuraavat maaraykset: Yhtion toiminimi, mita vakuutusliikkeen haaroja tama aikoo harjottaa, jolloin henkivakuutusyhtion tulee erikseen mainita .myontaako se' myoskin henkivakuutuksia ilman edella kayvaa laakarintutlcimusta, yhtion kotipaikka, maaraykset yhtion hallituksen kokoonpanosta seka liikkeen tarkastuksesta, korkein vastuu, minka yhtio saa jalleenvakuuttamatta vastaan- ottaa, maaraykset voiton jaosta, yhtiokokouksesta j a aanestys- oikeudesta. Osakeyhtion saannoissa on sita paitsi mainittava
Rtiotsin vakimUislainsdadiinndn paakohtia. 215
.osakepaaoman [!ja kunkin osakkeen suuruus seka osakkeenomis- tajien oikeudet j a velvollisuudet. Keskinaisen yhtion saannoissa -on m. m. mainittava, onko johtokunnalla oikeus ottaa yhtion vastuulla laina,, seka-kuinka monta vakuutusta j a mika vakuutus- kanta pitaa olla merkitty, ennenkuin yhtio saa alottaa liikettaan seka onko yhtiolla mitaan takuurahastoa j a missa jarjestyksessa tama on sisaan- j a takaisinmaksettava.
Jos yhtio tarkoittaa henkivakuutusta, tulee yhtiosaannon ohessa jattaa hallituksen vahvistettavaksi ne periaatteet, joiden mukaan lasketaan vakuutusmaksut, vakuutusrahasto ja vakuute- tuille ehka jaettava liikevoitto, ne maaraykset, joita yhtio aikoo noudattaa vakuutuksia takaisin ostaessa, seka mitka ovat seu- raukset vakuutusmaksujen suorittamisen laiminlydnnista.
• Jos yhtio ei harjoita henkivakuutusta, mutta sen tekemat vakuutussopimukset kestavat elinajaksi tahi ainakin kymmenta vuotta pidemmaksi ajaksi, on myoskin laadittava naita vakuu- tuksia koskevia maarayksia vakuutusmaksuista j a vakuutusrahas tosta. _.
Saksan lain mukaan on liikeluvan saamiseksi tarkastusviras- tolle jatettavaji niin sanottu liikesuunnitelma, jonka tulee sisaltaa yhtion saannot j a sen vakuutusehdot, ja on yhtion saannoissa valttamatta mainittava harjotettavat liikehaarat, liikkeen jarjesta- minen j a liikealue, ne periaatteet, jotka ovat. noudatettavat paa- omien sijoittamisessa seka aikooko yhtio myoskin harjottaa jal- leenvakuutusta.
Ruotsin lain mukaan kutsuvat perustajat, kun kuningas on
' II
vahvistanut yhtiosaannon, muitakin osakkeiden kirjoittamiseen taki merkitsemaan itseaan osallisiksi keskinaiseen yhtioon. K u n osakepaaoma on tayteen merkitty tahi kun keskinaiseen yhtioon on merkitty se lukumaara osallisia j a se vakuutussumma, jonka saannot edellyttavat, j a , jos takuurahasto on perustettava, saan- tojen maaraama osa siita on sisaanmaksettu, on perustava kokous
2 l 6 Onni Hallsien.
kokoonkutsuttava, joka lopullisesti paattaa yhtion perustami- sesta.
Jos osakeyhtio harjottaa henkivakuutusta, ei sen osakepaa- oma saa olla pienempi kuin 25 kertaa se summa, jonka yhtio saa jalleenvakuuttamatta pitaa omalla vastuullaan, eika koskaan 100,000 markkaa pienempi. Tassa kohden on elinkoron 15-ker- tainen maara pidettava vakuutussummana. Muita vakuutushaa- roja harjottavien yhtioiden osakepaaoma ei saa olla 5,000 mark- kaa pienempi, j a on sen suuruus riippuva yhtion tarkoittaman liikkeen laajuudesta j a laadusta. Ennen kahden vuoden kuluttua on osakepaaoma taysin maksettava, j a tulee osakkeenomistajan antaa velkakirja viela maksamatta jaaneesta osasta.
Keskinaisen vakuutusyhtion sitoumuksista vastaavat osalli- set joko rajattomasti tahi maai-attyyn lukuun rajoitetuUa lisa- maksuvelvoUisuudella; kuitenkin voidaan maarata, etta yhtio, jonka liike ei tarkoita omaisuuden vakuuttamista, vastaa sitou- muksistaan ainoastaan omilla varoillaan, siis ilman mitaan osal- listen lisamaksuvelvoUisuutta. Jos keskinaisella yhtiolla on takuu- rahasto, koskevat sen maksamista samat maaraykset, jotka edella mainittiin osakeyhtion osakepaaomaan nahden.
Osakeyhtio ja keskinainen yhtio on seka Ruotsin etta Sak- san lain mukaan ilmoitettava rekisteriviranomaiselle, j a mainitaan laissa, mitka asiakirjat ovat hakemukseen liitettavat. Saantdjen muutokset ovat samoin, ennenkuin niita saa noudattaa, ilmoitet- tavat rekisteriviranomaiselle.
Jos yhtion liike ei tarkoita ainoastaan henkivakuutusta, tulee sen joka vuosi siirtaa vahintain 10 % vuosivoitostaan vara- rahastoon. K u n mainittu rahasto on kasvanut 10 "/odin sisaan- maksetusta osakepaaomasta, ei sita enaa tarvitse suurentaa, mutta jos se myohemmin vahenee alle asken mainittua maaraa, aljetaan uudelleen siirtaa siihen voittovaroja. Vararahaston varoja voi- daan liikkeeseen kayttaa ainoastaan siina tapauksessa, etta asian-
kuotsin vakuutusiainsadclanndu paakohtia.
omaisesti laadittu bilanssilaskelma osottaa liikkeen kokonaisuu- dessaan tnottaneen tappiota.
Tarkeat vakuutusteknilliselta, kannalta ovat maaraykset pe- rustamiskustannusten j a hankkimiskustannusten poistamisessa noudatettavasta jarjestyksesta. Yiitidn perustamiskustannuksiin luetaan seka yhtiota muodostettaessa etta sen jalkeen ennen toi- sen' tilivuoden loppua yhtion jarjestamiseen kaytetyt menot, j a on yhtio oikeutettu bilanssissaan tilittamaan nama varojen puo- lelle. Tama era on sitten vahitellen poistettava, viimeinen osa ainakiii kymmenennen tilivuoden kuluessa. Jos yhtio harjottaa ainoastaan henkivakuutusta, pitaa kuudennen tilivuoden lopussa olla poistettu viidesosa puheena olevista kustannuksista, j a on sen jalkeen vuosittain poistettava ainakin yksi viidesosa. Muissa yhtidissa on kolmannesta tilivuodesta alkaen poistettava vuosit- tain ainakin yksi kahdeksasosa. perustamiskustannuksista.
"Vuoden kuluessa saatujen uusien . henkivakuutuksien han- kintakustannuksista saapi vuoden bilanssiin varojen joukkoon kir- joittaa 1,5 "/o naiden uusien, yhtion omalla vastuulla' pidettyjen j a - ' vuoden lopussa voimassa olevien vakuutuksien summasta,
elinkorkovakuutuksia lukuunottamatta. Jos hankintakustannuksia on taten varoihin kirjoitettu, on siita vuosittain ainakin viides- osa poistettava. • '
Ennenkuin perustamis- j a hankkimiskustannukset ovat tay- dellisesti poistetut, ei saa osakeyhtion osakkaille j a vakuutetuille eika keskinaisen; yhtion' takaajille j a osallisille yhtena vr.onna jakaa voitosta enempaa kuin yhteensa 5 % "sisaanmakse- tusta osake- tahi takuupaaomasta.
Saksalaisen lain mukaan saa keskinainen yhtio jakaa perus- tamiskustannuksensa. viiden vuoden aikana poistettaviksi, ei kui- tenkaan enemman- kuin puolet perustamisrahaston sisaanmakse- tusta paaomasta, ja on silloin poistamatta" oleva osa perustamis- kustannuksista merkittava vuosibilanssi in varojen puolelle.''Hank-
Onni Hallsten.
kiraiskustannuksia voidaan osaksi siirtaa seuraavan vuoden va- ralle siten, ettei aluksi tarvitse vakuutusrahastoon siirtaa koko sii- hen matemaatisesti tulevaa rahamaaraa, j a saa tama vahennys korkeintaan olla i,25 % vakuutussummasta. Sanan »aluksi» (anfang- lich) selittavat saksalaiset laintulkitsijat tassa tarkoittavan »ensi- maisia vakuutusvuotta».
Ruotsalaisen lain 2. j a 3. luku sisaltavat paitsi edella esitet- tyja asioita, viela joukon niita yleisia maarayksia osakkeista, vuosikokouksista, tarkastuksista, rekisteroimisesta y. m., joita y l i paataan tavataan osakeyhtidlaissa. Naiden' joukossa ansaitsevat ainoastaan seuraavat maaraykset erityista huomiota. Jos % osakeyhtion osakepaaomasta on kulutettu, on yhtio asetettava suoritustilaan, ellei vajaus ole tuUut taytetyksi ennen kolmen kuukauden kuluttua. Jos keskinaisen yhtion varat eivat vastaa sen sitoumuksia, eika tata vajausta voida tayttaa ehka Idytyvan vararahaston varoilla, on tama vajaus heti jaettava niiden tay- tettavaksi, jotka. ovat olleet yhtion osallisina joko: kokd sen ajan kuluessa, jota bilanssilaskelma koskee tahi jonkun bsan siita,, ellei yhtiosaannoissa maarata, etta yhtion sitoumuksista vastaa- vat ainoastaan sen omat varat. Jos osallisten henkilokohtainen vastuu on joUakin tavalla rajoitettu, on taksoitus sen mukaan tasoitettava. Ellei taman kautta koko vajaus tule taytetyksi tahi jos ainoastaari yhtion omat varat vastaavat sen sitoumuksista, ovat peittamatta jaaneen vajauksen poistamiseksi vakuutukset pienennettavat vastaavassa maarassa, elleivat yhtiosaannot toisin maaraa. Milloin yhtiolla on takuurahasto, ei saa ryhtya lisatak- soitukseen eika vakuutuksien pienentamiseen, ellei vajaus nouse jaljella olevaa takuurahastoa suuremmaksi.
L a i n neljas luku koskee vakuutusmaksujen varaa (premie- reserv) eli vakuutusrahastoa, kuten mainittua rahastoa tavallisesti suomeksi nimitetaan, j a vararahastoa.
Vakuutusrahaston tulee vastata kaikkien voimassa olevien
kuotsin vakuutmlainsUadannon paakohtia.
vakuutuksien paaoma-arvoa. Jos yhtion liike kasittaa useampia vakuutushaaroja, on joka haaraa varten 'eri vakuutusrahasto vuo- sibilanssin velkapuolelle tilitettava.
Henkivakuutusyhtion vakuutusrahaston suuruus on lasket- tava n. s. nettovakuutusmaksukeinoa kayttamalla eli siten, etta se vastaa erotusta kaikkien voimassa olevien vakuutuksien paa- oma-arvon j a naita varten yhtiolle viela maksettavien vakuutus- maksujen paaoma-arvon valilla. Tasta summasta saa yhtio va- hentaa ainoastaan niiden lainojen paaoman, joita yhtio on mydn- tanyt vakuutetuille vakuutuskirjaa vastaan.
Sita paitsi on yhtion velkojen joukkoon varattava rahasumma, joka vastaa maksettavaksi langenneita, mutta viela vakuutetuille selvittamatta olevia vakuutussummia.
Jos ne periaatteet, joiden mukaan yhtio laskee vakuutus- rahastonsa, muutetaan sen jalkeen kuin yhtio on alottanut liik- keensa j a jos sen kautta yhtio tulisi velvoUiseksi muodostamaan entista suuremman vakuutusrahaston, voi tarkastusvirasto (fdr- sakringsinspektionen) sallia yhtion vahitellen 15 vuoden aikana, korottaa vakuutusrahastonsa sen tayteen suuruuteen, vahvistetta- van suunnitelman mukaan.
Henkivakuutusyhtion vakuutusrahaston varat ovat sijoitet- tavat:
1. valtion obligatsioneihin,
2. Ruotsin yleisen hypoteekkipankin obligatsioneihin, 3. velkatodistuksiin, joita on antanut valtiopankki tahi
jokin pankki, jonka saannot hallitus on hyvaksynyt, 4. jonkun ruotsalaisen kunnan antamiin obligatsioneihin
tahi velkatodistuksiin, joka on saanut hallituksen luvan lainan ottamiseen,
5. lainoihin, joiden vakuudeksi jokin kiintea omaisuus on
•kiinnitetty korkeintaan Vsieen arvionmukaisesta arvos- tansa,'seka tarkastusviraston luvalla velkakirjoihin, joiden
1
i 2 0 Onni Haihten.
vakuudeksi on tayteen arvoonsa kiinnitetty sellainen yhtion itse omistama talo, jossa yhtion liikehuoneisto sijaitsee,
6. muihin arvopapereihin, jotka harkitaan tarjoavan yhta hyvan varmuuden kuin edelliset.
Edella mainitut varaksi luettavat hankkimiskustannukset voi- daan myoskin lukea vakuutusrahaston varojen joukkoon, jos tar- kastusvirasto harkitsee taman voivan tapahtua, tuottamatta va- kuutetuille haittaa.
Saksalainen laki ei lahemmin maaraa, mita jarjestelmaa on kaytettava vakuutusrahaston laskemisessa, mutta ovat seka nou- datettava jarjestelma etta sen toteuttamisessa tarpeelHset kaavat mainittavat yhtion vahvistetussa liikesuunnitelmassa. Vakuutus- rahaston • varojen sijoittamisessa on ylipaataan noudatettava sa- moja periaatteita kuin holhouksen alaisten henkiloiden varoihin nahden on saadetty, j a voidaan siis tahan tarkoitukseen kayttaa:
1. kotimaiseen kiinteaan omaisuuteen kiinnitetyt velkakir- jat, ylipaataan 60 "/odin omaisuuden arvosta,
2. valtakunnan tahi jonkun liittovaltion obligatsionit tahi sellaisen lainan obligatsionit, joka on rekisteroity jon- kun liittovaltion. lainaluetteloon (Staatschuldenbuch eines Bundesstaates),
3. obligatsionit, joiden koron valtakunta tahi jokin liitto- valtio takaa,
4. kuntien y. m. antamat obligatsionit, joita liittoneuvosto (Bundesrath) on harkinnut holhottivaroja varten sopi- viksi.
Tajnan lisaksi saa sijoittaa vakuutusrahaston varoja:, I. lainoihin, joiden vakuudeksi pantataan edella mainittuja
. • arvopapereita, korkeintaan 75 "/otiinniidennimellisarvosta,
li kuotsin vakuuiuslainsaadannpa paakohtia. 2 2 1
2. " yhtion antamiin lainoihin sen omia vakuutuskirjoja vastaan,
3. tarkastusviranomaisten erityisella suostumuksella myos- kin kunnalle, koulupiirille tahi seurakunnalle annettuihin lainoihin, jos nama ovat joko kuoletuslainoja tahi lainan- antajan puolelta irtisanottavia. ; • •
Ruotsin \n mukaan niin sanottu vakuutusmaksujen siirto eli se tilivuoden kuluessa vastaanotettujen vakuutusmaksujen osa,"
joka oikeastaan kuuluu seuraavaan vuoteen eika siis viela vuosi- vaihteessa ole »ansaittu», on luettava vakuutusrahastoon j a siis sen arvopapereilla peitettava. Saksalainen laki jattaa taman kohdan ratkaisematta, j a on »Kaiserliches Aufsichtsamt*, joka yhtalaisyyden saavuttamiseksi aluksi asettui sille kannalle, etta vakuutusmaksujen siirto valttamatta olisi luettava vakuutusrahas- toon, vuonna 1904 paattanyt antaa yhtion itse ratkaista, tah-.
tooko se joko tilittaa vakuutusmaksujen siirron vakuutusrahas- toonsa tahi mainita sita erikseen bilanssissaan.
"Vakuutusrahaston arvopaperit ovat Ruotsin lain mukaan sailytettavat erikseen yhtion muista arvopapereista ainakin kah- den lukon takana, j a on toisen liikon avain'annettava kuninkaan kaskynhaltijan valtuuttaman viranomaisen haltuun. Siten saily- tettyihin arvopapereihin nauttivat vakuutetut panttioikeutta. Jos vuosibilanssi osottaa vakuutusrahaston kasvaneen edellisesta Vuo- desta, tulee ' yhtion heti kun vuosikokous on bila'nssin vahvista- nut, lisata ennen talletettuihin arvopapereihin mainittua suuren- tumista vastaavan maaran, jota vastoin yhtio, jonka vakuutus- rahasto on vahentynyt, on oikeutettu tarkastusviraston luvalla saamaan omaan haltuunsa vastaavan maaran arvopapereita. Sa- moin on yhtio oikeutettu maksettavaksi joutuneen vaknutuksen suorittamiseksi saamaan tata vastaavan surnman arvopapereita, jos tarkastusvirasto harkitsee taman -voivan vakuutettujen haitatta
2S2 Onni Hallsten.
tapahtua. Kuittia vastaan saa yhtio sopivaksi ajaksi kaytetta- vakseen sellaisen arvopaperin, jota se todistaa tarvitsevansa oikeutensa valvomiseksi. Saksalaisen lain mukaan ovat vakuu- tusrahaston arvopaperit lueteltavat j a sailytettavat erikseen yhtion muusta omaisuudesta, j a on sailytystavasta annettava tieto tar- kastusviranomaisille.
Henkivakuutusyhtion tulee Ruotsin lain mukaan vakuutus- rahastonsa ohessa muodostaa erityinen vakuusrahasto (saker- hetsfond). Tahan on vuotuisesti siirrettava ainakin ^/2 koko vuosivoitosta, kunnes mainittu rahasto nousee ^/2o:een vakuutus- rahastosta, ja- on tama vakuusrahasto sen jalkeen pidettava aina- kin niin suurena, etta se edelleen vastaa mainittua suhdetta, eika yhtio saa, jos silla on takuurahasto, sita ennen ryhtya taman rahaston takaisin maksamiseen. Osakeyhtio, joka ei harjota yksistaan henkivakuutusta, on velvollinen siirtamaan vuosivoitos- taan -vahintain lo "/o tavalliseen vararahastoon, j a jos se harjot- taa henkivakuutusta muun vakuutusliikkeen rinnalla, tulee sen sijoittaa vakuusrahastoa vastaavat varat samalla tavalla, kuin edella on huomautettu vakuutusrahaston varoista. ' .
Vakuutusteknillisien laskujen j a selvittelemisien suorittami- seksi oh henkivakuutusliiketta harjottava yhtid myoskin. velvolli- nen palvelukseensa ottamaan matemaatikon eli aktuarion, j a maa- raa hallitus, mita kelpoisuusehtoja katsotaan tahan virkaan tar- peellisiksi.
Ruotsalaisen lain 5. luku koskee vakuutusyhtioiden toimin- nan= valvomista j a tarkastamista. Mainittu toimi on annettu koko Ruotsinmaalle yhteiselle tarkastusvirastolle, jonka tointa lahem- min jarjestaa erityinen asetus. Sen paatoksista saapi asianomai- nen vedota suoraan hallitukseen.
•Jokaisen vakuutusyhtion puolelta on asken mainitulle viras- tolle- vuotuisesti jatettava:
I . johtokunnan vuosikertomus;
Ruotsin vakuutaslaitisUSdannon paakohtia. 223
2. vuosibilanssi j a tarlcastajien laatima kertomus;
'3. - kertomus vakuutusrahaston laskemisesta j a
4.' vertaus vakuutettujen todellisen j a laskujen pohjalla edejlytettavan kuolleisuuden valilla seka saavutetun j a laskujen pohjaksi asetetun korkokannan valilla.
' K a i k k i vakuutusyhtion tilit j a muut asiakirjat ovat vaadit- taessa milloin: tahansa naytettavat tarkastusvirastolle j a sen val- tuuttamalle viranomaiselle, jolla myoskin on oikeus olla' saapu-
•villa vuosikokouksessa. Mita tarkastusviranomainen taten on saanut tietoonsa yksityisten henkiloiden personallisesta tai talou- dellisesta asemasta, sita han ei ole oikeutettu yleisolle ilmoitta^
maan. Tarkastusvirasto saa myoskin valita yhden tilintarkasta- jan, joka ottaa osaa yhtion valitsemien tilintarkastajien suoritet-
tavaan tarkastukseen.
E l l e i vakuutusyhtion liiketta hoideta vakuutuslain tahi yhtion saantojen mukaan tahi ellei vakuutusrahastoon siirretty- jen varojen' summa vastaa laskujen vaatimaa maaraa, tulee tar-
kastusvii-anomaisen vaatia puutteet korjattaviksi. Ellei hanen vaatiinuksiaan i| tassa kohden sopivan ajan kuluessa noudateta, on hallituksella oikeus paattaa saako yhtio edelleen jatkaa liiket- taan ; vai onko sen I'toimi heti lakkautettava. Jos yhtio taten joutuu purettavaksi, maaraa hallitus yhden tai useamman suori- tusmiehen. K u n yhtio muulla tavalla on joutunut suoritustilaaii
II
tahi vararikkoon, jatetaan sen hoito'tata tilaisuutta varten ase- tetun uuden hallituksen -kasiin, j a on tarkastusvirasto oikeutettu ja velvollinen; ottamaan osaa tahan hoitoon. Tarkastusviraston tulee silloin ottaa haltuunsa kaikki ne arvoasiakirjat, joihin va- kuutetuilla on panttioikeus, j a siirtyvat silloin kaikki yhtion oikeudet j a velvollisuudet mainitulle suorituspesalle. Suoritusajan kuluessa ei voida ottaa uusia vakuutuksia, ei sallia takaisinostoja eika'. myontaa lainoja' vakuutuskirjaa vastaan. Jos jokin vakuu-
i
II
!i
•224 ' Onni Hallsten. '
tussumma olisi ollut maksettava ennen suoritustilan alkua, on se lyhentamatta maksettava, mutta jos sellainen joutuu maksetta- vaksi suoritusajan kuluessa, ei siita saa ennen suoritusajan lop- pua maksaa enempaa kuin ettei sen kautta muiden vakuutettujen oikeuksia loukata Heti suoritustilan alettua tulee tarkastusviras- ton toimituttaa tarkka tutkimus, yhtion taloudellisesta tilasta j a sitten ryhtya keskusteluihin niiden kotimaisten vakuutusyhtioiden kanssa, jotka ehka olisivat halukkaat ottamaan' vastaan suoritus- tilassa olevan yhtion koko vakuutussalkun.
Jos tarkastusvirasto harkitsee jonkun taman johdosta teh- dyn tarjouksen mahdolliseksi, on laadittava kertomus hoidetun yhtion tilasta j a tehdyn tarjouksen ehdoista. Kappale tata asia- kirjaa lahetetaan jokaiselle vakuutetulle, jonka asuinpaikka tun- netaan, j a on sen ohessa tarkastusviraston toimesta kertomukseri sisalto sanomalehdissa julkaistava. Ellei vahijitaan 14 paivaksi maarattavan ajan kuluessa ole vakuutettujen puolesta tehty mitaan muistutusta ehdotusta vastaan tahi jos vastalauseen tekijain luku ei nouse ^/sieen kaikista vakuutetuista, on ehdotus hyvak- syttava j a pakollinen suoritustila lopetettava siten, etta hoidetta- van yhtion -omaisuus j a asiapaperit jatetaan vakuutussalkkua vastaanottavalle yhtiolle. Jos taas mitaan vastaanottotarjousta ei ole tehty tahi jos vakuutetut eivat ole tehtya tarjousta hyvak- syneet, tulee vakuutusviraston, jos se katsoo keskinaisen yhtion voivan sopivasti- vastaanottaa j a edelleen jatkaa Jsuoritustilassa olevan | yhtion liiketta, kutsua vakuutetut' kokoukseen / paat- tamaan asiasta. Talle kokoukselle on annettava tiedoksi: suo- rituksessa olevan yhtion tila, laskelma ehka tarpeelliseksi huo- matusta vakuutuksien pienentamisesta seka. tarkastusviraston laatima uuden yhtion saantoehdotus j a muut taman liiketta kos- kevat perusteet. -.- • . ' ' '
; Jos kaikki' tahi enemman kuin kokouksessa lasnaolevista vakuutetuista paattavat perustaa uuden yhtion kutsumakirjeessa eh-
Ruotsm vakuutuslainsaadannon pddkohtia. 225
dotettujen perusteiden pohjalle, katsotaan saannot jaliikeperusteet
•vakuutettujen hyvaksymiksi. K u n ne sitten ovat saaneet kunin- kaan vahvistuksen, on suoritustila lakkautettava j a uusi yhtio astuu suorituspesan oikeuksiin j a velvollisuuksiin.
Ellei edella olevien perusteiden mukaan uutta yhtiota saada syntymaan, ovat suorituksessa olevan yhtion varat jaettavat vakuutettujen kesken, elleivat kaikki vakuutetut yksimielisesti paata pakkosuoritusta jatkettavaksi.
Saksalainen laki antaa tarkastusvirastolle yhtion valvontaan nahden likimmiten saman tehtavan kuin ruotsalainenkin. Suori- tustilaan tahi vararikkoon joutuneen vakuutusyhtion asiat ovat hoidettavat Saksan kauppalain mukaan. Asken mainittuun tilaan asetetun yhtion" perustamisrahastoa ei saada takaisinmaksaa ennen- kuin kaikkien muiden saamamiesten saatavat ovat suoritetut j a varsinkin vakuutussopimuksesta johtuvat vaatimukset ovat joko maksetut tahi muulla tavalla varmennetut, esim. salkun siirtami- sella toiselle yhtiolle.
Jos Ruotsin lain mukaan henkivakuutusta harjottava' yhtio vapaaehtoisesti Ij tahtoo siirtaa salkkunsa tahi osan siita toiselle yhtiolle, on oikeus' tahan pyydettava tarkastusvirastolta. Hake- mukseen on silloin liitettava: luovutussopimus seka selvitys siita, ettei siirto loukkaa vakuutettujen oikeuksia. Tarkastusvira.ston tulee silloin sanomalehtien kautta saattaa valipuhe julkisuu- teen seka kehottaa vakuutettuja kolmen' kuukauden sisassa kirjallisesti ilmoittamaan tarkastusvirastolle, onko heilla mi- taan muistutettavaa ' hakemusta vastaan. Kaikille vakuute- tuille, joiden i kotipaikka tunnetaan, on myoskin kirjeen kautta tieto asiasta annettava. Jos enemman kuin ^/s vakuutetuista vas- tustaa hakemusta, raukee se heti, muuten ottaa tarkastusvirasto ehdotuksen lopullisen harkinnan alaiseksi. Jos siten hakemukseen suostutaan j a , siirto on hyvaksytty, vapautetaan vakuutuksensa luovuttava yhtio sitoumuksistaan j a siirtyvat, ne toisen yhtion
Onni Halsten.
edesvastuulle. Siina tapauksessa etta yhtio taten jattaa kaikki -vakuutuksensa toiselle yhtiolle, on se siirron hyvaksymispaivasta lahtien pidettava hajonneena.
Rekisteriviranomaisen asiana on pitaa erityista vakuutus- rekisteria, johon on merkittava laissa erikseen mainittuja vakuu- tusyhtiota j a sen liiketta koskevia asianhaaroja. Osakeyhtiolta on rekisteroiminen kiellettava siina tapauksessa, ettei osakepaa- oma. nouse yhtion saannoissa maarattyyn maaraan tahi puolet osakepaaomasta ei viela ole maksettu. Samoin ei keskinaista yhtiota saa rekisterdida, ellei puolet yhtion saannoissa ehka pe- rustettavaksi maaratyn takuurahaston paaomasta ole maksettu tahi- ellei ole annettu asianomaisia sitoumuksia rahaston maksa- matta jaavaan osaan nahden.
Jos joku alkaa Ruotsissa harjottaa vakuutusliiketta hankkimatta siihen oikeutta, on rangaistus vahintaan 50, enin- taan 5,000 kruunun sakko. Jos joku, silla aikaa kuin han on syytteenalainen edella mainitusta rikoksesta, jatkaa sita, on han tuomittava askenmainittuun sakkoon erikseen joka yksityisesta teosta, josta vain haaste hanta vastaan on otettu. Saksassa.on edellamainitun rikoksen rangaistus enintaan 1,000 markan sakko tai 3 kuukauden vankeus.
Rekisteriviranomaiselle tieten annetusta vaarasta ilmoituk- sesta on antaja Ruotsissa tuomittava vahintaan 50, enintaan 2,000 kruunun sakkoon, ellei Ruotsin yleinen rikoslaki maaraa rikoksesta muuta rangaistusta. Saksan laki on tassa kohden viela ankarampi, silla tieten tehty vaara ilmoitus rangaistaan vankeudella j a sen lisaksi enintaan 20,000 Saksan markan sakolla, ja voidaan rikollinen sen ohessa tuomita kansalaisluottamuksensa
menettaneeksi.
Ruotsin vakuutuslain maaraykset eivat koske I . laitosta, jonka valtio on perustanut j a hoitaa.
Rttotsm vahuuhislainsaadiinndu pdaiohtia. 227
2. laitosta, joka myontaa vakuutuksia ainoastaan velkakir- jain j a muiden arvopaperien kautta sattunutta tappiota vastaan,
3. korko- j a paaomavakuutuslaitoksia,
4. keskinaisia yhtioita, jotka ottavat vakuuttaakseen omai- suutta maalla j a joiden toimintapiiri on kihlakuntaa pienempi,
5. sairas- j a hautausapukassoja tai" muita samankaltaisia avustusyhdistyksia, joiden tarkoitus ei ole vakuutus- toimen harjottaminen varsinaisena liikkeena,
6. jalleen vakuutusliiketta.
Kohdissa 2, 3 j a 4 mainitut laitokset ovat kuitenkin vel- volliset toimestaan antamaan niita tietoja, joita hallitus katsoo tarpeelliseksi vaatia.
Toisessa laissa, joka koskee ulkomaisten yhtioiden oikeutta harjottaa vakuutusliiketta Ruotsissa, maarataan, etta yhtion tulee Ruotsia varten valtuuttaa erityinen Ruotsissa asuva yliasiamies. T a - han toimeen ei voida hyvaksya sellaista henkiloa, joka ei ole hyva- maineinen eika ole oikeutettu vapaasti maaraamaan itsestaan j a omaisuudestaan. Jos han on ulkomaan alamainen, on hanella oleva oikeus Ruotsissa harjottaa liiketta.
Nama yliasiamiesta koskevat maaraykset ovat samat kuin 1891 vuoden laki meilla vaatii ulkomaisen yhtion yliasiamieheen nahden.
Ennenkuin ulkomainen yhtio saa Ruotsissa harjottaa vakuu- tusliiketta, tulee sen hankkia itselleen tama oikeus tarkastus- virastolta. Hakemukseen on liitettava yliasiamiehen valtakirja j a selvitys siita, etta han tayttaa edella mainitut kelpoisuusehdot ja on oikeutettu yhtion puolesta kantamaan j a vastaamaan, yhtion saannot j a selitys sen liikkeen perusteista,. todistus siita etta yhtiolla on oikeus kotimaassaan harjottaa puheena olevaa
II
il
228 Onni Hallsten.
vakuutusliikkeen haaraa j a kuinka kauan se on toiminut, viimeis- ten lo vuoden vuosikertomukset, yhtion antama sitoumus, etta se kaikesta Ruotsissa harjottamastaan liikkeesta.johtuvissa oikeus- kysymyksissa alistuu Ruotsin lain j a ruotsalaisten viranomaisten ratkaisun alaiseksi seka todistus siita, etta,yhtio on Ruotsin val- tiopankkiin tallettanut henki- j a merivakuutusliiketta varten
100,000 kruunun j a muita vakuutushaaroja varten 50,000 kruu- nun paaoman. Jos yliasiamies huomataan tayttavan edella .maini- tut patevyysvaatimukset j a jos yhtion hakemuspaperit muuten ovat asianomaisessa kunnossa, antaa' tarkastusvirasto toimiluvan.
Kuitenkin on tama kiellettava, jos yhtion toirninta huo- mataan perustuvan sellaisille periaatteille, jotka eivat saata olla turvallisen" ja jarkiperaisen vakuutusliikkeen pohjana.'
Yliasiamies on velvollinen valmistamaan tarkastusviranomai- selle tilaisuuden milloin tahansa saada kasiinsa asioimiston tilit j a asiapaperit seka vuosittain tarkastusviranorhaiselle antamaan j a sanomalehdissa painattamaan kertomuksen yhtion toimesta Ruotsissa. .
Valtiopankkiin ' talletettua rahasummaa saadaan kayttaa ainoastaan sellaisten 'sitoumusten suorittamiseen, jotka joutuvat maksettaviksi Ruotsissa tehdyn vakuutussopimuksen johdosta, tahi sakkoihin, joihin yhtio tai sen yliasiamies yhtion liikkeen johdosta on . tuomittu. Jos talletettu rahasumma syysta tai toi- sesta' on' vahentynyt, on se neljan viikon kuluessa taytettava, uhalla etta yhtio muuten kadottaa oikeutensa harjottaa liiketta Ruotsissa.
Jos yhtio rikkoo puheena olevan lain maarayksia vastaan tahi jos ne olosuhteet muuttuvat, joiden nojalla tarkastusvirasto myonsi yhtiolle oikeuden liikkeen harjoittamiseen, on mainittu -virasto oikeutettu peruuttamaan liikeluvan. Milloin yhtio syysta tai toisesta. lopettaa liikkeensa Ruotsissa,' tulee ' sen
ii
Ruotsin vakuutuslainsaadannon paakohtia. 229
asettaa valtuutettu, joka edustaa yhtiota viela voimassa oleviin vakuutuksiin nahden.
Jokainen, joka Ruotsissa vastaanottaa vakuutuksia sellaisen ulkomaisen vakuutusyhtion laskuun, joka ei ole hankkinut itselleen toimilupaa maassa, on tuomittava vahintaan 50, enintaan 5,000 kruunun sakkoon.
Kuten edellisesta selviaa sisaltaa Ruotsin" laki muutamia tarkeita maarayksia ulkomaisen yhtion oikeudesta siella harjottaa liiketta, joita meidan vastaavassa laissamme vuodelta 1891 puut- tuU. Siten ei ole ulkomainen yhtio meilla velvollinen taalla tal- lettamaan mitaan paaomaa, joka olisi takeena sen sitoumuksien suorittamisesta. Samaten lakimme ei aseta mitaan rangaistus- maarayksia sille; joka lain maarayksia rikkoo tahi vastaanottaa vakuutuksia sellaisen yhtion laskuun, jolla ei ole toimilupaa Suo- messa. [j
K u n joku I aika sitten Ranskassa yksi henkivakuutusyhtio ja yksi elinkorkoyhtio sortuivat vararikkoon, joutuivat vakuutus-
yhtioiden toimintaa ja taman valvomista koskevain lakimaarays- ten uudistam'inen paivajarjestykseen. T y o n tuloksena on uusi, taman vuoden maaliskuun 17. paivana annettu laki henkivakuu- tustyhtioiden j a \n sellaisten yritysten valvomisesta j a tar- kastamisesta, joiden liikkeeseen ihmisten elamanpituus vaikuttaa.
Taman lain maaraykset yhtion toiminnan ja sen vakavaraisuudentar- kastamisesta ovat verrattain ankarat. Niiden esittaminen tassa yhteydessa kavisi kuitenkin liian pitkaksi.
• Mainittakoon' viela, etta paraikaa on Itavallassa valmistettu uusi lakiehdotus vakuutuslaitosten valvomisesta, joka paaosissa nojautuu viela voimassa olevaan, hallituksen vuonna 1896 antamaan julistukseen ("Versicherungsregulativ), mutta johon myoskin ovat vaikuttaneet Saksan laki yksityisista vakuutuslai- toksista vuodelta 1901 seka asken mainittu Ranskan uusi laki talta vuodelta.
1
II
230 Onni Hallsten.
Nykyaan tehdaan myoskin monessa eri maassa tyota vakuutussopimusta koskevien lakimaaraysten kokoomiseksi, j a on laadittu mainittua asiaa koskevia taydellisia lakielidotuksia.
Siten on Saksassa, Sveitsissa, Ranskassa j a Itavallassa laaditut lakiehdotukset saatetut julkisuuteen j a ovat ne viela jatkettavan harkinnan j a neuvottelujen alaisina.
Alkoholikysymyksen tilastoUinen selvitys.
Kirjoittanut
Matti Helenius.
' I!
Alkoholikysymysta selvittava virallinen tilasto on useim- missa maissa viela perin vaillinainen. Monesti on asianlaidan korjaaminen ollut julkisen keskustelun alaisena, mutta toistaiseksi ilman lopullisia tuloksia.
Jo kymmenkunta vuotta sitten nosti tunnettu sveitsilainen tilastomies Milliet asianomaisissa piireissa kysymyksen siita, etta kansainvalinen tilastoUinen toimisto saisi tehtiivakseen ainakin vertailevan alkoholinkulutustilaston. Siita ei ole kuitenkaan viela tullut valmista. Sen sijaan on m. m. Englannin Board of Trade jul- kaissut saannollisia selontekoja eri maiden alkoholinkulutuksesta.
Pohjoismaissa oli asia ensi kerran keskustelun alaisena K r i s - tianian pohjoismaisessa raittiuskongressissa vuonna 1900. Kokous asetti erityisen komitean tekemaan seuraavalle pohjoismaiselle raittiuskongressille ehdotusta alkoholitilaston jarjestamisesta. K o - mitea, johon valittiin Norjan tilastollisen paatoimiston johtaja A. N. Kicer, tilastotieteen professori H. Westergaard T2iaska.st3., tohtori y . Bergman Ruotsista j a tohtori Matti Helenius Suo- mesta, esitti Tukholman pohjoismaiselle raittiuskongressille vuonna
1902 mietinnon, jonka paakohdat kuuluivat seuraavasti:
i>A. Tutkimusala.
I . Kaytetyn paloviinan, oluen j a viinin maara j a arvo koko maassa seka sen eri osissa, erityisesti maaseudulla j a kaupungeissa.
