A
Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N
A l K A K A U S K I R J A
T O I M I T U S :
J . H . V E N N O L A O . W . L O U H I V U O R I
J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
1'
S i s a 11 y s: Valtion toimista ty&vaenasuntojen r a k e n t a m i s e n
edistamiseksi, kirj. E i n a r B o o k . VenSlainen mir-jSrjestelma, k i i j . P . J . H y n n i n e n . Talousbudgetti-tHtkimuksesta, kirj J . H . V e n n o l a .
Kirjallisuutta: C . L . V i k l u n d , L a n d t b r u k s e k o n o m i s k a forhallanden i hypo- teksvarderade egendomar i F i n l a n d {ran S r l 8 6 o till narvarande tid, ary. J. J B . Y., I > a u r i M a k i n e n , A i n e k s i a S u o m e n kotiteoUisuustilastoon, M.. A. Yhteiskttn- nallista lainsSSdantSS: K o i v u l a n j a K o t i n i e m e n kasTatuslaitokset. Apulai- n e n hevoshoidonneuTojalle. K o r v a u s maanmittareille. Tietoja eri aloilta: T e o l - lisuuden kehitys Suomessa. S u o m e n ammattijarjesto. Tyotaistelut Ruotsissa v. 1908.
S a k s a n jthtiohotellit. Maailman petroleumin tuotanto v. 1 9 0 8 .
N : o 5 1 9 0 9
eo ffl u e« 1- o
J • 3
01 .-g S E
* s I J l l l l l
et a a ^
- -H =s 2
l i s
" fi 2
H i t
§ 1 - 1
I
H. 1 I
. a
W
as
C O
X
M .22
^ 1
a
:ca
-a
4) 3
a.
CD C O
SSi R
c 41 g
y h t e i s k u N t a t a l o u p e l l i n e n
A I K A K A U S K I R J A
^ISDl^^lSDlSDl^l^^SD ilmestyy noin 50-sivun suuruisena joka toinen kuukausi eli kuusi kertaa vuodessa.Aikakauskirja kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnailisia j a taloudellisia kysymyksia j a seuraa niiden kehitysta ja kehityksen tuloksia koti- j a ulkomailla. Se sisaltaa seka alku- peraisia kirjoituksia etta sebntekoja yhteiskuntataloudellisten ky- symysten kasittelysta koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa seka arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta kirjalli- suudesta. '
Tilaushinta on asiamiehilta, postikonttooreissa tai toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 markkaa vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. Asiamiehille, joita toivo- tann saatavan ympari maata j a kaikista kansan kerroksista, an- netaan joka kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . Vennola,
Paatoimittaja.
J . Forsman.
O. W.. Louhivuori,
Toimitussihteeri.
Martti Kovero.
5
Ybteiskaotataloadellisei) aikakaaskirjap:
Paatoimittaja: J . , H . Vennola, Huvilakatu 2. T e l . 36 82.
Toimitussihteeri: O. W . Louhivuori, Saariniemenk. 6. T e l . 75 42.
To'mituksen osote: Helsinki.
Akateeminen kirjakauppa
Helsingissa.
Omistaa runsaaii varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista kir- jallisuutta,
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei'lOydy varastossa, Sulkeutuu yleisOn suosiolliseen huomioon esiiutyvassa kirjallisuus- tarpeessa.
U a a t e t u ^ D i k e
Herroille
E . A - K N A P E
17 flleksanterinkatu 17.
V A L T I O N T O I M I S T A T Y O V A E N A S U N T O J E N R A K E N T A M I S E N E D I S T A M I S E K S I .
^ Kirjoittanut
Einar Book.- . I . " ' .
"Alaraaisessa anomuksessa toukokuun 29 paivalta 1897 olivat maamme' valtiosaadyt pyytaneet, etta yhtioille tai yhdistyksille, joiden tarkoitusperana oli: terveellisten asuntojen rakentaminen tyovaelle kaupungeissamme, annettaisiin niiden lainojen lisaksi, joita yhtiot tai yhdistykset yksityista tieta voisivat hankkia, ylei- sista varoista kiinnitysvakuutta vastaan niin suuria lisalainoja, etta ne vastaavat noin kolmannenosaa kiinteiston arvioidusta arvosta, jotta yhteenlaskettu lainamaara nousisi korkeintaan 75 prosenttiin sanotusta arvosta. Taman anomuksen johdosta oli Senaatti sit- temmin alamaisesti esittanyt, etta Senaatti valtuutettaisiin terveel- listen j a "muuten sopivain tyovaenasuntojen rakentamiseksi kau- pungeissa myontamaan valtiovaraston lainausrahastosta kuole- tuslainoja -20 vuotta pitemmalle takasinmaksuajalle 3^/2 prosent- tiin alennettua korkoa vastaan, seka kaupunkikunnalle, joka sitou- tuu lainan takaisinmaksamisesta vastaamaan, etta mypskin sita tarkoitusta varten muodostuneelle osakeyhtiolle, kiinnitysvakuutta vastaan,- ehdolla etta siita voitosta, joka yrityksesta lahtee, ei saada laskea suurempaa jako-osuutta' lainanottajan yritykseen kiinnittamalle omalle paaomalle kuin etta se" vastaa kohtuullista korkoa sille,- j a etta sitavastoin voiton ylijaama etupaassa kayte-
taan vuokrain alentamiseen; ollen niissa tapauksissa, jolloin lai- nat annetaan osakeyhtiolle, siina suhteessa tarpeelliset maarayk- set otettavat yhtiojarjestykseen.
Tahan esitykseen naki K . Majesteetti hyvaksi suostua, minka jalkeen armollinen julistus asiasta annettiin 24 p:na touko- kuuta 1898. Siina jatettiin samalla Senaatin asiaksi antaa niita lahempia ohjeita lainain myontamisesta j a nauttimisesta, kuin ehka katsotaan tarpeen vaativan. Taman julistuksen nojalla alettiin sitten saannollinen valtiolainojen antaminen tyovaenasun- tojen rakentamista varten.
Tamantapaisia lainoja, joskin korkeampikorkoisia, oli jo aikaiseraminkin myonnetty, nimittain: Heisinkiin 1875—76, 1879,
1891 j a 1893 viidelle: osakeyhtiolle yhteensa Smk. 525,696: 80, Hameenlmnaan yhdelle osakeyhtiolle Smk. 25,000: — j a Ouluun yhdelle osakeyhtiolle Smk. 25,000: — , eli kaikkiaan Smk.
575,696: 80. Vuonna 1898 annetun armollisen julistuksen nojalla on sitten v. v. 1899—1904 myonnetty tyovaenrakennuslainoja:
Heisinkiin 25 osakeyhtiolle Smk 2,538,600: — Tampereelle 5 » » 182,000: — Raumalle ' 2 » » 154,000: — Poriin i » » 30,000: — Kuopioon I » » . . . 18,000: — Yhteensa Smk. 2,922,600: —
K u n tahan lisataan'entinen summa . . . » 575,696:80 saadaan tyovaenasuntoihin myonnettyjen lainojen
yhteismaaraksi Smk. 3,498,296:80 Paitsi edellamainittuja, lopullisesti kasiteltyja lainahakemuk- sia, oli vuosina 1902 j a 1903 Senaattiin jatetty j a Valtiokontto- riin lausunnon antamista varten lahetetty 13 samanlaista hake- musta, joissa anottujen lainojen yhteenlaskettu maara nousi
Valiioft toimista lyovaenastmtojen rakentamisen edistamiseksi. 2 0 9
Smk:aan 1,055,000:-—. Naista ei Valtiokonttori katsonut ole- van aihetta antaa lausuntoa, koska kuntien j a seurakuntien lainatarpeiden tyydyttaminen viela pitemman aikaa kysyisi kaikki lainausrahastosta liikenevat varat. Jos kuitenkin katsottaisiin, etta lainoja tyovaenasuntojen rakentamiseen ennenmainitun 1898 vuo- den julistuksen mukaisesti olisi myos laheisessa tulevaisuudessa annettava, niin lausui Valtiokonttori eraassa kirjelmassa Valtio- varaintoimituskunnalle (15 p:lta maaliskuuta 1906) tarpeelliseksi, etta lainausrahastoon tata tarkoitusta varten olisi valtiorahas- tosta siirrettava lisavaroja. Kuitenkin oli Valtiokonttorin mie- lesta syyta, ennenkun uusia varoja kaytetaan tahan tarkoitukseen, joka jonkun tuloksen saavuttamiseksi vaatii melkoisen suuria
rahamaaria, ottaa selville, ovatko tahan asti myonnetyt lainat vastanneet tarkoitustaan.
Toisessa vahan myohemmassa kirjelmassa (14 p:lta syys- kuuta s. V.) on Valtiokonttori huomauttanut Valtiovaraintoimitus- kunnalle, etta ennenkerrottujen lainahakemusten lisaksi oli vireilla joitakuita uusia, nimittain eraan asunto-osakeyhtion a 80,000 markkaa ynna Porvoon j a Viipurin kaupunkien a 100,000 j a 300,000 markkaa. Naiden jalkimaisten hakemusten katsoi Valtio- konttori ^ ansaitsevan erityista huomiota, koska kyseessa oleva lainaliike Valtiokonttorin mielesta epailematta jarjestyisi tarkoi- tustaan vastaavammaksi, kun se tapahtuisi kuntien valityksella, kuin jos valtio sita suoranaisesti harjoittaa.
Myohemmin on viela Oulun kaupunki v. 1967 K . Senaa- tilta anonut 100,000 markan lainaa tyovaen puutarhasiirtolan lainarahastoksi, mutta samoinkuin edelliset on tamakin hakemus viela ratkaisematta.
Talla kannalla asiat yha edelleen ovat. Tyovaenasunto- lainojen ehtoja ei ole toistaiseksi tarkastettu j a uudestaan jarjes- telty, eika myoskaan ole naita lainoja varten tarpeellisia varoja valtion lainausrahastoon siirretty tai siita alistusta tehty.
Silla valin ovat kuluvan vuosikymmenen aikana useissa maamme kaupungeissa toimitetut asunto-olojen tutkimukset pal- jastaneet mita raikeimpia taloudellisia, terveydellisia j a siveellisia
epakohtia talla alalia. Tassa yhteydessa ei ole tilaisuus syven- tya naiden tutkimusten yksityiskohtiin; mainittakoon vain yhdeksi kuvaavaksi esimerkiksi, etta kaikista tutkituista huoneustoista on, mita ilmatilavuuteen asukasta kohti tulee (vahintain 20 m^), ha- vaittu tyydyttaviksi .ainoastaan seuraavat prosenttimaarat:
Pietarsaaressa v. 1906 51,6 "o Hameenlinnassa » 1908 48,4 » Kuopiossa » 1907 45,0 » Tampereella » 1909 42,7 »
Turussa » 1905 32,5 »
Vaasassa » 1900" 27,6 »
Helsingissa » 1900 24,7 » Viipurissa » 1901 24,4 »
Nama numerot eivat suinkaan ole lohdullisia. Tosin osot- taa ammattiyhdistysten tiedonantojen mukaan" laadittu j a T y o - tilastollisen. aikakauskirjan N:ssa 2 talta vuodelta julaistu selon^
teko tyottomyydesta, palkoista y. m. tammikuussa 1909, etta vuokran prosenttisuhde tyontekijain keskiansioon ainoastaan Hel- singissa ( 2 0 % ) nousee yU 15V0, mika on katsottu kohtuulli- seksi vuokramenoksi tuloihin verraten. Mutta edellaesitetyt, asun- tojen tilavuutta koskevat numerot todistavat, etta tama verrattain edulliuen taloudeUinen olotila on saavutettu j a voidaan yllapitaa ainoastaan hyvin suurilla uhrauksilla terveyden kustannuksella.
Ahtaisiin asumusoloihin on yhtynyt sangen yleinen asukkijarjes- telma kaikkine siveellisine j a muine haittoineen. .
. • Jo-nama tosiseikat, joita ennenmainitut asunto-olojen tutki- mukset monipuolisesti valaisevat, antavat ehdotonta tukea sille kasitykselle, etta noiden olojen kehittaminen suotuisammalle kan-
V^altion toimista tydvaenasuntojen rakentamisen edistamiseksi. 2 1 1
nalle vaatii herkeamatonta 'liuomiota j a huolta, "etta yksityinen yritteliaisyys yksin ei ole pystynyt tassa kohden parannuksia aikaansaamaan', vaan etta yleiseltakin taholta, valtion j a kuntien puolelta, on tassa tarkoituksessa tehtyja ponnistuksia edelleen, kannatettava j a ohjattava, »Seka siveysopin etta terveysopin tutkijat, seka yhteiskunnallisten kysymysten alalia toimivat henkilot etta hyvantekevaisyyteen alttiit sydamet yksimielisesti tunnus- tavat, etta tyovaenasuntoja koskevan kysymyksen ralkaisu on yhtena kaiken yhteiskunnallisen uudistuksen pohjana j a valtta- mattomana tekijana seka siveellisyydelle etta yleiselle tervey- denhoidolle»^).
• Mita erittain siihen lainanantoliikkeeseen • tulee, jota valtio tahan asti on harjoittanut terveellisten j a muuten sopivain tyo- vaenasuntojen rakentamista edistaakseen, on Valtiokonttori ennen- mainituissa kirjelmissaan lausunut epailyksia siita, onko tama lai- nausliike vastannut tarkoitustaan. Valtiokonttori on tassa ilmais- sut arvelun, johon monet yhtynevat, vaikka puheenalaisten laino- jen kaytosta ei ole mitaan tarkastavaa tutkimusta tehty, jonka kautta nama arvelut voitaisiin nayttaa ehdottomasti tosiksi. On kuitenkin seikkoja olemassa, jotka osottavat noilla epailyilla ole- van ainakin todennakoisia perusteita.
Osittain on tahan kuuluvia kysymyksia valaistii eraassa tri K . A . Paloheiraoh (Brander) 7.p. maaliskuuta 1903 Kansatalou- dellisessa yhdistyksessa pitamassa esitelmassa tyovaen-talo-osake- yhtioista Helsingissa, joka on painettuna yhdistyksen seuraavana vuonna julkaisemassa kirjasessa: »Asuntokysymys, esitelmia j a ehdotuksia». Tahan esitelmaan liitetyissa tilastollisissa tauluissa annetaan erinaisia tietoja-33 eri asunto-osakeyhtiosta, joista 20 nautti valtiolainaa. . N a i s t a 20'yhtiosta oH I7perustettii vuo- sina 1898—1900, siis nahtavasti toteuttamaan rakennushankkeita
AlbeH Soenens: L e s habitations' ouvrieres en Belgique. Bruxelles, 1894, n . 10. . ' '•• • "-
paaasiallisesti juuri 1898 vuoden arm. julistuksen johdosta saa- tavilla lainavaroilla. Valitettavasti ei esitelmassa anneta lahem- pia tietoja asuntosuhteista naissa yhtiotaloissa: ei ilmoiteta asu- kasten lukua asuntoa j a huonetta kohti, ei ilmatilavuutta asu- kasta kohti, eikaasukkijarjestelraan mahdoUisesta kaytantoon paase- misesta taallakin. Sitavastoin on siina tarkat tiedot osakkeiden alkuperaisesta jakautumisesta eri ammatti- j a yhteiskuntaluokille j a naiden suhteiden muuttumisesta niiden enimmakseen harvojen vuosien 'aikana, jotka olivat ehtineet kulua siita kun asianomai;
set. yhtiot oli perustettu. T a m a tilasto osottaa, etta 855 osak- keesta alkuaan 670 eli 78,3 '/o oli sijoitettu varsinaiseen tyovaes- tpon kuuluville henkiloille j a loput taas, 185 osaketta eli 2i,7''/o, vahempivaraiseen keskisaatyyn kuuluville kansalaisille. Naista osakkeista oli 1903 vuoden alkuun 12 ostettu yhtioille j a 37 siirtynyt edellisesta eli. tyovaen ryhmasta jalkimaiselle eli keski- saatylaisten ryhmalle, niin etta askenmainitut suhdeluvut nyt oli- vat muuttuneet 73,7 j a 26,3 "'/o:ksi. Selvittamatonta on, onko tama ly- hyessa ajassa jo ilmestynyt osakkeiden vahittainen virtailu. pois tyolaisomistajilta keskisaatylaisille yha jatkunut. Eraat seikat tekevat taman luultavaksi.
• On nimittain tunnettua, etta vuokrat viime vuosikymmenena ainakin Helsingissa ovat yleensa nousseet. T a m a on aiheutta- nut sen sivuilmion, etta useain, .edullisesti aikaansaatujen tyo- vaenasuntorakennusten osakkeiden kaypa hinta .on tuntuvasti noussut yli nimellisarvon. Taman seurauksena on, etta osakkeet, milloin ne joutuvat myynnin ralaiseksi, yha enemman siirtyvat henkiloiden omaksi, jotka ovat saavuttaneet jonkimmoisen, joskin yaatimattoman, varallisuusasteen. Ne ovat muuttuneet. pikku- kapitalistien pienten spekulatsionien esineiksi. J a se tyomieskin, joka nykyaan ostaa tallaisen, arvoltaan nousseen osakkeen, ei enaa todellisuudessa saakaan yhtion rakennuksessa asua niin huokeasti, kuin alkuperaisesti oli tarkoitettu.
Valtion toimista tyoviienastentojen rahejitamisen edistamiseksi, 2 1 3
Nama olosuhteet ovat myos vaikuttaneet sen, etta jotkut tyovaenasuntojen osakkaat, mikali kerrotaan, eivat itse ole asu- neet osakkeille kuuluvia huoneustojaan, vaan ovat vuokranneet ne muille hyvasta hinnasta, tyytyen itse huokeampaan j a vahemmian kelvolliseen suojaan."
Edella kerrotut ilmiot, jotka kylla ansaitsisivat seikkaperai- sempaa tarkastelua, ovat kuitenkin nyt jo omansa vahvistamaan Valtiokonttorin lausumia epailyksia siita, ovatko valtion pyrkimykset huokeakorkoisilla rakennuslainoilla edistaa tyovaen omain kotien hanketta johtaneet toivottuihin tuloksiin. Ilmiot ovat saman- tapaisia kuin he, jotka ovat esiintyneet esim. Miihlhausen'en tyo- vaenkortteleissa, joissa tunnettu yhtio »Societe mulhousienne des cites ouvrieres» on . epaonnistunut yrifyksissaan ratkaista asuntokysymysta tekemallatyomiehia talonomistajiksi. Siellasaadut ikavat kokemukset on otettu todisteiksi sillekin vaitteelle, etta asuntokysymyksessa paaasia ei ole siina, etta vapaudutaan vuokra- asunnoista, vaan siina etta vuokra-asuntoja on tarpeeksi paljon ja'tar- peeksi hyvia seka mahdollisimman huokeihinhintoihin saatavissa^).
Useat naista suureksi osaksi valtion lainavaroilla rakenne- tuista tyovaen asuntorakennuksista ovat isoja, monella kymme- nella tulisijalla varustettuja taloja. Nama eivat edes »oman-kodin»
aatteen kannalta tarjoa niita etuja, joita ulkomailla, varsinkin Englannissa, vaan myoskin ihan viime aikoina oman maamme kaupunkikunnissa on' pyritty saavuttamaan edistamalla yhden tai
muutaman perheen asuntorakennuksia kasittavien, pieniin vuokra- tontteihin jaettujen puistokaupunkien syntymista^). Muistettakoon
') Herkner, T y o v a e n k y s y m y s , s. 2 7 6 j . s.
^) "Vertaa esim. Helsingin kaupunginvaltuuston paatos V a U i l a n alueen raken- nettavaksi luovuttamisesta j a rakennusjarjestyksesta syksylla 1 9 0 8 ; K a u p . valt, p a i n e w t asiakirjat 1908 N:o 14. — Viipm-in kaup. valt. paatos ^% 1 9 0 6 ; pain.- asiak. 1905 N:o 10. — Oulun kaup, valt. paiitokset Vj, " / i j a ^ " / i i g o ; ; O u l u n kaup. k u n n . kertomus 1907, s. 3 0 j . s. — Brunila, Bostadsreformen i E n g l a n d ; E k o n . samfundets foredrag o. forhandlingar ' V I . 4.
myos, etta yhden ainoan asunhon kasittavat rakennukset vanhas- taan ovat tavallisia kansamme keskuudessa, niin hyvin maalla kuin maaseutukaupungeissa. ' . . _
Niihin epailyksiin nahden, joista edella jo niin monesti on ollut puhetta, seka huomioonottaen ne uudet virtaukset, joiden vaikutukset meillakin alkavat tuntua kuntien tontti- j a asunto- politiikassa, on taysi syy tarkastelun j a jarjestelyn alaisiksi ottaa ne saannot, joita noudattaen valtion toimia tyovaenasuntojen rakenta- misen edistamiseksi olisi jatkettava. Selvitykseksi ja ohjeeksi tassa kohden esitetaan seuraavassa ne periaatteet, joihin muiden maiden vastaava lainsaadanto perustuu. Syrjaan jatetaan talloin ne toimenpiteet, joihin valtiot ovat ryhtyneet yaratakseen omille palvelusr j a tyomiehilleen tyydyttavat • asunnot. Ainoastaan niille toimille j a saannoksille on huomiota omistettava, jotka tarkoitta- vat kelvollisten asuntojen saannin helpottamista tyovaelle tai vahavaraisille yleensa. . • .
. , • " - . 1 1 .
Useat valtiot ovat lainsaadantotieta ryhtyneet toimenpitei- siin tyovaen tai vahavaraisten asunto-oloissa vallitsevain epakoh- tien poistamiseksi rakennustoimintaa suosimalla. Tallaisia lakeja on voimassa muun muassa seuraavissa maissa:
Ala7ikomaissa: • Asyxni.o\s}si 22 p:lta kesakuuta 1901^) Belgiassa: Laki 9 p:lta elokuuta 1889, joka koskee tyovaen- asuntoja ja virallisten asuntolautakuntain (comite de patronage) asetta- mista, korjauksineen-30 p:lta heinSkuuta 1892 ja 18 p:Ita heinakuuta
1893: Laki 30 'p:lta heinakuuta 1892, joka koskee tyovaenasuntoja ja luottoyhtioita eli osuuskuntia
Englannissa: Tyovaenasunto-laki-'18 p:lta elokuuta 1890, lisftyk-
sineen 14 p:lta elokuuta 1903^).' • ...
R. van tier Borghi, G r u n d z u g e der Sozialpolitik, L e i p z i g 1 9 0 4 , s. 4 3 6
: ^) Vermeersch, A. M a n u e l Social, L o u v a i n 1 9 0 4 , s. 7 7 8 j . s. • Bulletin d. I n t e r n . Arbeitsamts, J e n a 1 9 0 3 , I I , s. 3 8 3 j . s. '
Valtion ioimisia tyovaenasuntojen t'akeiitamisen edistamiseksi. 215
Hessenissa: Laki 7 p:I,ta elokuuta'1909, joka koskee huolen- pitoa vahavaraisten asunnoista ynna taman Iain voiinaanpanoasetus 24 p:Ita helmikuuta 1903 ' '. . '
lialiassq: Kansanasuntolaki 31 p;lta helmikuuta 1903^).
• ltdvallassa: Laki 8 p:lta. heinakuuta 1902, joka koskee terveelli- sia ja huokeita asuntoja sisaltaville rakennuksille suotavia etuja^), ynna siihen kuuluva voimaanpanoasetus 7 p:lta tammikuuta 1903 S).
Ranskassa: . Laki 12 p:lta huhtikuuta 1906, joka koskee huo- keita asuntoja^), ynna Laki lo ,p:]ta huhtikuuta 1908, joka edellista taydentaen koskee pienia kiinteistoja ja huokeita asuntoja'').
Ruotsissa: - Kun. kuulutus omainkotiea rahaston. perustamisesta maalaistyovaestoa varten 17 p:Ita kesakuuta 1964^).
Tanskassa: Laki 26 p:lta helmikuuta 1898 ja Laki 5 p:lta maaliskuuta 1909, joka koskee. tyovaenasuntolainoja.
; Unkarissa: Laki 31 p:lta heinakuuta 1906, joka koskee maa- laistyovaeston asuntorakennusten kannattamista valtion varoilla ja Laki V. 1908, joka koskee tyovaenasuntojen rakentamista valtionvaroilla
Budapestiin ja sen ymparistoon ^°). . . ; Uudessa Seelannissa: Tyovaenasuntolaki v:lta 1904'^). ,
Nama asuntolait nayttavat esimerkkeja erilaisista valtion toimista . terveellisten j a huokeiden tyovaenasuntojen tarjonnan
B u l l . d. I . A . 1902, I . s. 5 0 2 j . s.
2) S a m a , 1903, I I , s. 136 j . s. " . . -
^) Sociale R u n d s c h a u , I I . 1903, "Wien, s. 551 j . s.
•*) B . d. I . A . 1902, I . s. 3 9 9 j . s.
; S . R . 1903, I . s. 119 j . s. •• _ . . . S . R . 1906, I I . s. 154 j . s.
' ) Bulletin de l'o£f. du travail X V Paris 1908 s. 4 7 7 .
Meddelanden fr. KommerskoUegii afdelaing for arbetsstatistik 1 9 0 4 s. 2 9 0 j . s. • . , . • . -
•>) S . R . - 1907, 11 s. 3 0 3 . . . .
S. R . 1908 I I s. 159. : , . :.
" ) S . R . 1907, I I s. 56 j ' s. . .
enentamiseksi. Toimenpiteet kayvat kolmeen eri paasuuntaan:
joko ne tarkoittavat tyovaen tai vahavaraisten asuntorakennusten vapauttamista erinaisista veroista j a rasituksista tai ralcennukseen tarpeellisten paaomien hankkimista kohtuullista korkoa vastaan tai suorastaan asuntojen rakentamista valtion kustannuksella^).
Monessa valtiossa on tyovaenasuntojen rakentamista helpo- tettu ensinmainituUa tavalla eli suomalla vapautuksia veroista, leima- ynna muista maksuista. Englannissa on 80 "/q kaikista vuokra-asunnoista veroista vapaat. Belgiassa, Ranskassa, Italiassa j a Unkarissa (1906) on pienille huoneustoille j a »kansanraken- nuksilles, kuten Italian asuntolaissa kaytetty nimitys kuuluu, myonnetty erinaisia vero- tai maksu-vapautuksia ja huojennuksia.
Erittain seikkaperaisia saannoksia samaan suuntaan annetaan Ita- vallan ennenmainitussa asuntolaissa. Kuitenkin on monesti ase- tettu epailyksenalaiseksi, voisivatko nama helpotukset erityisesti edistaa yksityista yritteliaisyytta rakennusalalla. Yleishy5dylli- selle rakennustoiminnalle on odotettu Itavallan asuntolaista huo- mattavampaa merkitysta.
Paaomain saantia tyovaenasuntojen rakentamista varten voi valtio edistaa takaamalla joko yrityksesta maaratyn korkotulon tai rakennuslainain kuoletuksen (Unkarissa 1906) taikka ottamalla itse asuntoyhtion osakkeita. Tallaiset menettelyt ovat kuitenkin tulleet kysymykseen toistaiseksi enimmakseen kuntain tai laajem- pien kunnallisten yhteisojen, eivatka yleensa valtioiden asuntopoli- tiikassa.
Suurempi kaytannollinen merkitys on rakennuslainain myon- tamisella, hankkimisella j a valittamisella. Harvoin on naita lainoja toimitettu suorastaan yksityisille tyomiehille tai rakennusyritteli- joille. Useammin tulevat tallaisten lainain saajina kysymykseen
Seuraavassa on paaasiallisesti seurattu van der Borght'in esitysta:
G r u n d z u g e der Sozialpolitik, s. 4 2 9 — 4 4 0 , taydentamalla sita uusimpien asunto- l a k i e n mukaan.
Valiion toimista tyovaenasuntojen' rakentamisen edista?mseksi. 217
tyovaen omaksi avukseen perustamat laitokset j a jarjestot seka yleishyodylliset laitokset, jotka ovat ottaneet tyovaenasuntojen rakentamisen huolekseen, j a edelleen lienee usein tarkoituksen- mukaista, etta valtio tai maaratyt siihen oikeutetut luotto- j a muut laitokset, jotka ovat valtion vaikutusvallan alaisia, myonta- vat kunnille lainoja joko edelleen jaettaviksi osuuskunnille, yh- tioille j a yhdistyksille tai kaytettaviksi omaperaiseen toimintaan tyovaenrakennusten alalia. Englannin asuntolainsaadannossa on lahdetty viimeksimainittua uraa kulkemaan, silti kokonaan syr- jayttamatta muitakaan menettelytapoja. Tanskan uusi, rakennus- lainojen myontamista tyovaenasuntoja varten koskeva laki maa- raa, etta siina edellytetyt lainat ovat myonnettavat joko kunnille tai kuntien osottamille, tarkoitusta varten perustetuille yhtioille, jotka asetetaan kuntien tarkastuksen alaisiksi. Myoskin Hollan-
nin j a Hessen'in asuntolait edellyttavat valtiolainojen myontamista kunnille valillisesti tai valittomasti kaytettaviksi puheenalaisiin tarkoituksiin.
Lainoja' voidaan joko myontaa suorastaan valtion varoista, tai voidaan oikeuttaa erinaisia viranomaisia taikka laitoksia otta- maan lainoja tyovaenasuntojen rakentamista edistaakseen, tai annetaan erityisille rahalaitoksille, kuten yksityisille vakuutuslai- toksille, saastopankeille y. m., valta taikka maarays sijoittaa osa varoistaan tallaisiin yrityksiin, tai perustetaan tarkoitusta varten erityisia luottolaitoksia. Englannissa, Ranskassa, Ruotsissa (»omain kotien» lainat maalaistyovaelle v:lta-i904), Tanskassa ja-eraissa Saksan pikkuvaltioissa on' maaratty melkoisia rahamaaria suo- rastaan valtion varoista kaytettavaksi tyydyttamaan luotontar- vetta talla erikoisella rakennusalalla. Mutta esimerkkeja on myos- kin olemassa muista edellamainituista menettelytavoista tai eri valineiden kaj^tamisesta rakennusluoton myontajina" esim. Ita-
liassa, Belgiassa j a Ranskassa. _ Valtion suoranaisesta toiminnasta huokeiden j a terveellisten
tyovaenasuntojen tarjonnan enentamiseksi on toistaiseksi tunnet- tuja esimerkkeja ainoastaan Uudesta Seelannista j a Unkarista.
Ensinmainitussa, sosiaalipoliittisesti iiiin monessa suhteessa huomiota ansainneessa siirtomaassa on 1905 vuoden. tyovaen- asuntolaissa edellytetty, etta tyoministerio joko valtiontiloilla tai tarkoitusta varten pakkoluovutetuilla kiiriteistoilla rakennuttaisi tyydyttavia tyovaenasuntoja tai muuttaisi jo olevia rakennuksia sellaisiksi. Nama asunnot ovat luovutettavat palkkatyontekijoille joko viikottaista , vuokramaksua vastaan tai perinnollisella vuokralla.
Unkarin parlamentti paatti kesakuun 30 p:na 1908, etta valtio Budapestin laidassa ostamilleen tonteille heti ryhtyisi.ra- kentamaan 12 miljoonan kruunun kustannuksella asuntoja vuok- rattaviksi seka valtion etta yksityisliikkeiden tyo- j a palvelus- miehille ^). Tama" paakaupungin huutavaa asuntohataa'. lieventa- maan aiottu yritys oli- tehtava rahallisesti riiahdolliseksi laskemalla liikkeeseen 4 "/oin valtio-obligatsioneja sanottuun maaraan asti.
Aluksi oH rakennettava 1,500 taloa, joista jokainen kasittaisi nelja asuntoa, jokaisessa kaksi huonetta, keittio j a ruokakonttori.
Rakennuksen tontille olisi varattava joka asunnolle eli perhekun- nalle 50 neliosylta puutarhaksi tai kotielainten pitoa varten. Y h - den huoneuston vuosivuokran laskettiin tulevan tekemaan keski- maarin ainoastaan .120—1-50 kruunua. T a m a iUnkarin valtion suunnittelema tyovaenkaupunki on paraikaa rakennuksen alaisena.
K u n valtio, niinkuin Unkarissa j a Uudessa Seeland'issa, ra- kentaa tyovaenasuntoja itse ne vuokratakseen, on hallinnollisten viranomaisten verrattain helppo oman toimivaltansa nojalla huo- lehtia, etta.ne todellakin tulevat oikealla tavalla tarkoitukseensa
kaytetyiksi. Toisin jos valtio vain muodossa tai toisessa suo tallaisille rakennusyrityksille kannatuksensa. Siina tapauksessa
^) . U n k a r i n parlamentin asiakirjat 1908, N:o 9 0 2 ;
Valtioji tohnista tyovaenasuntojen rakentamisen edistamiseksi. 2 1 9
on nahty tarpeelliseksi saataa hyvinkin tarkkoja maarayksia siita, mitka viranomaiset, laitokset, yhtiot tai yhdistykset ovat patevia kannatusta saamaan, mitka ehdot ovat asetettavat niiden asuk- kaille yhteiskunnalliseen asemaan nahden, mitka vaatimukset tar- koitettujen rakennusten tulisi tayttaa terveydellisia j a siveellisia nakokohtia silmallapitaen, ja- mitenka tarpeellinen huolenpito j a valvonta naissa suhteissa.on aikaansaatava.
Ranskan asuntolaki v:lta 1908 edellyttaa, etta valtiolainoja saamaan j a varoja edelleen huokeiden asuntojen rakentamista tarkoittaviin yrityksiin sijoittamaan muodostuisi osakeyhtioita piirittain (»societes regionales»), joilla tulee olla vahintain 200,000 franc'in osakepaaoma j a joiden osingot eivat saa nousta yli 4 % : i n . Italian ennenmainittu laki v:lta 1903 oikeuttaa saastopankkeja, panttilainastoja, hyvantekevaisia saadoksia y. m. myontamaan huokeakorkoisia lainoja osuuskunnille, joiden yksinomaisena tar- koituksena -on rakentaa, ostaa, osakkaille myyda tai osakkaille taikka syrjaisille vuokrata »kansanasuntorakennuksia» j a joiden saannoissa on maaratty, ett'eivat osakkaille suoritettavat osingot saa nousta yli todella suoritetusta paaomasta j a etta osuus- kuntaa hajotettaessa ei millaan nimella saa osakkaille jakaa enem- paa kuin Vb y l i heidan suorittamansa paaoman nousevan. raha- maaran; varojen ylijaama on siirrettava Kansalliseen Tyokyvytto- myys- j a Vanhuusvakuutusrahastoon. Itavallassa on 1902 vuoden laissa maaratty erittain laskettava korkoraja laissa etuoikeutettuun asemaan asetetuille rakennusyrityksille. Samantapaisia "maarayk-
sia on muissakin maissa saadetty. Siinakin tapauksessa etta lai- nat myonnetaan kunnille edelleen sijoitettaviksi, vaaditaan, etta kunnan j a lopullisen lainankayttajan valilla on tehty.sopimukset, jotka takaavat lainan tarkoituksenmukaista kayttamista (esim. Hes- sen'in asuntolaki). ' -
Mainittiin asken,' etta on asetettu valtioiden puolelta myos ehtoja huokeahintaisten asuntojen asukkaisiin nahden, jotta nama
asunnot todella tulisivat niiden kansanluokkien hyvaksi, joiden elinehtoja on tahdottu niilla parantaa. Tarkoitus ilmenee enim- makseen jo asianomaisten lakien nimikkeista, joissa puhutaan tyovaenasunnoista, kansanasunnoista, vahavaraisten asunnoista j . n. e. Tassa suhteessa on huomattava, etta useassa laissa on valtetty sita liian ahdasta tulkintaa, mihin nimenomainen viittaus tyovaenluokkaan saattaisi johtaa. Belgiassa, missa on kaytetty ahtaampaa nimitysta, »habitations ouvrieres*, on myos tahdottu siirtya laajempaan, »habitations a bon marche», jota Ranskan laki kayttaa. Asuntolakien teksteissa on sitten vaihtelevalla ta- valla- ;lahemmin maaritelty nyt puheenalaisia henkilokohtaisia ehtoja. Esitettakoon niista muutama esimerkki.
Itavallan asuntolain 2 .5:n alku kuuluu seuraavasti: »Tassa laissa tarkoitetaan »ty6miehilla» sellaisia maanviljelys-, teollisuus- tai muussa eUnkeino-tyossa tai julkisissa taikka yksityisissa laitok- sissa palvelevia henkiloita, joiden vuositulo ei nouse yli seuraavia maaria:
1) yksinaisilta henkiloilta 1,200 kruunua;
2) perheilta, joissa on vahintain 2 j a korkeintaan 4 jasenta, 1,800 kruunua;
3) perheissa, joissa on vahintain 5 jasenta, 2,400 kruunua,»
Wienissa, suurkaupungeissa j a teollisuuskeskuksissa ovat nama maarat korotettavat lain maaraamassa suhteessa. -Jotta rakennus saisi laissa tarkoitetut edut osakseen, tulee vahintain ^li sen asukkaista olla tyovakea,
Italian j a Ranskan laissa on myos maaratty tulorajat »kansan- asuntojen» asukkaille, — Italiassa erilaiset sen mukaan, onko rakennus osuuskunnan vai kunnan oma,
Englannin asuntolaissa v:lta 1903 on lueteltu ne eri kansa- laisryhmat, jotka ovat pidettavat lain tarkoittamaan tyovaen- luokkaan kuuluvina, E i kuitenkaan ole siina kyllin, etta asunto- lakien tarkoittamat rakennukset tulevat alusta pitaen maaratty-
Valtion toimista tyovaenasuntojen rakentamisen edistamiseksi. 2 2 1
jen,. vahavaraisten vaestokerrosten hyvaksi. On havaittu .valtta- mattomaksi naihin lakeihin myos ottaa saannoksia, jotka takaa- vat asuntojen sailymisen senlaatuisina. Itavallan asuntolain mukaan ovat tallaiset rakennukset 50 vuodeksi »omistettavat» (»gewid- met») tyovaenasunnoiksi j a hyvantekevaisyystarkoituksiin j a niin kauan pidettavat tarkoituksenmukaisessa kunnossa j a asianomaisten maaraysten mukaan hallittavat. Tallainen »omistus» (Widmung) on realirasituksena valtion hyvaksi merkittava kiinteistorekiste- riin (Grundbuch). Samaa tarkoittavia, vaihtelevia saannoksia on muissakin asuntolaeissa. •• •. .
Naissa laeissa j a viela enemman niiden voimaanpanoasetuk- sissa on annettu erittain seikkaperaisia • saannoksia terveyden vaati- muksia silmallapitaen. Niin on. useinmainitussa Itavallan asunto- laissa voimaanpanoasetuksineen, erikseen perhetaloille, naimatto- mainkodeille j a yomajoille, saannostelty, montako henkea saa kussakin asunnossa olla sen lattia-alaan tai ilmatilavuuteen- verra- ten; miten asunnot ovat sijoitettavat; montako niita saa olla kutakin rakennusta, kerrosta j a porraskaytavaa kohti; rnillaiset rakennustonttien tulee maanlaadultaan olla; miten itse. rakennuk- set ovat sijoitettavat j a pohjakosteutta vastaan suojattavat; kuinka on laskettava lattiat, seinat j a katot; kuinka jarjesteltava lammi- tys, makit j a puhtaanapitolaitos j . n. e. Erinaiset naista saan- noksista, ne nimittain, jotka estavat liian monen huoneuston sijoittamista saman porraskaytavan yhteyteen j a kieltavat ali- yuokraa j a yoasukkien pitamista, tarkoittavat samalla terveydel- listen j a siveellisten etujen varaamista. . •
K u n valtiot kerran.oyat tahtoneet erikoisilla asuntolaeilla edistaa huokeiden j a tyydyttavien asuntojen tarjontaa, on niiden myos ollut pidettava siita hu oh, etta tarkoitusta varten anhettuja saannoksia, jotka, niinkuin edellisestakin selviaa, toisinaan ovat hyvinkin laajoja j a yksityiskohtaisia, asianomaisesti noudatettai-
siin. Itavallan asuntolaki jattaa taman valvonnan poliisiviran- omaisten harjoitettavaksi, tarpeen vaatiessa ammattientarkastajain tai tarkoitusta varten erityisesti asetettujen viranomaisten avusta- mina. Hessen'in asuntolain voimaanpanoasetus koskee suureksi osaksi erityisen asuntojentarkarkastajan asettamista koko maata varten j a hanen toimintansa jarjestamista. Huokeiden asuntojen rakentarnista edisitamaan j a ohjaamaan on Ranskassa joka departe- mentissa asetettava yksi tai useampia asuntolautakuntia (xComi- tes des habitations a bon marches), joiden kaikkien yli on muo- dostettu keskuslautakunta (»Conseil superieur des habitations a bon marches). Samantapaiset tehtavat on Belgian maakunnissa.
(»provinces») asetetuilla tyovaenasuntolautakunnilla (scomites de patronage des habitations ouvrieres»).
I I I . . • •
Edellisessa annettu esitys niista menettelytavoista, joita eri valtiot ovat kayttaneet toimiessaan huokeiden j a terveellisten asuntojen* rakentamisen edistamiseksi, ' ei suinkaan ole ainetta tyhjentava. Painvastoin houkuttelisi tama lyhyehko, aikakaus- kirjan rajoitettua tilaa huomioonottaen kyhatty tutkielma laajem- piin selvityksiin, joissa ei ainoastaan yksityiskohtaisemmin selos- tettaisi j a vertailtaisi puheenaoUeita asuntolakeja, vaan myos- kin koetettaisiin mahdollisesti saatavan tilastollisen aineiston poh- jalla osottaa niiden kaytannolUset tulokset. Joka tapauksessa riittanevat namakin viittaukset antamaan kasityksen niista paa- asiallisista nakokohdista, joita on pidetty tarpeellisena huomioon- ottaa suunniteltaessa valtioiden toimintaa talla alalia.niin tuloksia tuottavaksi kuin suinkin mahdollista. Mita ohjeita meilla on tasta saatavissa Suomen oloihin nahden.''
Ensiksi merkittakoon, etta meilla, mita itse toiminnan muo- toon tulee, toistaiseksi on ollut kysymys vain valtion lainanannon jarjestamisesta. Huokeiden asuntorakennusten rakentamisesta val-
Valtion toimista tydvaenasuntojen'rakentamisen edistamiseksi. 2 2 3
tion laskuun tyovaelle j a muille vahavaraisille vuokrattaviksi, ku- ten Unkarissa j a Uudessa Seelannissa, ei taalla voine olla pu- hetta lahimmassa tulevaisuudessa, joskin Helsingin asunto-olot ovat niin huonot, etta voimakkaat parannuskeinot olisivat tarpeen.
Onhan paakaupunki ensi. sijassa maan kaupungeista mita asun- tojen ahtauteen j a ylen tayttymiseen tulee, toisessa sijassa tuberkuloosi-kuoleyaisuuteen nahden!') Mutta taalla saanee kylla odottaa sellaisia valtiotekoja kuin itsenaisessa Unkarissa j a Uuden Seelannin vapaassa siirtomaassa. Joka tapauksessa on siella saavutettuja kokemuksia tarkkaan seurattava, etta niitakin voidaan laskea valtion toiminnan pohjaksi, kun tarve sen vaatii j a otolli- nen tilaisuus siihen tarjoutuu.
Sitavastoin olisi syyta nyt jo ottaa enemman pohdiniian alaiseksi, missa maarin olisi mahdollista erikoisilla ehdoilla vapauttaa vahavaraisten hyvaksi tarkoitettuja rakennusyrityksia leimamaksuista j a kunnallisverojen suorituksesta, niinkuin nyt jo on laita muiden yleishyodyllisten taloudellisten yritysten, kuten esim. osuuskuntain j a saastopankkien.
Mita vihdoinkin tulee siihen ky.symykseen, kuinka on toimit- tava paaoman tarjoamiseksi tarpeellisimpiin, asuntopulan Ueventa- mista tarkoittaviin rakennusyrityksiin, on meilla j o ' pohja, mihin enemmat toimenpiteet voivat perustua: 1898 vuoden arm.'julis- tus. Siina annetut maaraykset ovat, kuten muistettanee, sangen yleista laatua j a siina jatetaan nimenomaan Senaatin asiaksi »an- taa niita lahempia ohjeita lainain myontamisesta j a nauttimisesta, kuin ehka • katsotaan tarpeen vaativan.» Tata tieta on siis jat- kettavan toiminnan lahdettava. Juuri noiden lahempien ohjeiden j a tehoisan tarkastuksen tahanastinen puute on syyna siihen, etta edelliseii lainausliikkeen tulokset ovat niin epailyksenalaisia.
: Ensimainen ehto on tassakin asiassa tarpeelliset varat.
Ellei niita edelleen ole lainausrahastosta saatavissa, olisi edus-
^)Eko?i. Samfundet; F o r e d r a g o c h forhandlingar, V I , 3 ,
kunnan myotavaikutuksella niita riittava maara osotettava nimen- omaan nyt puheenalaiseen tarkoitukseen. T a l l e . toimenpiteelle ovat patevat perustelut saatavissa, paitse ennenmainitusta julis- tuksesta j a sita edeltavasta valtiosaatyjen paatoksesta, tassa kir- joitelmassa aikaisemmin mainituista kunnallisista asunto-olojen tutkimuksista j a siita seikasta, etta talla hetkella 17 eri laina- hakemusta, joista toiset ovat aina vuodelta 1902 j a joissa anotut lainamaarat nousevat yhteensa yli puolentoista miljoonan mar- kan, paraikaa on Senaatissa kasittelematta. Viime vuosina ei tallaisia hakemuksia enaa ole tehtykaan, kun niihin ei kuiten- kaan ole ollut pikaista ratkaisua odotettavissa. Samalla kun esi- tys tehtaisiin tarpeellisten varojen osottamisesta, olisi Senaatin 11- moitettava ne perussaanriot, joita olisi vastaisessa lainanannossa noudatettava.
Naista ohjeista on ensimainen oleva se, joka koskee itse lainansaajia. Useinmainittu • julistus mainitsee tassa suhteessa ensi sijassa kaupunkikunnat. Kuitenkin ovat kaikki tahanastiset lainansaajat osakeyhtioita, j a ne kolme kaupunkikuntaa, jotka -asiaa perusteellisesti valmisteltuaan vuosina 1906 j a 1907 anoi-
vat tyovaenasuntotarkoituksiin yhteensa puolta miljoonaa mark- kaa, eivat viela ole saaneet mitaan. Valtiokonttori on puoles- taan taman kirjoitukseri alussa kerrotussa kirjelmassaan 14 p:lta syyskuuta 1906 lausunut juuri kaupunkikuntien lainahakemusten ansaitsevan erityista.huomiota. Sama mielipide ilmenee eraassa tyovaenasuntokysymysta koskevassa esityksessa, minka Suomen Teollisuusvaliokunnan Keskuskomitea antoi Senaattiin kevaalla 1902, mutta joka ei silloin antanut aihetta mihinkaan. toimen- piteeseerl. Tassa alistuksessa lausuttiin muun muassa: »Jos kuitenkin valtiolle tuhsi liian tyolaaksi tai liian vaikeaksi valvoa etta lainaksi annetut varat todellakin tulevat kaytetyiksi' tarkoi- tukseensa, niin olisi ehka kaytettava kuntien valitysta. Kummin- kin tuntuu tama tapa olevan edullinen kunnissa, jotka itse otta-
Valiion ioimisia tyovaenasuntojen rakentamisen edistamiseksi. 2 2 5
vat lainoja tyovaenasuntokysymyksen jarjestamista varten.. Taman kautta saataisiin aikaan yhdenmukaisuutta lainojen annossa j a keskitettaisiin yksi en viranomaisten kasiin lainavarojen' oikean kayton valvonta.»
T a m a lausunto nakyy osuneen oikeaan. Englannissa, Hes- sen'issa, Alankomaissa, Tanskassa j a Italiassa on pidetty kuntia tarkeina tekijoina asuntotoiminnan alalia. J a Ranskassa, missa keskitetty hallinto ei suo alaa kunnalliselle itsehallinnoUe, oji- ta- man toiminnan edistaminen j a ohjaus jatetty piirittain muodostu- neiden lautakuntien asiaksi. Paikallista, itsenaista toimintaa j a valvontaa varten on Belgiassa samoin maakunnittain jarjestetty asuntolautakuntia (comites de patronage). Ruotsissa on maa- talousseurat asetettu etuoikeutettuun asemaan »omakoti»-lainain valittajina. Melkein kaikkialla ilmenee pyrkimys asettaa piirittai- sia tai paikallisia jarjestoja taikka viranomaisia asuntolainain valit- tajiksi tai niiden kayton edistajiksi j a valvojiksi. Meilla tuskin olisi tarpeellista tata varten luoda mitaan uusia valineita, vaan olisi nimenomaan kaytannossa, niinkuin 1898 vuoden arm. julis- tuksessa paperilla, asetettava kunnat etusijaan asuntolainojen saa- jina. Porvoon, Viipurin j a Oulun kaupunkien anomukset todista- vat, etta kunnissa kylla on osattu ryhtya asunto-olojen parantamista tarkoittaviin albtteisiin, jotka kaipaisivat valtion tukea. Varma tieto siita, etta sellaista tukea myos todella on saatavissa, olisi epailematta hyvana kiihottimena enempaan toimintaan samalla alalia muissakin kunnissa.
Kaupunkikuntamme ovat myos' viime vuosina tekemissaan tyovaenasuntojen suunnitteluissa nayttaneet itsestaan ottavansa huomioon sellaisia nakokohtia, jotka takaisivat heidan asunto- politiikkansa tarkoitusperien toteuttamista j a joissa on paljon yhtalaista kuin edella kerrotuissa eri valtioiden lainsaadannoissa.
Voimme tassa syrjayttaa ne vuokra-asunnot, mitka Helsingin kaupunki on rakentanut, koska naissa, paitsi »nuorten miesten
talossa»,. asuu ainoastaan Icunnan omaa tyovaicea. Yleisempi merkitys on Helsingin kaupunginvaltuuston paatoksella n. k.
Vallilan alueen luovuttamisesta rakennettavaksi. ^) Periaatteellisesti tarkeata on, etta sielta luovutetaan tontteja ainoastaan vuokralle, eik&'taydella omistusoikeudella, kuten kaupungeissamme on ollut tavallista. Kaupunki rakennuttaa itse alueelle toistaiseksi 13 ra- kennusta myytaviksi vahittaismaksuilla. Tontin pinta-alan kay- tosta, rakennusten suurimmasta ja huoneiden vahimmasta salli- tusta korkeudesta, ikkunain sijoittamisesta y. m. s. on alueen rakennusjarjestyksessa tarkoin saSdetty. Asukkien pitamiseh kieltoa edellytetaan. Vuokratiloilla ei saa harjoittaa mallas- eika vaki- juomain anniskelua eika myyntia. Asuntojen tarkastamista on aina sallittava.
Viipurin Rahatoimikamari j a asiaa varten asetettu komitea ovat valmisteltaessa taman kaupungin asuntolainakysymysta, ehdottaneet, mitka maaraykset olisivat lainanottajien noudatetta- vat, j a koskevat nama ehdot asuntojen eninta maaraa yhdella tontilla, asuntojen eninta huonemaaraa, rakennusten j a huoneiden vahinta pinta-alaa j a huoneiden vahinta korkeutta, rakennusten sijoituksen j a piirustusten tarkastamista j a hyvaksymista, kasvi- tarhan pitamista tontilla, rakennusten luovuttamista, vuokralaisten ottamista asuntoon ainoastaan Rahatoimikamarin luvalla y. m.
Lainat myonnettaisiin asuntojen rakentamiseksi vuokrapalstoille n. k. Loikkasen osalla Papulan tilaa.
Samantapaisia maarayksia sisaltyy myos Oulun kaupungin- valtuuston aikaisemmin mainittuihin, kevaalla 1907 tekemiin paatoksiin. ^) Niissa on asukkikielto ehdoton. Erityisen asunto- lautakunnan asettamista oU ehdotettu j a puollettu, jonka tulisi Raha- toimikamarin avulla valmistaa kaikkia valtuuston paattamia »tyo- vaensiirtoloita» koskevia asioita, joita Rahatoimikamari sitten lopullisesti paattaisi.
K . muist. s. 2 1 3 . — S a m o i n . — Samoin.
Valiioti toimista tyovaenasuntojen rakentamisen edistamiseksi. 2 2 7
Taman kirjoittajan kaytettavissa ei.ole ollut tietoja niista suunnitteluista, mitka Porvoon kaupunginvaltuusto mahdollisesti oli tehnyt, anoessaan v. 1906 valtiolainaa tyovaenasuntotarpei- den tyydyttamista varten.
Seka ulkomaalaisiin saannoksiin etta oman maan kaupun- geissa omaksuttuihin ehdotuksiin nahden olisi hallituksen syyta vaatia kunnilta' selvitysta seuraavista seikoista, silloin kun ne anovat tyovaenrakennuslainoja.
Ennen kaikkea tulisi lainaa koskevan kunnan esittaa sellai- set tilastolliset tiedot paikkakunnan asunto-oloista, jotka osotta- vat yleisista varoista lainain muodossa saatavan kannatuksen tar- peellisuutta. Toisessa sijassa tulisi ilmoitus, aikooko kunta kayt- taa lainavarat omain vuokra-asuntojen rakentamiseen vai edelleen lainattaviksi vai kumpaankin tarkoitukseen j a jalkimaisessa tapauk- sessa missa suhteessa. Kummassakin tapauksessa olisi esitettava tarkoitettuja rakennuksia varten noudatettava rakennusjarjestys.
Jos kaupunki itse rakentaisi vuokra-asunnot, olisi hakemukseen myoskin liitettava ilmoitus niista perusteista, mitka niita vuokrat- taessa olisi huomioon otettava. Jos taas lainavarat kaytettaisiin edelleen lainattaviksi, tulisi kunnan esittaa riittava selvitys niista ehdoista, mitka se itse, rakennusjarjestyksen maaraysten lisaksi, asettaa lainoilla kannatettaville rakennusyrityksille. Sellaisina ehtoina ovat huomattavina maaraykset, jotka koskevat asukkai- den yhteiskunnallista tai taloudellista asemaa; joiden tarkoituk- sena on sailyttaa rakennukset alkuperaista tarkoitustaan varten j a estaa niiden tai niiden osien tai osakkeiden joutumista ansio- keinottelun' esineiksi ^); jotka kieltavat asukkien pitamista; tai
V e r t , esim. V a l l i l a n asuhtotonttien vuokrakaavan 8 liohdan maaraykseen.
iVuokranottajalla on valta kaupunkia kuulustamatta luovuttaa vuokraoikeus toi- selle, kuitenkin- on se, joUe vuokraoikeus on luovutettu, velvoUinen kuukauderi kuluessa ilmoittamaan siita kirjallisesti Rahatoimikaraarille nayttamSUa luovntus-
jotka muuten tahtaavat terveydellisiin, siveellisiin j a yleista jarjestysta edistaviin tarkoitusperiin. Lopuksi olisi ilmoitettava minka tarkastuksen kunta toimeenpanee puheenalaisiin asuntoihin nahden.
Tahan kirjoitukseen ei kuulu ehdotuksen laatiminen puheen- alaisista suhteista annettaviksi maarayksiksi. Nayttaa kuitenkin tarkoituksenmukaiselta, etta hallitus, samalla kuin se saataisi mista seikoista lainaa hakevien kuntien tuUsi esittaa selvitysta j a nou- datettavia maarayksia, omasta puolestaan jo vahvistaisi ne vaati- mukset, mitka tarkoitettujen asuntorakennusten terveydelUsessa suhteessa vahintain pitaisi tayttaa. Samaten pUsi ehka maa- rattava, missa suhteessa kuntien tulisi omasta puolestaan osottaa varoja puheenalaisiin tarkoituksiin, saadakseen nauttia edullisia valtiolainoja hyvakseen. Erittain tarkeaa olisi samassa yhteydessa vahvistaa ne yleiset saannot, joiden mukaan asuntojen tarkastus olisi jarjestettava.
Edellisessa on nahty, mika huqmio tarkastukselle on omis- tettu etenkin Hessen'in asuntolain voimaanpanoasetuksessa. Epaile- matonta on, etta meilla oltaisiin aikaisemminjapaljon paremminoltu selvilla asuntolaijiain tahanastisen kayton tuloksistaja taman lainaus- liikkeen vastaisesta jarjestamisesta, jos olisi ollut kaytettavana tehokas asuntojen tarkastus. Lahemmin on harkittava, kuinka tama olisi toimeenpantava. Jos kerrart .kunnat olisivat valtio- lainojen paaasiallisina saajina j a valittajina mita tyovaenasuntojen rakentamisyrityksiin tulee, olisi kai luonnollisinta, etta asuntojen tarkastus olisi erityisten j a patevien kunnallisten viranomaisten toimitettava. Naiden palkkaamista varten vpisi vuotuinen, val- tionvaroista annettava apuraha tulla kysymykseen.
kirjan. Sellaisessa luovutuksessa alkoon vaadittako muuta maksua k u i n kohtuul- l i n e n korvaus tilasta, ollen kaupungilla oikeus vastakkaisessa • tapauksessa, silla tavoin toimitetun arvioimisen nojalla k u i n edella 7 'momentissa on sanottu, lunas- t a a rakennukset, jossa tapauksessa v u o k r a o i k e u s k i n l a k k a a . j
Veniilainen mir-jdrjestelmd. 229
Kuten edellisesta selviaa, koskisivat siina viitatut maarayk- set lainanantoa kunnille niiden asuntopoliittisten yritysten kan- nattamiseksi. Niissa poikkeustapauksissa, joissa kuntien valitysta tai suoranaista toimintaa ei voitaisi kayttaa, vaan lainat edelleen olisivat myonnettavat yksityisille yhtioille, osuuskunnille tai yhdistyksille, olisi samoja maarayksia soveltuvilta - kohdiltaan noudatettava j a huolta pidettava siita, etta varain tarkoituksen- mukainen kaytto j a asuntorakennusten vastainen hoito j a hal- linto joutuisivat asianomaisen valvonnan alaisiksi.
I
V E N A L A I N E N MIR-JARJESTELMA.
Kirjoittanut
P. J. Hynninen.
I V .
Kuinka usein peltomaiden jako toimitetaan? Tahan kysy- mykseen ei voi antaa mitaan varmaa vastausta, silla kussakin kunnassa menetellaan jakoasiassa kuntalaisten oman mielen mu- kaan. Ylemmat viranomaiset eivat juuri mielellaan sekaannu kylakuntien maanjakoon, eivatpa usein tiedakaan, mika jarjes- telma kussakin kunnassa on voimassa. Venalainen byrokratia, joka muutoin kyllakin alati koettaa yksityiskohtia myoten ohjata yhteiskunnallista elamaa, on tassa suhteessa jattanyt maalaiskun- nat oman parhaan harkintansa varaan. Oikeus — vielapa val- lan rajaton — silla kuitenkin sekaantumiseen on, jos vain kat- soo syyta olevan. Piiripaallikolla on nimittain v. 1893 asetuksen mukaan valta muuttaa kaikki kylakuntakokouksen tekemat »niin- hyvin muodollisesti virheelliset kuin epajarjelliset paatokset.» Epa-
jarjellinen taas on vallan laaja kasite. ^) ;
') Katsharoffsky. main, teos, s. 6 9 .
Jakoja voimme eroittaa kolme lajia:
1) yleisjako, 2) osittaisjako j a
3) uudelleen arpominen.
Yleisjako tulee kysymykseen varsinkin silloin, kuin kyla- kunta omaksuu uuden jakoperusteen, esim. kun se siirtyy jaosta
»revisionisielun» mukaan jakoon »miehisen tyovoiman» mukaan tai painvastoin. On nimittain - selva, ettei veroyksikkojen luku
»miehiaen ty6voiman» mukaan vastaa veroyksikkojen lukua »re- visionisieluns mukaan. K o s k a maa joka tapauksessa on jaettava veroyksikkojen lukumaaran mukaan, niin on siis jakoperustetta muutettaessa aina toimitettava uusi yleisjako;
Niilla tienoin, joilla jakoperusteena on »revisionisielu», on yleisjako toimitettava valttamatta aina- hallituksen toimeenpane- mien revisionien, s. o. henkiveroilisten lukemisien jalkeen. T a m a on kahden viime vuosisadan kuluessa tapahtunut kaikkiaan 11 kertaa, viimeksi v. 1897. Pisin vaUaika on ollut 4 1 , lyhyin 6 vuotta. —^-Tama pisin valiaika oli juuri viimeisen, s. o. v-.-^-897-- tapahtuneen j a sen edellisen revisionin valilla j a j o n a y t t i siita ettei revisionia pidettaisikaan, joten maaraaikainen nautinto-oikeus olisi muuttunut itsestaan pysyvaiseksi omistusoikeudeksi.
Osoittaaksemme kuinka usein tallaisia yleisjakoja'tapahtuu, lainaamme tahan Vorontsoffin laatiman taulun ^) (kts. seur. siv).
Mitka syyt aiheuttavat nuo yleisjaot, paitsi jakoperusteen muutos ?
Vasili Orlo-w, Moskovan kuvernementin mainio tuntija, esit- taa sen lisaksi kolme muuta syyta: Ne ovat:
1) maaperan erilaisuus, 2) kylakuntien suuruus j a
3) pelto-osuuksien rajojen leviaminen.
K t s . S i m k h o w i t s h s. 128.
Venalainen ?nir-jdrjestelmd. 2 3 1
Kylakuntia, joissa yleisjako toimitetaan:
P i i r i e n nimet
rt
"3
>
1
S-a
>
s
>
m
1
>
1 1
>
1
•3
At
>
3
1
>
•3
1
>
3
>
1
"3
0
1
:3 IH MB
CO
rt
"3 3
"3 •3
rt
•3 J4 00
rt fl
'3
0
c
I
rt 3i H ' . 3 S 5 :rt —
Bugmulin . . . 2
_
4 8 I 2 9 12 8 6Buguruslan . . •. — — 4 — 19 — 1 — — I I - 4 — — —
-
— •54K h w a l y n s k . . . I — 3 — I 7
-
— 2 5 — —-
— — — — — V o r o n e s c l i . . . —-
2 — 4 2 —-
— 10 — I — — —-
—Ostrogotsher . , -— — — - 3 I 2 — 12 — 19 —
-
3 — — I IT a m b o w —
-
— —- — 24 — — 8 19 — I — — — —-
—L e b e d j a n s k . . — — — — — — — — 2 2 4 — 1 — — — — — —
-
—Kirsano-w . . . — — — — 2 6 — — —-14 — 4 — — — — — — Michailow . , . — — — — I 8 — 2 16 6 2 — 55 4 — - I I 7 W a s i l s k e r . . , — — — — — — — 2 — I I — 7 — 2 3 2 2 — T s h i w i l s k i r . . — — I — I 44 I 2 33 I 79 — — —
-
2 5S w i a t z . . . . — — I — — 19 — — I 3 — 12 — — 4
-
—-
K a s a n . . . . 2 — — — — 4 — — 5 4 — 21 — — 15 — 2 0 — TetusHker . . . — I 8 0 25 l O I 14 5 •2 10 — I
-
— — — — — Nikolajew . . . — 2 3 — 2 IS — — — I — 1 - — I — — 4Naytteeksi siita, mita maaperan erilaisuus, sen hyvyys tai huonous, vaikuttaa yleisjakojen tiheyteen, esitamme seuraavat taulut. ^) • "
A . Kylakuntia, joissa tulot maasta > tai = kuin siita suor. maksut:
P i i r i n n
i
m i• Rjasan Saratow T s a r i t s y n
K y l a k u n t i a , joissa on > k u i n 10 tai. . 2 0 0 I I I 10
V u o d e n 1858 jalkeen ollut yleisjakoja . .
15 54 5
B. Kylakuntia, joissa tulot maasta ovat < kuin maksut, mutta missa viela maata halutaan.
Fortunatow, main. teos. S . 9 6 .
P i i r i n n i m i Rjasan Saratow T s a r i t s y n
K y l a k u n t i a joissa on > k u i n l o taloa 70 25 13 V u o d e n 1 8 5 8 j a l k e e n ollut yleisjakoja . .
13 25 12
C. Kylakuntia, joissa tulot maasta ovat paljon < kuin maksut, j a joissa vain vahemmisto maata haluaa.
P i 1 r i n n i m i Rjasan Saratow T s a r i t s y n
K y l a k u n t i a , joissa on > k u i n i o taloa . . 102 92 18 V u o d e n 1858 j a l k e e n ollut yleisjakoja . . 8 8 8 6 . 1 5
Naemme siis, etta jos maaperasta ei ole erityisesti etua kellekaan, yleisjaot ovat harvinaisemmat. Sen sijaan jos maasta sen viljelijalle on jotain suurempaa hydtyd, mutta varsinkin jos se on handle rasitukseksi, uudistuvat yleisjaot tuontuostakin.
Jokaisen yleisjaon edella kay tavallisesti kylakuntalaisten valilla kiivas taistelu. E r i edut tormaavat vastakkain; toiset haluaiai-_jakoa, Jtqiset sita vastustavat. Syita j a vastasyita on tietenkin kummallakin puolella esitettavana. Talloin ei aina olla varsin tarkkoja.keinojen valitsemisessa vastustajan kukistamiseksi.
Niinpa mainitaan yleisjaon vastustajain esim. Ust-Itshorin piirissa pistaneen — muka juopuneena — putkaan jokaisen, joka uskalsi yleisjakoa vaatia. ^) »Kurskin piirikunnan talonpojat selittavat julki- sesti, etta jos uusi jako toimitettaisiin, johtaisi se murhiin j a tappeluihin.» 2) Muuan talonpoika Ostrogotsyn piiriSsa vastasi
kysymykseen, miksi han aanesti yleisjaon puolesta: »Mina tah- doin vastustaa, mutta minua pieksettiin.» ^)
K a t s h a r o w s k y , main, teos, s. 109,
^) S i m k h o w i t s c h , main, teos, s. 125.
»)Ibid. 126.
Venalainen mir-jdrjestelmd. 2 3 3
Osittaisissa jaoissa, kuten jo nimestakin voi paattaa, ei jaeta koko yhteismaata, vaan muutamien Icylakunnan jasenten kesken heille kuuluvia yhteismaan osia; osittaisjako on siis oikeastaan jonkinmoista tasoitusta. Yleisten jakojen valiajoilla, varsjnkin jos ne ovat pitempia, tapahtuu naet kaikenlaisia muutoksia eri perheiden kotioloissa. Maksukykyinen talonpoika saattaa koyh- ' tya j a tulla tyokyvyttomaksi j a painvastoin joku koyha vauras- tua. Perhesuhteet voivat niinikaan syntyman j a kuoleman kautta muuttua. Talloin on paikallaan, etta ryhdytaan toimittamaan osittaisjakoa. T a m a tapahtuu varsinkin sellaisissa kylakunnissa, joissa maksut ovat maasta saatavia tuloja suuremmat. Niissa
voi »vapautua» maaosuudestaan, jos todistettavasti nayttaa maksu- kykyisyytensa menettaneensa.
Toisissa kylakunnissa taas eivat tallaiset osittaisjaot ole oilenkaan tunnetut. »Mutta niin on asianlaita vain siella, missa talonpojilla on parempaa sivuansiota j a missa siten verokuorma ei niin kipeasti paina», lausuu Simkhowitsch.^)
Uudestaan arpominen on sellainen jako, joka pysyttaa jokai- sen veroyksikon omistaman maa-osuuden suuruuden ja siita maksettavat verot entisellaan, mutta muuttaa sen sijaitsemis- paikan.
Sellaista vaativat tavallisesti ne, jotka omalla maaosuudel- laan ovat laiminlyoneet kaikki tehtavansa tai harjoittaneet ryosto- viljelysta. H e haluavat nyt arvan suosiosta paremmassa kun- nossa olevan maaosuuden. Onhan se vallan luonnollista; he ei- vat jaossa mitaan meneta, voittaa sen sijaan suotuisassa tapauk- sessa voivat.
Tahan kaikkeen katsoen on mielestamme uudestaan arpo- minen turmioUisin kaikista jaoista. Surkuteltava on, etta se on niin tavallinen kuin se nyt on. Worontsoffin hankkimien tieto-
S i m k h o w i t s c h , main, teos, s. 136.
jen " mukaan saamme nimittain tietaa, etta uudestaan arpominen
tapahtuu esim. ^) . Jekaterinoslawin piirissa:
. 34 kylakunnassa — joka vuosi.
4 » - — » I — 2 vuosi.
• 33 » — » . 2 . » 3 » — » 2—3 »
4 » — » 3 » • . 2 • » — » 3 — 4 »
9 • » — koska tahansa.
Saratowin piirissa:
113 kylakunnassa — joka vuosi 16 » — » 2 »
I I » — » 3 »
6 » — » 4 ,»
8 . » _ » 5 »
I I » — » 6 »
Bahmutiii piirissa:
24 kylakunnassa — joka vuosi
36 » — 2 >; - ' . , - 20 • » 2—3 »
- 56 » 3 » 7 ; » --- 3—4. » 6 » — 4 •»
. - 7 » —• 4 — 5 » V .
Jos jakoaikaan nahden on vallalla mita suurimpia erilaisuuk- sia, niin kylla niita on jakoperusteeseenkin nahden. Kuitenkin- voimme eroittaa seuraavaat nelja paajarjestelmaa:
') K t s . Simkho-vvitsch, s. 1 4 1 .
Venalainen inir-jdrjestelma. 235
1) jako »revisionisielun» mukaan (»no peBHSCKHJit symaM-B))), 2) jako ^ylassa lasnaolevan »miehisen sielun »mukaan (»iio
i i y j K e c K H M i . flymain.*), . ,
3) jako yleensa »sielun» mukaan sukupuoleen katsomatta {»iio syMaMi. fies-B pasMraia noa:a») j a -
4) jako miehisen tyovoiman j a tjaglon mukaan (passepTsa no poSoTOMt H no Tarjiaiit).
»Revisionisielu» on kukin revisioniluetteloon kirjoitettu ky- lan miehinen jasen, joko han sitten makasi katkyessa tai van- hana ukkona hoiperteli haudan partaalla. Jako taman jakoperus- teen mukann on sailynyt yleensa siella, missa maaosuus ei ole ollut talonpojalle rasitukseksi, vaan jossa se on antanut hanelle puhdasta tuloa. Itse asiassa »tekee tama jakotapa tyhjaksi jokai- sen talonpojan oikeuden maahan» i ) , kuten Simkhowitsch lausuu, silla se sulkee osuudesta kylanmaahan kaikki revisionin jalkeen syntyneet. K u n taas muistamme, etta revisionein valia on ollut 4 i : k i n vuotta, niin on ilman muuta selva, etta on aikoja, jolloin vain vahemmisto kylakunnan asukkaista on »maanomistajia.» .
Jako kylassa kuUoinkin lasnaolevain »miespuolisten sielujen»
mukaan vallitsee taas niissa tienoin, joissa »maattomat», s. o.
revisioniluetteloon merkitsemattomat talonpojat muodostavat enemmiston. Toisissa kylakunnissa otetaan talloin huomioon syli- lapsetkin; toisissa taas, missa maanpuute on suuri eika tahdota peltoja kovin pirstaloida, asetetaan jonkinlainen ikaraja.
Vaikkakin nainen — asemaansa j a vaikutusvaltaansa nah- den — on jokseenkin vahainen tekija venalaisessa yhteiskunnassa, toimitetaan muutamissa kylakunnissa peltomaiden jako paaluvun mukaan sukupuoleen katsomatta. T a m a johtuu kuitenkin paa- asiallisesti siita, etta tahdotaan auttaa talonpoikaa — maan on tassa tapauksessa oltava eduksi eika haitaksi — joka sattuu ole-
^) S i m k h o w i t s c h , main, teos, s. 112.
maan siina venalaisen kasitystavan mukaan onnettomassa ase- massa, etta hanella on useita tyttaria, vaan ei yhtaan poikaa.
Jos talonpojalta itseltaan kysyy, miksi tallainen jakoperuste on valittu, saa tavallisesti vastauksen: »Ei tyttokaan ole nukke;
syoda sekin tahtoo.» — Tama jakoperuste ei ole kuitenkaan kaytannossa kuin muutamissa kuvernementeissa.
Sangen levinnyt sen. sijaan on miehiseen tyovoimaan j a tjagloon perustuva jako. »Tjagl6», (Tsrao), mika sana alkuaan on merkinnyt lietta, takkaa, siis huonekuntaa niinkuin meidan
»savu», merkitsee nyt »ty6kuntoista avioparia», mutta useimmi- ten taysikuntoista tyomiesta tai yhta mies- j a naispuohsta tyo- voimaa.» ^)
T a m a jakoperuste on kaytannossa varsinkin sellaisissa tie- noissa, joissa vuotuinen sato ei tahdo riittaa edes kaikkien vero- jen j a rasitusten suorittamiseenkaan. »Sieluttain» eivat rasituk- set tallaisessa tapauksessa naet voi tulla jaetuiksi, koska »sieluista»-.
rikas, mutta tyovoimista koyha perhe olisi sellaisen jakoperus- teen mukaan taydelleen kykenematon niita suorittamaan. Naiden jakoperusteiden lisaksi mainitaan sellaisiakin kuin esim. jako »suostu- muksen» mukaan (»iio coraaciro*), jako »omantunnon» mukaan (»no coBicTHs), jako »karjan» mukaan (»iio CKOTy») j . n. e.
mutta ne ovat siksi satunnaisia, ettemme niihin katso maksavan vaivaa lahemmin kajota.
Taloudellisten seikkojen siis voimme sanoa maaraavan, mika.
peltomaiden jakoperuste kussakin kylakunnassa on voimassa.
Viljavilia .seuduilla, missa maasta saadut tulot riittavat korvaa- maan maahan pannun tyon edes jossakin maarin, tavataan jako- perusteena »revisionisielu» tai yleensa sielu »sukupuoleen katso- matta* ; seuduilla taas, joissa verot nousevat keskituottavaisuutta.
^) S i m k h o w i t s c h , main, teos, s. 117,
' ) K t s . K a t s h a r o w s k y , main, teos, s. 2 7 9 — 2 8 5 .
Ve7!alainen mir-jarjestelind. 237
korkeammalle, on miehinen tyovoima j a tjaglo se jakoperuste, johon turvaudutaan.
Nayttaaksemme, missa maarin mikin jakoperuste on eri tienoilla kaytannossa, esitamme tassa lopuksi muutamia numeroita. ^)
Kersonin kuvernementissa:
Jako »revisionisielun» muk. voimassa 1,602 k y l a k r
» lasnaolevien »mieh. siel.» muk. voim. 42 »
» yleensa »sielun» » » i » Koljasinin piirissa (Twer):
Jako »revisionisielun» muk. voimassa 190 kylak.
» »miehisen tyovoiman» muk. voim. 275 »
» lasnaolev. »miehist. sielujen» » 12 »
» yleensa »sielun» » » . 2 »
^ Mihailowin piirissa (Rjasan):
Jako »revisionisielun» mukaan voimassa 224 kylak.
» lasnaol. »mieh. sielun* muk. » 128 »
» miehisen tyovoiman » » i »
y i .
Olemme edellisissa luvuissa kasitelleet jakoaikaa j a jakoperus- tetta. Siirtykaamme nyt tarkastamaan sen maaosuuden (na^ifeji^) suuruutta, mika kylakunnan kunkin veroyksikon osaksi tulee. — Asian valaisemiseksi on meidan aluksi luotava historiallinen kat- saus talonpoikain vapautuksen aikoihin.
Vapautusmanifestin helmik. 19 p:lta v. 1861 lopulliseen muodosteluun oli maataomistavalla aatelistolla suuri vaikutusvalta- j a se osasi hankkia itselleen suuria myonnytyksia alkuperaisesta suunnitelmasta. K u n nyt oli maarattava myos veroyksikon osaksi
^) Fortunatow, main. teos. s. 113.
