Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N A I K A K A U S K I R J A
T O I M I T U S :
J . H . V E N N O L A O S K . G R O U N D S T R O B M
J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
S i s a l 1 y s : Valtion finanssisuunnitelmasta seka tulo- j a meno- arviosta, kirj. K a r l W i 11 g r e n. Kaksi vastakkaista suuntaa asuntokysy- mykseisS Saksassa, kirj. M a r t t i K o y e r o . KatBaus nykyiseen maailman- kauppaan, kirj. K y o s t i J a r v i n e n . Ammattikuntien kansainvalinen yhteen- liittyminen, kirj. |. H . V e n n o l a . Kirjallisuutta: Leo Ekrnrooth: kxhetzrglame:!!.- tena och deras rattsliga reglerijig. arv. Karl Willgrm;Aug. Teriiksinen. Maan- viljelijain ammattijarjestojS ulkomailla, arv. EaiuH K;l!i. Tietoja eri aloilta: Asia- miesten tarkeys vakuutusyhtioille Maan- ja tavarain hintain seka palkkain nousu Mandshuriassa venalais-japanilaisen sodan johdosta; Siperian asuttamisesta sota- vaella; Kunnanlaakarien lakko Ala-Iiavallassa; Sak^an suurkaupunkien agraari-
nen eristaminen; Amerikkalaisten rautateitten vararikot.
N : o 5 1 9 0 6
Y H T E I S K U N T A T A L O U P E L L I N E N
A I K A K A U S K I R J A
^l^l^iSDlSDiJOl^i^lSD i l m e s t y y noin k o l m e n p a i n o a r k i n suuruisena j o k a toinen k u u k a u s ieli k u u s i k e r t a a vuodessa.
A i k a k a u s k i r j a kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia k y s y m y k s i a j a seuraa niiden kehitysta- j a k e h i t y k s e n tuloksia koti- j a ulkomailla. S e sisaltaa s e k a a l k u - peraisia k i r j o t u k s i a etta selontekoja k y s y m y s t e n k a s i t t e l y s t a koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa, arvosteluja huomattavam- m a s t a y h t e i s k u n t a t a l o u d e l l i s e s t a k i r j a l l i s u u d e s t a j a tietoja e r i aloilta.
T i l a u s h i n t a on asiamiehilta, postikonttooreissa t a i toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a toivo- t a a n s a a t a v a n y m p a r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n keirroksista, a n - netaan j o k a kuudes vuosikerta ilmaiseksi. " -
J. H . Vennola, Osk. Grroundstroem,
Paatoimittaja. , - Toimitussihteeri.
J. Forsman. ^ •= Martti Kovero.
Y b t e i s k a p t a t a l o a d e l l i s e o a i k a k a u s k i p j a r ) : P a a t o i m i t t a j a : J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2. T e l . 3 6 8 2 . T o i m i t u s s i h t e e r i : O s k . Groundstroem, L u o t s i n k . 4 . T e l . 53 3 3 . T o i m i t u k s e n osote: H e l s i n k i .
Akateemlnen kirjakauppa
( ^ ^ a H e l s i n g i s s a , f ^ t l
Oinistaa r u n s a a n varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista k i r - jallisuutta.
T o i m i t t a a nopeasti kirjalliHUutta, jota e i loydy varastossa.
S u l k e u t u u yleison suosiolliseen huomioon e s i i n t y v a s s a k i r j a l l i s u u s - tai'peessa.
i|Nyl]erg& Loppiisen Rakennustoimisto
| | O m i s t a j a Edv. LdppSnen.
| | Vladimirinkatu 3 3 . P u h . 4 5 9 4 . T a v a t a a n 5 — 8 .
^ 7 Tekee piirustuksia seka ottaa tehdakseen ja valvoakseen kaikkia raken- nusalaan kuuluvia toita, urakaUa seka laskuun. Myy halvimmalla seka edulli- g silla ehdoilla, hyvia (prima) rakennusaineita, kaikkia lajeja. Toimittaa etevia 0 tyonjohtajia seka tyontekijoita eri rakennusaloilla,
' T y 6 t t a a t a a n . H i n n a t h a l v i m m a t .
V A L T I O N F I N A N S S I S U U N N I T E L M A S T A S E K A T U L O - J A M E n O A R V I O S T A .
Kirjottanut
Karl Willgren.
F i n a n s s i o p i n , Icuten muidenlcin tiedetten, alalia on kasittei- den t a r k k a m a a r i t y s o m i a a n suuresti v a l a i s e m a a n tutkittavaa ai- netta s e k a edistamaan oikeata k a s i t y s t a siita. V i i s i v u o t i s e s t a k o k e m u k s e s t a n i yliopistonopettajana tiedan, k u i n k a h y v i n tuo lause soveltuu valtion finassioppiin k u u l u v i i n finanssisuunnitelman seka tulo- j a m e n o a r v i o n (n. s. budgeetin) kasitteisiin, silla olen huomannut^ k u i n k a v a i k e a t a m i l t ' e i j o k a i s e n j o h t o n i alia olleen oppilaan on ollut k a y t e t t a v i n a olevain o p p i k i r j a i n johdolla saada selville m i t a v a l t i o n finanssisuunnitelmalla seka tulo- j a meno- a r v i o l l a oikeastaan y m m a r r e t a a n , m i k a niiden m e r k i t y s j a k e s k i - nainen suhde on. S y y n a tahan on, k u t e n j o ennakolta v o i ar- v a t a , se, ett'ei mainittuja kasitteita ole k y l l i n selvasti esitetty siina finanssiopin kasikirjassa, j o k a t a v a l l i s i m m i n on ylioppilait- temme k a y t e t t a v a n a , n i m i t t a i n E h e b e r g i n F i n a n s s i o p i s s a .
N a i n oUen, j a k o s k a tassa v i e l a on k y s y m y s niin tarkeista kasitteista, j o p a k o k o finanssiopin peruskasitteista, suotanee m i - nulle tilaisuus l y h y e e n selontekoon asiasta, j o k a t a l l a h a a v a a o n o m i a a n k i i i i n i t t a m a a n suuren y l e i s d n k i n huomion puoleensa, selvit- taa, m i t a v a l t i o n finanssisuunnitelmalla seka tulo- j a menoarviolla y m m a r r e t a a n , m i s s a suhteissa ne ovat samankaltaiset seka toi- sistaan eroavat. T a t e n toivon m y o s k i n helposti tulevan n a k y v i i n ,
212 Karl Willgren.
m i k a k a y t a n n o l l i n e n h y 5 t y on tuollaisen suunnitelman s e k a tulo- j a menoarvion laatimisesta, j a m i k a m e r k i t y s niilla on n y k y a i - kaiselle finanssitaloudellemme.
E s i t t a e s s a a n valtion taloussuunnitelman s e k a tulo- j a meno- a r v i o n m a a r i t y k s i a E h e b e r g alottaa huomauttamalla, k u i n k a tuon talouden j a r j e s t y s t a j a saannoUista menoa varten v a a d i t a a n etta tulot eivat j a a valttamattoraiin menoihin riittamattomiksi e i v a t k a a i n a k a a n p y s y v a i s e s t i nouse niita suuremmiksi. Valtiotalouden saanndlHnen jarjestys, sanoo E h e b e r g a i v a n oikein, on tulojen j a menojen tasapaino eli bilanssi. Selvittaakseen v a l t i o n talous- suunnitelman s e k a tulo- j a menoarvion kasitteet E h e b e r g sitten mainitsee, k u i n k a tulojen j a menojen tasapainoa koetetaan saa- vuttaa sen kautta, etta asianomaiset virastot laativat taloussuun- nitelman j o t a k i n pitempaa t a i l y h y e m p a a a i k a k a u t t a varten, j o n k a suunnitelman a v u l l a p y r i t a a n yleensa m a a r a a m a a n menojen suu- ruutta y n n a tulojen m a a r a a j a laatua seka s a a m a a n taydellinen perustus p y s y v a l l e tasapainolle. T a t e n s y n t y y siis valtion finanssi- suunnitelma. V a l t i o n tulo- j a menoarvio s y n t y y sitten silla ta- valla, etta suunnitelman nojalla laaditaan seuraavaa v a r a i n h o i t o - k a u t t a v a r t e n luettelo niista tuloista, j o t k a ovat odotettavissa, seka niista menoista, j o t k a ovat suoritettavat.
M u t t a m i k s i ei tulla toimeen ainoastaan finanssisuunnitel- malla? S i k s i , ett'ei siina v o i d a tuloja j a menoja niin y k s i t y i s - kohdissa jarjestaa, k o s k a ne a i n a ovat j o n k u n v e r r a n vaihtele- v a a laatua. N a i n ollen, eihan finanssisuunnitelman seka tulo- j a menoarvion v a l i l l a olisi oikeastaan mitaan perusteellista erotusta.
E h e b e r g i n esityksesta voisi helposti v e t a a sen johtopaatok- sen, etta finanssisuunnitelmasta on j o t e n k i n s a m a h y d t y k u i n tulo- j a menoarviosta. S i l l a molempain a v u l l a saamme sellaisen yleiskatsauksen tuleviin menoihin j a tuloihin, j o k a on tarpeen, j o t t a emme h a n k k i s i enemman menoja, k u i n v a r o j a on kaytetta-
vissa, j o t a paitsi i l m a n tuoUaista yleiskatsausta m y o s k i n se v a a r a
Valtion fina7issis2mnnitelmasta seka itilo-ja menoarviosta. 2 1 3
olisi tarjona, etta menot t y y d y t e t t a i s i i n siina jarjestyksessa, k u i n niita ilmautuu, e i k a suhteellisen t a r k e y t e n s a m u k a a n .
M y o s k i n von H e c k e l , j o k a Budget-nimisessa teoksessaan i ) selvittaa v a l t i o n tulo- j a menoarvion s e k a finanssisuunnitelman kasitteita, huomauttaa, etta tallaisen suunnitelman k a u t t a ainoas- taan finanssitalouden yleiset paapiirteet esiintyvat, j o t a vastoin tulo- j a menoarvio tarkasti n a y t t a a v a l t i o n s e k a tulot etta menot s e u r a a v a n rahainhoitokauden kuluessa. V a a n v. H e c k e l ei t y y d y t a h a n selitykseen, j o k a ilmeisesti ei tarpeeksi perusteellisesti tuo i l m i sita erotusta, j o k a on olemassa finanssisuunnitelman s e k a tulo- j a menoarvion vaHlla. v. H e c k e l ' i n m u k a a n on finanssisuun- nitelmalle omituista, etta se esittaa ne ehdot, j o i l l a valtiotalouden tasapaino on useampain vastaisten rahainhoitokautten kuluessa saavutettavana; se n a y t t a a siis, m i t k a tulolahteet ovat a v u k s i otettavat, j o t t a voitaisiin suorittaa k a i k k i tarpeellisiksi katsotut valtiomenot. T o i s i n sanoen: yhteista finanssisuunnitelmalle s e k a tulo- j a menoarviolle olisi, etta molemmat tekevat yleiskatsauk- sen valtion tuleviin menoihin j a tuloihin mahdoUiseksi; niiden paaerotuksena olisi, etta finanssisuunnitelmasta valtiotalouden pysyvdisejt tasapainon ehdot k a y v a t selvillcj^jota vastoin t u l o - j a
menoarvio eli budgeetti kasittaa ainoastaan ne tulot, j o t k a yh- den ainoan rahainhoitokauden kuluessa ovat odotettavissa, j a n e menot, j o t k a n a i l l a tuloilla ovat suoritettavat.
V . H e c k e l ' i n esitys finanssisuumiitelman m e r k i t y k s e s t a o n epailematta oikea. E t e n k i n on hanen selityksensa finanssisuun- nitelman s y n n y s t a melkoisen p a r e m p i k u i n E h e b e r g ' i n . V i i m e k s i mainittu v a i t t a a n i m i t t a i n , k u t e n asken j o sivumennen s a n o i n , etta finanssisuunnitelma s y n t y y asianomaisten virastojen toimen- piteen kautta. V a a n tastahan voisi helposti saada sen k a s i t y k - sen, etta finanssisuunnitelman laatiminen kuuluu noitten virasto-
^) Das Budget von Dr Max von Heckel. Leipzig 1 8 9 8 ,
2 1 4 Karl Willgren.
j e n saannollisiin vuotuisiin tehtaviin. M u t t a niin ei olekaan laita.
K u t e n v o n H e c k e l huomauttaa, ei finanssisuunnitelma j u u r i m i l - l o i n k a a n esiinny sellaisessa suoranaisessa muodossa, k u i n esimer- k i k s i budgeetti j a muut j u l k i s e t asiakirjat, j o t k a n i m e n o m a a n sellaisinaan ovat k a y t e t t a v a t valtiohallinnossa. T a v a l l i s e s t i esiin- t y y finanssisuunnitelma ainoastaan valillisesti, esim. siten^ etta v a l t i o v a r a i n p a a l l i k k o k a n s a n eduskunnalle selittaa sita finanssi- ohjelmaa, j o k a hanen mielestansa on vast'edes seurattava T a m a tulee etenkin silloin k y s y m y k s e e n , k u n suurempi verotusreformi o n kasilla, j o k a tietysti parhaiten on r a k e n n e t t a v a h y v a n finanssi- suunnitelman v a n k a l l e pohjalle.
V . H e c k e l tulee siihen loppupaatokseen, etta finanssisuun- nitelman s e k a tulo- j a menoarvion kasitteet tosin ovat k e s k e n a a n h y v i n laheisessa suhteessa, v a a n eivat s u i n k a a n ole identtisia.
K a y t t a m a l l a vertausta sanoo h a n , etta nuo kasitteet ovat toi- siinsa samassa suhteessa k u i n s y y j a seuraus, k u i n y k s i t y i n e n ilmio on siihen kokonaisuuteen, j o s t a se lahtee, j a niinkuin he- d e l m a on siemeneen^ j o s t a se on a l k u n s a saanut.
. T a m a v . H e c k e l ' i n esitys, j o k a paaasiassa on samanlaatui- nen k u i n H a n d w o r t e r b u c h der Staatswissenschaften nimisen teoksen ensimaisessa painoksessa l o y t y v a G . S c h a n z i n a n t a m a selitys, ei ole v a a r a , silla on v a a n se v i k a , etta se on liian epamaarainen
— j a tuo v i k a , k u t e n tunnettu, u s e i n k i n tulee n a k y v i i n sellai- sissa tieteellisissa teoksissa, j o i s s a k a y t e t a a n tuollaista k u v a n n o l - lista esitystapaa, j o h o i i v. H e c k e l tassa tapauksessa nojautuu.
P a a s y y n a siihen ett'ei t a m a kirjailija ole saanut todellista eroa finanssisuunnitelman s e k a tulo- j a , menoarvion v a l i l l a selville, on mielestani se s e i k k a , etta hanen k a s i t y k s e n s a tulo- ja meno-.
arvion finanssiopillisesta kasitteesta ei ole a i v a n oikea. K u t e n siina arvostelussa olen huomauttanut, j o n k a olen j u l k a i s s u t aika- kauskirjassa F i n a n z - A r c h i v (vuonna 1899), ei H e c k e l ' i n esityk- sesta k y l l i k s i k a y selville, etta budgeetti o n katsottava ohjesaan-
Valtion finmissisimnnitelmasta seka tulo-ja menoarviosta. 215
noksi, j o t a v a l t i o n v i r k a m i e s t e n hallinnoUisissa toimissaan tulee seurata. K u n v. H e c k e l sittemmin eraassa arvostelussa julkaise- m a s t a n i vaitoskirjasta valtionbudgeetista on selittanyt todellakin olevansa sita mielta, ett'ei budgeetin finanssiopilliseen kasittee- seen kuuluisi tuo oikeudellinen tunnusmerkki, n i i n on asken m a i - nitsemaani muistutukseen v i e l a e n e m m a n painoa pantava. v.
H e c k e l koettaa selittaa tuon tunnusmerkin ottamisen budgeetti- kasitteeseen harhaukseksi, j o k a s y n t y y siita, etta useimmissa m a i s s a budgeetti laaditaan lainsaadannon muodossa. V a a n eihan ollenkaan ole todennakdista, etta tuo selitys v o i s i p a i k k a n s a pitaa m i t a suo- malaiseen- kirjailijaan tulee, j o k a tietysti a i n a etupaassa tah'taa kotimaisia, h a n d l e parhaiten tuttuja oloja, silla Suomessa ei bud- geetin laatiminen muuta k u i n h y v i n pienelta osalta k u u l u lain- saatajain tehtaviin, j a s i i n a k i n v a a n valillisesti. V a i k k a v o n H e c k e l vastustaakin budgeetin finanssiopillisen kasitteen muo- dostamista sellaiseksi, etta siihen tuo oikeudellinen t u n n u s m e r k k i sisaltyisi, ei h a n v o i vaittaa, etta hallintooikeuden budgeettika- site tulisi toimeen i l m a n tuota oikeudellista tunnusmerkkia. V a a n hallintooikeus j a finanssioppi, j o t k a molemmat ovat valtiotieteen haaroja, eivat v o i o l l a toisilleen niin vieraat, ettei s a m a kasite olisi toisessa s a m a k u i n toisessakaan. K u t e n mainitussa vaitoskirjas- s a n i olen n a y t t a n y t , on tuon oikeudellisen tunnusmerkin ottami- nen budgeettikasitteeseen sita paitsi o m i a a n helpottamaan muu- t a m a n finanssiopillisen tehtavan ratkaisemista. S i t a v a h e m m a n s y y t a on mielestani sellaiseen vastustukseen m i n u n teoreettista k a n t a a n i v a s t a a n k u i n m i t a v o n H e c k e l on tehnyt. L o p u k s i mainitsen ainoastaan, etta eteva finanssiopin t u t k i j a Professori S c h a n z o n H a n d w o r t e r b u c h der Staatswissenschaft'in v u o n n a 1899 ilmestyneessa toisessa painoksessa asettunut kannatta-
Das Staatsbudget, dessen Aufbau und Verhaltniss zur Staatsrechnung.
Helsingissa 1 8 9 9 .
2 l 6 Karl Willgren.
m a a n esittamaani k a s i t y s t a tassa oppiriidassa. H a n maarittelee tulo- j a m e n o a r v i o n kasitteen v a r s i n oikein seuraavasti: budgeetti on valtiotalouden ohjeeksi tehty yleiskatsaus tulevan rahainhoito- k a u d e n kuluessa esiintyvista menoista s e k a n i i s t a tuloista, j o i l l a n a m a t menot ovat suoritettavat. J a taloussunnnitelmasta sanoo S c h a n z sattuvasti, etta se pyrkii s a a m a a n sellaista oikeudellista v o i m a a , j o t a budgeetilla j o on.
V i e l a toisessakin suhteessa S c h a n z h y v a k s y y m i n u n mieli- pidettani budgeettikasitteesta. H a n sanoo mainitussa vaitoskir- j a s s a n i o i k e i n huomauttaneeni ettei s u i n k a a n valtion k a i k k i e n r a h a v a r a i n tarvitse esiintya budgeetissa, j o t e n k a siis v. H e c k e l ' i n esitys, j o s t a helposti s a a tuollaisen. k a s i t y k s e n , o n S c h a n z i n k i n mielesta h a r h a a n v i e v a . K u n siis v. H e c k e l ^) vaittaa, etta bud- geetti suorastaan esittaa valtion k o k o taloudellisen aseman, niin m i n a puolestani en katso budgeetista selville k a y v a n muuta k u i n ne tulot j a menot, j o t k a budgeettikauden kuluessa tulevat k y s y - m y k s e e n , s e k a k u i n k a tasapaino n i i d e n v a l i l l a on y l l a p i d e t t a v a . J o s k o h t a valtion k o k o taloudellinen a s e m a k i n j o s s a k i n m a a r i n
k u v a s t u u budgeetissa, n i i n v o i tuosta asemasta saada t a r k a n tie- don ainoastaan a v u k s i ottamalla v a l t i o v a r a i n laskut s e k a valtio- omaisuusluettelot, j o t k a sisaltavat sellaisiakin v a l t i o v a r a i n ase- m a a n v a i k u t t a v i a tietoja, j o t k a eivat tulo- j a menoarviossa tule n a k y v i i n . M i t a taas finanssisuunnitelmaati tulee, n i i n sellainen suunnitelma, j o s se rakennetaan k y l l i n laajalle pohjalle, a i v a n h y v i n v o i kasittaa tiedonantoja valtiotaloudesta kokonaisuudes- saan, se v o i siis paljoa p a r e m m i n k u n tulo- j a menoarvio kuvas- taa v a l t i o n k o k o taloudellista asemaa.
L y h y e s t i sanoen on siis valtion tulo- j a menoarvio e l i bud- geetti asianomaisten v i r k a m i e s t e n ohjeeksi laadittu luettelo niista valtiomenoista, j o t k a m a a r a t y n rahainhoitokauden kuluessa ovat
^) Kts. mainittua teosta, sivu 8 i .
Valtion finanssisuunnitelmasta seka tulo- ja menoarviosta. 217
arvioon otetuilla, menoihin riittavilla valtiotuloilla suoritettavat, j o t a vastoin finanssisuunnitelmalla y m m a r r e t a a n sellaista yleis- katsausta valtiotalouden tasapainoon vaikuttaviiri' seikkoihin, j o k a tosin on h y o d y l l i s e n a ohjeena y k s i t y i s t e n valtiobudgeettien laa- timisessa, v a a n j o k a itsessaan ei ole oikeudellisesti sitovaa laatua.
S i i t a , m i t a y l l a olen sanonut, on j o helppo a r v a t a m i k a m e r k i t y s finanssisuunnitelmalla on oleva lahimmassa tulevaisuu- dessa kotimaiselle finanssitaloudellemme. K a s i l l a on nyt, kuten tun- nettu, perinpohjainen verotusreformi, j o s s a uudet kansanvaltaiset periaatteet ovat toteutettavat. S i l l o i n tulee tietysti enemman k u i n muulloin k y s y m y k s e e n sellainen y l e i s s i l m a y s niihin v a k i n a i s i i n perusteisiin, joille S u o m e n valtiotalous on laskettava, j o t t a se
tarjoaisi takeita m a a m m e valtiolliselle j a kansalliselle tulevaisuu- delle. K u n siis on verotusreformiin r y h d y t t a v a , on finanssi- suunnitelman laatiminen t a r k e i m p i a tehtavia m i t a finanssihallin- noUamme k o s k a a n on ollut. T a m a tehtava edellyttaa m i t a laa- j i m p i a j a perusteellisimpia tietoja toimeenpanijoissaan, se edellyt-
t a a t a r k k o j a tietoja s e k a siita oikeudellisesta pohjasta, j o h o n valtiotaloutemme nojautuu, etta m y o s k i n u l k o m a a n oloista. E i k a tuota reformia v o i m y d s k a a n toimeenpanna i l m a n t a r k k a a tilas- toUi.sta tutkimista, j o n k a kautta reformin taloudelliset seuraukset s e k a sosiaalipoliittinen v a i k u t u s saadaan selville. V a s t a sellaisen finanssisuunnitelman pohjalle v o i tyyneesti r a k e n t a a ne S u o m e n valtion vastaiset tulo- j a menoarviot, j o t k a vuosittain finanssi- reformin suoritettua ovat laadittavat.
2 l 8 Martti Kovero.
KAKSI VASTAKKAISTA SUUNTAA ASUNTO- K Y S Y i n V K S E S S A SAKSASSA.
Kirjottanut
Martti Kovero.
A s u n t o k y s y m y s on S a k s a s s a saavuttanut suuremman laa- j u u d e n k u i n missaan muualla n y k y a a n . S i e l l a ei se koske ainoas- taan y h t e i s k u n n a n a l i m p i a , v a a n m e l k e i n k a i k k i a k e r r o k s i a . S a k - salaiset p u h u v a t k i n »yleisesta» a s u n t o k y s y m y k s e s t a a n (allgemeine Wohnungsfrage), j o s t a t y o v a e n a s u n t o k y s y m y s (Arbeiterwohnungs- frage, m y o s : besondere, specielle Wohnungsfrage) on »vain osa, v a i k k a k i n sangen tarkea». S y y n a tahan a s u n t o k y s y m y k s e n »ylei- syyteen» on S a k s a n teollisuuden v i i m e v u o s i k y m m e n i n a ta- pahtunut nopea vaurastuminen j a sen k a n s s a rinnan k a y n y t kau- punkilaisvaeston a k k i n a i n e n l i s a a n t y m i n e n .
K y s y m y k s e n laajuutta vastaavasti on S a k s a s s a s y n t y n y t v a r s i n r i k a s asuntokirjallisuus. T a m a taas o n v i i m e aikoina saat- tanut hereille suoranaisen liikkeen, vielapa sangen v o i m a k k a a n , epakohtien poistamiseksi. S e n etunenassa ovat kulkeneet n. s.
asunnon parantajat. H e i d a n suuremmoinen menestyksensa on k u i t e n k i n ollut helppo saavuttaa, a s u n t o k y s y m y k s e n »yleisyyshan»
j o l u p a a m u k a a n m i t a laajimmat kansalaisjoukot. V i i m e aikoi- h i n asti ovat asunnon parantajat m e l k e i n y k s i n v a l t i a a s t i vallin- neet teorian alaa, n y k y a a n on asianlaita k o k o n a a n muuttumassa.
H e i d a n perusoppinsa, j o t k a t a h a n asti laajoissa piireissa ovat k a y n e e t tieteen j a r k k y m a t t d m i s t a totuuksista, on osotettu ras- k a i k s i e r e h d y k s i k s i j a sen m u k a a n heidan toimintansa k o k o n a a n h a r h a a n v i e v a k s i . N a i d e n m o l e m p a i n suuntain perusopeista teh- daan seuraavassa l y h y k a i s e s t i selkoa. i ) .
l) Liihteina olemme kayttaneet seuraavia teoksia: Eberstadt, Stadtische Bo- denfragen, Das Wohnungswesen; Fuchs, Zur V\/'ohnungsfrage; Bericht iiber den I allg. Deutschen Wolinungskongress; Weber, Uber Bodenrente und Bodenspe- kulation in der modernen Stadt; Voigt ja £eld?ter, Kleinkaus und Mietkaserne;
Pohle, Der Kampf und die Woknungsfrage; y. m.
Kaksi vastakkaista suuntaa asitntokysymyksessa Saksassa, 2 1 9
A s u n n o n parantajain lahtokohtana on se konstateeratuksi luultu tosiasia, etta n y k y i s e s s a laissez-faire laissez-passer-jarjestel- maisessa kansantaloudessa vaeston s u u r i m m a n osan asunto-olot v,uosi vuodelta huononevat. K a u p u n k i e n asunto-tilasto todistaa m u k a seuraavaa.
E n s i k s i k i n enenee asuntojen puute.
T o i s e k s i e n e n t y y asuntojen puuttellisuus. Pienten huoneus- tojen l u k u pysyvaisesti vahenee, v a i k k a kaupunkilaisvaeston l i - s a a n t y m i n e n tapahtuu paaasiallisesti v a r a t t o m a n v a e n keskuudessa,
»niin etta oikeastaan olisi tarpeen pienten huoneustojen suhteel- lisen l u v u n suuri- enentyminen».^) T o i s e l t a puolen taas e n e n t y y h y y r y - j a yd-vieraitten luku, s a m o i n huoneustojen, joissa ei ole l a m m i t y s l a i t o k s i a , j a suurten v u o k r a l a i s k a s a r m i e n luku.
K o l m a n n e k s i nousevat v u o k r a t nousemistaan j a aivari suh- teettomasti.
T a m a n asunto-olojen huonontumisen v a i k u t t a v a t seuraavat seikat.
Y k s i t y i s a m m a t i l l i s e l t a rakennustoimelta puuttuu k a i k k i k y k y seurata asuntotarpeen k e h i t y s t a . »Viisi t e k i j a a on n y k y a a n v a - j a a k y k y i s e n y k s i t y i s p a a o m a l l i s e n rakennustoimen sijalla alempien l u o k k i e n asuntotarvetta t y y d y t t a m a s s a : tydnantajat, y k s i t y i s e t henkilot, yleishyodylliset rakennusyhtidt, t y o v a e n osuuskunnat, j a valtio, k a u p u n k i , kunnat, j . n. e.» ^)
Y k s i t y i s a m m a t i l l i s e l t a rakennustoimelta puuttuu tarpeellinen siveellinen tunto, j o s se k a s i t t a i s i k i n tehtavansa yhteiskunnalliseA luonteen. S e n sijaan etta se t y y t y i s i kohtuulliseen p a l k k i o o n te- kee se v o i t a v a n s a kohottaakseen v i e l a keinotekoisesti ennestaan- k i n k o r k e i t a v u o k r i a . T a m a k a y p a i n s a maaspekulatsioonin j a
') Eberstadt: Das Wohnungswesen.
-) Fuchs: Zur Wohnungsfrage.
2 2 0 Martti Kovero.
suurrakennan • ( H o c h b a u ) kautta, joille k a u p u n g i n rakennussaanto j a reaaliluoton jarjesto a v a a v a t v a p a a t alat.
Maaspekulatsioonin olemuksena on se etta kapitalistinen yrit- t e l i j a i s y y s laskee edeltapain m i s s a p a i k o i n m a a n a r v o tulevaisuu- dessa k o h o a a j a lunastaa k y s y m y k s e e n tulevat alat etukateen
haltuunsa. S i t e n saavuttaa se taydellisen monopoli-aseman. K u n sitten jdeisen k e h i t y k s e n ansiosta sen polkuhinnasta ostamain maa-alain a r v o a k k i a rupeaa k o h o a m a a n , ei se eniian luovuta
"niita hinnasta, j o k a niille olisi muodostunut, j o s asiain k u l k u olisi ollut luonnollinen. P a i n v a s t o i n . »Kapitalistien kadet ovat j o sulkeneet pois tarjonnan j a k y s y n n a n lain ostaessaan m a a t j a
pitaessaan niita n y t tahallaan autioina».i) »Spekulatio a l k a a silla, etta se ostaa m a a t laiteilla j a sulkee k a u p u n g i n y m p a r i l l e mah- dollisimman taydellisen r e n k a a n j a siten heti l a k k a u t t a a luonnol- lisen hintain muodostumisen» 2). E r i t y i s e n a keinona maa-arvon korottamiselle o n n. s. m a a n »keinotekoinen pidattaminen».
V a i k k a m a a o n k i n j o tullut k y p s a k s i varustaa rakennuksilla, pi- t a a spekulantti sita y h a edelleenkin autiona. »Sen k a u t t a pako- tetaan m a a n a r v o t k a u p u n g i n keskustassa k o h o a m a a n , k u n aarilla olevien maitten hintoja alentava vaikutus on e h k a i s t y ; t a m a k e s - k u s t a n hintojen kohoaminen v a i k u t t a a taas t a k a s i n laiteille saat- taen siella a i k a a n y h a edemman kohoamisen» ^). Maaspekulat-
sioonilla on n i i n muodoin k y k y luoda a r v o j a itsestaan.
S u u r r a k e n t a on taas t a r k e i m p i a aseita maakeinottelua har- 3 otettaessa. »Kerroksien l i s a a n t y m i s e n - p a h i m p i a seurauksia on
m a a n hintain j a v u o k r i e n y l e i n e n k o h o a m i n e n . Y h t e e n ahdetun r a k e n n a n tulos v o i d a a n supistaa seuraavaan lauseeseen: m i t a k o r k e a m p i on rakennus, sita k o r k e a m m a t o v a t vuokrat. ' Milloin
^) Jager: die Wohnungsfrage.
^) Fuchs; Zur Wohnungsfrage.
^) Fuchs: Zur Wohnungsfrage.
Kaksi vastakkaista smentaa asuntokysy?iiyksessa Saksassa.. 2 3 1
v a i n j o s s a i n kaupunginosassa nelja- j a viisikerroksineri r a k e n t a tulee m a t a l a m m a n pienrakennan rinnalle, n a h d a a n heti etta kor- k e a m m a l l e rakentaminen huolimatta' m a a n suuremmasta k a y t o s t a v a a t i i k o r k e a m p i a vuokria» S i t a paitsi tulee suurakennan k a u t t a mahdoUiseksi se asiain t i l a , etta v u o k r a a j a i n suurta j o u k k o a v a s - tassa on v a h a l u k u i n e n j a sen j o h d o s t a helposti j a r j e s t y v a ammatti- talonomistajain l u o k k a — B e r l i i n i s s a laskujen m u k a a n i ^jo vuok- raajien t a i 4 "/o talouksien luvusta». ^) S u u r r a k e n t a v u o k r a l a i s k a - sarmeineen on niin ollen miltei itse p a h a n j u u r i .
K a u p u n k i e n rakennussaadanta pakottaa puolestaan suurra- k e n t a a n j a maaspekulatsiooniin, j a , m i k a viela haitallisempaa, etu- paassa laiteilla. »Missa taas hallinnollisten toimenpiteitten, ra- kennussuunnitelmain j a -jarjestysten k a u t t a v u o k r a k a s a r m i m y o s laiteilla ei ole ainoastaan sallittu, v a a n m y o s tehty h y v i e n tonttien taloudelliseksi k a y t t a m i s e k s i suorastaan teknillisesti valttamatto- m a k s i , siella tarjoutuu suurten tonttien ensimaisille haltuunotta- j i l l e n i i n suuremmoiset voitot, etta t a m a rakennusmuoto i l m a n
muuta heti tulee silla seudulla y l e i s e k s i j a sen k a u t t a v a i k u t t a a sen seudun m a a n hintaan, s. o. se nostaa m a a n h i n n a n silla seu- dulla, j o s s a se v a i n k e r r a n on saanut j a l a n s i j a n , n i i n suureksi, etta sen j a l k e e n ei enaan k a n n a t a r a k e n t a a m u i t a k u i n v u o k r a - k a s a r m e j a».3) »Tonttikoron» s i j a a n tulee »kasarmistumiskorko»
(Kasernierungsrente), j o l l a on se omituisuus, etta se on riippuma- ton asemasta, siis ei sisalla l a h i n n a p a r e m m a n a s e m a n moment- tia, k o s k a p a k a i k k i a l l a on sallittu tuo k o r k e a , esim. v i i s i k e r r o k s i - nen, r a k e n t a j a m a a n h i n t a muodostuu sen m u k a a n a a r i l l a k i n y h f a k o r k e a k s i . » T a m a keinotekoinen h i n n a n korotus laiteilla on paaasiassa m e i l l a S a k s a s s a avannut maaspekulatsionille n i i n tavat-
^) Eberstadt: Das 'Wohnungswesen.
-) Fuchs: Zur 'Wohnungsfrage.
^) Fuchs: Zur Wohnungsfrage.
2 2 2 Martti Kovero.
tomat alat, suuremmat k u i n silla o n m i s s a a n muualla». S i t a paitsi j o h t u u s u u r r a k e n n a n sallimisesta aarilla se luonnottomuus, etta »mita e n e m m a n m e s i i r r y m m e suurkaupungin keskustaan, sita enemman vahenee r a k e n n a n k o r k e u s j a taajuus s a m a a maa- alaa k o h t i , k u n taas laiteilla, v a i k k a siella m a a t a o n k i n ylen- m a a r i n , ihmisten y h t e e n ahtaminen samalle maa-alalle on voima- p e r a i s i n : v u o k r a k a s a r m i e n jarjestelma saksalaisissa kaupungeissa ei ole s y n t y n y t keskustassa, v a a n aarilla, j a tulee sielta keskus- t a a n * . » K o s k a ensimmaiset v u o k r a k a s a r m i t s y n t y i v a t y k s i t e l l e n j a v i e l a k a u a n a i k a a seisovat k u i n y k s i n a i s e t tornit k e s k e l l a r a - kentamatonta y m p a r i s t o a , j o t a spekulatio sitoo, on seurauksena tuo h y p p a y k s e l l i n e n rakentaminen, h a j a r a k e n n a n ( L u c k e n b a u ) jarjestelma, v a i k k a sen ominaisuuksia oikeastaan on j u u r i jarjes- telman puute». .'
L o p u k s i on asunto-olojen huonouteen s y y n a k a u p u n k i l a i s e n reaaliluoton jarjeste. »Sen suunnattoman laajuuden, j o n k a maa- j a rakennus-spekulatio on S a k s a s s a v i i m e i s i n a 25 vuotena saa- vuttanut, on v a s t a tehnyt mahdoUiseksi k a u p u n k i e m m e realiluo- ton j a r j e s t e : y k s i t y i s p a a o m a l l i s e s t i johdetut k i i n n i t y s p a n k i t pant- tikirjeiden helppoine myontamisineen, j o s s a n i i n plan j o u t u v a t k i u s a u k s e e n | lainoittaa varomattomasti j a y l e n m a a r i n k a u p u n g i n m a a n spekulationisia kohteita, j a j o i d e n johtajat .kentiesi ovat mieskohtaisessa liitossa suurien m a a y h t i d i d e n kanssa».^) K i i n n i - t y k s i e n helpon saannin kautta v o i v a t talonomistajat »hankkia talon pienilla maksuilla, n i i n etta usein todellisuudessa ovat v a i n k i i n i t y s t e n antajain tilinhoitajia. S i i n a m y o s s y y , m i k s i aina k o r k o k a n n a n nousun t a y t y y v a i k u t t a a v u o k r a n nousemisen. E b e r - stadt on osottanut eraan esimerkin k a u t t a , etta v. 1 9 0 0 — 1 9 0 1 k i i n n i t y k s i e n k o r k o k a n t a on noussut ^ji-—i "/o j a etta j o s keski- m a a r i n k a u p u n k i l a i s e n v u o k r a k a s a r m i n arvosta 85 % on k i i n n i -
') Fuclis: Zur Wohnungsfrage.
Kuhsi vastakkaista suuntaa astmtokysymyksessa Saksassa, 2 2 3
tetty, se talon suhteen, j o n k a vuokra-arvo on 2 0 0 , 0 0 0 mk., tekee 1900 m k . koronkorotuksen, j o n k a talonomistaja heti koettaa vuokraosotuksen k a u t t a l y k a t a v u o k r a a j a n m a k s e t t a v a k s i , m i n k a t a y t y y k i n onnistua, j o s asuntojen tuottaminen p y s y y v a h e m p a n a k u i n k y s y n t a . T y o v a e n asunnoille se merkitsee 3 0 — 4 9 m k . v u o k r a n korotusta. S i t a paitsi on t a m a n korotuksen k a u t t a m e i l l a m y o s k i n tullut mahdoUiseksi suurpiirteinen maa- j a talo-spekulat- siooni, j o s s a taloja ei k u t e n ennen h a n k i t a p a a o m a n sydttamiseksi, v a a n jalleen m y y m i s t a v a r t e n mahdoUisimman k o r k e a n v o i t o n saamiseksi, j o k a s y n t y y siten, etta vuokranousut paaomaUistute- t a a n j a talo m y y d a a n onnistuneiden vuokranousujen paaomallis- tutettua m a a r a a vastaavaUa h i n n a n korotuksella».i)
K a i k k i y l l a esitetty v a i k u t t a a , etta on olemassa erityinen
»raudankova asuntolaki» (ehernes W o h n g e s e t z ) : »vuokralaiset olkootpa sitten m e l k e i n m i t a s a a t y a tahansa saavat asuntotar- peensa t y y d y t t a m i s e k s i v a h i m m a n toimeentulo-maaran ( E x i s t e n s - m i n i m u m ) , j o n k a heidan tulojensa k o r k e u s j a heidan s a a t y n s a k i t h y y r y - j a yo-vieraitten pitamisesta tekevat mahdoUiseksi.
A s u n t o k y s y m y s on p a l k k a - k y s y m y s , mutta ainoastaan talonomis- tajalle, j o k a k a y t t a a v u o k r a n korottamiseen j q k a i s t a tiettya pa- rannusta v u o k r a l a i s e n tuloissa, samoin k u i n j o k a i s t a yleista tyo- laista p a l k a n ylenemista t a i v i r k a m i e s t e n v u o k r a r a h o j e n korotusta j a siten ohjaa ne o m a a n taskuunsa.^ N i i n ollen on asuntokysy- m y s itsenainen k y s y n i y s , j o k a on e r i s t y n y t suuresta sosiaalisesta k y s y m y k s e s t a , vaatien omia, erikoisia toimenpiteitaan.
A s u n n o n parantajain opit tahtoo vastustava suunta koko- n a a n k u m o t a . Asunto-olojen todistetuksi luuloteltu taipumus jat- k u v a a n huonontumiseen on p e l k k a harhaluulo, j o k a on johtunut tilaston virheellisesta k a y t o s t a . K o v i n puutteeUisen materiaalin.
Fuchs: Zur Wohnungsfrage.
2 3 4 Mariti Kovero.
v a i n muutamien mielivaltaisesti yhteen liitettyjen lukujen nojalla on ruvettu tekemaan laajalle ulottuvia johtopaatoksia.
M i t a ensiksikin tulee asuntojen tarjontaan, ei siina s u i n k a a n ole huoraattavissa mitaan p y s y v a i s t a v a h e n t y m i s t a , v a a n sen sijaan vuorottelevaa nousua j a l a s k u a , k u t e n m u u s s a k i n taloudel- lisessa elamassa. K u i t e n k i n on asuntojen tarjonnassa se omitui- suus, etta nousu tapahtuu supistuvain aarrosten (fallende K o n j u n k - tur), l a s k u laajentuvain aarrosten (aufsteigende K o n j u n k t u r ) a i k a n a .
»Painvastoin yleista taloudellista k e h i t y s k u l k u a vahenee rakennu.s- toimi laajentuvain aarrosten a i k a n a , t y h j i n a olevien asuntojen suhdeluku laskeutuu v u o s i vuodelta vihdoin alle saannollisen suhdan. A h d i n g o n a i k a n a s i t a vastoin tulee rakennustoimi vilk- k a a m m a k s i j a v i l k k a a m m a k s i , t y h j i n a olevien asuntojen saan- noUinen suhta o n p l a n saavutettua, sivuutettukin. A s u n t o j e n puutteen sijalle tulee asuntojen runsaus» ^). T a m a rakennustoimen vuorovaiheiden vastakkaisuus yleiselle taloudelliselle toiminnalle j o h t u u siita, etta laajentuvain aarrosten a i k a n a »palkat ovat kor- keat, rakennusaineet j a r a h a kalliit» ^), supistuvain painvastoin. «
A s u n t o j e n puutteellisuuden vaitetty eneneminen ei myds- k a a n pida p a i k k a a n s a . T i l a s t o n a y t t a a , »miten k a i k i s s a kaupun- geissa uusi asuntomuoto voittaa y h a enemman alaa. K e s k i - suuruiset huoneistot, kahden, k o l m e n , neljan l a m m i t e t t a v a n huo- neen asunnot lisaantyvat k a i k k i a l l a , ' a i v a n pienten j a suurten huoneistojen kustannuksella* N i i n i k a a n osottaa tilasto, etta asu- misen taajuudessa on huomattavissa k e h i t y s vahentymiseen p a i n v a i k k a k i n tavallisesti hidas j a usein taka-askelten k a t k a i s e m a . V u o k r a k a s a r m i e n enentyminen taas ei ole m i k a a n huonontumi- sen m e r k k i .
Stein: Wolinung.sfrage, Wohnungsreform und die wirthscliaftlichen Momente.
-) Pohle: Die tatsachliclie Entwicklung der Wohnungsverhaltnisse in Deutschland in den letzten Jahrzelxnten,
Kaksi vastakkaista stnmtaa astmtokysymyksessa Saksassa. 2 2 5
M i t a v i i i d o i n vuolcriin tulee, ovat ne tosin nousseet, m u t t a eivat silla lailla k u i n asunnon parantajat ovat vaittaneet. N i i - d e n k i n k o h o a m i n e n on k a y n y t vuorottelevien nousujen j a lasku- j e n kautta seuraten tarjonnan j a k y s y n n a n kulloistakin suhdetta, j a r i n n a n sen k a n s s a m i t a ne ovat p y s y v a i s e s t i kohonneet on aina kulkenut m y o s k e h i t y s parempiin asunto-oloihin.
Y h t a v a a r a k u i n asunnon parantajan esitys asunto-oloista on, y h t a n u r i n k u r i n e n on heidan' k a s i t y k s e n s a v a i k u t t a v i s t a voimista.
P u h e y k s i t y i s a m m a t i U i s e n rakennustoimen v a j a k y k y i s y y d e s t a on k o v i n liioteltua. »Yhta h y v i n k u i n mydhastyneesta v o i d a a n m y o s puhua etukateen tapahtuvasta tarpeen t y y d y t y k s e s t a — silla se suuri asunnon tarve, j o k a kaupungeissa s y n t y y laajen- tuvain teollisuuden aarrosten a i k a n a , tulee j u u r i s u u r i m m a k s i osaksi t y y d y t e t t y a edellisen ahdinkokauden a i k a n a varastoon rakennettujen asuntojen avulla». S i t a paitsi on otettava huo- mioon itse tehtavan vaikeus. »Katsoen siihen tavattomaan nopeu- teen, j o l l a usein sangen l y h y e n ajan kuluessa tarjonnan j a k y s y n - n a n valinen suhde muuttuu k a u p u n k i i n s i i r t y m i s t u l v a n a k k i n a i s e n k a s v a m i s e n j a taas k a t k e a m i s e n vaikutuksesta, on suoraan sanoen mahdotonta jarjestaa asunnon tuotanto sellaiseksi, etta k y s y n t a a vastassa aina olisi kohtuullisen runsas tarjontas.
V a i t e v u o k r i e n keinotekoisesta korottamisesta maakeinot- telun j a suurrakennan a v u l l a on k o k o n a a n v a i l l a k a i k k e a peraa.
Maakeinottelulla ei ole mitaan k y k y a luoda t y h j a s t a a r v o j a y h t a v a h a n k u i n se k y k e n e e s y r j a y t t a m a a n tarjonnan j a k y s y n - n a n l a k i a . E n s i k s i k a a n ei v o i s y n t y a m i t a a n monopolia kaupun- g i n m a a h a n . »Kun k u i t e n k i n puhutaan kaupunkilaisen maanomis- tajan monopolista, ajatellaan tavallisesti k a u p u n g i n laiteilla ole- v a a rakennusmaata, todellisuudessa on t a m a r a k e n n u s m a a k u i -
') PoUe; Der Kampf um die "Wohnungsfrage.
2 2 6 Martti Kovero.
t e n k i n m a a r a l t a a n rajottamaton». ^) »Yksityisten tonttien .suurempi tai pienempi etaisyys keskustasta j a niiden ominainen paikalli- nen asema v a i k u t t a v a t k y l l a tarjonnan laatuun, mutta ei maa- r a a n ; erittainkin on n i i n asian l a i t a n y k y i s y y d e s s a , j o s s a polku- p y d r a t j a s a h k o r a d a t nayttelevat niin suurta osaa» \o ettei- v a t i h m i s e t tahdo asua y k s i n a a n k e s k e l l a rakentamatonta y m p a - ristoa olevissa rakennuksissa on osottautunut aiheettomaksi;
m e l k e i n j o k a k a u p u n g i n aarillahan on sellaisia r a k e n n u k s i a . N i i d e n henkiloiden v a r a l t a taas, »jotka itsepintaisesti kieltavat l u v a n katujen rakentamiseen heidan m a a n s a y l i , j o t t a niiden t a k a n a olevat m a a t avattaisiin», on pakkoluovutuslainsaadantd (missa sita ei ole, on se hankittava). T e i d e n kalleuden ehkase- m i s e k s i on niiden k u s t a n n u k s i i n pakotettava osaa ottamaan var- silla olevien tonttien omistajat.
M i t a taas raaaspekulanttien m a a n r a k e n t a m a t t o m a n a pita- miseen tulee, n i i n tosin on m y o n n e t t a v a etta sellaista on tapah- tunut. »Mutta tavallisesti saadaan selville, etta sellaisissa tapauk- sissa ei ole puhetta ammatillisista maaspekulanteista, silla naiden p y r i n t o n a tulee aina olemaan m y y d a mahdoUisimman p l a n voi- dakseen taas ostaa j a j a l l e e n m y y d a mahdoUisimman paljon.
» V a i h d o n suuruudella on maaspekulantillekin t a v a t o n m e r k i t y k - s e n s a s . O n sen v u o k s i tehtava ero m a a n alkuperaisen omista- j a n (Urbesitzer) j a spekulantin valilla. E d e l l i s e t v o i v a t odottaa kunnes kultanen sato putoo heidan helmaansa, j a l k i m r a a i s t e n t a y t y y m a k s a a k o r k o a paaomastaan. E i l o y d y m i t a a n suurem- p a a j a r j e t t o m y y t t a kuin k u v i t e l l a etta spekulantti ostaa m a a n j a a n t a a sen 2 0 vuotta olla sellaisenaan kunnes sen a r v o hanesta j o on kohonnut r i i t t a v a n korkealle» 2). »Eivat ammatilliset maa- spekulantit ehkaise k a u p u n k i e n laajentumista, silla heille koituu
•') Weber: Uber Bodenrente und Bodenspekulation in der moder- nen Stadt.
2) Mangolt: Die stadtische Bodenfrage.
Kaksi vastakkaista stmntaa asimtokysymyksessii Saksassa, 2 2 7
rakennusmaiden avaamisesta suurin h y d t y , v a a n paljoa p i k e m m i n ne henkilot, j o t k a eivat tahdo maa-aloillaan spekuleerata, tai r i k k a a t y k s i t y i s e t j a laitokset, j o t k a pitavat sita (maan sellaise- n a a n sailyttamista) v a r m i m p a n a paaomansijotuksena» «Mutta j o s spekulatio odottaa saadakseen selville onko l i s a a n t y n y t
k y s y n t a enemman k u i n hetkellinen, silloin s y y t e t a a n s i t a siita etta se jarjestelmallisesti pidattaa m a a t a m a r k k i n o i l t a pakottaak- seen hinnat k o r k e i k s i . Jos taas spekulatio a r v a a k y s y n n a n l i i k a suureksi, jos y h t e n a vuonna rakennetaan useita uusia taloja, k o s k a u l k o a p a i n tapahtuu v o i m a k a s s i i r t y m i n e n , j o k a sittemmin ei kuitetikaan osottaudu p y s y v a i s e k s i , niin puhutaan mielettoman r a k e n t a m i s v i m m a n valttamattomista takaseurauksista». 2)
Maaspekulatio ei n i i n muodoin ole m i t a a n »keinottelua».
J o s raaakorko- on k o r k e a , on siihen s y y n a vuokrien korkeus.
Painvastaista vaitettaessa tehdaan naurettava s y y n j a seurauksen vaihtaminen. T a l l a i n e n erehdys ei kuitenkaan ole taloiistieteen historiassa m i k a a n harvinaisuus. K u n lainain k o r k o k a n t a nousi, olivat siihen s y y p a a t pahat kapitalistit, j o t k a eivat tahtoneet luovuttaa rahaansa k y l l i n halvasta, k u n l e i v a n hinnat nousivat, l y k a t t i i n se leipojain j a viljakauppiaiden' niskoille.
L o p u k s i on maaspekulatiota arvostellessa otettava huo- mioon, miten tarkean yhteiskunnallisen tehtavan se suorittaa.
»On ehdotettu etta kaupunkilainen maaomistus tehtaisiin k u n - nalliseksi. O n k o m i t a a n aihetta luulla, etta taman suunnitelman toteutettua vastaus k y s y m y k s e e n milloin tietty raaa-ala on tullut k y p s a k s i varustaa rakennuksilla, tulisi h e l p o m m a k s i k u i n y k s i t y i s - omistuksen paaasiallisesti vallitessa.? V a r m a a n e i ; vaikeus p y s y i s i edelleenkin y h t a suurena, m u t t a todennakoisyyden m u k a a n olisi silloin vastuunalainen kaupunginhallitus paljoa hitaampi vas-
') Stein: Bericht der Diisseldorfer Kongress.
-) Weber: Uber Bodenrente und Bodenspekulation in der modernen Stadt.
2 2 8 Martti Kovero.
taamaan m y o n t a v a s t i k u i n u h k a r o h k e a n y k y i n e n maaspekulatio.
T o d i s t e e k s i siita ettei t a m a ole v a i n p e l k k a a teoriiaa olkoot seu- raavat kohdat B e r l i i n i n tonttien j a k i i n n i t y k s i e n valittajain vuosi- kertomuksesta 1902. O n merkille pantavaa, etta B e r l i i n i n kau- p u n k i antaa y h a v i e l a k i n suurten maa-alainsa olla autioina.
R a k e n n u s - y h t i o t j a muut maa-alain omistajat sovittavat vaati- muksensa j a ehtonsa ajan olojen m u k a a n j a luovuttavat pals- tansa heti ostokykyiselle yrittajalle, k a u p u n k i sita vastoin p y s y y k o r k e i s s a hinnoissaan j a vaikeissa ehdoissaan j a antaa tonttien ennemmin olla k o r k o a j a h y o t y a tuottamattomina. S a m a t e n me- nettelee fiskus maa-alain omistajana». »Kapitalistisille m a r k k i - noille tapahtuvan tuotannon olemuksena on u s k a l t a m i n e n ; se, j o n k a osana se on, t a y t t a a tarkean taloudellisen kutsumuksen.
T a t a kutsumusta t a y t t a a m y o s maaspekulatio; se, etta silla niin k u i n pdrssispekulatiollakin on varjopuolensa, ei muuta m i t a a n itse asiaan». ^)
S u u r r a k e n n a n suhteen tekevat asunnon parantajat sen ereh- d y k s e n etta he ulotuttavat m a a n enentyneen k a y t t o k y k y i s y y d e n v a i k u t u k s e n m a a n a r v o n kohottamisesta v u o k r i e n kallistuttami- seen. J o s k i n vuokralaiskasarmit nostavat maanhintoja, ei s i i t a silti v i e l a seuraa v u o k r i e n kohoaminen, silla t a m a r i i p p u u rela- tiivisista e i k a absoluuttisista maakustannuksista. Suhteelliset maa- kustannukset taas vahenevat r a k e n n a n v o i m a p e r a i s y y d e n enen- tyessa k u n muut asianhaarat p y s y v a t entisellaan. S u u r r a k e n t a siis painvastoin tekee v u o k r a t h a h ' e m m i k s i . »Siirtyminen suur- rakentaan on j u u r i suurkaupungeissamme s a i l y t t a n y t vuok- rat suurelta kohoamiselta, j o t a muuten ei olisi voitu vaittaa.
S e n kasittamiseksi, miten v u o k r a l a i s k a s a r m e i l l a on voinut olla sellainen vaikutus viela sittenkin k u n ne ovat saattaneet maan-
Weber: tjber Bodenfrage und Bodenspekulation in der moder- nen Stadt.
Kaksi vastakkaista suuntaa asuntokysymyksessa Saksassa.
omistajat l^ylcenevilisi k a n t a m a a n tuntuvasti entista k o r k e a m p i a h i n t o j a , tonteistaan, t a y t y y seuraavat k a k s i k o h t a a pitaa m i e - l e s s a a n :
1. V u o k r a l a i s k a s a r m i v o i sen kautta, etta s u u r r a k e n t a v a i k u t t a a r a k e n n u s k u s t a n n u k s i i n vahentavasti, taata m y o s k i n i l m a n v u o k r i e n korotusta r i i t t a v a n kannattavaisuuden omistajal- leen. N a i t a asioita kasittelevat V o i g t j a E e l d n e r sangen y k s i - tyiskohtaisesti teoksessaan. H e osottavat siina miten rakennus- kustannukset t i e t t y a asuntoalaa k o h t i saannollisestl pienentyvat r i n n a n r a k e n n u k s e n korkeuden, e r i t t a i n k i n . k e r r o k s i e n l u v u n suurentuessa. H e i d a n asiantuntijain l a s k u i h i n perustuvain tieto- j e n s a m u k a a n voidaan suurissa piirtein sanoa, etta neliometrin v a l m i s t a m i n e n asunto-alaa m a k s a a : maakerrostalossa 67 m k . , y k s i k e r r o k s i s e s s a 6 1 mk., k a k s i k e r r o k s i s e s s a 57 m k . , k o l m i k e r r o k - sisessa 54 m k j a viisikerroksisessa ainoastaan 51 m k .
2. R a k e n n a n eneneva v o i m a p e r a i s y y s merkitsee a i n a m y o s m a a n k y s y n n a n v a h e n t y m i s t a rakennustarkotuksiin, suh- teessa vaestddn. S i i r t y m i n e n suurrakentaan muuttaa siis tar- j o n n a n j a k y s y n n a n suhdetta tonttimarkkinoilla vuokralaisten eduksi. O s a inaanomistajista tulee silloin k y l l a tilaisuuteen s a a d a p a r e m m a t hinnat tonteistaan, mutta maanomistajat k o k o n a i s u u - dessaan eivat enaan saa k a i k k i a a n n i i n paljon m a a k o r k o a k u i n j o s oltaisi p y s y t t y a i k a s e m m a s s a heikkoperasessa rakennassa». ^)
S e , m i t a a s u n n o n . parantajat esittavat k a u p u n k i e n rakennus- saadanndsta j a reaaliluoton jarjesteesta, kadottaa j o yllasanotun j o h d o s t a k a i k e n m e r k i t y k s e n s a ; s a m a l l a m y o s k i n tulee k u m o t u k s i . h e i d a a . Y a i t t e e n s a eristyneen a s u n t o k y s y m y k s e n o l e m i s e s t a T — A i -
noastaan oletus etta maaspekulatio k y k e n e e keinotekoisesti korot-' t a m a a n v u o k r i a , oikeuttaa p u h u m a a n » k y s y m y k s e s t a » . »Niinpian k u i n t a m a momentti h a v i a a , . t a y t y y lahtea siita, etta asuntojen
') Pohle: Der Kampf und die 'Wohnungsfrage.
2 3 ° Martii Kovero.
hinnat ovat j o t a i n tiettya j a muuttumatonta n i i n Icuin katsotaan a s i a n olevan i l m a n vastavaitteita m i t a tulee ravintoaineitten j a vaatteitten hintoihin». Silloin ei enaan a s u n t o k y s y m y k s e l l a ole m i t a a n e r i s t y n y t t a asemaa tieteellisessa j a sosiaalipoliittisessa kes- kustelussa, v a a n on se vaatimattomasti v a i n osa yleista sosiaa- lista k y s y m y s t a .
KATSAUS N Y K Y I S E E N nAAILMAN- KAUPPAAFi.
V a s t a meidan p a i v i n a m m e voidaan sanan t a y d e s s a m e r k i - t y k s e s s a puhua m a a i l m a n k a u p a s t a k a i k k i e n m a a n . osien j a k a i k - k i e n m a a n kansojen k e s k i n a i s e n a t a v a r a i n v a i h t o n a . Suurteollisuuden luomat teoUisuuskeskukset, j o t k a tarvjtsevat raaka-aineensa j a ravintoaineensa toisista, usein sangen k a u k a i s i s t a maista j a tuot- teillensa m e n e k i n v i e l a laajemmalla a l a l i a ; h o y r y n j a s a h k o n no- peudella r i e n t a v a Uikenne, j o k a valittaa tata sadoin- j a t u l i a n s i n - kerroin suurentunutta tavarainvahtoa — k a i k k i t a m a on yhdista- n y t m a a n p i i r i n kansat y k s i k s i suuriksi m a r k k i n o i k s i , j o i l l a k a n s a t kilpaillen k u k i n v o i m i e n s a m u k a a n koettavat saada k a u p p a n s a mahdoUisimman edullisiksi. P i e n e n k i n k a n s a n k a u p p a a n j a talou- delliseen elamaan ulottuu a i n a k i n valillisesti m a a i l m a n k a u p a n vaikutus. S e n k i n liikemiespiirit senvuoksi seuraavat o m a n kauppa- alansa- k e h i t y s t a k a i k k i a l l a m a a i l m a s s a a i n a k i n j o n k u n v e r r a n . M u t t a yleiskatsauksen saaminen t a v a r a i n j a liiketapahtumain m p n i k i r j a v a n a kiirehtivassa v i r r a s s a on useinkin sangen vaikeaa.
J a kuitenkin sellainen yleiskatsaus taloudellisen elaman i l m i o i h i n n y k y i s e n a maailmantalouden a i k a n a saattaa olla seka h u v i t t a v a etta valaiseva.
K u n seuraavassa p y y d a n esittaa m u u t a m i a y l e i s i a piirteita v i i m e vuoden j a t a m a n vuoden kansainvalisista kauppaoloista, n i i n on minuUa katsaustani v a r t e n ollut lahteina kaytettavissa, paitsi ulkomaisia kauppalehtia, konsulikertomuksia j a tilastoja.
Katsaus nykyiseen maailmankaupfaan. 2 3 1
v a r s i n k i n eras v i i m e k e v a n n a . i l m e s t y n y t saksalainen talous- tieteellinen teos. S e on B e r l i n i n yliopiston .professorin E . von- Hallen y i i d e s s a useiden m u i d e n tiedemiesten k a n s s a n y t ensi k e r t a a j u l k a i s e m a yleiskatsaus maailmantalouden eri puoliin vuo- den 1905 kuluessa. T a m a oivallinen teos, j o s s a k u i t e n k i n olen tavannut m u u t a m i a e p a t a r k k o j a numerotietoja, on s i i n a suhteessa j o n k u n v e r r a n y k s i p u o l i n e n , etta siina yleensa S a k s a n olot ovat liiaksi etualaan otetut. K o e t a n seuraavassa puolestani olla puo- lueettomampi j a s a m a l l a otan h i u k k a s e n huomioon meidan m a a m m e j a y l e e n s a Pohjoismaat, j o t k a F a l l e n teos m e l k e i n k o k o n a a n j a t t a a s y r j a a n .
P a r i k o l m e v u o s i k y m m e n t a sitten oli v i e l a E n g l a n n i l l a s i k s i y k s i n o m a a n j o h t a v a m e r k i t y s m a a i l m a n k a u p a s s a , etta v o i sanoa k o k o m a a i l m a n k a u p a n yksinkertaisesti k e s k i t t y n e e n E n g l a n t i i n . N i i n ei ole enaa n y k y a a n asianlaita. E n g l a n n i l l e ovat kohon- neet tasavakisiksi- k i l p a i l i j o i k s i useat muut laajat m a r k k i n a p a i k a t
— a i v a n s a m a l l a t a v a l l a k u i n L o n t o o n satama on saanut y h a v a a r a l l i s e m m i k s i kilpailijoikseen muut suuret Pohjanmeren satamat v a r s i n k i n H a m p u r i n j a A n t w e r p e n i n . ^)
V o i p i sanoa m a a i l m a n k a u p a n meidan p a i v i n a m m e oikeas- t a a n j a k a u t u v a n a i n a k i n viiteen suureen paamarkkina-alueeseen.
M u t t a naiden v i i d e n j o u k o s s a on k y l l a epailematta v i e l a k i n Suur- britannialla siirtomaineen ensimainen sija.
V i e l a v u o n n a 1905 oli S u u r b r i t a n n i a n o m a n k i n ulkomaisen k a u p a n arvo h y v i n paljon s u u r e m p i , k u i n m i n k a a n m u u n m a a n . V i e n n i n j a tuonnin yhteenlaskettu s u m m a oli n i m i t t a i n tarkeim- missa k a u p p a m a i s s a v. 1905 tasaluvuin s e u r a a v a :
Die Weltwirtschaft, E i n Jahr- und Lesebuch, herausgegeben von E . von Halle. I Jahrgang 1906: I . Teil. Internationale Ubersichten. Teubner. 366 suurta sivua. Hinta 6 Rmk.
^) Maailmankaupan tarkeimmista satamista vertaa Kolnin kauppakorkea- koulun professorin K u r t W i e d e n f e l d . i n laajaa ja kuvittavaa teosta Die nord- westeuropaiscben Welthafen in ihrer Verkehrs- und Handelsbedeutung. Berlin 1903.
376 suurta sivua.
2 3 2 Katsmis nykyiseen maailmankatippaan.
Suurbritanniassa . . . 2 4 , 6 4 0 miljoonaa S m k . S a k s a s s a 15,209 . » » Y h d y s v a l l o i s s a . . . . 1 3 , 1 7 5 » » R a n s k a s s a 9 , 4 4 ° » » B e l g i a s s a 5; 100 » » I t a v a l t a - U n k a r i s s a . . . 4 , 5 0 0 » » V e n a j a l l a 4 , 0 0 0 » » J . n. e.
S e lamaannus, j o k a buurisodan j a l e s t a pitkia a i k o j a painoi S u u r b r i t a n n i a n m a r k k i n o i t a , ei a i n a k a a n ulkomaista k a u p p a a siella ole n y t enaa haitannut. V i i m e vuodelta esim. kohosi vienti edelliseen vuoteen verraten 10 °/o. L o n t o o l l a o n k i n v i e l a sangen t a r k e a v a l i k a u p p a p a i k a n a s e m a m a a i l m a n m a r k k i n o i l l a seka r a a k a - t a v a r a i n tuontiin etta tehdastavarain vientiin nahden j a "meren- takaisessa k a u p a s s a se edelleenkin on, j o s k a a n ei y k s i n o m a i n e n , n i i n a i n a k i n t a r k e i n maksunsuoritusten valittaja E u r o p a n j a mui- den maanosien vaHlla.
Itsessaan E n g l a n n i s s a on k a u a n a i k a a j o suuri saksalaisten t a v a r a i n tuonti ollut huomattavissa. V i i m e v u o s i n a on k u i t e n k i n
«Made i n G e r m a n y * siella tullut v a h e m m a n suosituksi etten sa- noisi v i h a t u k s i , j a R a n s k a n tuonti on voittanut tavattomasti a l a a
— . s a m a l l a k u i n valtiollisetkin s y m p a t i i a t ovat enemman sinne- p a i n kallistuneet.
Pohjoismaiden k a n s s a on E n g l a n n i n kauppavaihto ollut vuosi vuodelta lisaantymassa. U u s i m p a n a ilmiona naissa k a u p p a - suhteissa on m a i n i t t a v a T a n s k a n j a n y t t e m m i n m y d s k i n R u o t s i n p y r k i m y s y h a enemman saada vientitavaroilleen omia edustajia L o n t o o n m a r k k i n o i l l a s y r j a y t t a m a l l a tahanastisen englantilaisten toiminimien v a l i k a u p a n . V i e n t i a V e i i a j a l l e ovat tietysti levotto- m a t valtioUiset olot nainS a i k o i n a suuresti vaikeuttaneet.
S i i r t o m a i s s a a n on E n g l a n n i l l a v i e l a ehdottomasti j o h t a v a k a u p p a m e r k i t y s . T o s i n ei k y l l a n a y t a siita, etta C h a m b e r l a i n i n t u u m a Greater B r i t a i n i n tulliunionista tulisi ainakaan- v i e l a j a tus- k i n k o s k a a n toteutumaan. M u t t a k u i t e n k i n on e m a m a a n tuot- teille useimmissa siirtomaissa h y v i n suuria tullietuja.
N i i n on asianlaita esim. Kanadassa, j o s s a k u i t e n k i n Suur-
Katsaus nykyiseen maailmankazippaaji. 2 3 3
britannian k a u p p a on v i i m e vuosina p y s y n y t j o k s e e n k i n pailcoil- laan, k u n sitavastoin etenkin Y h d y s v a l t a i n mutta osittain myds- k i n R a n s k a n k a u p p a on suuresti edistynyt. S a k s a n vienti K a - nadaan on v a r s i n k i n k o r k e a n sokeritullin v u o k s i v i i m e vuosina suuresti pienentynyt. A g r a r i v i e n t i m a a n a on muuten K a n a d a n m e r k i t y s ollut maailmankaupassa v u o s i vuodelta nousemassa.
V . 1905 esim. siella s a a t i i n erittain h y v a vehnasato,
Etela-Afrikassa edustaa E n g l a n t i siirtomaineen ^ / i , jollei */5 k a i k e s t a tuonnista, siksi paljon v a i k u t t a v a t niiden nauttimat tulli- edut k a u p p a a n . B u u r i s o d a n jalelta ovat hikeolot E t e l a - A f r i k a s s a v i e l a k i n lamassa. T o s i n a l k a a kultakaivosteoUisuus j o v i r o t a l i - saantyneen kiinalaistuonnin avulla, m u t t a k a u p p a on seisauksissa j a akordit s e k a v a r a r i k o t tavallisia. S u u r i n pankkilaitos, S t a n d a r d B a n k of S o u t h A f r i c a , esim. j a k o i vuodelta 1905 alemman osin- gon k u i n ennen. T u o n t i k a u p p a a sanotaan m y o s k i n suuresti haittaavan t a v a k s i tulleen huutokaupalla m y y n n i n .
Australiankin tuonnissa j a viennissa on E n g l a n n i l l a j o h t a v a m e r k i t y s . Karjantuotteet j a v i l l a s e k a metallit ovat k a i k k i olleet h y v i s s a hinnoissa j a u l k o m a i n e n k a u p p a on sen v u o k s i tuntuvasti kohonnut s a m a l l a k u i n sisamainenkin k a u p p a on suuresti v i l k a s - tunut sen j a l k e e n k u i n eri valtioiden valiset tullirajat v. 1901 poistettiin. E n g l a n n i n ohella on A u s t r a l i a n ulkomaisessa kau- passa m y o s k i n S a k s a alkanut saada m e r k i t y s t a , sittenkuin N o r d - deutscher L l o y d on aluksi v a l t i o a v u l l a j a v u o d e n 1905 alusta i l m a n k i n sita j a r j e s t a n y t saannollisia liikennevuoroja A u s t r a l i a n satamista- I n t i a a n j a E u r o p p a a n . N a m a liikennevuorot ovat k y l l a paaasiassa tarkotetut a v u s t a m a a n A u s t r a l i a n k o h o a v a a v i l l a n j a v i l j a n vientia, mutta s a m a l l a ne m y d s k i n tulevat S a k s a s t a t u l e v a n ' tuonnin h y v a k s i . H u o m a u t t a m i s t a ansaitsee, etta m y y n t i k a u d e l l a
1 9 0 5 — 1 9 0 6 . E u r o p a n mantereen villaostojen osuus on kohonnut 5o:sta 57:aan "/o, k u n samajla E n g l a n n i n ostot ovat alentuneet 29:sta 28:aan "/o-
Intian v a n h a i h m e m a a on mongolilaisen I t a - A a s i a n ohella v i i m e v u o s i n a uudelleen saavuttanut y h a suurempaa m e r k i t y s t a m a a i l m a n k a u p a s s a . V i i m e i s t e n v i i d e n vuoden ajalla on I n t i a n tuonti kohonnut 763 miljoonasta 9 6 7 miljoonaan, v i e n t i 1,042 m i l - joonasta 1,541 miljoonaan j a k o k o ulkomaisen k a u p a n arvo siis
234 Katsmis nykyiseen maailmankauppaan.
1,805 miljoonasta 2,508 miljoonaan rupiaan. S e k a m e n e k k i - alueena v a r s i n k i n pumpulikankaille ( E n g l a n n i s t a j a Saksasta) etta viljan, vuotien, teen, j u u t e n y . m . saantimaana on I n t i a kehitty- n y t y h a t a r k e a m m a k s i .
I n t i a n tuonnista tulee ^/s, mutta viennista v a i n V * E n g l a n - n i n osalle. V i i m e v u o s i n a on v a r s i n k i n I t a v a l t a huomattavasti lisannyt m e r k i t y s t a n s a I n t i a n kaupassa. S a m o i n m y o s k i n S a k s a . I n t i a n juutetavarain j a paperin ostajana on A r g e n t i n a saanut siksi paljon m e r k i t y s t a , etta v. 1905 perustettiin uusi, viikottai- nen suoranainen h S y r y l a i v a l i i k e n n e v u o r o K a l k u t t a s t a L a P l a t a n satamiin. M y o s k i n Y h d y s v a l l a t koettavat s a a d a . I n t i a n k a u p a s s a jalansijaa.
T o i s e n a paamarkkina-alueena n y k y i s e s s a m a a i l m a n k a u p a s s a on m a i n i t t a v a Europan mannervaltiot, j o i h i n Pohjois E u r o p a n m a a t j a V e n a j a k i n laajoine aasialaisine alueineen l i i t t y v a t v a h e m - m i n m e r k i t s e v i n a sivualueina.
V a r s i n k i n Vendjd on a i n a ollut E u r o p a n teollisuusmaille h y v i n t a r k e a menekkialue. V i i m e vuosina on Y h d y s v a l t a i n k i n vienti V e n a j a l l e osottanut tuntuvaa kohoamista, tehden v. 1900 lahes 9, m u t t a 1903 j o 19 j a 1904 lahes 18 miljoonaa dollaria.
V u o s i n a 1 9 0 1 — 1 9 0 2 k i r i s t y i v a t Y h d y s v a l t a i n j a V e n a j a n kauppa- valit- suuresti k u n V e n a j a n v i e n t i p a l k k i o t a nauttivalle soikerille A m e r i k a s s a asetettiin erikoistuUi, j o h o n V e n a j a vastasi 2 0 — 5 0 * / o tullikorotuksilla. Y h d y s v a l t a i n k a u p a n V e n a j a l l e tasta huolimatta kohotessa ovat n a m a korotukset muuten v. 1905 taas kumotut.
S e k a E n g l a n t i etta I t a v a l t a ovat viime vuosina melkoisessa m a a r a s s a menettaneet m e r k i t y s t a a n V e n a j a n kaupassa. S a m o i n on k a y n y t R a n s k a n , huolimatta valtiollisesta liitosta — j o k a siis ei ole tuonut m i t a a n taloudellisia etuja m u k a n a a n . K a i k i s t a e n i m m a n on S a k s a n k a u p p a V e n a j a l l e v i i m e v u o s i n a lisaantynyt.
S i l l e k i n on n y t k u i t e n k i n sangen suuresti tehnyt haittaa V e n a j a n vallankumousliike, j o n k a vaikutuksesta luonnoUisesti V e n a j a n . omassa liike-elamassa on seisauksia j a v a r a r i k k o j a — v a r s i n k i n Moskovassa, L o d z i s s a j a V a r s o v a s s a — tuhkatiheaan tapahtunut.
K u i t e n k i n on huomattava, etta J a p a n i n sota v a i k u t t i Sipe-
Katsaus nykyiseen maailmankauppaan. 23S
rian k a u p p a a n j o n k u n v e r r a n vilkastuttavasti, tuoden r a h a a m a a - h a n j a pakottaen maanviljelijat enemman koneita h a n k k i m a a n . S i p e r i a n voinvientia on hallituskin koettanut m o n i n t a v o i n edis- taa. J a itsessaan V e n a j a n l r i n kauppaoloissa on t o k i j o k u n e n edistysaskel a i v a n v i i m e ajoiltakin mainittavissa. N i i n p a m y d n s i valtakunnanneuvosto 17/30 p. t a m m i k . 190S porsseille oikeuden jarjestaa erityisen v i l j a k a u p a n tarkastuksen j a todistusten-annon, j o k a toivottavasti saa a i n a k i n v a h e n n e t y k s i s i t a huutavata epa- kohtaa, etta viljakaupoissa usein on toimitettu sopimuksen vastaista h i e k a n y . m . s e k a i s t a t a v a r a a . -
Merkillista muuten on, ettei V e n a j a n ulkomaisessa kaupassa n y k y o l o i s s a ole sentaan senkaan enempaa taantumusta havaitta- v i s s a k u i n m i t a seuraavat numerot osottavat. Miljoonissa rup- lissa oli nimittain V e n a j a n
T u o n t i V i e n t i K a u p p a v a i h t o V . 1901 599 761 1,360
, 1902 6 0 0 8 5 0 1,450 1903 6 8 2 1,001 1,683 1904 655 ' 1,006 1,661 1905 582 1,047 1,629 J o s V e n a j a m a a i l m a n k a u p a n k a n n a l t a edustaa tarkeata agrarivientimaata j a m a a i l m a n tahan asti melkein suiirinta v i l j a - aittaa, ovat Pohjoismaat k y l l a tassa suhteessa v a h e m m a n tar- k e i t a , mutta n e k i n maatalousmaita, j o i d e n industrialisoituminen (teollisuusmaaksi muuttuminen) vasta on aluUa.
V a r s i n k i n Suomi on oikeastaan p e l k k a s y r j a i n e n menekki- a.lue E u r o p a n suurille teollisuusmaille. N a i s s a maissa me taas kjlpailemme S k a n d i n a v i a n maiden rinnalla maataloutemme j a metsataloutemme tuotteiden m y y j i n a . A i n o a s t a a n harvinaisissa poikkeustapauksissa e s i i n n y m m e m i l l a a n m u i l l a m a a i l m a n - m a r k k i n a i n k e s k u k s i l l a , k u i n E u r o p a n mantereella j a E n g l a n n i s s a . Mainittakoon kuitenkin, etta vienti Suomesta E u r o p a n - ulko- puolellakin oleviin m a i h i n on v i i m e vuosina j o n k u n v e r r a n lisaan- t y n y t , tehden
V . 1900 516,000 S m k . 1901 8 1 2 , 0 0 0 »
2 3 6 Katsmis nykyiseen maail^nankauppaati.
1902 1,471,000 S m k . 1903 3.592,000 » 1904 1,803,000 » 1905 3,046,000 »
T a m a vienti, j o k a paaasiassa kasittaa puutavaroita, j o s k u s myos- k i n l a i v o j a , menee v a r s i n k i n A f r i k k a a n ( A l g e r i a a n , E g y p t i i n , T u n i s i i n , Delagoalahdelle y . m.), m u t t a j o s k u s m y o s k i n A a s i a a n j a A m e r i k k a a n ( v a r s i n k i n B r a s i l i a a n ) .
P a l j o a e n e m m a n k u i n S u o m i ovat j o Ruotsi j a Tanska teollisuusmaita, v a i k k a T a n s k a n m e r k i t y s m a a i l m a n k a u p a s s a paa- asiassa perustuukin karjantuotteiden vientiin. P a l j o a e n e m m a n n a m a maat m y d s k i n toimivat aktivisesti k a u p p a n s a laajentami- s e k s i k a u k a i s i l l e k i n markkinoille. Norjalla. taas ei ole kauppa- m a a n a sita m e r k i t y s t a , m i k a silla suuren kauppalaivastonsa tur- v i n o n kansainvalisessa liikenteessa, j o s s a se on m a a i l m a n ensi- m a i s i a kansoja.
Y l e e n s a m u o d o s t a v a t k i n Pohjoismaat ainoastaan syrjaisen sivualueen E u r o p a n mantereen suurelle paamarkkina-alueelle maailmankaupassa. P i e n e m p a a n k i n varsinaiseen k a u p p a m a a h a n , . sellaiseen' k u i n esim. B e l g i a a n verraten on niiden k a u p p a m e r k i t y s vahainen. K o k o ulkomaisen k a u p p a v a i h d o n arvo kohoo n y k y a a n T a n s k a s s a 1,500, R u o t s i s s a 1,400, N o r j a s s a 6 5 0 j a Suomessa
500 miljoonaan ^), sen sijaan etta B e l g i a n k a u p p a v a i h t o on 5,000 miljoonaa S m k .
V a r s i n a i s i s s a E u r o p a n mantereen k a u p p a m a i s s a , k u t e n Sak- sassa, Ranskassa, Itdvallassa, Belgiassa y . m . ovat Hikeolot ai- n a k i n t a m a n vuoden alkupuolelle asti olleet erittain suotuisat.
K a i k k i a l l a oli u l k o m a i n e n k a u p p a v a i h t o v. 1905 erittain suuri, j o h t u e n a i n a k i n osittain m y o s k i n siita, etta elettiin uusien koro- tetuilla tullitaksoilla v o i m a a n astuvain kauppasopimusten aattoa.
U s e i m m i s s a maissa uudet tullitariffit ovat astuneet v o i m a a n vasta I p. niaaliskuuta 1906, j o t e n niiden v a i k u t u k s i s t a ei v i e l a v o i m i t a a n v a r m a a sanoa.
') Vuonna 1905 Suomen ulkomainen kauppavaihto ensikerran kohosi yli puolen miljardin, tehden 516 miljoonaa Smk,
Katsaus nykyiseen 7naailmankattppaan. 237
K o l m a n n e n paaalueen maailmankaupassa muodostaa Levantti j o n k a kaupalle a i n a k a a n vuosi 1905 ei ollut ollenkaan erityisen suotuisa. L e v o t t o m a t valtiolliset olot j a V e n a j a n vallankumous- liike tekivat sikalaisille liikeoloille suurta haittaa. N i i n p a pieneni esim. vienti Persiasta Venajalle, j o k a viime vuosina on tavalli- sesti ollut k o k o Persian viennista melkoisesti — ei kuiten- k a a n a i v a n mitattomaksi, kuten W . B o r g i u s (Weltwirtschaft, siv. 193) vaittaa. V u o n n a 1 9 0 4 — 1 9 0 5 se teki 147,5 miljoonaa k r a n i a , k o k o viennin ollessa 247,9 miljoonaa. E d e l l i s e n a vuonna olivat vastaavat luvut 155,5 j a 254,7 miljoonaa, m u t t a s i t a edel- lisena 123,4 j a 186,3. M y d s k i n v a i k u t t i V e n a j a n petroleumin m a r k k i n o i l t a uupuminen suuren puutteen; v a r s i n k i n kaivattiin tahteita (masuttia) laivain, tehdasten j a veturien l a m m i t y s a i n e e k s i , S i l l o i n a l k o i s y y s k e s a l l a 1905 I t a l i a s t a k a s i n italialais-amerikka- lainen petroleumiyhtio ( S t a n d a r d O i l C o m p a n y n t y t a r y h t i o ) toi- mittaa amerikkalaista petroleumia L e v a n t i n markkinoille, j o s s a sita ei oltu n a h t y 30 vuoteen. V a i t e t a a n n y k y a a n esim. K r e i - kassa, R u m a n i a n laheisyydesta huolimatta, k a y t e t t a v a n y k s i n - omaan amerikkalaista petroleumia.
Menekkialueena on L e v a n t t i v i i m e vuosina saavuttanut y h a k a s v a v a a m e r k i t y s t a seka E u r o p a n teoilisuusvaltioiden etta myds- k i n Y h d y s v a l t a i n kaupalle.
M o n i s s a tavaroissa on V e n a j a l l a melkoinen merkitys. Niinpa.
on sokerin vienti sielta voittanut vientipalkkioiden a v u l l a v i i m e vuosina alaa I t a v a l l a n j a R a n s k a n kustannuksella. S a m o i n tuo- daan sielta L o d z i n kutomateollisuuden tuotteita j a kalossia.
A m e r i k k a vallitsee neulomakoneiden m y y n n i s s a m a r k k i n a t . S i n g e r C o m p a n y l l a on paakonttori Konstantinopolissa j a asioimis- toja pienempia p a i k k a k u n t i a mydten E u r o p a n j a A a s i a n T u r k i s s a , B a l k a n i n v a l t i o i s s a j a E g y p t i s s a . K o r u t a v a r o i t a k i n , kuten seina- j a taskukelloja, saippuata j a hajuvesia, sahkouutuuksia, revolve- reita, s a k s i a j a partaveitsia tulee n y k y a a n A m e r i k a s t a vahingoksi R a n s k a l l e , j o l l a naissa tavaroissa ennen on ollut melkein monopoli.
R a n s k a n j a etenkin E n g l a n n i n kaupalle tekee n y k y a a n melkoista haittaa m y d s k i n I t a l i a n k i l p a i l u , esim. silkkitavaroissa.
S u u r i m m a l l a tarmolla tydskentelevat k u i t e n k i n tata n y k y a L e v a n t i n m a r k k i n o i l l a I t a v a l t a j a S a k s a .
