2. Ruotsin yleisen hypoteekkipankin obligatsioneihin, 3. velkatodistuksiin, joita on antanut valtiopankki tahi
jokin pankki, jonka saannot hallitus on hyvaksynyt, 4. jonkun ruotsalaisen kunnan antamiin obligatsioneihin
tahi velkatodistuksiin, joka on saanut hallituksen luvan lainan ottamiseen,
5. lainoihin, joiden vakuudeksi jokin kiintea omaisuus on
•kiinnitetty korkeintaan Vsieen arvionmukaisesta arvos-tansa,'seka tarkastusviraston luvalla velkakirjoihin, joiden
1
i 2 0 Onni Haihten.
vakuudeksi on tayteen arvoonsa kiinnitetty sellainen yhtion itse omistama talo, jossa yhtion liikehuoneisto sijaitsee,
6. muihin arvopapereihin, jotka harkitaan tarjoavan yhta hyvan varmuuden kuin edelliset.
Edella mainitut varaksi luettavat hankkimiskustannukset voi-daan myoskin lukea vakuutusrahaston varojen joukkoon, jos tar-kastusvirasto harkitsee taman voivan tapahtua, tuottamatta va-kuutetuille haittaa.
Saksalainen laki ei lahemmin maaraa, mita jarjestelmaa on kaytettava vakuutusrahaston laskemisessa, mutta ovat seka nou-datettava jarjestelma etta sen toteuttamisessa tarpeelHset kaavat mainittavat yhtion vahvistetussa liikesuunnitelmassa. Vakuutus-rahaston • varojen sijoittamisessa on ylipaataan noudatettava sa-moja periaatteita kuin holhouksen alaisten henkiloiden varoihin nahden on saadetty, j a voidaan siis tahan tarkoitukseen kayttaa:
1. kotimaiseen kiinteaan omaisuuteen kiinnitetyt velkakir-jat, ylipaataan 60 "/odin omaisuuden arvosta,
2. valtakunnan tahi jonkun liittovaltion obligatsionit tahi sellaisen lainan obligatsionit, joka on rekisteroity jon-kun liittovaltion. lainaluetteloon (Staatschuldenbuch eines Bundesstaates),
3. obligatsionit, joiden koron valtakunta tahi jokin liitto-valtio takaa,
4. kuntien y. m. antamat obligatsionit, joita liittoneuvosto (Bundesrath) on harkinnut holhottivaroja varten sopi-viksi.
Tajnan lisaksi saa sijoittaa vakuutusrahaston varoja:, I. lainoihin, joiden vakuudeksi pantataan edella mainittuja
. • arvopapereita, korkeintaan 75 "/otiinniidennimellisarvosta,
li kuotsin vakuuiuslainsaadannpa paakohtia. 2 2 1
2. " yhtion antamiin lainoihin sen omia vakuutuskirjoja vastaan,
3. tarkastusviranomaisten erityisella suostumuksella myos-kin kunnalle, koulupiirille tahi seurakunnalle annettuihin lainoihin, jos nama ovat joko kuoletuslainoja tahi lainan-antajan puolelta irtisanottavia. ; • •
Ruotsin \n mukaan niin sanottu vakuutusmaksujen siirto eli se tilivuoden kuluessa vastaanotettujen vakuutusmaksujen osa,"
joka oikeastaan kuuluu seuraavaan vuoteen eika siis viela vuosi-vaihteessa ole »ansaittu», on luettava vakuutusrahastoon j a siis sen arvopapereilla peitettava. Saksalainen laki jattaa taman kohdan ratkaisematta, j a on »Kaiserliches Aufsichtsamt*, joka yhtalaisyyden saavuttamiseksi aluksi asettui sille kannalle, etta vakuutusmaksujen siirto valttamatta olisi luettava vakuutusrahas-toon, vuonna 1904 paattanyt antaa yhtion itse ratkaista, tah-.
tooko se joko tilittaa vakuutusmaksujen siirron vakuutusrahas-toonsa tahi mainita sita erikseen bilanssissaan.
"Vakuutusrahaston arvopaperit ovat Ruotsin lain mukaan sailytettavat erikseen yhtion muista arvopapereista ainakin kah-den lukon takana, j a on toisen liikon avain'annettava kuninkaan kaskynhaltijan valtuuttaman viranomaisen haltuun. Siten saily-tettyihin arvopapereihin nauttivat vakuutetut panttioikeutta. Jos vuosibilanssi osottaa vakuutusrahaston kasvaneen edellisesta Vuo-desta, tulee ' yhtion heti kun vuosikokous on bila'nssin vahvista-nut, lisata ennen talletettuihin arvopapereihin mainittua suuren-tumista vastaavan maaran, jota vastoin yhtio, jonka vakuutus-rahasto on vahentynyt, on oikeutettu tarkastusviraston luvalla saamaan omaan haltuunsa vastaavan maaran arvopapereita. Sa-moin on yhtio oikeutettu maksettavaksi joutuneen vaknutuksen suorittamiseksi saamaan tata vastaavan surnman arvopapereita, jos tarkastusvirasto harkitsee taman -voivan vakuutettujen haitatta
2S2 Onni Hallsten.
tapahtua. Kuittia vastaan saa yhtio sopivaksi ajaksi kaytetta-vakseen sellaisen arvopaperin, jota se todistaa tarvitsevansa oikeutensa valvomiseksi. Saksalaisen lain mukaan ovat vakuu-tusrahaston arvopaperit lueteltavat j a sailytettavat erikseen yhtion muusta omaisuudesta, j a on sailytystavasta annettava tieto tar-kastusviranomaisille.
Henkivakuutusyhtion tulee Ruotsin lain mukaan vakuutus-rahastonsa ohessa muodostaa erityinen vakuusrahasto (saker-hetsfond). Tahan on vuotuisesti siirrettava ainakin ^/2 koko vuosivoitosta, kunnes mainittu rahasto nousee ^/2o:een vakuutus-rahastosta, ja- on tama vakuusrahasto sen jalkeen pidettava aina-kin niin suurena, etta se edelleen vastaa mainittua suhdetta, eika yhtio saa, jos silla on takuurahasto, sita ennen ryhtya taman rahaston takaisin maksamiseen. Osakeyhtio, joka ei harjota yksistaan henkivakuutusta, on velvollinen siirtamaan vuosivoitos-taan -vahintain lo "/o tavalliseen vararahastoon, j a jos se harjot-taa henkivakuutusta muun vakuutusliikkeen rinnalla, tulee sen sijoittaa vakuusrahastoa vastaavat varat samalla tavalla, kuin edella on huomautettu vakuutusrahaston varoista. ' .
Vakuutusteknillisien laskujen j a selvittelemisien suorittami-seksi oh henkivakuutusliiketta harjottava yhtid myoskin. velvolli-nen palvelukseensa ottamaan matemaatikon eli aktuarion, j a maa-raa hallitus, mita kelpoisuusehtoja katsotaan tahan virkaan tar-peellisiksi.
Ruotsalaisen lain 5. luku koskee vakuutusyhtioiden toimin-nan= valvomista j a tarkastamista. Mainittu toimi on annettu koko Ruotsinmaalle yhteiselle tarkastusvirastolle, jonka tointa lahem-min jarjestaa erityinen asetus. Sen paatoksista saapi asianomai-nen vedota suoraan hallitukseen.
•Jokaisen vakuutusyhtion puolelta on asken mainitulle viras-tolle- vuotuisesti jatettava:
I . johtokunnan vuosikertomus;
Ruotsin vakuutaslaitisUSdannon paakohtia. 223
2. vuosibilanssi j a tarlcastajien laatima kertomus;
'3. - kertomus vakuutusrahaston laskemisesta j a
4.' vertaus vakuutettujen todellisen j a laskujen pohjalla edejlytettavan kuolleisuuden valilla seka saavutetun j a laskujen pohjaksi asetetun korkokannan valilla.
' K a i k k i vakuutusyhtion tilit j a muut asiakirjat ovat vaadit-taessa milloin: tahansa naytettavat tarkastusvirastolle j a sen val-tuuttamalle viranomaiselle, jolla myoskin on oikeus olla'
saapu-•villa vuosikokouksessa. Mita tarkastusviranomainen taten on saanut tietoonsa yksityisten henkiloiden personallisesta tai talou-dellisesta asemasta, sita han ei ole oikeutettu yleisolle ilmoitta^
maan. Tarkastusvirasto saa myoskin valita yhden tilintarkasta-jan, joka ottaa osaa yhtion valitsemien tilintarkastajien
suoritet-tavaan tarkastukseen.
E l l e i vakuutusyhtion liiketta hoideta vakuutuslain tahi yhtion saantojen mukaan tahi ellei vakuutusrahastoon siirretty-jen varosiirretty-jen' summa vastaa laskusiirretty-jen vaatimaa maaraa, tulee
tar-kastusvii-anomaisen vaatia puutteet korjattaviksi. Ellei hanen vaatiinuksiaan i| tassa kohden sopivan ajan kuluessa noudateta, on hallituksella oikeus paattaa saako yhtio edelleen jatkaa liiket-taan ; vai onko sen I'toimi heti lakkautettava. Jos yhtio taten joutuu purettavaksi, maaraa hallitus yhden tai useamman suori-tusmiehen. K u n yhtio muulla tavalla on joutunut suoritustilaaii
II
tahi vararikkoon, jatetaan sen hoito'tata tilaisuutta varten ase-tetun uuden hallituksen -kasiin, j a on tarkastusvirasto oikeutettu ja velvollinen; ottamaan osaa tahan hoitoon. Tarkastusviraston tulee silloin ottaa haltuunsa kaikki ne arvoasiakirjat, joihin va-kuutetuilla on panttioikeus, j a siirtyvat silloin kaikki yhtion oikeudet j a velvollisuudet mainitulle suorituspesalle. Suoritusajan kuluessa ei voida ottaa uusia vakuutuksia, ei sallia takaisinostoja eika'. myontaa lainoja' vakuutuskirjaa vastaan. Jos jokin
vakuu-i
II
!i
•224 ' Onni Hallsten. '
tussumma olisi ollut maksettava ennen suoritustilan alkua, on se lyhentamatta maksettava, mutta jos sellainen joutuu maksetta-vaksi suoritusajan kuluessa, ei siita saa ennen suoritusajan lop-pua maksaa enempaa kuin ettei sen kautta muiden vakuutettujen oikeuksia loukata Heti suoritustilan alettua tulee tarkastusviras-ton toimituttaa tarkka tutkimus, yhtion taloudellisesta tilasta j a sitten ryhtya keskusteluihin niiden kotimaisten vakuutusyhtioiden kanssa, jotka ehka olisivat halukkaat ottamaan' vastaan suoritus-tilassa olevan yhtion koko vakuutussalkun.
Jos tarkastusvirasto harkitsee jonkun taman johdosta teh-dyn tarjouksen mahdolliseksi, on laadittava kertomus hoidetun yhtion tilasta j a tehdyn tarjouksen ehdoista. Kappale tata asia-kirjaa lahetetaan jokaiselle vakuutetulle, jonka asuinpaikka tun-netaan, j a on sen ohessa tarkastusviraston toimesta kertomukseri sisalto sanomalehdissa julkaistava. Ellei vahijitaan 14 paivaksi maarattavan ajan kuluessa ole vakuutettujen puolesta tehty mitaan muistutusta ehdotusta vastaan tahi jos vastalauseen tekijain luku ei nouse ^/sieen kaikista vakuutetuista, on ehdotus hyvak-syttava j a pakollinen suoritustila lopetettava siten, etta hoidetta-van yhtion -omaisuus j a asiapaperit jatetaan vakuutussalkkua vastaanottavalle yhtiolle. Jos taas mitaan vastaanottotarjousta ei ole tehty tahi jos vakuutetut eivat ole tehtya tarjousta hyvak-syneet, tulee vakuutusviraston, jos se katsoo keskinaisen yhtion voivan sopivasti- vastaanottaa j a edelleen jatkaa Jsuoritustilassa olevan | yhtion liiketta, kutsua vakuutetut' kokoukseen / paat-tamaan asiasta. Talle kokoukselle on annettava tiedoksi: suo-rituksessa olevan yhtion tila, laskelma ehka tarpeelliseksi huo-matusta vakuutuksien pienentamisesta seka. tarkastusviraston laatima uuden yhtion saantoehdotus j a muut taman liiketta kos-kevat perusteet. -.- • . ' ' '
; Jos kaikki' tahi enemman kuin kokouksessa lasnaolevista vakuutetuista paattavat perustaa uuden yhtion kutsumakirjeessa
eh-Ruotsm vakuutuslainsaadannon pddkohtia. 225
dotettujen perusteiden pohjalle, katsotaan saannot jaliikeperusteet
•vakuutettujen hyvaksymiksi. K u n ne sitten ovat saaneet kunin-kaan vahvistuksen, on suoritustila lakkautettava j a uusi yhtio astuu suorituspesan oikeuksiin j a velvollisuuksiin.
Ellei edella olevien perusteiden mukaan uutta yhtiota saada syntymaan, ovat suorituksessa olevan yhtion varat jaettavat vakuutettujen kesken, elleivat kaikki vakuutetut yksimielisesti paata pakkosuoritusta jatkettavaksi.
Saksalainen laki antaa tarkastusvirastolle yhtion valvontaan nahden likimmiten saman tehtavan kuin ruotsalainenkin. Suori-tustilaan tahi vararikkoon joutuneen vakuutusyhtion asiat ovat hoidettavat Saksan kauppalain mukaan. Asken mainittuun tilaan asetetun yhtion" perustamisrahastoa ei saada takaisinmaksaa ennen-kuin kaikkien muiden saamamiesten saatavat ovat suoritetut j a varsinkin vakuutussopimuksesta johtuvat vaatimukset ovat joko maksetut tahi muulla tavalla varmennetut, esim. salkun siirtami-sella toiselle yhtiolle.
Jos Ruotsin lain mukaan henkivakuutusta harjottava' yhtio vapaaehtoisesti Ij tahtoo siirtaa salkkunsa tahi osan siita toiselle yhtiolle, on oikeus' tahan pyydettava tarkastusvirastolta. Hake-mukseen on silloin liitettava: luovutussopimus seka selvitys siita, ettei siirto loukkaa vakuutettujen oikeuksia. Tarkastusvira.ston tulee silloin sanomalehtien kautta saattaa valipuhe julkisuu-teen seka kehottaa vakuutettuja kolmen' kuukauden sisassa kirjallisesti ilmoittamaan tarkastusvirastolle, onko heilla mi-taan muistutettavaa ' hakemusta vasmi-taan. Kaikille vakuute-tuille, joiden i kotipaikka tunnetaan, on myoskin kirjeen kautta tieto asiasta annettava. Jos enemman kuin ^/s vakuutetuista vas-tustaa hakemusta, raukee se heti, muuten ottaa tarkastusvirasto ehdotuksen lopullisen harkinnan alaiseksi. Jos siten hakemukseen suostutaan j a , siirto on hyvaksytty, vapautetaan vakuutuksensa luovuttava yhtio sitoumuksistaan j a siirtyvat, ne toisen yhtion
Onni Halsten.
edesvastuulle. Siina tapauksessa etta yhtio taten jattaa kaikki -vakuutuksensa toiselle yhtiolle, on se siirron hyvaksymispaivasta lahtien pidettava hajonneena.
Rekisteriviranomaisen asiana on pitaa erityista vakuutus-rekisteria, johon on merkittava laissa erikseen mainittuja vakuu-tusyhtiota j a sen liiketta koskevia asianhaaroja. Osakeyhtiolta on rekisteroiminen kiellettava siina tapauksessa, ettei osakepaa-oma. nouse yhtion saannoissa maarattyyn maaraan tahi puolet osakepaaomasta ei viela ole maksettu. Samoin ei keskinaista yhtiota saa rekisterdida, ellei puolet yhtion saannoissa ehka pe-rustettavaksi maaratyn takuurahaston paaomasta ole maksettu tahi- ellei ole annettu asianomaisia sitoumuksia rahaston maksa-matta jaavaan osaan nahden.
Jos joku alkaa Ruotsissa harjottaa vakuutusliiketta hankkimatta siihen oikeutta, on rangaistus vahintaan 50, enin-taan 5,000 kruunun sakko. Jos joku, silla aikaa kuin han on syytteenalainen edella mainitusta rikoksesta, jatkaa sita, on han tuomittava askenmainittuun sakkoon erikseen joka yksityisesta teosta, josta vain haaste hanta vastaan on otettu. Saksassa.on edellamainitun rikoksen rangaistus enintaan 1,000 markan sakko tai 3 kuukauden vankeus.
Rekisteriviranomaiselle tieten annetusta vaarasta ilmoituk-sesta on antaja Ruotsissa tuomittava vahintaan 50, enintaan 2,000 kruunun sakkoon, ellei Ruotsin yleinen rikoslaki maaraa rikoksesta muuta rangaistusta. Saksan laki on tassa kohden viela ankarampi, silla tieten tehty vaara ilmoitus rangaistaan vankeudella j a sen lisaksi enintaan 20,000 Saksan markan sakolla, ja voidaan rikollinen sen ohessa tuomita kansalaisluottamuksensa
menettaneeksi.
Ruotsin vakuutuslain maaraykset eivat koske I . laitosta, jonka valtio on perustanut j a hoitaa.
Rttotsm vahuuhislainsaadiinndu pdaiohtia. 227
2. laitosta, joka myontaa vakuutuksia ainoastaan velkakir-jain j a muiden arvopaperien kautta sattunutta tappiota vastaan,
3. korko- j a paaomavakuutuslaitoksia,
4. keskinaisia yhtioita, jotka ottavat vakuuttaakseen omai-suutta maalla j a joiden toimintapiiri on kihlakuntaa pienempi,
5. sairas- j a hautausapukassoja tai" muita samankaltaisia avustusyhdistyksia, joiden tarkoitus ei ole vakuutus-toimen harjottaminen varsinaisena liikkeena,
6. jalleen vakuutusliiketta.
Kohdissa 2, 3 j a 4 mainitut laitokset ovat kuitenkin vel-volliset toimestaan antamaan niita tietoja, joita hallitus katsoo tarpeelliseksi vaatia.
Toisessa laissa, joka koskee ulkomaisten yhtioiden oikeutta harjottaa vakuutusliiketta Ruotsissa, maarataan, etta yhtion tulee Ruotsia varten valtuuttaa erityinen Ruotsissa asuva yliasiamies. T a -han toimeen ei voida hyvaksya sellaista henkiloa, joka ei ole hyva-maineinen eika ole oikeutettu vapaasti maaraamaan itsestaan j a omaisuudestaan. Jos han on ulkomaan alamainen, on hanella oleva oikeus Ruotsissa harjottaa liiketta.
Nama yliasiamiesta koskevat maaraykset ovat samat kuin 1891 vuoden laki meilla vaatii ulkomaisen yhtion yliasiamieheen nahden.
Ennenkuin ulkomainen yhtio saa Ruotsissa harjottaa vakuu-tusliiketta, tulee sen hankkia itselleen tama oikeus tarkastus-virastolta. Hakemukseen on liitettava yliasiamiehen valtakirja j a selvitys siita, etta han tayttaa edella mainitut kelpoisuusehdot ja on oikeutettu yhtion puolesta kantamaan j a vastaamaan, yhtion saannot j a selitys sen liikkeen perusteista,. todistus siita etta yhtiolla on oikeus kotimaassaan harjottaa puheena olevaa
II
il
228 Onni Hallsten.
vakuutusliikkeen haaraa j a kuinka kauan se on toiminut, viimeis-ten lo vuoden vuosikertomukset, yhtion antama sitoumus, etta se kaikesta Ruotsissa harjottamastaan liikkeesta.johtuvissa oikeus-kysymyksissa alistuu Ruotsin lain j a ruotsalaisten viranomaisten ratkaisun alaiseksi seka todistus siita, etta,yhtio on Ruotsin val-tiopankkiin tallettanut henki- j a merivakuutusliiketta varten
100,000 kruunun j a muita vakuutushaaroja varten 50,000 kruu-nun paaoman. Jos yliasiamies huomataan tayttavan edella .maini-tut patevyysvaatimukset j a jos yhtion hakemuspaperit muuten ovat asianomaisessa kunnossa, antaa' tarkastusvirasto toimiluvan.
Kuitenkin on tama kiellettava, jos yhtion toirninta huo-mataan perustuvan sellaisille periaatteille, jotka eivat saata olla turvallisen" ja jarkiperaisen vakuutusliikkeen pohjana.'
Yliasiamies on velvollinen valmistamaan tarkastusviranomai-selle tilaisuuden milloin tahansa saada kasiinsa asioimiston tilit j a asiapaperit seka vuosittain tarkastusviranorhaiselle antamaan j a sanomalehdissa painattamaan kertomuksen yhtion toimesta Ruotsissa. .
Valtiopankkiin ' talletettua rahasummaa saadaan kayttaa ainoastaan sellaisten 'sitoumusten suorittamiseen, jotka joutuvat maksettaviksi Ruotsissa tehdyn vakuutussopimuksen johdosta, tahi sakkoihin, joihin yhtio tai sen yliasiamies yhtion liikkeen johdosta on . tuomittu. Jos talletettu rahasumma syysta tai toi-sesta' on' vahentynyt, on se neljan viikon kuluessa taytettava, uhalla etta yhtio muuten kadottaa oikeutensa harjottaa liiketta Ruotsissa.
Jos yhtio rikkoo puheena olevan lain maarayksia vastaan tahi jos ne olosuhteet muuttuvat, joiden nojalla tarkastusvirasto myonsi yhtiolle oikeuden liikkeen harjoittamiseen, on mainittu -virasto oikeutettu peruuttamaan liikeluvan. Milloin yhtio syysta tai toisesta. lopettaa liikkeensa Ruotsissa,' tulee ' sen
ii
Ruotsin vakuutuslainsaadannon paakohtia. 229
asettaa valtuutettu, joka edustaa yhtiota viela voimassa oleviin vakuutuksiin nahden.
Jokainen, joka Ruotsissa vastaanottaa vakuutuksia sellaisen ulkomaisen vakuutusyhtion laskuun, joka ei ole hankkinut itselleen toimilupaa maassa, on tuomittava vahintaan 50, enintaan 5,000 kruunun sakkoon.
Kuten edellisesta selviaa sisaltaa Ruotsin" laki muutamia tarkeita maarayksia ulkomaisen yhtion oikeudesta siella harjottaa liiketta, joita meidan vastaavassa laissamme vuodelta 1891 puut-tuU. Siten ei ole ulkomainen yhtio meilla velvollinen taalla tal-lettamaan mitaan paaomaa, joka olisi takeena sen sitoumuksien suorittamisesta. Samaten lakimme ei aseta mitaan rangaistus-maarayksia sille; joka lain rangaistus-maarayksia rikkoo tahi vastaanottaa vakuutuksia sellaisen yhtion laskuun, jolla ei ole toimilupaa Suo-messa. [j
K u n joku I aika sitten Ranskassa yksi henkivakuutusyhtio ja yksi elinkorkoyhtio sortuivat vararikkoon, joutuivat
vakuutus-yhtioiden toimintaa ja taman valvomista koskevain lakimaarays-ten uudistam'inen paivajarjestykseen. T y o n tuloksena on uusi, taman vuoden maaliskuun 17. paivana annettu laki henkivakuu-tustyhtioiden j a \n sellaisten yritysten valvomisesta j a tar-kastamisesta, joiden liikkeeseen ihmisten elamanpituus vaikuttaa.
Taman lain maaraykset yhtion toiminnan ja sen vakavaraisuudentar-kastamisesta ovat verrattain ankarat. Niiden esittaminen tassa yhteydessa kavisi kuitenkin liian pitkaksi.
• Mainittakoon' viela, etta paraikaa on Itavallassa valmistettu uusi lakiehdotus vakuutuslaitosten valvomisesta, joka paaosissa nojautuu viela voimassa olevaan, hallituksen vuonna 1896 antamaan julistukseen ("Versicherungsregulativ), mutta johon myoskin ovat vaikuttaneet Saksan laki yksityisista vakuutuslai-toksista vuodelta 1901 seka asken mainittu Ranskan uusi laki talta vuodelta.
1
II
230 Onni Hallsten.
Nykyaan tehdaan myoskin monessa eri maassa tyota vakuutussopimusta koskevien lakimaaraysten kokoomiseksi, j a on laadittu mainittua asiaa koskevia taydellisia lakielidotuksia.
Siten on Saksassa, Sveitsissa, Ranskassa j a Itavallassa laaditut lakiehdotukset saatetut julkisuuteen j a ovat ne viela jatkettavan harkinnan j a neuvottelujen alaisina.