Kirjoittanut
Matti Helenius.
' I!
Alkoholikysymysta selvittava virallinen tilasto on useim-missa maissa viela perin vaillinainen. Monesti on asianlaidan korjaaminen ollut julkisen keskustelun alaisena, mutta toistaiseksi ilman lopullisia tuloksia.
Jo kymmenkunta vuotta sitten nosti tunnettu sveitsilainen tilastomies Milliet asianomaisissa piireissa kysymyksen siita, etta kansainvalinen tilastoUinen toimisto saisi tehtiivakseen ainakin vertailevan alkoholinkulutustilaston. Siita ei ole kuitenkaan viela tullut valmista. Sen sijaan on m. m. Englannin Board of Trade jul-kaissut saannollisia selontekoja eri maiden alkoholinkulutuksesta.
Pohjoismaissa oli asia ensi kerran keskustelun alaisena K r i s -tianian pohjoismaisessa raittiuskongressissa vuonna 1900. Kokous asetti erityisen komitean tekemaan seuraavalle pohjoismaiselle raittiuskongressille ehdotusta alkoholitilaston jarjestamisesta. K o -mitea, johon valittiin Norjan tilastollisen paatoimiston johtaja A. N. Kicer, tilastotieteen professori H. Westergaard T2iaska.st3., tohtori y . Bergman Ruotsista j a tohtori Matti Helenius Suo-mesta, esitti Tukholman pohjoismaiselle raittiuskongressille vuonna
1902 mietinnon, jonka paakohdat kuuluivat seuraavasti:
i>A. Tutkimusala.
I . Kaytetyn paloviinan, oluen j a viinin maara j a arvo koko maassa seka sen eri osissa, erityisesti maaseudulla j a kaupungeissa.
Alkoholikysymykse?i tilastoUinen selvitys. 231
I I . Juovutusjuomain kaytanto j a raittiuden tila erityisilla yleisilla paikoilla, kaduilla j a maanteilla, suurempien kaupunkien keskus- j a syrjaosissa, rautateilla j a hoyrylaivoilla, markkinoiden, yleisten juhlien j a urheilutilaisuuksien aikana j . n. e.
I I I . Paloviinan, oluen j a viinin myynti- j a anniskelupaikat, niiden luku, asema j a laatu; voimassa olevat rajoitukset nii-den lukuun j a avoinnaoloaikaan nahnii-den; niinii-den kayttajien luku, myydyn tavaranmaara, liikkeen tuottama voitto j a kustannus-ten suuruus; myynti- j a anniskelupaikoissa tyoskentelevien . miesten j a naisten luku; liikkeeseen kaytetyn paaoman
suu-ruus (vrt. V. Bohmertin kirjoitusta aikakauskirjassa Der Alkoho-hsmus. Pleft I , s. 18, B.)
I V . Vangitsemisien, rikosten j a jarjestysvallan vastustamis-ten luku, jotka suoranaisesti tai valillisesti johtuvat juoppou-desta, alkoholismin aiheuttamat itsemurhat, tapaturmat, mielisai-raudet, vaivaisapu, avioerot.
V . Juomarien luku ryhmitettyna ijan j a sukupuolen seka ammatin mukaan.
V I a). Vuosittain kaytetyn paloviinan, oluen j a viinin maara j a arvo eri ammateissa j a viroissa olevia henkiloita kohden.
b). Juovutusjuomain kaytannon suhde eri asemissa olevien henkiloiden koko vuosituloon.
V I I . Uikonaiset olosuhteet, joissa juovutusjuomien kay-tanto tapahtuu, nimittain:
a) . Paivittain tai viikottain saannollisesti tapahtuvanjuovu-tusjuomain nautinnon laatu j a maara; tapahtuuko se kodeissa aterioiden aikana, tyopaikoilla vai ravintoloissa.
b) . Ylimaaraisen kaytannon laatu j a aihe (seuroissa, juhlissa, markkinoilla, kaupunkimatkoilla j . n. e.)
V I I I . Alkoholin kaytannon seuraukset siveellisessa suh-teessa, terveyteen, elamanpituuteen, tyokykyisyyteen, kestavyy-teen tyossa, perheiden varallisuukestavyy-teen, lasten terveydensuhteisiin y. m. nahden. ,,Ehdottomasti raittiiden kuolevaisuus- j a kivulloi-suustilasto.
I X . Toimenpiteet alkoholismin vastustamiseksi. Lainsaa-danto. Verotus. Yhdistysten toiminta (tilasto raittiusyhdistyk-sista; miesten j a naisten luku niissa ijan j a
yhteiskunnal-232 Malti Helenius.
lisen aseman mukaan; yhdistysten talojen luku; niihin kaytetyn paaoman suuruus; pidettyjen esitelmien j a juhlien seka yhdis-tysten julkaisemain kirjateosten luku y. m.). Jokaisen kysymyksen-alaisen toimenpiteen sisallyksesta j a vaikutuksesta on tehtava erikseen selkoa.
B. Tutkimustapa.
Taydellisia tietoja kysymyksenalaisista seikoista voidaan saannonmukaisesti saada, yksityisia pienempia kaupunkeja j a maalaiskuntia lukuunottamatta, ainoastaan I , I I I j a osittain I V kohdassa mainituilla aloilla, j a useissa erityistiedonannoissakin voidaan ainoastaan ajatella tilastollista tiedustelua seka osit-taisia representatiivisia tai tyypillisia tiedonantoja.
Komitean kasityksen mukaan on ylimalkaan mahdollisim-man laajalti kaytettava n. s. yksilollista tutkimusmetodia j a kaik-kialla on huomioonotettava, etta henkiloiden nimia ei saa mai-nita ensitiedoissa seka etta muutenkin on noudatettava hienotun-teista varovaisuutta.
Erityisella huolellisuudella tulee valita tutkimusta toimitta-vat henkilot.
Epamaaraisten yleisten raittiusoloja koskevien lausuntojen sijasta tulee mahdolhsuuden mukaan saada positiivisiin
systemaat-tisiin tutkimuksiin perustuvia numerotietoja.
Jos osittaisia tutkimuksia pannaan toimeen olojen selville saamiseksi eri seutukunnilla tai taloissa, ovat namat, jos mah-doUista, arvalla valittavat.
C. Tydn jdrjestaminen.
Tehtavan laatu ja laajuus seka sen onnellisen ratkaisun ylei-set ehdot vaativat, etta yllamainitut tutkimukylei-set valttamatta ovat toimitettavat kussakin maassa erikseen. Erityisesta kansainvali-sesta toimistosta, jonka tehtavaksi tulisi tilastollisten vertailujen tekeminen eri maiden oloista, voi joka tapauksessa vasta silloin tulla kysymys, kun on koossa eri maista jotakuinkin taydellista j a yhdentapaista tilastoainesta. Mutta varmaan olisi hyvin hyodyl-lista, jos yhteisen sopimuksen mukaan koetettaisiin mahdollisim-man monessa maassa, niin hyvin pohjoisissa kuin muissakin,
"aikaansaada kysymyksessa olevista seikoista tilastollisia tietoja,
Alkoholikysymyksen tilastoUinen selvitys. 233
jotka ovat kootut yhdentapaisten metodien mukaan ja joiden sisallys on_ verrannoUista.
K u n nyt kysytaan, kuinka tyo on paraiten jarjestettava yksityisissa maissa, on ensinnakin paastava selvyyteen siita, onko se tehtava raittiusyhdistyksien kautta tai jotakin muuta yksityista tieta vai onko virastoihin turvattava. Komitea katsoo, etta ensin mainitut kylla voisivat koota useita arvokkaita tietoja nailla, aloilla; paljon ovat ne jo tehneetkin j a enemman niilta viela voi tassa suhteessa odottaa. Yksityisistakin tutkimuksista talla alalia voi olla suurta hyotya. Mutta sittenkin nayttaa siita, kuin laa-jempien systemaatisten tutkimusten valttamattdmyyteen ja niista johtuviin menoihin nahden todellisia tuloksia voitaisiin toivoa vasta siina tapauksessa, etta kannatusta saadaan valtiolta tai kunnilta. i]
Tyota^ voidaan toimittaa eri tavoin, nimittain joko erityis-ten tata varerityis-ten asetettujen komiteain toimittamien tiedustelujen kautta tahi viraUisten tilastollisten paatoimistojen tai kunnallisten toimistojen avulla.
Vaikkakin olot voivat olla erilaisia eri maissa, arvelee ko-mitea ylipaatansa olevan edullisinta, etta tutkimustyo jatetaan tilastollisen toimiston suoritettavaksi, koska sellainen yleensa tar-joo parhaat takeet siita, etta tyo toimitetaan huolellisesti, tarkkaa metodia j a puolueettomuutta noudattamalla, j a koska sen j u l -kaisuihin yleisol| panee suurimman arvon.
Tallaisen i; toimiston on myoskin helpointa saada kaytetta-vakseen tutkimukseen tarvittavat varat seka kansainvalisten kes-kustelujen avulla saada metodit yhdenmukaisiksL Seurattavana esimerkkina valtion viranomaisista, jotka ovat toimeenpanneet sentapaisia tutkimuksia, mista tassa on kysymys, mainittakoon Massachusetts'in eduskunta«.
Tukholman kongressi hyvaksyi komitean mietinnon j a paatti lahettaa sen asianomaisten maiden hallituksille seuraavan anomuksen kera:
»Tukholmassa heinak. 9—13 p. 1902 kokoontunut Viides pohjoismainen raittiuskongressi, jossa on lasna noin 1,600 edus-tajaa noin 640,000:een nousevan pohjoismaiden ehdottoman
rait-234 Matti Helenius.
tiusvaen puolesta, on varmasti vakuutettu siita, etta ne komis-sionit, komiteat tai valiokunnat, joita polijoismaiden valtiomah-dit ovat asettaneet tai vastaisuudessa asettavat raittiuskysymyk-sia selvittamaan j a raittiuden edistamista tarkoittavia lakielido-tuksia esittamaan, tarvitsevat mita kipeimmin kaikinpuolista tilas-toainesta paastakseen tayteen selvyyteen puheenalaisten kysy-mysten vakavuudesta j a voidakseen paattaa, mita uraa raittius-lainsaadannon tulee kulkea;
nain ollen rohkenee kongressi taten alamaisimmasti kaan-tya asianomaisiin hallituksiin Norjassa, Tanskassa, Suomessa j a Ruotsissa vakavasti anoen, etta kukin niista hankkisi tilastollis-ten paatoimistojensa kautta paljoa laajemmassa maarassa kuin tahan asti on tapahtunut, tarkkoja tietoja juovutusjuomien kulu-tuksen vaikutuksista yksiloihin j a yhteiskuntaan nahden;
j a liitetaan tahan jaljennoa Kristianian pohjoismaisen rait-tiuskongressin 'vuonna 1900 vahtseman alkoholitilastokoraitean mietinnosta, joka osottaa, mihin suuntaan raittiusvaki toivoo kysymyksenalaisten tilastollisten tutkimusten kayvan».
Omassa maassamme on alkoholitilaston uudistaminen par-aikaa paivajarjestyksessa. Maan viralUsen tilaston uudestaan jarjestamista varten asetettu komitea lausuu laanintilastoa koske-vassa mietinnossaan: »Erityisala, joka on mita lahimmassa yh-teydessa yleisen jarjestyksen j a siveellisyyden kanssa j a joka siis kylla ansaitsisi. sijansa laanintilastossa, on alkoholipitoisten juomien valmistus j a kauppa. Mainittu elinkeino on yhteis-kunnalliselta merkitykseltaan siksi tarkea, etta laajaperainen tilastoUinen selvitys siita nayttaa tarpeelliselta. Komitea ei . sen vuoksi ole ottanut tata kysymysta laanintilastoon, vaan on
katsonut asianmukaisemmaksi, etta siitakin muodostetaan itse-nainen virallisen tilaston haara, jonka jarjestamisesta komitea vastaisuudessa on tekeva esityksen». Ajanhetki ei ole sopiva kysymyksen lopulliseen kasittelyyn, silla alkoholinkulutuksesta, joka on alkoholitilaston tarkeimpia tutkittavia, voidaan saada tasmallisia tietoja vasta silloin, kun koko juovutusjuomakauppa on jarjestetty ajanmukaisemmalle kannalle.
Alkoholikysymyksen tilaslollijteti selvitys. 235
Holla on kuitenkin mainittava, etta TilastoUinen Paatoimisto askettain on alottanut uuden »Alkoholi-tilastoa» nimisen sarjan Suomen Virallista Tilastoa julkaisemalla tutkimuksen Suomen al-koholipitoisten juomain kaupasta seka vahittaismyynti- j a annis-keluyhtioista vuosina 1898—1902.
Vaikka tutkimus kasittaakin verraten pienen alan alkoholi-tilastosta, on silla seka aineensa aktualisuuteen etta siihen asian-harrastukseen j a . tarkkuuteen nahden, milla tyo on suoritettu, eri-tyinen viehatyksensa.
Tutkimus toimitettiin Raittiuden Ystavien lakikomitean se-naattiin tekeman anomuksen johdosta. Tilaston valmistamisen ja-esityksen laatimisen on suorittanut maisteri L . Schadewitz Tilas-tollisen Paatoimiston tirehtorin, tohtori Aug. Hjeltin johdolla.
Voimme tassa mainita ainoastaan muutamia paapiirteita pu-heenalaisesta laajasta tutkimuksesta.
Vuosina 1898—1902 valmistettiin Suomessa erilaatuisia al-koholijuomia lahes 68 miljoonan mk:n arvosta j a ulkomailta tuo-tiin niita noin 29 miljoonan mk:n arvosta.
Alkoholijuomien kaupassa on vahittaismyynnilla j a annis-kelulla varsinaista merkitysta.
Maamme kaupungeissa oli vuosina 1898'—1903 seuraava maara eri alkohohjuomien vahittaismyyntipaikkoja:
Vuonna
Paloviinan j a mui-den tislattujen
vakijuomain
Viinien ja muiden miedompien
vaki-juomain
Mallasjuomain Yhteensa
1898 142 107 817 1,066
1899 143. 109 8S9 1,111
1900 141 109 795 1,045 '
1901 142 105 830 1,077
1902 140 n o 745 • 995
1903 128 122 240 490
236 Matti Helenitts.
Huomio kiintyy etupaassa olutkauppojen luvun alenemiseen kesak. i p. 1903 voimaan astuneen mallasjuoma-asetuksen vaiku-tuksesta.
Alkoholijuomien anniskelupaikkojen luku oli maamme kau-pungeissa seuraava:
Vuonna
Paloviinan ja mui-den tislattujen
vakijuomain
Viinien j a muiden miedompien
vaki-juomain
Mallasjuomain Yhteensa
1898 226 54 86 366
1899 232 58 92 382
1900 233 58 90 381
1901 234 64 89 387
1902 236 73 93 402
1903 232 78 78 388
Vuosina 1901 ja 1902 mainitaan maassamme olleen ainoas-taan 6 kuntaa (Helsingm pit., Jomala, Lemlanti, Narpio, Hauki-vuori j a Toysa), joissa anniskeltiin olutta majataloissa. Niistakin on nyttemmin ainakin Toysa lakkauttanut anniskelun.
Mallasjuomatehtaiden oluenmyynti oli kaikkiaan:
Vuonna Litraa 1898 25,932,704 1899 26,363,511 1900 25,261,057 1901 25,564,979 1902 22,854,501' Yhteensa vuosina 1898 —1902 125,976,752 litraa.
Tunnettua on, minkalaista pahennusta mallasjuomatehtaiden harjottama oluen noudettavaksimyyminen elin.s.korikauppaonsyn-"
nyttanyt. Puheenalaisesta tilastosta nakyy, etta suurin osa Suomen mallasjuomatehtaista myy olutta noudettavaksi. Niiden luku on
aina-0
Alkoholikysymyksen tilastoUinen selvitys. 237
kin 66, s. o. 75.oVo niaamme kaikista mallasjuomatehtaista, j a luul-tavasti harjottaa oluen noudettavaksimyyntia myos moni niista
17 mallasjuomatehtaasta, jotka eivat ole lahettaneet siita tietoja.
Seitsemantoista mallasjuomatehdasta on myynyt noudettavaksi koko myyntimaaransa. Niista oli 8 Vaasan laanissa.
»Juoppouden ehkaisemiseksi» alkoholijuomia myyvilla j a anniskelevilla, kesak. 9 p. 1892 annetun asetuksen 9 §:ssa maini--tuilla vahittaismyynti- j a anniskeluyhtioilla oli vuonna 1903 palo-. viinan j a muiden tislattujen vakijuomain vahittaismyymaloista hal-lussaan melkein puolet, mutta naiden juomain anniskelupaikoista niilla oli vain.vahan enemman kuin kuudesosa j a muiden juomain seka vahittaismyymaloista etta anniskeluista vielakin vahemman.
Vuonna 1902 oli Suomessa 28 kaupunkia, joissa yhtidilla oli kaiken vakijuomakaupan, ei ainoastaan paloviinan, vaan myos muiden tislattujen vakijuomain vahittaismyynnin monopoli. Ne olivat:
Tammisaari, Savonlinna,
Hankoniemi, Kuopio,
Rauma, Joensuu,
Uusikaupunki, lisalmi.
Naantali, Kristiinankaupunki, Maarianhamina, Uusikaarlepyy, Hameenlinna, Pietarsaari,
Tampere, Kokkola,
Sortavala, Jyvaskyla,
Kakisalmi, Oulu,
Lappeenranta, Raahe,
Kotka, Kemi,
Mikkeli, Tornio,
Heinola, Kajaani.
Paloviinan vahittaismyynnin' monopoli j a oikeus myyda myos muita tislattuja vakijuomia oli
Porvoon, Turun ja
Loviisan, Haminan vahittaismyynti- j a anniskeluyhtioilla.
I
238 Matti Helenius.
Paloviinan vahittaismyynnin monopoli ilman oikeutta myyda muita tislattuja vakijuomia oli yhtioille mydnnett}? seuraavissa kaupungeissa:
Helsingissa, Nikolainkaupungissa ja Porissa, Kaskisissa.
Viipurissa,
Yksityisia kauppiaita, joilla oli muiden tislattujen vakijuo-main paitsi paloviinan vahittaismyyntioikeus, oli Suomen eri kau-pungeissa
Vuonna 1898 yhteensa 102
» 1899 » 87
» 1900 » 80
» I901 » 85
» 1902 » 80
Viinien j a muiden miedompien vakijuomain j a mallasjuo-main myynnista ei vastaavia tietoja ollut saatavana.
Paloviinan j a muiden tislattujen vakijuomien anniskelupai-koista oli vuonna 1903 vahittaismyynti- j a anniskeluyhtioilla 42.
Vahittaismyynti- j a anniskeluyhtioiden bruttotulot olivat:
Vuonna 1898 Smk 15,635,635: 41
» 1899 » 17,160,130: 63
» 1900 » 16,811,591: 19
» 1901 » 15,268,312: 19
» 1902 » 13,370,092: 88 Yhteensa Smk 78,245,762: 30
Vahittaismyynti- j a anniskeluyhtidt luovuttivat voittovaroja:
Valtiolle Smk Kunnalle Smk Yhteensa Smk Vuodelta 1898 1,133,701: 34 1,752,669: 71 2,886,371: 05
» 1899 1,278,400:, 58 1,969,767: 50 3,248,168: 08
» 1900 1,213,785: 16 1,876,723: 95 3,090,509: I I 1901 1,031,563: 33 1,605,661: 45 2,637,224: 78
» 1902 863,039: 31 1,368,677: 12 2,231,716: 93 Yhteensa 5,520,489: 72 8 573>499: 73 14.093.989: 45
1
Alkoholikysymyksen tilastoUinen selvitys. 239
Puheenalaisten yhtioiden l^aupunkikunnille luovutettujen voit-tovarojen jalco prosenteissa vuosilta 1898—1902 eri tarkoituksiin ,kay selville seuraavasta taulusta:
1898 1899 1900 I 9 0 I 1902 Yhteensa
Koulutoimi . . . 17.8 21.1 22.0 22.0 22.6 21.0 Yleinen vallstustyo 1.3.4 10.2 I I . 4 12.2 13.6 12.0 Hyvantekevaisyys j a
koyhainhoito . . 10 0 8.4 9.7 12.0 14.0 10.6 Terveydenhoito ja
ur-heilu 8.2 II.6 9.6 8.0 9.1
Yleiset rakennukset,
ta-soitus j a kaunistustyo 14.0 18.5 IS.6 14.8 I I . 8 15.2 Kulkulaitokset . . 5-1 3-8 7.5 5.8 3-5 5-2 Katuvalaistus j a
sahkd-laitos 2.2 I.O 2 0 1.5 0.9 1.5
Palosammutuslaitos 30 3-9 4 4 4.4 4.3 4.0 Taiteet 9.1 7.6 8.1 10.0 I I . 5 9.1 Raittiustyd . . . . i.i 1.2 J.2 /.o 1.6 . J.3 Sekalaisia tarkoituksia. I I . 3 8.4 7.9 6.8 6.1 8.3 Jakamatta jatetty . 4.6 4.3 0.6 1.5 2.4 2.7 Yhteensa 100.0 lOO.O lOO.O 100.0 jIOO.O 100.0 Olemme alleviivanneet ne prosenttimaarat, mita »juoppou-den ehkaisemiseksi* toimivain yhtioi»juoppou-den jaettavista voittovaroista on kaytetty raittiustyohon.
Monessa. kaupungissa on nailla varoilla ollut tarkea merki-tys kunnan talouden tukena, kun voittovarat ovat nousseet yhta suu-riksi, jopa suuremmiksi kuin kaupungin taksoitetut verot. Vuo-delta 1899, jolloin vahittaismyynti- j a anniskeluyhtioiden voitto-osuudet olivat korkeimmillaan, olivat voittovarat ja taksoitetut
1
!|
il
240 JCirjallistmtta.
verot — siis molemmat vuonna 1900 saatuja tuloja — alia mai-nituissa kaupungeissa seuraavat:
Taksoitettuja veroja Voitto-osuuksia
Smk Smk
Loviisassa . . • • 19,699 27,242: 34 Tammisaaressa . 29,652 41,608: 26 Naantalissa . . 4,000 10,719: I I Hameenlinnassa . . . 50,716 54,230; 96 Sortavalassa . • • 37,820- 42,468: 71 Kakisalmessa . . • • 17.471 iT,76T. 38 Lappeentannassa . . . 40,000 ' 42,935: 84 Mikkelissa . . . 42,272 64,927: 87 Heinolassa . . . 20,261 26,398: 77 Joensuussa . . . 41,229 52,666: 74 lisalmessa . . . 11,141 16,306: 08
Kokkolassa . . 8,218 32,107: 66
Jyvaskylassa . • • 34,636 44,414: 08
Ketnissa • • 30,196 34,991: 60
Torniossa . • • 1,595 14,120: 98 Kajaanissa . . . 6,159 14,996: 50 Mahtava on viela Suomen alkoholihike. Sietaa sita tark-kaan tilastollisestikin seurata, ettei se huomaaraattamme paasisi liian valtavaksi paisumaan, ettei tarvitsisi meidan maahamme sovittaa englantilaisen valtiomiehen, Roseberyn sanoja:» Jollei valtio pian saa hallituksi alkoholiliiketta, tulee alkoholiliike hal-litsemaan koko valtiota».
Kirjailisuutta.
M i c h a e l T u g a n - B a r a n o w s k y , Theoretische Grundlagen des Marxismus. Leipzig 1905. Duncker & Humblot.
Miltei lukemattomat ovat ne viime vuosikymmenien aikana ilmestyneet teoksgt, joissa on koetettu arvostella K a r l Marxin oppijarjestelmaa. Jos saamme uskoa Werner Sombartia, on
kui-Kirjallisuuiia. 241
tenkin suurin osa naita arvosteluja »paljasta holynpo!ya». Vaikka useat Marxin jarvostelijoista eivat edes ole taysin perehtyneet Marxin jarjestelmaan j a hanen katsantokantaansa, ovat he kui-tenkin omasta mielestansa loistavasti kumonneet hanen oppinsa.
Marxin j a hanen oppinsa suuri merkitys nykyajan sosialistisessa tyovaenliikkeessa on sita paitsi vaikuttanut, etta hanen puhtaasti tieteellistenkin vaitteittensa arvostelemisessa on saanut liian suu-ren vallan kiihkoinen puoluekanta •— samaten kuin toiselta puo-len niiden puolustamisessakin. Taysin tyhjentavaa, Marxin jar-jestelman kaikki puolet huomioon ottavaa kriitillista selvittelya
ei viela ole olemassa. Mutta marxilaisuus on seka tieteellisena oppina etta yhteiskunnallisena liikkeena siksi suurenmoinen j a seurauksista rikas ilmio, ettei se saata joutua pois tieteellisen tutkimuksen paivajarjestyksesta, ennenkuin tallainen perinpohjai-nen objektiiviperinpohjai-nen selvitys sen todellisesta arvosta on aikaan-saatu. Tama seikka tekee ymmarrettavaksi, minka vuoksi Marxin jarjestelma yha edelleen on vilkkaan huomion esineena tieteeUi-sessa maailmassa, minka vuoksi, niinkuin eras marxilaisuuden kiivas vastustaja on sanonut, taman ajan poleeminen kirjallisuus on Marx-kirjallisuutta.
Arvokkaita lisia todelliseen Marxin jarjestelman arvosteluun tarjoo asken ilniestynyt venalaisen oppineen M. TuganBaranowskyn teos »Theoretische Grundlagen des Marxismus». K i r -jan tarkoitus ei ole yksinomaan poleeminen; tekija pyrkii ennen kaikkea saamaan Marxin jarjestelmasta esiin sen, mika siina on arvokasta j a oikeata, j a koettaa samalla kehittaa edelleen juuri naita kohtia. ; Tallaiseen menettelytapaan han joutuu aivan itsestansa sen johdosta, etta hankin haluaa edistaa sita suurta j a jaloaa asiaa, jonka hyvaksi Marx, on tehnyt niin paljon. Ha-nen poleemisten hydkkaystensa esineena ei naet ole Marxin sosialismi, vaan se tapa, jolla tama perustelee sosialismia. Sa-malla kuin tekija hylkaa Marxin perustelut, han omasta puoles-taan antaa viittauksia siita, miten sosialismia voidaan perustella tieteen nykyista kantaa paremmin vastaavalla tavalla.
Puolet tekijan esityksesta on omistettu Marxin yhteiskunta-filosofian, n. s. materialistisen historiankasityksen tarkastamiseen.
Koko yhteiskunnallinen kehitys kaikessa monimutkaisuudessaan
242 ICijjallisuuita,
perustuu Marxin kasityksen mukaan tuotantovoinMen keliitykseen.
Ne- maaritykset, jotka Marx antaa tasta historian filosofiansa peruskasitteesta, ovat kuitenkin epatarkat, vielapa keskenansa ristiriitaisetkin. Tekijan mielesta tuotantoivoimilla on ymmar-rettava kaikki taloudellisen tyon aineeUiset tekijat eh ehdot. Jos olen oikein kasittanyt tekijan tarkoituksen, niin tuotantovoimat eivat ole muuta kuin ulkonainen luonto, mikali se talouden vali-tyksella maaraa yhteiskunnallisen elaman muodot. On hyvin vaikea sanoa, mita luonto, esim. ilmanala, suorastaan vaikuttaa ihmisiin. Sita vastoin on maaperan laadun, ilmanalan, maan-tieteellisen aseman j . n. e. j a vallitsevan talouden valinen yhteys varsin selva j a kieltamaton. Mutta toiselta puolen on ilmeista, etta eHntarpeitten tuotannon ehdot ovat samalla yhteiskunnalli sen elaman ehtoina. Ihminen saattaa mukaantua mita erilai-simpiin ilmanaloihin — mutta ehntarpeitten puutteeseen han ei saata mukaantua. Yksityisina tai pienissa ryhmissa ihmiset saat-taisivat elaa pohjoisnavalla siella kaikkialla tavattavista merielai-mista. Mutta siella, missa ihmiset asuvat suurilukuisena jouk-kona,'Siella maaperan taytyy olla hedelmallista. Tekija on kui-tenkin sita - mielta j a tassa kohden juuri hanen kasityksensa tuntuvasti poikkee Marxin kasityksesta — etta taman taloudelli-sen momentin merkityktaloudelli-sen taytyy kehityktaloudelli-sen mukana vaheta.
Alussa vallitsee yhteiskunnallista- elamaa talous, mutta sitten tulee talous yha suuremmassa maarassa riippuvaiseksi muista yhtoiskunnallisista momenteista -(ennen kaikkea taloudesta irtaan-tuvasta tieteesta) — talous joutuu yha enemman yhteiskunnalli-sen vuorovaikutukyhteiskunnalli-sen piiriin, se muuttuu yha enemman yhteis-kunnallisen kehityksen syysta sen seuraukseksi.
Materialistisesta historiankasityksesta puhuessaan Tugan myoskin arvostelee Marxin psykologiaa, joka hanen mielestaan on kovin yksipuolinen, Marx kun pita vain yhta vaikutinta, yhta tarvetta, nim. taloudellista harrastusta, itsensasailyttamisviettia, kaikkia muita voimakkaimpana j a lopullisesti ratkaisevana. T a -man yhteydessa han esittaa o-man mielipiteensa eri tarpeiden merkityksesta yhteiskunnallisen kehityksen Hikkeelle panevina'' voimina. Myoskin luokista ja luokkataistelusta han lausuu Marxin kasityksesta poikkeavia ajatuksia.
KirjallisuuUa. 243
Kirjansa toisessa osastossa Tugan kasittelee noita vaikeita kysymyksia arvosta, lisaarvosta j a liikevoitosta. Hankaan ei hyvaksy Marxin arvoteoriaa eli sita kasitysta, etta tyo olisi arvon maaraajana, substanssina. Mutta Marxin arvoteoriassa on hanen mielestansa sen verran peraa, etta arvokasitteen rinnalle on valt-tamatomasti asetettava toinen peruskasite, tyokulujen, absoluutis-ten kustannusabsoluutis-ten kategoria,' jonka substanssina on yksinomaan tyo. Samalla kuin han hylkaa Marxin arvoteorian, han myos-kin hylkaa hanen lisaarvoteoriansa. Mutta tassamyos-kin teoriassa on Tuganin mielesta jotakin oikeata, silla kieltamattomana tosiasiana pysyy, etta kapitalistisessa samaten kuin orja- j a feudaliyhteis-kunnassakin toitien yhteiskunnan osa tekee tyota toisen hyvaksi ilman vastaavaa vastasuoritusta tyossa. Varattomien tyomiesten on pakko suorittaa omistaville luokille enemman tyota kuin he saa-vat niilta takaisin tyopalkan muodossa. Nain on lisatyon ka-site tieteelle yhta tarpeellinen kuin tyokustannusten kaka-site.
E h k a mielta kiinnittavin kaikista on Tuganin kirjan kolmas osasto, jossa han kasittelee n. s. luhistumisteoriaa, sita Marxin j a hanen oppilaittensa. vaitetta, etta kapitalistisen talousjarjestelman taytyy kerran kukistua itsestansa sisaisten taloudellisten ristirii-tojensa tahden,' varsinkin sen johdosta etta kapitahstiselta tuotan-nolta tulee puuttumaan riittavaa menekkia. Tekija todista erittain nerokkaalla tavalla, etta tallaista sisaista taloudellista ristiriitaa ei ole olemassa. Mutta hanen mielestaan kapitahstisessa talousjarjestel-massa on oletalousjarjestel-massa toinen sisainen ristiriita, johonka taman jarjes-telman todella kerran taytyy sortua. T a m a ristiriita on siina, etta kapitaUstinen talous tekee tyontekijasta pelkan taloudellisen valikappaleen samalla kuin se kumminkin yha laajemmalle levittaa sita kasitysta, etta jokainen ihmispersoona. on itsessaan korkein tarkoituspera, eika vain pelkka toisten valikappale.
Nama lyhyet viittaukset saattavat tietysti antaa vain hyvin epataydellisen kasityksen ilmoitettavanani olevan kirjan runsaasta sisallyksesta. Kehotan sen vuoksi lukijaa itse tutustumaan sii-hen. Sille, jota sosiologian j a taloustieteen teoreetiset kysymyk-set viehattavat, tarjoo Tuganin ajatuksista rikas kirja paljo mielta kiinittavaa ja herattavaa lukemista.
I J . F.
244 Poimintoja ja tietoja eri aloilta.