JOHANNES Ä J M E L Ä U S
JUHLARUNO
U U D E N K A U P U N G IN R AUH AN
lOO-VUOTISPÄIVÄNÄ
J U H L A R U N O
U U D E N K A U P U N G I N R A U H A N l O O - V U O T I S P Ä I V Ä N Ä
Kirjoitti
J OHANNES Ä JMELÄ US
Uudenkaupungin kirkkoherra
Julkaisi H E L M E R W I N T E R
U u d e n k a u p u n g in S a n o m a le h ti- ja K irja p a in o O /Y . 1928.
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINKIRJASTO
T äm än Uudenkaupungin rauhan 100-vuotismuistojuhlassa esitetyn runon (kirjoittaja Johannes iEjmelaeus oli tunnetun suo
malaisen sivistvssuvun pohjalaisen haaran jäsen. Hänen isänsä oli v.t. lääninm aanm ittari Nils iEjmelseus ja hänen vaimonsa Christina Maria Enkel. Poilka Johannes oli syntynyt 24. 6. 1760, tuli ylioppilaaksi 1781 ja nautti „musicuksena“ yliopiston sti
pendiä vuosina 1786— 90, suoritti pro gradun 1789 ja tuli m ais
teriksi samana vuonna. Suoritettuaan näin yliopistolliset tut
kintonsa hän toimi opettajana Vaasan ja Oulun kouluissa, vihit
tiin papiksi 1813 ja tuli Uudenkaupungin ja Uudenkirkon k irk koherraksi v. 1818. iEjmertseus kuoli Uudessakaupungissa 1829.
Teinen saman suvun jäsen Porvoon konsistorin notaari Nils .Ejmelaeus (1812— 54) julkaisi ensimmäisen alkuperäisen suo
menkielisen novellin »Haaksirikko* (1838.)
Helmer Winter.
R U N O - L A U L U
S uom enm aan w allottam isesta W e n ä jä n alle, ylös- luettu U u d e n k au p u n g in Raastuassa H äne n K eisa
rillisen M aje stäätin Alexanderi E n sim m äisen n i
m ip ä iv ä n ä sin ä l l : t a p ä iw ä n ä Syyskuussa W uon- na 1821, jo n a p äiv ä n ä ju u r i sata w uotta ennen samassa kaupungissa se rauh an liitto W e n ä jä n ja R u o tsin v ä lillä tehtiin, jonga kautta W iro n m a a ja W iip u r in L ä ä n i W e n ä jä n alle m enetettiin.
Tässä kelpo kaupungissa T ä ä llä m eid än torillam m e Ryssää Suom en R u h tin a x i Ensin totta toim itettiin.
5 T äm än k a u p u n g in torilla R au ham ajassa rakkaassa Ryssää ensin ruw e ttihin Suom en H erraxi h a n k k im a a n Sitte jo on sata w uotta
10 J u u r i tä m ä n p äivän p ä ä llä K u in ne rauh an R akendajat, Jo tk a tä ä llä rau h an teetit, A nn oit saran Suom enm aasta Ryssäläisten R u h tin alle 15 Suom en syrjästä palaisen
W e n äläiste n W ald ialle . S itt’ on sata aijastaikaa T ä n ä p ä n ä sata w uotta
Rauhan 100**
vuotismuisto.
Rauhan ehdot.
K u in ne Suom en kansat k u ljit 20 W e n äläise n w arjon alle,
Jo tk a W ir o n W oittom aassa Awarassa asuskelit,
Jo tk a W iip u r in wäestä E nnen m eitä m ieldyiskelit 25 Rupesivat R yssänm aalda
E siw aldaa etsim äh än E n d is ild ä H erroildansa T urvaa totta p y y täm äh ä n . Kovaosainen Suom i w an ha w eripeldo Suomenmaa. 0 S o ta jo u kko n i su ru ttom ain
Sekä R uotsin että Ryssän Sekä Ju u tin että Suom en, A hdistettiin alin o m aa K y lm illehe n h äw ite ttiin 3* Asuim exi ilk iäx i
Kansalle taw attom alle L uo lax i lew ottom axi K o rp ik y läin ju o n ik k a ille Pesäxi irstaisim m ax i 40 R iw oille ruokottom ille.
Sodat p itk ä t sortawaiset Metelit alinom aiset Ju o n ik k a a x i jo h d attaw at Siiw on w äen w ilp ittö m ä n 45 A hdistaw at aw ut h y w ät
Sydäm istä p u h taan polven K u rin k a u n iin k u lu tta w a t R in n oista rehellisistä.
W ä in ö p itk ä p aad u ttaa p i 50 A rm iaan arm ottom ax i
Takoo ko w in kan giax i
P e h m o isim m an g in sydäm en.
W a ip u u w iim ein kandam asta Ih m is p a rk a painajaan sa 55 Kostaa kow in sortajansa
P a h alla palkitsee,
K u in ei hänen siiwo k u ri O lo n laatu rehellinen H ä n d ä w arjele w ainolta 60 W ä ’k iw a lla lta w apahda.
T aip u u tästä ilk iä x i Y x w akaisingin ih m in e n T ottuu w ä ärin te k iäx i Siivon wäen sortajaxi 65 T ainkaldaiset jä lje t jä ä w ä t
Sodan surm aaw an poluille R iita w aino w iha w ääryys K u rja köyhyys tappo m urha.
Esi-isäm m ’ olit ennen Suomalaisten 70 K u in he Suo m e n m aah an k u ljit alkukoti.
Ryssän pojat p ara h im m at,
W e n äläise n \velimiehet, * Ryssänm aassa m u rh e to in n a
O leskelit o m illansa 75 W e n ä jä llä w ilp itö in n ä
M enojansa menettelit.
Siellä söiw ät siellä jo iw at Siellä p ito ja pitelit
Siellä ilo ja iloitsit 80 T u rh ia k in toim ittelit.
Mixes siellä kotom aasas O leskellut omasasi W o lg an w irran ahtehilla O kan ran n an reunaisilla?
85 SielF on suwi suloisem bi
Sieir
on pouta p u h ta h a m b i Sieir on laiho lih a v am b i W ilja k a ik k i k a u n ih im b i SielF on ruoka run sah am b i 90 H in d a leiw än halposem biSiell’ on m etsä lin d uise m b i M e rikuld a kalaisem bi Mixis sieldä poloiseni L ä x it tänne P o h jan perään 95 Suom en sydänm aitten k o rp iin
P aik k aa parem baa etsim ään?
Vertaus tuh* T u h la ja in e n m u in e n m a a ilm a s laajapojasta. T y h m ä poika talollisen
L ä x i kauwa's kotoansa 100 U lkom aalle m arsim ah an ,
Päästäxensä pauloistansa W a n h e m b ain s a w allan alda O m an toim ensa oh jille Is än n äx i ittellensä,
* 105 L u u li tu im a taita m a to in T und e m atoin m a ilm a n teisä Ittensä ilm a n k u ria
Menestyvänsä m ailm assa, Petti ittensä irstainen.
116 Surm as ittensä surutöin Etsi iloa iäistä
H ekum assa riettahassa.
J o u tu i aiw an w aiwaisexi K a rja n k ö y h än paim enexi 115 W a rs in sikain w artiaxi
P ilk k a k u n n a n poloisexi, M ieldvi w iim ein waivvoistansa
T uli järkeen tuskistansa M uisti Isänsä ih an an 120 Sylin äitin s ä suloisen
Riensi kohta kotiansa T uli om axi om illen T uli p ojaxi parhaax i Lapsexi suloisim m axi.
126 Sam oin sinä Suom alainen O lit ensin W e n ä lä in e n T ulduasi tälle m aalle T u lit p aikalle pahalle.
W a n h a uusi E siw alda 130 M o le m m in sua sortelit
A rm ottom asti ahdistit P olw i polw elta h äw itit.
W e n ä lä in e n w a n h a weljes K u m p a n isi nuoren iän 135 K oitti sinua kow asti
R uotsin helm oista repiä, Ruotsi käy tti voim an kaiken Sotajoukkonsa k iin tiä n , P id ättääx e nsä sinua 140 Ik i iäx i om ana.
T ästä sattui p itk ä sota T ästä m eno m o lem m itte n Suom enm aata sorteliwat Om axensa om istelit.
145 P o lk u n a kahden kostajain Sotaleirinä sotiw ain O li Is än m a a m m e aina
K eskellä kahden sangarin.
Suom en om a sotajoukko 150 K o lm an n ex i kostajaxi
Suomalaisten siirtyminen nyk. asuin*
sijoilleen.
Suomi riidanaiheena.
Otto Rudin retki 1509.
T uli Suom en sortajaxi S u ojattom ain surm ajax i L äx i suwi, läx i talw i
M u tt’ ei Suom en sota-joukko>
155 Päästi syksy, päästi kew ät M u tt’ ei om a arm eijam m e.
Kesti silloin k iu k u te lla W u o sik au d e t w oiw otella Kesti kourissa riw oitten 160 P äiw äk au d e t kirsitellä.
K aiken kolm en otteliw at M eidän m aassa m ellastivat M eidän kansaa tu rw ato in d a P ah alla k u rilla kostit.
105 T u lit tänne laiw oinensa Ju tilaise tk in ju o n ik k a a t Suom en randaa ryösteliw ät P aljo n werta w uodattiw at.
Tuska päästi tuska sattui 370 W ä in ö w anha aina uusi
Soita ain a sodan jälkeen Tulli sulan rau h a n siaan.
Iso viha Koska w oipa W e n alainen, 1713—21. M aanm iehem m e ensim m äinen,.
175 T u li tänne tuhansitten M eidän m a a ta o m istam aan, N iin ne m e id ä n väljistäm m e Suom en (kansasta k öyh ästä, Jo tk ’ ei woineet w aran w uoxi 180 Pakoon m e n n ä ullk o m aalle,
Soitten taa ikiiruhtiw at K o rp ik y liin pakeniwa*t W älttääx e n s ä w ihollista
W ih o llls e n w ihaa kowaa»
185 M utta eiw ät sieldä m o n d a M enoillensa m uin aisille E ik ä endiseen \volmaansa K uolon ikourista palanneet.
T app oi n ä lk ä nuoret, w an hat Pakolaisten 901 Pakolaiset piMosansa kärsimykset.
Kosti kow in karkulaiset T urw aa tu rh a a etsiwäiset.
T appoi korw en k y lm ä kota W a n h a n w äen w ilu is im m a n 195 T appoi p akkaillen tuline n
Lapset k u rja t kituw aiset.
Löysi w ih d o in sotaw äki P a k o p a ik at i)elikuritten Löysi wäen \varjottoman 200 T urw atto m an kodistansa.
W asta w aino w anha w irkoi T appo tapolla tajusi W asta surm a surm atto m at Surm as iäx surem asta 205 M iehet ensin su rm attih in
W a im o t w anhat kukistettiin Pojat, parh aat n u ite ttiin P ilk a t p u lsk im m a t pilattiin .
Pakoon riensi Ruotsinm aalle 210 Suom en w äk i w o im a llisin
H errat k a lk k i rik k a h im m a t Sodan surm aa w älttääxensä, E i uskaldaneet ittensä Jä ttä ä ju u r i sotaleiriin 215 S otajoukon ju o n ik k a ille
T appajille tuskaisille.
Virkamiehet.
10
Lappiin paen*
neitten koh*
talo.
Suom en suuret w irkam iehet H errat w a pasuku isim m at T u o m arim m e toim elliset 220 W o u d it myösikin w oim älliset
Länsipuolelle pakenit Ruotsin rannalle k iiru h d it W a in o jis ta v ih o llis te n K ow an ku olem an käsistä.
;25 Pispat Avanhat w aim oinens£
P ap it p arhaat poikinensa Pyrit poies peloisansa Ruotsin turw ille tutuille.
Saivat siellä sotakauden 230 N äh d ä päivviä paho ja
W aiikka pääsit p e lkääm ästä Ryssän w ihaista w äkeä.
O li siellä k öy h än kansan Usein m o n i m urheen aine 235 Pakolaisten m oni pelko
Huom ispäivväisen purusta.
Isoi usein elatusta
P ö y täk u n d a puuttuwais>ta Itk i le ipää lapsikun d a 210 Leipä-kyrsää kirw oittaw aa.
M utta ne k u in L apin m aalle P o h jan Piendaren perähän O lit sodan surm an alda K a rk u u n lähteneet kotua, 245 Jo u d u it aiw an kow aan k u riin
S urm aan w arsin yhtä suureen, K u in ne, jo tk a kotiansa
Jääneet olit omillensa»
T ulit m onet talolliset
11
"2#0 L appalaisten palkkureix i N ä lk ä k u n d a in nälkäisix i.
W i rk a m i eh e t wo i m ali i s e t P appissäädyn p ara h im at L apinm aassa m atelivat 255 T un d ure illa tallustiw at,
L ö y ttiin m onet lum en alla L ä p in hangeen h au d attu n a Tai w ik a u d e n k a i w a 11 un n a Suw i s u lall’ ilm estynnä.
260 J ä iw ä t toiset taipaleelle L a p in hieta kangahille S uol i n e n s a so r kk i n e n s a Metsän pedoille p urux i Itk it lapset isiänsä 265 Lesket m onet m ie hiänsä
Jääne et orw oixi outoille L uolissa L a p in häjyissä, Siellä w iiw y it sotawuodet O dottelit ikäw öitsen 270 R a u h an sanom aa suloista
T äm än 'kaupungin taholda.
K uuluste lit p äiw äk a u d e l Tietoa ra u h a n liitosta R a u h a k y lä m m e rannalda.
275 T ää ld ä R a u h a la n torilda.
Riensi R a u h a la aw uxi Suom ensaaren turw ajax i K ään si sodan S uom enm aalda
W ie ra a n kargotti werisen.
280 E h d it ensin kotiansa Ne k u in o lit R uottis olleet H errat Suom en hengelliset
Uudenkau*
pungin rauha (1721) ja sen seuraukset.
12
Ja m u u t suuret \virkamiehet(
M utta eiw ät k o to m a ih in 285 P äästyänsä paostansa
T ainneet totta ihastua, E ttä olit o m illansa E ttä olit endiselleen
Tulleet p itk än tuskan päästä 260 M enoillensa m uin aisille
Kansan k öy h än tu n v io ild a, Pakolaisten L öysit tosin tulduansa kotiinpaluu. H äd än kototaloihinsa
M ajat m u in a a t paikallansa 295 Pellon sarat siallansa.
Ila h u tit isän kodat W a n h a n aijan asetuxet M enot puh taat e n d ism ailm an M uinaisetkin turh at m u rh e e t so° M utta ei enää löytäneet
Kotonansa kum p ane ita E n d isiä ystäw iä
Sydäm m ensä sulhaisia, L u u lit sodan surm annuen 305 Sotamiesten m u rh a nn u e n
H e idän heim onsa tu tu im m a t Toverinsa to tisim m at.
Mutt* ei w ielä m usta kouko K uolo kow a ko u rillansa 310 O llu t m aan poween peittänyt
K a ik k i heidän sulhaisensa.
E lit w ielä m uisa m aisa L ap in kylm issä kodissa Monet m u in a a t \velimiehet 315 Monet endiset ystäw ät,
J o tk ’ ei rauhastam m e tienneet
13
R a uhan 1 i I'i tom m e m enosta W a a n L a p in perässä w ielä K u rja a tilaansa kiirisit, 320 L apinm aassa autiossa
T un d ure illa ry yty w illä W aiw a isu u ttan sa surkiaa Ik i iän w oiw ottelit, O dottelit e h tim ätä 3*5 Pelastusta tuskastansa
H alasivat hartahasti T ulla om ille tapoille.
M utta sitte kuin se rauha, Jo k a m eillä m enetettiin 330 O li ju lk i ju lis tu n u t
P o h ja n peräängin k u u lu n u t, N iin he kilw an k iiru h tiw a t K u k in h eidän kotiansa Saadaxensa w ielä n äh d ä 335 E n d isiä ystäw iä.
W ie raat L ap in le iw ättö m ät E rä m aitte n erem iitit
T u lit tänne L a p in m a a ld a T un ture ilda tuiskutellen 840 T u lit kaiken kiirehtien
Lapsinensa langoinensa
* E nd isille saroillensa
W a n h a in w ajoittensa suojaan.
M utta w aikka he nyt w ihd oin 345 K ohtasiw at kotonansa
W e ik k o isia m u in ais ia W a n h a n a ijan tuttaw ia Jo tk a he syleillä saiwat H artah asti halaiskella
14
Kirkolliset olot.
Oikeuden käyttö.
3*° K yyneleillänsä kirw ottaa Ihanasti ilahuttaa
N iin he kuitengin kiirisit O udon olonsa ylitse W e sisilm in surkosiw at 355 H e id än päi\viä pahoja.
T ulit uusissa tiloissa
M onet uudet m urheen aineet Uudet tuskat pahat tem put W a iw a t kow in painaw aiset, 360 K u in ei enää endisellään
Kotoansa kohdannehet E ik ä siiwossa somassa M enojansa m uinaisia.
K irkkoh e rrat Kappalaiset»
300 K o to p aikk aan päästyänsä, Löysit tein p iit tu h ra ttu n n a H erran huoneet sogaistunna.
Itk it kow in Pappi parat W aik ia sti w alittaw at, 370 E ttä kaikki kirko nm eno
L ili liiw iin laaw iin lyöty, Että kansat kokonaiset O lit uskon unhottaneet H erran pehvon h v ljän n e h e t 376 Pakanoix i paatunehet,
E ttä k aikki pahat ku rit Ilk iju o n e t irstaisim m at O lit y liw allan saaneet Siiwo kuri kukistettu 386 T ulit tänne kotiansa
T uo m arim m e toi-meiliset Pakopaikoistansa jälleen M eidän m aam m e tu rw ajix i
15
Kesti kyllä keskustella 885 Lautakunnan kurjan kansa
Ilki\vallan vvälttämistä Pahan menon karttamista Kesti näistä neuwotella Kihlakunnan oikeuuden, 890 Kuin ei kuria ensingään
O llut 'kusaan säädys’ enää.
M utt’ ei kauwan maammiehemme, Maanviljelys Päätettyä sodan kun gin sen uudis*
\Vaiwoillensa waiwuskelleet taminen.
305 Tuskillensa tuskinduneet;
Sillä heti tulduansa Tapoillensa tuttawille Asetit he endiselleen Muinaiset kaikki menonsa.
400 Wi)jeskelit wastuudesta Kyndömaansa mahonduneet Reidaan ruokoit täydelliseen W ainionsa w iljattomat Saiwat w iljan siemeniä 405 Elon itua ihanaa
W iron puolelda pikaasti Jywämaasta mainiosta.
Tulit tahtm aat kynnetyixi Pellot kaikki kylwetyixi 410 Soitten syrjät kuiw atuixi
Kytöm aixi kuokituiksi.
Rikastuiwat talonpojat W oim astuiw at wiljastansa»
Jonga m yiw ät jotka wuosi 415 Rikkahiille Porwareille,
Rahan käytit toim ituxiin
16
Taloittensa to im eilisiin T ytärtensä ylkäi sille Po j itt e nsa s ui hai sil 1 e.
420 T ällä lailla taitavvasti Suomen Nousi Suom i sodistansa
nousu Jo k a erä endiselleen
Jo k a kerta täyteen toimeen, E ik ä kau w an kiduiskelliit 425 E n n en k u in h än kokonansa
W o im a s tu ip i w oim al 1 eensa R ik a stu ip i rikkahax i, M utta sodan surm a uusi T uli aina aija n päästä 430 Pilas p ahanpäiw äisex i
P itk ä n aija n to im itta m a n . M uuriaisten pieni pesä Kasw aa sam oin pikaisesti M atalasta m ä ttäh äs tä 435 Suuren suowan kokoisexi
A ndaa suojan asukkaille H akohuoneen w iriöille R u o an runsaan talw ikauden W a k a a n w arjon kesäkauden, 440 M utta h ajo aap i heti
M atkam iehen k an n an alla T oim ellisten to im itta m a W iriö itte n w alm istam a.
Sam oin sinä Suom alainen 445 O lit Ruotsin tu rw io illa
M uuriaisten werta-weli T urh aa toinda p itäw äin e n . P ia n «kotas kyilmistyneen
T ilaan to im itit endiseen 450 K artanosi kolkostuneen
P iaan saatit m uinaisilleen, Pikkuviha
1 TU LO ^li7)
M utta surm a sotajoukot K o h ta teit ty hiäx i K aiken toimesi tekem än 456 K aiken työsi toim ellisen.
M yöskin m e id än m uistossam m e M eidän m aam m e h äw ite ttiin S o tajou koilda ju lm ild a Sekä m ereir että m aalla.
460 L a h ti W iip u r in werinen Viipurin Aallot auw on punertaw at kujanjuoksu O sottaw at tuikiasti
M eidän m aam m e surm an h äjy n . Sodit siellä rohkiasti
'465 R uotsin ja m yös m eid än m iehet P an it werensä w iim eisen T ähden m e idän turw iom m e.
Pyysit laiw aparw e t polttaa W e n äläise n w ilp ittö m än 470 M utta p oltit m ie le ttöm ät
O m at laiw ansa law eim m at.
Siinä sodassa su rm attiin M onet ja lo t sotamiehet U rh o llisim m a t Upseerit 470 M eidän m a a m m e k in wäestä.
L a iw a t lensit su u rim m a tk in T aiw asalle aalloistansa Toiset m e n it m eren p o h jaan M iehinensä w äkinensä.
480 T ätä p ä iw ä ä poloisinsa M oni w ielä muisteleepi T ätä kaiken kokonansa T ätä kyläsä kertowat.
17
18
Jos ei H erra apu anna 485 T urh aan koittaw at K u n in g a a t
Jos ei Herra sotaa siunaa T urh aan sotiwat sotiat.
Uudenkau*
pungin pora^
mitus 1808.
En m ä tiedä m in g ätäh d e n Jo k u riw oo Ruotsalainen 490 M eitä kosti syyttöm ästi
M eidän k y lä k u n n a n kansaa, T uli tänne laiw oinensa J u u r i m eidän ahteen alle A m m uskeli angarasti 495 Koko puolen p äiw äk aud e n
Iski tulda laiw oistansa H aik iasti hirw iästi
K oitti m a jo ja m m e m urtaa T appaa k aik k i toverim m e, 500 L u u li kyllä lähteisänsä
Suuren surm an tehnyensä M eidän su lh aisim m illem m e Y stäw ille ylkäisille,
M u tt’ ei m itä ä n m u u ta pahaa 505 W o in u t tehdä w ihoissansa
K u in ett’ lendoluodeillansa Surm as sian sorillensa.
E n m ä tiedä m ik ä w aiw as T ätä k o n n aa jä rje ttö m ä ä 510 M ix ’ h ä n m eitä koitti sortaa
M eidän siiwoa sukua.
K ostiko h än m eitä siitä, E ttä me w ihollistam m e Sotaw äkeä W e n ä jä n 515 K ärsim m e m e id än kylässä?
H arvoin p a u h in a t h irm uiset Suomen sota
Sodan \viimeisen surkian 1808-09.
U ltuit aina tänne asti P o h jan Pienderen perästä.
r,2° Siellä saiwat Suom en pojat Suom en sangarit ku uluisat U rhouudensa m iehew än Oiw allisesti osottaa.
H eidän päälle m a ilm a n H errat 525 Silloin katsoit kauhistellen
H eitä k iitti S u o m ik u n d a H eitä kosti K aikk iw ald a.
H e idän tu im ia tekoja K a ik k i säädyt S u o m ik u n n a n 5 0 Im ehdellen ittexensä
Lapsillensa m yös lausuw at.
M utta w a ik k a heidän w iim ein T äytyi W e n ä jä lle jä ttä ä M eidän Isäittem m e m aja t 5 ■ Is än m a am m e ihanaisen,
N iin on heilien sangen suuri Siitä ku ite n gin ku n nia, E ttä he n iin kau w an kestit Ryssän kourissa kowissa 5*° Sotiw at n iin sitkeästi
L ik i koko w uosikauden.
E nnen k u in he kintuistansa P äästit Isän m aansa pojes.
W a ik k a Suom en Sotaherrat 545 U rholliset uskolliset
Sotam iehet m iehulliset Suom enm aasta pojes saatiin, N iin se toki ylpeyyttää Rehellistä Suom alaista,
19
20
550 E ttä hänen m aanm iehensä K ow in k o h u it w iim e isillään , E ttä m a ilm a todistaapi Julkisesti ju lista a p i H e id än m enoa m iehuista 555 H e id än lähtö-m eteleitä.
Ruotsi Suo*
men „puo*
lustajana“.
Uudenkau*
pungin rauha 1721.
Turun rauha 1743.
T urh aa Suom en k u rja t kansat E tsit turw aa meren takaa Ruotsin ran n alda apua T u im aa w ihollista \vastaan.
560 H a rw o in enn ätit h ätä äm m e Ruotsalaiset lahden takaa K oska Ryssä kyljestäm m e Kargas m e id än ku pe ih im m e.
W iip u r in ja W ir o n m iehet 565 E n sin tunsit tuskissansa,
E tt’ ei u itu m eren yli R uo tsin R u h tin a n hartiot.
E d e llä m e id än siis ehdit E n ne n m u ita R yssänm aalla 570 Toisen tu w ajan perille
M enoille m ieluisem m ille.
H eitä seurasi H a m in a S aw onlinna, L a p in ra n d a A n n o it m ajan sa m enonsa 575 Ryssille w allittaw ix i.
K itu i w ielä k au w an aikaa Suom en kansan suurin osa R uo tsin R u h tin a n m enoissa Meteleissä m ainioissa, 080 Sortui ko w in poloisexi
W aiw aise x i surkiaxi R ak k a a n R uo ttinsa tuessa
21
Turwassa turvattom assa, E ik ä y h tä än aaw istellut, 5*3E ttä piti H erran pann a
L ahden le w iän rajax i Ryssän ja R uotsin w älille.
H y w in käy tti K eisarim m e, E ttä laski lahden taa 590 W o im a tto m a n tu rw ajam m e
Alit l ä jäm m e aw uttom an.
E i nyt enää n iin k u in ennen K uin m eitä Ruotsi korjasi Y s tä w ä m m ’ o i’ u lk o m aalla 505 W ih o llin e n kann o illam m e.
E i nyt Ryssät enää tapa P o h jan p o ik ia Kyrössä E ik ä Ilk k a a Ilm ajo e n 000 N uujaso d an kopinassa.
E i nyt enää P elkkänäiset E ik ä ne k u in H am inassa W a rs in W e n ä jä ä n sattuw at P e lk ää W e näläisen w ihaa.
Anjalan liiton ajatus (1788).
605 Sen nyt näkee itte k kukin , E tt’ ei sowi Ruotsalaisten S u o m e n m aata suojeskella W ih o llis ilta \varjella.
Sen nyt huom aitsee h u o n o k in , 610 E ttä W e n ä lä in e n w aka
S o m ah in on suojelia Suom en kansan suistelia.
Suretkoot nyt surkiasti W a litta k o o t w aikiasti 615 R uotsin araat rakastajat
Y xinkertaiset ystäw ät,
Venäläinen ylivalta.
22
E ttä ow at o m ild ansa O m an tuensa turw asta W ie rah ille wiertynehet 020 W e n ä jä lle joutune h e t
N iin m ä kuitengin ikowasti T äm ä n la u lu n i lopuxi Sanon pohjasta pow eni Sydäm estä syw im ästä, 625 E ttä ryssän woirpa w äk i
M e ill’ on w iila ttu weljexi T aiw ah ald a tu rw ajax i E sivallax ’ iäisexi.
Nyt on koko Suom en kansa 630 N iin k u in tu im a tu h la ja in e n
Isänsä pitoon p a la nn u t Syliin äitin sä suloisen, W aiw o istansa tuskistansa W iim m e in w iisahaxi tu llu t 6;l5P ojax i p a ra h a im m a x i
Lapsexi suloisim m axi Suomen T ä ä ll’ on m e idän w ilpas olla
hyvät olot. _ . . . .
Suom ensaaren jarw istossa M erim aisissa tiloissa 040 M aakunnassa ihanassa.
Me en palaisi nyt enää W o lg an töy rille takaisin E ik ä O kan ahtehille E i Ilm e n in oraxille.
645 T ä ä ll’ on kesäkulda kaunis Pouta puhdas smvisella Oras w ellow a kew äällä L aiho lih a w a syxyllä Siiwo m eno m aakylissä 650 Kaupungeissa h y w ä k u ri
23
M olem m isa ystäw iä N euw on ja lo n an dajia.
T ä ä ir on rakas K eisarim m e R atk i m e id än n a a p u rim m e 655 T urw a p aljo n pikaisem bi
W a r jo waaroissa w a lm iim b i.
H ätäk ös on halaistua T urw allisesti turw ata K eisarim m e K äsky läisiin
*co Asetuxiin arm o llisiin
K u in ei m uodonkatsom ista E ik ä y h tää n etuisuutta T u n n u hänen säännöissänsä H allituxessa siiwossa
'6ÄG K u in ei säädyt su u rim m atk aan W a ld a k u n n a n W a ld ik k a h a t Saa pisku isind ak aan sortaa E ik ä haastaa h a lw in d a k a a n ? Ilo itk a m m ’ siis ihanasti
‘67° Riemuiftkamime korkki as ti.
E tt’ on Suoimen saarikunda K okonansa Ryssän alla
Ryssän w ahw aa \valdaikundaa, 1675 E tt’ on sota ollu t m ennyt
R au h a iäxi rm vennut.
Oikeuden käyttö
H yvästi nyt Ruotsi raikas, R uotsin kansa kiitettävä, H arras nurinaan h o lh o jam m e 680 A uttaja m m e uskollinen.
K yyneleillä kiitteHemme Ettäs tu im a a kärsit tuhkaa Su om e n m aata (suojatessa M eidän kansaa korjatessa.
Hyvästijättö Ruotsille.
24
685 S inun tarkk aa toim itustas M urheenpitoas palaw aa
M eidän m a a k u n n a n m enoista1 K ansan yhteisen Ikurista K iittelew ät k iin tiästi
690 K a ik k i suw ut Suom ensaaren Säädyt siiwot tä m ä n aija n Polw et wasta tuiewaiset.
M eitä m etsän p akanoita K o rp ik y län ju o n ik k a ita 098 K ohta tänne tulduasi
Siiw o kansaxi kasw atit E p äju m a lis ta laskit R istin valolla w alaisit H y väaw uisix i saatit 700 W a rsin ittes w ertaisixi.
Suom i kotua kukkeissa Lapsi oli itteppäinen T yh m ä tu im a n u o ru k a in e n W il)lipoika p e lk ää m ätö in 706 K otoansa kokatessa
A uttaw a aika ih m in e n Toim issansa toimelllinen Täysi raawas R uotsalainen.
S in u n kelpo toindes k a u tta 710 Asetustes isällisten
O le m m a me Suom en orvvot Suom en lapset tu rw atto m at Saaneet m eidän siiw on ikurin K a ik k i tietom m e taito m m e 715 A jallisen hengellisen
K a ik k i keinot kehvolliset, M utta m ix i p an i Herra W a 1 d am ere n w äl i lii em m e...
25
’Jos ei käy ttääx ensä saa 730 Ryssän ra n n alda iäx i?
Me en sure eroam m e WaiOk'ka w a n h a rakkauhu s W ie lä polttaa pow eam m e Wieflä w etää weden silm iin.
725 Jä r k i h a u t’ on rakkauud e n H illittä jä tu rh an halu n , M ixi H erra jä rje n andoi, Jos ei ty d y ttä jä x ’ ty h m ä n ?
Nyt on ju h la s julkisesti Ti0 R au h a la in e n ra(kkaiseni
K äytetty ja pyhitetty Tässä H erran huonehessa.
Nyt on rauhas ih an ain e n S ä ily ttä jä sortuwien 735 Ju listettu julkisexi
K oko S uom enm aan kansalle.
Kesikellä tä tä toria.
M eidän rauha-m ajassam m e W ä in ö ra u h a k iin n ite ttiin ,4° N uolinensa kukistettiin.
T ä ä llä kyyndeleet tuhanden T ä ä llä k id u t kituw aisten Itk u p itk ä itkew äisten L ie w ite ttiin liew iäxi.
740 K iittäikäm m e K a ik k iw ald aa Y hte nä y listäkäm m e ,
E ttä Suom i surm astansa P ääsi v iim m e in waiwastansa, E ttä surm a sota jo ukot 750 W e n ä jä n ja R u otsin w äen
W ie tiin pojes m e id än m aasta
Uudenkau*
pungin rauhani:
100-vuotis*
juhla.
26
Kuikin h e idän kotihinsa.
Ilo itk a m m ’ siis ihanasti Kerskatkaimme korkiasti, 765 E ttä tä m ä ra u h a tä ä llä
M eidän lu o n a m enetettiin, K a ik k i lapset lauluinansa K a ik k i w an hat weisuisansa M eidän ikyläku n nan töitä 700 P äiw äk au d e t lkiittelewät.
K aik k i Suom en 'kansat m eitä R atk i rauh an tekiöixi Sulan rau h an siikiöixi Ikäkautensa ho»kewa>t.
Venäläisten 765 W e näläiste n ystäw yyden hyviä töitä. M ielenlaadun veljellisen
M eidän Ikaupungia 'kohtaan S ^ k u k u n d a a m m e siiwoa O lem m a m e jo m onasti 770 H e idän töistänsä haw ainneet
N iin m yös m illä k u n n ia lla He m e id än (kansaa kohtaaw at E ip ä saaneet sysiläiset M eidän k a u p u n g in k au pim e t 775 W e rk k iä n s ä tän n e tuoda
T ap uleih imime 1 at o a ,
E nne n k u in me olim nv olleet Jo n g un a ija n W e n ä jä llä Saaneet m e idän eduxem m e 780 W a n h a a n tilaan vo im allise e n .
T ä ä llä p ä m e illä m enetti Ryssä sam an ra u h a n liito n , Jo ta me nyt julkisex i Ju lis tam m e tän äp än ä.
27
785 Tällä liitolla osoitti
Ryssä arw on ensim m äisen M eidän Esi-isillemme T ä m ä n k au p u n g in kansalle.
T älläm u o d o n ennen m u ita 790 Suom en kansan kaupungeita
Ryssä m eitä m äm m y tte li Towerisenxa taiw u tti.
Kulka tie tää m itä h y w ää Ryssä m eille w ielä tökee 795 E nne n k u in tai p o hv ikun d a
Pojes kulkee poikinensa?
M utta m elkeen ansai tietkin K u n n ia a 'kuului sam ba ta K u in ne toiset k a u p p a k y lät
*00 P itk in Suom ensaaren randaa.
Sillä kaiken Suom en rahan, Jonga T urk u jo k a vuosi Ulo s w iepi ulkom aalle
T urhaa k r ä ä m ä ä saadaxensa,
*05 Sinä kohta R a u m a n kansa, K a u p p a w d je s wa ralli se n Su om en m aah an tuot tak aisin Leiw ot le ip ää tuhansillen.
E i saa Suom en h ä w ittä jä
*10 W a n h a rahan ulosw iejä
S inun tu im a n kauppas tähden Suom ea k öy h äx i sortaa.
T uokaat tänne W e hm alaiset M y n äm äe n m ettäläiset
*15 P lan k u t paxut p iirot p itk ät H a m in a h a n w ietäw ixi.
Uudenkau*
pungin hyvä maine.
Uudenkau*
pungin puu*
tavarakauppa.
28
Tapulikauppa*
oikeuksien saamistoivo.
T uokoon L a itila lauto ja H on gilah ti hongiansa K y li’ on rahaa Rauhalassa 820 R a u h a k a u p u n g in rannalla.
T uokaat tekkin sysiläiset Painajaisestanne pääsneet L ektrejänne R au h a la h a n Suom en kelpo kau pp alaha n . 825 K ulje ta m yös U usikirkko
Lektris tänne ke lvolliset Parris k aik k i p a ra h im m a t Rauhalaisilte rikkaille.
Tuo m yös tänn e torillem m e 880 M yytäw ix i Ju u tin m a a lle
E u ra sinun suuret parris L app i lautasi law eim m at.
K uljeta m yös m eren yli P y h äm aa sun p alk k i s p uh taat 8n5 Ammeesi m yös aim olliset
T änne m eidän salm en su uh un . W o i jos sinä w eikkoiseni U u d en kau pu n g in kauppam ies Saisit vverkkis sinne w iedä 840 Josa suurin h in d a saadaan,
N iin sä pian P orw arix i T ulsit kow in ku uluisax i K öy h än m a a k u n n a n tu r v a x i Keisarim m e kuildaisexi, 845 M u tt’ ei päästä T urk u paha
L aiw as lä p i Ju u tin salmen Rah aa sutle to im itta m a n T akaa m ertten taw arata.
29
M in g äm o ine n m ahtaneepi
"85° Silloin olla su kuku nd a Porw aritten p o lw ik u nd a Tässä (kauniissa kylässä, K u in m e tätä m uisto ju h la a R a u h a n iloa ih anaa
855 Sadan p itk ä n w uoden päästä M enetäm m e toista kertaa?
M ahtaneeko T urk u nutta Ju u tin soukkaa salm ikkoa W ie lä silloingin sulkia 1860 M eidän satam an seileildä?
M in ä toiw on totisesti E n n ustan g in w akaw asti, E ttä laiw a m m e law e im m at A luxem m e aim olliset
*65 Silloin k äy w ät ristiin rastiin P o ik k i koko m ailim an m eren K uljettavat kau p p aa kauw as U u d e n m ailm a n lu o to m aih in . T uow at kallua kotia
870 P aljo n rahaa Porw areille R ikastaw at om an ran nan K öyhyyt'täw ät w ieraat kansat.
Missä m ahtanee seisoa S illoin tä m ä H erran huone
*‘5T ä m ä R aastuan rakennus K äräjä- tupam m e puhdas?
Olleöko se silloin w ielä N iin kauw as poiskargottunna R a u h am a j am m e j äl j eil t ä 8S0 Rauihapaikasta pyhästä?
W o i jos rakas K eisarim m e
Uudenkau*
pungin tule*
vaisuus.
Uudenkau*
pungin raati*
huone.
30
Aleksanteri I käynti Uudes*
sakaupun*
gissa 1819.
Uusi raati*
huone.
Silloin k u in h än m e illä kä\vi Olis m ennyt p ik im ä ld ä ä n R a u h a m a jäimme jä ä n e ille 885 Sitä p aikka a tiedustam aan
Jossa Suom en su k u k u n d a E nsin rupes R yssänm aalda Esiw aldaa e tsim ähän N iin h än olis oudox unut, 890 E tt’ ei huom anneet Isäm m e
R aadihuo neensa raikendaa R au h a m a ja n sa sijalle.
Siirrä siis sinä w ie läkin , Sinä suku tä m ä n iän, 895 Raastupas rau h ap aik alle
K u in s ’ sä toista uuden teetät.
Etsi jä lje t k iw ija la n Sam an m ajas siunattaw at H opiasepän saralda, 900 Jo k a ju u r i toriin sattuu.
Sinne sow ita Raastupas T orin nykyisen siw ulle M ehtistöhön omenaiseen Y rttitarh aan suloisim baan.
905 Han>ki sen oikein herroixi Arm ollisista aineista W a h w a x i ja tu'kewaxi T iilikiw estä kowasta, E ttä se w ielä seisoopi 910 Y lp e iin m ä llä ä n ylpeileepi,
K u in me R a u h a la n k au p p ia t U ud e n k au p u n g in K ip p a rit Sadan a ijasta ija n päästä T ätä ju h la a uudistam m e 915 Raastuassa uudessakin
31
Rauha-pitoja pidäm m e.
K ä ä n n ä puoleen louna-päiw ää Puoleen auringon w aloa Tuomio-sali n siawan 920 Jossa H errat tuom ittew at,
E ttä he sen m ie lu ise m m in Keskustelsit keskenänsä K oko k a u p u n g in m enoa Menestystä m e rikaup an 025 K u in on h eidän työhuoneessa
Raastuassa awarassa A ina puhdas p äiw ä n \valo H ellä p äiw ä poutaisella.
K a ik k i eläw ät ehkiät 930 A ina puoleen auringota
E telätä ih an ata Suloisesti kattelewat.
Missä arwossa m ahtanee Suomenkielen*
Suom enkieli silloin olla tulevaisuus.
935 K uin g a wa'hwasM woim assa Suom en puhdas puheen laatu M ahtaneeko silloin w ielä K u k a a n töitä m e id än k y län R a u h a n liitto a riem uista 040 Suom en ru n o ih in sowittaa,
K u in ow at H errat k o p e im m at Suom en suuret s u k u k u n n at Suom enkielen kukistaneet T alon p ojille laskeneet?
945 K u k ’ on ko skaan om iansa H y ljä n n y t ja h ä w ittä n y t K u k ’ on koskaan w ierahita O m ittensa tielle p a n n u t?
32
Neuvo ja varoitus suo*
malaisille.
W e n ä jä n w aldakunnassa 950 K aik k i seurat k ir k k a h im m a t
Keisari ja H o w ik u n d a Ryssän kieldä kiittelew ät K aiken sitä (keskenänsä R a k k a h a t rakkahillensa 955 Y stäw ät ystäw illensa
P u h m v at ja juttelew al.
Ruotsin p ojat pulskim abkin K uningas ja H o w ik u n d a Ruotsin kielellä keskenään 960 K a ik k i toim et to im ittaw at,
M utta m e id än Suom enm aassa K ieli koko k a n sakun n an A lim m aisille säädyille P u h u ttaw ax i painetaan.
965 Ongos ihm e, että Suom i
O m b i j u u r k u in 'kaxi kansaa:
\Vieras yxi Ikotonansa Toinen outo om illensa.
H errat w iin it w aim oinensa 970 R u otsinkie ld ä kes'kustawat
T alon p o jat Pappinensa Suom enkieldä sow ittaw at.
T yöläs to tt’ on Suom alaisten S uom istua Suom enm aassa 978 Ittehensä ittexyä
O m aan juuren sa ju u r tu a Jos ei k a ik k i Suom en säädyt Suom en herrat su u rim m a tk in Sam aa kieldä keskustele 980 Sam aa wenettä soutele.
E m p ä wäsy weisaam asta L a u lu a n i laulam asta K o sk’ on ju h la K eisarim m e
N im ip ä iw ä tä n ä p än ä . Onnentoivo*
985 E ik ös h u w ita m i el d am m e tus keisanlle S y d än d äm m e ilah uta,
E ttä sattuu n im ip ä iw ä R u h tin a m m e silloin olla K uin me rauh an esikoiset 1)90 U ude n k au p u n g in Is än n ät
R au h aa Suom en etuisinda Kirwoitta\vaa kiittelem m e, K u in me töitä kau p u n g im m e M enojam m e m u in ais ia 995 Ittexem m e lauilelemme
Ju lk is ix i julistam m e .
M istä P ie tar’ E n sim m äin en , lä x i viistettäw ä,
Tiesi m e idän rau h an teettää 1000 J u u r i tä m än p ä iw än p ä ä llä ?
M istä w aan sai h än sen tiedon, E ttä A lexanderim m e
P iti ko'ko Suom en panna W e n äläise n w allan alle, 1005 Koska h än sen p äiw än p äällä
Teetti rauh am m e riem uisen Jo n a oli A lunakk aan
P a n d u n a Alexanderi?
K ansat Suom en kiitolliset 1010 N im ip ä iw ä ä R u htinan sa
T ä n ä p ä n ä ju h litta w a t Pidoissa pauhaaw aisissa, M utta m e idän k a u p u n g illa K ax ’ on pitoa p y h in d ä
33
34
1015 K axi ju h la a k a llih in d a T ä n ä p ä n ä v ie te ttä v ä ä : Yxi rauh an liito n tähden M eidän luona m enetetyn Toinen tähden n im ip ä iv ä n 1020 K eisarim m e ku ld aisim m a n . K iittäk äm m e m uitten kansa R u h tin a a m m e rakka hin d a, E ttä h än n iin e h tim ätä H olhoo m e id än m enojam m e.
1025 Eikös ollut etu suuri Suuri onni Suom enm aalle T äm än iän ihm isille P o lv ille m yös tule v ille , E ttä sattui s iiv o herra 1080 Silloin olla om iansa
W enäläiS ten VValdiana Ryssäläisten R u h tin ana
K u in m e Suom en k u rja t lapset Ryssän m u in a a t v e lim ie h e t 1035 K uljeskelim m e takaisin
W e näläisen v a r jo n alle?
Raskas v a a n on k u ld a ru u n u K eisarim m e k iild ä v ä in e n Työläs toin da tarkk aa p itää 1040 K aiken E u roop an kurista.
W a h w istu k o o n tai v a h a s ta K eisarim m e k e s täv ä x i, E ttä h än v o is v ä s y m ä tä M enojansa m enetellä, 1045 E ttä h ä n ei vastux ista
W a iv o is ta n s a v a ik io is ta W a ip u is k o v a n kuorm ans' alla
35
Ilk iju o n d e n estämisen.
1050 E i ole se to im i työläs E i se hallitu s 'huikia Jon g a saa toisten toim ella Toisten m ie liin m enetellä, M utta w aikea on olo * 1055 M urhellisen m ielen m eno
Sen k u in täytyy ittestänsä T oinda andaa tuhansillen O m an toim ensa taidosta M ailm aa p itää m ellastaw aa 1060 A lallaansa alinom aa.
Kestää tätä kestäjängin Ja x a ja n g in yxin jaxaa Kestää tätä ta rk im m a n g in W ahw T tnm angin yxin yrttää.
1065 Ä lk ääm m e he rrauutta how ein K u n n ia ta korkiata
K adehtiko kodeistam m e M ajoistam m e m ataloista K iittäk äm m e K aikk iw ald aa.
Jl070 E ttä saam m e hiljaxelleen M enojam m e m enetellä
R ak kaan perheem me powessa.
Siell’ ei konna koita koskaan Hengen perästä h äm m e n d ää 1075 H a lu ja m m e h artaim b ia
M ielem m e m u k a a n käym ästä.
Sitä m ield ä m urhe to in da O loa ilah u ttaw aa
K uin on kylm issä kodissa 1080 Lahow aisissa wajoissa,
E iw ät H ow ein suuret Herrat W a 1 d a k u n d a i n W a r j el i a t
36
E ik ä v iis a a t E s iv a lla t T aida heillensä toim ittaa.
1085 A lam m aiset ainoastaan O w at onnen o m istajat E siw allat e n im m ästi
K ow an onnen k u rja t orjat.
T otelkaam m e taitaw asti 1090 H e id än k äsk y jä h y w iä
N iin me heidän ty ölään toim en H u o je n n am m e helpom m ax i.
K o h datkam m e heitä aina M uodon ih an an in n o lla
1095 N iin me heidän m ustaan m urheen.
L ie v itä m m e liew iäxi.
Saakoon K eisarim m e kau w an Tässä m ailm assa m enellä P itk än elin ajan päästä 1100 Iäikäxi ik ään d y ä,
E ttä h än ei pojes menis E nnen k u in h än ensin hyw in P arandaapi v irh e e t v a n h a t W a ld a k u n d a n s ’ v ä h e m m ä tk in . 1105 Suokoon m ieluista m enoa
Herra hänelle ta iv a a s ta H änen H o v in s a Seuralle K a ik ill’ H eim olaisillensa.
