Idman-suvun vaiheita
Idman-suku
on yksi
kaikkein tunnetuimmista Huittisissa asu- neista suvuista. Sen kantaisänä voidaan pitaa Ruotsista 1600-lu-vun puolivälissä
muuttanuttaDaniel Laurinpoika
Idmania.Hän tuli Bielke-suvun läänitysten voudiksi ja asettui asumaan Huit- tisiin, aluksi Nanhian Juuselaan.
Tuohon aikaan Juusela
oli
viela yhtenä talona, joka sijaitsi suun-nilleen
nykyisen Kylä-Juuselan kohdalla. Kun talo 17 57 halottiin,juuri
Kylä-Juuselajäi
Idmaneil-le.
Daniel Laurinpoika meni nai-
misiin
Sammun Takkulan fyttä- renMarian
kanssa,joten
sukuavoi tämänkin
perusteella pitaa huittislaisena.Avioliitto sai
ai-kaan myös sen' että Takkula siirtYi Idman-suvun omistukseen
yli
sa-daksi vuodeksi. Suvun Huittisissa pysyqeet .jäsenet asuivat pääasi- assa
juuri
Takkulassa 1800-luvun puoliväliin asti. Tosin myös Juu- sela säilyi heidan omistuksessaan pitkään, omistivatpahe
yhteenaikaan
Leppäkosken Nikkilän- kin.Danielin poika Nils
(1680-1750)
opiskeli papiksi,
aloittiuransa sotilaspappin a
ia oli
mu-kana mm. Kaarle
XII:n
onnetto- malla Norjan sotaretkelläl7l8-
1719. Sielta palattuaan
han
saiHuittisten kirkkoherran
viran,jota hoiti lahes
kuolemaansa asti.Suvun Huittisissa asuneista jä- senistä tunnetuin oli edellämaini-
tun
poikaNils
Idman nuoremPi(l7l
6-1790). Hänkin aloitti uran-sa toimimalla
sotilaspaPPina,,kunnes hänet
1749 nimitettiin isänsä seuraajana Huittisten kirk- koherraksi. Lääninrovastiksi hantuli
1758ja
sai teologian tohtorin arvon 1779.Tuolloin elettiin historiassa va- pauden ajaksi nimitetfyä kautta, jolle oli tyypillistä pappien osallis-
tuminen paljoon
muuhunkinkuin
seurakuntansa hoitoon.Niinpä Nils Idman
nuoremPi osallistui Tukholmassa pidetyille valtiopäivilleja
oli yksi harvoista Turun ulkopuolella asuneista tun-netun
Aurora-seuran jäsenistä.Kotiseutunsa hyväksi
han
toimimm. panemalla toimeen kosken- perkauksia.
Nils
Idman nuorem- mastalahtien suku lähti
voi-makkaasti laajenemaan, koska hanellä
oli
l6lasta, mikä ei silloi- sissakaan oloissaollut
aivan ta- vallista.17
53 han laati
ensimmäisen Huittista koskevan paikallishisto-riallisen
kuvauksen,,joka
tosin painettunailmestyi vasta
1970Raimo Viikin
toimittamana ja suomentamana.Idmanin
eniten huomiota herättänyt teosoli
kui- tenkin 177 4 ilmestynyt Försök atvisa
gemenskap emellan finska och grekiska språken (Yritys osoit- taa suomen ja kreikan kielet suku- laisiksi).. Hän oli sita varten etsinyt suuren joukon sellaisia suomen- kielen sanoja, jotka hänen mieles- tään muistuttivatjotakin
saman- tapaista asiaa esittävää kreikan- kielen sanaaja tällä
perusteella yritti osoittaa nämä kielet sukulai- siksi. Vieläpä hän löysi kieliopilli- sia yhtaläisyyksiä näiden kielten kesken. Nylcyajan kielitiede ei tie- tenkään anna tällaiselle tutkimuk- selle mitään arvoa, mutta omana aikanaan sitä arvostettiin niin että se jopa käännettin ranskaksi.Vielä kolmaskin suvun jäsen oli Huittisten kirkkoherrana, edelli- sen poika Daniel Idman (17 6l
-
1806),
joka tosin kuoli jo 4
-vuotiaana.
Hän
lienee sukunsa jäsenistävanhin
sellainen, jostaon
olemassa muotokuva, tosinvain
sormukseen kaiverrettuna, mistä se on suurennettu mm. Huit-tisten
seurakuntakeskuksen sei-nälle. Toisessakin suhteessa han on ensimmäinen: hänen hautaki- vensä on vanhin Huittisten hau-
tausmaalla
säilyneistä muisto- merkeistä.Jo 17O0-luvulla suku alkoi levita myös Huittisten ulkopuolelle. Äs- kenmainitun
Danielin veli
Carl Johan toimi 18lO-luvulla nykyistä Suomen Pankkia vastanneen ra- halaitoksenjohtajana ja
siksihänen
allekirjoituksensa tapaa tuon ajan seteleissä. Vuonna l814han sai
aatelisarvonja
samalla uuden sukunimen Idestam. Vä-han
myöhemminhan
adoptoi Daniel-veljensä t5rttärenja
pojan,jotka näin
myöskin saivat lde- stam-nimen. Edellinen meni nai- Ala-Kauvatsallaon
vieläPapinoja,
jota pitkin
he tuksessa Kauvatsalla.osittain näkyvissä
kulkivat veneellä
Idmanien kaivauttama käydessään virantoimi-
ll
misiin tunnetun
suomalaisuus- miehen Reinholdvon
Beckerin kanssa, jalkimmaisestätuli
kai- vostoiminnan tarkastaja ja runoi-lija. Muillakin
Huittisten ulko- puolella vaikuttaneilla suvun jä- senillä on ollut värikkäitå elämän- vaiheita, joista seuraavassa muu- tama esimerkki.Edellä mainitun Nils
Idman vanhemmantoinenkin
pojista,Daniel valitsi
papinuran. Kun tuolloinei
vielä tunnettu perhe- elakkeita, papinleskien elatus py-rittiin
usein hoitamaan niin. ettäuuden papin toivottiin
naivan edeltajansa lesken. Daniel Idman- kin valittiin 1753 Iin seurakunnan kirkkoherraksisilla
nimenomai- sella sopimuksella, ettähän
nai edellisen kirkkoherra Fabritiuk- sen lesken. Otettuaan viran vas-taan hän tuli kuitenkin
toisiin ajatuksiinja
etsikin vaimon itsel- leen aivan muualta. Seurakunta- laiset tietenkin närkästyivät ko- vasti moisesta sanansa syömisestä ja valittivat kuninkaaseen asti yrit- täen saada uuden kirkkoherran valtakirjan peruutetuksi. Siinä eikuitenkaan onnistuttu, joten Da- niel sai kuin saikin pitää virkansa.
Sara Wacklin kertoo tunnetussa kirjassaan Sata muistelmaa Poh-
janmaalta hauskan
tapauksen Ruotsin kuninkaan Adolf Fredri-kin
vierailustaIdmanin
pappi-lassa.
Useampikin suvun
jäsenistätoimi merikapteenina. Eräs heistå.
Peter Gustaf Idman (1796-1856)
tuli tunnetuksi
ensimmäisenä suomalaisena maapallon ympäri purjehtineena aluksen päällikkö-nä.
Pietarsaarelainen laivanvarus- taja Peter Malm rakennutti 1844
uuden
kolmimastoisen parkin, jonka nimeksituli
Hercules. Kun se samana vuonnalähti
ensim- måiselle matkalleen Marseilleen.varustaja
valitsi aluksen
kap- teeniksi PeterGustaf
Idmanin.jolla jo
ennestäänoli
vankkakokemus
valtameripurjehduk- sesta.Tuohon aikaan
rahtilai- voilla eiollut
vakinaisia reittejä.vaan purjehdittiin mihin kulloin- kin satuttiin saamaan.lasti. Niin- pä Herculeksenkin matka jatkui Marseillesta ensin monien mut- kien kautta Brasiliaan, sielta Kap
Hornin
eteläpuolitse Chileen ja Peruunja
edelleenTahitin
jaIndonesian kautta takaisin Eu- rooppaan. Syksyllä 1847 Hercules vihdoin palasi kotisatamaan Pie- tarsaareen. missä miehistö tieten- t2
k[*&i*ffi
l* &fi*tnin*effiGhk"{"@tuduu,
u*prs*å
r
frifilritrt$tial,H&eqtre 1 gf*drrlr. udx'ri pugrrå.
$;$fS,
Ftrgrqtx., ' rx*r@,Tthrirnfietnsi x*irgr:
tfrola.u$n$6tl
ffislitor,t*f.*xr.äsiffi fdffi, Ni'
,s *,nd&
prffi
G&wKatkelma Nils Idmanin "Yrityksestä osoittaa suo- men ja kreikan kielet sukulaisiksi".
kin joutui juhlinnan
kohteeksi kierrettyäänmaapallon
ensim- mäisinä suomalaisina.Toisenlaisen "ennätyksen" taas
saavutti myöhempi suvun jasen
Nils Bernhard Idman
(1859-lg44), joka toimi
1900-luvunalussa Tampereella Yhdyspankin konttorin johtajana. Vuonna
l9l2
paljastui hänen tekemänsä pank- kikavallus, jota on mainittu suu-
rimmaksi, mitä
Suomessa on koskaan tehty.Hänen
pankille aiheuttamansa vahinko laskettiinlahes 9 miljoonaksi
silloiseksi markaksi mika nykyrahaksi muu- tettunaon noin
150 miljoonaamarkkaa.
Tapauksen merkitys pankille näkyy siinä, että sen joh- dosta pankin jakama osinko jou- duttiin pudottamaan viidestätois- ta viiteen prosenttiin. Tapaus he- rätti aikoinaan suurta huomiota jase oli pitkään yksi maan tärkeim- mistä puheenaiheista.
Edellä
tuli jo
mainituksi rov.Nils
Idman nuoremman lapsista kaksi, Daniel ja Carl Johan. Huit- tisten näkökulmasta katsoen an- saitseemainita viela
kolmas,Fredrik (1757-l 831). Hänkin toi-
ml
nuorempana merikapteenina, mutta kyll äsbrttyään meriel ä mään ryhfyi viljelemäänjo
sukutaloksi muodostunuttaTakkulaa.
Han olikin Idmaneista viimeinen' joka varsinaisesti viljeli tata taloa; tosin hänen vaimonsa ja jotkut lapsista asuivat Takkulassa vielä jonkin aikaa isän kuoleman jälkeen. Yksi lapsista, Charlottajatti
itsestäänpysyvän muiston
ompelemallataidokkaasti Huittisten
kirkon vanhalla alttarilla olevan kirj alau- dan liinan.Pian 1800-luvun puolivälin jäl- keen Idman-suku
havisi
Huitti- sista,jolloin Takkula ja
Kylä- Juusela siirtyivät uusille omista-jille.
Siellatäällä
muualla Suo-messa, varsinkin Tampereen ja
Helsingin seudulla
Idmaneja vielä on. Huittisiin heistä jai muis- toksi jo mainittujen lisäksi Takku- lan vieläkin kayössä oleva komea päärakennusja
kaksi aittaa sekärivi
hautakiviakirkon
seinustal- la.Keijo Jaakola