Idman-suvun vaiheita · DIGI

Idman-suvun ^vaiheita

Idman-suku

on yksi

kaikkein tunnetuimmista Huittisissa ^asu- neista suvuista. Sen kantaisänä voidaan pitaa Ruotsista ^1600-lu-

vun puolivälissä

muuttanutta

Daniel Laurinpoika

Idmania.

Hän tuli Bielke-suvun läänitysten voudiksi ja asettui asumaan Huit- tisiin, aluksi Nanhian ^Juuselaan.

Tuohon aikaan Juusela

oli

viela yhtenä talona, joka _sijaitsi suun-

nilleen

^nykyisen Kylä-Juuselan kohdalla. Kun talo ^{17 57} halottiin,

juuri

Kylä-Juusela

jäi

Idmaneil-

le.

Daniel Laurinpoika meni nai-

misiin

Sammun Takkulan fyttä- ren

Marian

kanssa,

joten

sukua

voi tämänkin

perusteella pitaa huittislaisena.

Avioliitto sai

^ai-

kaan myös sen' että Takkula siirtYi Idman-suvun omistukseen

yli

sa-

daksi vuodeksi. Suvun Huittisissa pysyqeet .jäsenet asuivat pääasi- assa

juuri

Takkulassa 1800-luvun puoliväliin asti. Tosin myös Juu- sela säilyi heidan omistuksessaan pitkään, omistivatpa

he

^yhteen

aikaan

Leppäkosken Nikkilän- kin.

Danielin poika Nils

^(1680-

1750)

opiskeli papiksi,

^aloitti

uransa sotilaspappin a

ia oli

^mu-

kana mm. Kaarle

XII:n

onnetto- malla Norjan sotaretkellä

l7l8-

1719. Sielta palattuaan

han

^sai

Huittisten kirkkoherran

viran,

jota hoiti lahes

kuolemaansa asti.

Suvun Huittisissa ^asuneista jä- senistä tunnetuin oli edellämaini-

tun

poika

Nils

Idman nuoremPi

(l7l

6-1790). Hänkin aloitti uran-

sa toimimalla

sotilaspaPPina,,

kunnes hänet

1749 nimitettiin isänsä seuraajana Huittisten kirk- koherraksi. Lääninrovastiksi ^han

tuli

¹⁷⁵⁸

^ja

^sai teologian tohtorin arvon 1779.

Tuolloin elettiin historiassa va- pauden ajaksi nimitetfyä ^kautta, jolle oli tyypillistä pappien osallis-

tuminen paljoon

muuhunkin

kuin

seurakuntansa hoitoon.

Niinpä Nils Idman

nuoremPi osallistui Tukholmassa pidetyille valtiopäiville

ja

_oli yksi harvoista Turun ulkopuolella ^asuneista tun-

netun

Aurora-seuran ^jäsenistä.

Kotiseutunsa hyväksi

han

toimi

mm. panemalla toimeen ^kosken- perkauksia.

Nils

Idman nuorem- masta

lahtien suku lähti

^voi-

makkaasti laajenemaan, koska hanellä

oli

l6lasta, mikä ei silloi- sissakaan oloissa

ollut

aivan ^ta- vallista.

17

53 han laati

ensimmäisen Huittista koskevan paikallishisto-

riallisen

kuvauksen,,

joka

tosin painettuna

ilmestyi vasta

1970

Raimo Viikin

toimittamana ^ja suomentamana.

Idmanin

eniten huomiota herättänyt teos

oli

kui- tenkin ¹⁷⁷ 4 ilmestynyt Försök ^at

visa

gemenskap emellan finska och grekiska språken (Yritys osoit- taa suomen ja kreikan kielet suku- laisiksi).. Hän oli sita varten etsinyt suuren joukon _sellaisia suomen- kielen sanoja, jotka hänen mieles- tään muistuttivat

jotakin

saman- tapaista asiaa esittävää kreikan- kielen sanaa

ja tällä

perusteella yritti osoittaa nämä kielet sukulai- siksi. Vieläpä hän löysi kieliopilli- sia yhtaläisyyksiä näiden kielten kesken. Nylcyajan kielitiede ei tie- tenkään anna tällaiselle tutkimuk- selle mitään arvoa, mutta omana aikanaan sitä arvostettiin niin että se jopa käännettin ranskaksi.

Vielä kolmaskin suvun jäsen oli Huittisten kirkkoherrana, edelli- sen poika Daniel Idman ^{(17 6l}

-

1806),

joka tosin kuoli jo 4

-vuotiaana.

Hän

lienee sukunsa jäsenistä

vanhin

sellainen, ^josta

on

olemassa muotokuva, ^tosin

vain

sormukseen kaiverrettuna, mistä se on suurennettu mm. Huit-

tisten

seurakuntakeskuksen sei-

nälle. Toisessakin suhteessa han on ensimmäinen: hänen hautaki- vensä on vanhin Huittisten ^hau-

tausmaalla

säilyneistä muisto- merkeistä.

Jo 17O0-luvulla suku alkoi levita myös Huittisten ulkopuolelle. Äs- kenmainitun

Danielin veli

Carl Johan toimi 18lO-luvulla nykyistä Suomen Pankkia vastanneen ^ra- halaitoksen

johtajana ja

siksi

hänen

allekirjoituksensa tapaa tuon ajan seteleissä. Vuonna l814

han sai

aatelisarvon

ja

samalla uuden sukunimen Idestam. ^Vä-

han

myöhemmin

han

adoptoi Daniel-veljensä ^t5rttären

ja

pojan,

jotka näin

myöskin saivat lde- stam-nimen. Edellinen meni nai- Ala-Kauvatsalla

on

vielä

Papinoja,

jota pitkin

he tuksessa Kauvatsalla.

osittain näkyvissä

kulkivat veneellä

Idmanien kaivauttama käydessään virantoimi-

ll

misiin tunnetun

suomalaisuus- miehen Reinhold

von

Beckerin kanssa, jalkimmaisestä

tuli

kai- vostoiminnan tarkastaja ja _runoi-

lija. Muillakin

Huittisten ulko- puolella vaikuttaneilla suvun jä- senillä on ollut värikkäitå elämän- vaiheita, joista seuraavassa muu- tama esimerkki.

Edellä mainitun Nils

Idman vanhemman

toinenkin

pojista,

Daniel valitsi

papinuran. _Kun tuolloin

ei

vielä tunnettu ^perhe- elakkeita, papinleskien elatus py-

rittiin

usein hoitamaan niin. että

uuden papin toivottiin

naivan edeltajansa lesken. Daniel Idman- kin valittiin 1753 Iin seurakunnan kirkkoherraksi

silla

nimenomai- sella sopimuksella, että

hän

nai edellisen kirkkoherra Fabritiuk- sen lesken. Otettuaan viran vas-

taan hän tuli kuitenkin

toisiin ajatuksiin

ja

etsikin vaimon itsel- leen aivan muualta. Seurakunta- laiset tietenkin närkästyivät ko- vasti moisesta sanansa syömisestä ja valittivat kuninkaaseen asti yrit- täen saada uuden kirkkoherran valtakirjan peruutetuksi. Siinä ei

kuitenkaan onnistuttu, joten Da- niel sai kuin saikin pitää virkansa.

Sara Wacklin kertoo tunnetussa kirjassaan Sata muistelmaa Poh-

janmaalta hauskan

tapauksen Ruotsin kuninkaan Adolf Fredri-

kin

vierailusta

Idmanin

pappi-

lassa.

Useampikin suvun

^jäsenistä

toimi merikapteenina. Eräs heistå.

Peter Gustaf Idman (1796-1856)

tuli tunnetuksi

ensimmäisenä suomalaisena maapallon ympäri purjehtineena aluksen päällikkö-

nä.

Pietarsaarelainen laivanvarus- taja Peter Malm rakennutti 1844

uuden

kolmimastoisen parkin, jonka nimeksi

tuli

Hercules. Kun se samana vuonna

lähti

ensim- måiselle matkalleen Marseilleen.

varustaja

valitsi aluksen

kap- teeniksi Peter

Gustaf

Idmanin.

jolla jo

ennestään

oli

^vankka

kokemus

valtameripurjehduk- sesta.

Tuohon aikaan

rahtilai- voilla ei

ollut

vakinaisia reittejä.

vaan purjehdittiin mihin kulloin- kin satuttiin saamaan.lasti. Niin- pä Herculeksenkin matka jatkui Marseillesta ensin monien mut- kien kautta Brasiliaan, sielta Kap

Hornin

eteläpuolitse Chileen ja Peruun

ja

edelleen

Tahitin

^ja

Indonesian kautta takaisin Eu- rooppaan. Syksyllä 1847 Hercules vihdoin palasi kotisatamaan Pie- tarsaareen. missä miehistö tieten- t2

k[*&i*ffi

^l* &fi*tnin*

effiGhk"{"@tuduu,

u*prs*å

r

frifilritrt$tial

,H&eqtre 1 gf*drrlr. udx'ri pugrrå.

$;$fS,

Ftrgrqtx., ^' rx*r@,Tthrirnfietnsi x*irgr

:

^tfrola.

u$n$6tl

ffislitor,

t*f.*xr.äsiffi fdffi, Ni'

,s *,nd&

prffi

^G&w

Katkelma Nils Idmanin "Yrityksestä osoittaa suo- men ja kreikan kielet sukulaisiksi".

kin joutui juhlinnan

kohteeksi kierrettyään

maapallon

ensim- mäisinä suomalaisina.

Toisenlaisen "ennätyksen" taas

saavutti myöhempi suvun ^jasen

Nils Bernhard Idman

(1859-

lg44), joka toimi

^1900-luvun

alussa Tampereella Yhdyspankin konttorin johtajana. Vuonna

l9l2

paljastui hänen tekemänsä pank- kikavallus, jota on mainittu suu-

rimmaksi, mitä

Suomessa on koskaan tehty.

Hänen

pankille aiheuttamansa vahinko laskettiin

lahes 9 miljoonaksi

silloiseksi markaksi mika nykyrahaksi muu- tettuna

on noin

150 miljoonaa

markkaa.

Tapauksen merkitys pankille näkyy siinä, että sen joh- dosta pankin jakama osinko jou- duttiin pudottamaan viidestätois- ta viiteen prosenttiin. Tapaus he- rätti aikoinaan suurta huomiota ja

se oli pitkään yksi maan tärkeim- mistä puheenaiheista.

Edellä

tuli jo

mainituksi rov.

Nils

Idman nuoremman lapsista kaksi, Daniel ja Carl Johan. Huit- tisten näkökulmasta katsoen an- saitsee

mainita viela

kolmas,

Fredrik (1757-l 831). Hänkin toi-

ml

nuorempana merikapteenina, mutta kyll äsbrttyään meriel ä mään ryhfyi viljelemään

jo

sukutaloksi muodostunutta

Takkulaa.

Han olikin Idmaneista viimeinen' joka varsinaisesti viljeli ^tata taloa; tosin hänen vaimonsa ja jotkut lapsista asuivat Takkulassa vielä jonkin aikaa isän kuoleman jälkeen. Yksi lapsista, Charlotta

jatti

itsestään

pysyvän muiston

ompelemalla

taidokkaasti Huittisten

kirkon vanhalla alttarilla olevan kirj alau- dan liinan.

Pian 1800-luvun puolivälin jäl- keen Idman-suku

havisi

Huitti- sista,

jolloin _Takkula ja

Kylä- Juusela siirtyivät uusille omista-

jille.

_Siella

_täällä

_{muualla Suo-}

messa, varsinkin Tampereen ja

Helsingin seudulla

Idmaneja vielä on. Huittisiin heistä jai _muis- toksi jo mainittujen lisäksi Takku- lan vieläkin kayössä oleva komea päärakennus

ja

kaksi aittaa sekä

rivi

hautakivia

kirkon

seinustal- la.

Keijo Jaakola