• Ei tuloksia

Mäntsälän kansalaisopisto : Toimintakertomus 1969-1970 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mäntsälän kansalaisopisto : Toimintakertomus 1969-1970 · DIGI"

Copied!
12
0
0

Kokoteksti

(1)

I YLEISTÄ

Mäntsälän kansalaisopisto on Mäntsälän kunnan omistama ja ylläpitä- mä, koaluhaujfukaon tarkastuksen ja valvonnan alainen, valtionapua nauttiva appijaifag, joka on perustettu vuonna 1966. Opistoon voivat kir- joittautua opiskelíjoiksi kaikki 16 vuotta täyttäneet tai muussa tapauk- sessa oppivelvollisuutensa suorittaneet. henkilöt. Opiston toimialueeseen kuuluvat Mäntsälän ja Pornaisten kunnat.

Kansalaisopisto pyrkii tarjoamaan toímíallıeensa asukkaille mahdol- lisuuksia opiskeluun, henkiseen itsensä kehittämiseen ja hjtödylliaaan va- paa-ajan käyttöön.

Opisto toimii hajasijoitettuna ja toimintaa on mahdollisuuksien mu- kaan pyritty järjestämään toimialueen eri puolille. Kuluneena työkautena opistolla oli toimintaa kaikkiaan 26 eri pisteessä. Päätoimipaikkana on ollut Mäntsälän yhteiskoulu, jonne pääosa ns. tietopuolisesta opetuksesta oli käytännöllisistä syistä keskitetty. Yhteiskoululla opistolla on ollut käy- tössään tarvittava määrä luokkahuoneita ja erikoisopetustiloja, joista on erityisesti mainittava tehokkaassa käytössä ollut nykyaikainen kiaüstu- dio. Koululla vallitsevan tilanahtauclen takia ei opiston kanslia- ja jm- koustiloja ole toistaiseksi voitu sijoittaa päätoimipaikan yhteyteen, vaan ne sijaitsevat erillisessä rakennuksessa. Pornaisissa opisto toimii pää-

asiassa kokeiluperuskoulun rakennuksessa ja muissa sivutoimipisteissii etupäässä kansakouluilla.

Työkauden aikana opistoon kirjoittautui n. 7,5 Off. toimialueen koko vä- estöstä, joten kiinnostus opistoa kohtaan on ollut erittäin hyvä.

Kayiannön- ja harrasteaineet ovat jo aikflíãümpinakin tytivuosina olleet opiston opetugohjelmassa monipuolisesti edustettuina. Kuluneena työvao- tena pyrittiin entistä enemmän tarjflflmfiafl mahdollisuuksia myös ns. tie- topuolisten ja yleissivistävien aineiden Opifikeluun. Vaikka kaikkia suun-

niteltuja opintoryhmiä ei varsinkaan tietopuolisissa aineissa voitu liian pienen opiskelijamäärän takia aloittaa, toteutui opetussuunnitelma ylaj..

sesti katsoen hyvin, mihin ratkaisevasti vaikutti se, että opistoon on on-

nistuttu saamaan taitavia ja tehtäväänsä innostuneita opettajia.

(2)

Kouiunjohtaja Aaro Lehtelä on toiminut opiston johtokunnan puheenjoh- tajana opiston perustamisesta lähtien. Puheenjohtajan täyttäessä vuoden tiaihteessa Ei) vuotta kävi-vät opiston ja toverikurtnan jolttoltunnat onnit- tele-massa. Tilaisuudessa luovutettiin Aaro Lehtelälle KTüLrn julilavuo- den plaketti. Kuvassa toveriku-nnan puheenjohtaja Severi Kivikärki ja sihteeri Marja-Liisa Hentula esittämässä toverikunnan onnitteluja.

II GPISTUN HALIJNTG

Opiston johtokunta kokoontui tjfökauden aikana 'i' kertaa. Johtokuntaan kuuluivat kunnanvaltuuston valitsemina seuraavat henkilöt:

Lehtelä, Aaro, koulunjohtaja ipj.) Kivikärki, Severi, teknikko ıfvpj.) Anttila, Rauha, emäntä ij.) Kolu, Keijo, rakennustjröm. ij.) Talikainen, Tairno, maanvilj. ij.) Vuorinen, Leena, voimisLop. ij.)

Mäntsälän kunnanhallituksen edustajana oli kunnanjohtaja Tapıio Hyyryläinen ja Pornaisten kunnan edustajana maanviljelijä Reijo Huo- vila. Lisäksi johtokuntaan kuuluu opiston rehtori Lasse Virtanen, joka toimi sihteerinä.

Pornaisten osaston asioita käsittelevään toimikuntaan ovat kuulı.1neeI Reijo Huovila ipj.), Keijo Nurmi (vpj), Raija Felt, Olavi Haasanen ja Seija liiikkonen, varajäseninä Hilkka Kanervikko la Aimo Nurmi. Kun- nanhallituksen edustajana on ollut Vilnia. Löjpreu ja toimikunnan sih- teerinä osastonjohtaja Erkki Pa.lmi. Opiston rehtori on osallistunut ko- kouksiin. Toimikunnalla oli tjrökauden aikana E kaknnata,

III TYÖKAUSI

üpiston tjfökausi kesti EE viikkoa. Syjfslukukausi alkoi lö. E. ja päättyi 13. 12. líevätlukukausi alkoi 12. l. ja päättjfi EE. a.

üpetusta annettiin tgvökauden aikana kaikkiaan a löi] tuntia, josta Por- naisten osastossa 772 tuntia. üpiskelijatunteja kertjfi ei] lEil, iPornaisissa EEEE tuntia).

IV GPETTAJAT JA. 'PGIMIHENKILÖT

Rehtorina on vuodesta lEEE toiminut valtiotieteen maisteri Lasse Virta- nen, joka opetti englannin kieltä, sosiologiaa ja psjfkologiaa sekä piti luen- toja, alustuksia ja puheita opiston tilaisuuksissa.

üpiston päätoimisena opettajana on vuodesta IEEE ollut käsitjfönopet- taja Irma Nyman, joka opetti pukuompelua, pitsinnjrpläjfstii, kankaan ku- dontaa sekä revinnäistöitä.

Pornaisten osaston sivutoimisena johtajana on kansalaiskoulunopettaja Erklti Palmi, joka opetti puutjrötä ja askartelua.

Edellä mainitut henkilöt ovat opetuksen lisäksi hoitaneet heille opiston ohjesäännön tai tjfösäännön mukaan kuuluvat tehtävät.

Opiston päätoimisena siivoojana on ollut rouva ürierva Helenius ja si- vut.oimisena vahtimestarina päätoimipaikassa Ilmari lifläkineiı.. Sivutoimi- pisteissä on siivouksesta huolehtinut pääasiassa k.o. koulujen tai laitos- ten henkilökunta.

Tuııtiopettajat

Aalto, Keijo, kansakepettaja: piirustus ja. maalaus Ahonan, Hantta-Liisa., tervejfssisar: kotiavustajakurssi

Aukia, 'Kaisa, fil.kand.: lehdistöoppi, keskikoulun suomenkieli Aukia Pekka, íiLl-tand: psykologia

Friman., Ritva, toimistosihteeri: konekirjoitus

Haaaaıa, otti, maaaifilivliiä: niirtelmavıırı

Hartikainen, Pertti, valtiot.kand.: kansantalous Hana, Laaa, aaiiiaıaaaapatiaiaf kvlıitalvvakvrssit Hovi, Tellervo, emäntä: kansantanhut

Hämäläinen, Kaarina, sairaanhoit.: kotiavustajakurssi Hölttä, Teuvo, konttoripäällikkö: jrhdistjfstoiminnan kurssi

Janhunen. Rauno, fil.kand.: ruotsin. ja saksan kieli

Jatila, Ulla, kotitalousopettaja: kotiavustajakurssi Jary-ri, Pirkka-Liisa, neiti: vukvvmvslv

Kalliola, llona, kotitalousopettaja: kotiavustajakurssi, kotitalous Karjalainen. Aulis, kansalaiskoulunop: kirjanpito

Karsikas, Martti, insinööri: öljylämmitjfskuıssi

Keinonen, Heikki, kansak.opettaja: englanti il), näytelmäpiiri Kiiski, Hannu, kansak.opettaja: soitinjfhtjre, sekakuoro Knuuttila, Marjatta, kansakppettaja: askartelu Kohonen, Ensio, taiteilija: kuvaamataito

Koistinen, Eeva, humkandı. englanti (II-III), ruotsi (I) Koivisto, Kirsti, kansak.opettaja: naisten liikunta Koppala, Mauno, kansalaiskoulunopa: puutjfö Laavi, Seija-Liisa, liiltehjaaja: naisten liikunta Laine, Pentti, kotiteollisuusop: käytännön autotietous Lallukka, Pentti, kansakppettaja: soittokunta ja mieskuoro Laraiiafa, Lilja, kaaitviiaov-I vvkvvmselv ia käsitsüt

(3)

--- _ı_-

_.__x.__

_, _-.._.-..__...__ ı- iv-lı-

åatva-KISROIG, Hanna-M., fil.kand.: englannin kieli Lepåaala, Aarne, kansak.opettaja: sekakuoro

nii" f°°3› Allffl. _hum.kand.: englannin kieli Pyıãıcant ilme; lflfleenvaihtaja: venäjän kieli Pau 01% RWÄII. kansalnopettaja: posliirıinmaalaus Pftkefıflfl, Lola. kansaıaspsttaja: englanti (111) Putíääelš Hei-Pl. rouva: pukuompelu"

salo nä efflei. myyntıedustaja: venajank. laulutunnıt S iki: flui.kansalaıskoulunopa metallityö, teknıll. pıırustus

s; eli? Tı tomas, msinööri: teknillinen matematiıkka Su i* ...fklo- ngatenty ıispps anastaa ıtuntovsiınıstsıtı

Tigåıpatå Erkki, kotiteollisuusop.: koristeveisto _ T” H. aueta, kampaaja: kauneus- ja terveyskurssı

Unçããnelñ Tefftlı. kotitalousop; kotitalous _ Vmsanfäh flfüt. Doliısıkonst: miesten kuntovoımistelu

Viiliäi 0 ti. líılkka, osastonhoit.: kauneus- ja terveyskurssi

Wjan§°"›oM*kl~'-°. kaıısaıaopsttaja: kaskiııauıun matematiikka

Viwanåi» Ksflw. mıttariınekanikko: kotiseututietous

Vuofineã. Latsa, rouva: posliininmaalaus __ _ Vuori” › 99710-, voımıstopettaja: naisten lııkunta, vanhat tanssıt

m' Reini), kansakaopettaja: miesten kuntovoimistelu Tunticipettajien Siiaisina ovat olleet:

§,'à"*.i',§“*?'°"› Liisa. humısaııtıs f i fımfm Eeva. kansalaiskoulunop: naisten liiktınta (2 t) ıtssıaıtsuıun susmsaısisıt <6 t)

ääíıttmg 33 a1U§t1ı ksia ovat eri yhteyksissä pitäneet seuraavat henkilöt:

Björıgiunãkıâifš» fll-kand: kotiavustajakurssi, psykologia (6 t) Broberg á.. iékmf. puriasiarnies: kansaneläkkeet (2)

ssps Kãıag? a' (lpseflltif k flfiflflh°if° <5) . .

Hämäwin ä Sflstaalısıhteeri: kotiavustajak., sosıaalıturva (2)

Jokinen fail Aija. kunnaa ıääkäı -i: kstiavtıstaiakurssi (1) Ka", T; l* am» est-suomi: maatalouden luentosarja (16)

Leinåne u mafliıja metsätkantl: t-avintoıtsmia (2) m “itkin fı l.kand.° uuden matem. opetuksen seminaari (12)

Opettajien kokoukset .d ... .. . .. .. .. .

. _. tt 15. 12. 24. 4. Kaytannollısten kys?- Qflylíterš lısaksı kasiteltiiršusfysfkrcııkouksessä KTOL:n sääntöjen muutosta

f; k? tkPkwlffisf-Sa opetussuunnitelman laatimista. KToLm järjestäm-

rsseılle ovat osallistuneet seuraavat opettajat: Pirkko-Liisa Jatyfl.

I;323.1ãitlcänen, Rauno Janhunen, Irene Nyman, Leila Peltonen ja Irrna V OPINTORYTILIÄT JA KURSSIT

MÄNTSÄLÄ

A- Yhteiskıı nnauisst Ja xısısstvistsvst arvioineet

1. Sosiologia opiston kokoushuoneessa Kirkonkylässä. Opettajana opiston rehtori Lasse Vtrtanen. Yhteensä 26 tuntia. Luentoja sosiologian perus-

kysymyksist" kä k - - ~ 1

1gfkevätlukuakããdeuaeãlštıstelua. Opıskelijoıta kaikkiaan syyslukukaudel a 2~ 1101151950991 opiston kokoushuoneessa Kirkonkylässä. Opettajana fil.

kand. Kaisa Aukta. Yhteensä syyslukukaudella 18 tuntia. Keskustelua eri

tyyppísistä lehdistä. valmistettiin harjoitustyönä opiston lehti, joka pai- nettiin ja jaettiin opiston opiskelijoille. Osanottajat suunnittelivat leh- den ulkoasun ja taiton, laativat kirjoituksia ja hankkivat valokuvia len- teen. Opiskelijoita 9.

3. Psykologia Mäntsälän Yhteiskoululla. Opettajana fiLkand. Pekka Au- lcia. Yhteensä 26 tuntia. Luentoja käytännön psykologiasta käyttäen poh- jana Kullervo Rainion oppikirjan: Käytännön psykologian. Keskustelua.

Opiskelijoita 20.120.

4. Kansantalous yhteiskoululla. Opettajana valtiotkand. Pertti Hartikai- nen. Syyslukukaudella 4 tuntia. Käsitelty kansantalouden peruskysymyk- siä. Opiskelijoita 7.

5. Keskustelupiiri Sälinkään kansakoultılla. Ohjaajana opiston rehtori Lasse Virtanen. Yhteensä 36 tuntia. Alustusten pohjalta keskusteltu ajan- kohtaisista, yhteiskunnallisista ja elämänkatsomuksellisista kysymyksis- tä. Ohjaajan lisäksi alustuksia pitivät piirin osanottaj at Tauno Talikainen, Sulo Sulopuisto, Samuli Mariia, Kauko Kanninen ja Viktor Björklund.

Osanottajia 1119.

6. Tunne kotiseutusi-piiri Kirkonkylässä. Opettajana kotiseutusihteeri, mittarímekanikko Osmo Viljanen. Yhteensä 42 tuntia. Tutustuttu paikka-

kunnan laitoksiin ja historia11isiin_nähtävyyksiin. Keskusteltu mm. pitä-

l 15.

B. Kielet ja matematiikka

7. Englanti I yhteiskoululla. Opettajana kansakoulunopettaja Heikki Kei- nonen. Yhteensä 52 tuntia. Oppıkırjasta Jarvi-Sararnies: ”Come along- mukaan vain" käsitelty kpl. 1-10 harjoıtustehtävineen, lisäksi kielistudio- harjoituksia. Opiskelijoita 26119.

8. Englannin tutkintoryhmä I yhteiskoululla. Opettajana hum. kand.

Aura Lindroos. Yhteensä 62 tuntia. Ryhman tavoitteena on KTOL:n kieli- tutkinnon suorittaminen. Järvi-Saramiehen oppıkirjasta ”Come along”

käsitelty kpl. 1-22 harjoitustehtävineen. Keskustelua ja kielistudiohar- joituksia. Opiskelijoita 16/11.

9. Englanti II yhteiskoululla. Opettajana rehtori Lasse Virtanen. Yhteen- sä 58 tuntia. Marja Wuorenheimon oppikirjasta ”This is English" käsitel- ty kpl. 10-20 harjoitustehtävineen. Osa opetuksesta tapahtui kielistudios- sa, jossa ääntämisharjoitusten lisäksi käsiteltiin oppikirjasta English 901f1 opetusjaksot 1-5 harjoitustehtävineen. Opıskelijoita 13/12.

10. Englanti III yhteiskoululla. Opettajana kansakoulunopettaja Leila Peltonen. Yhteensä 53 tuntia. Marja Wuorenheimon oppikirjasta "This is English” käsiteltiin loppuosa kappaleesta 17 alkaen sekä kappalelsiin liit- tyvät harjoitustehtävät. Keskustelua ja kielistudioharjoituksia. Opiskeli- joita 13!10.

11. Englanti IV yhteiskoululla. Opettajana syyslukukaudella fil. kand.

Hanna-Maija Latva-Kiskola ja kevätlukukaudella hum.kand. Aura Lind- roos. Yhteensä 34 tuntia. Kuunneltu kielistudio-ohjelrnia ja keskusteltu niiden pohjalta. Oppikirjasta English 90116 käsitelty yksiköt 7-6. Käsi- telty Priestleyn näytelmää ”An Inspector Calls'. Opiskelijoita 7f12.

12. Opettajien englanti yhteiskoululla. Opettajana syyslukukaudella fil.

kand. H-M Latva-Kislcola ja kevätlukukaudella hunıkand. Aura Lindroos.

Yhteensä 48 tuntia. Ryhmä valmentautui kansakoulunopettajien englannin kielen tuntiopettajakurssin II oppij aksoa varten. Eino Miettisen Englan- 5

(4)

nin kieliopista käsiteltiin pykälään 51. Aimo Rönkä: Exercises of Today kpl. 43-51. Käsitelty Englannin yhteiskuntaelämää ja kirjallisuutta, kes- kustelua ja kielistudioharjoituksia. Opiskelijoita 7/7.

13. Ruotsin alkeet yhteiskoululla. Opettajana fiLkand. Rauno Janhunen.

Yhteensä 69 tuntia. Oppikirjasta Salminen-Impola ”Pratktisk svenska”

opiskelivat KTOLzn kielitutkintoon valmistautuvat kpl. 1-22, muut kpl.

1-11. Kielistudioharjoituksia. Opiskelijoita 14/11.

14. Ruotsin jatkoryhmä yhteiskoululla. Opettajana fiLkand. Rauno Jan- hunen. Yhteensä 52 tuntia. Oppikirjasta ”Praktisk svenska 2” käsitelty kpl.

10-23 harjoitustehtävineen. Oheislukemistona A. Lindgren: ”Huvudsaken är att man är frisk". Kielistudioharjoituksia. Opiskelijoita 10/8.

15. Saksan alkeet yhteiskoululla. Opettajana fiLkand. Rauno Janhunen.

Yhteensä 15 tuntia syyskukukaudella. Oppikirj asta Assman-Iivanainen:

”aprechen Sie Deutsch" kpl. 1-5. Kielistudioharjoituksia. Opiskelijoita 1 .

16. Saksan jatkoryhmä yhteiskoululla. Opettajana fiLkand. Rauno Jan- hunen. Yhteensä 46 tuntia. Oppikirjasta Aseman-Nikkilä: ”Model-nes Deutsch” kpl. 1-16. Kielistudioharjoituksia käyttäen kurssia ”Wie bitte”

sekä radion kieliohjehnia. Opiskelijoita 10/7.

17. Venäjän alkeet yhteiskoululla. Opettajana kirjeenvaihtaja Irene Ny- man. Yhteensä 13 tuntia, joista kevätlukukaudella 3. Oppikirjasta Björk- backa: ”Venajáä kaikille” kappaleeseen 5 asti. Opiskelijoita 11/7.

18. Venäjän jatkoryhmä yhteiskoululla. Opettajana kirjeenvaihtaja Irene Nyman.__Yhteensä 39 tuntia. A. Björkbackan oppikirjasta: ”Venäjää kai- kills” kayty läpi 12 lukua, venäjänkielisiä filmejä. Joka neljäs kerta ve- najankıelinen laulutunti, opettajana myyntiedustaja Sergei Putilin (16 tuntia). Laulutunneilla opeteltiin venäjänkielisiä lauluja ja perehdyttiin niiden sanoihin. Opiskelijoita 9/10, lisäksi kevätkaudella tunneilla oli mu- kana kolme alkeisryhmästä sen lopettamisen jälkeen siirtynyttä opiske-

ijaa.

19. Iíeskikoulun suomenkieli yhteiskoululla. Opettajana fil. kand. Kaisa Aakia. Yhteensä 59 tuntia. Setälä-Nieminen-Ojajärven kieliopista käsi-

felt? prkä_1ät_ i-'ii ja 74. Luettu suomalaisia ı-uiıouiia. oıkeinkiı-joiius-

harjoituksia ja ainekirjoitusta. Opiskelijoita 11/11.

20. Teknillinen matematiikka yhteiskoululla. Opettajana insinööri Tuo- inas Soikkeli. Yhteensä 56 tuntia. Harjoiteltu eri laskutoimituksia käyt- taen laskuviívainta. Mittausoppia, algebran alkeita ja teknillisteii oppi- laitosten pääsytutkintolaskuja. Opiskelijoita 13/9.

C. Käytännön aineet

621. lširjiinpito yhteıskpuliilla. Opettajana kansalaiskoulunopettaja Aulis Kfl-finlçinfinnYhteensafíl tuntia. Tutustuttu alkuperäiseen amerikkalai- seen kirjanpitoon jaukasiteltjn tilinpäätöksen erikoístapauksia sekä tasei- den laatimista. :fyoliikkeen kirjanpito ja työtilit. Vekselit ja niiden kir- janpıdollinen kasıttely. Parannettuun amerikkalaiseen kirjanpitoon tu- tustuttu esimerkkitehtävien avulla. Opiskelijoita 10/7.

22._ Konekirjoitus'Kansalaiskoululla. Opettajana toimistosihteeri Ritva Frıinan. Yhteensä 33 tuntia. Oppikirj an Kivekäs: ”Konekirjoituksen al- keet ' mukaan käyty lapi" harjoitukset 1-28. Perehdytty kirjoituskoneen huoltoon. Opiskelijoille jarjestettiin loppukokeet. Opiskelijoita 23/17.

23. Teknillinen piirustus yhteískoululla. Opettajana kansalaiskoulunopet- taja Matti Salo. Yhteensä 55 tuntia. Tutustuttu tärkeimpiin piirustusvä-

lineisiin ja viivalajien käyttöön. Perehdytty inittausvälineiden, teknillis- ten taulukoiden ja tarveaineiden tunnusmerkkien käyttöön. Mittakaava ja laskuviivaimen käyttö. Piirustusten luonnostus, peruspiirustus ja puh- taaksi piirtäminen. Tehty useita harjoituspiirustulcsia. Opiskelijoita 10/9.

24. Metallityö yhteiskoululla. Opettajana kansalaiskoulunopettaja Matti Salo. Yhteensä 116 tuntia. Tutustuttu erilaisiin metalliraaka-aineisiin.

Kiinnitetty huomiota valmisteiden kauppanimikkeisiin, niiden valmistus- tapoihin sekä erilaisiin metallilaatuihin. Kaasu- ja kaarihitsausta. Pereh- tymistä metallityökoneiden käyttöön. Valmistettu runsaasti harjoitustöitä.

Opiskelijoita 21/23.

25. Puutyö Soukkion koululla. Opettajana kansalaiskoulunopettaja Mau- no Koppala. Yhteensä 112 tuntia. Tutustuttu erilaisiin raaka-aineisiin, pintalcäsittelyyn sekä työkalujen ja koneiden käyttöön. Runsaasti harjoi- tiistöitä. Opiskelijoita 16/12.

25» Käytännön 8111015213005 yhteiskoululla. Opettajana kotiteollisuusopet- taja Pentti Laine. Yhteensä 24 tuntia syyslukukaudella. Käsitelty autossa esiintyviä pieniä vikoja ja niiden korjaamista sekä auton eri laitteistojen rakennetta ja huoltoa. Opiskelijoita 12.

27. Kotitalous yhteiskoululla. Opettajana kotitalousopettaja Ilona Kal- liola. Yhteensä 49 tuntia. Ruoanlaitto-ohjeita, erilaisten aterioiden val- mistusta ja leivontaa. Kevätkaudella pitivät Järvenpään Kotitalousopet- tajaopiston opettajakokelaat Virve Harjunpää ja Anita Ketonen oppitun- neilla lyhyitä esityksiä kodinhoitoon liittyvistä aiheista. Opiskelijoita 22/14.

23. Pukuompelu Arolan kansakoululla. Opettajana käsityönopettaja Irina

Nyman. Yhteensä 82 tuntia. Pukuoinpelun alkeita, kaavan kuosittelua

mallin mukaan. Valmistettu hameita ja puseroıta varastokaavoja apuna käyttäen. Opiskelijoita 16/16.

29. Pukuompelu Ohkolan kansakoululla. Opettajana käsityönopettaja

Irma Nyman. Yhteensä 88 tuntia. "Pl ıklwlnlilelun yksityiskohtia. Valmis-

tettu aikuisten jakkupukuja, talvikavelypukuja, takkeja, hattuja seka las- ten vaatteita. Opiskelijoita 15/ll.

39. Pukuompelu yhteiskoululla. Opettajana neiti Pirkko-Liisa Jätyri. Yh- teensä 34 tuntia, Valmistettu peruskaavat, joista kuositeltujen kaavojen mukaan ommeltu paitapuseroita, erilaisia pukuja, hameita ym. Opiskeli-

joita 22/12. fi __

31. Puknompelu Lukon kansakoiilulla. Opettajana neiti 'Pirkko-Liisa Ju- tyri. Yhteensä 81 tuntia. Ohjelma _kuten edella. Lisaksi lasten vaatteita valmiita kaavoja käyttäen. Opiskelijoita 18/14.

32. Pukuoinpelu Kaukalammin kansakoululla. Opettajana rouva Helvi Pitkänen. Yhteensä 57 tuntia. Valmistettu puvun peruskaavat ja ommel- tu mm. jakku-, housu- ja vierailupukuja, aamutakkeja, housuja, hamei-

ta ja puseroita. Opiskelijoita 13/9. _ _ __

33. Pnkuompelu Sulkavan karisakoululla. Opettajana rouva Helvi Pitlca- nen. Yhteensä 78 tuntia. Valmistettu puvun peruskaavat ja ommeltu mm- hameita, puseroita, leninkejä, jakkupiıkiıja, housupukuja, hattuja in 135'

ten vaatteita. Opiskelijoita 21/11. __

34. Revinnäistyö opiston kokousliuoneessa (päivisirflz opettajana kani- työnopettaja Irma Nyman. Yhteensa 65 tuntia. Kansanomaisıa _t_y01§nI-'I0Jn›

oinintakeista mallien suunnittelua. Valmistettu pöytä- ja kaitaliinoja Ym- 11 9.

(5)

äfi- Rflfilllläifitfü Hirvihaaran kansakauluila. üpettajana käsityünapet- taja Irina lifyíıiau. Yhteensä 33 tuntia. líansanamaista Karjalan kirjantaa, revinniaistaiiia mm. paytaf, kaita- ja pikkuliinaja. Pitsinnyjläyksen alkei- ta. üpiskelij at itse suunnittelivat malleja. üpiskelijaita 1Df13.

_3D_. Pitsinriyjiläys I apistan kakaushuaneessa (päivisin). üpettajans kä..

sıtyanapettaja Irma Nyinau. Yhteensä 34 tuntia. Nypläyksen alkeet. Ke- 'äijtñlauriella nyplätty väli- ja reunapitsejä sekä pitsiliinaja. üpiskelijaita _3'if. Pitsinnypläys II apistan kakaushuaiieessa (päivisin). üpettajana kä- Slllıfüflülfijälltfilflsinnyplayksen alkeita. üpiskelijaita 1D.fffilä Nämfilfl. lifliteensa kevatlukukaurlella 4ä tuntia. Pit-

III. Harrasteaiiieet

33. Askarteluja nalikamuatailu äaaren kansakaululla. üpettajana kan- sakaulunapettaja ilflarjatta Knuuttila. Yhteensä DD tuntia. Nahkamiiatai- lutaina valmistettu lampakaita, kukkaraita, silmälasikatelaita ja valaku- va-alliumin kansia. Kevätlukukauırlella lavileikkausta ja emalitäitä. Cipis- kelijaita l3f14.

3D. Earisteveista yhteiskaululla. üpettajana katiteallisuusapettaja Erkki Haanpää. Yhteensä 31 tuntia. Perehäytty erilaisiin karisteveista- inenetelmiin, kuten kuha- ja upatuskuviin. Veistetty erilaisia kariste-esi- neitä. üpiskelijaita 13f14.

Pitsinaypläys an. iiaaha kansanamainea taita, jaka ali ensimmäistä uuatta apistan apetusahjelraassa. Kuiiassa asa nyplätijistä apistau kakausliua- neessa.

i_»

H*

i. l '

Il?

*Hılıııı' .

ııııı.-ı._

-ıııı.

'ııııı. ._ . '

Pasliiiiiuniaalaus ali suosittu apiskeluaiue. Kuvassa pasliininiaaalaukseii apiskelljaita yhteiskaululla. Keskellä apettaja Kaisa ifiruanne.

41. Pusliininmaalaus II yhteiskauiulla, üpettajana rva Kaisa lfiruanne.

"illiteensä lDä tuntia. liasllinimaalauksen alkeita; värien käyttää ja maa- laustekniikkaa harjaiteltu maalaamalla kaakelilaataille ja eril. pasliini-

esineisiin. üpiskelijaita 14I1s.

41. Pasliininmaalaiis Il yhteiskaululla. üpettajana rauva Kaisa Vifruan- ue. Yhteensä 113 tuntia. Pasliininmaalausta käyttäen apettajan sammitte- lemía, painettuja ja itse suunniteltuja malleja. Maalattu mm. kahviastias- taja, päytälevyjä, seinätauluja. karistelautasia ja pieniä kariste-esineita.

üpiskelijaita 1DI14.

43. Pıisliinimaalaus Nummisten kansakaululla. üpettajana kansakaiu- lunapettaja Raili Pekkala. Yhteensä 4D tuntia. Tutustuttu saltasalaisiifl.

englantilaisiin ja ranskalaisiin väreihin ja palttaiiienetelmiin. Mallien suunnittelua. Maalattu käytta- Ja fiariste-esineita sivelliii? _ 'EUPUtUE-'f hiekka-, kultaus-, anisväri ja sakerivaritekniikalla. üpiskelijaita 14f1D.

43. Pıisliininmaalaus IrIaataIausDPPiIH-ltülfgeua-_ üllfllllifll HIIH kansakun- lunapettaja Raili Pekkala. Yhteeiisa 4D tuntia. ühjelma kuten edelle. üpis- kelijaita 13f1D.

44. Piirustus ja maalaus yhteiskaululla. üpettaj ana kansakauliinapette- ja Keiju Aalta. Yhteensä 'lä tuntia. Perehflilllliifl: SDIUTD}'B'QDI}II1__PHHPET1HHJE' teisiin ja erilaisiin tekatapaihin. Keskitifttif' erityisesti aiJifl-fflfifflflfiläl-lk' seen, janka yhteydessä apiskeltu mm. kankaan pingaitus ja ilahjustus se;

kä värien käyttää ja valmistusta. 3111511011 tlfüflälfliliflläfl Yhtä-Elämää E' 1 ryhmällä ama näyttely. üliíflkfilíl üiffl139-

45, nayısımapiiri yiiteisksu1uiia._ tihjaajana kansskauiunraaetteifl Heikki KEinünEflSteinlieekin näytelmään "Helmi üsanattaj ia 1D._ yhtegnga D" tuntia syyskaudella. Tutustuttiin Jahn

(6)

'J-n;

f -' .

optıatt-n taataan:- aaittttintiiaae ana-n Lappiiiiin janaaiia.

43. Näytelınäpiiri ühkolan kansakoululla. ühjaajana maanviljelijä Utti Hannula. Yhteensä 13 tuntia kevätlukukaudella. Ryhmä perustettiin yhteistoiminnassa Ohkolan Ns:n kanssa ja se ennätti harjoitella ja esittää toisen näytöksen Maiju Lassilan näytelmästä "Nuori mylläri". Osanot-

ajia T.

ffl. Mieskuoro Kirkonkylän kansakoululla. Johtajana kansakoulunopet- taja _Pentti Lallukka. Yhteensä 33 tuntia. Harjoiteltiin mieskuorolauluja.

Jonkin verran uinusiikkitietoutta. Useita esiintymistä mm. opiston tilai-

suuksissa ja Mäntsälän viikon musiikimatineassa. üsanottajia 22f19.

43.ıãekakuoro yhteiskoululla. Johtajana kansakoulunopettaja Aarrie Leppala. Yhteensä 53 tuntia. Harjoiteltu useita sekakurolauluja, osa ajaa- ta käytetty musiikkiopin alkeiden opiskeluun. Kuoro esiintyi useita ker- toja opiston eri tilaisuuksissa sekä Mäntsälän viikon musiikkimatineassa ja kotiseutujuhlassa. üsanottajia 22:21,

49. Soittokunta yıhteiskoulullu. Johtajana kansakoulunopettaja Pentti Lallukka. Yhteensä 3? tuntia. Harjoiteltu ohjelmistoa ja esiinnytty lu-

kuisissa eri tilaisuuksissa. Clsanottajia 13fl4.

5D. Naisten liikunta I Kirkonkylän kansakoululla. Clpettajana voimis- telunopettaja Leena Vuorinen. Yhteensä 21' tuntia. Kunto- ja muokkaus- voimisteliia, erilaisia vahvistavia liikesarjoja, rytmiliikuntaa, tutustumista staattiseen ja dynaamiseen liikuntaan. üpiskelijoita 31f23.

51. Naisten liikunta II Kirkonkylän kaiisakoululla. Opettajana voimis-

irlnnflnsttsia Leena Vuannan. *fittaanatı ar tuntia, jaiata yitai tunti yti- dessä I ryhmän kanssa. ühjelma kuten edellä. üpiskelijoita 23f21.

52. Naisten liikunta Hautjärven kansakoululla. üpettajana kansakou- lunopettaja Kirsti Koiuisto. Yhteensä 21) tuntia. Kunto- ja muokkausvoi- mistelua. üsanottajia 11313.

53. Vanhat tanssit Kirkonkylän kansakoululla. Clpettajana voimistelun- opettaja Leena Vuorinen.. Yhteensä 15 tuntia, joista kevätkaudella el.

Harjoiteltu vanhoja seuratansseja. üpiskelijoita 2llf3.

54. Miesten kuntovoimistelu Kirkonkylän kansakoululla. üpettajana kansakoulunopettaja Reino Vuorinen. Yhteensä 23 tuntia. Kunto-nhjelmia, selänvahvistusohjelrnia ja pallopelejä. Clsanottajia l5f13.

55. Miesten kuntovoimistelu Kaukalammin kansakoululla. üpettajana poliisikonst. ltflfartti Untanio. Syyslukukaudella 3 tuntia. Kuntovoimis- telua. üsanottajia 3.

E. Pitkät kurssit

53. Kotiavustajien peruskurssi jrhteiskoululla. Kurssin opettajina olivat:

terveyssisar Reetta-Liisa Altonen, sairaanhoit. Kaarina Hämäläinen, ko- titalousopettaja Ulla Jatila ja kotitalousopettaja Ilona Kalliola. Kurssi järjestettiin yhteistyössä kunnan terveydenhoitoviranornaisten kanssa ja sillä noudatettiin Kotiapukeskuksen opetussuunnitelman, joka käsitti 153 tuntia opetusta ruokataloudessa, kodirihoidossa, ensiavussa ja kotisai- raanhoidossa sekä luentoja kotiavustajan tehtävästä, psykologiasta ja so- siaaliturvajärjestelmästä. Luennoitsijoina kurssilla olivat rehtori Pekka Aukia, sosiaalisilit. Koleni Espo, kunnanliiäkäri Altti Hämäläinen ja opis- ton rehtori Lasse Virtanen. Kurssilta sai todistuksen 25 henkilöä.

F. Lyhyet kurssit ja luentositrjat

53. Uuden matematiikan opetuksen seminaari yhteiskoululla. Seminaa- Fifl lühtiljana oli fiLkand. Iíauko Leinonen. Yhteensä kevätkaudella 12 tuntia. Seminaari liittyi osana Yleisradion uuden matematiikan opetuk- sen peruskurssiin. Käsiteltiin joukkomalleja, matematiikan opetuksen ta- voitteita ja menetelmiä sekä opetuksen järjestelyä. Käytiin läpi run- saasti harjoituslaskuja. Loppukokeen suoritettuaan sai 25 osanottajaa tu- distuksen kurssin suorittamisesta. üsanottajia kaikkiaan 35.

53. Maatila liikeyrityksenii-luentosarja yhteiskoululla kevätlukukau- della. Yhteensä 13 tuntia. Luennoitsijana agronomi Juhani Jokinen. Ka:

siteltiin maatalouden suunnittelumenetelmiä sekä katetuottomenetelnfiän ja sen mukaista taloussuunnitelmaa. Luennoille oli kaikilla vapaa päaSY tarvitsematta kirjoittautua opistoon.

59. Ylıdistystoiniinnan kurssi yhteiskoululla. üpettajana konttoripääl- likkä Teuno Häittä. Kevätlukukaudella yhteensä 13 tuntia. Käsiteltiin yh- distysten kirjanpitoa ja tilintarkastusta, kokoustekniikkaa, päytakirlflfl laatimista sekä muita sihteerin tehtäviä. üpiskelijoita 15.

33-33. Kotitalouskurssit: üpettajana koitalousopettaja Liisa_Helin.

Kurssien pituus oli 13 tuntia ja niillä opeteltiin mm. voileipien, piirakoi- ÖEH, Salaattien, keittojen. jälkiruokien ja. juomien valmistumista. Huo- miota kiinnitettiin tarkoituksenmukaisten tyävälineiden käyttään. Kurs-

Sf-*ln pidettiin seuraavilla kansakouluilla:

Koivikon koulu, syyslukukaudella [osanottajia 12).

Kaanaan kansakoulu, syyslukukaudella tosanottajia 12).

Purolan kansakoulu, kevätlukukaudella tosanottajia 13).

Levannon kansakoulu, kevätlukukaudella tosanottajia 13).

34. Kankaan kudonnan kurssi I Sääksjärven Nuorisoseurantalosäfi- UPEtiElj-Hua käsityänopettaja Irnia Nyman. Syyslukukaudella Dllätl-iätjçlnj teja yhteensä 121' tuntia. Kurssit pidettiin pääasiassa päivisin JH niilla Ulliskeltiin kankaan rakentamista, mallien valintaa ja suunnittelua sekfl 11

(7)

valmistettiin _mm. matkahuopia, raanuja, pellavaisia pöytäliinnja, puna- llgtunintaliinojasekä täkänöitä itse suunniteltujen mallien mukaan. Osan- o ajia 15.

55. Kankaan kudonnairkurssi II Hermanonkimaan kurggjkeskukgeesa.

UPettajana käsityönopettaja Irma Nyman. Kevatlukukaudella 119 tuntia.

Ohjelma kuten kurssilla I. Osanottajia 15.

"EEL Kauneus- ja terveyskurssi yhteiskoululla. Yhteensä 24 tuntia ke- vatlukukaudella. Kurssi järjestettiin yhteistoiminnassa Nuorisotyölauta- kunnan kanssa ja opettajina olivat; Anneie Tikka (hiusten hoito ja kam- paukset), Hilkka Vaasantiihti (jalkojen, käsien ja kasvojen hoito sekä Reetta _l'.fnorinen_ (liikunta ja kauneudenhoito). Terveydenhoidon luennot Jflrjesti ja ohjasi terveyssisar Eila Maanela. Luennot pitivät näytetuntei- na terveyssisaropiskelijat Liisa Niemi, Riitta Raatikainen ja Kielo Rieh- nait. Osanottajia yhteensä 14.

PDRNAISTEN OSASTO

1. Psykologian lueiitopiiri Peruskoululla. Opettajana opiston reht. Las- se Virtanen. Yhteensa 18 tuntia. Luentoja psykologian peruskysyinyksistä.

Keskustelua. Opiskelijoita kaikkiaan syyslukukaudella 8! kevätluku- kaudella 7.

TE. Englanti II_Peruskou1ul1a. Opettajana humlcand. Eeiia Koistinen.

šhteensa S tuntia syyslukukaudella. Marja Wuoreiiheimon oppikirjastaniistoja. Opiskelijoita 3,

3115,15 Efjsllfiijf' käsitelty kappale "The meiiths", käytetty eheisıeite-

3. Englanti III _Peruskoululla. Opettajana hurihkand. Eeva Koistinen.

šhlteensa- “Ulffiıfl UQDimaaran englannin kielessä suorittaneille. Oppikirjasta An-42 tuntia." Opıntoryhmä oli tarkoitettu vähintään keskikoulun

'feflsfl - Lsts speak English 2" käsitelty keep-eleet 33, as, 43 je si-si.

ãêıııilijsåíãtilaıafliiäiätäkstfilä. pääpaino kielen rakenteen opiskelussa. Opis-

4. Ruotsin alkeet Peruskoululla. Opettajana hum.kand. Eeva Koistinen.

ISEThtEEI-lsä

joítustehtävineen- Opígılåfélišıšíiltıâtaâfllšãlraktısk svenska kappaleet 1-3 har

5. Keskikoulun matematiikka Peruskoululla. O ettaana kansakoulun- ãlıllítítaja Mikko lfiilitiineın.Eyysliikukaudella 8 tuiaitia. JYrjönsuuri: ”Kou- tälöiãtãã Iâlähäüãttfiilta. piay aloihui ja yhtalopareihin. Opiskelijoita 9.

ti. Puutyo ja askartelu Peruskoululla. Opettajana kansalaiskoulunopet- taja ErkktPalmi. Yhteensä TS tuntia. Valmistettu mm. erilaisia huoneka- luja ja koristeveistotoitä. Opiskelijoita 1SI13,

7. Kotitalous Peruskoululla Opettajana kotitalouso. _. , ~_ pettaja Terttu Tnr' - Pelttari; Ylíteensa53 tuntia. Opiskeltu mm. säilöniistä, eril.ruokalajien val-

"T-'S '15 H. EIPUITIISTEI Ja kynttilöiden valmistamista. Opiskelijoita 21í8.

3' Pukuümllfil" jä' käfliifü Peruskoululla O ' i' ` " ' Lii-Tflhå-ffíiglfbätä- ålfkãlukukautlella 33 tuntia. Piirretty puvun kaavat ja Dešep yk Y

Pukfíefl Umlleleniiseen. Revinnäistöitä. Opiskelijoita 15.

_ * '11 ÄWIUPE 11 jä» Räfiífitfö Parkojan koululla. Opettajana käsityönopet-

taja Lilyalamlierp. Yhteensä '33 tuntia. Pukuompelua ja revinnäistöitä.

Opiskelijoita 15f12.

__1_fl- fåflífifl nski' qähteišnsfa _52 tunfflä- Hflfloiteltu erilaisia musiikkikappaleita. Esiin- íhfãjjš Peruskoululla. Johtajana kansakoulunopettaja Hanna

iiytty opiston tilaisuuksissa. Opiskelijoita 1019, 12

11. Sekakuoro Peruskoululla. Johtajana kansakoulunopettaja Hannu Kiiski. Yhteensä 11 tuntia, joista kevätlukukaudella 4. Harjoiteltu seka- kuorolauluja. Opiskelijoita llfä.

12. Posliininmaalaus Peruskoululla. Opettajana kansakoulunopettaja Raili Pekkala. Yhteensä 4D tuntia. Tutustuttu teoriassa erilaisiin väreihin ja polttomenetelmiin. Harjoitustöiden yhteydessä perehdytty posliinin- maalausmenetelmiiii. Maalattu käyttö- ja koriste-esineitä. Opiskelijoita 14 14.

13. Naisten liikunta Peruskoululla. Opettajana liik.ohjaaja Seija-Liisa Laaiii. Syyslukukaudella 'i' tuntia. Kuntovoimistelua. Osanottajia 14.

14. Miesten kuntovoimistelu Peruskoululla. Opettajana yliopp. Erkki Sorsa. Yhteensä 22 tuntia. Osanottajille laadittu yksilölliset kunto-ohjel- mat, letfytankoliarjoitteliıa, pallopelejä. Osanottajia 11f12.

15. Kuifaaniataito Peruskoululla. Opettajana taiteilija Ensio Kohonen.

Kevätlukukaudella 21 tuntia. Kipsipolijan valmistus. tutustuttu värien ja siveltimen käyttöön, maisemamaalausta. Keväällä näyttely. Opiskelijoita 14.16. Kansantanhut Jokimäen koululla. Opettajana rouva Tellervo Hoiii.

Kevätkaudella 20 tuntia. Askelharjoituksia, harjoiteltu B tanhua. Esiin- nytty opiston tilaisuuksissa. Opiskelijoita 12.

17. Kankaan kuclonnan kurssi Laukkosken entisellä kansakoululla.

Opettajana käsityönopettaja Irma Nyman. Kevätkaudella EB tuntia. Kan- kaan rakentamista ja mallien suunnittelua. Kudottu mm. matkahuopja, raanuja ja täkänöitä. Opiskelijoita 9.

18. Omakotitalon öljyliiinmityskurssi Peruskoululla. Opettajana insi- nööri Martti Iíarsikas. Kevätkaudella 18 tuntia. Käsitelty yleisiä keskus- lämmitykseen liittyifiä kysymyksiä, polttimoiden rakennetta ja huoltoa, sähkölaitteiden i-ikoja ja niiden etsimistä sekä öljysäiliöitä ja niiden asennusta. Opiskelijoita 22.

Pornaisten kansaiitanlinryhiiiö esiintymässä työkaitden Püäfffiifiifi- tilaisuudessa.

(8)

VI OPISKELIJAT

A. Opistoon työkauıšleıı aikana kirjoittautuneet opiskelijat iän ja su- kupuolen mukaan rylımiteltynä

Ikä Miehiä Naisia Yhteensä

16-20* 5/ Ja /ç/a

21-25 30 1 19

26-30 29 85 1 14

31-35 36 103 139

36-40 31 80 1 1 1

41-45 24 62 86

46-50 26 71 99

51--55 1 l 36 47

56-60 ii 21 29

61--65 5 13 18

66- 2 7 9

Yhteensä 255 663 918 ”J

*) myös alle 16 vuotiaat oppivelvollisuutensa suorittaneet

**) Pornaisten osaston osuus 174 opiskelijaa

B. Opiskelijain ammatit elinkeinoryhmittäin Elinkeino

Maa- ja metsätalous

Maanviljelij ät ja maataloudessa toimivat perheenjäsenet . . . . Muut yrittäjät ja toimihenkilöt . . . . Työntekijät . . . . Teollisuus, rakennus, käsityö

Yrittäjät ja joht. toimihenkilöt . . . . Itsenäiset käsityöläiset . . . . Työntekijät . . . . Kauppa, rahalaitokset, liikenne

Yrittäjät ja joht. toimihenkilöt . . . . Työntekijät . . . . Kunnan, valtion yms. palvelukset

Kunnan, valtion ja kirkon virkamiehet . . . . Opettajat . . . . Lääkintähenkilöstö . . . . Muut virkailijat . . . . Työntekijät . . . . Kotitehtävissä toimivat

Perheenemännät . . . . Muut . . . . Koululaiset ja opiskelijat . . . . Eläkeläiset . . . . Muut, ammatti tuntematon . . . . Yhteensä . . . .

Miehiä Naisia Yhteensä

663

1593 6 1610 66 10638

619 4417 36 19112 9410 35 918

C. Opiskelijoiden koııluopiıınot

Suoritetut opinnot Miehiä Naisia Yhteensä

Kansakoulu (kansalaiskJ, keskikoulu osittain 132 347 479 Keskikoulu . . . 22 95 117 Ylioppilastutkinto . . . 6 18 24 Kansakoulun oppilasmäärään perustuva ammat-

tikoulu tai kansanopisto . . . 52 134 187 Keskíkouluun pohjautuva ammattiopisto tai -

seminaari . . . . 28 43 71 Yliopistollinen, korkeakoulu- tai vastaava

tutkinto . . . 14 26 40 Yhteensä . . . 255 663 913

VII TODISTUKSET

Kotiavustajan pätevyystodistuksen sai 25 henkilöä ja todistuksen suo- ritetusta uuden matematiikan opetuksen peruskurssista 25 henkilöä. Li- säksi annettiin osanottotodistuksia yhteensä 57 kappaletta.

1.

N

VIII TOVERIKUNTA Toimihenkilöt

Johtokunta: Severi Kivikärki (puheenjohtaja), Reino Kuusela (vara- puheenjfilblarja-Liisa Hentula (sihteeri), Raija Linna (ra- hastonhoitaja), Raija Felt, Veikko Helin,_ Heıkkı Keinonen, Keijo Kolu, Vieno Lukiini ja Hilkka Viljanen. ı _ _ Järj estelytoiınikunteuMauno Virtanen. (pj), Matti Ruoho, Pentti Vainio.

Eero Vikström ja Pertti Ekholm. _ _ _ _ _

Retkeilytoirnikunta: Liisa Teittinen, Pertti Ekholm ja _Salf_ne Kıvıkaızkı.

Juhlatoimikunta: Pentti Lallulkka, Liisa Helin, Heikki Keinonen, Reino

Kuusela ja Raili Pekkala. _ __ __ __ _ _ _, ,

Isäntänä on toiminut Mauno Virtanen ja emantana Salme Kıvıkarkı apulaisinaan Paula Montonen, Sirpa Koivısto_ ja Yuokko Lehtonen.

Opiston kotitalousopettajat ovat avustaneet eri tılaısuuksıen tarjoılun järjestämisessä.

Toiminta.

Toverikunnan syyskokouksessa Mäntsälän “Yhteiskoululla 12. 10_. -69 käsiteltiin säännöissä mainittuja asioita seka valıttıin johtokunta ja erı toimikunnat. Kevätkokouksessa 26. 4._ kasiteltıın kesan _j_a seuraavan

työkauden ohjelmaa sekä valittiin op ıskelıjoıden edustajıksı KPOL-n

edustajakokoukseen Severi Kıvıkarkı, Salme Kıvikärkı, Reino Kuusela ja Marja-Liisa Hentula. _ _

Toverikunta on yhdessä opiston rehtorin Ja Paåltflimlsen Opettalan.. aus'

SH järjestänyt juhlia ja retkiä. Mahdollisuuksien mukaan on mFOS PY- ritty ylläpitämään yhteistoimintaa muiden opıstolçn kanssa _(kS-ällfafl' va luku). Opistolaiset ovat pyrkllleet 311110151291111111113811 Palfik? _ “ninmuiden yhdistysten kanssa mm. antamalla ohjelma-HPUH en malåuu ' siin. Joulujuhlan tuotto luovutettiin kahden perheen avustamısãçll-

”Väkkärä” ilmestyi lehdistöpiirın toimesta syyslukukaudella JH 10€ Im

kaikille o iskelijoille. _ _ _ .

Toverikurııınan jäseniä ovat sääntöjen mukaan kaikki oplsffilfšafillflifslåiilš;

jat. Opiskelijoilta DerifYStä ?f__m_flrkfln op ı ntomaksusta on lan k to-

kunnanvaltuuston tekemän Daatoksen mukaisesti luovutettu m verikunnan käyttöön.

(9)

1. - 8. 11.

IX JUHLAT, RETKET JA MUUT YHTEISET TILAISUUDET 12. 10. Toverikunnan vuosikokous ja illanvietto, jossa opistolaiset 19. 10.

16.

14.

25.

15.

23.

. ll.

11.

11.

12.

12.

huolehtivat ohjelmasta, lopuksi tanssia.

Teatteriretki Helsingin Kaupunginteatteriin, jonka suurella nayttamallo seurattiin Dostojevskin ”Riivaajia".

Vletettiin Mäntsälän viikkoa, jonka järjestämiseen opistolaiset aktuvisesti osallistuivat yhteistoimin nuorisotyölautakunnan, seurakunnan sekä paikkakunnan seurojen ja yhdistysten kans- sa. Opisto järjesti ”Kouluriihen”, jossa paneelikeskusteluun osallistuivat: kansakouluntarkastaja Esko Korpijärvi sekä paikkakunnan kouluviranomaisten ja luottamusmiesten edus- fallna Pekka Aukia, Viljo Harja, Tapio Hyyryläinen, Aulis Karjalainen, Severi Kivikärki, Aaro Lehtelä (keskustelun pj.), Tauno Ratsula ja Reino Vuorinen. Noin satapäinen yleisöjouk- ko oli myös mukana keskustelussa. Viikon musiikkimatienas- sa esiintyivät paikkakunnan muiden musiikinharrastajien li- saksi opiston soittokunta ja sekakuoro sekä Mäntsälän Mies- kuoro. Sekakuoro ja soittokunta esiintyivät myös Mäntsälä- seuran järjestämässä kotiseutujuhlassa. Kaikkiaan laskettiin viikon eri tilaisuuksissa olleen yleisöä yhteensä yli neljä tu..

hatta henkeä. -

Teatteriretlci Helsingin Kaupunginteatteriin, jonka pienellä näyttämöllä nähtiin Anderson 8: Brattin ”Oma koti kullan kallis". Samalla matkalla tutustuttiin Temppeliaukion uuteen kirkkoon.

Toverikunnan toimihenkilöiden yhteinen neuvottelutilaisuus, jossa pohdittiin tkzn toiminnan kehittämistä yleensä ja erityi- sesti tulevan talven toiınintamuotoja.

Toverikunnan retki Keravalle sikäläisen opiston järjestämään opistoj en yhteiseen illanviettoon.

Teatteriretki Helsingin Kaupunglnteatteriin, jonka pienellä näyttämöllä esitettiin Peter Luken ”Pietarin PUISW»

Opiston joulujuhla, jossa esiintyivät mm. opiston sekakuoro, mıeskuoro ja soittokunta. Lisäksi ohjelmassa oli runsaasti Opıstolaisten esityksiä. Toverikunta tarjosi kahvit, lopuksi tanssıttiin. Mukana runsaasti neljättä sataa opistolaista.

. Teatteriretki Helsingin Kaupunginteatteriin, jossa seurattiin Johnson 8: Erikssonin näytelmää ”Volpone eli kettu".

. Uudenmaan ja Etelä-Hämeen opistojen hiihtokilpailuihin Fors- sassa osallistuivat Väinö Nikkinen, Mirja Nikkinen, Tapio Nik-

kı nen ja Liisa Virtanen. Joukkue menestyi hyvin, parhaiten

Iåısanyırtanerı., joka voitti oman sarjansa. Kilpailujen yhteydes- sä paatettiin seuraavat hiihdot pitää Mäntsälässä.

. Kutomakurssin työnäyttely Herrnanonkimaan kurssikeskuk- SBSSH, jossa oli näytteillä runsaasti kurssilaisten valmistamia kudontatoitä. Näyttelyyn tutustui noin sata henkeä.

. Osallistuttiin opistopiirin kevätjuhliín Turengissa. Piiritoiini- kuntaan valittiin edelleen mm. Severi Kivikärki. Opistolais- kuntien “yhteinen ”aivoriihi” päätettiin pitää elokuussa 1970

Mantsalassä. t

11. 4. Osallistuttiin opistojen yhteiseen illanviettoon Porvoossa. Opis-

16.

tojen välisen tietokilpailun voitti tällä kertaa Mäntsälän jouk- kue, joka sai kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. ”Mäntsälän mitta" luovutettiin isäntäopistolle.

. Teatterit-etu Kansallisteatteriin, jossa nähtiin v. sari-imin "nro- taan pois". Ennen näytöstä tutustuminen teatteriin.

. Pornaisten osaston työnäyttely a työkauden päättäjäistilai- suus. Esillä oli eri harrastusryhmien töitä. Tilaisuudessa esiin- tlrivät Pornaisten soitinyhtye ja kansantanhuryhmä sekä pu- huivat kansalaisopistotoimikunnan puheenjohtaja Reijo Huo-

vila ja opiston rehtori Lasse Virtanen.

. Työnäyttely yhteiskoululla herätti runsaasti mielenkiintoa ja siihen tutustui useita satoja henkilöitä. Esillä olleista eri har- rastusryhniien varsin korkeatasoisista töistä sai mm. taideryh- män ensimmäistä kertaa esillä ollut näyttely paljon huomiota osakseen.

. Työkauden päättäj äistilaisuus yhteiskoululla. Opiston soitto- kunta ja sekakuoro esiintyivät, Anneli Peltonen esitti :fiirpa Ollilan lgirj nittanıan pakinan, Pornaisten tanhuryhmà esiintyi, johtokunnan puheenjohtaja Aaro Lehtelä, tkzn pulteenlOhfillfl Severi Kivikärki ja opiston rehtori puhuivat. Kotiavustajien todistusten jaon suorittivat terveyssısar Reetta-Liisa Ahonen ja opiston rehtori. Kahvıtarjoilusta huolehtivat kotıavustaj at opettaja Ilona Kalliolan johdolla. Tilaisuudessa oh kolmatta sataa opistolaista.

. Päättäj äispäivän tilaisuudet jatkuivat illalla yhteiskoululla, jossa jäi-je5tettyyn_ toverikuıinan illanviettoon kertyi

rımsaaıs- ti opistolaisia. 0112131111311 JI-*Qntåflanfi tQlml R?m° Ktnfse a' goitgokunnan ja kuorojen hsaksi esuntyi Pomaısten soıtınyli:

tye. Heikki Keinonen ja Maunu Mariia" naurattivat Fläöfl

ja Qhkolan näyttelijat esittivät toisen naytoksen Maiju 132;näytelmästä ”Nuori Mylları . Vàlilla laulettiin yhdessa Ja 12:31:

puksl tanssittiin.

. Teatteriı-etlri Lahden Kaupunginteatteriin, jossa nähtiin Ein- meñch Kalmgnin operetti ”Mustalaisruhtinatafí `Tällä 111111911

aikaisemmmaınn teattç ı-ıınatkoiiıa pit mukana ıinıa-aufflfliflefl

teatterista kiinnostuneita opistolaisia.

. KTOL:n XVII varsinainen edustajakokous Lappeenrannassa.

Virallisesti valittuina edustajina kokoukseen osallistuivat Aaro Lehtelä, Severi ja Salme Kıvikärki, Mar] a-Liisa Hentulinaliılieéfâf:

Kuusela, Irma Nyman ja opiston rehtori. Kokoukksıerııitaån tuli maan, henkilövalintoja valrnistelevaan vaalivalioLehteıä valituksi opisto;en johtokuntıen edustajana Aaro -

17

(10)

X LOPUKSI

Kansalais- ja työväenopistojen liiton XVII edustajakokoukseen Lap- peenrantaan 6.-'l. 6. 1970 olivat opistot kautta maan lähettäneet edusta- jansa. Kokouksessa, jossa olivat edustettuina opistojen johtokunnat, opet- tajat ja opiskelijat, keskusteltiin mm. opistolükkeen lähiajan toiınintata- voitteista. Koska tavoiteohj elmassa tiivistettyinä tulevat esiin opistotyön tämän hetken ongelmat lienee paikallaan tähän kertomukseen lopuksi si- sälilyttääedustajakokouksen hyväksymät tavoiteohjelmaan sisältyvät pon- ne :”L Edustajakokous korostaa opistojen ja muiden kunnalliseen koulu- toimeen kuuluvien oppilaitosten yhteistyön merkitystä. On pyrittävä yh- teisten opettafiavoimien käyttöön ja mahdollisuuksien mukaan myös yh- teisten opettajatoimien perustamiseen.

Ammatillisen aikuiskasiiatuksen kysynnän lisääntyessä on opistoliik- keen ja opistojen selvitettävä, mikä osuus opistolla voi pitkällä tähtäyk- sellä olla jatko-, uudelleen- ja täydennyskoulutuksessa.

_2. Edustajakokous toteaa, että aikuiskasvatuksen vaatimusten mukaiset toimitilat ovat opistojen tehokkaan toiminnan välttämätön edellytys. Täs- tä ja oopistolain nimenomaisesta inääräyksestä huolimatta useat opistot ovat jatkuvasti joutuneet toimimaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa.

SiU-Oifi 311111 Olüistolla ei ole kunnollisia omia tiloja eikä sellaisten saami-

seen mahdollisuuksia, on valvottava, että koulutiloja suunniteltaessa ote-taan huomioon myös opiston tarpeet.

Niin ikään on pyrittävä kehittämään käyttökelpoisia malleja kulttuuri- keskuksista ottaen huomioon tarkoituksenmukaisen hallinnon ja opisto- työtä tyydyttävät tila- ym. ratkaisut.

_3. Tavoitteiden asettaminen ja tähän pohjautuvan opetuksen yleis- ja ainekohtainen suunnittelu on osa opistojen pedagogista toimintaa. Ope- tusnietodejoa on pyrittävä niäärätietoisesti kehittämään aikuisopetuksen vaatimuksia vastaaviksi. Sopivien aineiden kohdalla on pyrittävä keski- feffytm Opetus- ja opiskelumateriaalin toimittamiseen. Liiton tehtävänä on laatia opistoja varten runkosuuiinitelmia ja eri aineiden opetukseenliittyviä metodisia ohjeita.

4. Jatkuva koulutus _on tärkeätä myös opistotyössä mukana oleville.

Jotta he voisivat _ osallistua koulutustilaisuuksiin ja muutenkin kehittää ammattitaitoaan ja valmiuksiaan, tulee opistojen johtokuntien tiedostaakoulutuksen merkitys eräänä opiston toiminnan oleellisena osana. Opis- tojen talousarvioon tulisi varata riittävä määräraha näihin tarkoituksiin sekä myöntää tarvittaessa virkavapautta jatko-opiskelua varten.

Liitto pyrkii tukemaan inahdollisuuksiensa mukaan piirien koulutus- toimintaa sekä edelleenkin järjestämään opiskelijoille :ia opistolaiskuntien toimihenkilöille koulutustilaisuuksia.

5. Liitto pyrkii suunnitelmallisesti kehittämään opistoliikettä koskevaa tutkimustoimintaa sekä mahdollisuuksien mukaan tukemaan sitä myös taloudellisesti.Opistojen tulisi suorituttaa ensisijaisesti omia toimintaedellytyksiään_ koskevia selvityksiä.

6. Opiskelijoiden yhteistoimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään jo luornaan sille nykyhetken edellyttämiä toimintamuotoja ja mahdollisuuk- sia. Erityisesti kiinnitetään huomiota niihin Opisfffihffl, íOiSSG. ei vielä ole järjestäytynyttä yhteistoimintaa. Opiskelijoiden edustus opistojen johto- kunnissa katsotaan välttömättömäksi mm. opintodemokratian toteuttami- sen kannalta.

18

Lainsäändäntöä olisi pyrittävä inuuttamoaru niin, että opintopiirien edustajistot voisivat rajoitoetuissa opiston opiskelijoita koskevissa asioissa käyttää itsenäistä päätäntävaltaa.

7_ Qpisgojen toimintaan. vaikuttavat alueelliset erityiskysymyksetnli:

sääntyvät lähivuosina. Tämän vuoksi on opistopıirien toimintaa pyrittava kehittämään entistä monipuolisemmaksi ja kiinteammaksi huomioon ot- taen hallinnollisen kehityksen.Tämä edellyttää liiton ja piirien suunnitelmallista yhteistyota.t' O __ H

8. Liiton julkaisutoiminnassa on erityinen huomio kohdistettava Opis- tolehden sisällön kehittämiseen ja levikin laajentamiseen. Tassa tarvi- taan myös opisfojgn ja opistolaiskiintien aktiivista tukea. "Koska laaja opettajakunta tarvitsee oniaaummattijulkaisua, on selvitettava tällaisen julkaisun kustantamismahdollisuudet. u _ _

9_ Kuuguufflaif0k3ina_opistojem tehtäviin kuuluu paikkakunnan kätil- tuurielämään osallistuminen niilta osin kuin se palvelee opistotyon ar- koitiista ja tavoitteita.

l _ t k t u k m _

Liiton ja opistopiirien tulee ennakkoluupttomastiuar as e a u uuti- päivien ja -kiıpaiıujen tarkoituksenmukaisuutta. Liiton

tuleeıpyrılfıcia tag- tästä voimakkaammin vaikuttamaan niihin

kulttuurieldåıiııııiııtaıåleie 'a e ..

täviin päätöksiin, jotka vaikuttavat opıstojen toimintaa e. yıy s in . Ohjelmaa tarkasteltaessa voidaan todeta, etta eraat sıına asetetut voitteet ovat opistossamme 10 t0tQufPneet~ oplsmna On Qnut hyva. 73: 'tâ- teistyö paikkakunnan muiden oppilaitosten kanssa. _Su_urm osa

opison tuntiopettajista on 0111,11; .muı_den__ paıkkakunnan oppilaitosten 'opet

atjıãı.

Toisten oppilaitosten myöfltelsella Sıšhiiautufrfiseua Prftfnut (fılãıätin 10 '

minnan kannalta suuri merkitys. Erityisesti on_ maını ava y _eıs ou :in

johtokunnan, henkilökunnan Ja 1011101111 111Y0111§1_1101_1 åuhfautuffnnijflnfllãtš"

toorh Hyvä yhteistyö on tehnyt tyoskentelyn paatoırrupailíåiıssa nàıneıkyeeí.

väksi, Yhteiskoulun opetustilat soveltuvat hyvin myos

aıhuısop s __ . Mikäli tulevissa koulun laajennussuunnıtelınıssa otetaan

ıoioıšlioon mıyos opiston tarpeet, voidaan sanoa opiston toırrnntatılojen

kpaapımıpaı

osalta olevan varsin hyvät. Opiston lahOIIa pidetään tart earieijnm. Sl t,

_?

että opiston kanslia, 0111811011]0101911 *ileskelutılat Ja ope Usva " ıevaras °

voitaisiin sijoittaa päätoimıpatikan Yhfeytflefl-

Opiston ornistajan, Mäulãalflfl Kunnan suhtaufllmınen tipu' 2331121230122

_ _ 1 n t erittäin myöiämieıisiä. Nıınpa opısfıon jalfiusaruossa on jo pk" t h yt na ollut määräraha Opifiwn QffettanenÃatıwlmuıutukseän'Änt atPn. e n._

mahdolliseksi useiden

opfittajıen osallistumisen KTOL.n jarjes amılle ai

k' d "llksseie. _ _,

uåsplıiíkzlgigãiıãıiane edıiırstuksesta 011151011 Jbhlfiffllnflšlss? Vffldaan Fıatnftaf et;

tä tyiökautena 1959-70 johtokunnan puheenjohtaja1a_latlıi;as_ kaãkilrcrıfijiàãeıäš'

olivat opiskelijoina opistossa. T0YGI111111111==11 1111111901110 ala ° P

ton johtokunnan varapuheenwhfalflna'

Tavoiteohjelmaan sisältyä' 11101118 11011113. 110110111 OPIQåSããgITåQkehib

_ _ _ _ . t tulee kiinnittää huomiota. Täma koskee 111111- 0110111 5011 5111111111” e tåutumas_

tämistä. Koulutusjärjestelma on fnaässamme parhai aan mšmk

sa uudelleen ja myös kansalaisoplãffllefl asema kimhštukse? ° mšaíçålun

.S.är_

jestelmässä joudutaan arvioimaan 1111112110011-__T{1VQ"fFãeåhS§n 93133 istot

osuus opistojen opetusohjelmıssa näyttiıa selvastı lısatliııygrqn Jsu0gitta_

tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia erilaisten tu

nlıíijenuden kab miseen. Toisaalta yleinen kansalaıskasvatUS J? P0§`S0°n§ı lífsesü tulee kinpuolisen kehittämisen mahdollisuuksien tarjoanıııient ıh ıflnä on a

edelleen säilyttämään asemansa opistoıen keskeisenä, kel ai: áaativg,

kysymys sitten tavoitteellisesta tai ıtseisarvoısesta opıs e us ,

19

(11)

opetusınenetelmät tutkimista ja kehittämistä samalla kun on pyrittävä luomaan opisltelulle mahdollisimman viihtyisät ja tarkoituksenmukaigeı;

ulkomaiset puitteet.

Mäntsälän kansalaisopiston toimialueen väestö on ollut mukana opiston toiminnassa erittäin aktiivisesti. Siitä huolimatta tulee edelleen pyrkiä ınonipuolistamaan opiston ohjelmaa rıiin, että yhä useammat ihmiset iäs- tä, ammatista tai aikaisemmasta koulunkäynnistä riippumatta voisivat siitä löytää sopivia opiskelu- tai harrastusmuotoja ja näin käyttää te- hokkaasti hyväkseen opiston tarjoamia palveluksia.

üpiston puolesta kiitän kuluneen työkauclen työstä opettajia ja opiske-

lijoita sekä kaikkia muita, jotka ovat opiston hyväksi työskennelleet.

Mäntsälässä kesäkuussa IQTD.

Lasse Virtanen

Porvoo IWD Oy Uusimoo

Mäntsälän kansalaisopiston seuraava- työkausi alkaa maanantaina syyskuun 21 päivänä 1910. Ennen tyiikauıien alkamista jaetaan opiston painettu opetusohjelma kaikkiin talouksiin toimialueella.

Tervetuloa mukaan!

(12)

f. H

l- P

l 33.62

Äu v: kk

MÄNTSÃLÄN

KANSALAISOPISTO

TOIMINTA- KERTOMUS

1969- 1970

MÄNTSÄLÄ

PORNAINEN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tyydyttiin Turun ja Porin lääninhallituksen päätökseen, jolla oli kumot- tu Lahja Inkeri Lampisen Mäntsälän kunnassa vuoden 1958 tuloista koh- dannut taksoitus (khall 24. §

Tutustuttuaan yleis- suunnitelmaan, annettuihin lausuntoihin sekä jätettyihin muistutuksiin kunnanvaltuusto päätti lausuntonaan esittää: että kunta ei missään tapauksessa

Hyväksyttiin Mäntsälän Yhteiskoulun lukuvuoden 1967—1968 tilien ja hallinnon tarkastuksesta laadittu tilintarkastajien kertomus (khall.. § 727 ja § 791, kvalt

Kilpailun palkintolautakunta, johon kuuluivat Mäntsälän kunnan valitsemina kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen sekä rehtori Pekka Au- kia, agrologi Martti Kalliola, koulutoimenjohtaja

Päätettiin, että Mäntsälän Yhteiskoulun kielistudiolaitteiden han- kintaa varten otetaan Mäntsälän Säästöpankilta lainaa viiden vuoden maksuajalla 30000 mk (khall. §

Juhlavuosi, jota vietettiin Mäntsälän seurakunnan ja Mäntsälän kunnan yhteisenä PITÄJÄN JUHLANA, avattiin Mäntsälän kirkon ra- pulla 31.12.1984 klo 23.30 - 24.00

Mäntsälän kokonaispinta-ala on 57 000 hehtaaria ja siitä metsien osuus on noin 60 prosenttia eli 33 162 hehtaaria, kun vastaavasti peltopinta-ala on 15 300 hehtaaria. Mäntsälässä

MÄNTSÄLÄN KUNNÄLLıSKOTı, Saıinkäanıie, 04000 MÄNTSÄLÄ 100 hoitopaikkaa. johtaja