YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 44/07/01
Dnro PSY-2005-Y-189
Annettu julkipanon jälkeen 24.4.2007
ASIA Kapustasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kuusamo LUVAN HAKIJA Rasepi Oy
Järvenpääntie 24 B 93600 Kuusamo
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5
Poltto- ja voiteluaineet... 5
Vesien käsittely ... 5
Varastointi ... 7
Liikennejärjestelyt ... 7
Toiminnan lopettaminen... 7
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8
Päästöt pintavesiin... 8
Vedenlaatu... 8
Vesistössä aiheutuva kuormitus ... 9
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 9
Päästöt ilmaan ... 9
Melu ... 10
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 10
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 10
Yleiskuvaus... 10
Alueen hydrologia ... 10
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 10
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11
Vesistön tila ja käyttö ... 11
Vedenlaatu... 11
Kalatalous ... 12
Maaperä ja pohjavesiolot ... 12
Melu ja liikenne ... 12
Muu kuormittava toiminta... 13
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 13
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 13
Vaikutus pintavesiin ... 13
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 13
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 13
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 13
Melun vaikutukset ... 14
Liikenne... 14
Vesistön ja rantojen käyttö... 14
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 14
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 15
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 15
Lupahakemuksen täydennykset ... 15
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 15
Lausunnot ... 15
Muistutukset ja mielipiteet... 18
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 20
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 22
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 22
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 23
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 23
Päästöt pintavesiin... 23
Päästöt ilmaan ... 24
Melu ... 24
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 24
Varastointi ... 25
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 25
Toiminnan lopettaminen... 25
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 25
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 26
RATKAISUN PERUSTELUT... 26
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 26
Luvan myöntämisen edellytykset ... 26
Lupamääräysten perustelut ... 27
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 27
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 28
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 28
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 29
Päätöksen voimassaolo ... 29
Lupamääräysten tarkistaminen ... 29
Korvattava päätös ... 30
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 30
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 30
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 30
KÄSITTELYMAKSU... 30U Ratkaisu ... 30
Perustelut... 30
Oikeusohje ... 30
MUUTOKSENHAKU ... 31
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Rasepi Oy on hakenut Kapustasuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemus sisältää tuotannossa olevaa alaa 70,5 hehtaaria sekä lisäksi 2,5 hehtaarin lisäalueen. Vuonna 2010 tuotannossa on noin 50 ha ja alue on tuotettu loppuun arviolta vuonna 2018. Vedet joh- detaan vesiensuojelurakenteiden kautta Kapustapuroon, joka laskee He- rukkapuron kautta Yli-Kuoliojärveen.
Hakemussuunnitelma on toimitettu ympäristölupavirastoon 29.12.2005.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kapustasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kuusamon kaupungissa Kuolion kylässä Kuusamon taajamasta noin 20 km etelään Kuusamo-Oulu – valtatien vieressä tien itäpuolella.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
Voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden 31.8.1998 antaman pää- töksen (nro 49/98/1) mukaan mikäli luvan saaja aikoo jatkaa turvetuotan- toa vuoden 2005 jälkeen, sen on toimitettava mainitun vuoden loppuun ve- sioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesi- oikeus voi valvontaviranomaisen taikka vahinkoa tai haittaa kärsivän ha- kemuksesta määrätä luvan raukeamaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuo- tantoalue on yli 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.9.1998 antaman päätöksen (nro 49/98/1) nojalla.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kapustasuo on merkitty turvetuo- tantoalueeksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 17.2.1005.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon (13.4.2006) mukaan ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on
osoitettu ainoastaan pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin 150–300 metrin etäisyydellä alueesta. Alueidenkäytön osaston tiedossa ei ole aluetta kos- kevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Kapustasuolla tuotetaan jyrsinturvetta. Alueelta on tuotettu turvetta vuo- desta 1980 alkaen. Alueen nykyinen tuotannossa oleva ala on 70,5 ha, ja tuotannosta on poistunut 19 ha. Vuonna 2010 alueella on tuotannossa ar- violta 50 ha ja alue on tuotettu loppuun arviolta vuonna 2015.
Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan viidelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena rekoilla voimalai- tosten käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla.
Turvetuotanto alueella tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on kes- kimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnos- tusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena.
T u o ta n tom ä ä r ä ja k a p as it e et t i
Alueen nykyinen tuotantokapasiteetti on 30 000 MWh vuodessa. Vuonna 2010 tuotantokapasiteetti on arviolta 20 000 MWh vuodessa ja 2015 10 000 MWh vuodessa.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen va- rastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö on sijoitet- tu tukikohta-alueelle paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee Kapustasuon keski- osassa tuotantoalueen aumatien päässä. Tuotantokalusto käydään tank- kaamassa polttoainesäiliöstä.
Kapustasuon tuotantotraktorikalusto on huolletaan keväisin ennen tuotan- tokauden alkua ja kaluston tuontia tuotantoalueelle. Tarvittava tuotantoai- kainen huoltotyö tehdään tukikohta-alueella ja jonne on varattu jätteille asianmukaiset keräysastiat. Öljyt ja suodattimet on palautettu astioissa öl- jyjen ostopaikkaan. Tuotantoalueella syntyvät muovi- ja kumijätteet on ke- rätty vaihtolavalle, joka tyhjennetään kaatopaikalle.
V e s ie n k äs i t te l y
Kapustasuon turvetuotantoalue koostuu 15:stä tuotantolohkosta, joilta sar- kaojien vedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaille. Tuotantoalueen ve- det käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja altaan pois-
topäässä olevalla sihtiputkella. Tuotantokentässä jätetään tuotantojyrsin- nässä jyrsimättä sarkaojien reunassa noin 50 cm levyinen alue, joka toimii suotoalueena varsinaisen tuotantokentän ja sarkaojan välissä. Tuotanto- alueella on käytössä neljä laskeutusallasta. Tuotantoalueen vedet on joh- dettu käsittelyn jälkeen Kapustapuroon, joka laskee Herukkapuron kautta Yli-Kuoliojärveen noin 2 km:n päässä Kapustasuosta.
Tuotantokenttä on kuivatettu 20 metrin välein kaivetuilla sarkaojilla. Sarka- ojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiin- toaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättä- miseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin asennetuilla päisteput- killa on saatu kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojas- toon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen on kaivettu sarkaojan allassyvennys. Allassyvennyksen leveys on 1.3–1.5 m, syvyys ojan pohjasta 0.6–0.8 m ja pituus 10 m Sarkaojan allas- syvennys toimii yhden sarkaojan laskeutusaltaana.
Sarkaojien päisteputkien allassyvennysten puoleisiin päihin on asennettu erilliset siiviläputket, joissa on pienet raot. Siiviläputkien avulla paranne- taan allassyvennyksen lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan allassyvennös ja sihtiputki toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä.
Tuotantoaikana sarkaojien allassyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja liete- tilan tyhjennys tehdään tarvittaessa. Allassyvennysten lietetilan tyhjennys tehdään viimeistään syksyllä. Altaista poistettava liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle, jossa se kuivaa ja tuotetaan jyrsinturpeeksi.
Sarkaojaston vedet kerätään kokoojaojiin, joilla alueen vedet johdetaan laskeutusaltaille ja edelleen Kapustapuroon. Kapustasuon eteläpuolelle tuotantoalueen ympärille on kaivettu eristysojat, joilla johdetaan tuotanto- alueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesien- käsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueen pohjoisosassa ei ole ollut mah- dollista johtaa eristysojalla ulkopuolisia vesiä tuotantoalueen ohi. Tuotan- toalueen länsipuolelta ei tule ulkopuolisia vesiä tuotantoalueelle.
Laskeutusaltaiden alapuolella on laskuojassa mittapato, joka padottaa suu- rilla virtaamilla vettä altaisiin ja altaiden yläpuoliseen ojaan.
Laskeutusaltaat
Kapustasuolla käytetään neljää laskeutusallasta. Laskeutusaltaat on mitoi- tettu Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaisesti. Tauluk- koon on koottu laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot.
Mitoitustekijä Ohjearvo Mitoitusvaluma 3 l/s ha Virtausnopeus Alle 0.01 m/s Viipymä 1 h
Pinta-kuorma Alle 1 m/h Valuma-alue 30-50 ha
Lietetila Vähintään 4 m³/ha
Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravin- teiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään roudattomana aikana pois- tamaan kiintoaineesta 30–44 %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusal- tailla parhaimmillaan 10–30 %:n luokkaa.
Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi on laskeutusaltai- siin asennettu pintapuomit.
Eristysojat
Kapustasuon turvetuotantoalue on ympäröity eteläreunastaan eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet ohi tuotantoalueen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen vesiä, vaan niiden vedet kertyvät tuotantoalueen ym- päristön luontaisista valumavesistä.
V a r a s to int i
Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuo- tantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Kapustasuolla on viisi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Kapustasuon pohjois- osaan neljälle auma-alueelle on rakennettu tieyhteys suon länsipuolelta kulkevalta Oulu-Kuusamo –valtatieltä. Tuotantoalueen itäisin auma on tal- vikuljetusauma.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Kapustasuon tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on 11 000 tonnia. Tuotantoalueen neljälle aumalle on rakennettu tie suon länsipuolel- ta kulkevalta Oulu-Kuusamo –valtatieltä. Tuotantoalueen itäisin auma on talviauma, jonka turve kuljetetaan tuotantoalueen kautta aukaistavan talvi- tien kautta.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä ka- lusto ja rakenteet. Tuotannosta poistuneilla alueilla jälkikäyttömuotona tul- lee olemaan viljely- ja/tai metsätalouskäyttö. Kapustasuon tuotannosta poistunut alue sijoittuu hajalleen ympäri tuotantoaluetta. Osa tuotannosta poistuneesta alueesta on lapettuja sarkoja (turve siirretty kaivinkoneella viereisille saroille) ja osa tuotannosta poistuneesta alueesta on turvepak- suudeltaan matalaa aluetta. Lapetut sarat toimivat osin runsasvetisinä ai- koina tulva-altaina.
on lapettuja sarkoja (turve siirretty kaivinkoneella viereisille saroille) ja osa tuotannosta poistuneesta alueesta on turvepaksuudeltaan matalaa aluetta.
Lapetut sarat toimivat osin runsasvetisinä aikoina tulva-altaina.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te kn i ik k a ( BA T ) , ym pä r i s tö n ka n n al ta p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Kapustasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittely tehdään seu- raavilla vesiensuojelurakenteilla:
– sarkaojien lietealtaat – sarkaojien päisteputkitus – sarkaojien lietteenpidättimet
– suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) – laskeutusaltaat
– eristysojat ja eristysojien lietealtaat
Käytössä oleva vesien puhdistus laskeutusaltailla, sarkaojarakenteilla se- kä sarkojen reunojen suojakaistoilla täyttää parhaan käyttökelpoisen tek- niikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon, tuotantoalan tapahtuneen ja tapahtuvan poistuman, olosuhteet tuotanto- ja vesiensuoje- lumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön.
Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Kapustasuon turvetuotantoa toteuttaa osaava turveurakoitsija. Ympäristö- luvan saaja tekee turvetuotannon ja turvetuotantoalueen tarkkailua ja val- vontaa ympäristöluvan määräysten täyttämiseksi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e d en l aa tu
Vesistökuormitusta tulee tuotantokentältä ja kenttien ojista. Kuormitus kul- keutuu alapuoliseen vesistöön sarka- ja kokoojaojien kautta. Ojaston ja laskeutusaltaiden sekä sarkaoja-altaiden puhdistuksesta aiheutuu lyhytai- kaista kuormitusta.
Kapustasuon turvetuotantoalueen vuosien 1999–2005 kuormitustarkkailun vuotuiset keskiarvot ovat seuraavassa taulukossa. Näytteet on otettu Ka- pustasuon laskeutusaltaiden alapuolisesta ojasta.
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
CODMn (mg/l) 9,1 12,2 9,2 8,0 9,6 12,3 10,9
Kok.P (µg/l) 41 29 41,7 25 32 33 32
PO4-P (µg/l) 17,5 19 21 29 17 19
Kok.N (µg/l) 756 870 990 650 830 913 960 NO2-N ja NO3-N (µg/l) 79 64 210 89 240 140
NH4-N (µg/l) 218 260 290 120 250 340
Fe (µg/l)2633 3600 2200 2500 1900 2200
Kiintoaine (mg/l) 4,5 12,7 3,7 3,0 3,9 3,5 1,9
n 5 2 3 3 3 3
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kuormitustarkkailussa laskeutusaltaallisten soiden vedenlaatu on ollut vuo- sina 1999–2003 keskimäärin seuraavan taulukon mukainen. Taulukossa on esitetty myös Kapustasuon tuotantoalueelta purkautuvan veden keski- määräinen laatu vuosina 1999–2005.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen alueen turvesuot kes-
kimäärin 1999–2003
Kapustasuo 1999–2005
CODMn mg/l O2 29,8 10,2
Kok.P µg/l 89 32
Kok.N µg/l 1453 840
K-aine mg/l 11,1 4,7
Fe µg/l 5878 2505
Kapustasuolta purkautuvan veden humusainepitoisuus ja kokonaisfosfori- pitoisuus on ollut runsas kolmannes, kiintoainepitoisuus alle puolet ja ko- konaistyppipitoisuus hieman yli puolet turvetuotantosoiden keskimääräisis- tä pitoisuuksista. Kapustasuon turvetuotantoalueelta purkautuvan veden alhaisempaa ravinne- ja kiintoainepitoisuutta voi selittää suojakaista saran reunassa -tekniikka.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Kapus- tasuon vedenlaatua mitataan laskuojasta, joten siihen voi laskea valuma- alueen muitakin vesiä. Kapustasuolta ei ole mitattu vesimääriä, joten kuormitusarvio on tehty käyttämällä muilta laskeutusaltaallisilta soilta mitat- tuja keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja.
V e s is t ös sä ai h eu t uv a k u o rm it u s
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella on seurattu turvetuotan- tosoiden kuormituksia tuotanto- ja kuntoonpanoaikana. Tarkkailun perus- teella laskeutusaltaallisille turvetuotantosoille on laskettu vuotuiset omi- naiskuormitukset. Bruttomääräisistä ominaiskuormitusluvuista on vähen- netty luonnonhuuhtouman arvo, jolloin on saatu tuotantoalueen nettomää- räinen kuormitus. Luonnonhuuhtouman arvona on käytetty Vitmaojan ha- vaintoja vuosilta 1993–1999 ja 2001.
Kapustasuon keskimääräinen kesäaikainen nettokuormitus Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen vuosien 1993–2002 ominais- kuormituslukujen perusteella alapuolisiin metsäojiin on kokonaisfosforia 0,035 kg/vrk, kokonaistyppeä 0,76 kg/vrk, kiitoainetta on 3,9 kg/vrk ja hu- musta (CODMn ) 4,8 kg/vrk. Edellä esitetty keskimääräinen kuormitus on Kapustasuon osalta yliarvioitu, sillä mitatut ravinne-, humus-, ja kiinto- ainepitoisuudet ovat olleet runsas kolmannes-runsas puolet tuotantosoiden vesistä mitatuista keskimääräisistä pitoisuuksista. Tämä johtuu sarkaojan reunaan jätetystä suojakaistasta.
Kapustasuolla on sarkaojien reunassa noin 50 cm suojakaista, joka jäte- tään jyrsimättä. Se toimii suotoalueena tuotantokentän ja sarkaojan välis- sä. Kentän kuntoonpanovaiheessa sarkaojien reunojen suotoalueet ruuva- taan kentän kunnostusruuvilla kuperaan muotoon, joten saran kuivatuksen edellyttämä kupera muoto säilyy saran poikkileikkausprofiilissa.
Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt on sijoitettu tukikohta-alueille ja niitä tarkkail- laan tankkauksen yhteydessä. Kapustasuon läheisyydessä ei ole veden- hankinnassa hyödynnettäviä pohjavesialueita.
P ä ä s tö t i lm a a n
Tuotannon aiheuttaman pölyn on todettu aiheuttavan viihtyvyyshaittarajan ylittäviä laskeumia noin 100 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Lähin loma-asutus Kapustasuon pohjoispuolella on 50–200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta ja lähin vakituinen asutus 550 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
M e l u
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Kaikkien meluisampien työvaiheiden (kentän kun- nostustoimet) aikana 55 dB:n arvo voi ylittyä 200–300 metrin etäisyydellä ja 50 dB:n arvo noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kaupungin jätehuoltomääräys- ten mukaisesti. Jätteille on varattu asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Y l e is k uv au s
Kapustasuo on lounas-kaakko suuntaisessa pitkittäisselännemaastossa.
Kapustasuon itäpuolella on Iso ja Pikku Siikavaara. Kapustasuon eteläpuo- lella on Yli-Kuoliojärvi. Suon ja järven välissä on Katajavaara.
Alueen mineraalimaat ovat metsätalouskäytössä ja kangasmetsän peitos- sa. Kapustasuota ympäröivät suoalueet ja soistuneet metsäalueet on suu- relta osin metsäojitettu. Yli-Kuoliojärven rannat on soistuneilta osiltaan metsäojitettu.
Tuotantoalueelta on Herukkapuron laskuun Yli-Kuoliojärveen 2 km.
A l u e en hyd r o l o g i a
Kapustapuro laskee Herukkapuron kautta Yli-Kuoliojärveen, joka sijaitsee Iijoen vesistöalueen Ala-Kuoliojärven valuma-alueella (61.672). Herukka- puron valuma-alue laskussa Yli-Kuoliojärveen on 7,4 km2. Yli-Kuoliojärven valuma-alue järven luusuassa on 16 km2.
Herukkapuro saa alkunsa Kapustasuon itäpuoliselta suoalueelta. Puron valuma-alue on suurelta osin suota. Puron alaosaan laskee myös pienia- laisen peltoalueen ja ojitusalueiden vesiä.
Yli-Kuoliojärvi sijoittuu luode-kaakko suuntaiseen pitkulaiseen altaaseen.
Järven pituus on noin 4 km ja leveys 350–500 metriä. Järven syvyys on itäosassa 2,5–3,5 metriä ja keski- ja länsiosassa 3,5–4,5 metriä. Syvin kohta 9,8 metriä on järven länsiosassa. Yli-Kuoliojärvi laskee noin 450 met- riä pitkän joen kautta Kuusamo-Oulu tien alitse Kovajärveen.
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Kapustasuon ympäristön mineraalimaa-alueet ovat metsätalouskäytössä.
Mineraalimaiden välisiä alueita on ojitettu metsänkasvatukseen.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on Kapustasuon kohdalla mer- kintä turvetuotantoalueesta. Kapustasuon itäpuolella on maakuntakaavas- sa luonnonsuojelualuemerkintä (Oijusluoman luonnonsuojelualue).
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Lähin vakinainen asutus sijaitsee Kapustasuon tuotantoalueen länsipuolel- la 550 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen lou- naispuolella Kuolion kylän asutus sijoittuu 1–2 km etäisyydelle tuotanto- alueen reunasta Kuusamo-Oulu tien varteen. Yli-Kuoliojärven loma-asutus sijaitsee 1,7–2,2 km etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kapustasuon luoteispuolella Kuusamo–Oulu tien varressa on loma-asutuskäytössä kaksi kiinteistöä 50–200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
Kapustapuron ja Herukkapuron varrella ei ole asutusta.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Kapustasuolta lähtevän veden laatu on ollut turvetuotantoalueeksi hyvä ja näytteenottoajankohtina lähteneet vesimäärät ovat olleet pieniä, joten tur- vetuotantoalueiden kuormitusten vesistövaikutukset ovat olleet vähäisiä.
Herukkapuron vedenlaatu on esitetty seuraavassa taulukossa.
1.6.98 8.7.98 24.5.00 11.8.03 28.7.04 16.8.05
Lämpötila (C) 12,1 15 13,8
Happi (mg/l) 9,2 8,3 7,8
Happi (%) 86 82 75
Sähkönjohta-
vuus (mS/m)
3,98
15,4
12,3 7,2
pH-arvo 6,6 6,7 7,7 7,3 7,2
Väri (Pt mg/l) 190 230 235 70 175 150
CODMn (mg/l) 16 14 18 5,6 13 17
Sameus (FTU) 2,4 4,4 6 8,4
Kiintoaine (mg/l) 1,2 1,9 2 <1 5,9
Kok.P (µg/l) 35 22 30 53 45
Kok.N (µg/l) 540 550 420 570 670
Fe (µg/l) 3200 2200 2900
PO4-P (µg/l) 16 12 18 33 25
NO2-N ja NO3-N (µg/l) 190 140 210 170
NH4-N (µg/l) 62 38 39 <5 19 40
a-klorofylli (µg/l) 8,6 4,7
Herukkapuron vesi on ollut ravinteisuudeltaan lievästi rehevää. Veden kiin- toaine- ja humusainepitoisuudet sekä väri ovat olleet alhaisella tasolla ja vain hieman korkeammalla tasolla kuin Yli-Kuoliojärvessä kuvastaen He- rukkapuron valuma-alueen suovaltaisuutta.
Yli-Kuoliojärven vedenlaatu on esitetty seuraavassa taulukossa.
25.8.1999 22.8.2000 Näytteenot-
tosyvyys (m) 1 7 1 5 8,5
Lämpötila (C) 12,6 12,8 14,2 14,2 14,2
Happi (mg/l) 9,1 9,1 9,8 9,8 9,7
Happi (%) 96 95 95
Sähkönjohtavuus (mS/m) 4,2 3,2 3,1 2,9 2,8
pH-arvo 7,2 7,3 7,2 7,2 7,3
Väri (Pt mg/l) 100 91 110 110 120
CODMn (mg/l) 10 10 11 13 15
Sameus (FTU) 1,7 1,7 1,5 1,5 1,6
Kiintoaine (mg/l) 2,2 1,9 1,4 2,2 2,4
Kok.P (µg/l) 28 25 18 19 25
Kok.N (µg/l) 470 390 450 480 470
Fe (µg/l) 620 610 440 440 580
PO4-P (µg/l) 6 6 6 4 7
NO2-N ja NO3-N (µg/l) <1 <1 4 1 7
NH4-N (µg/l) <1 <1 <1 <1 <1
a-klorofylli (µg/l) 6,2 7,1 9,2 8,7 9,2
Vuosien 1999–2001 vesistötarkkailutulosten mukaan Yli-Kuoliojärvi on suhteellisen kirkasvetinen ja karu - lievästi rehevä vesistö. Yli-Kuoliojärven a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän-rehevän vesistön tasoa.
Vuoden 2002 vesistötarkkailun näyte on jäänyt ottamatta väärinkäsityksen vuoksi.
Hakemuksen mukaan Yli-Kuoliojärven vedenlaatu on sijoittunut laatuluoki- tuksessa eri tarkkailuajanjaksoina seuraavasti:
1973 hyvä 1994 hyvä 1996-1997 hyvä 1999-2001 hyvä
Kalatalous
Yli-Kuoliojärvi kuuluu Kuolionkylän osakaskunnan vesialueisiin. Herukka- purossa ei kalasteta. Hakija on tehnyt Kuolionkylän kalastuskunnan kans- sa korvaus- ja yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaisesti hakija on suorit- tanut kalastuskunnalle korvaukset Kapustasuon vesien johtamisesta Yli- Kuoliojärveen.
M a a p e r ä ja p oh ja v es i ol o t
Kapustasuo sijaitsee luode-kaakko suuntaisessa pitkittäiskumparemaas- tossa, jossa mineraalimaakumpareiden väliset alueet ovat soistuneet.
Suon läheisyydessä ei ole yhdyskuntien vedenhankintaan soveliaita aluei- ta.
M e l u j a l iik e n ne
Kapustasuon länsipuolitse kulkee Kuusamo-Oulu valtatie, jolta on raken- nettu aumatie tuotantoalueen koillisosaan.
M u u k uo rm i t ta v a to i m in t a
Hakemuksessa ei ole esitetty muuta ympäristöä kuormittavaa toimintaa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Kapustasuon turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys alavirranpuoleisessa vesistössä tuotantovai- heessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on seu- raava.
Kok.P (µg/l)
Kok.N (µg/l)
Kiintoaine (mg/l)
Herukkapuro 6 130 <1
Yli-Kuoliojärvi 3 60 <1
Herukkapurossa Kapustasuon turvetuotanto nostaa puron fosforipitoisuutta 6 µg/l ja typpipitoisuutta 130 µg/l. Yli-Kuoliojärvessä Kapustasuon turvetuo- tannon kuormitus nostaa Herukkapuron laskukohdassa veden fosforipitoi- suutta 3 µg/l ja typpipitoisuutta 60 µg/. Osa Kapustasuon kuormituksesta pidättyy ja laimenee Kapustapuroon ja Herukkapuroon. Tuotantoalueelta on 2 km Herukkapuron laskuun Yli-Kuoliojärveen. Laskelman perustana on laskeutusaltaallisten tuotantosoiden keskimääräinen kuormitustaso. Ka- pustasuolta purkautuvan veden ravinne- ja kiintoainepitoisuus on ollut sel- västi alhaisemmalla tasolla kuin tuotantosoilla keskimäärin.
V a i ku t us m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Kapustasuon läheisyydessä ei ole varsinaisia harjumuodostumia, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita ja joilla on merkitystä yhdyskuntien veden- hankinnan kannalta.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Kapustapuro ja Herukkapuro ovat Kapustasuon vesien johtamisosiltaan metsäojitusten yhteydessä perattuja uomia. Puroilla ei ole kalataloudellista merkitystä.
Yli-Kuoliojärvessä Kapustasuon vaikutus on vähäinen.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s
Turvetuotannosta aiheutuva pölyhaitta voi ylittää viihtyvyysrajan noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
Lähellä tuotantoalueen luoteiskulmaa on loma-asutusta. Alueella työsken- neltäessä otetaan huomioon tuulen suunta.
M e l u n v aik u t uk s et
Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat työvai- heet, käytettäessä yhtä aikaa useampia koneita, voivat aiheuttaa 55 dB:n melutason ylittymisen 200–300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja yö- ajan 50 dB:n melutason ylittymisen noin 500 metrin etäisyydellä.
Lähellä tuotantoalueen luoteiskulmaa on loma-asutusta. Alueella työsken- neltäessä otetaan huomioon tuulen suunta ja meluavimpien työvaiheiden suoritusaika.
L i ik e nn e
Turve kuljetetaan tuotantoalueen tien kautta valtatielle ja edelleen käyttö- kohteeseen Kuusamoon. Tuotantoalueen tien läheisyydessä ei ole asutus- ta.
Tuotantoaikana liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilö- autoilla arviolta 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve Kuusamoon. Tuotanto- alueelta lähtee noin 300 turvekuormaa lämmityskautena.
V e s is t ön j a ra n to j en kä yt t ö
Kapustasuon tuotantoalueen vesien laskureitillä Yli-Kuoliojärveen ei ole asutusta. Yli-Kuoliojärven itäpäässä Herukkapuron välittämässä laskukoh- dassa ei ole asutusta. Yli-Kuoliojärven kaakkoiskulmassa on loma- asutusta. Herukkapuron laskun ja loma-asutuksen välinen etäisyys on 330–430 m. Yli-Kuoliojärven pohjoisrannalla on samoin kesäasutusta. Lä- himmän Yli-Kuoliojärven pohjoisrannan kesäasutuksen ja Herukkapuron laskun välinen etäisyys on 900 m.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kapustasuon tuotantoalueella on voimassa oleva tarkkailuohjelma.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Tuotantoalueen palosuojelu toteutetaan sisäasianministeriön ohjeen mu- kaan.
Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnolli- sesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesien- suojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille.
Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Kapustasuon alapuolisessa Kapustapurossa ja Herukkapurossa turvetuo- tannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Yli-Kuoliojärvessä turvetuotan- non vaikutus on vähäinen. Kapustasuon turvetuotannosta ei aiheudu kor- vattavaa haittaa vesistön virkistyskäytölle ja tonttien arvolle.
Hakija on tehnyt Kuolionkylän kalastuskunnan kanssa korvaus- ja yhteis- toimintasopimuksen, jonka mukaisesti hakija on suorittanut kalastuskunnal- le korvaukset Kapustasuon vesien johtamisesta Yli-Kuoliojärveen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakija on täydentänyt hakemustaan 8.2.2006. Kapustasuon kuormitus- tarkkailutulosten mukaan tuotantoalueelta purkautuva veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaiset ja siten nykyiset vesiensuojeluraken- teet hyvin toimivat.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 14.3.-13.4.2006 sekä erityis- tiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoi- tettu 14.3.2006 Koillissanomat -lehdessä.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskukselta, Kuusamon kaupungilta sekä Kuusamon kaupungin tervey- densuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu ainoastaan pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin alueeseen voidaan sovel- taa maakuntakaavan yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma- aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ym- päristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet."
Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneisto- rekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin 150–300 metrin etäisyydellä alueesta. Tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunni- telmia. Vaikutukset asutukseen tulee ottaa huomioon.
Hakemuksessa ei ole esitetty laskeutusaltaiden mitoitustietoja, mutta ne on esitetty aiemmassa lupakäsittelyssä. Ympäristökeskuksen tekemissä maastotarkastuksissa vuosina 2000 ja 2004 ei ole havaittu suuria puuttei- ta. Viimeisimmässä tarkastuksessa huomautettiin päiväkirjan puuttumises- ta sekä puuttuvista lietteenpidättimistä. Asiat luvattiin korjata.
Jälkikäytöksi arvellaan viljelyä- ja/tai metsätalouskäyttöä.
Tuotantoalueen läheisyydessä on loma- ja pysyvää asutusta. Ympäristö- keskukselle ei ole tullut Kapustasuota koskevia pöly- tai meluvalituksia.
Hakemuksen mukaan lähiasutus otetaan huomioon toiminnassa huomioi- malla tuulen suunta ja meluavimpien työvaiheiden tekoaika.
Yli-Kuoliojärvi on hakemuksessa esitetty tarkkailutulosten (vuoteen 2001 saakka) perusteella kuuluvaksi käyttökelpoisuusluokkaan hyvä. Ympäris- töhallinnon laatimassa käyttökelpoisuusluokituksessa Yli-Kuoliojärven ve- denlaatu vuosina 2000–2003 arvioitiin kuitenkin tyydyttäväksi.
Kapustasuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu on ollut parem- paa kuin ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltailta lähtevä vesi keski- määrin, minkä on arveltu johtuvan tuotantoalueella saran reunalla käyte- tystä noin puolen metrin suojakaistasta. Kapustasuon veden laatua mita- taan laskuojasta, joten siihen voi laskea valuma-alueelta muitakin vesiä.
Kapustasuolta ei ole mitattu vesimääriä, joten kuormitusarvio on tehty käyt- tämällä muilta laskeutusaltaallisilta soilta mitattuja keskimääräisiä ominais- kuormituslukuja.
Kesäajan kuormituksen vaikutuksia on arvioitu laskemalla ravinne- ja kiin- toainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä. Arviossa on ilmei- sesti käytetty nettopäästöjä. Kapustasuon turvetuotanto nostaa laskelmien mukaan Herukkapuron typpipitoisuutta kesäaikaan 130 µg/l, fosforipitoi- suutta 6 µg/l ja kiintoainepitoisuutta alle 1 mg/l. Yli-Kuoliojärvessä vaikutus on arvioitu ilmenevän lievänä veden raviteiden nousuna Herukkapuron laskukohdassa.
Kapustasuolla on oma tarkkailuohjelma. Kapustasuolla tarkkaillaan lähte- vän veden laatua laskeutusaltaiden alapuolelta laskuojasta kolme kertaa vuodessa; touko-, heinä- ja elokuussa. Tarkkailun analyysivalikoima on suppea lukuun ottamatta heinäkuun näytettä, josta määritetään myös liu- koiset ravinteet ja rautapitoisuus. Veden määrää ei mitata jatkuvatoimisella mittarilla, vaan näytteenoton yhteydessä luetaan mittapadolta vedenpinnan korkeus. Yli-Kuoliojärven vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain heinä- elokuussa otettavalla vesinäytteellä. Päästötarkkailun tulokset raportoi- daan ohjelman mukaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailun raportissa ja vesistö- tarkkailun tulokset Iijoen yhteistarkkailuraportissa. Kyseiset tarkkailuohjel- mat eivät enää ole voimassa.
Lupa tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää. Sen sijaan lisäalu- eelle lupaa ei voida myöntää, sillä alueen vesienpuhdistustekniikkaa ei ole esitetty.
Lähiasutus tulee ottaa toiminnassa huomioon siten, että asutukseen päin olevilla tuulilla pölyäviä toimintoja vältetään. Alueelle tulee asentaa tuuli- pussi, ellei sitä jo ole.
Mahdollisista massansiirroista ja matalakenttäojituksista on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle ja ne on merkittävä myös päiväkirjaan.
Mikäli kenttien mataluuden vuoksi sarkaojiin ei saada kaivettua koossa-
pysyviä lietesyvennyksiä, tulee niitä korvaamaan suunnitella muu vähin- tään kiintoainetta pidättävä rakenne.
Tuotannosta poistuvien alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta niin kauan kunnes alueille on aloitettu uusi maankäyttö, tai kunnes alueet ovat luontaisesti kasvittuneet siten, että eroosioriski on poistunut ja ainakin vähintään kaksi vuotta. Altaat on pidettävä myös tänä aikana kun- nossa.
Tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeusti- lanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen.
Kapustasuon päästötarkkailuun on lisättävä jatkuvatoiminen veden määrän mittaus. Päästötarkkailua ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaan riittävä tarkkailu on kaksi tarkkailuvuotta seuraavan lupajakson aikana. Voidaan luopua vuosittaisesta vesistötarkkailusta. Yli-Kuoliojärven vesinäytteet otetaan samoina vuosina kuin Kapustasuo on päästötarkkailussa. Yli-Kuoliojärven näytteenottokertoja on lisättävä yhdellä kevättalvella otettavalla vesinäyt- teellä, jotta voidaan arvioida mahdollinen talviaikainen hapen puute. Kesäl- lä järvestä on määritettävä myös veden a-klorofyllipitoisuus. Koska Kapus- tasuo on yksittäinen turvetuotantoalue valuma-alueella, voidaan tarkkailun tulokset raportoida tarkemmin vasta lupamääräysten tarkistamisen yhtey- dessä. Analyysitulokset on kuitenkin toimitettava heti niiden valmistuttua ympäristökeskukseen. Kapustasuon bruttovuosipäästöt on ilmoitettava oh- jeiden mukaisesti ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Vuosikuormituk- sen laskemista varten kannattaa osallistua Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskuksen turvetuottajien yhteiseen vuosikuormitusohjelmaan.
2. Kuusamon kaupunki, maankäyttö
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on lupahakemusta koskevalle alueelle merkitty pohjakarttaan tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Alu- eella ei ole yleiskaavaa, eikä tiedossa ole yksityiskohtaisempia maankäy- tön suunnitelmia.
Kuusamon kaupungilla ei ole maankäyttöön liittyvää huomautettavaa ym- päristölupahakemuksen johdosta.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Vedenlaatu Yli-Kuoliojärvessä on heikentynyt viimeisten 30 vuoden aikana ja alueella on ilmennyt tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liitty- viä haittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä.
Osasyynä kehitykseen on valuma-alueella aloitettu turvetuotanto. Aiheutu- vasta kalataloudellisesta haitasta on sovittu osakaskunnan kanssa, eikä kompensaation määräämiselle ole yleisen edun näkökulmasta tarvetta.
Kapustasuon turvetuotantoalueen vedet käsitellään laskeutusaltailla, ja ve- siensuojelua on ilmenneiden haittojen vuoksi pyrittävä tehostamaan.
Hakijan on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitettävä mahdollisuudet virtaamansäädön tai muun vesienkäsittelyä te- hostavan menetelmän toteuttamiseksi ja otettava sellainen mahdollisuuk- sien mukaan käyttöön.
Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokes- kuksen hyväksymällä tavalla.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 lop- puun mennessä.
M u i s t ut u ks e t j a m iel i pi t ee t
4. Kuusamon kalastusalue
Uusi lohko tulee kuntoonpanna kesän alivirtaaman aikana, jolloin alapuoli- seen vesistöön joutuu mahdollisimman vähän liukoisia ravinteita ja kiinto- ainetta. Saostusaltaat tulee tyhjentää sellaiseen aikaan, että niissä on mahdollisimman suuri kiintoaineen pidätysvolyymi tulva-aikoina.
5. Kuolionkylän kalastuskunta
Herukkapuro purkaa Kapustasuon turvetuotantoalueelta laskevat vedet Yli- Kuoliojärveen. Puro on tuonut turvelietettä Yli-Kuoliojärveen, joka on huo- mattavasti mataloitunut varsinkin puron suun alueelta leviten siitä laajem- minkin.
Ennen turvetuotantotoimintaa Yli-Kuoliojärven vesi oli hyvä ja kirkas, minkä myös luvanhakija hakemuksessaan mainitsee. Yli-Kuoliojärven vedenlaatu on selvästi huonontunut turvetuotantotoiminnan seurauksena. Veden ra- vinnepitoisuudet (mm. typpi ja fosfori) ovat huomattavasti kohonneet, kiin- toaine on lisääntynyt ja veden väri muuttunut huomattavasti tummemmak- si. Pilaantumisen seurauksena kalastusvälineet mm. verkot likaantuvat ja kaloissa on varsinkin lämpimän veden aikana selviä makuhaittoja.
Kuolionkylän kalastuskunta viittaa hakemuksen sivulle 7, taulukkoon 1 Yli- Kuoliojärven ja Kovajärven tarkkailutulokset ennen turvetuotantoa sekä muistutuksen liitteenä olevaan Kuusamon kaupungin ympäristötoimen 15.9.2005 otetun vesinäytteen tutkimusselosteeseen 29.9.2005
Hakemuksessa mainittu turvepölyn laskeutumismatka 100 metriä on vir- heellinen. Kuivan sään ja sopivan tuulen aikana turpeennoston aiheuttama pölyhaitta ulottuu kahden kilometrin päässä olevalle Yli-Kuoliojärvelle ai- heuttaen veden pintaan selvästi havaittavan pölykerroksen. Yli- Kuoliojärven ympärillä on kiinteän asutuksen lisäksi runsaasti vapaa- ajanasuntoja.
Voimassa olevan ympäristöluvan vesiensuojelua säätelevät laitteet ja ra- kenteet on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuutta on tarkkailtava ja te- hostettava.
Lisäksi lupamääräyksiä tulee tarkistaa seuraavasti:
Nykyiselle tuotantoalueelle lupa tulee myöntää määräaikaiseksi ja korkein- taan viideksi vuodeksi.
Liian lyhyt laskeutusmisaltaissa oleva veden viipymäaika tulee saada pi- demmäksi. Altaiden tilavuutta on lisättävä tai jollakin muulla tehokkaalla ta- valla on estettävä kiintoaineen huuhtoutuminen Yli-Kuoliojärveen ja sen al- la olevaan vesistöön. Yli-Kuoliojärveen laskevan Herukkapuron suualue tu- lee puhdistaa turvetuotantoalueelta tulevasta lietteestä vuoden sisällä lu- papäätöksen voimaantulosta.
Kalataloudelle aiheutuvien haittojen korvaukseksi luvan hakija on velvoitet- tava istuttamaan 2000 kesän vanhaa plankton-siian poikasta vuosittain.
Rasepi Oy:n ja Kuolionkylän kalastuskunnan välinen korvaus- ja yhteistoi- mintasopimus (7.12.1995) on pidettävä voimassa edelleen korvaussum- maa indeksillä tarkistettuna.
Uudelle tuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa lainkaan. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, kuivattaminen on tehtävä kuivana vuoden ai- kana siten, että turve ei laskeudu alavirranpuoleiseen vesistöön.
Kapustasuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien laatua ja vaikutuk- sia alapuoliseen vesistöön on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä taval- la.
Tarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille, Kuu- samon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kuolionkylän kalas- tuskunnalle niiden määrääminä aikoina.
Kuolionkylän kalastuskunta pidättää oikeuden hakea korvauksia hankkees- ta myöhemminkin aiheutuvista vahingoista, koska vahinkojen laatua ja määrää ei vielä tässä vaiheessa voida ennalta arvioida.
Muistuttaja on 20.4.2006 päivätyllä kirjeellään toimittanut lisäselvitystä muistutukseensa.
Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt 2.9.1998 Rasepi Oy:lle luvan Kapustasuon turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kapustapuroon. Lu- paehtojen kohdan 6 mukaan luvan saaja on vesilain säännösten mukaan korvausvastuussa vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä va- hingon kärsineelle.
Kuolionkylän kalastuskunnan ja Rasepi Oy:n välinen korvaus- ja yhteistoi- mintasopimus on tehty sen ajankohdan mukaisesti, jolloin turvetuotanto- alueen alapuoliset vedet olivat luonnontilassa ja kalataloudellisesti hyvät eikä osattu arvioida syntyviä vahinkoja riittävän suureksi. Tuolloin sovittiin syntyvistä vahingoista vuosittaiseksi korvaukseksi tuhat markkaa.
Siitä lähtien vedenlaatu on jatkuvasti huonontunut, kalastus on vaikeutunut ja saaliit pienentyneet, mistä johtuu kalastajien vähentyminenkin. Kalas- tuskunnan lupatulot ovat pienentyneet. Myös viihtyvyys on huomattavasti heikentynyt. Kaiken kaikkiaan vahingot ovat olleet huomattavasti korvauk- sia suuremmat ja nousseet kohtuuttomiksi.
Kuolionkylän kalastuskunta vaatii Rasepi Oy:ltä tähän mennessä synty- neistä vahingoista ja edunmenetyksestä lisäkorvausta 170 euroa kultakin kalenterivuodelta alkaen vuodesta 1996 vuoden 2005 loppuun eli kymme- neltä vuodelta laillisine korkoineen.
Perusteluna Kuolionkylän kalastuskunta viittaa 3.4.2006 päiväämäänsä muistutukseen koskien Kapustasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- hakemusta ja valokopioon, joka on otettu Kuolionkylän kalastuskunnan 9.4.2006 pidetyn yleisen kokouksen pöytäkirjasta.
Esitettyihin perusteluihin vedoten Kuolionkylän kalastuskunta vaatii Rasepi Oy:ltä tähän mennessä syntyneistä vahingoista ja edunmenetyksistä lisä- korvausta 170 euroa kultakin kalenterivuodelta alkaen vuodesta 1996 vuo- den 2005 loppuun eli kymmeneltä vuodelta laillisella korolla lisättynä.
Korvaus tulee maksaa kuukauden kuluttua siitä, kun nyt haettu lupapäätös saa lainvoiman.
Kuoliokylän kalastuskunta pidättää oikeuden hakea korvauksia hankkeesta myös taannehtivasti sekä myöhemminkin aiheutuvista vahingoista, koska vahinkojen laatua ja määrää ei aina voida ennalta arvioida, sillä vahingot voivat nousta huomattavasti korvauksia suuremmiksi ja kohtuuttomiksi.
6. AA, Puistola RN:o 38:8
Muistuttajan vapaa-ajan asunto sijaitsee Yli-Kuoliojärven pohjoisrannalla, noin kilometri järveen laskevan Herukkapuron suulta länteen. Rakentamis- vuonna 1991 Yli-Kuoliojärven vesi oli normaalia järvivettä käyttövedeksi.
Kalanpyynti oli mielekästä, kalaa sai hyvin ja siikaakin sai riittävästi. Kalas- tusvälineet eivät likaantuneet tavanomaista enemmän. Turvetuottajan esit- tämien asiakirjojen ja vakuuttelujen mukaan vedenlaadun ei pitänyt huo- nontua.
Turpeen nostomäärät ovat lisääntyneet vuosien saatossa, ja alue on laa- jentunut. Alueelta laskevien vesien puhdistustoimenpiteet ovat riittämättö- mät ja vesiä ei nähtävästi voida puhdistaa riittävästi.
Nykyinen tilanne mökkiläisenä ja kalastajana järvellä on surkea. Vedenlaa- tu ja väri on kaikilta osin muistutuksen liitteen mukaisesti huonontunut. Pa- himpana aikana vesi on jopa uimakelvotonta. Kalastus on vaikeutunut, pyydykset likaantuvat ja kaloissa on sivumaku. Viihtyvyys kiinteistöllä on huonontunut. Myös kiinteistön ja rakennusten arvo on laskenut. Yli- Kuoliojärven ympärillä on 16 vapaa-ajan asuntoa.
Muistuttaja vaatii, että Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ei myönnä ympäristölupaa Rasepi Oy:lle turvetuotannon jatkamiseen Kapustasuon turvetuotantoalueella. Jos lupa myönnetään, ehdot on määriteltävä niin tiu- koiksi, että alavirranpuolisten vesien pilaantuminen ei jatku.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Ympäristölupavirasto on 26.4.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vastineessaan 18.5.2006 hakija on lausunut seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Kapustasuon nykyisen tuotantoalan tuleva arvioitu kehitys on seuraava:
Vuosi Tuotannossa ha
Poistunut tuotannosta ha
2005 70,5 19
2010 50 39,5
2015 0 89,5
Kapustasuon tuotantoalueelta on poistunut tuotannosta 19 ha alue ja seu- raavan viiden vuoden kuluessa tuotannosta poistuu samaa suuruusluok- kaa oleva alue. Tuotannosta poistuneita alueita korvaamaan hakija on suunnitellut kuntoonpantavaksi 2,5 ha lisäalueen. Sen kuntoonpano jo tuo- tannossa olevan alueen kupeessa on perusteltavissa maakuntakaavan
yleisellä suunnittelumääräyksellä eli turvetuotantoon tulee ottaa ensisijai- sesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita.
Tuotantoon suunnitellun lisäalueen vesiensuojelutekniikka on Kapustasuon nykyisen tuotantoalueen mukainen ja siihen kytkeytyvä eli
– sarkaojien lietealtaat – sarkaojien päisteputkitus – sarkaojien lietteenpidättimet
– suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) – laskeutusaltaat
Lisäalueella toteutetaan samanlaiset sarkaojarakenteet kuin nykyisellä tuo- tantoalueella. Lisäalueen vedet johdetaan nykyisen tuotantoalueen ojaston kautta laskeutusaltaille. Hakija rakentaa yhden lisäaltaan Kapustasuon ve- siensuojelurakenteiden toiminnan tehostamiseksi. Allas kaivetaan talven 2006/2007 aikana.
Hakijalla on Kapustasuolla käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Samoin hakija pitää tuotantoalueen toiminnasta päiväkirjaa.
Hakija pitää ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämää Kapustasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun näytteenottojen keskit- tämistä kahteen tarkkailuvuoteen virtaamamittauksineen hyvänä. Hakija on ilmoittanut Kapustasuon bruttovuosipäästöt ympäristöhallinnon Vahti- järjestelmään.
2. Kuusamon kaupunki, maankäyttö
Hakija toteaa, että Kuusamon kaupunki on ilmoittanut lausunnossaan, ettei sillä ole maankäyttöön liittyvää huomautettavaa Kapustasuon ympäristölu- pahakemuksen johdosta.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakija toteuttaa Kapustasuon vesiensuojelurakenteet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kapustasuolle rakennetaan li- sälaskeutusallas vesiensuojelurakenteiden toiminnan tehostamiseksi tal- ven 2006/2007 aikana.
4. Kuusamon kalastusalue
Kuusamon kalastusalue ei vastusta luvan myöntämistä. Kalastusalue edel- lyttää uuden lohkon kuntoonpanon ajoitusta kesän alivirtaama aikaa sekä saostusaltaiden tyhjentämistä sellaiseen aikaan, että altailla on mahdolli- simman suuri kiintoaineen pidätystilavuus tulva-aikoina. Hakija toteaa, että kunntoonpano ja altaiden tyhjennys voidaan tehdä kalastusalueen esittä- mällä tavalla.
5. Kuolionkylän kalastuskunta
Hakija rakentaa Kapustasuolle talven 2006/2007 aikana laskeutusaltaan nykyisten laskeutusaltaiden alapuolelle Kapustasuon vesiensuojeluraken- teiden toiminnan tehostamiseksi. Vaatimukseen siianpoikasistutuksista ha- kija toteaa suorittaneensa kalastuskunnalle sovitun korvauksen vuosittain.
Maksun perusteena on ollut korvaus Kapustasuon turvetuotantotoiminnan kalataloushaitoista. Korvauksen käyttö esim. kalaistutuksiin on ollut kalas- tuskunnan omassa harkinnassa. Tarkkailun osalta hakija toteaa toteutta-
neensa/toteuttavansa tarkkailun Kapustasuon ympäristöluvan ehtojen mu- kaisesti.
Kalastuskunta on esittänyt muistutuksen jättämisen jälkeen lisäselvityksen ja lisäkorvausvaatimuksen. Hakija pitää kalastuskunnan lisäkorvausvaati- musta perusteettomana. Vuonna 1995 laaditun korvaussopimuksen aikaan Yli-Kuoliojärven valuma-alueella oleva turvetuotantotoiminta oli jo vakiintu- nutta. Tarkkailutulosten mukaan Kapustasuolta purkautuvan vedenlaatu on ollut turvetuotantoalueeksi hyvä ja vesimäärät pieniä. Herukkapuron ha- vaintopaikalla veden ravinnetaso ja kiintoainepitoisuudet eivät ole otettujen näytteiden perusteella olleet korkeita. Herukkapuron kautta laskevat Ka- pustasuon tuotantoalueen vesien lisäksi myös laajan suovaltaisen valuma- alueen vedet sekä peltoalueiden vedet (15 ha). Herukkapurossa fosforipi- toisuus on ollut ajoittain korkeammalla tasolla kuin Kapustasuolta purkau- tuvan veden fosforipitoisuus. Peltoalueita (4 ha) on myös Kapustasuon tuotantoalueen sisällä ja ko. lannoitettujen (karjanlanta) peltoalueiden ve- det tulevat Kapustason laskeutusaltaiden kautta ja ovat siten Kapustasuon vesien vesinäytteissä mukana. Vesistötarkkailun tulosten (1999–2001) mukaan Yli-Kuoliojärvi on suhteellisen kirkasvetinen ja ravinteisuudelta ka- ru-lievästi rehevä vesistö. Yli-Kuoliojärven alapuolisen Kovajäven korke- ampi ravinnetaso johtuu Yli-Kuoliojärven alapuoliselta Kovajärven valuma- alueelta tulevasta kuormituksesta.
6. AA
Muistutuksen jättäjä kokee Yli-Kuoliojärven vedenlaadun ja käyttökelpoi- suuden heikentyneen ja tästä syystä kalastuksen vaikeutuneen vapaa-ajan asunnollaan, joka on sijainnut Yli-Kuoliojärven rannalla vuodesta 1991 saakka.
Hakija toteaa, ettei tehdyn vesistötarkkailun mukaan vedenlaatu ole hei- kentynyt. Vedenlaadusta ja kuormituksesta hakija viittaa kohdassa 5 esille tuotuihin seikkoihin.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Rasepi Oy:lle ympäristöluvan Kuusamon kaupungissa sijaitsevan Kapustasuon turvetuotantoon, lisäalueen kun- toonpanoon sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelu- rakenteiden kautta Kapustapuroon ja edelleen Herukkapuron kautta Yli- Kuoliojärveen. Tuotannossa oleva suoala on auma-alueineen noin 70,5 ha ja lisäalue noin 2,5 ha.
Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimat- toman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
P ä ä s tö t pi n t av es i in
1. Kapustasuon tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan 15.12.2005 piirustuksen "Tuotantosuunnitelmakartta" MK 1:10 000 mukaisesti lasketusaltaiden kautta sekä muutoin hakemuksesta ilmeneväs- ti vesistöön. Myös tuotannosta poistuvan alueen vedet on johdettava edel- lä mainitun mukaisesti.
Vesiensuojelun tehostamiseksi nykyisten laskeutusaltaiden lisäksi on ra- kennettava yksi uusi laskeutusallas. Tuotannossa olevan ja kunnostetta- van alueen sarkojen reunaan on jätettävä 0,5 m leveä suojakaista suoto- alueeksi.
Alueella olevien laskeutusaltaiden ja rakennettavan uuden laskeutusaltaan tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste nro 117) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Uuden laskeutusaltaan rakentaminen ja alueella oleviin altaisiin mahdollisesti tarvittavat muutokset on toteutettava vuoden 2007 loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Uuden tuotantoalueen saattaminen tuotantokuntoon on aloitettava eris- tysojien kaivulla ja laskeutusaltaan rakentamisella, jonka jälkeen kaivetaan reuna- ja kokoojaojat sekä viimeksi sarkaojat. Sarat jyrsitään ja muotoil- laan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakkoon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitalli- sia vettymisalueita. Kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituk- sista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäris- tökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, missä ne voidaan kaivaa tur- peeseen, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustet- tu lietettä keräävin rakentein. Auma-alueiden ja ojien väliin tulee jättää riit- tävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Massansiirtoalueita on käytettävä mahdollisuuksien mukaan virtaamansää- töön.
3. Vesiensuojelurakenteisiin ja kuntoonpanosuunnitelmaan saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjamaan ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla.
4. Tuotantotoiminta ja lisäalueen kuntoonpano on suunniteltava ja järjestet- tävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuotan- toalueelta ja tuotannosta poisjääviltä alueilta tulevat vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin tuotantoaikana, ellei Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen kanssa poikkeustilanteissa toisin sovita.
5. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen vesien laskuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.
Mahdolliset syöpymät, sotumat ja tukkeumat on korjattava välittömästi. Al- taat ja lietesyvennykset on tyhjennettävä lietetilan täytyttyä, kuitenkin vä- hintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Kaikki las- keutusaltaat on varustettava pintapuomeilla turvepölyn pääsyn estämiseksi alapuoliseen vesistöön. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Li- säksi vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden kunnossapidosta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle.
Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdis- tamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana.
6. Massansiirtoja ja matalakenttäojituksia sekä niihin liittyviä suunnitelma- kartasta poikkeavia vesiensuojelurakenteita ja vesienjohtamisjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähin- tään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi.
Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300-400 metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat on kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa.
P ä ä s tö t i lm a a n
7. Alueen kuntoonpanotyöt, tuotantotoimet sekä turpeen varastointi, käsit- tely ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta le- viää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.
8. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s.
Kun tuuli käy lähiasutukseen päin, pölyävät työvaiheet on keskeytettävä alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä si- jaitsevia asuinrakennuksia.
M e l u
9. Kuntoonpano, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua.
Melua aiheuttavat työt on keskeytettävä yöajaksi (klo 22.00–7.00) alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia.
J ä t te e t ja n ii d en käs i t te l y j a h yö d yn t ä m i n en
10. Jätehuolto on järjestettävä Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Luvansaajan on pidettävä kir- jaa toiminnassa syntyvistä jätteistä. Ongelmajätteet on toimitettava vas-
taanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongel- majätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.
V a r a s to int i
11. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maa- perään ja vesistöön on estetty.
H ä i r i öt il an t e et ja mu u t p o ik ke u k se ll i se t ti la n tee t
12. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita si- ten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa.
13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle sekä on järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeus- tilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
T o i mi nn an lo p et t am i n en
14. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuo- tantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjär- jestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti ai- heuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta.
15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyt- täväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämis- tä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.
Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tark- kailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutu- vien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa.
Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomat- tava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muu- toksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituk- sesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailu sekä raportointi on järjes- tettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätök- sen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväk- symällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun työvoi- ma- ja elinkeinokeskus voivat lisäksi tarkentaa ohjelmia.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Y m p ä ri s tö l u va n h ar k i n na n pe r u s te e t
Mikäli hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t
Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai erityi- siä luontoarvoja. Alueella ei sijaitse uhanalaisia tai suojeltavia kasvilajeja.
Tuotantoalueen koko lisäalue mukaan lukien ja toiminnan loppuminen tuo- tannosta poistuvalta alueelta, vesiensuojelun tehostaminen tässä päätök- sessä annettuja määräyksiä noudattaen sekä alapuolisen vesistön tila huo- mioon ottaen Kapustasuolta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden ai- heuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, että lupaa ei voitaisi myön- tää.
Toiminnasta voi aiheutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä lä- heisyydessä, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Pölyä voi kul- keutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippu- en. Ympäristön maankäyttö ja lupamääräyksissä asetetut rajoitukset huo- mioon ottaen melusta tai pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa.
Kun otetaan huomioon Kapustasuon tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kan- nalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ym- päristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Hanke ei ole kaavan vastainen.
L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
Kapustasuon vesien käsittely perustuu eristysojiin, sarkaojarakenteisiin ja laskeutusaltaisiin. Vesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla yksi uusi laskeutusallas. Ympäristönsuojelulain 4 §:ssä säädetyn yleisen periaatteen mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilme- nee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen eh- käisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toi- met. Muun muassa päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lu- pamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Lupakäytännössä pintavalutustekniikkaa pidetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen mukaisena vesiensuojelumenetelmänä turve- tuotannossa. Sen sijaan laskeutus luokitellaan ns. perustason vesiensuo- jelumenetelmäksi, joka ei pääsääntöisesti vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ainoastaan pienille tai tuotannossa oleville turvetuotantoalueille on voitu hyväksyä huonompaa tekniikkaa, esimerkiksi virtaamansäätö.
Asiassa saadun selvityksen mukaan Kapustasuon turvetuotantoalueen ympäristössä on suoalueita ja soistuneita metsäalueita, jotka on suurelta osin metsäojitettu. Hakemuksessa Kapustasuolle ei ole esitetty pintavalu- tuskentän rakentamista. Pintavalutus ei toisaalta ole yleensä käytössä maan ollessa jäässä, vaikka osa vuotuisista ylivirtaamakausista ja siten myös merkittävä osa päästöistä ajoittuu sanottuun aikaan. Vesien käsitte- leminen kemikaloimalla ei Kapustasuolla ole kohtuullinen velvoite, kun ver- rataan menetelmän käyttämisestä saatavaa vesiensuojeluhyötyä ympäris- tönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4) kohdan tarkoittamalla tavalla siitä ai- heutuviin kustannuksiin. Käytettävissä olevista vesiensuojelun tehostamis- keinoista ympäristölupavirasto katsoo, että laskeutusaltaiden tilavuuden li- säämisellä pystytään tehostamaan Kapustasuon vesien puhdistusta niin, että se vastaa BAT-tasoista tekniikkaa.
Edellä olevan perusteella ympäristölupavirasto katsoo, että vesien pilaan- tumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Kapustasuon olosuhteissa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset, kun otetaan erityisesti huomioon kysymyksessä oleva kauan turvetuotan- toon käytetty alue, tuotantoalueen pinta-ala, tuotannosta lähivuosina pois- tuvien alueiden pinta-ala sekä tässä päätöksessä annetut vesiensuojelun tehostamisvelvoitteet.
Kapustasuon tuotantoaluetta lähinnä oleva loma-asutus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tämän vuoksi on ilmeistä, että ilman päästön rajoittamistoimia tuotantoalueelta kulkeutuvasta pölystä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi pölyävien työvaiheiden keskeyt- tämistä tuulen suunnan ollessa lähiasutukseen päin on pidettävä tarpeelli- sena.
Lupamääräys 9 on annettu meluhaittojen estämiseksi ottaen huomioon lä- hellä sijaitseva asutus ja valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukai- set melun ohjearvot.
