Teollisuuden Voima Oy on samassa yhteydessä hakenut ympäristönsuojelulain mukaista ympä- ristölupaa Olkiluodon voimalaitoksen laajennuksen toiminnalle (dnro LSY-2003-Y-31)

Nrot 1) 13/2006/2 2) 14 /2006/2 Dnrot 1) LSY-2003-Y-32

2) LSY-2006-Y-27 Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 19.6.2006

ASIA 1) Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajennuksen Olkiluoto 3 tarvitse- man jäähdytysveden johtamista merestä koskeva vesilain mukainen lupahakemus ja veden johtamisen aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Eurajoki

2) Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/1995/4 (10.3.1995) lupaehtojen tarkistaminen koskien ydinvoimalaitoksen laitosyksiköi- den Olkiluoto 1 ja 2 sekä käytetyn polttoaineen välivaraston jäähdy- tysvesien johtamista merestä, Eurajoki

LUVAN HAKIJA Teollisuuden Voima Oy Töölönkatu 4

00100 HELSINKI

HAKEMUS

1) Teollisuuden Voima Oy on hakenut lupaa Eurajoella sijaitsevan ydinvoimalaitoksen laajennuksen Olkiluoto 3 (OL3) tarvitseman jäähdytysveden johtamiselle merestä ympäristölupavirastossa 21.1.2003 vireille tulleella hakemuksella. Teollisuuden Voima Oy on samassa yhteydessä hakenut ympäristönsuojelulain mukaista ympä- ristölupaa Olkiluodon voimalaitoksen laajennuksen toiminnalle (dnro LSY-2003-Y-31). Teollisuuden Voima Oy on 6.9.2004 pyytänyt vesi- lain 2 luvun 26 §:n mukaista aloittamislupaa ennen päätöksen lain- voimaiseksi tulemista.

2) Teollisuuden Voima Oy on hakenut ympäristölupaa Eurajoella sijaitsevan ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2), toiminnalle ympäristölupavirastossa 21.1.2003 vireille tulleella hakemuksella (dnro LSY-2003-Y-30). Samaan hakemukseen on si- sällytetty myös Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/1995/4 (10.3.1995) mukainen jäähdytysveden ottoa koskevien lupaehtojen tarkistus.

AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 13/2004/1 (11.2.2004) myöntänyt luvan Olkiluodon voimalaitoksen laajennuk- sen (OL3) jäähdytysveden ottokanavan rakentamiseen ja merialu- een täyttöön ottokanavan vieressä sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 13/1995/4 (10.3.1995) koskien ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden sekä käytetyn polttoai- neen välivaraston jäähdytysvesien johtamista merestä sekä jäähdy- tysvesien, matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen välivarastojen ja loppusijoitustilan kuivatusvesien ja laitoksen muiden jätevesien johtamista mereen on myönnetty toistaiseksi lupa johtaa jäähdytys- vettä Olkiluodonvedestä hakemusasiakirjojen mukaisesti. Lupaeh- dossa 13 on määrätty jättämään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2003 loppuun mennessä. Lupaehdoissa on jääh- dytysveden ottoa koskien annettu seuraavat määräykset:

"3)Jäähdytysvesien otto- ja purkurakenteet on pidettävä kunnossa. -- 7)Luvan saajan on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla otettavan veden määrää ja jäähdytys- ja muiden jätevesien määrää ja laatua, jätevesien käsittelyn tehoa sekä jäähdytys- ja muiden jätevesien vaikutuksia merialueella sekä ilman kautta mereen johtuvaa kuormitusta. Vaikutuksia kalastukseen ja ka- lakantoihin on tarkkailtava Turun maaseutuelinkeinopiirin hyväk- symällä tavalla. ---

10)Jäähdytysveden ottamiseen käytettävät rakenteet on varustettava tarkoituksenmukaisin laittein, joilla pyritään estämään kalojen joutu- minen vedenottotunneliin ja niiden vahingoittuminen.

Luvan saajan tulee merkitä jäähdytysvesien ottoputket ja poisjohdet- tavien vesien putket vesistössä merenkulkulaitoksen ohjeiden mukai- sesti.

13)Luvan saajan on jätettävä vesioikeudelle vuoden 2003 loppuun mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus jäähdy- tysveden ottamiseen sekä jäähdytys- ja muiden jätevesien mereen johtamiseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä valtioneuvos- ton päätöksen (363/94) edellyttämät selvitykset. Tämä lupa on voi- massa siihen saakka, kunnes mainitusta uudesta lupahakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös."

SUUNNITELMA

Voimalaitoksen sijainti

Olkiluoto sijaitsee Eurajoen kunnassa Selkämeren rannikolla. Olki- luodon saari on noin 6 km pitkä ja 2,5 km leveä. Noin 80 hehtaarin laajuinen voimalaitosalue, jolla jo toimivat ydinvoimalaitoksen yksiköt OL1 ja OL2, sijaitsee Olkiluodon länsikärjessä. Saaren eteläpuoli ra- jautuu Rauman saaristoon. Olkiluodon saaren itäpuolelle, Olkiluodon ja Orjasaaren väliseen kapeaan salmeen laskee Lapinjoki. Eurajoki laskee saaren pohjoispuolelle Eurajoen salmeen.

Voimalaitos

Nykyinen voimalaitos (OL1 ja OL2)

Olkiluodon nykyinen ydinvoimalaitos käsittää kaksi yksikköä, OL1 ja OL2, jotka on otettu tuotantokäyttöön vuosina 1978–1980. Varsinais- ten energiantuotantoyksiköiden ja niiden jäähdytysvesijärjestelmien lisäksi voimalaitokseen kuuluu mm. käytetyn polttoaineen välivarasto (KPA-varasto). Vuoden 2005 vuosihuollossa laitosyksiköllä OL2 to- teutettujen turpiinilaitoksen parannustoimenpiteiden ansiosta lai- tosyksikön energiatehokkuus parani, jonka ansiosta laitosyksikön nettosähköteho nousi noin 860 MW:iin ja samalla jäähdytysveden lämpökuorma mereen aleni. Vastaavat parannustoimenpiteet toteu- tetaan laitosyksiköllä OL1 vuoden 2006 vuosihuollossa. Kummankin yksikön lämpöteho 2 500 MW. Laitosyksiköiden yhteenlaskettu säh- kön vuosituotanto on noin 14 TWh/a.

Uusi voimalaitosyksikkö (OL3)

Uusi voimalaitosyksikkö rakennetaan nykyisten yksiköiden länsipuo- lella sijaitsevalle, noin 19 hehtaarin laajuiselle alueelle. Voimalai- tosyksikkö käsittää reaktorirakennuksen ja turpiinirakennuksen sekä tuki- ja apurakennuksia. Uusi voimalaitosyksikkö on painevesireakto- ri (PWR), ja sen nettosähköteho on noin 1 600 MW ja kokonaisläm- pöteho noin 4 300 MW. Sähkön vuosituotanto tulee olemaan noin 13 TWh/a.

Veden tarve

Nykyiset voimalaitosyksiköt (OL1 ja OL2)

Kummankin yksikön jäähdytysvesi otetaan Olkiluodonveden rannas- ta laitospaikan eteläpuolelta. Kummallakin yksiköllä on oma jäähdy- tysveden ottokanavansa. Merivettä käytetään pääasiassa höyrytur- piinien höyryn lauhduttamiseen. Sen lisäksi merivettä tarvitaan voi- malaitoksen ydinturvallisuuteen liittyviin sekä erilaisten laitteiden tar- vitsemiin jäähdytyksiin. Veden otto tapahtuu painovoimaisesti noin 200 m pitkillä avokanavilla. Avokanavien loppupäässä vesi johde- taan karkeavälppien (vapaaväli 100 mm) läpi tulotunneleihin, joita pitkin se virtaa voimalaitoksella oleviin pumppaamoihin. Tulotunnelin

pituus on OL1:llä noin 220 m ja OL2:lla noin 300 m. Pumppaamossa on neljä pumppua, jotka pumppaavat veden turpiinilauhduttimille.

Pumppujen tulopuolella vesi käsitellään hienovälpillä (vapaaväli 20 mm) ja ketjukorisuotimilla (reikäkoko 2 mm). Tulopuolen avopintaiset kanavat ja altaat toimivat tulotunnelin aaltoilualtaana.

Jäähdytysveden ottorakenteet on suunniteltu niin, että veden vir- tausnopeus rakenteiden ulkopuolella on mahdollisimman pieni. Tällä varmistetaan se, että vedenotto ei aiheuta vaaratilanteita vesiliiken- teelle. Alhainen virtausnopeus vähentää myös voimalaitokselle tule- vaa kalojen ja vesikasvillisuuden määrää, jolloin myös jäähdytysve- den puhdistusjärjestelmään kuuluvat välpät ja ketjukorisuodattimet toimivat varmemmin kaikissa tilanteissa. Kalojen kulkeutumista jääh- dytysveden mukana pyritään estämään tulokanavien suulla pidettä- villä verkoilla. Verkot puhdistetaan noin kahden viikon välein. Verk- koja pidetään paikoillaan tarvittaessa touko-kesäkuussa ja muulloin- kin, jos kalaa todetaan pääsevän merkittäviä määriä järjestelmään.

Keskimääräinen jäähdytysvesivirtaama on kummankin yksikön jär- jestelmässä noin 30 m³/s eli yhteensä noin 60 m³/s.

KPA-varastossa käytetään merivettä polttoaineen varastoaltaiden veden jäähdyttämiseen. Jäähdytys tapahtuu lämmönvaihtimien väli- tyksellä. Merivesi otetaan Olkiluodonveden rannassa olevan erillisen pumppaamon avulla. Lämmönvaihtimien läpi virrannut vesi palaute- taan takaisin Olkiluodonveteen merivesipumppaamon kohdalla.

Jäähdytysvesijärjestelmä on mitoitettu virtaamalle 0,06 m³/s ja läm- pöteholle 2,9 MW. Keskimääräinen jäähdytysvesivirtaama on viime vuosina ollut noin 0,035 m³/s ja keskimääräinen jäähdytysteho noin 0,7–1,0 MW. Uusi voimalaitosyksikkö tulee jonkin verran nopeutta- maan jäähdytysvesivirtaaman ja jäähdytystehon kasvua alkaen noin 10 vuoden kuluttua yksikön käyttöönotosta.

Jäähdytysveden käsittelyyn käytettäviin hienovälppiin ja ketjuko- risuotimiin kerääntyvä aines huuhdellaan irti merivedellä. KPA- varastolla jäähdytysvesijärjestelmän reikäsiivilöihin jäävä aines huuhdellaan merivedellä jäähdytysveden poistoputkeen.

Vuosijaksolla 1997–2004 vuosittainen jäähdytysvesimäärä on ollut jokaisena vuotena 1,8x10⁹m³/a.

Uusi voimalaitosyksikkö (OL3)

Jäähdytysvetenä käytetään merivettä, joka otetaan Olkiluodonveden rannasta laitospaikan eteläpuolelta yksikön omaa ottokanavaa myö- ten. Merivettä käytetään pääasiassa höyryturpiinien höyryn lauhdut- tamiseen. Sen lisäksi merivettä tarvitaan voimalaitoksen ydinturvalli- suuteen liittyviin jäähdytyksiin sekä erilaisten laitteiden, öljyjen ja kemikaalien tarvitsemiin jäähdytyksiin.

valla. Avokanavan loppupäässä vesi johdetaan karkeavälppien (va- paaväli 100 mm) läpi tulotunneliin, jota pitkin se virtaa voimalaitok- sella olevaan pumppaamoon. Tulotunnelin pituus on 180 m. Jäähdy- tysvesijärjestelmän pumppaamossa olevat pumput (4 kpl) pumppaa- vat veden turpiinilauhduttimille. Pumppujen tulopuolella vesi käsitel- lään hienoilla välpillä (vapaaväli 50 mm) ja ketjukorisuotimilla (reikä- koko 4 mm). Tulopuolen avopintaiset kanavat ja altaat toimivat tulo- tunnelin aaltoilualtaana.

Jäähdytysveden ottorakenne on suunniteltu niin, että veden virtaus- nopeus rakenteen ulkopuolella on mahdollisimman pieni. Tällä var- mistetaan se, että vedenotto ei aiheuta vaaratilanteita vesiliikenteel- le. Alhainen virtausnopeus vähentää myös voimalaitokselle tulevaa kalojen ja vesikasvillisuuden määrää, jolloin myös jäähdytysveden puhdistusjärjestelmään kuuluvat ketjukorisuodattimet toimivat var- memmin kaikissa tilanteissa.

Uuden voimalaitosyksikön jäähdytysvesimäärän on noin 60 m³/s, jol- loin vuosittainen määrä on noin 1,9 x 10⁹ m³/a.

Vesialueen omistus

Olkiluodon nykyisen voimalaitoksen (OL1, OL2, KPA-varasto) jääh- dytysvedet johdetaan hakijan omistamalta vesialueelta rno 51-409-2- 706. Olkiluodon voimalaitoksen laajennuksen (OL3) jäähdytysvesien ottokanavan penkereet ulottuvat yhteiselle vesialueelle rno 51-428- 876-1, josta veden johtaminen tapahtuu. Hakijan osuus yhteisestä vesialueesta on 60 %.

Suojeltavat kohteet

Rauman ja Eurajoen kuntien alueella, Olkiluodon ympäristössä si- jaitsee Natura 2000 -verkostoon sisältyvä Natura 2000-alue, Rau- man saaristo (FI0200073). Alue on otettu Natura-verkostoon luonto- direktiivin (SCI-aluetyyppi) perusteella. Alueen pinta-ala on 5 350 hehtaaria ja se käsittää kaikkiaan 15 eri luontotyyppiä. Lähimmät alueeseen kuuluvat saaret sijaitsevat noin kahden kilometrin etäi- syydellä voimalaitoksesta.

Alueeseen kuuluu mm. osa linnustoltaan tärkeänä pidettävästä Tyr- niemen saaristosta, joka toimii vesilintujen pesimäympäristönä ja muutonaikaisena levähdysalueena. Rauman saariston alueeseen kuuluu lisäksi erillisenä alueena Olkiluodon etelärannalla voimalai- toksesta noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva laajahko vanha met- sä.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vesistön kuvaus

Olkiluotoa rajaa pohjoispuolella noin 1,5 km leveä Eurajoensalmi ja eteläpuolella noin 3 km pitkä ja 0,7–1,0 km leveä Olkiluodonvesi. Ol- kiluodonveden eteläpuolelta alkaa Rauman saaristo. Olkiluodosta länteen on matalaa rannikkoaluetta, jossa on verrattain runsaasti pieniä saaria ja luotoja. Luotovyöhykkeen länsipuolella avautuu Sel- kämeri.

Voimalaitosalueelta länsi-lounaaseen sijaitsee Kuusisenmaan saari, jonka noin 0,2–0,3 km leveä, matala salmi erottaa Olkiluodosta.

Kuusisenmaan eteläpuolella sijaitsee Lippo-niminen saari. Kuu- sisenmaan ja Lipon välistä kulkee laivaväylä voimalaitosalueen sa- tamalaituriin.

Olkiluodon lähivedet ovat matalia vesisyvyyden vaihdellessa enim- mäkseen välillä 0–8 m. Kuusisenmaan ja Lipon länsipuolella on noin 2 km²:n laajuinen syvemmän veden alue, jonka muutamia saaria ja luotoja käsittävä matalikko erottaa Selkämeren aavasta. Myös Olki- luodon länsipäästä pohjois-luoteeseen on ympäristöään syvempi alue. Tämä alue on kapean ja mutkittelevan syvänneväylän kautta yhteydessä Selkämereen. Vesisyvyys näillä alueilla on 10–15 m. Ol- kiluodon länsipään lähivedet Selkämerestä erottavalla matalikolla vesisyvyys on pääosin alle 6 m ja laajoilla alueilla alle 3 m.

Suurimmalla osalla Olkiluodon lähivesistä ei pohjalla ole varsinaista pintamaakerrosta, vaan meren pohja on paljasta kalliota. Toiseksi yleisimpiä ovat alueet, joissa meren pohjan pintamaalajina on mo- reeni. Olkiluodonvedellä ja Kuusisenmaan ja Lipon länsipuolisella syvännealueella ovat vallitsevina pintamaalajeina liejusavi ja muut savet.

Raumalla vuodesta 1933 tehtyjen havaintojen mukaan meriveden korkeuksien keski- ja ääriarvot N60 - järjestelmässä ovat seuraavat:

HW +1,04 m

MHW +0,59 m

MW -0,17 m

MNW -0,67 m

NW -0,94 m

Virtaukset

Olkiluodon lähivesien virtaukset riippuvat tuulien ja kerrostumisen li- säksi voimalaitoksen jäähdytysveden otosta ja purkamisesta takaisin mereen.

Voimakkaimmat jatkuvat virtaukset vallitsevat jäähdytysveden otto- kanavien suulla sekä purkukanavan suulla. Ottokanavien suualueella virtaus suuntautuu etelästä pohjoiseen ja purkukanavan suulla kohti länttä. Merkittävää yhtenäistä oikovirtausta ei tapahdu purkukanavan suualueelta ottoalueelle.

Tuulet vaikuttavat virtauksiin pääasiassa jäähdytysvesien purkualu- eella ja sitä ympäröivillä avoimilla alueilla. Vallitsevina esiintyvät ete- län ja lännen väliset tuulet kääntävät yleistä virtaussuuntaa lännestä pohjoiseen. Myös coriolis-voiman aiheuttama, Selkämeren Suomen puoleisella rannikolla pohjoiseen suuntautuva virtaus vaikuttaa sa- mansuuntaisesti. Nämä virtauksiin vaikuttavat tekijät vähentävät pur- kualueen ja ottoalueen välisten oikovirtausten esiintymismahdolli- suutta.

Olkiluodonvedellä, joka on hyvin suojaista aluetta, tuulet eivät merkit- tävästi muuta jäähdytysveden otosta aiheutuvia virtauksia.

Veden laatu ja biologinen tila

Olkiluodon merialueen veden laatuun vaikuttavat voimalaitoksen jäähdytysvesien virtaaman ja lämpökuorman ohella Selkämeren rannikkovesien yleistilan kehitys sekä jokien kuljettamat ravinteet ja ainemäärät. Saariston puuttumisen vuoksi tuulten vaikutus vir- tausoloihin on voimakas ja veden vaihtuvuus Olkiluodon edustalla hyvä. Olkiluodonvesi, josta voimalaitoksen jäähdytysveden otto ta- pahtuu, on tässä suhteessa suljetumpi, salmikapeikkojen avomeres- tä erottama vesialue.

Vesistön ja rantojen käyttö

Merialueella kulkevat 6 m:n, 5 m:n ja 2 m:n väylät. Muu voimalai- tosalueen lähivesillä liikkuminen on pääasiassa virkistyskäyttöön ja kalastukseen liittyvää veneilyä. Olkiluodon saaressa sekä läheisillä rannikkoalueilla ja saarilla on runsaasti loma-asutusta.

Kalastus ja kalasto

Olkiluodon edustan merialueella tavataan kaikki tavallisimmat Suo- men merialueella esiintyvät kalalajit. Näistä talouskaloja ovat silakka, kilohaili, lohi, kirjolohi, meritaimen, siika, muikku, hauki, lahna, säy- ne, made, kuha, ahven ja kampela. Muita, taloudelliselta merkityksel- tään vähäarvoisempia lajeja ovat mm. kuore, pasuri, särki, salakka, simppu, kivinilkka ja kiiski.

Tärkeimmistä saaliskaloista lohta tavataan pääasiassa ulompana merialueella, joskin sitä saadaan vähäisessä määrin myös jäähdy- tysvesien vaikutusalueelta. Taimen hakeutuu kylmänä vuodenaikana jäähdytysvesien purkualueelle. Taimenen merkitys on viime vuosina selvästi vähentynyt johtuen ainakin osaksi runsaasta hyljekannasta.

Siika on ollut perinteisesti tärkeä saaliskala myös Olkiluodon meri- alueella. Siikakantaa, jota on tuettu runsailla istutuksilla, voidaan pi- tää kohtalaisena. Ahvenkanta, joka on pitkään ollut hyvä, näyttää edelleen voimistuneen. Olkiluodon merialueella esiintyy runsaasti si- lakkaa, jonka pyynti on nykyisin vähäistä ammattimaisen rysäpyyn- nin loputtua. Kilohailikanta on ollut heikko jo ennen voimalaitoksen tuloa eikä sillä edelleenkään ole merkitystä pyyntikohteena. Myös muikkua tavataan lähinnä satunnaisena eikä silläkään ole juuri mer- kitystä saaliskalana.

Made nousee talvella kudulle Eurajoensalmeen sekä Olkiluodonve- delle. Madekantaa voidaan pitää nykyisin normaalina, joskin pyynti on vähäistä. Kuhakanta on ollut aina heikko. Kuitenkin viime vuosina kuha on selvästi runsastunut. Syynä voidaan osaltaan pitää istutuk- sia sekä lämpimiä kesiä, joista kuha on ahvenen tavoin hyötynyt.

Kampelakantaa voidaan pitää keskinkertaisena, joskin se on viime vuosina tuntuvasti heikentynyt.

Taloudellisesti vähäarvoisemmista kalalajeista särki on yleisin. Sär- jen ohella tavallisia lajeja ovat kuore ja kiiski.

Olkiluodon edustan merialueella on 12–15 ammattikalastajaa, jotka harjoittavat pääosin verkkopyyntiä. Ammattikalastuksen tärkeimpiä saaliskalalajeja ovat siika, ahven, lohi/taimen ja hauki. Keskimääräi- set suomukalasaaliit (ilman särkeä) ovat olleet vuosina 1997–2001 välillä 2 100–2 900 kg/a. Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoittaa noin 200–230 ruokakuntaa. Pääasiallisimpina pyyntivälineinä ovat verkot ja heittouistimet. Tärkeimmät saaliskalat tämän kalastajaryh- män kohdalla ovat ahven, hauki ja siika. Kalastajaa kohti laskettu saalis oli vuonna 1997 keskimäärin 91,4 kg ja vuonna 2001 keski- määrin 80,8 kg.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kalatalous

Otettavan veden mukana kulkeutuu välpille ja ketjukorisuotimille le- vää ja jonkin verran kalaa, lähinnä silakkaa ja kuoretta. Välppeen määrän arvioidaan kahta laitosyksikköä (OL1 ja OL2) kohden olevan 7–15 t/a, josta kalan osuus on 1,5–7 t/a. Käytännössä kuitenkin ka- laa on vähemmän, koska keväällä kalojen kulkeutumista välpille tor- jutaan tulokanavien suille asennetuilla tiheäsilmäisillä verkoilla.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Voimalaitos ja sen laajennus eivät hakemukseen liitetyn Insinööri- toimisto Paavo Ristola Oy:n laatiman arvion (Arvio Olkiluodon uuden ydinvoimalaitosyksikön vaikutuksesta Natura 2000 -alueeseen, 17.5.2001) mukaan merkittävästi heikennä Rauman saariston Natu- ra-alueen luonnonarvoja.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaiset selvi- tykset voimalaitoksen laajennuksesta (OL3)

Ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä annetun lain (468/1994) mukaisesti. Arviointiselostus on jätetty kauppa- ja teollisuusministeriölle 30.8.1999. Kauppa- ja teolli- suusministeriö on yhteysviranomaisena antanut lausuntonsa arvioin- tiselostuksesta 17.2.2000. Lausunnossaan kauppa- ja teollisuusmi- nisteriö on todennut, että arviointiselostuksen tarkastelussa tai kuu- lemismenettelyssä ei ole tullut esiin mitään sellaista, joka osoittaisi, että hankkeen ympäristövaikutukset olisivat oleellisesti erilaisia tai ainakaan suurempia kuin mitä arviointiselostuksessa on esitetty. Ar- viointiselostus on liitetty hakemusasiakirjoihin.

KÄSITTELY

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Eurajoen kunnassa ja Rauman kaupungissa 13.2.–15.3.2004 välise- nä aikana. Toiminnan aloittamispyynnöstä on erikseen pyydetty lau- sunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Eurajoen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselta.

Tarkastukset

Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen Olkiluodon voimalaitok- sella 8.11.2005. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot ydinvoimalaitoksen laajennuksen tarvitseman jäähdytysveden johtamisesta merestä

1) Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole ollut huomautettavaa. Kaup- pa- ja teollisuusministeriö on kuitenkin todennut, että Teollisuuden Voima Oy on jättänyt 8.1.2004 valtioneuvostolle Olkiluoto 3 ydinvoi- malaitosyksikköä koskevan ydinenergialain (990/1987) mukaisen ra- kentamislupahakemuksen. Olkiluoto 3:sta tehtiin ympäristövaikutus- ten arviointi (YVA) vuosina 1998–1999. Ydinvoimalaitoksen käyttölu- van myöntämisen yhteydessä varmistetaan, että ympäristönsuojelu on otettu asianmukaisesti huomioon.

2) Lounais-Suomen ympäristökeskus

Ydinvoimalaitoksen 1. ja 2. yksikön sekä uuden yksikön ympäristö- lupahakemuksista sekä laajennuksen tarvitsemasta jäähdytysveden ottamisesta merestä koskevasta vesilain mukaisesta lupahakemuk- sesta on tarkoituksenmukaista tehdä yksi yhteinen päätös, koska uuden yksikön käyttöönotossa on kyse toiminnan olennaisesta muut- tamisesta. Hakemuksiin pitäisi liittää myös yhtiön kaatopaikkaa kos-

keva ympäristölupahakemus, koska kaatopaikkatoiminta on osa toi- mintakokonaisuutta.

Ydinvoimalaitoksen merkittävimmät ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua pilaantumista aiheuttavat päästöt ovat laitoksen jäähdy- tysvesien lämpökuormitus mereen.

Toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle ei ole estettä.

3) Saaristomeren merenkulkupiiri

Saaristomeren merenkulkupiirillä ei ole huomautettavaa Teollisuu- den Voima Oy:n hakemista Olkiluodon ydinvoimalaitosten luvista.

4) Säteilyturvakeskus

Säteilyturvakeskus on todennut, ettei sillä ei ole toimialansa osalta huomauttamista lupahakemuksessa sekä sen täydennyksessä esi- tettyihin OL3 ydinvoimalaitosyksikköä ja sen ympäristöä koskeviin tietoihin. Radioaktiivisten aineiden päästöjä ja päästöistä aiheutuvaa säteilyannosta koskevat kohdat on kirjoitettu yleisesti, eikä niiden asiasisällön suhteen ole olennaista huomautettavaa.

Jäähdytysvesien purkamisesta aiheutuva lämpökuormitus tulee ole- maan merkittävin voimalaitoksen normaalikäytön aikaisista ympäris- tövaikutuksista. Koska radioaktiivisten aineiden päästöt laitokselta ovat hyvin pieniä, ei niiden leviämistä merialueella ole mallinnettu tarkemmin laskennallisesti, kuten muuhun ympäristön seurantaan ja myös Olkiluodon voimalaitoksen laajentamista koskeneeseen YVA- selvitykseen liittyen on tehty.

Lämpimän veden leviämistä on kuvattu laskennallisesti Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentamista koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselosteessa yhden tuulensuunnan ja -voimakkuuden valli- tessa. Jäähdytysveden purkupuolelta ottopuolelle tapahtuvan jäl- leenkierron todennäköisyydestä ja virtausten mukana mahdollisesti kulkeutuvien levämassojen leviämisestä saa paremman kuvan, kun tarkastellaan laskennallisesti lämpimän veden leviämistä myös alu- eella tavallisten pohjois-, luoteis- tai länsituulten vallitessa. Säteily- turvakeskus on edellyttänyt, että OL3 ydinvoimalaitosyksikön lopulli- sessa turvallisuusselosteessa esitetään kattavat analyysitiedot jäl- leenkierron merkityksestä laitoksen käytön aikana. Jäähdytysveden ottorakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan jääh- dytysveden ottoa vaikeuttaviin ilmiöihin, kuten levien tai muun mate- riaalin taikka alijäähtyneen veden aiheuttamaan tukkeutumiseen.

OL3 yksikön käyttöä koskevat tarpeelliset rajoitukset asetetaan tur- vallisuusteknisissä käyttöehdoissa. Yksikön suunnitteluperusteena laitoksen normaalille käytölle on jäähdytykseen käytettävän merive- den enimmäislämpötila 25 °C, ja turvalliselle sammutukselle 30°C.

5) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus

Olkiluodon voimalaitoksen tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat ympäristö- ja kalataloushaitat syntyvät lähinnä jäähdytysveden otos- ta ja mereen johdetusta lämpökuormituksesta. Jäähdytysveden oton

restä jäähdytysvetensä ottavilla voimalaitoksilla on yleisesti todettu, että jäähdytysveden ottokanavaan kulkeutuu merialueelta kaloja, jot- ka tuhoutuvat eri syistä. Olkiluodossa on tuhoutuvien kalojen mää- räksi ilmoitettu kesimäärin 2 tonnia vuodessa. Vaikka määrä on sel- västi pienempi kuin esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitoksella (16–19 tonnia/a) tai Porin Tahkoluodon voimalaitoksella (40–60 tonnia/a), haitta voi olla merkittävä, jos tuhoutuva kalamassa koostuu osaksikin taloudellisesti merkittävien kalalajien poikasista. Jäähdytysveden ot- tokanavan läheisyydessä on muun muassa siian, hauen, ahvenen, mateen ja lahnan lisääntymisalueita ja on todennäköistä, että myös näiden lajien poikasia kulkeutuu jäähdytysvesikanavaan. Jos poi- kasia esiintyy tuhoutuvassa kalamassassa runsaasti, jäähdytysve- den otolla voi olla vaikutusta myös kalakantojen tilaan.

Kohonneet kalansaaliit eivät perustu parantuneeseen kalantuotan- toon alueella eli poikastuotannon kasvuun vaan siihen, että talvella avovesi houkuttele paikalle kaloja muualta Selkämeren alueelta, missä meri on jäässä. Kalat hakeutunevat avoveden alueelle pa- rempien valaistusolojen takia, koska valo vaikuttaa olennaisesti saa- liseläinten havaitsemiseen ja kiinni saamiseen. Kalojen talvehtiessa normaalia lämpimämmässä ympäristössä niiden mäti ja maiti kehit- tyvät tavanomaista nopeammin ja kalojen kutu aikaistuu. Vaikka varhaisesta kudusta kuoriutuisikin poikasia, ei näiden eloonjääminen kuitenkaan ole todennäköistä, koska poikasille sopivaa eläinplank- tonravintoa ei meressä ole varhain keväällä tarjolla.

Koska jäähdytysveden otosta ja laitoksen lämpökuormituksesta ai- heutuu merialueen kalakannoille haittaa ja koska vahinkojen estämi- nen kokonaisuudessaan ei ole mahdollista, TE-keskus on vaatinut, että hakijalle määrätään 10 000 €:n suuruinen vuotuinen kalatalo- usmaksu, jonka TE-keskus tulee käyttämään kalakantojen hoitotoi- miin ja hoitotoimien tuloksellisuuden seurantaan Olkiluodon merialu- eella yhteistyössä Raumanmeren kalastusalueen kanssa. Kalatalo- usmaksu tulee suorittaa vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle helmikuun loppuun mennessä.

Jäähdytysveden oton sekä jäte- ja jäähdytysvesien mereen johtami- sen kalataloudellisia vaikutuksia on edelleen tarkkailtava Varsinais- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailusta saadut käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että ohjelmien sisäl- töä on voitava tarkistaa, täydentää ja muuttaa lupakauden kuluessa tarpeen mukaan ja että hakemuksen yhteydessä esitetty tarkkailuoh- jelma antaa suuntaviivat tarkkailun sisällölle, mutta tehtävät tutki- mukset, tutkimus- ja näytteenottomenetelmät, tutkimusalueet yms.

on yksityiskohtaisesti määriteltävä lupapäätöksen antamisen jälkeen.

Esimerkiksi kalojen lisääntymiseen liittyviä selvityksiä on tarpeen li- sätä Olkiluodossa, mutta näitä ei sisälly lainkaan hakijan esityksessä tarkkailuohjelmaksi.

Laitosyksiköiden lupahakemusten käsittely erillisinä ei ole tarkoituk- senmukaista, koska kaikki kolme laitosyksikköä käyttävät yhteistä

jäähdytysveden otto- ja purkujärjestelmää eikä vesistöön kohdistuvia haittavaikutuksia ja mahdollisia korvauksia ole mahdollista eritellä laitosyksiköiden kesken. Hakemuksen että siitä annettavan lupapää- töksen tulisi jatkossa koskea koko voimalaitoksen toimintaa ainakin jäähdytysveden oton ja purkamisen sekä jätevesipäästöjen osalta.

TE-keskus on katsonut, että esitetty kalatalousmaksu kompensoi myös KPA-varaston jäähdytysvesistä aiheutuvat kalataloushaitat.

Mikäli laitosyksiköille määrätään TE-keskuksen edellyttämä kalata- loudellinen tarkkailuvelvoite, voidaan tähän sisällyttää myös KPA- varaston jäähdytysveden oton ja purkamisen vaikutuksia koskeva tarkkailu.

6) Eurajoen kunta

Eurajoen kunnalla ei ole ollut huomauttamista.

7) Eurajoen kunnan rakennuslautakunta

Rakennuslautakunnalla ei ole ollut huomauttamista.

8) Rauman kaupunki

Rauman kaupungin lausunto on sisällöltään sama kuin Rauman kaupungin ympäristölautakunnan lausunto.

9) Rauman kaupungin ympäristölautakunta

Ydinvoimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus Rauman kaupun- gin alueelle on jäähdytysvesien johtamisesta johtuva meriveden lämpeneminen. Viime vuosikymmenellä tehdyn tehonkorotuksen vaikutuksesta lämpökuorma on kasvanut ja lämpenemisestä johtuva kasvukauden piteneminen ja virtausten tehostama ravinteiden kierto aiheuttavat rehevöitymisen kaltaisia seurauksia.

Kalastajien ja rantojen omistajien arkikokemuksena tuntuu olevan, että tehonlisäyksestä seurasi haittojen kasvua. Muutoksia on vaikea erottaa Selkämeren yleisestä rehevöitymiskehityksestä. Perussyy rehevöitymiselle on Selkämeren yleinen ravinnepitoisuuksien kasvu.

Paikalliset ravinteet ovat peräisin lähinnä Eura- ja Lapinjoesta.

Merialueen tarkkailuohjelmaa tulee laajentaa. Jäätilanteen tarkkai- lussa ja tiedottamisessa tulee ottaa huomioon, että jäähdytysvettä ja vaikutuksia voi tulla alueille, joissa sitä ei ehkä osata varoa.

Lautakunta on lisäksi toivonut, että nykyisten voimalaitosten ja laa- jennuksen luvat voitaisiin ratkaista yhdessä lupapäätöksessä siten, että toimintaa säätelevät määräykset olisivat selkeänä kokonaisuu- tena.

Muistutukset ja mielipiteet

10) AA ja BB (Kesämaa RN:o 2:124, Rauman kaupunki, Sorkan kylä)

Muistuttaja on vaatinut korvauksia kiinteistön talvikäytön estymisestä heikentyneen jään vuoksi sekä korvausta kiinteistön arvon alentumi-

an "mössön" poistamista. Rehevöityminen lisääntyy kun vesi lämpe- nee entisestään.

11) CC (Halkoranta RN:o 7:160 ja Pirske RN:o 2:106, Rauman kau- punki, Sorkan kylä)

Molemmilla kiinteistöillä on vapaa-ajan asunto. Muistuttaja on vaati- nut, että hänelle korvataan meluhaitasta sekä veden lämpenemises- tä johtuva kiinteistöjen rahallisen arvon ja virkistysarvon aleneminen kertakorvauksena 25 000 € sekä kertakorvauksena 7 500 € kuljetus- kustannusten nousemisesta. Molemmille kiinteistöille on osoitettava venepaikka alueelta, johon ei talviaikaan muodostu jäätä taikka sel- lainen venepaikka, joka on muuten sijainniltaan sellainen, että se mahdollistaa kiinteistölle kulun jäähdytysveden heikentämän jääpeit- teen aikaan. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että Teollisuuden Voima Oy osallistuu tutkimuksiin jäähdytysvesien vaikutuksista Rauman pohjoiseen saaristoon sekä madaltuneiden kapeikkojen ruoppausten tai muiden vastaavien toimenpiteiden kustannuksiin. Muistuttaja on vaatinut, että Teollisuuden voima Oy osallistuu ja toteuttaa kalalajien istutuksia voimalaitoksen vaikutusalueella.

12) Raumanmeren kalastusalue

Kalastusalue on pitänyt epäkohtana, että Teollisuuden Voima Oy:llä ei ole kalataloudellista korvausvelvoitetta siitä huolimatta, että jääh- dytysveden ottaminen aiheuttaa muun muassa siian poikaskuollei- suutta. Vastakuoriutuneet poikaset tuhoutuvat jäähdytysveden mu- kaan jouduttuaan. Jäähdytysveden virtaus aiheuttaa kalataloudellista haittaa rajoittamalla verkkopyyntiin soveltuvaa aluetta ja aiheuttamal- la pyydysten likaantumista.

Kalastusalue on vaatinut, että haitta kompensoidaan kalanpoikasten vuotuisella 25 000 €:n istutusvelvoitteella.

Perusteluinaan kalastusalue on esittänyt, että paikallinen kalakan- nan heikentyminen on viime vuosiin asti nähtävästi peittynyt ja jopa ylikompensoitunut muualta vaeltavilla kaloilla, koska lämmennyt me- rialue on houkutellut kaloja kylmän veden aikaan muualta. Kalastaji- en arkikokemuksen mukaan kalasaaliit ovat pienentyneet. Selitykse- nä lienee pohjaeläintutkimuksissa havaittu pohjan tilan huononemi- nen ja siitä seurannut ravintoeläinten väheneminen.

13) DD ja EE (Liisanpuhti RN:o 1:155 Rauman kaupunki, Sorkan kylä)

Olkiluodon nykyiset voimalaitokset aiheuttavat Loukvedeltä Olki- luodonvedelle suuntautuvan virtauksen, joka aiheuttaa heidän tilan- sa rantavesien samentumista. Uusi voimalaitos kaksinkertaistaisi vir- taaman. Muistuttajat ovat vaatineet ydinvoimalaitoksen laajennuksen tarvitseman jäähdytysveden ottamista muualta.

14) FF (Vähäniemi RN:o 51-411-6-226)

Meriveden tila on viime aikoina huolestuttavasti muuttunut, ranta rehevöitynyt ja ruohottunut, kalaverkot ja katiskat ovat likaisia ja ros-

kaisia. Muistuttaja on vaatinut, että tilan kohdalla tehdään viiden vuoden välein katselmus jossa todetaan veden rehevöityminen, ve- den lämpeneminen sekä kalakannat ja niiden muutokset. Muistuttaja on vaatinut korvauksia kiinteistön omistajalle haitoista sekä korvaus- ta käyttöarvon ja myyntiarvon alentumisesta. Korvaukset on makset- tava välittömästi kun katselmus on tehty.

15) GG ja HH (Saukonmäki RN:o 684-409-2-147)

Muistuttajien kiinteistö sijaitsee noin 2 km Olkiluodon voimalaitokses- ta etelään Kivireksaaren saaressa. Kiinteistön pinta-ala on noin 30 ha, ja rantaviivaa kiinteistöllä on noin 900 m. Rauman pohjoisten rantojen rantaosayleiskaavassa kiinteistön alueelle on merkitty 4 omarantaista lomarakennuspaikkaa, kolme saaren eteläpuolelle ja yksi pohjoisosaan Olkiluotoa vastapäätä. Lisäksi kiinteistöllä on kas- vullista metsää noin 20 ha, jossa hakkuukypsää puustoa, lähinnä kuusitukkia, on tällä hetkellä noin 1 000 m³.

Hakkuupuuston poiskuljetus talvisin jäätietä pitkin on ainoa taloudel- lisesti kannattava toimenpide. Voimalaitoksen lauhdevesien johdosta jäätilanne alueella on nykyisin sellainen, ettei puustokuljetuksia ole mahdollista järjestää jääteitse. Tästä syntyy huomattavia lisäkuluja, koska proomulla poiskuljetettuna kustannus on noin 5 €/m³. Lisäkus- tannus on yhteensä noin 5 000 €. Koska jatkossa ongelma on sa- mankaltainen, kiinteistön metsätalousarvo alenee vähintään noin 20

% johtuen puuston lisäkuljetuskustannuksista. Arvon alennus on näin ollen (0,20 x 2 500 €/ha) x 20 ha =10 000 €.

Leväongelmat ja veden laadun heikkeneminen aiheuttaa väistämättä lomakiinteistöjen arvon alentumista alueella. Lisäksi talvinen kulku lomakiinteistöille estyy heikon jäätilanteen takia ja kiinteistöjen ym- pärivuotinen käyttö on mahdotonta. Myös tämä alentaa kiinteistöjen arvoa.

Pohjoisrannalla sijaitsevan tontin arvo on alentunut voimalaitoksen johdosta vähintään 20 % ja eteläpuolella olevien tonttien vähintään 10 %. Yhteensä tonttien arvonalennuksesta on korvattava 0,20 x 50 000 € + (0,10 x 50 000 €) x 3 = 25 000 €.

Edellä mainittuja haittatekijöitä ei ole muistuttajien kiinteistön osalta koskaan käsitelty eikä korvattu. Muistuttajat ovat vaatineet, että hai- tat käsitellään ja korvausvaatimus huomioidaan viimeistään tässä vaiheessa. Muistuttajat ovat vaatineet nykyisten voimalaitosten osal- ta yhteensä 40 000 € korvauksen. Voimalaitoksen laajennus aiheut- taa 50 %:n lisähaitan, joten korvausvaatimus laajennuksen osalta on 20 000 €.

16) II (Rantniittu RN:o 6:187, Eurajoen kunta, Kuivalahden kylä) Tila on vakituisena asuntona. Ranta on rehevöitynyt ja kylmänveden kalat kaikkoavat. Muistuttaja on vaatinut, että tilan kohdalla tehdään viiden vuoden välein katselmus jossa todetaan veden rehevöitymi- nen, veden lämpeneminen sekä kalakannat ja niiden muutokset.

Muistuttaja on vaatinut korvauksia kiinteistön omistajalle haitoista

set on maksettava välittömästi kun katselmus on tehty.

17) JJ (Isomaa RN:o 1:252 ja Santaperä 1:139, Rauman kaupunki, Sorkan kylä)

Puita on mahdoton kuljettaa traktorilla ja metsäkärryllä mantereelle samoin metsätöiden teko ilman traktoria hidastuu. Kesämökin levä- haitat kasvavat. Kesämökin ja metsäpalstan arvo laskee. Muistuttaja on vaatinut vuotuista rahallista korvausta ja lisäksi traktorin kantavaa proomua metsänomistajien käyttöön ja vuosittain 40 m³ polttopuita tontilleen.

18) Sorkan kyläkouluyhdistys ry.

Yhdistys on vaatinut, että hakija tutkii mahdollisuuksia jäähdytysve- den johtamiseen muualle, missä siitä ei ole mainittavaa haittaa talvi- sille liikennöimismahdollisuuksille. Lisäksi yhdistys on vaatinut kor- vauksia tulevasta sulan alueen laajentumisesta.

19) Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunta (RN:o 51-428-876-1) Osakaskunta on pitänyt epäkohtana, että Teollisuuden Voima Oy:llä ei ole ollut koko toimintansa aikana mitään kalataloudellista kom- pensaatiovelvoitetta. Jäähdytysveden mukana tuhoutuu vuosittain huomattava määrä eri kalalajien yksilöitä. Lisäksi vesistön lämpö- kuorma muuttaa muun muassa levien ja kasvien kasvua kyseessä olevalla vesialueella ja sitä kautta muuttaa kalojen lisääntymisaluei- ta. Eri kalalajien yksilömäärissä samoin kuin saaliissa kyseessä ole- valla alueella ei varmastikaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Vai- kutukset näkyvätkin lauhdeveden vaikutusalueen reunoilla siten, että kalat hakeutuvat esimerkiksi talviaikana lämpimämmän veden alu- eelle. Tästä syystä kalakannat muilla alueilla vähenevät.

Lisääntynyt lämpimän veden määrä vaikuttaa myös pyydysten li- sääntyvään likaantumiseen ja sitä kautta alentavat kalastuksen te- hoa ja lisäävät kalastajien työtä. Nämä vaikutukset tulevat lisäänty- mään nyt suunniteltavan uuden yksikön vuoksi, koska lämpökuor- makin lisääntyy kaksinkertaiseksi aikaisemmasta.

Muistuttaja on edellä esitetyn perusteella vaatinut, että Teollisuuden Voima Oy on velvoitettava suorittamaan alueelle kalataloudellisena kompensaationa 25 000 €:n vuotuinen kalanpoikasten istutusvelvoi- te. Kohdelajeina tulisi olla esimerkiksi meritaimen, siika, kuha ja tule- vaisuudessa kenties myös hauki.

Hakijan selitys

Teollisuuden Voima Oy on antanut lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä selityksensä.

Hakemusten tarkoittamien toimintojen yhteisvaikutusta ei ole pidet- tävä lupaharkinnan kannalta huomattavana eikä yhteisen päätöksen tekemiselle ole tarvetta. Tässä vaiheessa uutta laitosyksikköä sekä laitosyksikköjä OL1 ja OL2 käsitellään useilla eri tahoilla eri lakien

perusteella lupamenettelyissä, mikä johtuu toiminnan erilaisuudesta sekä vaihe- ja aikataulueroista. Kaatopaikan ympäristölupahakemus on kuulutettu samanaikaisesti kuin muut ympäristölupahakemukset.

Jäähdytysveden ottamisen yhteydessä välppälaitoksen hienovälpälle ja ketjukorisuotimille kertyvän orgaanisen aineen eli välppeen aiheut- tama kuormitusvaikutus merialueelle on vähäinen. Välpe koostuu lä- hinnä jäähdytysveden mukana tulleista roskista, levästä, simpukoista ja hienovälpällä kuolleista kaloista. Välppeen ottaminen erilleen ket- jukorisuotimilta ja hienovälpiltä ja sen johtaminen muualle kuin jääh- dytysvesialtaaseen aiheuttaisi prosessiteknisiä muutoksia ja lisäkus- tannuksia välppälaitoksilla. Nämä ovat merkittäviä saavutettuun kuormituksen vähenemään nähden. Hakija seuraa välppälaitoksille tulevan kalan määrää silmämääräisesti. Tarvittaessa jäähdytysve- den tulovesikanavissa käytetään verkkoja vähentämään välppälai- toksille tulevan kalan määrää. Hakijan käsityksen mukaan suuri osa mereen johdetusta bioaineksesta joutuu jäähdytysveden purkualu- eella kalojen ja osin vesilintujen ravinnoksi ja palautuu näin normaa- liin ravinnekiertoon.

Elokuussa 2004 suoritetuissa vesikasvillisuuskartoituksissa oli mu- kana kaksi uutta tarkkailulinjaa Aikonmaan länsi- ja pohjoispuolella.

Tarve vesistötarkkailupisteiden lisäämiseksi, vaikka vaikutusalue kolmannen yksikön myötä suurenee, ei ole kovin suuri, koska ole- massa oleva pisteverkko on jo melko kattava myös uudessa tilan- teessa. Huomioitavaa on, että vaikutusalueen pinta-alan kasvaessa kaksinkertaiseksi sen ulottuvuus, etäisyys purkukohdasta, ei kasva samassa suhteessa.

Karisiian poikasten tuhoutumista jäähdytysvesijärjestelmissä ei ole koskaan todettu. Kalataloudellisissa selvityksissä ei siikakannoille ole todettu voimalaitoksen toiminnasta aiheutuneen haittaa. Olki- luodon edustan pohjan tilassa on viimeisimpien vuonna 2003 tehty- jen tutkimusten perusteella tapahtunut muutosta parempaan kuten liejusimpukan kantojen vähittäinen elpyminen osoittaa. Ajoittaista pohjanläheisen veden happitilanteen heikkenemistä ja siitä johtuvaa pohjaeläimistön katoamista on ilmennyt erityisen lämpiminä kesinä lähinnä rajatulla alueella jäähdytysvesien purkupaikan läheisyydes- sä.

Jäähdytysveden vaikutusalueen laajeneminen tullaan ottamaan huomioon jäävaroitusilmoituksia laadittaessa ja heikoista jäistä tiedo- tettaessa.

Merialueen rehevöitymisen lisääntymisen syynä ovat hajakuormituk- sen tuomat ravinteet rannikkovesiin. Alueelle tyypillistä on talvien vaihtelevuus. Lisäksi länsirannikon saariston jääolot saattavat usein olla ongelmallisia.

Voimalaitoksen jäähdytysvesijärjestelmistä saadut käyttökokemukset eivät tue käsitystä, jonka mukaan jäähdytysveden otto aiheuttaisi merkittävää kalojen tuhoutumista. Mahdollisten haittojen minimoimi-

tämään kalojen ajautumista tunneleihin. Siian poikasten tuhoutumi- sesta jäähdytysvesijärjestelmissä ei ole koskaan todettu. Olettama jäähdytysveden vastakuoriutuneille poikasille aiheuttamasta kuollei- suudesta on lähinnä teoreettinen. Kalataloudellisissa selvityksissä ei siikakannoille ole todettu muodostuneen voimalaitoksen toiminnasta aiheutunutta haittaa. Selvitysten mukaan ei voimalaitosten jäähdy- tysvesistä ole yleensäkään ollut haittaa Olkiluodon lähialueiden ka- lastolle, pikemminkin kalakannat ovat hyötyneet lämpimistä jäähdy- tysvesistä eikä minkään kalalajin kannan voida katsoa olevan merkit- tävästi heikentynyt jäähdytysvesien johtamisen vuoksi. Muutokset vesistön tilassa johtuvat lähinnä merialueen yleisen kuormituksen kasvusta.

Jääolot saaristossa ovat varsinkin normaalia leudompina talvina on- gelmallisia. Hyvinä jäätalvina on puun ajo mahdollista jäätä myöten mm. Kivireksaaren saaresta. Leväongelmat ja veden laadun heikke- neminen johtuvat yleisestä rannikkoalueen vesistökuormituksen kas- vusta ja rehevöitymisestä.

Tehtyjen selvitysten mukaan ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesistä ei ole ollut haittaa Olkiluodon lähialueiden kalastolle. Kalakannat ovat lähinnä hyötyneet lämpimistä jäähdytysvesistä. Hakijan kalataloudel- linen tarkkailuohjelma sisältää ammattikalastajille suunnatun joka toi- nen vuosi toteutettavan kalastustiedustelun.

Hakija on kiistänyt kaikki sille esitetyt vahingonkorvaus-, haitankor- vaus- ym. vaatimukset sekä kalataloudelliset velvoitteet sekä perus- teiltaan että määrältään.

MERKINTÄ

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ratkaissut samanaikaisesti ympäristönsuojelulain mukaisen asian (dnrot LSY-2003-Y-30 ja LSY- 2003-Y-31) koskien Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristölupaa.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Teollisuuden Voima Oy:lle luvan johtaa jäähdytysvettä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen voimalaitosyksiköiden OL1, OL2 ja OL3 sekä käytetyn polttoaineen välivaraston käyttöön Olkiluodonvedestä hakijan omistamalta vesi- alueelta nro 51-409-2-706 ja yhteiseltä vesialueelta nro 51-428-876- 1 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti olemassa olevia ot- torakenteita käyttäen.

Lupamääräykset

Veden ottaminen

1. Voimalaitokselle johdettava jäähdytysvesimäärä saa olla enintään noin 120 m³/s.

2. Jäähdytysveden ottamisessa on pyrittävä estämään kalojen joutumi- nen vedenottotunneleihin ja kalojen vahingoittuminen.

Merkintävelvoitteet

3. Jäähdytysveden ottopaikat on merkittävä asianmukaisella tavalla.

4. Alueille, joilla jäätilanne saattaa jäähdytysvesien johtamisen vaiku- tuksesta poiketa luonnonmukaisesta, on asetettava selkeät varoitus- taulut. Jäätilanteesta on lisäksi ilmoitettava alueella yleisesti leviä- vässä sanomalehdessä.

Tarkkailu

5. Jäähdytysveden määrää on seurattava ottokohtaisesti. Tulokset on raportoitava voimalaitoksen ympäristöluvan mukaisen tarkkailun vuosiraportin yhteydessä.

Selvitykset

6. Kalojen joutumisesta jäähdytysveden mukana voimalaitokselle on tehtävä voimalaitosyksikkökohtainen selvitys Varsinais-Suomen työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Selvitys on teh- tävä kolme kertaa, joista ensimmäinen on tehtävä ennen voimalai- toksen laajennuksen koekäyttöjen alkamista. Esitys selvityksen si- sällöstä ja toteutuksesta on toimitettava Varsinais-Suomen työvoi- ma- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

7. Jäähdytysveden ottamisen vaikutuksista virtauksiin, jääpeitteeseen ja jäällä kulkuun Olkiluodonvedellä ja sen ympäristössä on tehtävä selvitys Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Selvitys voi perustua osittain matemaattiseen mallinnukseen.

PERUSTELUT

Luvan myöntäminen ja lupamääräysten tarkistaminen

Veden johtaminen on tarpeen Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajen- nuksen jäähdytysvedeksi. Muut jäähdytysmenetelmät olisivat raken- tamiskustannuksiltaan kalliimpia, ja niistä aiheutuisi merkittävää voimalaitoksen hyötysuhteen alentumista. Voimalaitoksen jäähdy- tysvesijärjestelmä, joka perustuu suoraan vesistöjäähdytykseen, on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista. Jäähdytysvesien

lisen vähäinen. Jäähdytysveden otosta saatava hyöty on siitä johtu- vaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/1995/4 (10.3.1995) lupaehtojen tarkistaminen koskien ydinvoimalaitoksen laitosyksiköi- den Olkiluoto 1 ja 2 sekä käytetyn polttoaineen välivaraston jäähdy- tysvesien johtamista merestä on tarpeen voimalaitoksen käytöstä saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi ja toisaalta jäähdytys- veden määrän kaksinkertaistuessa voimalaitoksen laajennuksen myötä. Koska Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 13/1995/4 oli myönnetty toistaiseksi, ei ole tarpeen tutkia luvan myöntämisen edel- lytyksiä tältä osin.

Olkiluodon voimalaitoksen laajennuksen ja nykyisten yksiköiden lu- pamääräykset on tarkoituksenmukaista sisällyttää samaan toistai- seksi voimassa olevaan päätökseen.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn huomioonottaminen Ympäristövaikutusten arviointiselostukseen kerättyjä tietoja ympäris- tön olosuhteista ja vaikutusten arvioinnista on käytetty hyväksi lupa- päätöstä laadittaessa ja lupaharkinnassa. Lupamääräyksiä harkitta- essa on otettu huomioon arviointimenettelyssä esiin tulleet ympäris- tövaikutukset ja niiden merkitys.

Lupamääräysten perustelut Määräys 1.

Ydinvoimalaitos toimii peruskuormaa tuottavana lauhdutuslaitokse- na. Tästä johtuu, että jäähdytysveden virtaama on suuri. Jäähdytys- veden johtaminen merestä vaikuttaa merialueen virtauksiin ja jää- peitteeseen sekä kalatalouteen. Vesiympäristöön kohdistuvien hait- tojen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys jäähdytysveden määrästä. Määräys on hakemuksen mukainen.

Määräys 2

Kalojen pääsyn ehkäisyllä jäähdytysveden ottotunneleihin pyritään vähentämään kalataloudellisia haittoja vesilain 2 luvun 22 a §:n mu- kaisesti.

Määräykset 3.–4.

Määräykset ovat tarpeen estämään ja vähentämään jäähdytysvesien johtamisen aiheuttamia haittoja vesiliikenteelle ja jäällä kululle sekä estämään mahdollisista heikoista jäistä aiheutuvia vahinkoja.

Määräys 5.

Seurantaa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvonnan toteuttamiseksi.

.

Määräys 6.

Voimalaitokselle jäähdytysveden mukana kulkeutuvien kalojen mää- rä ja laatu on tarpeen selvittää voimalaitoksen kalakannoille ja kalas- tukselle aiheuttamien vaikutusten arvioimiseksi. Selvitys on tarkoitet- tu tehtäväksi kertaluonteisena kolmena eri vuotena siten, että kulla- kin kerralla saadaan ajallisesti kattava käsitys kalojen määrästä ja laadusta. Selvitykset on tarkoitus tehdä siten, että ensimmäinen teh- dään ennen Olkiluodon voimalaitoksen laajennuksen jäähdytysve- den oton vaikutuksia, toinen laajennuksen kaupallisen käytön alettua ja kolmas ennen määräysten tarkistamista koskevan lupahakemuk- sen tekemistä.

Määräys 7.

Voimalaitokselle johdettavan jäähdytysveden määrä kaksinkertaistuu voimalaitoksen laajennuksen vuoksi. Voimalaitoksen laajennuksen vaikutusten selvittämiseksi on tarpeen selvittää virtausten muutoksia Olkiluodonvedellä ja sen ympäristössä, erityisesti salmissa.

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN

Luvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan myöntämisen perusteluihin.

Yhteistä lupapäätöstä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupa- virasto toteaa, että vesilain mukaiset jäähdytysvesien ottoa koskevat asiat on yhdistetty tässä samaan lupapäätökseen.

Korvauksia ja toimenpiteitä koskevien vaatimusten osalta ympäristö- lupavirasto toteaa, että lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa.

Kalaistutuksia ja kalatalousmaksua koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa samanaikaisesti annettuun Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristölupapäätökseen ja sen perusteluihin.

Päätöksessä on annettu määräys kalatalousvelvoitteesta.

Tarkkailua, selvityksiä ja katselmuksia koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin 5, 6 ja 7.

TÖIDENALOITTAMISLUPA

Luvan saaja voi aloittaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajennuksen koekäyttöön liittyvän jäähdytysveden johtamisen lupapäätöksen mu- kaisesti ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Jäähdytysveden johtamisen aloittamislupa koskee myös koeajoa laitoksen 100 % te- holla. Aloittamislupa ei koske laitoksen kaupallista käyttöä. Jäähdy- tysveden johtamisen aloittamisesta ja voimalaitoksen kaupalliseen käyttöön siirtymisestä on ilmoitettava etukäteen Lounais-Suomen

kukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Luvan saajan on ennen jäähdytysveden johtamiseen ryhtymistä tal- letettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 5 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa.

Perustelut

Töidenaloittamislupa on tarpeen laitoksen järjestelmien testaami- seen ja koestamiseen sekä laitoksen ydintekniseen käyttöönottoon.

Koekäyttöön kuuluu myös laitoksen ajo täydellä teholla, jolloin läm- pökuorma on normaalin tuotannon mukainen. Koekäyttöjen lykkään- tyminen aiheuttaisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa voimalai- toksen kaupallisen käytön aloittamisen siirtyessä myöhäisemmäksi.

Koekäytöstä ei aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksen- haun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 30.4.2014 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on lii- tettävä määräyksissä 6 ja 7 sanottujen selvitysten tulokset.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti, 22a § ja 26 §, 9 luvun 2 §

KORVATTAVA PÄÄTÖS

Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/1995/4 (10.3.1995) siltä osin kuin se koskee ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 sekä käytetyn polttoaineen välivaraston jäähdytysvesien johtamista merestä.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu

Tämän vesilain mukaisen luvan käsittelystä perittävä maksu on 1 260 euroa.

Perustelu

Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) pe- rusteella annetun ympäristöministeriön asetuksessa (1416/2001) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevan maksutaulu- kon alakohdan "pinta- ja pohjaveden ottaminen yli 500 m³/d" mukai- sesti (840 euroa). Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen kä- sittelystä peritään lisäksi maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

MUUTOKSENAHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liite Valitusosoitus

Mika Seppälä

Tapio Kovanen Hannu Kokko Seppo Aspelund

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen, Hannu Kokko ja Seppo Aspelund (tarkas- tava jäsen). Asian on esitellyt Tapio Kovanen.

TK/ts

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä mak- susta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.7.2006.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistyk- set tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran- omaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitet- tava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon.Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vali- tuskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai säh- köpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskir- jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaittees- sa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: vaihde 020 490 121

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.