YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nrot 120/2006/3 121/2006/3
Dnrot 1) LSY-2005-Y-73 2) LSY-2005-Y-262
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 18.9.2006
ASIAT 1) Väänteenjoen säännöstelypadon venesulun ja kalatien rakenta- minen, Lohja
2) Hiidenveden säännöstelypäätösten muuttaminen
HAKIJAT 1) Lohjan kaupunki 2) Helsingin kaupunki
AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET
Länsi-Suomen vesioikeus on 19.12.1967 antamallaan päätöksellä nro 111/1967, jonka korkein hallinto-oikeus on 6.3.1969 antamallaan päätöksellä osittain muutettuna pysyttänyt voimassa, myöntänyt Helsingin kaupunginhallitukselle luvan Hiidenvesi -nimisen järven ja siihen laskevien Sakara, Punelia ja Keritty -nimisten latvajärvien säännöstelyyn sekä veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaajoen vesistöön käytettäväksi lisävetenä Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan vedensaannin turvaamiseksi.
Länsi-Suomen vesioikeus on 30.7.1976 antamallaan päätöksellä nro 31/1976 osittain muuttanut vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 lupaehtoja. Korkein hallinto-oikeus on 15.9.1977 antamallaan pää- töksellä osittain muuttanut vesioikeuden päätöstä nro 31/1976.
Länsi-Suomen vesioikeus on 17.4.1978 antamallaan päätöksellä nro 77/1978 A pidentänyt Helsingin kaupungille myönnettyä oikeutta johtaa vettä Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön vuoden 1982 lop- puun, 27.1.1982 antamallaan päätöksellä nro 8/1982 A vuoden 2000 loppuun ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 10.1.2001 antamal- laan päätöksellä nro 2/2001/1 vuoden 2015 loppuun.
HAKEMUS Lohjan kaupunki on ympäristölupavirastoon 11.3.2006 toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa Väänteenjoen säännöstelypa- don venesulun ja kalatien rakentamiseen hakemukseen liitettyjen, Suunnittelukeskus Oy:n laatiman ja 30.12.2004 päivätyn hakemus- suunnitelman Väänteenjoen venesulku ja kalatie sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen laatiman ja 28.10.2002 päivätyn kalatiesuunni- telman mukaisesti Lohjan kaupungissa.
Lohjan kaupunki ei ole hakenut tässä yhteydessä muutoksia Hiiden- veden säännöstelylupien lupaehtoihin. Lohjan kaupunki ja Helsingin Vesi ovat tehneet 7.2.2005 sopimuksen Väänteenjoen venesulun ja kalatien rakentamisesta, ylläpidosta ja kunnossapidosta, jossa sään- nöstelyluvissa esitetyistä ehdoista ja velvoitteista on sovittu.
Hankkeen yleiskuvaus
Väänteenjoen säännöstelypato sijaitsee Lohjanjärven ja Hiidenve- den välillä kulkevassa Väänteenjoessa Lohjan kaupungin Hietasten ja Suittilan kylien rajalla noin 9 km Lohjan keskustasta pohjoiseen.
Säännöstelypato ja siihen liittyvä maapato on rakennettu Helsingin kaupungin omistuksessa olevien maa-alueiden väliselle vesialueelle.
Helsingin kaupunki vastaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nro 111/1967 ja nro 31/1976 mukaisesti säännöstely- ja maapadon sekä joen kummallakin puolella sijaitsevien veneensiirtolaitteiden käyttö- ja kunnossapidosta sekä mahdollisesta haitasta ja vahingos- ta. Säännöstelyn hoidosta vastaa Helsingin kaupungin liikelaitos Helsingin Vesi.
Säännöstelypadon ohittavaa veneliikennettä varten rakennetut ve- neensiirtolaitteet on tarkoitettu vain soutu- ja pienveneille. Venemää- rien ja venekoon kasvun seurauksena veneensiirtolaitteiden rakenne ei enää vastaa nykyajan vaatimustasoa. Lohjan kaupungin tavoit- teena on korvata hankalat veneensiirtolaitteet padon länsipuolelle rakennettavalla venesululla ja siten parantaa vesistön virkistyskäyt- tömahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä.
Venesulun yhteyteen rakennettava luonnonmukainen kalatie mah- dollistaa vapaan kulkuyhteyden Lohjanjärveltä Karjaanjoen vesistön latvaosiin. Kalatie kuuluu Karjaanjoki Life –hankkeeseen, jonka eräänä tavoitteena on säilyttää vesialueen nykyinen vesiluonto ja taata myös vaelluskaloille hyvät elinmahdollisuudet poistamalla ny- kyiset nousuesteet.
Vesistöselostus
Vesialue Suunniteltu venesulku ja kalatie sijaitsevat Karjaanjoen vesistöalu- eella. Venesulun yläpuolella sijaitsee Hiidenvesi (A = 30 km2), josta Lohjanjärveen (A = 89 km2) laskeva Väänteenjoki saa alkunsa. Loh- janjärven ja koko vesistön laskujoki Mustionjoki eli Karjaanjoki pur- kaa vetensä Suomenlahden rannalla sijaitsevaan Pohjanpitäjänlah- teen. Väänteenjoen valuma-alue säännöstelypadon kohdalla on 935 km2 ja järvisyys 9,4 %.
Vedenkorkeudet Hiidenveden vedenkorkeudet ovat olleet vuosina 1971 – 2003 seu- raavat:
HW NN +32,75 m
MHW NN +32,33 m
MW NN +31,83 m
MNW NN +31,34 m
NW NN +31,10 m
Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat olleet vuosina 1961 – 1990 Loh- jan asteikon mukaan seuraavat:
HW NN +32,35 m
MHW NN +32,02 m
MW NN +31,53 m
MNW NN +31,10 m
NW NN +30,89 m
Säännöstelypadon ylä- ja alaveden välinen korkeusero on veneily- kauden 5.5. – 5.11. aikana suurimmillaan kesä- ja heinäkuussa noin 0,3 m. Veneilykauden keskivedenkorkeus (MW) on padon yläpuolel- la +31,85 m ja alapuolella +31,62 m. Purjehduskauden alavertailuta- so on (NWnav) on Hiidenvedessä +31,25 m ja Lohjanjärvellä +31,20 m.
Virtaamat Väänteenjoen virtaamat ovat olleet pitkällä aikavälillä seuraavat:
HQ 55 m3/s
MHQ 28 m3/s
MQ 8 m3/s
MNQ 3 m3/s
NQ 0,8 m3/s
Väänteenjoen keskivirtaama (MQ) on veneilykauden 5.5. – 5.11. ai- kana noin 6,5 m3/s.
Säännöstely Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat molemmat säännösteltyjä järviä. Järvi- en säännöstelyluvissa ei ole kiinteää ylärajaa, vaan vedenkorkeudet määräytyvät järvien tulovirtaamien mukaisesti. Hiidenveden sään- nöstelyä harjoitetaan Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nro 111/1967 ja nro 31/1976 mukaisesti.
Hiidenveden säännöstelyluvan mukaan Väänteenjoen säännöstely- padon luukut on tulvatilanteessa pidettävä täysin auki. Hiidenveden tulva-ajan vedenkorkeudet määräytyvät tällöin pelkästään järven tu- lovirtaaman ja patoaukkojen purkautumiskyvyn perusteella. Sään- nöstelyluvan mukaan keväällä ennen kevättulvannousua ja tulvan noustessa on Väänteenjoen pato pidettävä kokonaan avoinna ve- denkorkeuden noustessa Hiidenvedessä seuraavien pisteiden kautta kulkevan murtoviivan yläpuolelle:
15.03 NN +31,20 m 15.04 NN +31,20 m 15.05 NN +32,10 m 01.06 NN +32,25 m
Keväällä tulvan jälkeen ja kesällä Väänteenjoen pato on pidettävä kokonaan avoinna vedenkorkeuden ollessa Hiidenvedessä seuraa- vien pisteiden kautta murtoviivan yläpuolella:
15.04 NN +32,25 m 15.06 NN +32,25 m 15.07 NN +32,15 m 15.08 NN +32,00 m
Väänteenjoen pato on aina kokonaan avattava, jos vedenpinta nou- see seuraavien pisteiden kautta kulkevan viivan yläpuolelle:
15.08 NN +32,00 m 01.01 NN +32,00 m 15.03 NN +31,20 m
Hiidenveden säännöstelyohjeen mukaisesti padon kautta juoksutettu virtaama vaihtelee yleensä välillä 2,8 – 10 m3/s (vrk ka.). Säännöste- lyluvan mukaan virtaaman tulee aina olla vähintään 0,8 m3/s vuoro- kausikeskiarvona määritettynä. Poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin Päijänne-tunneli ei ole käytettävissä ja Vantaanjoki on riittämätön, on Helsingin kaupungilla oikeus ottaa Hiidenvedestä lisävettä Vantaan- joen vesistöön keskimäärin 2,5 m3/s pääkaupunkiseudun raaka- vesitarpeen tyydyttämiseksi.
Vesialueen tila Väänteenjoki sijaitsee Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä. Hiidenve- si on voimakkaasti rehevöitynyt järvi. Sinileväkukinnat ovat järvellä lähes jokavuotisia ja haittaavat virkistyskäyttöä. Hiidenveteen tulee kuormitusta monen kunnan alueelta ja osa ravinteista päätyy Vään- teenjokea pitkin alapuolella olevan Lohjanjärven Kutsilanselälle.
Vuonna 2000 Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen tuli noin 31 t fosfo- ria, 900 t typpeä ja 4 100 t kiintoainetta. Lohjanjärvi onkin rehevämpi vesialue kuin Suomen järvet keskimäärin.
Hiidenveden suojelemiseksi ja hoitamiseksi on perustettu Hiidenvesi 2000 -projekti, jonka tavoitteena on parantaa veden käyttökelpoi- suutta nykyisestä tyydyttävästä ja välttävästä hyvään luokkaan.
Väänteenjoen venesulku Venesulun mitat ja rakenteet
Suunnitellun venesulun muurirakenteiden kokonaispituus on sen länsipuolella noin 24 m ja itäpuolella noin 22 m. Venesulun hyötypi- tuus on 14,3 m ja leveys 3,5 m. Sulun pohja on korkeudella NN +29,60 m ja reunamuurin yläreuna on korkeudella NN +32,85 m.
Pohjatutkimusten perusteella sulku perustetaan teräsbetonipaaluille, jotka lyödään tukipaaluiksi tiiviiseen pohjamoreeniin. Sulun pohja ja muurit valetaan paikalla. Sulkumuurin keskellä on alatasanne kor- keudella NN +31,95 m.
Sulun molemmin puolille rakennetaan odotuspaikat maihinnousua varten rannansuuntaisista, noin 12 m pitkistä ja 2,4 m leveistä teräs- betoniponttoneista.
Venesulun portit ovat terästä ja pystyakselisia tasoluukkuja, jotka sa- ranoidaan sulkumuuriin. Sulkuporttien rakenne ei aseta rajoituksia veneiden alikulkukorkeudelle. Vedenpaineen tasaus järjestetään täyttö- ja tyhjennysluukulla ja teräsputkella sulkumuurin läpi. Sulku- portin avaus- ja sulkemiskoneisto on käsikäyttöinen.
Vesiliikenteen kulun turvaamiseksi on välittömästi sulun yläveden puolelle asennettu virtaussuojaksi noin 21 m pitkä teräsputki, joka tukeutuu ylävirran puolelta teräspaalutihtaaliin.
Ylä – ja alakanava Venesulun ylä- ja alakanavan haraustasot on määritetty purjehdus- kauden alavedestä lisäämällä 1,2 m:n kulkusyvyyteen varavesi, joka on Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaan 20 % kulkusyvyydestä eli 0,24 m. Sulun yläkanavan haraustaso on tällöin NN +29,81 m ja ala- kanavan NN +29,76 m.
Siirrettävä huoltosilta Nykyisen säännöstelypadon länsipuolelta suoritettavia huolto- ja kor- jaustöitä varten tarvittava tilapäinen huoltotieajoyhteys on tarkoitettu autonosturille, jonka suurin akselipaino on 110 kN. Siirrettävän huol- tosillan paikka on osoitettu venesulun keskivaiheelta nykyisen maa- patopenkereen kohdalta.
Tilapäisenä huoltosiltana toimii kaksi ajosiltaelementtiä, joita käyte- tään työmailla esimerkiksi kaivantojen tilapäisissä ylityksissä. Silta- elementtien koko on noin 1,5 m x 6 m. Ajosiltaelementit ovat siirret- täviä ja ne asennetaan sulkumuurin päälle tarvittaessa.
Työn suoritus Venesulun rakennustyöt on mahdollista toteuttaa pääosin kuivatyönä ylä- ja alapuolisten maakannasten tai työpatojen suojassa. Kaivutyöt käsittävät venesulun rakenteiden kaivun lisäksi nykyisen maapadon kaivun luiskaverhouksen edellyttämässä laajuudessa. Kaivumassoja on arviolta yhteensä noin 900 m3ktr. Pohjatutkimusten mukaan kai- vumassat ovat pääosin moreenia (HkMr).
Rakennustöihin liittyvä ruoppaus käsittää venesulun ylä- ja alakana- van ruoppauksen lisäksi veteen täyttötöiden yhteydessä mahdolli- sesti pursuneiden massojen kaivun. Säännöstelypadon ja venesulun välisen maapato-osuuden vedenalaiset luiskat ruopataan kaltevuu- teen noin 1:5 ja luiskat verhoillaan sekarakeisella louheella kaltevuu- teen noin 1:1,5. Ylä- ja alakanavan ruoppausmassoja on arviolta yh- teensä noin 1 800 m3ktr. Pohjatutkimusten mukaan ruoppausmassat ovat pääosin silttiä (HkSi) ja hiekkaa (SiHk).
Rakentamisesta syntyvät kaivu- ja ruoppausmassat, joita on yhteen- sä noin 2 700 m3ktr, käytetään soveltuvin osin venesulun täyttöihin sekä maarakenteisen kalatien ja huoltotien rakenteisiin. Niiltä osin, kun massoja ei voida hyödyntää, ne läjitetään Lohjan kaupungin osoittamalle maa-alueelle.
Kalatie Uudenmaan ympäristökeskus on laatinut vuonna Väänteenjoen pa- don kalatiesuunnitelman (tnro 0916Y0107-61, pvm 28.10.2002). Ka- latien suunnittelu on perustunut Karjaanjoki Life -hankkeeseen liitty-
vään toimeksiantoon. Karjaanjoki Life -hanke on varautunut otta- maan kalatien rakentamisen yhdeksi esittelykohteeksi, joka tarkoit- taa opastus- ja tiedotuspisteen toteuttamista kalatien yhteyteen.
Kalatien sijoitus ja rakenteet
Kalatie on tarkoitus rakentaa maapadon poikki joen länsirannan ja suunnitellun venesulun väliin. Kalatien pituus on noin 140 m. Kala- tien alapää yhtyy jokiuomaan 40 –60 metrin päässä ja yläpää noin 40 metrin päässä venesulusta.
Kalatie on tarkoitus toteuttaa monimuotoisena purona, jonka alaosal- la on allas ja monta haaraa. Kalatie porrastetaan kynnyksillä, joiden korkeusero vaihtelee 0,2 –0,5 m. Virtausta loivennetaan virtakivillä.
Kalatien vesipinnan leveys vaihtelee siten, että se on uoman osalla 3 –6 m ja altaan kohdalla 10 m. Kalatien vesisyvyys vaihtelee 0,5 – 1,0 m. Kalatien yläkynnyksen leveys on 3,0 m ja kynnyskorkeus +31,4 m (+ 0,2 m sivuilla). Kalatien alaosalla on kolme kynnystä, joi- den leveys on 3 – 4 m ja kynnyskorkeus +31,2 … +31,5 m (+ 0,2 m sivulla).
Kalatien yli rakennetaan silta venesulun huoltotöitä varten. Silta- aukon leveys on 3,0 m ja siihen tehdään kalatien virtaaman mittaus- ta varten kynnys, jonka korkeus on +31,10 m. Kynnyksellä voidaan tarvittaessa rajoittaa virtausta. Kalatien monimuotoisuutta on lisätty alaosan sivu-uomaan rakennettavilla rummuilla, joiden halkaisijat ja kynnyskorkeudet ovat 1,0 m ja +31,3 m sekä 1,4 m ja +30,8 m
Kalatien mitoitus voi perustua kesäajan vedenkorkeuksiin. Kesäisin kalatien virtaama on yleensä 0,5 – 2,0 m3/s, jolloin virtausnopeus voi olla kynnysten kohdalla 0,5 – 1,2 m/s ja uomassa 0,2 – 0,5 m/s. Tal- viajan alivedenkorkeustilanteissa kalatien virtaama voi olla alle 0,1 m3/s. Tulva-aikana virtaama voi olla 2 – 4 m3/s, ellei kalatien vir- taamaa rajoiteta mittapadon seteillä.
Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden 7.2.2005 päivätyn sopimuksen mukaan Helsingin Vesi voi tarvittaessa keskeyttää vedenjuoksutuk- sen.
Työn suoritus Kalatien uoma rakennetaan vaihtelevalla luiskan kaltevuudella ja vahvistetaan tarvittaessa luonnonkiviverhouksella. Kalatien kynnyk- set ja virtakiveykset tehdään siten, että virtauskohdat korostuvat.
Kynnysten vesitiiveys varmistetaan tarvittaessa suodatinkankaalla.
Kalatien rakennustyöt on mahdollista toteuttaa pääosin kuivatyönä.
Kalatien kaivumassoja on arviolta yhteensä noin 1 700 m3ktr. Kai- vumassat ovat maapatoalueella pääosin täyttömaata (moreeni) ja muilta osin maaperä sisältää savi-/silttikerroksia.
Rakentamisesta syntyvät kaivumassat käytetään soveltuvin osin ka- latien rantojen korotuksiin. Niiltä osin, kun massoja ei voida hyödyn- tää, ne läjitetään Lohjan kaupungin osoittamalle maa-alueelle.
Kalatien rakentamisen yhteydessä Palvelukoti Jokelan jäteveden- puhdistamon purkuputki siirretään uuteen paikkaan kalatien ulkopuo- lelle.
Maa- ja vesialueiden omistajat
Väänteenjoen säännöstelypadon itäpuolen ranta-alue RN:o 1:8 ja maapadon länsipuolella sijaitseva kiinteistö Pato RN:o 2:29 ovat Hel- singin kaupungin omistuksessa. Muilta osin venesulku ja kalatie si- jaitsevat Suittilan ja Kosken kylien yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 ja kiinteistön Jokela RN:o 2:30 maa-alueella.
Kaupunki on kuullut venesulun ja kalatien rakentamisesta seuraavia rajakiinteistöjen omistajia, joilla ei ole ollut huomautettavaa raken- nushankkeesta:
Betesda-säätiö, Palvelukoti Jokela (Jokela RN:o 2:30)
AA (Vitikka RN:o 4:1)
BB (Näppinen RN:o 8:2)
Venesulun ja kalatien käyttöön tarvitaan yhteensä noin 0,62 ha:n suuruinen maa- ja vesialue, joka jakautuu kiinteistöjen osalta seu- raavasti:
Suittila yht. RN:o 876:1 0,17 ha Koski yht. RN:o 876:1 0,18 ha
Jokela RN:o 2:30 0,25 ha
Pato RN:o 2:29 0,01 ha
Vitikka RN:o 4:1 0,01 ha
Kaavoitus Suunnittelualue kuuluu Lohjan kaupungin kaavoitustoimiston vuonna 1992 laatimaan yleiskaava-alueeseen. Alueelle laadittu yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 9.12.1992. Suunnittelualue sijait- see osittain kaavassa esitetyllä PY–alueella, joka tarkoittaa julkisten
palvelujen ja hallinnon aluetta. Nykyisin alueella sijaitsee Palvelukoti Jokela.
Suunnittelualueen yhteydessä sijaitseva Väänteenjoen säännöstely- pato sijaitsee yleiskaavassa osoitetulla vesialueella (W).
Suunnittelualueen eteläpuoleinen vesialue Kutsilanselälle saakka on esitetty SL-alueeksi, joka tarkoittaa luonnonsuojelualuetta. Nykyisin Kutsilanselkä on osa Nummi-Pusulan Natura-aluetta. Suunnittelu- alue sijaitsee Natura-alueen ulkopuolella.
Vesiliikenne ja uitto Alueella harjoitettava vesiliikenne on pääasiassa paikallista pien- veneliikennettä. Uittoa ei joessa harjoiteta.
Venesulun valmistuttua Lohjanjärven ja Hiidenveden välinen veneily tulee kasvamaan. Keskimääräisten päivittäisten venemäärien on ar- vioitu lisääntyvän seuraavasti:
Ajankohta Nykyisin Tuleva Kevät
ma – pe 1 – 3 5 – 15
la – su 1 – 5 10 – 30
Kesä (1.6. – 15.8.)
ma – pe 5 – 25 5 – 25
la – su 5 – 25 20 – 50
Syksy
ma – pe 0 – 2 5 – 10
la – su 3 – 5 5 – 30
Kalasto ja kalastus Kalasto
Karjaanjoen vesistön kalasto on poikkeuksellisen runsaslajinen. Ve- sistössä elää ainakin 36 kalalajia ja kaksi rapulajia. Vesistössä ylei- simmät ja runsaimpina esiintyvät kalalajit ovat ahven, hauki, särki, salakka, pasuri, lahna ja kiiski. Kalalajeista 23 on talouskaloja, joista 2/3 kuuluu myös vesistön nykyistutuksiin.
Kahdeksalla vesistön jätevesikuormittajalla on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Tarkkailut suoritetaan Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman muodossa, joihin kuuluvat mm. koekalastukset, saalistiedustelut ja kirjanpitokalastukset.
Kalastus Hankkeen vaikutusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä harjoi- tettava kalastus on pääasiassa virkistys- ja kotitarvekalastusta.
Väänteenjoessa toimivat Hietasten, Kosken ja Suittilan järjestäyty- neet osakaskunnat.
Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet
Väänteenjoen säännöstelypato muodostuu noin 60 m pitkästä maa- patojaksosta sekä noin 23 m pitkästä betonijaksosta. Pato on raken- nettu 1960-luvulla ja sen omistaa Helsingin Vesi Oy. Säännöstely- padossa on kolme aukkoa, joiden päämitat ovat joen itärannalta al- kaen seuraavat:
Aukkotyyppi Leveys Kynnyskorkeus (m) (NN + m)
Uittoaukkoa 2,0 +29,25
Säännöstelyaukko 8,0 +29,25 Säännöstelyaukko 8,0 +29,25
Säännöstelypadossa on kaksi 8 m:n levyistä teräsrakenteista taso- luukkua, joiden korkeus on 3 m. Hiidenveden säännöstely hoidetaan padon idänpuoleisella luukulla, jota kaukokäytetään Helsingin Veden valvomosta Helsingistä. Patorakenteet estävät vapaan kulkemisen veneellä padon ohi.
Padon itäpuolella sijaitsevan veneiden siirtoradan (isommat veneet) ja länsipuolella sijaitsevan rullatien (pienemmät veneet) rakenteet ei- vät vastaa nykyajan vaatimuksia ja ovat nykyisin erittäin huonossa kunnossa.
Hankkeen vaikutukset
Hankkeesta ei aiheudu kenellekään vahinkoa eikä haitallisia muu- toksia nykyisin vallitsevaan vesistön ja sen ranta-alueiden tilaan.
Hanke parantaa veneilymahdollisuuksia Lohjanjärven yläpuolisella vesialueella. Veneillä voidaan kulkea Vihdin kirkolle saakka, joka on suosittu käyntikohde. Venesulun myötä avautuu mahdollisuus myös laajempien vesireittien suunnittelulle. Veneliikenne lisääntyy sään- nöstelypadon eteläpuolella sijaitsevalla Kutsilanselällä, joka on osa Nummi-Pusulan lintuvesien Natura 2000 -aluetta.
Väänteenjoen sulun ja kalatien rakennustyöt on mahdollista tehdä pääosin kuivatyönä ylä- ja alapuolisten maakannasten tai työpatojen suojassa, joten vaikutukset vesistöön ovat vähäiset. Rakentamisen aikana aiheutuu lyhytaikaista ja lievää paikallista veden samentumis- ta. Samentumista ja siitä mahdollisesti aiheutuvia haittoja on mah- dollista lieventää rakennustöiden ajoittamisella esimerkiksi talviai- kaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia vedenlaatuun.
Kalatien virtaama riippuu Hiidenveden ja osaksi Lohjanjärven ve- denkorkeuksista määräytyen yläkynnyksen purkautumiskyvyn perus- teella. Keskivedenkorkeuteen saakka kalatien uoma purkaa virtaa- man vapaasti, mutta tulvatilanteissa virtaama voi supistua 10 –30 % vapaaseen purkautumiseen verrattuna. Kalatien virtaamaa voidaan rajoittaa huoltotien yhteyteen sijoitettavan mittapadon kynnystä ko-
rottamalla. Tarvittaessa virtaama kalatiehen voidaan sulkea koko- naan.
Kalatien virtaama voi vaihdella 0,1 –4,0 m3/s ja keskimäärin virtaa- ma on 0,5 –1,5 m3/s. Kalatien virtaama otetaan huomioon osana padon kokonaisjuoksutusta, josta se on yleensä noin 20 –30 % tul- vatilanteita lukuun ottamatta.
Venesulun ja kalatien valmistuttua Helsingin Vesi tulee toteuttamaan vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 mukaista juoksutusvelvoitetta Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden välisen sopimuksen mukaises- ti siten, että Väänteenjoen padon kautta virtaavien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien lisäksi Hiidenveden juoksutuk- sen kokonaissummaan sisällytetään myös venesulun ja kalatien kautta virtaavat vesimäärät.
Hankkeesta ei aiheudu muutoksia Hiidenveden vallitsevaan veden- korkeus- ja virtaamatilanteeseen. Hankkeesta ei aiheudu haittaa Väänteenjoen säännöstelypadolle eikä sen toiminnalle.
Kalatie mahdollistaa vaelluskalan kulun nykyisen vesistön yläosiin, jolla on vaikutusta vesistön kalataloudellisen merkityksen kasvuun.
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut vuonna 2002 luonnon- suojelulain 65 ja 66 §:n mukaisen arvioinnin veneliikenteen lisään- tymisen vaikutuksesta Kutsilanselän Natura 2000 -alueen linnustoon.
Selvityksen mukaan hanke ei merkittävästi vaikuta alueen linnus- toon.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS
Ympäristölupavirasto on 8.6.2005 päivätyssä hakemuksen täyden- nyskehotuksessa pyytänyt hakijaa toimittamaan selvityksen hank- keen edellyttämistä muutostarpeista Hiidenveden säännöstelypää- töksiin ja esityksen päätökseen tehtävistä tarkistuksista. Täydennyk- sestä tuli käydä myös ilmi Lohjan kaupungin valtuudet hakea edellä mainittuja muutoksia.
Lohjan kaupunki on 31.8.2005 toimittamassaan hakemuksen täy- dennyksessä todennut, että Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 lupaehdon 2) toisessa kappaleessa on Väänteenjoen säännöstelypadon omistajalle (Helsingin kaupunki) määrätty velvoite padon ohittavan veneenvetotien rakentamisesta. Lupaehdon 2) toi- sessa kappaleessa on todettu seuraavaa:
"Padon itäpäähän on rakennettava loivasti padon harjal- le nouseva veneenvetotie tarpeellisine rakenteineen ja laitteineen niin, että yksikin henkilö voi siirtää veneen padon toiselle puolelle."
Kun ympäristölupavirasto on myöntänyt Väänteenjoen venesulun ja kalatien rakentamiselle luvan, Lohjan kaupunki rakentaa venesul- kuun ja kalatiehen liittyvät rakenteet sekä vastaa niiden käytöstä ja
kunnossapidosta. Väänteenjoen venesulun valmistuttua sulun kautta tapahtuva liikennöinti korvaa säännöstelypadon itä- ja länsipuolella nykyisin sijaitsevien Helsingin kaupungin rakentamien veneiden siir- torakenteiden (siirtorata ja rullatie) käytön. Uuden venesulun valmis- tuttua nykyisistä veneen siirtorakenteista Helsingin kaupungille ai- heutuvat yllä- ja kunnossapitovelvoitteet ovat tarpeettomia ja venei- den siirtorakenteet voidaan näin ollen poistaa.
Lohjan kaupunki on esittänyt, että ympäristölupavirasto kumoaa lu- paehdon 2) toisen kappaleen siten, että se lakkaa olemasta voimas- sa Väänteenjoen venesulkuhankkeen toteuduttua.
Länsi-Suomen vesioikeuden lupapäätösten nro 111/1967 ja nro 31/1976 lupaehdon 16) kymmenennessä kappaleessa on todettu Väänteenjoen säännöstelypadon juoksutusten osalta seuraavaa:
"Väänteenjoen padon kautta on aina juoksutettava vä- hintään virtaamaa 0,8 m3/s vuosikeskiarvona, ja tarvitta- essa on tämän vuoksi veden johtamista Vantaanjoen vesistöön vähennettävä tai lopetettava kokonaan."
Hiidenveden säännöstelyä koskevissa lupaehdoissa juoksutus Loh- janjärveen on 2,8 –11 m3/s vedenkorkeudesta riippuen säännöstel- lyn vedenkorkeuden ala- ja ylärajan välissä. Säännöstellyn veden- korkeuden ylärajalla patoluukut on aukaistava. Juoksutuksen on kui- tenkin aina oltava vähintään 0,8 m3/s. Poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin Päijänne-tunneli ei ole käytettävissä ja Vantaanjoen virtaama on riittämätön, on Helsingin kaupungilla oikeus ottaa Hiidenvedestä lisävettä Vantaanjoen vesistöön keskimäärin 2,5 m3/s pääkaupunki- seudun raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Näissä tilanteissa lupaeh- don 16) kohta huomioon ottaen on tarpeellista sulkea säännöstely- padon länsipuolelle toteutettavan kalatien virtaama kokonaan, jotta Hiidenvedestä juoksutettava vesimäärä on kauko-ohjauksella hallit- tavissa.
Lohjan kaupunki on esittänyt, että lupaehdon 16) kymmenes kappale muutetaan seuraavaksi:
"Väänteenjoen padon kautta on aina juoksutettava vä- hintään virtaamaa 0,8 m3/s vuorokausikeskiarvona, ja tarvittaessa on tämän vuoksi veden johtamista Vantaan- joen vesistöön vähennettävä tai lopetettava kokonaan- kin. Poikkeustilanteessa Väänteenjoen padon länsipuo- lella sijaitsevan kalatien kautta tapahtuva vedenjuoksu- tus voidaan keskeyttää kokonaan."
Länsi-Suomen vesioikeuden lupapäätösten nro 111/1967 ja 31/1976 lupaehdon 16) yhdennessätoista kappaleessa on todettu Väänteen- joen säännöstelypadon juoksutusten osalta seuraavaa:
"Edellä tarkoitetaan Hiidenvedestä suoritettavalla juok- sutuksella Väänteenjoen padon kautta virtaavien vesi-
määrien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesi- määrien summaa."
Venesulun ja kalatien valmistuttua Helsingin Vesi tulee toteuttamaan em. lupaehdon 16) mukaista juoksutusvelvoitetta siten, että Vään- teenjoen padon kautta virtaavien ja Vantaanjoen vesistöön pumpat- tavien vesimäärien lisäksi Hiidenveden juoksutuksen kokonaissum- maan sisällytetään myös venesulun ja kalatien kautta virtaavat ve- simäärät. Lohjan kaupunki on esittänyt, että lupaehdon 16) yhdes- toista kappale muutetaan seuraavaksi:
"Edellä tarkoitetaan Hiidenvedestä suoritettavalla juok- sutuksella Väänteenjoen padon, venesulun ja kalatien kautta virtaavien vesimäärien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien summaa."
Edellä mainittujen muutosten tekemisestä säännöstelylupiin on sovit- tu Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden välisessä, 7.2.2005 päivä- tyssä sopimuksessa.
Lohjan kaupunki on lisäksi toimittanut Helsingin Veden antaman, 25.8.2005 päivätyn valtakirjan, jossa Helsingin Vesi on valtuuttanut Lohjan kaupungin toimimaan asiamiehenään Hiidenveden säännös- telyyn liittyvien päätösten lupaehtojen muuttamista koskevassa asi- assa.
ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Lohjan kau- pungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemi- seen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 9.11.2005.
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet
Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut muun ohessa, että alu- eelle on perustettu Kutsilanselän luonnonsuojelualue (YSA 201068) ja se kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Hankealue nykyisten suunnitelmien mukaan sijaitsee juuri Natura- ja luonnonsuojelualu- een ulkopuolella. Jos hankesuunnitelman rajaus muuttuu siten, että hanke ulottuu luonnonsuojelualueelle, tulee luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiin hakea poikkeuslupaa ennen toimenpiteen aloittamista. Hakemuksessa on esitetty selvitys venesulun rakenta- misen vaikutuksista Kutsilanselän Natura 2000 -kohteen luonnon- suojelullisiin arvoihin.
Veneväylän syvyydeksi on suunniteltu 0,8 m, mikä on myös Lohjan- järven venereitin syvyys, ja vähimmäisleveydeksi 10 m. Venereitin rakentaminen 0,8 m:n syvyyteen ja 10 m:n leveyteen matalikkojen
kohdalla edellyttää ruoppauksia etenkin Kutsilanselän luonnonsuoje- lualueella. Tämänhetkinen veneväylän syvyys on noin 0,6 m. Tässä lupahakemuksessa ei kuitenkaan ole haettu lupaa veneväylän ruop- paamiseksi.
Ympäristökeskus on katsonut, että myös ruoppaushanke tulee käsi- tellä muiden rakennushankkeiden kanssa yhtä aikaa. Hakija on pe- rustellut venesulun rakentamista sillä, että nykyinen ratkaisu on hyö- dytön venekoon kasvettua, mutta venesulku ei lisää alueen virkistys- käyttömahdollisuuksia, jos väylä on liian matala nykyisin käytössä oleville veneille. Ruoppaus luonnonsuojelualueella tulee ottaa han- ketta käsiteltäessä huomioon, jotta ei rakenneta sulkua, joka jää tar- peettomaksi kulkuyhteyksien puuttumisen vuoksi.
Ympäristökeskus on katsonut, että lupahakemusta tulee täydentää veneväylän ruoppaushakemuksella, sillä hankkeesta aiheutuvia ko- konaisvaikutuksia ei pystytä arvioimaan, ellei hankkeen kaikkia osa- tekijöitä oteta huomioon. Ympäristökeskus ottaa kantaa koko hank- keeseen, kun hakemusta on täydennetty.
Hakijan selitys Hakija on lausunut, että lupahakemuksen alue on selkeästi rajattu siten, että alue ei miltään osin ulotu Kutsilanselän luonnonsuojelu- alueelle. Lohjan kaupungin hakemukseen ei liity muita hankkeita kuin lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet. Lohjan kaupunki ei hae eikä sillä ole tarkoitus hakea lupaa venereitin rakentamiseen 0,8 metrin syvyyteen muilta osin kuin lupahakemuksessa rajatulla alueella.
Ympäristökeskuksen käsitys veneväylän ruoppaamistarpeesta ei ole todellinen. Pääosa Lohjanjärvellä ja Hiidenvedellä liikennöivistä moottoriveneistä pystyy liikkumaan 0,6 metrin syvyisellä vesitiellä.
Ongelmana tähän saakka ei ole ollut vesitien matalahko syvyys vaan käsikäyttöisten veneratojen riittämättömyys suurempien veneiden siirtämiseen. Nykyisillä järjestelyillä veneitä on jopa kaatunut vene- tiellä siirron aikana. Lohjan kaupunki on katsonut, että lupahake- muksen mukaisella uudella sulkurakenteella vesien virkistyskäytön mahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi.
Hakija on liittänyt selitykseensä Väänteenjoen venesulkua koskevan urakkaohjelman ja asemapiirroksen (Työ 0136-C2654), jossa on ku- vattu urakka-alueen raja- ja ruoppausalue.
Hakija on katsonut, että ympäristökeskuksen esittämä vaatimus lu- pahakemuksen täydentämisestä on perustetta vailla ja tulee jättää huomioon ottamatta.
Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto
Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että Lohjan kaupunki on tehnyt selvityksen Lohjanjärvi –Hiidenvesi välisen venereitin ruop- paustarpeesta vuonna 2001. Selvitys on tehty 0,8 m syvyiselle vene- reitille kahdeksassa kohteessa. Kyseisen selvityksen mukaan ruop-
paustarvetta syntyisi kolmessa kohteessa: kohteissa 1, 4 ja 5. Koh- teen 1 ruoppaustarve on kuitenkin vain noin 10 m3ktr suuruinen ja kohteen 5 ruoppaustarve on jo otettu huomioon venesulun rakenne- suunnitelmassa. Kohteen 4 (Kutsilanselkä) ruoppaustarve on kuiten- kin 3 500 m3ktr 0,8 m:n syvyisellä venereitillä. Lausunnon liitteessä esitetyistä luotaustuloksista nähdään, että Kutsilanselän kohdalla venereitin syvyys on kuitenkin paikoin jopa 0,6 m:n syvyyttä vastaa- vaa haraustasoa NN +30,48 m matalampi.
Lisäksi venesulun rakentaminen kasvattaa veneliikennettä reitillä.
Koska venesulun kulkusyvyys on 0,8 m, kasvaa paine myös reitin syventämiseen, jotta venesulkua voidaan hyödyntää koko sen kul- kusyvyydeltä. Näin ollen on tarpeen täydentää lupahakemusta vene- väylän ruoppaushankkeella, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset voi- daan selvittää.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISUT
1. Väänteenjoen säännöstelypadon venesulku ja kalatie
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Lohjan kaupungille luvan Väänteen- joen säännöstelypadon venesulun ja siihen liittyvien rakenteiden ra- kentamiseen ja vesialueen ruoppaukseen sekä kalatien rakentami- seen hakemukseen liitettyjen, Suunnittelukeskus Oy:n laatiman ja 30.12.2004 päivätyn hakemussuunnitelman Väänteenjoen venesul- ku ja kalatie sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen laatiman ja 28.10.2002 päivätyn kalatiesuunnitelman mukaisesti Lohjan kau- pungissa.
Käyttöoikeus Ympäristölupavirasto myöntää Lohjan kaupungille pysyvän käyttöoi- keuden seuraaviin venesulkua ja kalatietä varten tarvittaviin aluei- siin:
Vesialueet Pinta-ala
Suittilan kylän yhteinen vesialue RN:o 876:1 0,17 ha Kosken kylän yhteinen vesialue RN:o 876:1 0,18 ha
Maa-alueet Pinta-ala
Jokela RN:o 2:30 0,25 ha
Vitikka RN:o 4:1 0,01 ha
Pato RN:o 2:29 0,01 ha
Korvaukset Luvan saajan on maksettava, mikäli ei toisin sovita, venesulun ja kalatien rakentamista varten tarvittavasta pysyvästä käyttöoikeudes- ta seuraavat korvaukset:
Jokela RN:o 2:30 Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu omistajatiedot ja
Vitikka RN:o 4:1 korvaussummat Pato RN:o 2:29
Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä mutta viimeistään 31.12.2006.
Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästys- korkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa olevan korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosentilla.
Lupamääräykset 1) Venesulku on rakennettava suunnitelman mukaisesti siten, että sen hyötypituus on 14,3 m ja leveys 3,5 m ja että sulun pohja on korkeudella NN +29,60 m ja sen molempien päissä olevien kynnys- ten yläreunat korkeudella NN +29,75 m. Sulkua reunustavan muurin yläreuna on korkeudella NN + 32,85 m, muurirakenteiden kokonais- pituus on länsipuolella 24 m ja itäpuolella 22 m ja sulkumuurin kes- kellä oleva alatasanne korkeudella NN +31,95 m.
Venesulun vedenpaineen tasaamiseksi on rakennettava suunnitel- man mukaiset täyttö- ja tyhjennysluukut ja teräsputki sulkumuurin lä- pi.
Venesulun molemmille puolille rakennettavat odotuspaikat maihin- nousua varten ja pohjoispuolelle sijoitettava virtaussuoja tulee tehdä suunnitelman mukaisesti.
Venesulun ylä- ja alakanava saadaan ruopata siten, että yläkanavan haraustaso on korkeudella NN +29,81 m ja alakanavan haraustaso korkeudella NN +29,76 m.
Säännöstelypadon ja venesulun välisen maapadon vedenalaiset luiskat tulee ruopata kaltevuuteen noin 1:5 ja luiskat verhoilla seka- rakeisella louheella kaltevuuteen noin 1:1,5.
2) Kalatie on rakennettava suunnitelman mukaisesti monimuotoise- na purona ja mahdollisimman luonnonmukaisena siten, että sen pi- tuus on noin 140 m.
Kalatien yläkynnyksen leveys saa olla suunnitelman mukaisesti enin- tään 3,0 m ja kynnyskorkeuden tulee olla NN +31,4 m (+0,2 m sivuil- la).
Kalatien yli venesulun huoltotöitä varten rakennettavan sillan silta- aukon leveys saa olla 3,0 m ja siinä tulee olla kalatien virtaaman mit- tausta varten kynnys, jonka korkeus on NN +31,10 m. Kynnys on ra- kennettava siten, että sillä voidaan rajoittaa kalatien virtaamaa ja tarvittaessa sulkea virtaus kokonaan.
Kalatiehen voidaan tehdä sellaisia Uudenmaan ympäristökeskuksen ja TE-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vaikuta kala- tiehen johdettavaan vesimäärään ja jotka eivät lisää kalatien vaati- maa maa-aluetta.
3) Rakentamisesta syntyvät kaivumassat käytetään soveltuvin osin venesulun täyttötöihin, kalatien rakenteisiin ja rantojen korotuksiin
sekä huoltotien rakenteisiin. Niiltä osin, kun massoja ei voida hyö- dyntää, ne läjitetään Lohjan kaupungin osoittamalle maa-alueelle.
4) Luvan saajan on siirrettävä ennen kalatien rakentamisen aloitta- mista Palvelukoti Jokelan jätevedenpuhdistamon purkuputki kalatien ulkopuolelle puhdistamon ja vesialueen omistajan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
5) Rakennustyöt on tehtävä mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä alueen luontoarvoja säästäen siten ja sellaisena aikana, että vesi- alueelle ja sen käytölle sekä linnustolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Ruoppaustöitä ei saa tehdä 1.4. – 31.8. välisenä ai- kana.
6) Luvan saajan on pidettävä venesulku ja kalatie kunnossa.
7) Luvan saaja on säännösteltävä kalatiehen johdettavaa virtaama siten, että se täyttää Hiidenveden säännöstelyä koskevat juoksu- tusmääräykset. Vedenjuoksutus on lopetettava, mikäli Helsingin Ve- den tarve sitä edellyttää.
8) Nykyinen veneiden rullarata ja siirtorata on purettava töiden val- mistuttua. Työalueet on rakentamistyön päätyttyä siistittävä ympäris- töön sopeutuviksi.
9) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilme- nevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.
Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta va- hingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.
10) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen aikaisia vesistövaikutuk- sia ja kalatien virtaamaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla sekä kalatien toimivuutta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
11) Ehdotukset tarkkailun suorittamisesta on toimitettava edellä mai- nituille viranomaisille ennen töiden aloittamista.
12) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat.
13) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava Uudenmaan ym- päristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjal- lisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Valmistumisilmoitukseen on liitettävä venesulun ja kalatien lopullista sijaintia osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus.
Perustelut
Luparatkaisu Väänteenjoen säännöstelypadon nykyiset veneliikennettä varten rakennetut veneensiirtolaitteet on tarkoitettu soutu- ja pienveneille.
Venemäärien ja venekoon kasvun vuoksi veneensiirtolaitteiden ra- kenne ei enää vastaa nykyistä vaatimustasoa. Vanhat veneensiirto- laitteet säännöstelypadon länsipuolelle korvataan venesululla. Han- ke parantaa veneilijöiden kulkumahdollisuuksia Hiidenveden ja Loh- janjärven välillä.
Venesulun yhteyteen rakennettava luonnonmukainen kalatie mah- dollistaa vaelluskalan vapaan kulkuyhteyden Lohjanjärveltä Karjaan- joen vesistön latvaosiin. Kalatie kuuluu Karjaanjoki Life -hankkee- seen. Kalatien rakentaminen lisää vesistön kalataloudellista merki- tystä.
Hankkeesta ei aiheudu muutoksia Hiidenveden vedenkorkeuksille eikä virtaamille. Veneliikenteen lisääntyminen ei heikennä Kutsilan- selän Natura 2000 -kohteen linnuston elinolosuhteita. Rakentami- sesta aiheutuu lyhytaikaista veden samentumista, joka saattaa tila- päisesti heikentää vedenlaatua ja aiheuttaa kalojen karkottumista rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. Hankkeesta aiheutuu korvattavaa vahinkoa pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä han- ketta varten tarvittaviin maa- ja vesialueisiin. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmene- tykseen verrattuna huomattava.
Käyttöoikeus Käyttöoikeudet hanketta varten voidaan myöntää, koska hanke on yleisen tarpeen vaatima.
Korvaukset Korvaus pysyvästä käyttöoikeudesta maa-alueeseen on määrätty vesilain 11 luvun 6 §:n mukaisesti puolitoistakertaisena.
Ympäristölupavirasto on arvioinut, että Suittilan kylän osakaskunnal- le kuuluvalle 0,17 ha:n suuruiselle alueelle vesialueesta RN:o 876:1 ja Kosken kylän osakaskunnalle kuuluvalle 0,18 ha:n suuruiselle alu- eelle vesialueesta RN:o 876:1 tuleva hyöty on suurempi, kuin käyt- töoikeudesta vesialueeseen määrättävä korvaus. Sen vuoksi ympä- ristölupavirasto ei ole määrännyt korvausta tältä osin.
Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti, 8 §, 8 luvun 9 §:n 1 momentti, 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14 a §
Luonnonsuojelulain 66 § Lausunto muistutuksesta
Ympäristölupavirasto hylkää Uudenmaan ympäristökeskuksen vaa- timuksen lupahakemuksen täydentämisestä veneväylän ruoppaus- hakemuksella. Lupahakemus ei ulotu Kutsilanselän luonnonsuojelu-
alueelle eikä Lohjan kaupungilla ei ole tarkoitus hakea ruoppauslu- paa laajemmalti. Veneliikenteen lisääntyminen ei heikennä Kutsilan- selän Natura 2000 -kohteen linnuston elinolosuhteita.
2. Hiidenveden säännöstelypäätösten muuttaminen
1) Ympäristölupavirasto kumoaa Länsi-Suomen vesioikeuden 19.12.1967 antaman päätöksen nro 111/1967 lupaehdon 2) toisen kappaleen siten, että se lakkaa olemasta voimassa, kun valmistu- misilmoitus Väänteenjoen venesulun rakentamisesta on tehty ja ve- nesulku on otettu käyttöön.
2) Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden lupa- päätöksen nro 111/1967, jonka vesioikeus on päätöksellään nro 31/1976 muuttanut, lupaehdon 16) kymmenennen kappaleen kuu- lumaan seuraavasti:
"Väänteenjoen padon alapuolelle on aina juoksutettava vähintään virtaamaa 0,8 m3/s vuorokausikeskiarvona, ja tarvittaessa on tämän vuoksi veden johtamista Vantaan- joen vesistöön vähennettävä tai se on lopetettava koko- naan. Poikkeustilanteessa Väänteenjoen padon länsi- puolella sijaitsevan kalatien kautta tapahtuva veden- juoksutus voidaan keskeyttää kokonaan."
3) Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden lupa- päätöksen nro 111/1967, jonka vesioikeus on päätöksellään nro 31/1976 muuttanut, lupaehdon 16) yhdennentoista kappaleen kuu- lumaan seuraavasti:
"Edellä tarkoitetaan Hiidenvedestä suoritettavalla juok- sutuksella Väänteenjoen padon, venesulun ja kalatien kautta virtaavien vesimäärien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien summaa."
Perustelut 1) Lohjan kaupunki rakentaa Väänteenjoen venesulkuun ja kala- tiehen liittyvät rakenteet sekä vastaa niiden käytöstä ja kunnossapi- dosta. Venesulun valmistuttua sulun kautta tapahtuva liikennöinti korvaa säännöstelypadon itä- ja länsipuolella nykyisin sijaitsevien Helsingin kaupungin rakentamien veneiden siirtoradan ja rullatien käytön, jotka poistetaan tarpeettomina.
2) Hiidenveden säännöstelyä koskevissa lupaehdoissa on juoksutus Lohjanjärveen 2,8 – 11 m3/s vedenkorkeudesta riippuen säännöstel- lyn vedenkorkeuden ala- ja ylärajan välissä. Säännöstellyn veden- korkeuden ylärajalla patoluukut on aukaistava. Juoksutuksen on kui- tenkin aina oltava vähintään 0,8 m3/s. Poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin Päijänne-tunneli ei ole käytettävissä ja Vantaanjoen virtaama on riittämätön, on Helsingin kaupungilla oikeus ottaa Hiidenvedestä lisävettä Vantaanjoen vesistöön keskimäärin 2,5 m3/s pääkaupunki- seudun raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Näissä tilanteissa lupaeh- don 16) kohta huomioon ottaen on tarpeellista sulkea säännöstely-
padon länsipuolelle toteutettavan kalatien virtaama kokonaan, jotta Hiidenvedestä juoksutettava vesimäärä on kauko-ohjauksella hallit- tavissa.
3) Lupaehdon 16) mukaisen juoksutusvelvoitteen muuttaminen siten, että Väänteenjoen padon kautta virtaavien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien lisäksi Hiidenveden juoksutuksen koko- naissummaan sisällytetään myös venesulun ja kalatien kautta vir- taavat vesimäärät, on tarpeen, jotta hankkeella ei muutettaisi Hii- denveden säännöstelyä.
Edellä mainittujen muutosten tekemisestä säännöstelylupiin on sovit- tu Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden välisessä, 7.2.2005 päivä- tyssä sopimuksessa.
Lainkohdat Vesilain 8 luvun 9 §:n 2 momentti KÄSITTELYMAKSUT 1) 2 800 euroa
2) 771 euroa
Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 § (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liite Valitusosoitus
Merja Ahti
Juha Helin Pertti Seppänen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti.
MA/ha
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta vali- tetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy18.10.2006.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde 020 490 121
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
