138 T y ö l ä i s n a i n e n
pia so in tu ja . — N iid en tu le v a isu u tta a ja te lle ssa n i tu n n en ku m m aa lä m p ö ä k ö y h ä listö n a sia a k o h ta a n .
S ik sip ä p id än k in h o u k k in a n iitä ty ö lä isiä jo tk a ei
vät o le a s tu n e e t jä r je s ty n e id e n rin tam aan — vaan kir
velev in k in olk ap äin su u te le v at ru o sk ijo ita n sa .
V aik k a m in u n asian i o v atk in k erto m allan i k a n n a lla , o le n ain a k o ittan u t m ak saa jä s e n m a k s u t se k a ty ö lä is- o s a s to o n , pu hui n ain en , tä y ttä e s sä ä n la a stila a tik k o o n sa . K y sy in , p a ljo n k o tu o h än en k u o rm a n sa painaa.
E ih ä n s e paina niin kään p a ljo n kuin tiilik an tam u s, ai
n o a sta a n 3 2 kgr. v a sta si hän p o is tu e s s a a n taa k k a n sa k a n ssa .
S y v issä , s u ru llisissa m ie tin n ö issä n i jäin k atso m aan h än en jä lk e e n sä . H a ih tu m a tto m a n ku v an jätti m ieleeni h än en ry p p y iset h u o lie n u u rtam at k a s v o n sa , k o k o n a a n sy n k än , likaisen h arm aa o le m u k se n sa .
Y h tä to iv o tto m a n h arm aa tu ntu i o lev an k o k o h ä n en e lä m ä n sä kuin ty ö n sä k in ja sa v in e n p u k u n sa.
M u tta, olip a h än en e lä m ä ssä ä n valoakin lu o v a piirre, h ä n e n lu ja lu o tta m u k se n sa k ö y h ä listö n o ik e u te e n ja siih en jo h ta v a a n jä rje stä y ty m ise n v o im aan . H u o k a sin , oi jo u d u pian k ö y h ä listö n kevät, e läm ää ja o n n ea lu ov a kevät, jo n k a p e rä stä k o itta a r u n s a ss a to in e n s o s ia lis
m in k e s ä ! - Maiju R —o.
Y h teiskunnan ainainen m ätäpaise.
Prostitutsionia vastustavan kansainvälisen liiton ehdo
tuksesta on Pietarissa oleskeleville prostitueratuille naisille lähetelty n. k. kyselykirjeitä, joiden avulla koitetaan saada tietää, mikä on ollut syynä heidän lankeemukseensa.
Erityistä huomiota herättää näiden välitön vastaus kysely- kirjeen kahdenteentoista kysymykseen, nimittäin: mikä ajoi prostitutioni-tielle?
Vastaukset ovat hyvin kirjavia. Toiset vastasivat leikil
lisesti, toiset vakavanluontoisesti. Kaikessa tapauksessa puhuvat vastaukset toiselta puolen elämänsä ehtojen vaikeuksista, ehdot, jotka ajavat naisihmisen tälle kauhistuttavalle tielle, toiselta taasen siitä alhaisesta siveellisyyskäsitteestä, joka heissä on jo vallinnut ennenkuin he ovat astuneet ylenkatsottuihin riveihin.
»Tahdon levätä raskaan työn jälkeen» — vastaa työ
läisnainen, joka hankkii itselleen virallisen »piletin» jo 18 vuotiaana. »Työläisenä on vaikeaa elää, — vastaa toinen,
— palkka on pieni. Ensialussa oli se minulla vain sivu- tulotoimena, mutta sittemmin piti olla »piletti» ja jätin muun työn kokonaan.»
»Tahdoin saada lapsilleni parempaa ravintoa, mutta sittemmin kun lapset kuolivat päätin elää miten vaan sattuu, sillä onhan se yhdentekevä miten elää kun ei kerta lapsia ole . . .»
Syvää murhe-elämätä todistavat nämä muutamat rivit.
Siinä näemme äidin, joka on uhranut itsensä lastensa täh
den. Ja löytyykö tämän jälkeen vielä käsi, jo ka uskaltaisi heittää kivellä tätä onnetonta katunaista?
O n niitä paljon sellaisiakin, jotka ovat valinneet tämän tien täysin tietoisina sen tarjoamista vaaroista, mutta jotka siitä huolimatta eivät ole tahtoneet kieltäytyä siitä syystä, että siltä tieltä oli helppo poimia kultakolikkoja ja tulla niiden avulla riippumattomaksi ja rikkaaksi.
Tässä esiintyvät silminnähtävästi edessämme sellaiset tyypit, jotka eivät tiedä mitä tekevät.
O npa tämänkin kaltaisia vastauksia kuin: »Omasta tahdostani. En tahdo pelastua. »Se oli harras tahtoni . .»
Näissä vastauksissa kaikuu loukatun sielun ylpeä ääni, ja kuinka paljon murhetta onkaan sitten tämän äänen takana!
Kuka voi mitata tuskien suuruutta, missä on se mitta? . . .
Sittemmin on vielä sellaisiakin vastauksia: »Mielistyin m iehiin» . . . »Ylioppilas petti» . . . »Palvelin ravinto
lassa, enkä varjellut itseäni» . . . »Ym päristö vaikutti» — ja paljon muita tähän suuntaan käypiä vastauksia.
Siinä vastaukset ylenkatsottujen kanssaihmistemme. Vas
taukset ovat yhtä kirjavia, kuin itse elämä. Muuttakaamme elämä toisellaiseksi, niin katoavat nämä kirjavuudetkin itsestään.
— Kuntien velvottam inen kätilöjen hankki
m iseen. Senaatti on eduskunnan v. 1907 tekemän ano
muksen johdosta päättänyt pyytää H. Majesteetiltaan lupaa, komitean asettamiseen tarkastamaan voimassa olevaa kätilö- ohjesääntöä ja erityisestikin sen niitä määräyksiä, jotka kos
kevat kätilöjen valmistamista ja silmällä olisi pidettävä, että kunnat vastaisuudessa voidaan velvoittaa ottamaan palve
lukseensa kätilöjä.
N aistem m e toimintaa.
— H elsin gin N a iso sa sto j a siv e e llisy y srik o k se t. Viim e tiista isessa n a iso sa sto n k o ko u ksessa rva Elvira W illm a n -E lo ra n ta alusti kysym yksen siitä, m itä olisi tehtävä niiden siveellisyysrikos
ten jo h d o sta , jo ita viim e aikoina oli tavan takaa esiintynyt. A lus
ta ja hu om autti, että void aksem m e y m m ärtää tän laisia lu o n n o tto m ia ilm iöitä, täytyisi en sin ym m ärtää m iten ihm inen o n kehittynyt ja että y m p äristö m u od ostaa yk silön , ja että nykyinen yhteiskun
ta jä rje ste lm ä on turm ellut ihm isen h erm o sto n ja elim et niin ko
konaan, että tu o n laiset tap au kset kun K aivopuiston him om urha on tu lo s siitä lu o n n o tto m asta elintavasta, jo h o n talo u d elliset olot ihm isiä pakoittavat. P u h u ja m ain itsi, m iten italialain en oikeu stie
teen p ro fesso ri F erri on san on ut, että ih m isellä olevien o lo je n tu
lok sen a ei o le v ap aata tahtoa, sen m ukaan ei rikoksellista pitsisi su lettam an vankilaan ran g aistu kseksi, vaan p aran toloih in sentäh- d en, eitä vaikka ne ovat yhteisku n nalle v aarallisia niin nykyiset van kilat eivät ann a rik ok selliselle en n en kaikkia tarvittavaa luon
n o nm u k aista h o ito a. L ait, san oi p u hu ja, eivät to d ista m uuta kun kunakin aikana eri kansanluokkien v oim asu hteita, jo id e n oikeu del
lisuus m uuttuu voim asu hteid en k an ssa. O ik eu stieteen professori F o rell san o o , että lu o nn otto m at su ku p u oliriko kset, ovat sairaaloi- suuden ja h erm o stu m isen synnyttäm iä, usein perinnöllisyydestä joh tu v ia ilm iöitä. Su kupu olirikokset, san oi pu huja, ovat tu los siitä talo u d ellisesta keh ityksestä, jo s s a m e eläm m e, sillä niin kauvan kun ain eellin en toim een tu lo on avioliito n p eru steen a, jo k a estää y k silöt rakkauden jo h ta m a n a su hd ettaan raken tam aan , niin kau
van kun rakkautta rah alla ostetaan ja m yydään, niin kauvan tulee m yös su kupu olieläm ä olem aan lu o nn oton . R iko kset poistuisivat, jo s s o s ia a lis e s s a yh teisku n n assa k om m u nistien eh d ottam a avio- liittom u oto , jo n k a m ukaan rakkaus olisi yksinm ääräävä avioliittoa a letta essa ja jo k a avioliitto kestäisi ain o astaan niin kauvan kun rakkautta olisi. J a yhteiskun ta lu o n n ollisesti h u oleh tisi lapsista eikä vaim o olisi talo u d ellisten o lo je n p akosta sid ottu suokupuoli- eläm ään . L isäksi san oi pu huja, että nykyajan avioliitot pakoitta
vat m itä erim ielisem m ät ja toisiaan vihaavat henkilöt, yhdyselä- m ään, jo s ta avio liito issa syn tyn eet lap set ovat jo perinnöllisyyden kautta on n etto m ia ja h erm o stu n eita.
K esk u stelu ssa hu om autettiin, että olisi kansan n aisille yleensä tehtävä selvää sekä kehitysop ista että sukupuolikysym yksen syistä ja seu rau ksista ja toivottiin , että n a iso sa sto toim een p an isi yleisiä kokouksia, m issä lu en to jen m u od ossa tätä kysym ystä selosteltai- siin. M yöskin lausuttiin toivom u s, että so s.-d em . n aisliitto ottaisi tä tä kysym ystä koskevan kohdan h u o m io o n sa. E rittäin tärkeänä p idettiin, että van hem m ille selo stetaan heidän velvollisuuuttaan p itää silm ällä lap sista usein perin nöllisyytenä ilm eneviä itsesaas- tutus o ire ita jo tk a jo h d o n m u k aisella hoidolla voidaan parantaa.
M u utam at p u h u jat huom auttivat m yöskin, että poliisin m e
n ettely K aivo p u isto n him om urhan ilm isaam isek si näyttää varsin kum m alliselta.
K ysym yksen täm än puolen jo h d o sta päätettiin kehoittaa n a iso sasto n jo h to k u n taa kutsum aan y leisen kokouksen. Lopuksi yhtyi kokous seu raavaan p o n teen :
»N e räikeät siveellisyysrikokset, jo tk a viim e aikoina ovat tap ahtu n eet, ovat tu los siitä lu o n n otto m asta y h teisk u n tajärjestel
m ästä, jo n k a m uuttam isen ain o astaan so sialid em o kratian o h je l
m an toteu ttam in en voi aikaansaad a. S e n oh jelm an selvittäm i
T y ö l ä i s n a i n e n 139
seksi k eho ittaa kokous s. d. n aisliitto a to im een p an em aan luen- noita ja kustan tam aan asia a valaisevaa kirjallisu utta.»
K o k o u k sessa oli ru nsaasti o s a n o tta jia ja kesku stelu vilkasta.
M. S.
— H elsin gin P a lv e lija ta ry h d isty s s iv e e ttö m y y d e s tä . H :gin; p alvelijataryh d isty ksellä oli y lein en kokous viim e su nn un
tain a siveellisyyskysym yksen jo h d o sta . K okou ksen p u h een jo h ta ja k si valittiin M iina Sillan p ää ja sih teeriksi O lg a M ajan en .
P u h e e n jo h ta ja alusti kysym yksen, v iitaien m uutam alla s a nalla viim eaikoina yhä lukuisim m iksi käyneihin alaikäisten rais
kauksiin, jo ista K aivo p u isto n him om urha oli antan ut p aino stu sta niitä ju lkisu u teen tu o m aan . K ysym yksestä sukeutui varsin vilkas kesku stelu ja hu om autettiin siinä, että siv eelliseen rapp eutum iseen vaikuttaa hyvin su u ressa m äärin talo u d elliset olo t, ne kun porva
risto ssa ovat k eh ittyn eet sen laisik si, että eläm än vaatim u kset a se tetaan niin suuriksi, että om aa katia p erustavalla täytyy olla jo k o suuri p erintö tai pitkä virkaura tak anaan, jo llo in palkka koh oaa niin suureksi että hän voi säätynsä m ukaan elää. T y ö iäisp iireissä ta a s taloud ellin en apävarm uus estää aik aiseen avioliittoa p eru sta
m asta. N u oruusaika käytetään sitten m itä hu rjim piin irstailuun jo k a ei voi olla seu rau ksia jättä m ä ttä ja jo k a lopulta pu hkeaa ju l
kisuu teen, lu o nn otto m u u teen saakka k eh ittyn een ä sa iraalo isen a il
m iö n ä, jo lla isia ovat sukupu olirikokset, ei ain o astaan tyttölapsia, m utta m yöskin poikkalapsia koh taan . T äm än jo h d o sta olisi y leen sä en em pi kiinnitettävä h u om iota kasvatukseen ja y leen sä selitettävä kan salle sukupuoli-irstailun seu rau ksia m . m . su ku p u olitau teja jo tk a m elkein p oikkeu ksetta seu raavat hillitöntä eläm ää ja tautien o h ella on m yöskin puhuttu p erin nöllisyyd estä, jo k a sukupuoli- irstailijan jä lk e lä isissä ilm en ee usein ru um iillisena sairaalo isu u - ten a, sekä se n laisissa lu o n n o tto m issa teo issa kuin on K aivo p u is
ton him om urha. E h d otettiin m yäskin hu om autettavaksi sos.-d em . N aisliito lle, että liitto sam alla kun se ryhtyy ku stantam aan pienten - lasten ho ito a koskevaa k irjallisu utta, m yöskin ottaisi h u om ioo n, että kansalle olisi selo steltav a vanhem pien velv ollissu d esta han k
kia lääkärin h o ito a lap selle jo s , kuten usein tapahtuu la p sessa jo aivan pienenä havaitaan lu o n n oton ta su kupu oliviettiä. Sam o in hu om autettiin, että kou lu issa olisi op etettav a lap sille n äistä kysy
m yksistä so v eliaassa m u od ossa. M yöskin lausuttiin, että sa n o m aleh d issä olevat n. k. n aim ailm oitu kset ovat om iaan tu rm ele
m aan nu orison ih an teita, sillä niistä, usein san g en ju lk eaan , m uo
to o n p u etu issa ilm oituksista, saa o m aa vakaum usta vailla olevat n u orukaiset sen käsityksen että rakkaus on kaupp atavaraa, jo lle nykyaika ei pane m itään m erkitystä. S a m o in on T a n n erin o p pien laita, jo ista , niin lu o n n o llisia kun ne väitetään kin olevan, o sa on kaikkea lu onn ollisu u tta vastaan.
M yöskin hu om autettiin p ika-aju rien m en ettelystä, ne kun aivan y leiseen , erittäinkin iltaisin ja ö isin ah d istelevat kaduilla käveleviä n aisia, to isin aan joku herran roikale tro sk assa, toisin aan ilm an. P äätettiin a siasta läh ettää aju riyh d istykselle sekä ajuri- palvelijain a m m attio sasto lle k irjelm ä. Lopuksi valittiin viisih en kinen kom itea, jo k a kesku stelu n p eru stalla m u od osti seu raavat p o n n et:
1) E ttä lasten v an hem m at ja o p etta ja t pitäisivät silm ällä lap
sia m yöskin sukupuolivietin su h teen , jo k a u sein p erin n ö llisesti herää lap sissa varsin aik aiseen ja jo k a lu o n n otto m u u s järk ip erä i
sellä hoid olla paran tu u ;
2) ja että kou lu issa en silu okalta alkaen lap sille op etettaisi terveysop p ia, sek ä so v eeliia ssa m u od ossa su kupuolieläm än m er
kitystä;
3) että kan salle y le e n sä o lisi selo stettav a irstailu ista joh tu v ia su ku p u olitau teja ja niiden perin nöllisyyttä tuleviin sukupolviin;
4 ) että lausutaan p ah eksu m inen niille leh d ille, jo tk a ilm oit
tavat n. s. n aim ailm oitu ksia, jo is ta osa on kylläkin aivan viatonta laatua m utta o sa su o ran aisista siveettöm yystarkoitu ksista läh te
n eitä, niinkuin ilm oitukset, jo is s a halutaan herrasm ieh ille nuoria naisia rakkau sto v eriksi;
5) että n. s. tan n erilaisu u s su kupuolikykym yksessä su u ressa m äärässä so tii tervettä jä rk e ä vastaan jo te n sitä työväen luokalle vah in g o llisen a on vastu stettav a;
6) sek ä, että aju riyh d istykseltä, että aju rip alv elija-am m atti- o sasto lta kysytään, tietävätkö m ain itu t yhd istykset, että on pika- aju reita, jo tk a varsin ju lk easti antautuvat n aisia pyydystelevien h e rro jen palvelu kseen, täten m öytävaiku ttaen tärkeän p ah een
ed istäm istä.
M. S.
— T a m p e re e n äitien o s a s to n k o k o u k sessa t. k. 8 p. oli kesku stelu n aih een a kysym ys kirkon ja valtion ero ttam isesta. A lu s
ta ja se lo sti m itenkä kristinu sko alku jaan oli köyhien ja so rrettu je n etu ja puoltava ja y h teisku n nallisia väärin käytöksiä tu o m itseva, m utta valtioitten viralliseksi uskon noksi tu n nu stettu n a on siitä tullut v a lla ssa o lijo ille ase, jo n k a avulla he pitävät työläisluokkaa tietäm ättöm y y d essä ja kuu liaisu ud essa. Kun valtio ylläpitää kirk
koa, p akoittaa se nekin k an salaiset, jo tk a eivät kirkon op pia hy
väksy, eivätkä kirkollista laito sta käytä, m aksam aan v e ro ja kirkon ylläp itäm iseen . T ä stä ja sitä yhteyttä seu raavista ihm isten o m an tunnon vapautta rajo ittav ista kahleista ei päästä m uuten kun
ero ittam alla kirkko v altio sta, silloin on uskon nollakin m ahd olli
su us ja lo stu a ja puhdistua siitä saastasta, jo k a siihen on täyty
nyt yhdistyä, että se on voinut palvella so rtoa ja väkivaltaa. K e s
k u stelu ssa yksim ielisesti kannatettiin kirkon erottam ista valtiosta sekä tuotiin esille, että ty ö läiset vastustavat sitä ain o astaan tietä m ättöm yydestä ja porvarislu okka e tu je n sa tähd en. J o s kerran saataisiin kaikki kirkon k u u liaiset o p etu slap set sellaiseen paikkaan, jo s s a h eille asiata selitettäisiin , niin eivät hekään silloin asiata oikein ajateltu aan sitä vastu staisi.
P äätettiin kaikin keinoin h arjo ittaa ag itatsio n ia asian hy
väksi.
K esku steltiin siitä ikävästä to siseik asta, ettei täk äläisten työ
v ä e n jä rje s tö je n toim im iesten vaim ot ed es kuulu o sa sto o n , to iset san oivat, e tt’ei heidän m ieh en sä laske h eitä kokouksiin, koska pelkäävät v aim o jen sa oppivan siellä vaatim aan itselleen ih m isar
voa, to ise t arvelivat, p o issao lo n syyksi v aim o jen om an velttoud en.
Syksyn tullen päätettiin h eille toim ia oikein hy väo h jelm ain en vas- taan o ttoko ko u s.
V ielä oli k o k o u k sessa ru n o n lau su n taa ja lu ettiin o sasto n nyrkkipainossä ilm estynyt san o m aleh ti, sekä valittiin sille to im it
tajat.
Se u raav a kokous p id etään 1 p:nä kesäk.